Monta kaappia

Tiger

Kuinkas ihmiset on tulleet ulos kaapista (tai lipastosta, jos on oikein pikkiriikkinen lepakkotyttö..:)?
Itse olen tullut vaiheittain, ja ulostulo jatkuu koko elämän, sillä aina on ihmisiä, jotka automaattisesti olettaa että kaikki on heteroja.
Ensin tiesi paras ystäväni, sitten vanhemmat ja sisarukset ja sen jälkeen on jatkunut vähitellen ulostulo muillekin ihmisille. Kaikille en edes kerro, saavat itse huomata, jos huomaavat. Vanhemmille kerroin, kun olin seurustellut vuoden vakavasti nykyiseni kanssa. Kerron nykyään, jos joku kysýy, mutta tietyille tahoille vain vaikenen. En kerro yks.elämästäni.

6

1161

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tiger

      Vielä tuosta kaappi-aiheesta... Haluaisin tästä keskustelua, jotta kaikki lepakot voisivat nähdä, että kaapistatulotapojakin on monenlaisia. Joku tulee heti ja kaikille ja toinen valitsee maltillisemman tien. Eli tarinoita tulemaan, kiitos!

    • Bounce

      Olen kertonut läheisimmille ystävilleni, että saatan joskus kävellä vastaan tyttö kainalossa. Vanhemmilleni en ole mitään kertonut, mutta on ilmennyt muualta että äitini 'tietää' minun olevan lesbo, mutta en ole siltikään vielä sanonut hänelle asiasta suoraan. Koomista sinänsä, koska ulkonäöstä sitä ei voi päätellä (pitkät hiukset jne.). Kerron luultavasti sitten, kun koen itse olevani valmis. En kuitenkaan pelkää hänen reaktiotaan, koska tiedän hänen hyväksyvän minut sellaisena kuin olen, ongelma taitaa pikemminkin löytä omien korvieni välistä.

      • Nimetön

        Nii-in, jokaisella on oma tahti asiassa. Olen huomannut, että sydän kertoo kun on aika kertoo. Yhä uusia ja uusia ihmisiä saa tietää minusta kun olen siihen kunkin kohdalla valmis.


    • Itselläni tuo kaapista ulostulo tapahtui vähitellen. Ensin seurustelustani naisen kanssa sai tietää lähimmät ystävät ja sellaiset ihmiset joihin tiesin voivani luottaa. Ja ehkä kannattaa mainita, että aloin seurustella ensimmäisen tyttöystäväni kanssa v. 1979 jolloin asenteet eivät olleet yhtä avoimet kuin nykyisin. Vähitellen kuitenkin ihmiset ympärillämme alkoivat tajuta mistä voisi olla kyse ja jos joku asiaa multa suoraan kysyi, annoin suoran vastauksen. Olen aina ollut kuitenkin rehellinen, vaikka tuota asiaa piilottelinkin monista syistä.

      Seuraava tyttöystävä oli sellainen, joka ei halunnut asian tulevan esiin, joten elimme hänen ehdoillaan. Mä en enää siinä vaiheessa 90-luvun alkupuolella niin kauheasti pelännyt ilmituloa. Mutta vasta kolmannen pitkän suhteeni alussa tuntui siltä, että nyt saa riittää. Ja siihen tietysti auttoi myös se, että hän kertoi lähes heti vanhemmilleen ja kaikille läheisilleen. Mä päätin silloin sitten viimein tulla virallisesti ulos myös omalle perheelleni. Tottahan he olivat asiaa epäilleet. Aluksi äitini oli vaikea sulattaa asiaa täysin, mutta yhden pitkän, itkuisen keskustelun jälkeen hän ymmärsi, että mä olin onnellinen. Ja hän hyväksyi silloisen tyttöystäväni perheen jäseneksi. Oikeastaan heistä tuli oikein hyvät ystävät. Nyt äitini on kuollut ja olen todella iloinen, että ehdin asiasta hänelle kertoa. Eipä jäänyt mitään keskeneräistä hänen kanssaan.

      Nykyisin vaikka en seurustele, en mitenkään peittele taipumustani. Töissä ei varmaan kaikki tiedä, sillä en puhu kaikkien kanssa omista asioistani, mutta he joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä tietävät kyllä. Ja olen huomattavasti onnellisempi kun ei tarvitse esittää olevansa muuta kuin on.

      Toivotankin kaikille onnea ja rohkeutta ulostuloon, se kannattaa aloittaa siitä parhaasta ja läheisimmästä ystävästä, sillä hän luultavasti asian ymmärtää jos joku. Mutta jos tuntuu siltä, ettei siitä halua puhua, on sekin ok. Jokainen meistä elää oman elämänsä omilla ehdoillan.

    • Tulin ulos kaapista tavatessani ensimmäisen tyttöystäväni.
      Seurustelimme noin kuukauden verran, jonka jälkeen kerroin äidilleni, isälleni, veljelleni ja ystävilleni lähes samaan syssyyn.
      Seuraukset olivat sen mukaiset..

      Kukaan ei ollut osannut kuvitellakaan, tai odottaa mitään sellaista ja elämäni kotona muuttui helvetiksi koska olin vasta seitsemäntoista ilman mahdollisuuksia lähteä kotoa pois.

      Kavereista osa karsiutui ja kaikilla vei oman aikansa asian sulatteluun ja hyväksymiseen.
      Lähimmät ystäväni ja perheeni ovat ihan sinut (tai lähes sinut) asian kanssa.

      isovanhemmille ja kaikelle suvulle en ole tuntenut tarvetta kertoa, kun en ole niin läheisissä väleissä, että se olisi välttämättä tarpeen..

      Joskus silti mietin että olisiko asian voinut hoitaa vähän maltillisemmin ja vähemmän shokeeraten, ehkä pikkuhiljaa..
      Ja miten asiat olisivat sitten menneet.

      Mutta toisaalta.. Ompahan sekin ohi... :)

    • pihjala

      myöten on asia selvinnyt perheelle isää lukuunottamatta, ja minusta näin asia hyvä tällä hetkellä.KOhtuullisesti on tullut vastatuulta ja välillä myrskyäkin vastaan, mutta luulen että se riippuu niin ihmisistä ja paikoista, koskaan ei tiedä. Juuri tänään keskustelin siskoni kanssa pikaisesti, ja nyt muutaman vuoden ja yhden entisen tyttöystävän jälkeen josta hänkin tiesi, hän kertoi ettei hyväksy asiaa koskaan mutta asiat vain nyt ovat niin, minusta se osoitti tietyllä tapaa kuitenkin että asiaa on mietitty ja omaksuttu. Vaikka asenteet ovat kovinkin jyrkät, kohdallani, niin aika ja aika, se muokkaa myös muita ihmisiä, ei vain minua.

      Kukin tyylillään: tulla onnelliseksi ihmiseksi kesti osaltani yli kolmekymppiseksi =)Uniklubin sanoin; laava saa kylmänkin raudan hehkumaan

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen Yrittäjät täräyttää: Sunnuntain tuplapalkka pois lomat lyhyemmiksi ja arkipyhät palkattomiksi

      Edunvalvontajärjestö Suomen Yrittäjät esittää muun muassa sunnuntain tuplapalkan lakisääteisyyden poistamista ja arkipyh
      Maailman menoa
      224
      1833
    2. Missä tapasit kaivattusi

      ensimmäisen kerran?
      Ikävä
      82
      1143
    3. Jani Wickholm on kuollut

      Tämä oli Janilta hieno laulu. https://youtu.be/72wWxqWon7k?is=5HKdV-H8yY466YXm
      Kotimaiset julkkisjuorut
      112
      978
    4. Mikä on loppuelämäsi suunnitelma

      Kaivattuasi kohtaan? Olet päättänyt jotain?
      Ikävä
      83
      974
    5. J-mies, miten voit olla niin varma siitä

      että minä olen juuri se nainen, kenen ajattelet ja haluat minun olevan, se kenelle avaat ajatuksiasi ja tunnustat syvimp
      Ikävä
      87
      827
    6. Aattelin nainen

      Jos oppisin puhumaan. Rehellisesti, rennosti ja hetkessä.
      Ikävä
      119
      754
    7. Uskaltaisitko vielä

      Lähestyä vai et kaivattuasi?
      Ikävä
      111
      743
    8. Alan pikkuhiljaa olemaan sinut

      sen asian kanssa, että en tule enää löytämään ketään. Mikä tilanne sinulla on ja miten olet koittanut ratkaista tilante
      Sinkut
      117
      648
    9. Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun

      ...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa
      Ikävä
      92
      629
    10. Pohjola talo

      Kuka arvaa lähimmäs miten nopeasti tulee konkurssi uusilla yrittäjillä
      Kuhmo
      21
      622
    Aihe