Apua Sveitsin taloudesta .

seppokaja

SUomalaisen keskiansio on 3000€/kk , sveitsiläisen 6000€/kk.
Olisiko nyt viisasta lähettää suomalaisia talous neroja Sveitsiin korkeanpaikan leirille oppimaan .
Vai pitäisikö lähettää Suomalainen korkeista palkoista kärsivien pelastusjoukko neuvomaan miten Sveitsin palkkatasoa
lasketaan 50% .
On varmaankin helponpaa laskea Sveitsin palkkatasoa 50%
kuin nostaa Suomen palkkoja 100% , jotta voisimme jatkaa
samalta viivalta eteenpäin .

17

84

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kataonna

      Edelliseen lisätäkseni Sveitsissä on alv. 6%, meillä 24%. Sveitsi on rikas maa. Siellä on valtavat varat, mm. juutalaisilta pöllittyä omaisuutta.

      • Sosialisti Suomi

        Paljonkos Sveitsissä on pakolaisia?
        Mustalaisia?

        Lisäks Sveitsin rasitteena ei ole älytön sosiaaliturva!


      • kataonna
        Sosialisti Suomi kirjoitti:

        Paljonkos Sveitsissä on pakolaisia?
        Mustalaisia?

        Lisäks Sveitsin rasitteena ei ole älytön sosiaaliturva!

        Suomessa pakolaisten ja mustalaisten osuus ei ole iso. Sosiaaliturvan osuudesta voi syyttää niitä, jotka ovat vuosia ja vuosikymmeniä äänestäneet demareita ja vasemmistoa.


    • velkainen Suomi

      Sveitsin väestöstä 20% on muualta tulleita. Mutta sillä erotuksella meikäläisiin maahanmuuttajiin, että ne tekee töitä elääkseen. Jos ei tee, niin lähtö tulee maasta. Sveitsissä ulkomaalaisen kerjäläisen voi ilmoittaa poliisille ja poliisi toimittaa hänet rajalle. Siinä ei tuomioistuminen päätöksiä odotella kun maasta lähdetään.

      Meille turvapaikkaturismi maksaa noin 2 miljardia €/ vuosi, vaikka siitä jukisesti kielletään puhumasta.

      Sveitsiläiset tekee korkeamman arvonlisää tuottavia tuotteita ja palveluita kuin suomalaiset. Samoin he tekevät vuodessa enemmän työtunteja kuin me.
      Sveitsissä on kansanäänestys ja sen tulosta noudatetaan.

      Sveitsi ei ole pahoinvoiva hyvinvointiyhteiskunta, ja siksi siitä meillä ei mielellään puhuta. Se, että Sveitsissä on rahaa, ei voi syyttää Hitleriä.

      Sveitsi on vuosisatoja ollut rahan turvasatama ja tulee olemaan. EU:n pankkisalaisuuden purkuoperaatiot vain vahvistaa heidän vaurauttaan.

    • Kun katselee ketjun mielipiteitä Suomen suurin heikkous on maahanmuuttajat .
      Kun taas katsoo talouselämä ja politiikan johtajien mielipiteitä Suomeen pitäisi saada 200.000 maahanmuuttajaa lisää jotta talous saattaisi nousuun .
      Kumpi vaihdetaan Suomessa , kansa vai talousjohtajat ? .
      Riittäkö maahanmuuttajien karkotus Suomalaisten 100% palkankorotuksiin ? .

      • kansanvaihtovuodet

        Suomessahan on kansanvaihto paraikaa käynnissä. On tehty eläminen, asuminen ja lisääntyminen syntyperäiselle suomalaiselle mahdottoman kalliiksi ja sehän näkyy syntyvystilastossa. Mamuja vaan haalitaan ulkomailta tänne eli kyllä kansa on päätetty vaihtaa tässä maassa.


    • Sveitsin ja Suomen vertailussa olennaisin peruseroavaisuus on se, että Sveitsi ei ole EU-jäsenmaa eikä tietenkään myöskään euroraha-alueen jäsenmaa. Sveitsillä on oma päätösvalta ja oma valuutta toisin kuin meillä Suomessa on asioitten laita. Sveitsi on itsenäinen valtio.

      • Vuosi 1991 taas

        Jos meillä tällä hetkellä olisi oma valuutta, se olisi suunnilleen ruplan arvoinen ja korot taivaassa. Kukapa sellaiseen mikkihiirirahaan jaksaisi uskoa.


      • Miten olikaan...

        Jos verrataan v 1991 lamaa, jolloin meillä oli oma valuutta emmekä olleet EU:n jäseniä, ja nykyista vielä pahempaa lamaa, niin kumpikohan kansalle on pahempi.
        Tuolloinhan Suomi oli ajautumassa kansainvälisten toimijoiden, mm imf, holhoukseen ja lainahanat sulkeutumassa. Mustatakkiset miehet maailmalta olivat täällä jo ohjeistamassa miten toimitaan. Kyllä siinä Suomen oma päätösvalta oli heikossa kantimissa, siitä ei taittu uskaltaa edes mainita halaistua sanaakaan noille mustatakkisille gorilloille.

        Aika tuppaa kultaamaan muistot.
        Muistelemaan tietysti pystyvät vain ne, jotka olivat jo tuolloin aikuisia. Nykypäättäjistä nuorimmat lienevät vielä peruskoulussa tai lukiossa tuolloin.


      • opiskelemaan -91
        Miten olikaan... kirjoitti:

        Jos verrataan v 1991 lamaa, jolloin meillä oli oma valuutta emmekä olleet EU:n jäseniä, ja nykyista vielä pahempaa lamaa, niin kumpikohan kansalle on pahempi.
        Tuolloinhan Suomi oli ajautumassa kansainvälisten toimijoiden, mm imf, holhoukseen ja lainahanat sulkeutumassa. Mustatakkiset miehet maailmalta olivat täällä jo ohjeistamassa miten toimitaan. Kyllä siinä Suomen oma päätösvalta oli heikossa kantimissa, siitä ei taittu uskaltaa edes mainita halaistua sanaakaan noille mustatakkisille gorilloille.

        Aika tuppaa kultaamaan muistot.
        Muistelemaan tietysti pystyvät vain ne, jotka olivat jo tuolloin aikuisia. Nykypäättäjistä nuorimmat lienevät vielä peruskoulussa tai lukiossa tuolloin.

        Ööö... meinaatko että meillä jotka oltiin peruskoulu-lukioiässä vuonna 1991 ei jäänyt mitään muistiin niiltä ajoilta? Vaiko että me vaan hurviteltiin eikä katsottu yhtään telkkaria, uutisia tai luettu lehtiä?


      • Artturi Noitalahti
        Vuosi 1991 taas kirjoitti:

        Jos meillä tällä hetkellä olisi oma valuutta, se olisi suunnilleen ruplan arvoinen ja korot taivaassa. Kukapa sellaiseen mikkihiirirahaan jaksaisi uskoa.

        "Jos meillä tällä hetkellä olisi oma valuutta, se olisi suunnilleen ruplan arvoinen ja korot taivaassa. Kukapa sellaiseen mikkihiirirahaan jaksaisi uskoa."

        Se on sitten aina yhtä noloa, kun luulee tietävänsä, mutta ei kuitenkaan tiedä. Korkojen korkeus 90-luvun alussa ei johtunut suinkaan valuuttamme nimestä vaan väärästä rahapolitiikasta. Kun markka päästettiin kellumaan syksyllä 1992, niin korot lähti hurjaan laskuun.
        http://rahajatalous.files.wordpress.com/2011/01/helibor.png

        Myös Ruotsissa oli tuolloin korot korkealla. Mutta kun kruunu päästettiin kellumaan, lähtivät korot laskuun.

        https://www.libertysilver.se/image/151

        http://www.nytimes.com/1992/09/17/news/17iht-perc.html

        Olisikin kiva joskus kuulla, että mihin taloustieteeseen perustuu väite, että jos Suomi olisi jatkanut Ruotsin tavoin omalla kelluvalla valuutalla, niin mikä olisi saanut korot Suomessa nousemaan?


    • Kun tarkastelemme neljännesvuosisadan takaisia aikoja, niin siinä puntaroinnissa näkyy olevan olennaisena ja hämmästyttävän yleisenä tunnusmerkkinä krooninen muistamattomuus. Muutamia seikkoja:
      - Kun meillä Suomessa rahamarkkinat vapautettiin, avattiin, 1980-luvulla, niin siihen samaan yhteyteen olisi pitänyt kytkeä oman valuuttamme markan kellutus.Suomen Pankissa oli asiantuntijoita, jotka sitä suosittelivat, mutta heitä ei kuunneltu eikä poliittinen valtiojohtomme (Koivisto siinä mukana) tainnut ymmärtää, miten tärkeä asia oli kyseessä.
      - Valtiojohtomme finanssipoliittisena uskonkappaleena oli "kovan markan" ideologia ja sen takia Suomen markasta tuli yliarvostettu. Kauppa- ja vaihtotaseet menivät miinukselle. Vienti hiipui ja tuonti Suomeen jylläsi. Rahamme valuivat ulkomaille. Ylivahvan markan vuoksi matkailu ulkomaille oli kyllä meille kansalaisille edullista rahallisesti, mutta kansantaloudellisesti tappiollista.
      - Lopulta 1991 vaalien jälkeen Esko Ahon hallitus huomasi pian tilanteen mahdottomuuden. Suomen kansantaloudessa vallitsi kohtalokas valuuttakupla. Aikaisempina aikoina markkamme olisi devalvoitu jo hyvissä ajoissa, mutta tuolloin Holkerin hallituksen aikaan kovan rahan ideologia esti valuutan arvon korjaamisen kohdalleen. Ahon hallituksen alkutaipaleella tuli sitten pakkodevalvaatio. Suomen markan arvo heikkeni siinä prosessissa useita kymmeniä prosentteja. Erityisen ankaraa se oli niille, joilla oli velkaa ulkomaitten valuutoissa. Ihan niin kuin Venäjällä tänä päivänä. Me suomalaiset muistamme omalta osaltamme myös pankkikriisin, mikä sekin olisi jäänyt vähäisemmäksi, jos markka olisi pantu kellumaan jo 80-luvulla.
      - Meidän kansantaloutemme hakeutui uuteen tasapainoon olennaisessa määrin sen ansiosta, että lopultakin tuon 90-luvun alun devalvaation jälkeen valuuttamme markka pantiin lopultakin kellumaan. Samaan aikaan valtiovarainministeri Iiro Viinanen kävi Japania myöten ruinaamassa luottoa ja uskomattoman urakoinnin tuloksena siinä onnistuikin. Kun markan kellutus antoi valuutallemme oikean arvonsa markkinavoimien säätämänä, niin samalla alkoi taloudellinen elpyminen ja nousukausi koko kansantaloudessamme.

      Kyllä oma valuutta ja sen arvon joustavuus kellumisen ansiosta markkinoitten mukaisesti olisi hyvä asetelma myös nykyään v.2014 meidän kansantaloudessamme niin kuin on mm. Sveitsissä, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Tietysti siinä tilanteessa julkisen vallan talouden hoitamisessa pitää olla viisautta ja finanssipoliittista osaamista. Mieleen juohtuukin kysyä, milloin meille Suomeen saataisiin valtiovarainministeriksi tietämykselliseltä taustaltaan kansantalouden ja finanssiopin osaaja, jolla olisi myös vuosikymmenien mittaista elämänkokemusta?

      • Miten olikaan...

        Totta, virheitä tehtiin ja ihan omalla päätösvallalla.
        Mutta pointtihan tässä muistelussa olikin se, että silloin emme olleet EU:n jäsen eikä meillä ollut Euroa. Kaikki päätöksenteko oli siis omissa käsissämme eli kun viittasit aiemmassa kirjoituksessasi 'omaan päätösvaltaan' ja sen puuttumisen syynä nykyisiin vaikeuksiin. Tuolloin Suomella oli 'oma päätösvalta' kunnes sen seurauksena tilanne ajautui siihen että nuo 'mustatakkiset miehet' tulivat, jonka jälkeen sitä 'omaa päätösvaltaa' ei juuri noteerattu.

        Miksi uskot, että 'oma päätösvalta' ei enää tuottaisi vääriä päätöksiä kuten tuolloin neljännesvuosisata sitten?
        Minusta mitään takeita ei ole nytkään, etteikö oma päätösvalta tuottaisi uudelleen noita samoja virheitä. Päätöksiä ei kuitenkaan tuolloin tehtäisi pelkästään kansantalouden tehokkuuden säännöillä, vaan poliittisin perustein. Kukaan ulkopuolinen ei niihin puuttuisi tai kommentoisi ennenkuin taas oltaisiin kuilun reunalla tai syöksymässä kuiluun, jolloin mustatakkiset miehet tulisivat pistämään asiat kuntoon välittämättä tuon taivaallista 'omasta päätösvallasta'.

        Tarkoitus on tässä kärjistetysti vain todeta, että tuo 'oma päätösvalta' on melkoisen teoreettinen juttu, jos talous ajetaaan tai ajautuu kuralle ja riippuvaiseksi ulkoisista toimijoista ja lainoittajista. Ihan riippumatta ollaanko Eurossa, EU:ssa tai jossain muussa kytkennässä vai ei.


      • Miten olikaan... kirjoitti:

        Totta, virheitä tehtiin ja ihan omalla päätösvallalla.
        Mutta pointtihan tässä muistelussa olikin se, että silloin emme olleet EU:n jäsen eikä meillä ollut Euroa. Kaikki päätöksenteko oli siis omissa käsissämme eli kun viittasit aiemmassa kirjoituksessasi 'omaan päätösvaltaan' ja sen puuttumisen syynä nykyisiin vaikeuksiin. Tuolloin Suomella oli 'oma päätösvalta' kunnes sen seurauksena tilanne ajautui siihen että nuo 'mustatakkiset miehet' tulivat, jonka jälkeen sitä 'omaa päätösvaltaa' ei juuri noteerattu.

        Miksi uskot, että 'oma päätösvalta' ei enää tuottaisi vääriä päätöksiä kuten tuolloin neljännesvuosisata sitten?
        Minusta mitään takeita ei ole nytkään, etteikö oma päätösvalta tuottaisi uudelleen noita samoja virheitä. Päätöksiä ei kuitenkaan tuolloin tehtäisi pelkästään kansantalouden tehokkuuden säännöillä, vaan poliittisin perustein. Kukaan ulkopuolinen ei niihin puuttuisi tai kommentoisi ennenkuin taas oltaisiin kuilun reunalla tai syöksymässä kuiluun, jolloin mustatakkiset miehet tulisivat pistämään asiat kuntoon välittämättä tuon taivaallista 'omasta päätösvallasta'.

        Tarkoitus on tässä kärjistetysti vain todeta, että tuo 'oma päätösvalta' on melkoisen teoreettinen juttu, jos talous ajetaaan tai ajautuu kuralle ja riippuvaiseksi ulkoisista toimijoista ja lainoittajista. Ihan riippumatta ollaanko Eurossa, EU:ssa tai jossain muussa kytkennässä vai ei.

        Valitettavasti ikävä kyllä olet erityisen oikeassa, kun kyselet suomalaisten vallanpitäjien taloudellisen osaamisen ja tietämyksen eli pätevyyden ja viisauden perään. Juuri siitä samasta syystä peräsin omasta puolestani ainakin valtiovarainministerille talousasiotten osaamista sekä teoriassa että käytännössä.

        Nykyinen euro meidän valuuttanamme on ongelmallinen, kun emme itse pysty siihen juurikaan vaikuttamaan muutoin kun räksyttämällä Frankfurtissa ja Brysselissä, jos meidän edustajamme edes sitäkään tekisivät nyökyttelyn sijaan. Vaikka meillä olisi valtiovarainministerinä finanssiopin professori, jolla olisi myös kokemusta runsaasti, niin silti ei hähelläkään olisi mainittavaa mahdollisuutta huolehtia erityisesti Suomen eduista tilanteisa, joissa ne poikkeavat muun euroraha-alueen eduista. Vai löisikö meidän ministerimme siellä nyrkkiä pöytään ja ilmoittaisi, että Suomi ei periksi anna omista edusitaan?

        Juohtuu tässä samalla mieleen esittää kysymys: Onko meidän eduskunnassamme yhtään kansanedustajaa, jonka akateeminen osaaminen olisi kansantaloustieteessä ja/tai finanssiopissa? Kuta kuinkin automaattisesti valtiovarainministeriksi on viime aikoina valittu joku kansanedustaja. Voitaisiinko edes kuvitella, että tuohon keskeiseen talouspoliittiseen tehtävään myös nykyään saatetttaisiin valita joku eduskunnan ulkopuolinen taitaja? Aikaisemminhan niin on tehty. Mitenkä olisi ensi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen? Mieleen tulee enemmälti etsimättä koko talousprofessoriemme ammattikunta.


      • Miten olikaan...
        Leiriniekka kirjoitti:

        Valitettavasti ikävä kyllä olet erityisen oikeassa, kun kyselet suomalaisten vallanpitäjien taloudellisen osaamisen ja tietämyksen eli pätevyyden ja viisauden perään. Juuri siitä samasta syystä peräsin omasta puolestani ainakin valtiovarainministerille talousasiotten osaamista sekä teoriassa että käytännössä.

        Nykyinen euro meidän valuuttanamme on ongelmallinen, kun emme itse pysty siihen juurikaan vaikuttamaan muutoin kun räksyttämällä Frankfurtissa ja Brysselissä, jos meidän edustajamme edes sitäkään tekisivät nyökyttelyn sijaan. Vaikka meillä olisi valtiovarainministerinä finanssiopin professori, jolla olisi myös kokemusta runsaasti, niin silti ei hähelläkään olisi mainittavaa mahdollisuutta huolehtia erityisesti Suomen eduista tilanteisa, joissa ne poikkeavat muun euroraha-alueen eduista. Vai löisikö meidän ministerimme siellä nyrkkiä pöytään ja ilmoittaisi, että Suomi ei periksi anna omista edusitaan?

        Juohtuu tässä samalla mieleen esittää kysymys: Onko meidän eduskunnassamme yhtään kansanedustajaa, jonka akateeminen osaaminen olisi kansantaloustieteessä ja/tai finanssiopissa? Kuta kuinkin automaattisesti valtiovarainministeriksi on viime aikoina valittu joku kansanedustaja. Voitaisiinko edes kuvitella, että tuohon keskeiseen talouspoliittiseen tehtävään myös nykyään saatetttaisiin valita joku eduskunnan ulkopuolinen taitaja? Aikaisemminhan niin on tehty. Mitenkä olisi ensi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen? Mieleen tulee enemmälti etsimättä koko talousprofessoriemme ammattikunta.

        Hyviä pointteja. Vastausta niihin en tiedä.

        Demokratia on siitä 'huono' järjestelmä, että se mahdollistaa myös huonot ja jopa vaaralliset päätökset. Äkkiä ajatellen en kuitenkaan lähtisi rajoittamaan demokraattista päätösvaltaa poliittisin keinoin. Talouden romahtaminen tai ajautuminen seinää vasten rajoittaa demokraattista päätöksentekoa hyvinkin voimakkaasti. Silloin ollaan jo tietysti pakkotilanteessa käytännössä ilman todellisia vaihtoehtojakin useinmiten.

        Riskinsä on siinäkin, jos demokraattista päätöksentekoa rajoitettaisiin ennakkoon vaikkapa vain taloudellisista asioista.

        Parasta tietysti olisi, jos kansanedustajien joukossa olisi vahvoja persoonia, joilla on vankka talousosaaminen kansantaloustieteessä ja myös liiketaloustieteessä ja kykeneviä ilmaista asiantuntijanäkökulmansa vakuuttavasti. En silti antaisi näillekään muita suurempaa valtaa. Puhtaasti rationaalisten asiantuntijoiden johtama yhteiskunta ei varmaan olisi hyvä.


      • Miten olikaan... kirjoitti:

        Hyviä pointteja. Vastausta niihin en tiedä.

        Demokratia on siitä 'huono' järjestelmä, että se mahdollistaa myös huonot ja jopa vaaralliset päätökset. Äkkiä ajatellen en kuitenkaan lähtisi rajoittamaan demokraattista päätösvaltaa poliittisin keinoin. Talouden romahtaminen tai ajautuminen seinää vasten rajoittaa demokraattista päätöksentekoa hyvinkin voimakkaasti. Silloin ollaan jo tietysti pakkotilanteessa käytännössä ilman todellisia vaihtoehtojakin useinmiten.

        Riskinsä on siinäkin, jos demokraattista päätöksentekoa rajoitettaisiin ennakkoon vaikkapa vain taloudellisista asioista.

        Parasta tietysti olisi, jos kansanedustajien joukossa olisi vahvoja persoonia, joilla on vankka talousosaaminen kansantaloustieteessä ja myös liiketaloustieteessä ja kykeneviä ilmaista asiantuntijanäkökulmansa vakuuttavasti. En silti antaisi näillekään muita suurempaa valtaa. Puhtaasti rationaalisten asiantuntijoiden johtama yhteiskunta ei varmaan olisi hyvä.

        Meillä Suomessa näyttää joittenkin sinänsä perusteettomien käytäntöjen jatkuminen ajan oloon ikään "legalisoivan" nuo varsinaiseen lakiin nojautumattomat käytännöt. Kyllä meillä on mahdollista ja täysin laillista valita ministereiksi eduskunnan ulkopuolisia henkilöitä, niin kuin on tapahtunutkin. Pätevä ja kokenut asiantuntija voi varsin hyvin toimia ministerinä eikä demokratia siitä vaarannu.

        Tänä päivänäkin eduskunta voi kaataa hallituksen milloin tahansa, jos eduskunta antaisi hallitukselle epäluottamuslauseen. Sekin on yksi huteralla pohjalla oleva "vakiintunut tapa", jonka mukaan hallitusten pitäisi toimia koko neöjän vuoden vaalikauden aikajakson. Kansanvaltaa on se, että joskus eduskuntakin kaataisi hallituksen ja varsinkin silloin, jos meillä on huono hallitus.

        Muualla maailmalla ministereiksi on varsin yleisenä käytäntönä nimittää parlamenttien ulkopuolisia asiantuntijoita eikä niitten maitten asioitten hoitaminen siitä romutu eikä kansanvaltaisuuskaan vaarannu. Jos meillä Suomessa halutaan kytkeä ministeriys kansanedustajuuteen ja samalla säätää hallitusten toimintakausi eduskuntavaalien nelivuotiseksi kaudeksi, niin silloin olisi johdonmukaista määrätä ministerit luopumaan eduskuntapaikastaan ja tilalle nostettaisiin varakansaneduatajat.


    • Nyt kun työnteko on ulkoistettu Kiinaan , niin ulkoistetaan seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestäminen myös kiinalaisille , kyllä 4 miljardia ihmistä tietää paremmin kuin
      kuin 4 miljoonaa , se on demokratiaa ,

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia

      Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell
      Maailman menoa
      323
      7075
    2. Kysymys muille miehille

      Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss
      Ikävä
      71
      4258
    3. Sinä eräs, pyydän......

      AUTA mua ole kiltti. Ei mun takia vaan.... Miten saan sut kiinni?
      Ikävä
      208
      3155
    4. Kohta katson sun kuvaasi

      ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa
      Ikävä
      24
      2937
    5. Nimikirjaimet

      Kuka kaipaa ketä 🥰
      Ikävä
      74
      1952
    6. VOI TÄTÄ ILON

      JA ONNEN PÄIVÄÄ 😂
      Tuusniemi
      149
      1781
    7. Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan

      Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a
      Maailman menoa
      212
      1746
    8. Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi

      jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?
      Ikävä
      165
      1560
    9. Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?

      Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?
      Ikävä
      120
      1548
    10. Mies, ajattelemmekohan toisiamme juuri nyt?

      Olet mielessäni, vanhempi mies
      Ikävä
      89
      1438
    Aihe