Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Huonot lapset?

umpikuja

Kun nuoret kirjoittavat täällä jatkuvasti huonoista vanhemmista ja huonoista isovanhemmista, niin laitetaanpa aihe kerran myös toisinpäin. Täällä valitetaan, kuinka huonot isovanhemmat eivät palvele lapsiaan ja lapsenlapsiaan riittävästi. Monet nuoret ovat kuin isoksi kasvaneita linnunpoikia, jotka aukovat suutaan emolinnulle, vaikka osaisivat itsekin jo hankkia ruokansa. Silloin lintuemo joutuu ottamaan tiukan asenteen ja vain lopettamaan ruokinnan ja poistumaan paikalta. Siis onko lintuemokin huono vanhempi...

Kun lapset on saatu aikuisiksi, on vanhempien tehtävä tehty ja aika päästä vähän helpommalla ja vuorostaan saada myös apua lapsiltaan. Ihmiskunta on ennen pitänyt jälkikasvua vanhuuden turvana, mutta nyt näyttää siltä että vanhempien pitäisi loputtomiin olla lastensa turva.

Nuoret tulevat vanhempiensa luo passattaviksi, vaativat näitä hoitamaan heidän lapsiaan ja moni odottaa myös taloudellista apua. Mummot ja vaarit näännytetään jättämällä lapset vähän väliä heidän hoitoonsa. Tullaan kylään valmista ruokapöytää odottaen, ollaan kuin hotellissa osallistumatta mihinkään talon töihin. Mummo ja vaari eivät uskalla pyytää heitä osallistumaan, ettei heitä haukuttaisi huonoiksi vanhemmiksi. Toki lapsiaan rakastaessaan eivät halua välien katkeavan, ja välirikkoa peläten suostuvat loputtomiin palvelemaan lapsiaan.

Täällä ovat nuoret kirjoittaneet, että eivät enää pidä ollenkaan yhteyttä isovanhempiin, kun nämä eivät ole heitä tarpeeksi passanneet. Se on sellainen kiristyskeino, joka saakin monen mummun ja vaarin nöyrästi palvelemaan ja uhraamaan oman yksityiselämänsä lapsenlasten hoitamiseen.

57

693

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ItsuBK

      Jaapajaajoopajoo... Taas sama laulu alkaa ... tästä riittääkin taas kovasti keskusteltavaa ...

      • 6+16

        Tässä taas ihminen joka osaa vaan VAATIA VAATIA ja VAATIA mutta ei itse pysty antamaan kenellekään yhtään mitään millään tasolla.


      • ristiriitaista
        6+16 kirjoitti:

        Tässä taas ihminen joka osaa vaan VAATIA VAATIA ja VAATIA mutta ei itse pysty antamaan kenellekään yhtään mitään millään tasolla.

        Niin, mutta miksi nuoret ihmiset sitten ovat niin kovin vaativia? Koko ajan täälläkin valitetaan, ettei isovanhemmat auta tarpeeksi, haukutaan huonoksi äidiksi ja huonoksi mummuksi, jos mummo haluaa elää omaa elämäänsä. Tarvitaan toki sopeutumista, kun vanhemmat eivät enää uhraakaan koko elämäänsä lapsilleen. Ei huomata että aikuistuessaan ihmisen pitäisikin olla itse vanhempi ja uhrata vuorostaan omaa elämää omille lapsille. Niinhän se pitäisi vuoroon tulla jokaisen osaksi.

        Vakiovastaus näyttää olevan: Itseppä olette meidät tällaisiksi kasvattaneet. Ei siis oteta vastuuta edes omasta käyttäytymisestä, vaan sysätään siitäkin syy vanhemmille. Toisaalta tässä on outo ristiriita: Syytetään vanhempia siitä että ovat lepsuilleet kasvatuksessa eivätkä ole vaatineet lapsiltaan tarpeeksi niin että näistä on kasvanut itsekkäitä, toisaalta syytetään heitä siitä että he eivät enää lepsuile eivätkä palvele lapsiaan tarpeeksi.


    • Isi+äiti+3lasta

      Kiitos avaaja hyvästä avauksesta. Minä odotan kun tulen vanhaksi, että lapset vuorostaan passaavat minua. En todellakaan aio olla lapsenhoitoautomaatti.

      Minua eivät isovanhemmat ole hoitaneet, minun lapsiani eivät isovanhemmat ole hoitaneet, enkä minäkään aio hoitaa lapsenlapsiani joka ikinen viikonloppu. Hoidan vain silloin, kun huvittaa.

      "Ihmiskunta on ennen pitänyt jälkikasvua vanhuuden turvana, mutta nyt näyttää siltä että vanhempien pitäisi loputtomiin olla lastensa turva."

      • Hyvien lasten äiti

        Ei lastesi pidä sinua passata. Heidän pitää keskittyä omaan perheeseensä. He eivät ole sinulle mitään velkaa.

        Normaalit ja hyvät isovanhempi-lapsi-lapsenlapsi-suhteet ovat ihan eri asia kuin kummankaanpuolinen passaamisen ja palveluiden odottaminen tai vaatiminen. Oletko koskaan kuullut rakkaudesta tai edes kiintymyksestä?

        Aloittajalle sanoisin, että ihan oikeasti vika on kasvattajassa, jos suhde on jommankumman taholta kiristystä. Onko lapsi siis pienestä asti oppinut siihen, että kiukuttelulla ja itkupotkuraivareilla saa tahtonsa läpi? Onko vanhempi pelännyt lapsen reaktiota siihen, että vanhempi joutuu rajoittamaan hänen tekemisiään ja luomaan rajat - ja niin ollen laiminlyönyt kasvatusvastuutaan?

        Omilla lapsillani ei ikimaailmassa tulisi mieleenkään käyttäytyä kuvaamallasi tavalla, ei myöskään heidän puolisoillaan. Meillä isovanhemmilla ei ikimaailmassa tulisi mieleenkään odottaa passaamista, vaikka olemme aina tehneet kaiken voitavamme lastemme eteen. Usein pyydämme toisiltamme apua erilaisissa pikkujutuissa (välillä isommissakin) ja apua on tähän asti ollut molemmin puolin aina saatavissa.

        Jos joku osapuoli kiristää toista tai VAATII jotakin, alunperin on mennyt jossakin kohtaa pieleen.


      • huomautus
        Hyvien lasten äiti kirjoitti:

        Ei lastesi pidä sinua passata. Heidän pitää keskittyä omaan perheeseensä. He eivät ole sinulle mitään velkaa.

        Normaalit ja hyvät isovanhempi-lapsi-lapsenlapsi-suhteet ovat ihan eri asia kuin kummankaanpuolinen passaamisen ja palveluiden odottaminen tai vaatiminen. Oletko koskaan kuullut rakkaudesta tai edes kiintymyksestä?

        Aloittajalle sanoisin, että ihan oikeasti vika on kasvattajassa, jos suhde on jommankumman taholta kiristystä. Onko lapsi siis pienestä asti oppinut siihen, että kiukuttelulla ja itkupotkuraivareilla saa tahtonsa läpi? Onko vanhempi pelännyt lapsen reaktiota siihen, että vanhempi joutuu rajoittamaan hänen tekemisiään ja luomaan rajat - ja niin ollen laiminlyönyt kasvatusvastuutaan?

        Omilla lapsillani ei ikimaailmassa tulisi mieleenkään käyttäytyä kuvaamallasi tavalla, ei myöskään heidän puolisoillaan. Meillä isovanhemmilla ei ikimaailmassa tulisi mieleenkään odottaa passaamista, vaikka olemme aina tehneet kaiken voitavamme lastemme eteen. Usein pyydämme toisiltamme apua erilaisissa pikkujutuissa (välillä isommissakin) ja apua on tähän asti ollut molemmin puolin aina saatavissa.

        Jos joku osapuoli kiristää toista tai VAATII jotakin, alunperin on mennyt jossakin kohtaa pieleen.

        En löytänyt keskustelusta yhtään isovanhempaa, joka vaatisi passaamista itselleen. Ainoastaan isovanhempia, jotka eivät enää halua passata nuorempiaan.


      • öööööööööööö
        Hyvien lasten äiti kirjoitti:

        Ei lastesi pidä sinua passata. Heidän pitää keskittyä omaan perheeseensä. He eivät ole sinulle mitään velkaa.

        Normaalit ja hyvät isovanhempi-lapsi-lapsenlapsi-suhteet ovat ihan eri asia kuin kummankaanpuolinen passaamisen ja palveluiden odottaminen tai vaatiminen. Oletko koskaan kuullut rakkaudesta tai edes kiintymyksestä?

        Aloittajalle sanoisin, että ihan oikeasti vika on kasvattajassa, jos suhde on jommankumman taholta kiristystä. Onko lapsi siis pienestä asti oppinut siihen, että kiukuttelulla ja itkupotkuraivareilla saa tahtonsa läpi? Onko vanhempi pelännyt lapsen reaktiota siihen, että vanhempi joutuu rajoittamaan hänen tekemisiään ja luomaan rajat - ja niin ollen laiminlyönyt kasvatusvastuutaan?

        Omilla lapsillani ei ikimaailmassa tulisi mieleenkään käyttäytyä kuvaamallasi tavalla, ei myöskään heidän puolisoillaan. Meillä isovanhemmilla ei ikimaailmassa tulisi mieleenkään odottaa passaamista, vaikka olemme aina tehneet kaiken voitavamme lastemme eteen. Usein pyydämme toisiltamme apua erilaisissa pikkujutuissa (välillä isommissakin) ja apua on tähän asti ollut molemmin puolin aina saatavissa.

        Jos joku osapuoli kiristää toista tai VAATII jotakin, alunperin on mennyt jossakin kohtaa pieleen.

        "Onko lapsi siis pienestä asti oppinut siihen, että kiukuttelulla ja itkupotkuraivareilla saa tahtonsa läpi? "

        On tosiaan tainnut oppia, mutta tarvitseeko samaa käytöstä jatkaa vielä aikuisenakin? Jos vanhemmat nyt yrittävät vaatia ja opettaa itsenäisyyttä näille nuorille ja keski-ikäisille itkupotkulapsilleen, on seurauksenä moitteet huonosta vanhemmuudesta .


      • Hyvien lasten äiti
        huomautus kirjoitti:

        En löytänyt keskustelusta yhtään isovanhempaa, joka vaatisi passaamista itselleen. Ainoastaan isovanhempia, jotka eivät enää halua passata nuorempiaan.

        Isi äiti 3lasta
        11.11.2014 19:38
        1
        Sulje
        Kiitos avaaja hyvästä avauksesta. Minä odotan kun tulen vanhaksi, että lapset vuorostaan passaavat minua.


      • Isi+äiti+3lasta
        Hyvien lasten äiti kirjoitti:

        Isi äiti 3lasta
        11.11.2014 19:38
        1
        Sulje
        Kiitos avaaja hyvästä avauksesta. Minä odotan kun tulen vanhaksi, että lapset vuorostaan passaavat minua.

        Passaamisella tarkoitan sitä, että toivon että he vastavuoroisesti kutsuvat meitä luokseen esimerkiksi joulunviettoon. Näin minä olen toiminut omien vanhempieni kanssa, kun heille tuli ikää.

        Toivon myös, että voimme lastemme perheiden kanssa matkustella yhdessä, kun tulemme mieheni kanssa niin vanhoiksi, ettemme uskalla yksin enää lähteä ulkomaille. En todellakaan tarkoita, että heidän pitää kokopäiväisesti "hoitaa" meitä. :D

        Minulla on iäkäs, mutta virkeä anoppi, joka asuu kotona ja luonnollista meille on, että me auttelemme häntä nyt paljon, emmekä lykkää laitokseen.


    • Kaikki omillaan

      Kun oma äitini muuttui ikäihmiseksi ja passattavaksi vanhukseksi, olin itse siinä viisissäkymmenissä.
      Hän muutti vanhustentaloon, jossa oli talon puolesta ruoka ja siivous. Hän ei ikimaailmassa tullut osallistumaan millään tavalla meidän perheemme arkeen, vaan istui nojatuolissa passattavana. Tunsin velvollisuudekseni hakea hänet meille n. 2 krt kuussa. Hänet piti auttaa autoon ja kiinnittää turvavyö. Mutta hänhän oli vanha, vanha. Jo 72-vuotias, kun muutti vanhustentaloon.

      Olen nyt itse 82-vuotias. Asun mieheni kanssa kahden, ei siivoojaa, ruuat teemme itse ja hoidamme asiamme niin pankissa kuin terveyskeskuksessakin.
      Kun sukulaiseni kuoli, tyhjensin hänen asuntonsa, lajittelin tavarat, hommasin vanhaitavarainkaupan, vein miehen kanssa jätesäkkejä kierrätyskeskukseen, kannoin huonekaluja, tyhjensin kellarin. Oma äitini jätti aikanaan meille lapsille oman asuntonsa tyhjentämisen, kun ei enää viitsinyt asua leskenä yksikseen kotonaan. Hän oli valittanut ikääntymistään ja huonoa kuntoaan niin kauan, että itsekin siihen uskoi.
      Hän muutti pois ja sanoi, että loput tavarat saatte pitää ja hävittää. Hän ei edes käynyt katsomassa, miltä asunto näytti ennen myyntiä. Ja hän oli silloin toistakymmentä vuotta nuorempi kuin minä nyt.

      Nyt näen, että vanhuuskin on ihan itse valittavissa. Minä en tunne, että minua pitää passata ja huolehtia. On ihan turhaa, että muut tekevät minun puolestani sellaista, mihin itsekin pystyn.

      • Tottakai omillaan

        Legendaa ... sinun ikäsi on oikeasti tuossa 4-kympin korvilla, mutta jatka vain satuiluasi. Taidat olla se sama. joka väitti omaavansa kanssasi saman ikäisen tuttavan, jonka kuopus oli juuri aikuistunut. Siis tämä ihmetapaus, että 6-kymppisenä vielä saadaan lapsia...
        Kirjoitustavastasi näkee, että ikää taitaa kuitenkin olla hieman vähemmän, samoin hyökkäävyydestäsi. Elämä ei ole tainnut sinua vielä opettaa.


      • sivustaseuraaja5
        Tottakai omillaan kirjoitti:

        Legendaa ... sinun ikäsi on oikeasti tuossa 4-kympin korvilla, mutta jatka vain satuiluasi. Taidat olla se sama. joka väitti omaavansa kanssasi saman ikäisen tuttavan, jonka kuopus oli juuri aikuistunut. Siis tämä ihmetapaus, että 6-kymppisenä vielä saadaan lapsia...
        Kirjoitustavastasi näkee, että ikää taitaa kuitenkin olla hieman vähemmän, samoin hyökkäävyydestäsi. Elämä ei ole tainnut sinua vielä opettaa.

        Hm hm, en kylläkään näe edellisessä kirjoitukxsessa mitään hyökkäävää. Hyökkäys taitaa olla vastaajan omassa päässä


      • mistä puhutaan?

        Ymmärsitkö väärin keskustelun aiheen? Tässähän ei kukaan isovanhempi ole vaatinut passausta, vaan uupunut siihen että nuoret vaativat isovanhemmilta passausta, palvelua ja auttamista.


      • Hyvien lasten äiti
        mistä puhutaan? kirjoitti:

        Ymmärsitkö väärin keskustelun aiheen? Tässähän ei kukaan isovanhempi ole vaatinut passausta, vaan uupunut siihen että nuoret vaativat isovanhemmilta passausta, palvelua ja auttamista.

        Isi äiti 3lasta
        11.11.2014 19:38
        1
        Sulje
        Kiitos avaaja hyvästä avauksesta. Minä odotan kun tulen vanhaksi, että lapset vuorostaan passaavat minua.


      • 123654987
        sivustaseuraaja5 kirjoitti:

        Hm hm, en kylläkään näe edellisessä kirjoitukxsessa mitään hyökkäävää. Hyökkäys taitaa olla vastaajan omassa päässä

        Tuo 82-vuotiaan purkaus on erinomainen. Kylläpä on kunto pysynyt hyvänä kaikin puolin. Ei ole tarvinnut nähtävästi itseään uuvuttaa lasten, lastenlasten tai muiden sukulaisten hoivaamisella vanhan, valittavan äitinsä jälkeen. Hänelle on sattunut hyvä osa elämässä. Terveyttä ja hyvinvointia riittää. Hyvä!
        Haluaako hän nyt tunnustautua huonoksi lapseksi tuon ikäisenä vai miksi otti osaa keskusteluun?
        Laskupää on hieman alkanut heittää. 82-72 =10, siis kymmenen vuotta oli ikäeroa, ei toistakymmentä vuotta. Miten nuo muistitestit?

        Ketjun otsikon aiheesta:

        Se minulla ei mene jakeluun, miksi isovanhemmat niin kovasti haluavat mennä lastensa perheisiin hoitamaan lapsia ja kaikin tavoin höösäämään ja osallistumaan, jos asia ei tule luonnostaan. Tässä muutama päivä sitten lehdessä oli juttu eläköityneistä henkilöistä, jotka itsensä kustannuksella ja avunhalunsa vuoksi kärsivät melkein nälkää. Nämä henkilöt siis haluvat lapsensa perheisiin auttamaan ilman että kyseiset lapset ja lapsenlapset sitä edellyttäisivät tai edes pyytäisivät. Siinä eläkeasiantuntija toppuutteli näitä vanhuksia että ymmärtäisivät, että heidän lapsensa ovat vastuussa itse omista valinnoistaan ja perheistään.

        Tämä ei tarkoita nyt järjestelnmällisen kylmää ein sanomista joka käänteessä jos apua pyydetään, mutta täytyyhän vanhan ihmisen ymmärtää olevansa itse oman elämänsä keskushenkilö.
        Siis. Vaikka kuinka kinuttaisiin rahaa, tavaraa ja muuta, niin jos ei aikoinaan osannut opettaa lapsilleen itsenäisyyttä ja ei-sanan ymmärtämistä, niin nyt on korkein aika tehdä se. Selvittää ystävällisesti että nyt peli on kääntynyt toiseksi.
        Siihen ei tarvita tulisia tunteita, vaan keskustelua positiivisessa hengessä, jolloin osapuolet tulisivat kuulluiksi.


      • Isi+äiti+3lasta
        Hyvien lasten äiti kirjoitti:

        Isi äiti 3lasta
        11.11.2014 19:38
        1
        Sulje
        Kiitos avaaja hyvästä avauksesta. Minä odotan kun tulen vanhaksi, että lapset vuorostaan passaavat minua.

        Minullakin on hyvät lapset, mutta onkohan oikeasti sinulla. :)

        Kyllä se vaan on ihan luonnollista, että vanhempia ihmisiä kunnioitetaan ja heitä autellaan. Teillä ei ehken ole niin, mutta ehkä te ette olekaan perinteitä vaalivia?


      • Hyvien lasten äiti
        Isi+äiti+3lasta kirjoitti:

        Minullakin on hyvät lapset, mutta onkohan oikeasti sinulla. :)

        Kyllä se vaan on ihan luonnollista, että vanhempia ihmisiä kunnioitetaan ja heitä autellaan. Teillä ei ehken ole niin, mutta ehkä te ette olekaan perinteitä vaalivia?

        Kyllä, meillä on oikeasti hyvät lapset. Ei sinulla pitäisi olla mitään syytä sitä epäillä.

        Vanhempien ihmisten kunnioittaminen ja autteleminen on ainakin minun sanavarastossani ihan eri asia kuin se, että heiltä odotetaan passausta. Pelkkä ikä ei luonnollisestikaan tee kenestäkään kunnioitettavaa. Myös vanhoissa ihmisissä on k-päitä.

        Meidän perinteiden vaalimisesta sen verran, että osaa perinteistä vaalimme, osaa emme. Sekä mieheni että minun suvussa on perinteisesti kasvatettu lapset ilman fyysistä tai henkistä väkivaltaa ja esimerkiksi tätä perinnettä olemme noudattaneet. Perinteistä on ollut myös, että lapset tai joku heistä jatkaa yrityksen johdossa, mutta tästä perinteestä puolestaan olemme luopuneet ja lapset valitsevat opiskelualansa ja ammattinsa itse.

        Joidenkin perinteiden vaaliminen on hyvä, joistakin luopuminen vielä parempi.


      • Isi+äiti+3lasta
        Hyvien lasten äiti kirjoitti:

        Kyllä, meillä on oikeasti hyvät lapset. Ei sinulla pitäisi olla mitään syytä sitä epäillä.

        Vanhempien ihmisten kunnioittaminen ja autteleminen on ainakin minun sanavarastossani ihan eri asia kuin se, että heiltä odotetaan passausta. Pelkkä ikä ei luonnollisestikaan tee kenestäkään kunnioitettavaa. Myös vanhoissa ihmisissä on k-päitä.

        Meidän perinteiden vaalimisesta sen verran, että osaa perinteistä vaalimme, osaa emme. Sekä mieheni että minun suvussa on perinteisesti kasvatettu lapset ilman fyysistä tai henkistä väkivaltaa ja esimerkiksi tätä perinnettä olemme noudattaneet. Perinteistä on ollut myös, että lapset tai joku heistä jatkaa yrityksen johdossa, mutta tästä perinteestä puolestaan olemme luopuneet ja lapset valitsevat opiskelualansa ja ammattinsa itse.

        Joidenkin perinteiden vaaliminen on hyvä, joistakin luopuminen vielä parempi.

        Ehkä kysymys on sitten vain murre-eroista. :)

        Tuntuu omituiselta, että sinä tuot esiin henkisen ja fyysisen väkivallan puuttumisen, kuin se olisi sinusta erikoisuus tai poikkeus lapsenkasvatuksessa. Millaisessa ympäristössä te elätte, jos tuo on sinusta mainitsemisen arvoinen asia, kun kyse on perinteiden vaalimisesta? Voin kertoa, että tuo on luonnollista.

        Joka tapauksessa nuoria perheitä ei tarvitse passata, niinkuin nykypäivän isovanhemmat tuntuvat tekevän. He käyvät jopa siivoamassa lastensa huusholleja, kun nämä itse eivät jaksa. Minusta se on nuorten passaamista, mutta toisinpäin ajateltuna, olisi luonnollista että nuoret tai jo keski-ikää lähestyvät aikuiset lapset auttavat ikääntyviä vanhempiaan.

        Vanhemmalla ihmisellä toimintakyky säilyy, kun hän hoitaa itse omat viikkosiivouksensa, mutta jos hän joutuu tekemään suursiivouksia myös lastensa luona, se on jo liikaa vaadittu.


    • Ylpeydessähömöt

      Jaa-a.
      Siinä harhaa piisaa kun ei ole koskaan
      puutetta nähnyt, vaan
      kumartanut mammonaa.

      • ...

        Eiköhän se ole niin, että köyhät kumartavat mammonaa ja ovat katkeria kun heillä sitä ei ole. Samalla he ovat kuitenkin liian laiskoja tehdäkseen asialle mitään. Kunhan jeesustelevat. :D


    • unitilavanhempia

      Vanhempien tässä tapauksessa tulisi olla itselleen rehellisiä ja katsoa peiliin. Ihmisen kehittymiseen vaikuttavat tietysti geenit mutta suurimmassa määrin kuitenkin vanhempien kasvatus tai kuten harmittavan usein on ja voisin lyödä paljon rahaa jopa puolesta sen kasvatuksen puute.

      Mutta helpompihan se on katsoa syyllistä muualta, se on hyvin ihmismäistä ja jopa älykkäät tekevät sitä.

    • mummo mallia64

      Keskustelu ollut asiallista ja asiatonta mutta nähtävästi kuitenkin kolahtanut osuvasti.Olen samaa mieltä että terveet vanhemmat henkilöt eivät näe vähemmän terveyden omaavien vajavaisuutta luullessaan että kaikilla on samat mahdollisuudet jokapäiväisiin sakareisiin.Mutta on myös seuraava sukupolvi joka ei ole ottanut vanhempana olostaan sitä vastuuta joka heidän kuuluisi,edustetaan lasten kustannuksella ja biletetään ja käytetään omaa vanhempaa esim,kodin ja lasten hoitoon joka viikkoisesti vaihka isovanhempikin on työelämässä ja illat ja viikonloput vain vapaana ,ikääkin jo eläkekynnyksellä jaksaminen alkaa olla kovilla jo työssä saatikka jos ei vapaaaikaa ole.Minäkin olen tämän kokenut normaali kysymys viikottain että eihän sinulla ole mitään tekemistä viikonloppuna??Ei ole ihme että isovanhemmat viettää pitkiäkin jaksoja ulkomailla että pääseevät irtaantumaan perheelämästään.Itse olen valmis auttamaan tarvittaessa mutta jos se menee kokopäiväiseksi niin osaan kyllä kieltäytyäkin tarvittaessa.Olen lähiaikoina päässyt eläkkeelle ja haluan harrastaakin joten olen ilmoittanut päivät jolloin en ole käytettävissä on mennyt perille ja tilanne hyvä.Pitäkää pintanne isovanhemmat että teitä ei väärinkäytetä perheidenne taholta,lapsia saattaa olla useita niin aikanne ei riitä eikä voimanne.

    • ei passata liikaa

      Mielestäni vanhempia ei saa liikaa "passata". Heidän pitää tehdä mahdollisimman paljon itse, jotta henkinen ja fyysinen toimintakyky säilyy lähes loppuun asti.
      Mitä tulee lapsiin, niin minulla on yksi lapsi jo aikuinen jolla oma perhe. Eivät he minulta mitään pyydä vaatimuksista puhumattakaan. Mielelläni kuitenkin autan heitä tarvittaessa ja olen valmis auttamaan myös rahallisesti. Tosiasiassa säästän ajatellen, että jos tarvitsevat rahaa voin sitten antaa. No ihmissuhteita on monenlaisia.

      • ...

        Jossakin asioissa vanhempia ihmisiä on hyvä passata. Toimintakyky säilyy paremmin, kun mummolle ei tule lonkkamurtumaa pudottuaan tikkailta ikkunaa pestessä.


      • mummo 2

        Ei passata liikaa.

        Hyvä kirjoitus

        Pitkän matkan takia sain joskus vanhemmilta (Äidiltä apua.hätätilanteessa ), jos hänen töihinsä sopi
        . Äitimme oli teräskanto, joka halusi itse tehdä niin paljon kuin pystyi. eli 97 v.
        Asui omakotitalossa yksin 94 vuotiaaksi, ( 26 v, leskenä). sitten 3 v. palvelutalossa.
        .
        Lasten kasvaessa ja mummon ja vaarin vanhetessa, meidän sisarusten sopi käydä auttamassa vanhempia sellaisissa töissä, mitä he itse eivät pystyneet, jaksaneet tehdä

        Äitimme antoi matkarahat, sanoi, että pitäisihän hänen maksaa vieraallekin. Hänellä oli periaate, että kenenkään lapsista ei tarvitse sanoa, että on joutunut tekemään ilmaiseksi.

        Äiti oli säästäväinen, kun ehdotimme että käyttää rahojaan omiin menoihinsa, sanoi, että antakaa hänen nauttia siitä, kun saa säästää.

        Äitimme harrasti kyllä käsitöiden tekoa, kulki kerhoissa ja joskus matkusteli kotimaassa eläkeläisten mukana.

        Nyt minä toteutan samaa periaatetta

        Avustan lasten perheitä niin kauan, kuin kunto kestää ja rahallisestikin jos tarvitsevat apua. Lasten ollessa vielä alle kouluiän, voin käydä hakemassa ne muutamaksi päiväksi kylään ja viedä takaisin.

        Kun minä tarvitsen heidän apuaan, annan mielelläni matkarahaa, koska matkustaminen on kallista.
        ( Jos joudumme laitokseen huonon kunnon vuoksi, niin yhteiskunta kyllä huomioi säästöt periessään hoitomaksut).

        . Paremmin lapset ja lastenlapset ehkä tulevat avustamaan viikonloppuna ja loma-aikana. jos heidän perhetilanteeseensa sopii.

        . Lastenlapset ovat jo pienenä oppineet käymään mummolassa.
        Ovat paljon rauhallisempia, kun ei ole äiti ja isä mukana

        Tämä malli sopii meidän perheelle.

        Huomioikaa mummot ja vaarit, jos teillä on varaa antaa matkarahaa vähänkään, niin antakaa.
        Lasten ollessa pieniä raha on tiukassa.
        Vanhana on pienet menot ,jos ei tule lääkemenoja, tai muuta yllätysmenoja..


    • ajan ilmiö

      Maailmanmeno on yleisesti nykyään sellaista, että ihmisten halu omaan aikaan, huvitteluun ja vapauteen on lisääntynyt. Omaa aikaa ja vapautta haluavat sekä nuoret että vanhat. Vanhemmilla ihmisillä sitä vapautta jo on, kun velvollisuudet perheen kasvattamisessa on tehty. Halutaan vihdoin ehkä panostaa vielä työelämään tai nauttia eläkepäivistä. Ehkä on saatu jo tehdä riittävästi, vuosikausia, lastenhoitoa ja halutaan tehdä jotain muuta.

      Nuoret haluavat samalla tavalla nauttia nykyajan tarjoamista ajanviettomahdollisuuksista, mutta sehän ei pienten lasten kanssa onnistu. Ristiriitoja syntyy, kun omia velvollisuuksia ruvetaan sysäämään toisille. Ei se välttämättä johdu kasvatuksesta, vaan nykyajan elämäntavasta, johon kuuluu monia muitakin tarpeita kuin perheestä huolehtinminen.

      Jos kuitenkin joidenkin nuorten vaativuus on väärän kasvatuksen seurausta, niin eikö jo olisi korkein aika alkaa kasvattaa näitä nuoria aikuisia toisella tavalla ja lopettaa passaaminen?

    • kasvatuksen tulos=!

      Jos omista lapsista tulee "huonoja" = peiliin katsomisen paikka. Monet isovanhemmat ovat omat lapsensa hoidattaneet omilla vanhemmillaan = itse on esimerkin antanut että isovanhemmat hoitaa.

      En ole itse ollut isovanhempieni hoidossa, kuin hätätapauksessa muutaman tunnin joskus, en ole omia lapsiani isovanhemmille vienyt kuin hätätapauksessa, muutamaksi tunniksi.

      • Mennään metsään taas

        Olen aika lailla samaa mieltä kanssasi. Kyllähän lapsi oppii ihan tasan sellaiset tavat kuin vanhemmat opettavat ja näyttävät esimerkkiä. Jos kotona huudetaan tai puhutaan toisille epäystävällisesti, lapsi pitää sitä normaalina - kunnes näkee, että joissakin perheissä toimitaan toisin. Silloin hänen on kuitenkaan enää vaikea muuttaa omia käytöstapojaan - ja mahdotonta muuttaa vanhempien käytöstapoja.

        Jos lapsi on kasvatettu hyvin, ei hänestä aikuistuttuaan ja oma perheensä perustettuaan tule huonosti toisia kohtelevaa.

        On kyllä totta, että monet vanhemmat eivät oikeasti tiedä menevänsä kasvatuksessa jossakin kohden hakoteille. He sanovat tehneensä parhaansa, mikä epäilemättä pitää paikkansakin. Kaikkien vanhempien paras ei kuitenkaan ole aina kyllin hyvä. Mistä muuten tulisivat kaikki huonosti käyttäytyvät ja muita ihmisiä ymmärtämättömät ja heistä piittaamattomat aikuiset? Ja rikolliset?


      • eipä syytellä!

        En ollut itse koskaan isovanhempieni hoidossa. Emme pyytäneet kertaakaan omia vanhempiamme lapsia hoitamaan. Nyt omat lapsemme kyselevät joka viikonloppu, onko meillä menoa, voitaisko vahtia lapsia. He menisivät elokuviin, kavereita tapaamaan, on juhlia ja retkiä. Me joudumme matkustamaan 50 km lasten luo. Välillä kieltäydytään mutta kun pyyntöjä tulee viikoittain, tuntuisi niin tiheä kieltäytyminenkin pahalta.

        Tämä ei ole kasvatuksen tulos, heillä vaan on erilainen elämäntyyli kuin meidän sukupolvella. Vaikka tottuivat kodissamme että omat vanhemmat hoitavat lapsia, he eivät kuitenkaan itse jaksa hoitaa omia lapsiaan.


    • Hotelli helpotus

      Miksi passata ja kasvattaa vetelää jälkikasvua.

      Eivät tietokoneajan nuoret enää olen sellaisia sitkeitä sissejä kuin entisaikaan ja sairaampia ovat mm. masennusta.

      Virhehän on tehdä lapsia liikaa ja tiuhaan tahtiin perä perään alkaen ahnehtimaan niin ettei voimavarat riitä siihen. Parisuhde ei ole mikään helppo nykyään vaan kaikkein vaikein osa elämässä. Niin yhtäkkiä kun se on tullut niin voi olla mennytkin. "Äkkiä mulle nyt kaikki ja heti" näyttää olevan vallitsevana piirteenä yhdellä jos toisella.

      Tehdään vastuuttomasti mitä vaan kun turvataan sitten vanhempiin ja isovanhempiin ihan koko ajan. Törkeintä on jos nuori ei ole kotisohvaltakaan edes pois muuttanut kun sinne väännetään vanhemmille jo kääröä. Ei mitään järkeä päässä vaikka nykyään luulisi sitä olevan enemmän mitä entisaikoina kun ei ollut mitään tietoa eikä ehkäisyvälineitä.

      • Nimimerks

        sinulla on leppymätön viha nuorempiasi kohtaan. kannattaisi yrittää päästä siitä irti jollain tavalla.
        tietenkin jos kysymys on omasta jälkikasvustasi niin turhautumisen ymmärtää paremmin. jos taas katsot sivusta jonkun muun perhettä, niin kuuluuko asiasta kommentointi tosiaan ulkopuoliselle. parempi olisi olla vetämättä linjoja asioista tietämättä kaikkea faktaa.
        jos jotkut henkilöt ovat tehneet vääriä valintoja elämässään niin heillä on ainakin tässä tapauksessa mahdollisuus korjata niitä parantamalla elämäntilannettaan ja samoin ulkopuolisilla henkilöillä on mahdollisuus opetella suhtautumaan neutraalisti muiden valintoihin.
        tietääkseni teiniraskaudet eivät ole lisääntyneet. tietenkin telkkarissa niitä näkyy joko englantilaisina tai suomalaisina sarjoina. aihe on sellainen jolla saadaan katsojia ruudun ääreen, mutta ei ole mitään syytä yleistää siten, että nykynuoret olisivat jotenkin erikoisen holtittomia kaiken tällaisenkin suhteen vaan päinvastoin.
        nykyisin seksiä käsitellään terveystiedon tunnilla melko perusteellisesti ja korostetaan myös valinnan moraalista puolta. ei esitellä häveliäästi huitaisemalla miesten ja naisten sukupuolielimien eroja, niin kuin esim. minun aikanani tehtiin. seksihän oli paha juttu joka tapauksessa silloin.
        senhän sinä jo tiedätkin, että lapsi/nuori kasvaa sellaiseksi kuin hänen vanhempansa suurimpina vaikuttajina hänet kasvattavat ja jokainen tekee virheitä elämässään.


    • itsekäs mummo

      Tällainen tilanne meillä: Joka viikonloppu meitä kysellään lapsenvahdiksi, väliin viikollakin, kun nuortemme tekee mieli elokuviin tai kylään. Käsittääkseni tämä ei johdu omasta kasvatusvirheestämme, he vain haluavat omaa aikaa, ja houkutuksia on paljon. Emme aina mene, mutta meihin vedotaan valittamalla kuinka väsyneitä ovat. Ei heidän väsymisensäkään ole kasvatusvirheemme, ja mielestäni meidän ei tarvitse ottaa vastuuta toisten väsymisestä.

      Kun nuori perhe tulee meille, ei ole puhettakaan että he osallistuisivat ruuanlaittoon tai jälkiensä siivoamiseen. Sen sijaan meiltä odotetaan sekä valmiit ruuat että lastenlasten hoitamista. Tässä olisi mahdollisuus kasvattaa heitä hoitamaan itse omat asiansa, mutta jos isovanhemmat pyytävät taloustöihin osallistumista tai jättävät auttamatta, seuraa nettiin kirjoittelua huonoista isovanhemmista.

      Mitä muuta se "kunnon kasvatus" voi olla kuin sitä että lapsiltakin vaaditaan töihin osallistumista ja vastuuta omasta elämästään?

    • Kaikki omillaan

      Huomaan, että nuoret loukkaantuvat, kun joku edellisen sukupolven edustaja ei suostu olemaan vanhus ja passattava valittaja.
      Toisaalta heidän pitäisi olla käytettävissä itseään 50 v. nuorempien lasten hoitamisessa, virkeinä ja taitavina.
      On ilman muuta selvää, että kyseessä on dementikko, joka sanoo, että 82-72 on toistakymmentä vuotta. Ilmiselvästi muisti pettänyt. Joka tapauksessa valehtelee ikänsä, on vasta 40 vee. Tuollaisia ne vanhat ovat.

      Juuri tämä on ongelmana: Nuorten mielestä vanhan on oltava määrätyssä kaavassa. Oma äiti sisäisti asian ja sai hyvän palvelun lapsiparveltaan, joka uskoi, että ikääntyvä ihminen on muistinsa menettänyt, ei osaa edes laskea vähennyslaskua, polo.
      Tämän päivän ikääntyneet eivät kaikki ole sairaita vanhuksia, ja senhän ovat myös päättäjät huomanneet. Yhä laajemmin korostetaan, että vanhusten on hyvä asua omassa kodissaan yhteiskunnan tuella, 15 min päivässä riittää ikäihmiselle.
      90. ikävuosi ei ole ihmeellinen saavutus näinä päivinä.

      Lapsien apuun ei voi turvautua, koska heillähän on työnsä ja omat lapsensa. Ja kun ikäihmiset eivät ole uhranneet vapaa-aikaansa aikanaan lapsenlapsien hoivaamiselle, niin nyt saavat sen minkä ovat tilanneetkin. Kukaan ei tule, joten on vain pärjättävä omillaan. Sekin on näillä palstoilla tehty selväksi.

      Maailma on nuorten. Miten seuraavat sukupolvet sitten pärjäävät, kun syntyvyys laskee ja elinikä kasvaa? Kansa vanhenee hurjaa vauhtia. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä. Miten te nuoret pärjäätte? Työikäisiä on yhä vähemmän. Jaksatteko hoitaa ainoan lapsenlapsenne? Muuta mahdollisuutta ei tule olemaan.

    • hyvinvointivaltiossa

      Käsittääkseni vanhemmat ihmiset eivät yleensä edes halua turvautua lastensa apuun, vaan käyttävät mieluummin kodinhoitajia ja siivoojia, kuljetuspalveluja ym. Hyvin moni vanha sanoo että ei halua olla rasitteeksi sukulaisille ja mieluummin maksaa palveluista ulkopuoliselle. Yhteiskunta on järjestänyt ikäihmisten palvelut näihin asti, mutta nyt niitä ollaan romuttamassa ja sysäämässä sukulaisten vastuulle - jota kukaan osapuolista ei halua.

      Maksakaamme iloisesti veromme, koska niillä rahoilla vanhoille turvataan vanhuuden apu ja nuorille vapaus. Samoista verorahoista pitäisi myös järjestää lapsiperheille kodinhoitajat ym, että ei tarvitsisi pyydellä sukulaisia apuun.

    • so simple!

      Tämä on ihan puhki keskusteltu aihe mutta hyvä se on saada purkaa tuntojaan joten ei mielestäni turha avaus. Sanoisin että ne ihmissuhteet joista aiheutuu iloa, välittyy toisesta välittämistä, arvostamista ja toiveiden huomioimista ja jotka ovat välittömän helppoja, niitä tulee ylläpidettyä. Jos jostain ihmissuhteesta aiheutuu jatkuvasti harmistusta, pahaa mieltä ja tunnetta ettei toinen välitä, pitää itseään parempana ja tekee ystävänsä kanssa asiat vain omilla ehdoillaan toisen tunteista tai toiveista piittaamatta, sellaiset ihmissuhteet väljähtyvät väistämättä. Kyse lapsen ja vanhemman suhteista, vielä läheisemmät kuin ystävyyssuhde, mutta aikuinen lapsi ei ole enää lapsen asemassa jolle kerrotaan miten hänen pitää toimia. Eikä suhde ole enää lapsen pois kotoa muutettua samanlainen kuin kotona asuessa jolloin vanhempi saneli enemmän miten hänen suhteensa pitää toimia, mitkä ovat hänen sääntönsä ja mitä hän lapselta odottaa. Aikuisen kanssa ei voi niin toimia, ei mielestäni isovanhempi-ikäinen kuin aikuinen lapsikaan.

      Mutta jos suhde ei toimi ja haluaa pitää ihmisen elämässään, on joskus taivuttava tekemään niin kuin toinen toivoo, tai sitten annettava välien väljähtyä ja toisen osapuolen mennä ja jatkaa elämää omilla tahoillaan. Kumpi on tärkeämpää, se toinen ihminen vai oman elämän jatkaminen omin ehdoin, tietää ja päättää vain jokainen itse. Olen sitä mieltä että näin yksinkertaista se lopulta on. Jos lapsella ja vanhemmalla on näin erilaiset käsitykset isovanhemmuudesta eikä kumpikaan halua joustaa yhtään, ei ole muuta tietä kuin eri tiet. Pahaa mieltä aiheuttavat asiat kannattaa karsia elämästään. Itsellä helpotti sanoinkuvaamattomasti kun näen harvakseltaan. En vaadi mitään mutten myöskään odota mitään. Asiat ovat järjestyneet muuta kautta ja olen löytänyt läheisiä ja tukiverkoston muista ihmisistä, niitä ihmisiä tekee mieli autella vastavuoroisesti sitten toiseenkin suuntaan täysin pyyteettömästi eikä kukaan laske mitä on saanut tai antanut. Ovat kyllä muutenkin yritteliäitä, tekeväisiä ja välittömän empaattisia, välittävät mitä toiselle kuuluu ja ovat oma-aloitteisesti tarjoamassa apua kun näkevät että sitä tarvitsee. Koetan olla samanlainen ja auttaa heitä missä voin.

    • so simple!

      Turha mielestäni maksaa palveluista jos lapset voivat auttaa, itse käynyt auttelemassa niin omia kyin appivanhempia. Toisin päin tuntuu välillä olevan nihkeää suhtautumista ihan pienimuotoisista jutuista lähtien. Mutta ehkä ajattelevat että ladten kuuluu auttaa vanhempiaan muttei sitten toisin päin. Mutta näillä mennään, vaikka välillä harmittaa. Kovin usein ei nähdä.

    • itsenäinen

      Meillä on hyvät ja lämpimät suhteet sekä omiin vanhempiimme että aikuisiin lapsiimme. Vanhempamme eivät ole koskaan pyytäneet meiltä apua vaan saavat kunnalta sairaanhoitajakäynnit ja yksityiseltä siivouspalvelun ja ovat itse nämä itselleen järjestäneet. Emme edes tiedä mitä palveluja ovat itselleen hankkineet, koska niistä ei ole pajoa puhuttu. Me käydään kylässä ja pidetään muuten yhteyttä, seurustellaan ja vietetään yhteistä aikaa heidän kanssaan.

      Lapsemme hoitavat itse omat perheensä eikä meitä ole pyydetty apuun. Tapailemme muuten vaan, he käyvät meillä hyvin usein ja välit ovat oikein läheiset. En missään nimessä halua rasittaa heitä itseni passaamiella.

      On väärin sanoa että rakastaminen vaatii toistensa auttamista. jos jokainen hoitaa itse asiansa, ei apua tarvita ja yhteinen aika voidaan käyttää seurusteluun.

    • ajan ongelma

      Aihe nousee yhä uudelleen keskusteluun, koska se on niin ajankohtainen. Näihin asti on voitu luottaa siihen että yhteiskunta huolehtii lapsista, sairaista ja vanhoista eikä jätä ketään heitteille. Nyt ei voi enää luottaa yhteiskuntaan, vaan kaikenikäisten palvelut on ajettu alas ja jätetty omaisten harteille. Aikaisemmin lapsiperhe sai apuun kodinhoitajan, läkäriin pääsi helpommin missä iässä tahansa ja ja vanhuuden turvana oli vanhainkodit - ei enää.

      Kuinka moni teistä haluaa olla sukulaistensa rasitteena jos sairastuu tai tulee vanhaksi? Minä ainakin ottaisin mieluummin avun kunnan työntekijöiltä kuin pyytäisin apua ja kävisin taakaksi läheisille joilla on omakin elämä hoidettavanaan. Haluan viime tippaan asti hoitaa itse asiani ainakin siinä määrin että hommaan itse itselleni ulkopuolista apua ja jätän omaiset rauhaan.

      Tällä periaatteella olen hoitanut lapsenikin. Kertaakaan en ole tarvinnut vanhempiemme lastenhoitoapua enkä myöskään kyläillessämme ole passauttanut heillä perhettämme. Kodinhoitaja on käynyt jos lapset sairastaa, ja iltamenoihin on palkattu lapsenvahti.

      Modernissa yhteiskunnassa yksilö vastaa vain omista asioitaan ja eletään kukin itsenäistä omaa elämää. Nyt ollaan palaamassa vanhanaikaiseen malliin, jossa ollaan riippuvaisia sukulaisista ja perheenjäsenet joutuvat jopa elättämään toisiaan. Kun suvut ovat erilaisia, myös eriarvoisuus lisääntyy. Seuraavissa vaaleissa pitäisi valita niin ettei jouduta palaamaan vanhanajan suurperheyhteisöön. Nykyään monet sekä vanhat että nuoret haluavat elää rauhassa omaa elämäänsä, ja liialliset avunpyynnöt koetaan melkoiseksi rasitteeksi.

      • Oma apu paras

        Olet ollut todella onnekas, kun olet saanut kodinhoitajan. Kunnassamme ei esim 25 vuotta sitten kodinhoitajaa saanut kukaan uusi asiakas, vaan täytyi jo ennestään olla sosiaalitoimiston asiakastiedoissa. Joskus asiakas saattoi olla jopa ns. parempiosainen, mutta jos oli riittävän härsi ja vaativa, oli päässyt tuohon "autettavien" asemaan.

        Kyllä, olen kateellinen, vaikka itse en ole apua tarvinut. Epätasapuolisuus kunnallisissa palveluissa on vain asia, jota minun on vaikea niellä. Toisaalta olen ylpeä, ettei äitini, enkä minä, eikä kukaan sisaruksistanikaan ole koskaan tarvinnut kodinhoitajaa.


    • apu paikallaan

      Kun lapseni olivat pieniä 80-90-luvulla, sai lapsen sairastuessa esim. kuumeeseen kodinhoitajan aamuksi kun soitti edellisenä päivänä, ja hoitaja oli kodissa niin monta päivää kuin sairaus kesti, kunnes lapset sai taas päivähoitoon. Ei tarvinnut olla itse pois töistä.

      En näe mitään ylpeydenaihetta siinä että en olisi käyttänyt kodinhoitajaa, jos oma töistä poissaolo olisi puolestaan aiheuttanut useita peruutuksia omille asiakkailleni.

      Olimme tavallinen keskituloinen 2-lapsinen virkamiesperhe eikä mitään muuta asiaa sosiaalitoimistoon ollut. Avunsaantia ei tarvinnut vaatia eikä perustella. Kyseessä oli keskisuomalainen pikkukaupunki.

      Ajat ovat tällä tavalla muuttuneet ja nyt ei taida kodinhoitajaa saada ihan niin helposti. Luulen kuitenkin että pienillä paikkakunnilla apua saa nykyäänkin joustavammin kuin isoissa kaupungeissa, jonne kaikki nyt näyttävät tuppaavan. Muutkin palvelut käyvät aina vaan vaikeammiksi, kun kaupunkien väkiluku kasvaa nyt hallitsemattomasti ja samanaikaisesti palveluja supistetaan. Nimittävät sitä TEHOSTAMISEKSI.

      • apu paikallaan

        En malta olla vielä muistuttamatta, että samoilla vuosikymenillä myös lääkäriin pääsi heti muutaman päivän sisään ja kaikki hoito oli ilmaista, lapsille oli terveystarkastuksia paljon tiheämmin kuin nyt, koulut ja virastot olivat jokaisen lähellä ja myös kulkuyhteydet toimivat. Jos nykyäänkin kuntien palvelut olisivat sellaisella tasolla, ei vanhusten eikä lapsiperheitten tarvitsisi anella sukulaisiaan apuun.

        Minun ikäluokkani on tottunut elämään riippumattomana sukulaisten avusta ja yhteiskunnan järjestelmiin luottaen, joten meille myös avun pyytäminen tuntuu vaikealta. Olemme myös tottuneet suht. vapaaseen itsenäiseen elämään ja siksi nykytyyliin sitouttaminen lastenlasten tai muiden omaisten hoitamiseen tuntuu myös hankalalta.


      • Oma apu paras

        Ahaa, käytitte suhteita saadaksenne kodinhoitajan?

        Mieilläkin olivat lapset pieniä 80- ja 90-luvulla ja mekin olemme virkamiesperhe, mutta siihen samankaltaisuutemme loppuvatkin. Kyseessä etelä-suomalainen pikkukaupunki.

        Tosiaan jonkinmoista eriarvoisuutta uskon teidänkin kunnassanne tapahtuneen, jos teille kaikki lutviutui noinkin sujuvasti: "Kun lapseni olivat pieniä 80-90-luvulla, sai lapsen sairastuessa esim. kuumeeseen kodinhoitajan aamuksi kun soitti edellisenä päivänä, ja hoitaja oli kodissa niin monta päivää kuin sairaus kesti, kunnes lapset sai taas päivähoitoon. Ei tarvinnut olla itse pois töistä. "

        Minä olen ollut jopa palkattomalla poissa töistä, mieheni on joutunut myös olemaan poissa töistä ja perumaan asiakasaikojaan. Tasan ei mene onnenlahjat. Onneksi teidänkin kunnassa ajat ovat muuttuneet ja toivottavasti kodinhoitajan saa ne, jotka sitä todella, todella tarvitsevat. Eivät ne joilla on virkamiessuheita muihin virkamiehiin. Parempi toisaalta olisi, jos kodinhoitajia ei olisi lankaan, jos tasapuolisuus ei toteudu.


      • Telkkaritalkkari
        Oma apu paras kirjoitti:

        Ahaa, käytitte suhteita saadaksenne kodinhoitajan?

        Mieilläkin olivat lapset pieniä 80- ja 90-luvulla ja mekin olemme virkamiesperhe, mutta siihen samankaltaisuutemme loppuvatkin. Kyseessä etelä-suomalainen pikkukaupunki.

        Tosiaan jonkinmoista eriarvoisuutta uskon teidänkin kunnassanne tapahtuneen, jos teille kaikki lutviutui noinkin sujuvasti: "Kun lapseni olivat pieniä 80-90-luvulla, sai lapsen sairastuessa esim. kuumeeseen kodinhoitajan aamuksi kun soitti edellisenä päivänä, ja hoitaja oli kodissa niin monta päivää kuin sairaus kesti, kunnes lapset sai taas päivähoitoon. Ei tarvinnut olla itse pois töistä. "

        Minä olen ollut jopa palkattomalla poissa töistä, mieheni on joutunut myös olemaan poissa töistä ja perumaan asiakasaikojaan. Tasan ei mene onnenlahjat. Onneksi teidänkin kunnassa ajat ovat muuttuneet ja toivottavasti kodinhoitajan saa ne, jotka sitä todella, todella tarvitsevat. Eivät ne joilla on virkamiessuheita muihin virkamiehiin. Parempi toisaalta olisi, jos kodinhoitajia ei olisi lankaan, jos tasapuolisuus ei toteudu.

        "Parempi toisaalta olisi, jos kodinhoitajia ei olisi lankaan, jos tasapuolisuus ei toteudu. "

        Et varmaankaan ole ajatellut asiaa loppuun saakka. Tai sitten ajatusmaailmasi on perinteisen vasemmistolainen.

        Tiedän tapauksen, että tokaluokkalaiset eivät askarrelleet koulussa lainkaan isänpäiväkortteja, koska kaikilla ei ollut isää. Vaikea keksiä mitään järjettömämpää.

        Minusta koko ajatus, että jos jollakulla on jotakin, mitä toisella ei ole, se pitää ottaa pois, on täysin absurdi. Eikö olisi paljon parempi yrittää järjestää asiat niin, että mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus?

        Sinun ajatusmallisi mukaan ketään ei saisi päästää esim. lukioon opiskelemaan yhteiskunnan kustannuksella, koska kaikki eivät pääse.


      • apu paikallaan
        Telkkaritalkkari kirjoitti:

        "Parempi toisaalta olisi, jos kodinhoitajia ei olisi lankaan, jos tasapuolisuus ei toteudu. "

        Et varmaankaan ole ajatellut asiaa loppuun saakka. Tai sitten ajatusmaailmasi on perinteisen vasemmistolainen.

        Tiedän tapauksen, että tokaluokkalaiset eivät askarrelleet koulussa lainkaan isänpäiväkortteja, koska kaikilla ei ollut isää. Vaikea keksiä mitään järjettömämpää.

        Minusta koko ajatus, että jos jollakulla on jotakin, mitä toisella ei ole, se pitää ottaa pois, on täysin absurdi. Eikö olisi paljon parempi yrittää järjestää asiat niin, että mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus?

        Sinun ajatusmallisi mukaan ketään ei saisi päästää esim. lukioon opiskelemaan yhteiskunnan kustannuksella, koska kaikki eivät pääse.

        "Ahaa, käytitte suhteita saadaksenne kodinhoitajan? " - Mistä päättelet että olisin muka käyttänyt suhteita. En edes ollut koskaan tavannut sosiaalitoimiston väkeä. Kunnat ovat erilaisia ja siinä kunnassa panostettiin lapsiperheisiin.

        "Onneksi teidänkin kunnassa ajat ovat muuttuneet" - Iloitset sitä että lapsiperheitten asema on nyt huonompi. Kateuttako vaiko muuten vain vahingoniloa?

        Oma apu paras apu: oletat myös että virkamiesperheissä ei tarvita kodinhoitoapua siinä kuin muissa ammateissa. Mistä tällainen käsitys? Kaikissa ammateissa lapsen sairastuminen aiheuttaa ongelman vanhempien töistä poissaolon suhteen. Minun tapauksessani se olisi aiheuttanut vaikeuksia myös ulkopuolisille koska heidän asiointiaikojaan olisi pitänyt perua. Jos olet kateellinen siksi että oletat kunnan virkailijoiden olevan isotuloisia, erehdyt. Omat tuloni ovat alle suomalaisen keskipalkan.

        Et halua että kodinhoitajia olisi ollenkaan että kaikilla lapsiperheillä olisi vaikeaa. Minä puolestani haluaisin että kodinhoitajia, vanhusten hoitajia ja muita inhimillistä apua antavia työntekijöitä palkattaisiin lisää.


      • Oma apu paras
        apu paikallaan kirjoitti:

        "Ahaa, käytitte suhteita saadaksenne kodinhoitajan? " - Mistä päättelet että olisin muka käyttänyt suhteita. En edes ollut koskaan tavannut sosiaalitoimiston väkeä. Kunnat ovat erilaisia ja siinä kunnassa panostettiin lapsiperheisiin.

        "Onneksi teidänkin kunnassa ajat ovat muuttuneet" - Iloitset sitä että lapsiperheitten asema on nyt huonompi. Kateuttako vaiko muuten vain vahingoniloa?

        Oma apu paras apu: oletat myös että virkamiesperheissä ei tarvita kodinhoitoapua siinä kuin muissa ammateissa. Mistä tällainen käsitys? Kaikissa ammateissa lapsen sairastuminen aiheuttaa ongelman vanhempien töistä poissaolon suhteen. Minun tapauksessani se olisi aiheuttanut vaikeuksia myös ulkopuolisille koska heidän asiointiaikojaan olisi pitänyt perua. Jos olet kateellinen siksi että oletat kunnan virkailijoiden olevan isotuloisia, erehdyt. Omat tuloni ovat alle suomalaisen keskipalkan.

        Et halua että kodinhoitajia olisi ollenkaan että kaikilla lapsiperheillä olisi vaikeaa. Minä puolestani haluaisin että kodinhoitajia, vanhusten hoitajia ja muita inhimillistä apua antavia työntekijöitä palkattaisiin lisää.

        Miksi olettaisin kunnan virkailijoiden olevan isotuloisia kun sekä itse että mieheni olemme kaupungin virkamiehiä? Sinulla on nyt jonkin sortin vaikeuksia sisäistää lukemaasi. :)

        Samalla asetat itsesi jollain tavoin tarpeellisemmaksi kuin muut työntekijät ja siksi olet omasta mielestäsi oikeutettu kodinhoitajaan. Asiakasaikoja on virkamiehillä - toki tiedän sen omasta kokemuksestakin, mutta onko se oikea syy saada kodihoitajaautomaatio? Ei ole.


      • apupata
        Oma apu paras kirjoitti:

        Miksi olettaisin kunnan virkailijoiden olevan isotuloisia kun sekä itse että mieheni olemme kaupungin virkamiehiä? Sinulla on nyt jonkin sortin vaikeuksia sisäistää lukemaasi. :)

        Samalla asetat itsesi jollain tavoin tarpeellisemmaksi kuin muut työntekijät ja siksi olet omasta mielestäsi oikeutettu kodinhoitajaan. Asiakasaikoja on virkamiehillä - toki tiedän sen omasta kokemuksestakin, mutta onko se oikea syy saada kodihoitajaautomaatio? Ei ole.

        että alkaa taas raivo nousta sielläpäin ... kynnet ojoon vaan ...


      • apu paikallaan
        apupata kirjoitti:

        että alkaa taas raivo nousta sielläpäin ... kynnet ojoon vaan ...

        Mikä tätä Oma Apua niin kauheasti kiukuttaa, kun kuitenkin kaikki saivat siihen aikaan samat palvelut? Muistaakseni tulotkin vaikuttivat, niin että päivähoitomaksut porrastettiin tulojen mukaan ja kodinhoitajan sai siihen samaan maksuun. Jos ei ymmärtänyt apua pyytää, niin ei tietysti sitten...

        Kunnan virassa olevan ei tarvitse jäädä muita huonompaan asemaan yhteiskunnan palveluissa, Kunnan töissä sekä tulot että kotiavun tarve on ihan verrattavissa muihin kuntalaisiin, en ymmärrä miksi heitä pitäisi syrjiä työpaikkansa takia. Kaikissa erilaisissa työtehtävissä kotiin jääminen aiheuttaa hankaluuksia. Minun kohdallani hankaluudet olisivat siirtyneet myös asiakkailleni, joten kotiapu hyödytti heitäkin.


    • Saa olla eroja

      Pikemminkin niitä joilla on tiukka paikka pitäisi auttaa entistä enemmän ja herkemmin. Ei se meiltä muilta ole pois. Jaksamista vaaditaan välillä kaikilta perheellisiltä, mutta on eri asia jos joku todella tarvitsee sen pysyäkseen pinnalla ja selviytyäkseen ja jaksaakseen. Sitä toivoisi että kaikilla olisi vaan maailmassa asiat mahdollisimman hyvin, koskaan ei varmaan päästä siihen että kaikilla olisi asiat mahdottoman hyvin, mutta miksi sellaisiakaan kadehtia. Onnelliset ihmiset tuottavat iloa ympärilleen ja huomaamattaan saavat toisetkin jaksamaan. Ja ne heikoimmassa asemassa olevat, heille kaikki tarvittava apu ja tuki.

      • lkman kateutta

        Minä myös haluan, että yhteiskunta auttaa kaikkia ketä voi, riippumatta siitä satunko itse olemaan avun kohteena. Toivon että kaikki saisivat tarvitsemansa terveydenhoidon vaikka olenkin itse terve. Toivon että lapsiperheet saavat päivähoito- ja kodinhoitoapua vaikka itse en enää sellaista tarvitse. Toivon että kaikille nuorille riittäisi opiskelupaikkoja, vaikka itse en voinut paljoa opiskella. Haluan että vanhuksille riittää hoitajia ja hoitopaikkoja, vaikka en itse hoitoa tarvitse.

        Hyvää voi haluta muillekin kin itselle. Ja jos jollakin on asiat hyvin, en silti halua että hänellä olisi huonommin.


    • öööööööööö

      Meillä myös 80-luvulla oli kunnassa se periaate että jos lasta ei sairauden vuoksi voi viedä päivähoitoon, voi kuka tahansa ilman erityisperusteita saada kodinhoitajan työpäivän ajaksi kotiin, ja siitä veloitettiin päivähoitomaksujen mukaisesti. Tämän saaminen riippui siitä oliko hoitaja vapaana, ja hoitajat sai varausjärjestyksessä. Ihmisiä ei eroteltu työpaikan tai varallisuuden mukaan, mitään ei kyselty. Siis samoin kuin päivähoitopaikankin saa jokainen. Useimmiten kodinihoitajan myös sai.

      En tiedä tämän päivän tilanteesta tuossa asiassa, mutta tiedän että kaikkia palveluja on supistettu ja rahoja suunnattu nyt toisiin kohteisiin. Pahoin epäilen että nyt säästetyt rahat päätyvät tavalla tai toisella päättäjille itselleen.

      Joskus tulevaisuudessa varmaan väitellään siitä, saiko vuonna 1014 päiväkotipaikan vain sossun luuseriasiakkaat tai rikkaat joilla oli suhteita....

      • öööööööööööö

        ... tarkoitin tietysti: vuonna 2014


      • kodinhoitaja 40 v

        Kodinhoitajan sa19 70-1985 v . 2 viikoksi synnytyksen aikana ilmaiseksi, jos kotona oli pieniä lapsia Tulot olivat silloin perheissä pienet. ( silloin ei ollut isyyslomia, eikä kodinhoitotukia.)

        . Äiti oli noin viikon synnytys sairaalassa.
        Kodinhoitaja oli muiden lasten kanssa kotona, hoitaen myös kodinhoidon.
        isä töissä.
        Toisen viikon äidin kotiutuessa, äiti sai levätä ja keskittyä vauvan hoitoon ja olla isompien lasten kanssa
        .
        Kodinhoitaja huolehti kodin töistä, siivous,pyykinpesu, leipminen ym työt.

        . Navettapaikassa äidille kuuluvat tehtävät. ( kun ei ollut vielä lomittajia ).

        Työaika saattoii olla enempi kuin kellon ympäri.
        Joskus pitkien ja vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi oli yöpyminen
        . Ei ollut omaa huonetta, lasten kanssa
        nukuttiin samassa huoneessa.

        Kodinhoitajilla ei ollut työaikalakia. Vapaata saatiin tunti tunnista.

        1973 alkoi kunnallinen päivähoito.
        Jos lapsi sairastui, oli mahdollista saada kodinhoitaja hoitamaan lasta. Kodinhoiitoavusta ei tarvinnut maksaa erikseen, koska maksoi päivähoitomaksua.


    • äiti 1979

      Näin tosiaan oli, ja niin toivoisin olevan nytkin. Jos mietitään lasten nykyään lisääntyviä henkisiä vaikeuksia tai vanhempien epätoivoisia tekoja, niin yhteiskunnan apu on parasta ennaltaehkäisyä. "Oma apu paras" tuolla edellä toivoi että loputkin palvelut otettaisiin pois ettei vaan kukaan saisi jotakin muita enemmän. Huh huh kateutta. Kodin- ja lastenhoitoapu on varmasti kaikille hyväksi, eikä vain ns ongelmaperheille. En pidä tarkoituksenmukaisena sitäkään että isovanhemmat värvätään palkattomiin kodinhoitajan hommiin.

      Todellisuudessa nämä palvelut ei ole rahasta kiinni, jos ajatellaan ennaltaehkäisevän työn tuottamia säästöjä sairauskuluissa ja ihmisten hyvinvointia.

    • kodinhoitajana ollut

      Heippa rouvat. Minä olen ollut kunnanjohtajalla lapsia hoitamassa,kun olivat sairaita. Olen myös hoitanut laitapuolenlapsiakin.kun vanhemmat eivät muistaneet tulla kotiin. Kaikki olemma samanarvoisia ihmisiä,ainakin luojan edessä.

    • kylmiä

      Miksiköhän aikoinaan palvelit lapsiasi? Minä olen jakanut lapsille kotitöitä pienestä pitäen. Mies tekee oman osansa. Isovanhemmat saisivat tehdä myös oman osansa, mutta ei tunnu sujuvan. He passasivat minut aikoinaan masentuneeksi asti. Itse en saanut yrittää, vaan siitä seurasi aina haukut. Nykyisin en sentään menetä toimintakykyäni, kun käymme heillä. Laitan ruokaa ja autan.

      Olisi kiva saada muutaman kerran vuodessa lapsista vapaata aikaa. Muistan kuinka omassa lapsuudessani mummini hoiti minua ja välillä tätinikin jopa pari viikkoa putkeen. Oli lepoa passaamisestamme? Miksi vanhempani passasivat minut näin yksinäiseksi? Kaipaisin vain muutaman tunnin omaa aikaa. Miksi he jättävät lapsenlapsilleenkin tunteen yksinäisyydestä, pesästä poispotkituksi tulemisesta? Elämä tuntuu olevan velvollisuuksia täynnä, vaikka todellakin olen parantanut tapani ja lapsenlapsetkin olisivat heille ihania, jos se vain sallittaisiin! Tunnevammaisia?

      • kylmiä

        Olen yksinäinen, koska olen koko ajan kiinni lapsissani ja kaipaisin jotain omaakin.


    • AurinkoaElämäänMuual

      Isovanhempia on erilaisia ja jotkut eivät ole kiinnostuneet aikuisesta lapsestaan eikä hänen perheestään. Palkkaa lastenhoitaja mll:n kautta? Ei auta kuin hyväksyä tilanne ja nauttia elämästä sellaisena kuin se on. :-)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      81
      2067
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1773
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1644
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      21
      1460
    5. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      64
      1394
    6. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      19
      1331
    7. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      76
      1318
    8. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1292
    9. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1274
    10. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      11
      1245
    Aihe