Vasta muutin uuteen (2014)omakotitaloon, jossa vesikiertoinen lattialämmitys (kaukolämpö). Eikai sitä koko elämänsä vuokralaisena asunut ymmärrä mitään tästä lattialämmityksestä ja sen käytöstä eikä ohjekirjatkaan paljon auta. Eli jos joku täällä jaksaisi vastailla edes joihinkin näistä, niin olisin kovin kiitollinen. Ja jos tekee mieli haukkua idiootiksi niinkuin näillä foorumeilla usein tapahtuu, niin antakaa palaa vaan, tunnustan sellainen olevani.
1) Pitääkö kosteissa tiloissa tuntua lattia kunnolla lämpimältä, että vähennetään kosteusrasitusta? Edellisessä vuokra-asunnossa kosteiden tilojen lattia oli selkeästi lämmin aina. Nyt lämpötila pesuhuoneessa on suht normaali, mutta lattia ei tunnu lämpimältä (ei tosin viileältäkään, vaan ihan normaalilta).
2) No miten saan säädettyä pesuhuoneen lämpötilaa erikseen, kun sillä ei ole omaa termostaattia? Onko yleensä kylpyhuoneissakin termostaatit vai ei? Jos Ouman-laitteestani nostan säätökäyrää vielä ylemmäksi, niin saan toki lattiaa lämpimämmäksi, mutta eivätkö silloin muutkin huoneet (joissa on termostaatti) lämpene? Vai saanko oikeasti termostaateilla säädettyä huoneita viileämmäksi (esim 21 asteeseen), vaikka putkiin menevä vesi on nollakelillä 28 asteista? Kesällä mietityttää erityisesti, että miten saan huoneet viileäksi jos pesuhuoneessa pitää lämpö säilyttää.
3) Kuulostaako nykyinen lämpökäyrä ihan ok:lta? Jos ulkona 20, vesi 21. Jos ulkona 0, vesi 28. Jos ulkona -20, vesi 34.
4) Mites varaavan takan kanssa homma toimii? Termostaattini Uponor T-37 ilmeisesti osaa siepata ilman lämpötilan ja katsoa, että nostaa asteet siihen, mihin on säädetty. Mutta miten saan hyödyn irti takasta? Tuleeko kaukolämpömaksuun säästöä siinä, jos poltan joka päivä takkaa ja termostaatti tajuaa pistää hanat pienemälle, vai pitäisikö asteet säätää kylmemmäksi kuin haluttu lämpötila ja yrittää takalla saada loput asteet hankittua?
5) Vuokrakämpässä laskutettiin lämmin ja kylmä vesi erikseen, vaikka sielläkin kaukolämpö, mutta nyt tulee vain yksi vesilasku, ja lämpölasku erikseen. Varmistaisin siis, että onko näin, että lämpimän veden lotraaminen näkyy kaukolämpömaksussa, ja vesilaitos laskuttaa vain mitä vesimittari pyörittää?
6) Miksi yhdessä huoneessa termostaatti yrittää ja yrittää päästä säädettyyn lämpötilaan mutta ei pääse (valo palaa termostaatissa). Pitääkö taas Oumanista nostaa asteita vai voiko termostaatti olla rikki, kun muissa huoneissa lämpötila on se mitä halutaankin.
6) Uskaltaako jakotukista alkaa itse säätelemään mitään, jos haluan pesutiloihin lämpöä lisää. Pesutiloihinkin on oma putkensa siellä ja punainen korkki päällä ja näyttää yksinkertaiselta säätää, mutta voiko siinä sotkea jotain kokonaissäätöjä samalla?
Suuri hatunnosto ja kumarrus, jos joku jaksaa vastailla!
Tietämättömän kysymyksiä lattialämmityksestä
19
9263
Vastaukset
- näillä alkuun
1) kosteuden poisto lämmittämällä on essonbaarin niksejä ja/tai viimeinen hätävara, mitä käytetään mörskissä, joissa ei ole kunnollisia vesieristyksiä tai joissa on painovoimainen ilmanvaihto, jossa ilman liikkuu vain silloin, kun sisälämpötila > ulkolämpötila, joten pakko lämmittää kesähelteilläkin
Jalkapohjaan lämmin lattia = pintalämpötila n. 30 °C. Uusien talojen eristyksillä lämmöntarve on pieni ja huonelämpötila nousee lähes yhtä korkeaksi kuin on lattian pintalämpötila ts. jotain 27 lukemia voisi odottaa. Järkevää/tarpeellista? Ei ole.
Jotenka mennään enempi ns. mukavuuslämmityksen puolelle; lämmitetään sen verran, ettei lattia tunnu ihan jääkylmältä (lattian pinta jotain 24...26 ja huoneilma pari astetta tätä viileämpi).
2) Jos pesuhuoneella ei ole erillistä säätöä, niin sitten ei ole. Ilmeisesti ei ole termostaattiakkaan, joten vesi kiertää aina täysillä. Pakkasilla, kun menoveden lämpöä nostetaan, tod. näk. lämpöä piisaa (jopa yli tarpeen), mutta lauhoilla keleillä ei niinkään. Paha tälle on mitään tehdä - pitäisi olla erillinen kiertopiiri omalla lämpötilasäädöllään tai sähkölämmitys rinnalla lämpimien kelien varalta.
3) Eipä noilla asetuksilla KPH mukavuuslämmitys toimi kesäisin lainkaan - tosin eihän se mitenkään välttämätön ole. Menoveden lämpötilaa/säätökäyrää nostamalla toimisi, mutta sitten pukattaisiin liikaa lämpöä muualle.
4) Kyllä takan yms. lämmöt tulee huomioitua. Termostaattien kautta lattialämmitys on myös ns. itsesäätyvä.Esim. jos pakkasilla riittää 23 °C pintalämpötila pitämään huoneilman 21 asteessa .... niin huonelämpötilan noustessa 23 asteeseen on lämpötilaero 0 ja lattia lakkaa luovuttamasta lämpöä.
Tällainen itsesäätyvyys tietenkin edellyttää matalia lämpötiloja ts. se ei toimi jos/kun lämmitetään sillä periaatteella että "*kele, lattian pitää tuntua lämpimältä, että satunnaiset vieraatkin varmasti huomaa, että on lattialämmitys". Mikä on pesuhuoneissa normi käytäntö....
5) Lämpöenergiamaksu sisältää kaiken lämmönkulutuksen, ml lämpimän veden valmistus. Kerros- ja rivitaloissa kaikkien huoneistojen lämmin vesi tehdään keskitetysti -> joka huoneistoon pitää johtaa LV KV ja vedekulutuksen mittaus edellyttää siksi kahta mittaria.
Omakotitalossa LV tehdään kaukolämpöenerigialla talon sisällä, joten lämpöenergialasku sisältää todellisuudessa talon lämmityksen LV valmistuksen.
Vesimittarista menee sekä KV että LV kulutus läpi, koska LV tehdään talon sisällä = mittarin jälkeen. Lotraus näkyy siksi sekä lämpö- että vesilaskussa.
6) kaikki on mahdollista, termostaatti rikki, toimilaite (joka säätää venttiiliä) rikki tai pois paikoiltaan, termostaatin anturi rikki, sekin on mahdollista, että kaikki toimii ja jokin tila vain sattuu tarvimaan täydet tehot.
6) Ei kannata alkaa mutulla säätöjä muuttelemaan. Virtaaman lisääminen ei auta, jos/kun menovesi on liian viileää. Eikä se edes ole liian viileää, jos lattia ei tunnu kylmältä ja tilan lämpötila on OK (eli ainoa ongelma on, ettei lattialla voi paistaa munia, kuten edellisessä kämpässä).- kysyväeitieltäeksy
Kerrassaan hieno ja asiantunteva vastaus! Suuri kiitos vaivannäöstä!
Hyvä kuulla erityisesti tuo, ettei lattian tarvitse tuntua lämpimämmältä pesutiloissa. Meillä nyt muutenkin lastalla vedetään seinät ja lattia suihkuttelun jälkeen. Harmi vain, ettei pesuhuoneeseen tullut omaa termostaattia (vaikka se lattialämmityskuvissa näkyy). Kesällä kun mielellään pitäisi lämmöt mahdollisimman alhaalla muissa tiloissa paitsi pesutiloissa. - Shuntti kiinni
kysyväeitieltäeksy kirjoitti:
Kerrassaan hieno ja asiantunteva vastaus! Suuri kiitos vaivannäöstä!
Hyvä kuulla erityisesti tuo, ettei lattian tarvitse tuntua lämpimämmältä pesutiloissa. Meillä nyt muutenkin lastalla vedetään seinät ja lattia suihkuttelun jälkeen. Harmi vain, ettei pesuhuoneeseen tullut omaa termostaattia (vaikka se lattialämmityskuvissa näkyy). Kesällä kun mielellään pitäisi lämmöt mahdollisimman alhaalla muissa tiloissa paitsi pesutiloissa."Harmi vain, ettei pesuhuoneeseen tullut omaa termostaattia (vaikka se lattialämmityskuvissa näkyy). Kesällä kun mielellään pitäisi lämmöt mahdollisimman alhaalla muissa tiloissa paitsi pesutiloissa."
Vaikkei termostaattia olekaan, on varmaankin jakotukissa venttiilili. Siitä voit säätää pesutilan virtausta. Laitat sitten kesällä pienemmälle. Tosin tuonkin pitäisi seurata sitä lämpökäyrää.
Termarit noissa vesikiertoisissa lattialämmityksissä on muutenkin "erikoistapauksia" varten. Lämpöähän jaetaan lämpökäyrän mukaan. Termostaatti sitten katkaisee, jos huonelämpö jostain syystä (esim. se takka) nousee liiaksi.
Pitää seurata huonelämpötilaa eikä mitään lattioita.
Kosteiden tilojen lämmittäminen kesällä on todella turhaa.
Lattialämmitys on huono lämmitysmuoto varaavan takan kanssa koska se säätyy hitaasti. Asialle ei tietysti enää voi mitään paitsi jos laskee lämpötilaa ennen takkauunin käyttöä mutta tämä on jo pipertelyä.- dtrfgyujok
Taas on i*iootti pilvessä. Kosteissa tiloissa perus/mukavuuslämpö lattiassa KESÄLLÄKIN ja riittävä ilmanvaihto on tärkeää nopean kuivumisen saavuttamiseksi.
Teetä nyt itsellesi se lattialämpö niin jo loppuu tuo katkeruus. Vai eikö rahat riitä. dtrfgyujok kirjoitti:
Taas on i*iootti pilvessä. Kosteissa tiloissa perus/mukavuuslämpö lattiassa KESÄLLÄKIN ja riittävä ilmanvaihto on tärkeää nopean kuivumisen saavuttamiseksi.
Teetä nyt itsellesi se lattialämpö niin jo loppuu tuo katkeruus. Vai eikö rahat riitä.moro dtrfgyujok
Meikäläisellä on sähköllä toimiva lattialämmitys saunassa, pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja yhdessä vessassa. Lisäksi koneellinen tulo/poisto ilmanvaihto lämmönvaihtimella. Tämä on aina päällä (pl. sauna lämmitettäessä).
Mukavuusvalo pitää olla kaikissa huoneissa ympäri vuoden ja vuorokauden, siis tietysti kesälläkin. Totta kai kesällä.- kulunut levy
punainenpilvi kirjoitti:
moro dtrfgyujok
Meikäläisellä on sähköllä toimiva lattialämmitys saunassa, pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja yhdessä vessassa. Lisäksi koneellinen tulo/poisto ilmanvaihto lämmönvaihtimella. Tämä on aina päällä (pl. sauna lämmitettäessä).
Mukavuusvalo pitää olla kaikissa huoneissa ympäri vuoden ja vuorokauden, siis tietysti kesälläkin. Totta kai kesällä.Lattialämmitys vie 20% enemmän kuin sähköpatterit. Onhan tuo älytön valinta, mutta olet ilmeisesti vähä-älyisyyttä lattialämmityksen valinnut.
Perusteluina omat kymmenet kirjoituksesi. - 456yhnj
punainenpilvi kirjoitti:
moro dtrfgyujok
Meikäläisellä on sähköllä toimiva lattialämmitys saunassa, pesuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja yhdessä vessassa. Lisäksi koneellinen tulo/poisto ilmanvaihto lämmönvaihtimella. Tämä on aina päällä (pl. sauna lämmitettäessä).
Mukavuusvalo pitää olla kaikissa huoneissa ympäri vuoden ja vuorokauden, siis tietysti kesälläkin. Totta kai kesällä.Kerro nyt vielä paljon sinulla meni sitä sähköä vuodessa. Ei ne kaapelit lattiassa mitään auta jos sairaalloisen itara ihminen ei raaski pitää niitä päällä.
- kulunut levy
kulunut levy kirjoitti:
Lattialämmitys vie 20% enemmän kuin sähköpatterit. Onhan tuo älytön valinta, mutta olet ilmeisesti vähä-älyisyyttä lattialämmityksen valinnut.
Perusteluina omat kymmenet kirjoituksesi.Huudellaan pojat puskista. Nyt yhtäaikaa: hööööö.
- joku7896
En minä nyt ihan turhaksi kosteiden tilojen lämmitystä sanoisi. Eihän kylppäriä nyt ihan saunaksikaan tarvitse lämmittää, mutta selvähän se että veden haihduttamiseen tarvitaan lämpöä.
Tosin, periaatteessa kesäisin jo ulkoilmassakin on yleensä riittävästi lämpöä. Mutta ei ihan aina, ja joissain tilanteissa suhteellinen kosteus voi nousta aika korkeaksikin... Mutta niin tai näin, kosteuden kannalta se kaikkein tärkein asia on kuitenkin ihan oikeasti ilmanvaihto. Jos ilma ei vaihdu, on melko samantekevää kuinka lämmintä on, ei se vesi pullosta häviä vaikka kuinka lämmittelisi.
Oikeaa lämpökäyrää tai muitakaan lämmityksen asetuksia ei oikeasti pysty nettikeskustelussa antamaan. Jotain karkeita suuntaa-antavia vinkkejä ehkä, mutta ne oikeasti juuri omaan kotiin sopivat asetukset riippuvat niin monista asioista että mitään yhtä vastausta ei ole.
Tärkeintä on keskittyä olennaiseen, eli siihen mikä tuntuu itsestä hyvältä, eikä turhan paljon pohtia lämpökäyrien arvoja tai lämmittimien lämpötiloja. Sen verran olen työskennellyt kiinteistöhuollossa, että tiedän että sillä alalla saa syksyisin usein kuunnella valituksia siitä kun "lämmitys ei ole päällä", eli suomeksi sanottuna patterit tuntuvat kylmiltä... Eikä valittajille tunnu olevan suurtakaan merkitystä sillä että sisälämpötila on oikeasti ihan normaali.
Jos talo, tai jokin sen osa, tuntuu kylmältä, tai kuumalta, niin sitten lähdetään kartoittamaan eri vaihtoehtoja mitä asialle voidaan tehdä.
Tosin, tämän sanottuani, pitänee kuitenkin todeta myös että on täysin normaalia ja järkevää olla omasta talostaan ja lämmitysjärjestelmästään kiinnostunut.- essonvaarit sekoilee
Taas on jossain 70 luvun mörskässä asuvat essonvaarit äänessä. Veden poistaminen "keittämällä" on täysin hullua (siis essonvaarien) hommaa! Viemäriin se vesi kuuluu!
Lattialämmityksen "pakollisuuden" voi tarkistaa esim. rakentamismääräyksistä. Ei ole pakollinen eikä edes vahvasti suositeltu. Tosiasiassa ainoa suositus pesutilojen osalta on, että mitoituslämpötila on 22 kun se muissa asuintiloissa on 21. Mutta tämän lämmityksen voi totetuttaa muutenkin, esim rättipatterilla.
Vesieristys sen sijaan on pakollinen. Ja kunnollinen ilmanvaihto. Mitoitusohjearvon mukaisella poistoilmavirralla 15 l/s 6 m² pesuhuoneen ilma vaihtuu noin 4 kertaa tunnissa. HIEMAN eri juttu kuin joku painoivoimainen systeemi... ne painovoimaiset yms. pula-ajan ratkaisut voi nyt unohtaa, kun puhutaan uudesta talosta.
Kun enimmät vedet vetäisee suihkun jälkeen lastalla kaivoon, niin puolen tunnin päästä suihkuttelusta on enää jokunen pisara siellä & täällä ja laattojen saumat kosteina. Reilun tunnin päästä tila on jo kuin siellä ei olisi koskaan vettä nähtykään.
Näin jopa kesällä, sähköisen mukavuuslämmityksen ollessa (tarpeettomana) pois päältä!
"Lattia kuivatana lämmittämällä" on ihan epätoivoinen yritys, mihin pitää turvautua, kun lattian vesieristys on puutteellinen ja/tai ilmanvaihto toimii heikosto. Painovoimaisessahan lämpötilan nosto lisää ilmanvaihtuvuutta -> pakko ylilämmittää, että saa ilman liikkeelle ja tilan kuivumaan ylipäätään.
- 34+33
Laita termarit nollille. ota termarien säätölaitteet jakotukista pois ja avaa kaikki lattilämmityspiirit täysin auki. Energatehontonta on ensin lämmittää korkeaa tulovettä ja sitten supistaa sitä viileämmäksi.
Eli energiatehokkain ja samnalla yksinkertaisin säätö tapahtuu oumanistasi.- Joopa joo
Haaakiila oikeasti luulee näin.
- kysyväeitieltäeksy
Niin ja se piti vielä kysyä, että minulla siis kaukolämpölaite on ulkorakennuksessa josta kanaalilla vedetty sitten päärakennukseen. Ulkorakennuksen kaksi huonetta on myös vesikiertoisella lattialämmityksellä. Itse ulkovarasto, jossa tekninen tilakin on, on todella lämmin eikä mitään putkia siellä ole eristetty.
Tuon tilanhan ei tarvitse olla kuin ehkä 10-15 astetta lämmin, joten kannattaako minun säästääkseni lämmityskuluissa eristää kaikki kuumat putket ja uskaltaako jakotukista pienentää tuon huoneen lämpöä? Vai auttaako siis virtauksen pienentäminen mitään lämmityskulujen leikkaamiseen?
Kiitos jos vielä jaksatte vastata.
Niin ja viime kuun lämmityslasku oli 160 e (150m2 päärakennuksessa ja 22m2 ulkorakennuksessa). 2,4 MWh oli kuukaudessa kulunut. Kuulostaako ihan normaalilta vai pitäisikö huolestua, että lämpöä valuu jostain hukkaan?- eristyshommaa pukkaa
> Itse ulkovarasto, jossa tekninen tilakin on, on todella lämmin eikä mitään putkia
siellä ole eristetty.
Ookei, putket siis luovuttavat tilaan enemmän lämpöä kuin siellä tarvitaan.
Essonvaarit kutsuvat tätä ilmaislämmöksi. Tosiasiassa kyseessä on ns. säätämätön lämpöteho - putket luovuttavat lämpöä tilaan, oli tarvetta tai ei.
Säätämätön lämmitys on juuri tällaista eli lauhalla ilmalla sisälämpötila nousee tarpeettoman korkeaksi -> myös lämmönhukka ulkoilmaan on tarpeettoman suurta. Eikä se lämpöenergia todellakaan ole ilmaista, kyllä KL-energianmittari myös jakojohtojen häviöistä laskuttaa.
Ehdottomasti kannattaa putkiin laittaa eristettä. Jakotukin räpeltäminen on taas vaikeampi kysymys - eikö tällä tilalla olekaan termostaattisäätöä? Se termostaattihan voi olla jo kiinni, mutta putkista saatava hukka/"ilmaislämpö" riittää kattamaan lämmitystarpeen ja enemmänkin -> tilassa on liian lämmintä.
Jos termostaattisäätöä ei nyt ole, niin sitten voisi varovasti koittaa virtaamaa pienentää. Toki vasta sen jälkeen, kun on putket eristetty. Tuskin se lattia nyt paljoakaan lämmittää, jos tilan lämpötila on lähellä menoveden lämpötilaa.
Lämmönhukan kannalta LJH eri rakennuksessa eli lämpöjohdot maassa on aina huono - maassa olevista putkista hukkuu koko ajan aika monta W/m harakoiden iloksi. Tälle vaan on paha tehä mitään. Eniten vaikuttaa se, että pidetään menoveden lämpötila mahdollisimman matalana. - kysy vaan
Jos kuluu 2400 kWh niin se maksaa noin 300 euroa, ei 160. Olet tainnut unohtaa sähkön siirron ja verot sekä perusmaksut. Määrä on kyllä mahdottoman iso.
Putket on ehdottomasti eristettävä kuten on sanottu. - luetun ymmärrys
kysy vaan kirjoitti:
Jos kuluu 2400 kWh niin se maksaa noin 300 euroa, ei 160. Olet tainnut unohtaa sähkön siirron ja verot sekä perusmaksut. Määrä on kyllä mahdottoman iso.
Putket on ehdottomasti eristettävä kuten on sanottu.Eikös tuossa puhuta kaukolämpötalosta, joten ei siihen tule mitään sähkön siirtoja.
- luetun ymmärrys
kysy vaan kirjoitti:
Jos kuluu 2400 kWh niin se maksaa noin 300 euroa, ei 160. Olet tainnut unohtaa sähkön siirron ja verot sekä perusmaksut. Määrä on kyllä mahdottoman iso.
Putket on ehdottomasti eristettävä kuten on sanottu.Eikös tuossa puhuta kaukolämpötalosta, joten ei siihen tule mitään sähkön siirtoja.
- kysy vaan
luetun ymmärrys kirjoitti:
Eikös tuossa puhuta kaukolämpötalosta, joten ei siihen tule mitään sähkön siirtoja.
Niinpäs onkin. En huomannut. Kiitoksia korjauksesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan533278Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan282939- 1212346
Onko tässä paljon lääkettä..
Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 42281442- 111366
Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo1631336Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"
Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj131088- 74989
Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää39922Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä
On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän13802