Timelapse-video rima/ristiinlaminointi rakentamisesta

Kun näin ensimmäisen kerran aikanaan noita videoita Fairlie 55:stä, tuli mieleen, että siinä yritetään tehdä venettä mahdollisimman kalliisti. Onko tuossa rakentamisessa muuta arvoa kuin, että veneen onnellinen omistaja voi kehua veneen valtavaa työmäärää omilla ökykutsuillaan. Vene luonnollisesti kelluu omassa laiturissa juhlavieraiden töllistelyn kohteena. Tuo vene taitaa olla enemmän näyttö- kuin käyttökohde.

No, toisessa tapauksessa tulee mahonkiviilusta ristiinlaminoitu vene, toisessa tapauksessa lasikuituvene. Voipi olla lasikuituveneen tapauksessa melkoinen paklaus ja hionta tasaisen ulkopinnan aikaansaamiseksi.

RIstiinlaminoinnilla sadaan käsittääkseni laskuitua parempi lujuus/paino-suhde.

En tiedä, pitäisi varmaan kysyä tekjäfirmasta ;)

Mutta voin arvailla:
Tuossahan pannaan kolme kerrosta vaneria/viilua. Joten vastaava lasikuituosuus olisi aika paksu ja lasikuidun ulkopinta olisi epätasainen. Epätasaisen lasikuidun siloittelu olisi iso homma. (?)

Toisaalta nyt valmistustekniikka sallii myös puupinnan näkymisen, joten asiakas voi vapaasti valita kumman haluaa (maalattu vai puupinta). Tämä voisi olla aika hyvä liiketaloudellinen syy, ja arvostaisin itse asiakkaana.
(Maailmalla harrastetaan aika paljon maalaamista silloinkin kun voitaisiin lakata tai jättää muuten puupinnalle. Maali suojaa paremmin ja on joidenkin mielestä kauniimpikin. Makuhan on monia).

Lisäksi olen jostain lukenut, että lasikuitu ja puu elävät eri tavoilla lämpövaihteluissa. Kenties vaneri-/viilukerros pysyy paremmin kiinni puussa kuin lasikuitu. (?)

Tuossahan muuten laitetaan ohut lasikuitukerros (yksi kangas) viimeiseksi ennen maalausta. Jälleen arvaan, että se parantaa hankauskestävyyttä.

Joku viisampi tietää paremmin?

Ei yhtään kade kirjoitti:

Kun näin ensimmäisen kerran aikanaan noita videoita Fairlie 55:stä, tuli mieleen, että siinä yritetään tehdä venettä mahdollisimman kalliisti. Onko tuossa rakentamisessa muuta arvoa kuin, että veneen onnellinen omistaja voi kehua veneen valtavaa työmäärää omilla ökykutsuillaan. Vene luonnollisesti kelluu omassa laiturissa juhlavieraiden töllistelyn kohteena. Tuo vene taitaa olla enemmän näyttö- kuin käyttökohde.

Lue lisää

Minulla ei ole mitään tekemistä tuon Farlien kanssa, joten hauku vapaasti.
Mutta ihan uteliaisuudesta: kerro mikä olisi halvempi tapa tehdä?

Lasikuituveneen tekeminen perinteisen muotin kanssa ei ole halvempi, koska näitä tehdään kuitenkin yksittäistapauksina ja lasikuitumuotin tekeminen yhtä (tai kahta) venettä varten tulee vielä kalliimmaksi.

Se on selvää, että tällaisen veneen tilaajalla hinta ei ole tärkein valintaperuste. Puuvenefiilis saattaa olla paljon tärkeämpi.

Ei yhtään kade kirjoitti:

Kun näin ensimmäisen kerran aikanaan noita videoita Fairlie 55:stä, tuli mieleen, että siinä yritetään tehdä venettä mahdollisimman kalliisti. Onko tuossa rakentamisessa muuta arvoa kuin, että veneen onnellinen omistaja voi kehua veneen valtavaa työmäärää omilla ökykutsuillaan. Vene luonnollisesti kelluu omassa laiturissa juhlavieraiden töllistelyn kohteena. Tuo vene taitaa olla enemmän näyttö- kuin käyttökohde.

Lue lisää

Sitä paitsi rungon osuus on kuitenkin aika pieni osuus koko budjetista. Seikka jonka betoniveneilijät aina unohtavat...

Minä voisin hyvinkin hankkia tuon (tai vataavan Spirit Yachtsin veneen) jos olisi varaa. Kaunis, puufiilis, mutta kuitenkin huolettomampi& vahvempi kuin perinteinen lautavene. Sopisi hyvin Itämeren rantojen ja saaristojen kiertämiseen :). Toiseksi veneeksi sitten kunnon valtameripaatti :)

113weswddw kirjoitti:

No, toisessa tapauksessa tulee mahonkiviilusta ristiinlaminoitu vene, toisessa tapauksessa lasikuituvene. Voipi olla lasikuituveneen tapauksessa melkoinen paklaus ja hionta tasaisen ulkopinnan aikaansaamiseksi.

RIstiinlaminoinnilla sadaan käsittääkseni laskuitua parempi lujuus/paino-suhde.

Lue lisää

Pelkällä ristiinlaminoinnilla saadaan kyllä kevyt ja luja rakenne, ikään kuin muotoon käännetty vaneeri. Mutta rima viilutus ei välttämättä tuo mitään etuja rima lasikuitu -rakenteeseen nähden.

Tuo pintahan on toki ongelma, jo siitä siis halutaan kiiltävä. Mutta tuleeko viiluilla sen parempi pohja maalille kuin lasikuidulla?

xx-yy-zz kirjoitti:

Minulla ei ole mitään tekemistä tuon Farlien kanssa, joten hauku vapaasti.
Mutta ihan uteliaisuudesta: kerro mikä olisi halvempi tapa tehdä?

Lasikuituveneen tekeminen perinteisen muotin kanssa ei ole halvempi, koska näitä tehdään kuitenkin yksittäistapauksina ja lasikuitumuotin tekeminen yhtä (tai kahta) venettä varten tulee vielä kalliimmaksi.

Se on selvää, että tällaisen veneen tilaajalla hinta ei ole tärkein valintaperuste. Puuvenefiilis saattaa olla paljon tärkeämpi.

Lue lisää

Tämä tuohon toiseen ketjuun (virheellisesti) laittamani linkki on yksi tapa tehdä tuollainen vastaava rakenne yksinkertaisemmin. Korvataan viilut lasikuidulla. Muotti on ihan samanlainen kuin tuossakin viilurakenteessa.

http://jordanboats.co.uk/JB/strip_plank.htm

xx-yy-zz kirjoitti:

En tiedä, pitäisi varmaan kysyä tekjäfirmasta ;)

Mutta voin arvailla:
Tuossahan pannaan kolme kerrosta vaneria/viilua. Joten vastaava lasikuituosuus olisi aika paksu ja lasikuidun ulkopinta olisi epätasainen. Epätasaisen lasikuidun siloittelu olisi iso homma. (?)

Toisaalta nyt valmistustekniikka sallii myös puupinnan näkymisen, joten asiakas voi vapaasti valita kumman haluaa (maalattu vai puupinta). Tämä voisi olla aika hyvä liiketaloudellinen syy, ja arvostaisin itse asiakkaana.
(Maailmalla harrastetaan aika paljon maalaamista silloinkin kun voitaisiin lakata tai jättää muuten puupinnalle. Maali suojaa paremmin ja on joidenkin mielestä kauniimpikin. Makuhan on monia).

Lisäksi olen jostain lukenut, että lasikuitu ja puu elävät eri tavoilla lämpövaihteluissa. Kenties vaneri-/viilukerros pysyy paremmin kiinni puussa kuin lasikuitu. (?)

Tuossahan muuten laitetaan ohut lasikuitukerros (yksi kangas) viimeiseksi ennen maalausta. Jälleen arvaan, että se parantaa hankauskestävyyttä.

Joku viisampi tietää paremmin?

Lue lisää

"Kenties vaneri-/viilukerros pysyy paremmin kiinni puussa kuin lasikuitu. (?)"

Käsittääkseni nuo viilut liimataan epoksilla, joten pysyvyys lienee samaa luokaa kuin epoksi-lasikuitu-laminaatilla. Polyesterihartsiin verrattuna voi sitten olla eroa.

retkivene kirjoitti:

Tämä tuohon toiseen ketjuun (virheellisesti) laittamani linkki on yksi tapa tehdä tuollainen vastaava rakenne yksinkertaisemmin. Korvataan viilut lasikuidulla. Muotti on ihan samanlainen kuin tuossakin viilurakenteessa.

http://jordanboats.co.uk/JB/strip_plank.htm

Lue lisää

Anteeksi vain, mutta Ei ole sama juttu. Koska tuossa linkissäsi laitetaan vain 1 lasikuitukangas. Fairlieen laitetaan kolme kerrosta vaneria/viilua JA 1 lasikuitukangas.
Miksi Fairlieen ei laitettu paksumpia rimoja ja jätetty vaneri/viilukerroksia pois, sitä en tiedä. Ehkä paksuista rimoista olisi tullut jotain ongelmia. (?)

Toki molemmissa veneissä se rima-osuus on ihan sama tehdä.

Mutta ei nyt aloitetaa uudestaan samoja keskusteluja kuin tuossa rima-epoksin kestävyys threadissa, jookos.

retkivene kirjoitti:

Pelkällä ristiinlaminoinnilla saadaan kyllä kevyt ja luja rakenne, ikään kuin muotoon käännetty vaneeri. Mutta rima viilutus ei välttämättä tuo mitään etuja rima lasikuitu -rakenteeseen nähden.

Tuo pintahan on toki ongelma, jo siitä siis halutaan kiiltävä. Mutta tuleeko viiluilla sen parempi pohja maalille kuin lasikuidulla?

Lue lisää

Jaa, luulin että rimat on vaan muottina, eli puretaan pois...

113weswddw kirjoitti:

Jaa, luulin että rimat on vaan muottina, eli puretaan pois...

Voi olla kumpi vaan.

xx-yy-zz kirjoitti:

Anteeksi vain, mutta Ei ole sama juttu. Koska tuossa linkissäsi laitetaan vain 1 lasikuitukangas. Fairlieen laitetaan kolme kerrosta vaneria/viilua JA 1 lasikuitukangas.
Miksi Fairlieen ei laitettu paksumpia rimoja ja jätetty vaneri/viilukerroksia pois, sitä en tiedä. Ehkä paksuista rimoista olisi tullut jotain ongelmia. (?)

Toki molemmissa veneissä se rima-osuus on ihan sama tehdä.

Mutta ei nyt aloitetaa uudestaan samoja keskusteluja kuin tuossa rima-epoksin kestävyys threadissa, jookos.

Lue lisää

Ei aloiteta. :)

Ei ole ihan sama, mutta noin ideana, että jos tekee rimoituksen päälle yhtä vahvan kerroksen lasikuidusta tai viiluista, niin mielestäni lopputuloksella ei ole isoa eroa, paitsi tuon ulkonäön suhteen.

113weswddw kirjoitti:

No, toisessa tapauksessa tulee mahonkiviilusta ristiinlaminoitu vene, toisessa tapauksessa lasikuituvene. Voipi olla lasikuituveneen tapauksessa melkoinen paklaus ja hionta tasaisen ulkopinnan aikaansaamiseksi.

RIstiinlaminoinnilla sadaan käsittääkseni laskuitua parempi lujuus/paino-suhde.

Lue lisää

Lujuus/paino -suhde on ristiinlaminoitaessa kyllä hyvä, tosiaan parempi kuin mihin lasikuidulla pääsee. Samoissa kevlar-rakenteen kanssa.

näin on kirjoitti:

Lujuus/paino -suhde on ristiinlaminoitaessa kyllä hyvä, tosiaan parempi kuin mihin lasikuidulla pääsee. Samoissa kevlar-rakenteen kanssa.

Korjatkaa nyt sitten jos olen väärässä, mutta mulla on myös sellainen mielikuva, että tuo (pelkkä) ristiinlaminoitu rakenne on lujuus/paino-suhteeltaan pelkkää lasikuitua parempi.

Mutta tilanne muuttuu, jos tuon laminaatin alle laitetaan paksu rimakerros. Tämän jälkeen pintalaminaatin paksuus voi olla paljon ohuempi ja ero rima ristiinlaminoidulla ja rima lasikuidulla on enää hyvin pieni.

retkivene kirjoitti:

Korjatkaa nyt sitten jos olen väärässä, mutta mulla on myös sellainen mielikuva, että tuo (pelkkä) ristiinlaminoitu rakenne on lujuus/paino-suhteeltaan pelkkää lasikuitua parempi.

Mutta tilanne muuttuu, jos tuon laminaatin alle laitetaan paksu rimakerros. Tämän jälkeen pintalaminaatin paksuus voi olla paljon ohuempi ja ero rima ristiinlaminoidulla ja rima lasikuidulla on enää hyvin pieni.

Lue lisää

Mikä on lujuus/paino -suhde? Paino on tietysti helppo, mutta mikä on lujuus? Murto-, myötölujuus vai jäykkyys? Vääntö-, veto vai puristussuuntaan? Entä iskun-, kulutuksenkesto ja väsyminen?

Mikä on se "lasikuitu" mihin verrataan? Pääosin katkokuitua sisältävä umpilaminaatti perus polyesterihartsilla vai epoksipohjainen alipainelaminointi pelkästään suunnatuilla kuiduilla kerrosrakenteisena?

Ristiinlaminoitu (kylmälaminoitu) runko menee varmaankin jonnekin noiden väliin keskimäärin. Rimarakenteinen enenmmän häntäpäähän. Rimoista tulee paljon painoa ja lujuutta lähinnä pituussuuntaan. Epoksin ja suunnatun kuidun käyttö tietysti parantavat tilannetta, jos vertailukohtana on polyesteri paljon katkokuitua.

Tässä modernin puupohjaisen rungon kuulemman paras lähdeteos (en ole lukenut): http://www.westsystem.com/ss/assets/HowTo-Publications/GougeonBook 061205.pdf

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on lujuus/paino -suhde? Paino on tietysti helppo, mutta mikä on lujuus? Murto-, myötölujuus vai jäykkyys? Vääntö-, veto vai puristussuuntaan? Entä iskun-, kulutuksenkesto ja väsyminen?

Mikä on se "lasikuitu" mihin verrataan? Pääosin katkokuitua sisältävä umpilaminaatti perus polyesterihartsilla vai epoksipohjainen alipainelaminointi pelkästään suunnatuilla kuiduilla kerrosrakenteisena?

Ristiinlaminoitu (kylmälaminoitu) runko menee varmaankin jonnekin noiden väliin keskimäärin. Rimarakenteinen enenmmän häntäpäähän. Rimoista tulee paljon painoa ja lujuutta lähinnä pituussuuntaan. Epoksin ja suunnatun kuidun käyttö tietysti parantavat tilannetta, jos vertailukohtana on polyesteri paljon katkokuitua.

Tässä modernin puupohjaisen rungon kuulemman paras lähdeteos (en ole lukenut): http://www.westsystem.com/ss/assets/HowTo-Publications/GougeonBook 061205.pdf

Lue lisää

Aivan totta, ei ole mitään yksittäistä lukua, jolla arvioida rungon tai edes runkomateriaalin lujuutta. Tuohon kevlarin kanssa yhdenvertaisuuteen päädyttiin aikanaan, kun piti tehdä mahdollisimman kevyt ja jäykkä rakenne lentokoneeseen. Reunaehtona oli sähköä johtamaton materiaali, joka sulki hiilikuidun laskuista. Rakennetta suunniteltiin yhdessä varsin hyvin komposiittirakenteita tuntevan ja rakennesuunnittelun suhteen kokeneen lentokoneenrakennusinsinöörin kanssa. Kun vain 6G kuorman kesto ja optimoitu paino/vääntöjäykkyys olivat tekijät, päädyttiin ristiinlaminoituun sandwich-rakenteeseen, joka arveltiin helpommin itse toteutettavaksi. Ja kun lentokoneeseen menivät, rakenteen ominaisuudet myös mitattiin VTT:lla.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on lujuus/paino -suhde? Paino on tietysti helppo, mutta mikä on lujuus? Murto-, myötölujuus vai jäykkyys? Vääntö-, veto vai puristussuuntaan? Entä iskun-, kulutuksenkesto ja väsyminen?

Mikä on se "lasikuitu" mihin verrataan? Pääosin katkokuitua sisältävä umpilaminaatti perus polyesterihartsilla vai epoksipohjainen alipainelaminointi pelkästään suunnatuilla kuiduilla kerrosrakenteisena?

Ristiinlaminoitu (kylmälaminoitu) runko menee varmaankin jonnekin noiden väliin keskimäärin. Rimarakenteinen enenmmän häntäpäähän. Rimoista tulee paljon painoa ja lujuutta lähinnä pituussuuntaan. Epoksin ja suunnatun kuidun käyttö tietysti parantavat tilannetta, jos vertailukohtana on polyesteri paljon katkokuitua.

Tässä modernin puupohjaisen rungon kuulemman paras lähdeteos (en ole lukenut): http://www.westsystem.com/ss/assets/HowTo-Publications/GougeonBook 061205.pdf

Lue lisää

Kieltämättä monimutkainen asia, kun sitä alkaa oikein analysoimaan. :) Materiaalien ja ainevahvuuksien lisäksi tulee vielä veneen tyyppi (purje- , moottorivene), muoto, muut tuet (kansi, laipiot), moottorin koko ja mm. käyttöolosuhteet muuttujina tuohon yhtälöön mukaan.

Minä katselen tätä asiaa lähinnä itserakentajan perspektiivistä, mikä lienee hieman eri (tai ainakin yksinkertaisempi) kuin ammattilaisen tai kilpaveneen suunnittelijan perspektiivi.

Tästä perspektiivistä olennaista on itserakentamisen mahdollisuus, sen helppous, kustannukset ja riittävä lujuus. Ja tässä tuo lujuus on kait pääosin rungon taivutus- ja kiertojäykkyyksiä, yksityiskohtien kiinnityksiä, pohjan iskunkestävyyttä aaltoja ja mahdollisia kiviä vastaan, ja tietysti tuo rakenteen ajallinen kestävyys ulkoisia olosuhteita vastaan.

Ja mikäänhän ei sano, että rungon pitä olla samanpaksuinen kaikkialla. Esim. ensin voi mitoittaa rungon ainevahvuudet noiden jäykkyyksien mukaan ja sitten lätkäistä kerroksen lisää ainetta pohjaan ottamaan vastaan mahdollisia iskuja. Amatöörirakentajalla kun ei yleensä ole käytössään 3D CADia, FEM-laskentaa tai osaamista niihin, jolla saisi tarkat tiedot rakenteen riskikohdista, niin täytyy pelata varman päälle ainevahvuuksilla. Tämän hinta on tietysti lisääntynyt paino.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on lujuus/paino -suhde? Paino on tietysti helppo, mutta mikä on lujuus? Murto-, myötölujuus vai jäykkyys? Vääntö-, veto vai puristussuuntaan? Entä iskun-, kulutuksenkesto ja väsyminen?

Mikä on se "lasikuitu" mihin verrataan? Pääosin katkokuitua sisältävä umpilaminaatti perus polyesterihartsilla vai epoksipohjainen alipainelaminointi pelkästään suunnatuilla kuiduilla kerrosrakenteisena?

Ristiinlaminoitu (kylmälaminoitu) runko menee varmaankin jonnekin noiden väliin keskimäärin. Rimarakenteinen enenmmän häntäpäähän. Rimoista tulee paljon painoa ja lujuutta lähinnä pituussuuntaan. Epoksin ja suunnatun kuidun käyttö tietysti parantavat tilannetta, jos vertailukohtana on polyesteri paljon katkokuitua.

Tässä modernin puupohjaisen rungon kuulemman paras lähdeteos (en ole lukenut): http://www.westsystem.com/ss/assets/HowTo-Publications/GougeonBook 061205.pdf

Lue lisää

Innostuin hiukan laskemaan tuon Gougeonin kirjan taulukko 3-8:n perusteella. Siinähän kylmälaminoitu todetaan jäykkyydeltään ylivoimaiseksi alumiiniin, lasikuituun ja jopa hiilikuituun verrattuna. Ongelmana vain on se, että tuossa on verrattu hyvin ohuita umpilaminaattia ja vielä ohuempaa alumiiniliuskaa melko paksuun kylmälaminaattiin.

Tuosta voi laskea, että alumiinin paksuus oli 1,2 mm, lasi- ja hiilikuidun 2,1 m, kun taas kylmälaminoidun 5,1-10 mm. Kun tiedetään palkin taivutusjäykkyyden kasvavan paksuuden kolmannessa potenssissa, tulos ei ole lainkaan yllättävä.

Jos tuosta polyesteri lasikuidusta tehdään kerrosrakenne, jossa 15% painosta on 100 kg/m3 ytimessä, kokonaispaksuudeksi tulee 6,7 mm ja vääntöjäykkyys on n. 20% parempi kuin ko. taulukon parhaan kylmälaminoidun. Vetosuunnassa jäykkyys on n. 30% parempi. Tuo tosin oli yksiaksiaalisella kuidulla, mutta myös kylmälaminaatti oli tehty erityisesti valikoiduista laadukkaista puuaineista.

Jos sama tehdään hiilikuidulle, taipuma on enää 1/7 parhaasta kylmälaminoidusta ja vetosuunnassa jäykkyys on n. 8-kertainen.

Joakim1 kirjoitti:

Innostuin hiukan laskemaan tuon Gougeonin kirjan taulukko 3-8:n perusteella. Siinähän kylmälaminoitu todetaan jäykkyydeltään ylivoimaiseksi alumiiniin, lasikuituun ja jopa hiilikuituun verrattuna. Ongelmana vain on se, että tuossa on verrattu hyvin ohuita umpilaminaattia ja vielä ohuempaa alumiiniliuskaa melko paksuun kylmälaminaattiin.

Tuosta voi laskea, että alumiinin paksuus oli 1,2 mm, lasi- ja hiilikuidun 2,1 m, kun taas kylmälaminoidun 5,1-10 mm. Kun tiedetään palkin taivutusjäykkyyden kasvavan paksuuden kolmannessa potenssissa, tulos ei ole lainkaan yllättävä.

Jos tuosta polyesteri lasikuidusta tehdään kerrosrakenne, jossa 15% painosta on 100 kg/m3 ytimessä, kokonaispaksuudeksi tulee 6,7 mm ja vääntöjäykkyys on n. 20% parempi kuin ko. taulukon parhaan kylmälaminoidun. Vetosuunnassa jäykkyys on n. 30% parempi. Tuo tosin oli yksiaksiaalisella kuidulla, mutta myös kylmälaminaatti oli tehty erityisesti valikoiduista laadukkaista puuaineista.

Jos sama tehdään hiilikuidulle, taipuma on enää 1/7 parhaasta kylmälaminoidusta ja vetosuunnassa jäykkyys on n. 8-kertainen.

Lue lisää

Eikö tuohon kylmälaminoinnin lujuuteen vaikuta vielä aika paljon se, että kuinka hyvin ne viilut on saatu kiinni toisiinsa? Eli nitojalla tehty lopputulos on kai aika paljon heikompi kuin alipaineella?

retkivene kirjoitti:

Eikö tuohon kylmälaminoinnin lujuuteen vaikuta vielä aika paljon se, että kuinka hyvin ne viilut on saatu kiinni toisiinsa? Eli nitojalla tehty lopputulos on kai aika paljon heikompi kuin alipaineella?

Lue lisää

Nitojalla tehty ei ole sen heikompi, jos ei kuplia jätetä sinne väliin. Alipaineella vain saadaan vähän syvemmälle huokosia täytettyä, eikä pintaan jää reikiä. Hyvin pienistä eroista on kyse, lähinnä kosmeettista.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä on lujuus/paino -suhde? Paino on tietysti helppo, mutta mikä on lujuus? Murto-, myötölujuus vai jäykkyys? Vääntö-, veto vai puristussuuntaan? Entä iskun-, kulutuksenkesto ja väsyminen?

Mikä on se "lasikuitu" mihin verrataan? Pääosin katkokuitua sisältävä umpilaminaatti perus polyesterihartsilla vai epoksipohjainen alipainelaminointi pelkästään suunnatuilla kuiduilla kerrosrakenteisena?

Ristiinlaminoitu (kylmälaminoitu) runko menee varmaankin jonnekin noiden väliin keskimäärin. Rimarakenteinen enenmmän häntäpäähän. Rimoista tulee paljon painoa ja lujuutta lähinnä pituussuuntaan. Epoksin ja suunnatun kuidun käyttö tietysti parantavat tilannetta, jos vertailukohtana on polyesteri paljon katkokuitua.

Tässä modernin puupohjaisen rungon kuulemman paras lähdeteos (en ole lukenut): http://www.westsystem.com/ss/assets/HowTo-Publications/GougeonBook 061205.pdf

Lue lisää

Saatan olla väärässä, mutta yleisesti ottaen lujuus/paino-suhteesta kun puhutaan, on kyseessä kevytrakenteet, ja tavoitteena on valmistaa mahdollisimman kevyt rakenne, joka kestää siihen kohdistuvat kuormat. Eli pidetään kuormitus vakiona, ja optimoidaan rakenne painon suhteen, sadaan aikaiseksi lujuus/paino-suhteeltaan paras rakenne.

Puhutaanko siinä sitten mistä lujuudesta, on tietenkin eri kysymys. Kuvittelisin, että tyypillisesti kyse on vetopuolen suurimmasta sallitusta jännityksestä (varmuudet huomioiden) jolloin rakenteeseen ei synny pysyviä muodonmuutoksia.

Mielestäni kerroslevyrakenne on eri asia, ja se ei tuo lisäksi mitään lisälujuutta ns. globaaliin rakenteeseen, jos venettä ajatellaan. Paikallista taivutusjäykkyyttä toki, mutta miksei sitten vastaavaa kerroslevyä voisi tehdä ristiinlaminoiduin pintalevyin... you see the point.

Taivutuslujuutta kerroslevy ei oikeastaan tuo lisää, sillä jos ajatellaan sama laminaatin levypaksuus kerroslevyssä vs. umpilaminaatissa, on kerroslevy tietysti paljon jäykempi, mutta umpilaminaatti alkaa taipuman kasvaessa kantaa kuormaa kalvovoimien avulla, jolloin äärilujuus ei välttämättä ole sen kummoisempi kerroslevyllä...

Jos muuten arvata pitäisi, väittäisin, että puusta ristiinlaminoitu rakenne olisi ainakin väsymisen suhteen parempi kuin lasikuituinen vastaava, isolla IMHO:lla.

113weswddw kirjoitti:

Saatan olla väärässä, mutta yleisesti ottaen lujuus/paino-suhteesta kun puhutaan, on kyseessä kevytrakenteet, ja tavoitteena on valmistaa mahdollisimman kevyt rakenne, joka kestää siihen kohdistuvat kuormat. Eli pidetään kuormitus vakiona, ja optimoidaan rakenne painon suhteen, sadaan aikaiseksi lujuus/paino-suhteeltaan paras rakenne.

Puhutaanko siinä sitten mistä lujuudesta, on tietenkin eri kysymys. Kuvittelisin, että tyypillisesti kyse on vetopuolen suurimmasta sallitusta jännityksestä (varmuudet huomioiden) jolloin rakenteeseen ei synny pysyviä muodonmuutoksia.

Mielestäni kerroslevyrakenne on eri asia, ja se ei tuo lisäksi mitään lisälujuutta ns. globaaliin rakenteeseen, jos venettä ajatellaan. Paikallista taivutusjäykkyyttä toki, mutta miksei sitten vastaavaa kerroslevyä voisi tehdä ristiinlaminoiduin pintalevyin... you see the point.

Taivutuslujuutta kerroslevy ei oikeastaan tuo lisää, sillä jos ajatellaan sama laminaatin levypaksuus kerroslevyssä vs. umpilaminaatissa, on kerroslevy tietysti paljon jäykempi, mutta umpilaminaatti alkaa taipuman kasvaessa kantaa kuormaa kalvovoimien avulla, jolloin äärilujuus ei välttämättä ole sen kummoisempi kerroslevyllä...

Jos muuten arvata pitäisi, väittäisin, että puusta ristiinlaminoitu rakenne olisi ainakin väsymisen suhteen parempi kuin lasikuituinen vastaava, isolla IMHO:lla.

Lue lisää

"Jos muuten arvata pitäisi, väittäisin, että puusta ristiinlaminoitu rakenne olisi ainakin väsymisen suhteen parempi kuin lasikuituinen vastaava, isolla IMHO:lla. "

Saanen kysyä, mihin perustat tämä IMHOsi?

Eikö molemissa ole kuitenkin hyvin samankaltainen sideaine, etenkin jos tuo kuitulaminaatti tehdään epoksilla?

retkivene kirjoitti:

"Jos muuten arvata pitäisi, väittäisin, että puusta ristiinlaminoitu rakenne olisi ainakin väsymisen suhteen parempi kuin lasikuituinen vastaava, isolla IMHO:lla. "

Saanen kysyä, mihin perustat tämä IMHOsi?

Eikö molemissa ole kuitenkin hyvin samankaltainen sideaine, etenkin jos tuo kuitulaminaatti tehdään epoksilla?

Lue lisää

No, se oli heitto, lähinnä huuli, enkä ole ihan vakuuttunut lasikuiturakenteen väsymisestä, ainakaan sanan perinteisessä merkityksessä (vrt. metallin väsyminen).

Mutta IMHO perustui arvaukseen, että puukuidut olisivat "väsymiskestävämpiä" kuin lasikuidut.

Jos lasi/puukuiturakenteen väsyminen on matriisin ominaisuuksien menetyksestä johtuvaa, niin sitten tietty lopputulos olisi sama molemmilla kuitutyypeillä.

113weswddw kirjoitti:

Saatan olla väärässä, mutta yleisesti ottaen lujuus/paino-suhteesta kun puhutaan, on kyseessä kevytrakenteet, ja tavoitteena on valmistaa mahdollisimman kevyt rakenne, joka kestää siihen kohdistuvat kuormat. Eli pidetään kuormitus vakiona, ja optimoidaan rakenne painon suhteen, sadaan aikaiseksi lujuus/paino-suhteeltaan paras rakenne.

Puhutaanko siinä sitten mistä lujuudesta, on tietenkin eri kysymys. Kuvittelisin, että tyypillisesti kyse on vetopuolen suurimmasta sallitusta jännityksestä (varmuudet huomioiden) jolloin rakenteeseen ei synny pysyviä muodonmuutoksia.

Mielestäni kerroslevyrakenne on eri asia, ja se ei tuo lisäksi mitään lisälujuutta ns. globaaliin rakenteeseen, jos venettä ajatellaan. Paikallista taivutusjäykkyyttä toki, mutta miksei sitten vastaavaa kerroslevyä voisi tehdä ristiinlaminoiduin pintalevyin... you see the point.

Taivutuslujuutta kerroslevy ei oikeastaan tuo lisää, sillä jos ajatellaan sama laminaatin levypaksuus kerroslevyssä vs. umpilaminaatissa, on kerroslevy tietysti paljon jäykempi, mutta umpilaminaatti alkaa taipuman kasvaessa kantaa kuormaa kalvovoimien avulla, jolloin äärilujuus ei välttämättä ole sen kummoisempi kerroslevyllä...

Jos muuten arvata pitäisi, väittäisin, että puusta ristiinlaminoitu rakenne olisi ainakin väsymisen suhteen parempi kuin lasikuituinen vastaava, isolla IMHO:lla.

Lue lisää

Tuon teorian mukaan siis kerrosrakenteessa ei olisi mitään tolkkua. Tyhmiähän ne venesuunnittelijat ovat kun sitä käyttävät.

Kerrosrakennetta voi tietysti tehdä ristiinlaminoituna tai vaikkapa alumiinista, mutta veneessä lasikuitu on selvästi luontevin tapa tehdä tuollainen. Ristiinlaminoitu ei pärjää lasikuidulle, hiilikuidusta puhumattakaan, pintamateriaalina ja on työläs menetelmä, varsinkin kerrosrakenteena. Ristiinlaminoidun etu on juuri siinä, että siitä tulee luonnostaan paksua ja samalla kuitua on myös poikittain, toisin kuin umpipuurungossa (tai rima).

Veneessä voimat ovat monimutkaisia ja koko rungon muotojäykkyys vaikuttaa oleellisesti koko veneen jäykkyyteen ja lujuuteen. Tuo muotojäykkyys taas syntyy hyvin oleellisilta osin kuoren jäykkyydestä, johon kerrosrakenteella on suuri vaikutus.

Veneen rungossa paneelijäykkyyys on hyvin oleellinen tekijä. Tuleeko aalloista tai kannella kävelevästä ihmisesti niin suuria taipumia, että rakenne alkaa väsymään? Jos ollaan alueella, jossa kalvovoimat alkavat kantaa (paneelin molemmat reunat vedossa), ollaan varmasti jo pahasti väsymäalueella ja jonnekin tulee ylisuuria jännitepiikkejä rakenteen taipuessa hurjasti.

retkivene kirjoitti:

Eikö tuohon kylmälaminoinnin lujuuteen vaikuta vielä aika paljon se, että kuinka hyvin ne viilut on saatu kiinni toisiinsa? Eli nitojalla tehty lopputulos on kai aika paljon heikompi kuin alipaineella?

Lue lisää

>>kuinka hyvin ne viilut on saatu kiinni toisiinsa

Epoksilla liimattu puu yleensä repytyy puusta, ei liimasaumasta. Luulen siis että tarttuvuus ei ole olennainen kysymys. Epoksilla liimatessa ei pidä liiallisella puristuksella poistaa epoksia saumasta, vaan parempi että liimaa jää oma kerros saumaan, näin muistelen.

Joakim1 kirjoitti:

Tuon teorian mukaan siis kerrosrakenteessa ei olisi mitään tolkkua. Tyhmiähän ne venesuunnittelijat ovat kun sitä käyttävät.

Kerrosrakennetta voi tietysti tehdä ristiinlaminoituna tai vaikkapa alumiinista, mutta veneessä lasikuitu on selvästi luontevin tapa tehdä tuollainen. Ristiinlaminoitu ei pärjää lasikuidulle, hiilikuidusta puhumattakaan, pintamateriaalina ja on työläs menetelmä, varsinkin kerrosrakenteena. Ristiinlaminoidun etu on juuri siinä, että siitä tulee luonnostaan paksua ja samalla kuitua on myös poikittain, toisin kuin umpipuurungossa (tai rima).

Veneessä voimat ovat monimutkaisia ja koko rungon muotojäykkyys vaikuttaa oleellisesti koko veneen jäykkyyteen ja lujuuteen. Tuo muotojäykkyys taas syntyy hyvin oleellisilta osin kuoren jäykkyydestä, johon kerrosrakenteella on suuri vaikutus.

Veneen rungossa paneelijäykkyyys on hyvin oleellinen tekijä. Tuleeko aalloista tai kannella kävelevästä ihmisesti niin suuria taipumia, että rakenne alkaa väsymään? Jos ollaan alueella, jossa kalvovoimat alkavat kantaa (paneelin molemmat reunat vedossa), ollaan varmasti jo pahasti väsymäalueella ja jonnekin tulee ylisuuria jännitepiikkejä rakenteen taipuessa hurjasti.

Lue lisää

Niin, pitää ymmärtää rakennetta kokonaisuutena. Veneessä on rakenteella useita eri kuormitustapauksia ja ne ovat eri hierarkiassa.

Ensimmäinen eli primääri on veneen kuormittuminen palkkina. Tämä on se globaali kuormitus, jonka veneen rakenteen tulee kestää. Siinä rasitukset ovat purjeveneen tapauksessa lähinnä takilasta johtuva taivutus, jossa masto painaa keskeltä runkoa alas ja keula ja perästaakit vetää päitä ylös. Siihen päälle aaltokuormien aiheuttamat lähinnä vertikaalit taivutusmomentit. Kanootin tapauksessa kyse on siitä, että kuski astuu veneeseen, ja aiheuttaa paikallisen kuormituksen keskelle venettä.

Tähän globaaliin veneen jäykkyyteen kerroslevyrakenteella ei ole mitään vaikutusta. Globaalin palkin kannalta on ihan samantekevää, onko pohjan vetojännitys jakaantunut umpilaminaatin tai kerroslevyn alalle, jos kantavat pinta-alat ovat samat (kerroslevyn ydinainehan ei kanna tätä kuormaa laisinkaan).

Sekundäärinen kuormitus on panelien paikallinen kuormitus, vaikkapa keulaan osuva slämäri (veden paineisku), tai kannella kävelevän ihmisen jalan paine. Tai kanootissa veneeseen astuessa jalan paino pohjalla. Näitten varalle pitää rakenteessa olla ns. paikallista taivutusjäykkyyttä ja lujuutta, jotta kylki kestää veden paineiskut ja kansi kävelyt, ja kanootin pohja astumisen. Tässä tulee mukaan mm. kerroslevyrakenne, joka tuo lisää nimenomaan taivutusjäykkyyden. Se ei kuitenkaan lisää edellä mainittua globaalia veneen runkopalkin lujuutta.

Et ehkä ymmärtänyt, mitä tarkoitin kalvovoimien kantamisella. _Äärilujuus_ ei välttämättä oleellisesti lisäänny, vaikka kerroslevyrakenne olisi paikallisesti taivutusjäykempi kuin umpilaminaatti.

Joakim1 kirjoitti:

Innostuin hiukan laskemaan tuon Gougeonin kirjan taulukko 3-8:n perusteella. Siinähän kylmälaminoitu todetaan jäykkyydeltään ylivoimaiseksi alumiiniin, lasikuituun ja jopa hiilikuituun verrattuna. Ongelmana vain on se, että tuossa on verrattu hyvin ohuita umpilaminaattia ja vielä ohuempaa alumiiniliuskaa melko paksuun kylmälaminaattiin.

Tuosta voi laskea, että alumiinin paksuus oli 1,2 mm, lasi- ja hiilikuidun 2,1 m, kun taas kylmälaminoidun 5,1-10 mm. Kun tiedetään palkin taivutusjäykkyyden kasvavan paksuuden kolmannessa potenssissa, tulos ei ole lainkaan yllättävä.

Jos tuosta polyesteri lasikuidusta tehdään kerrosrakenne, jossa 15% painosta on 100 kg/m3 ytimessä, kokonaispaksuudeksi tulee 6,7 mm ja vääntöjäykkyys on n. 20% parempi kuin ko. taulukon parhaan kylmälaminoidun. Vetosuunnassa jäykkyys on n. 30% parempi. Tuo tosin oli yksiaksiaalisella kuidulla, mutta myös kylmälaminaatti oli tehty erityisesti valikoiduista laadukkaista puuaineista.

Jos sama tehdään hiilikuidulle, taipuma on enää 1/7 parhaasta kylmälaminoidusta ja vetosuunnassa jäykkyys on n. 8-kertainen.

Lue lisää

Minä tulkitsen Gougeon kirjan taulukkoa 3-8 niin etttä ash, spruce ja cedar eivät viittaa kylmälaminoituun vai umpipuuhun, siis ash/spruce/cedar-lautaan. Kaikkialla muualla puhutaan wood-epoxysta, mutta ei tässä. Kirjoittajien tarkoitus lienee kuvata puu-materiaalin jäykkyyttä, ei laminoinnun rakenteen. Minun amatööriaivojeni mielestä laminoiturakenne olisi umpipuuta heikompaa, onhan siinä joka toinen viilu "väärinpäin" ja paljon heikompi vastustamaan taivutusta. Ja lisäksi epoksi kasvattaa painoa (tiheyttä).

Samoin "select"- termi tuntuu järkevältä vain laudoista puhuttaessa. Luulen että "select" tarkoittaa oksatonta ja suorasyistä lautaa. Lautatavarassa oksat vähentävät taivutuksenkestoa, mutta laminoidussa oksilla ei liene juurikaan merkitystä.

Joakim1 kirjoitti:

Innostuin hiukan laskemaan tuon Gougeonin kirjan taulukko 3-8:n perusteella. Siinähän kylmälaminoitu todetaan jäykkyydeltään ylivoimaiseksi alumiiniin, lasikuituun ja jopa hiilikuituun verrattuna. Ongelmana vain on se, että tuossa on verrattu hyvin ohuita umpilaminaattia ja vielä ohuempaa alumiiniliuskaa melko paksuun kylmälaminaattiin.

Tuosta voi laskea, että alumiinin paksuus oli 1,2 mm, lasi- ja hiilikuidun 2,1 m, kun taas kylmälaminoidun 5,1-10 mm. Kun tiedetään palkin taivutusjäykkyyden kasvavan paksuuden kolmannessa potenssissa, tulos ei ole lainkaan yllättävä.

Jos tuosta polyesteri lasikuidusta tehdään kerrosrakenne, jossa 15% painosta on 100 kg/m3 ytimessä, kokonaispaksuudeksi tulee 6,7 mm ja vääntöjäykkyys on n. 20% parempi kuin ko. taulukon parhaan kylmälaminoidun. Vetosuunnassa jäykkyys on n. 30% parempi. Tuo tosin oli yksiaksiaalisella kuidulla, mutta myös kylmälaminaatti oli tehty erityisesti valikoiduista laadukkaista puuaineista.

Jos sama tehdään hiilikuidulle, taipuma on enää 1/7 parhaasta kylmälaminoidusta ja vetosuunnassa jäykkyys on n. 8-kertainen.

Lue lisää

Vielä tuohon 3-8 taulukkoon:
Itsestään selvää on että samanpainoisia palkkeja vertaillessa alumiini on paljon ohuempaa kuin kevyt puu. Mutta ei kai tilanne muutu vaikka alumiini olisi paksumpaakin: Jos alumiini olisi 12 mm paksua (10x), niin samanpainoinen cedar olisi vastaavasti n. 100mm. Kun molempien taivutusjäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa potenssissa, niin suhteelliset taivutusjäykyydet pysyvät samoina, eikös?

Kirjassakin tuo todetaan:"The beam test compares equal weights of materials, but not equal volumes. A section of 1⁄8" aluminum would
resist deflection far better than a piece of wood with
the same dimensions, but it would also weigh about
seven times as much. Two hulls, one made of 1⁄8"
aluminum and the other of 7⁄8" wood, would weigh
about the same, but the wooden hull would be
significantly stiffer."

Jos taas tehdään sandwichrakenne lasikuitu-kevyt_ydin-lasikuitu , niin tuotahan on epäreilua vertailla umpipuuta vasten (oli puu sitten laminoitua tai lautaa). Reilumpi vertailukohde olisi puu-kevyt_ydin-puu sandwich.

Jos cedar-kuorilla ja 100kg/m3 ytimellä tekee sandwichin niin että ytimen osuus on n. 75% kokonaispaksuudesta (niinkuin Joakimin laskikuituesimerkissä), niin 24 grammaa painavan cedar&100kg/m3 -sandwich-palkin kokonaispaksuus olisi laskujeni mukaan 18,7 mm. Se voisi jo hyvinkin pärjätä 6,7 mm lasikuitu-sandwichille...

xx-yy-zz kirjoitti:

Vielä tuohon 3-8 taulukkoon:
Itsestään selvää on että samanpainoisia palkkeja vertaillessa alumiini on paljon ohuempaa kuin kevyt puu. Mutta ei kai tilanne muutu vaikka alumiini olisi paksumpaakin: Jos alumiini olisi 12 mm paksua (10x), niin samanpainoinen cedar olisi vastaavasti n. 100mm. Kun molempien taivutusjäykkyys kasvaa paksuuden kolmannessa potenssissa, niin suhteelliset taivutusjäykyydet pysyvät samoina, eikös?

Kirjassakin tuo todetaan:"The beam test compares equal weights of materials, but not equal volumes. A section of 1⁄8" aluminum would
resist deflection far better than a piece of wood with
the same dimensions, but it would also weigh about
seven times as much. Two hulls, one made of 1⁄8"
aluminum and the other of 7⁄8" wood, would weigh
about the same, but the wooden hull would be
significantly stiffer."

Jos taas tehdään sandwichrakenne lasikuitu-kevyt_ydin-lasikuitu , niin tuotahan on epäreilua vertailla umpipuuta vasten (oli puu sitten laminoitua tai lautaa). Reilumpi vertailukohde olisi puu-kevyt_ydin-puu sandwich.

Jos cedar-kuorilla ja 100kg/m3 ytimellä tekee sandwichin niin että ytimen osuus on n. 75% kokonaispaksuudesta (niinkuin Joakimin laskikuituesimerkissä), niin 24 grammaa painavan cedar&100kg/m3 -sandwich-palkin kokonaispaksuus olisi laskujeni mukaan 18,7 mm. Se voisi jo hyvinkin pärjätä 6,7 mm lasikuitu-sandwichille...

Lue lisää

Voihan alumiinikin olla onttoa/väliaineista profiilia. Tuossa testissä paksuus on hyvin olennainen kriteeri. Pelkkä 100 kg/m3 divinycell voittaisi kaikki taulukossa olleet selvällä marginaalilla, mutta ei hiilikuitukerrosrakennetta eikä paksumpia kerrosrakenteita (25 % painosta väliainetta).

Pakusuuden kasvattamisella on tietysti rajansa, koska välinei on paljon heikompaa ja kuoren pitää kantaa veto, puristus ja pistekuormat.

Oleellista kai olisi verrata muilta osin yleisiä paneelirakenteita. Sandwhich on erittäin yleinen lasi- ja hiilikuidulla, mutta hyvin harvinainen kylmälaminoidussaa. Tosin onhan tuossa kirjassakin kuvia kylmälaminoidusta hunajakennoytimellä, mutta tuollainen ei nykyään liene mielekäs, kun hiilikuituakin saa ilman tolkutonta kulua.

113weswddw kirjoitti:

Niin, pitää ymmärtää rakennetta kokonaisuutena. Veneessä on rakenteella useita eri kuormitustapauksia ja ne ovat eri hierarkiassa.

Ensimmäinen eli primääri on veneen kuormittuminen palkkina. Tämä on se globaali kuormitus, jonka veneen rakenteen tulee kestää. Siinä rasitukset ovat purjeveneen tapauksessa lähinnä takilasta johtuva taivutus, jossa masto painaa keskeltä runkoa alas ja keula ja perästaakit vetää päitä ylös. Siihen päälle aaltokuormien aiheuttamat lähinnä vertikaalit taivutusmomentit. Kanootin tapauksessa kyse on siitä, että kuski astuu veneeseen, ja aiheuttaa paikallisen kuormituksen keskelle venettä.

Tähän globaaliin veneen jäykkyyteen kerroslevyrakenteella ei ole mitään vaikutusta. Globaalin palkin kannalta on ihan samantekevää, onko pohjan vetojännitys jakaantunut umpilaminaatin tai kerroslevyn alalle, jos kantavat pinta-alat ovat samat (kerroslevyn ydinainehan ei kanna tätä kuormaa laisinkaan).

Sekundäärinen kuormitus on panelien paikallinen kuormitus, vaikkapa keulaan osuva slämäri (veden paineisku), tai kannella kävelevän ihmisen jalan paine. Tai kanootissa veneeseen astuessa jalan paino pohjalla. Näitten varalle pitää rakenteessa olla ns. paikallista taivutusjäykkyyttä ja lujuutta, jotta kylki kestää veden paineiskut ja kansi kävelyt, ja kanootin pohja astumisen. Tässä tulee mukaan mm. kerroslevyrakenne, joka tuo lisää nimenomaan taivutusjäykkyyden. Se ei kuitenkaan lisää edellä mainittua globaalia veneen runkopalkin lujuutta.

Et ehkä ymmärtänyt, mitä tarkoitin kalvovoimien kantamisella. _Äärilujuus_ ei välttämättä oleellisesti lisäänny, vaikka kerroslevyrakenne olisi paikallisesti taivutusjäykempi kuin umpilaminaatti.

Lue lisää

Kyllä tuon "globaalin palkin" kannalta on hyvin oleellista miten "palkki" pysyy sekundaarimuodossaan. Kyse ei ole I-palkista, jossa voidaan aika pitkälle olettaa "pohjassa" olevan puhdasta vetoa ja "kannessa" puhdasta puristusta. Kyse on monimutkaisesta 3D-muodosta, joka pullistuu/lommahtelee enemmän, jos paneelit eivät ole riittävän jäykkiä. Siksi kerrosrakenteiset veneet kantavat yleisesti ottaen paremmin rikikuormat, vaikka niissä on selvästi vähemmän vetoa kantavaaa lasikuitua. Tosin tuo lasikuitu on yleensä parempilaatuisempaakin.

Veneen runko ja kansi on lähes kaikilta osin ulospäin kaarevia. Jotta tulisi kalvotyyppistä vetoa, pitäisi pinnan ensin lommahtaa sisäänpäin vastaavalle kaarelle ja sitten vielä venyä niin paljon, että vetoa alkaisi olla myös pinnan ulkoreunassa eikä pelkkää taipuman aiheuttamaa puristusta. En usko, että ohut ja siksi taipuisa umpilaminaatti pärjäisi alkuunkaan edes äärilujuudesa kerrosrakenteelle, joka on paljon jäykempi, mutta sisältää vähemmän kuitua eli vetolujuutta. Tietysti jossain vaiheessa tulee raja vastaan, jos kerrosrakenteesta tehdään merkittävästi kevyempi kuin umpilaminaatista.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä tuon "globaalin palkin" kannalta on hyvin oleellista miten "palkki" pysyy sekundaarimuodossaan. Kyse ei ole I-palkista, jossa voidaan aika pitkälle olettaa "pohjassa" olevan puhdasta vetoa ja "kannessa" puhdasta puristusta. Kyse on monimutkaisesta 3D-muodosta, joka pullistuu/lommahtelee enemmän, jos paneelit eivät ole riittävän jäykkiä. Siksi kerrosrakenteiset veneet kantavat yleisesti ottaen paremmin rikikuormat, vaikka niissä on selvästi vähemmän vetoa kantavaaa lasikuitua. Tosin tuo lasikuitu on yleensä parempilaatuisempaakin.

Veneen runko ja kansi on lähes kaikilta osin ulospäin kaarevia. Jotta tulisi kalvotyyppistä vetoa, pitäisi pinnan ensin lommahtaa sisäänpäin vastaavalle kaarelle ja sitten vielä venyä niin paljon, että vetoa alkaisi olla myös pinnan ulkoreunassa eikä pelkkää taipuman aiheuttamaa puristusta. En usko, että ohut ja siksi taipuisa umpilaminaatti pärjäisi alkuunkaan edes äärilujuudesa kerrosrakenteelle, joka on paljon jäykempi, mutta sisältää vähemmän kuitua eli vetolujuutta. Tietysti jossain vaiheessa tulee raja vastaan, jos kerrosrakenteesta tehdään merkittävästi kevyempi kuin umpilaminaatista.

Lue lisää

Harvemmin sitä venettä siten tehdään, että ainoa kuormia kantava rakenne on kuori. Sisällä on laipioita, pikittäisjäykkääjiä, mahdollisesti kaaria jne. Nämä pitävät palkin muodossaan, ja näiden rajaamiin paneleihin sitten kohdistuu niitä sekundäärisiä kuormia.

Noita ulospäin kaarevia runkoja varmaan on (tai oli ennen enemmänkin) nykyään on aika lailla litteää ja latteaa muotoa.

Eihän nämä mitään uskon asioita ole, lienee joku niitä joskus laskeskellutkin. Alkaa mennä aiheesta hieman ohi, pointti oli minulla se, että olen ymmärtänyt ristiinlaminoidun levyn olevan lujempi kuin lasikuidusta laminoitu samanpainoinen levy, ja kerroslevyrakenne ei tässä vertailussa ole järkevä.

Löytyisiköhän tästä joku interwebin syövereiden esimerkki, en tiedä, pitänee etsiä...

113weswddw kirjoitti:

Harvemmin sitä venettä siten tehdään, että ainoa kuormia kantava rakenne on kuori. Sisällä on laipioita, pikittäisjäykkääjiä, mahdollisesti kaaria jne. Nämä pitävät palkin muodossaan, ja näiden rajaamiin paneleihin sitten kohdistuu niitä sekundäärisiä kuormia.

Noita ulospäin kaarevia runkoja varmaan on (tai oli ennen enemmänkin) nykyään on aika lailla litteää ja latteaa muotoa.

Eihän nämä mitään uskon asioita ole, lienee joku niitä joskus laskeskellutkin. Alkaa mennä aiheesta hieman ohi, pointti oli minulla se, että olen ymmärtänyt ristiinlaminoidun levyn olevan lujempi kuin lasikuidusta laminoitu samanpainoinen levy, ja kerroslevyrakenne ei tässä vertailussa ole järkevä.

Löytyisiköhän tästä joku interwebin syövereiden esimerkki, en tiedä, pitänee etsiä...

Lue lisää

Mun mielestä tässä aiheessa on ikään kuin kaksi eri näkökulmaa, jotka tässä menevät pahasti sekaisin. Toinen on se, että pyritään mahdollisimman suureen keveyteen (kilpaveneet) ja toinen on se, että pyritään helppoon rakennustekniikkaan.

Näitä on mielestäni hieman hedelmätöntä verrata keskenään, koska tavoitteet ovat hyvin erilaiset. Jos tuo avausviestin esimerkkivene olisi tehty hiilikuitukomposiitista, niin siinä tuskin mikään muuttuisi, paitsi ehkä hintalappu ja painojakauma hieman. Tuollaisessa perinneveneessä kun ei tarvitse pyrkiä huippukeveyteen.

Vene pitäisikin ajatella kokonaisuutena, ja harrasteluokan vene - kelluva kesämökki - asettaa rakenteelle paljon väljemmät vaatimukset mm. painon suhteen, joten tämä, sinänsä mielenkiintoinen lujuus/paino suhteen pohtiminen käy suhteellisen merkityksettömäksi. Olennaisemmaksi asiaksi nousee materiaalien hinta ja työn helppous.

Joakim1 kirjoitti:

Voihan alumiinikin olla onttoa/väliaineista profiilia. Tuossa testissä paksuus on hyvin olennainen kriteeri. Pelkkä 100 kg/m3 divinycell voittaisi kaikki taulukossa olleet selvällä marginaalilla, mutta ei hiilikuitukerrosrakennetta eikä paksumpia kerrosrakenteita (25 % painosta väliainetta).

Pakusuuden kasvattamisella on tietysti rajansa, koska välinei on paljon heikompaa ja kuoren pitää kantaa veto, puristus ja pistekuormat.

Oleellista kai olisi verrata muilta osin yleisiä paneelirakenteita. Sandwhich on erittäin yleinen lasi- ja hiilikuidulla, mutta hyvin harvinainen kylmälaminoidussaa. Tosin onhan tuossa kirjassakin kuvia kylmälaminoidusta hunajakennoytimellä, mutta tuollainen ei nykyään liene mielekäs, kun hiilikuituakin saa ilman tolkutonta kulua.

Lue lisää

Sinänsähän mikään ei estä tekemästä kevyttä rakennetta, jossa esim. ulkopinta olisi kylmälaminoitu ja välissä vaikka divinycell ja sisäpinnalla lasikuitu. Se, että onko tällainen mielekäs on ihan eria asia.

Harrasteveneissä syy erilaisiin komposiittirakenteisiin kun lienee enemmänkin tuon tekemisen helppoudessa ja muotin yksinkertaisuudessa kuin rakenteen keveydessä. Sarjatuotannossa paino on taas kustannuksissa. Vasta kilpaveneissä on mielekästä pyrkiä huippukeveyteen ja optimoida rungon lujuuksia huipputarkasti.

retkivene kirjoitti:

Mun mielestä tässä aiheessa on ikään kuin kaksi eri näkökulmaa, jotka tässä menevät pahasti sekaisin. Toinen on se, että pyritään mahdollisimman suureen keveyteen (kilpaveneet) ja toinen on se, että pyritään helppoon rakennustekniikkaan.

Näitä on mielestäni hieman hedelmätöntä verrata keskenään, koska tavoitteet ovat hyvin erilaiset. Jos tuo avausviestin esimerkkivene olisi tehty hiilikuitukomposiitista, niin siinä tuskin mikään muuttuisi, paitsi ehkä hintalappu ja painojakauma hieman. Tuollaisessa perinneveneessä kun ei tarvitse pyrkiä huippukeveyteen.

Vene pitäisikin ajatella kokonaisuutena, ja harrasteluokan vene - kelluva kesämökki - asettaa rakenteelle paljon väljemmät vaatimukset mm. painon suhteen, joten tämä, sinänsä mielenkiintoinen lujuus/paino suhteen pohtiminen käy suhteellisen merkityksettömäksi. Olennaisemmaksi asiaksi nousee materiaalien hinta ja työn helppous.

Lue lisää

Totta. Kunhan nyt aikamme kuluksi asiasta keskustellaan.

113weswddw kirjoitti:

Totta. Kunhan nyt aikamme kuluksi asiasta keskustellaan.

Niinhän se minäkin. :)

Toin vain esille tällaisen näkökulman, että olennaisempaa on sovittaa käytetty tekniikka asetettuihin tavoitteisiin, kun pyrkiä täydellisyyteen siinä tekniikassa.

Aika usein tulee luettua mielipiteitä, jossa kaikkea verrataan huippukilpaveneisiin, vaikka harrasteveneen tarpeet ovat usein hyvin erilaiset. Ja sama tietysti kaiken tekniikan kanssa. :)

retkivene kirjoitti:

Niinhän se minäkin. :)

Toin vain esille tällaisen näkökulman, että olennaisempaa on sovittaa käytetty tekniikka asetettuihin tavoitteisiin, kun pyrkiä täydellisyyteen siinä tekniikassa.

Aika usein tulee luettua mielipiteitä, jossa kaikkea verrataan huippukilpaveneisiin, vaikka harrasteveneen tarpeet ovat usein hyvin erilaiset. Ja sama tietysti kaiken tekniikan kanssa. :)

Lue lisää

Toisaalta itse puhuit tuolla aiemmin (tässä tai siinä toisessa ketjussa) divinycell ytimellisestä kerroslevyrakenteesta. Ei taida olla siellä harrasteveneen rakenteiden ykkösketjussa tuo metodi :D

113weswddw kirjoitti:

Toisaalta itse puhuit tuolla aiemmin (tässä tai siinä toisessa ketjussa) divinycell ytimellisestä kerroslevyrakenteesta. Ei taida olla siellä harrasteveneen rakenteiden ykkösketjussa tuo metodi :D

Lue lisää

En osaa sanoa, kuinka yleistä mikin tekniikka on itserakentajien keskuudessa, mutta kyllä tuo divinycell sopisi hyvin itserakentajallekin. Muotti tarvitsee olla parempi kuin rimatekniikalla, mutta toisaalta kustannuksia voi säästää käyttämällä polyesteriä epoksin sijaan. Ja tässä tuo materiaalin keveys (tai rakenteen keveys/lujuus-suhde) ei ole se olennainen asia, vaan se, että mahdollistaa lasikuiturungon tekemisen ilman kallista naarasmuottia.

113weswddw kirjoitti:

Harvemmin sitä venettä siten tehdään, että ainoa kuormia kantava rakenne on kuori. Sisällä on laipioita, pikittäisjäykkääjiä, mahdollisesti kaaria jne. Nämä pitävät palkin muodossaan, ja näiden rajaamiin paneleihin sitten kohdistuu niitä sekundäärisiä kuormia.

Noita ulospäin kaarevia runkoja varmaan on (tai oli ennen enemmänkin) nykyään on aika lailla litteää ja latteaa muotoa.

Eihän nämä mitään uskon asioita ole, lienee joku niitä joskus laskeskellutkin. Alkaa mennä aiheesta hieman ohi, pointti oli minulla se, että olen ymmärtänyt ristiinlaminoidun levyn olevan lujempi kuin lasikuidusta laminoitu samanpainoinen levy, ja kerroslevyrakenne ei tässä vertailussa ole järkevä.

Löytyisiköhän tästä joku interwebin syövereiden esimerkki, en tiedä, pitänee etsiä...

Lue lisää

Onhan veneessä tietysti laipioita ja jäykisteitä. Niiden tarve tietysti riippuu kuoren jäykkyydestä ja aina on alueita, joissa kantavuus on pitkälti kuoren jäykkyyden varasssa.

Kyllä lähes kaikkien runkojen pinnat ovat ulospäin kaarevia. Vähemmän kuin 70-luvun runkomuodoissa, mutta edelleen ulospäin kaarevia.

Ristilaminoidun levyn vetolujuus (sekä kimmomoduli että murtolujuus) on huonompi kuin lasikuidun ja vaikkapa alumiinin painoon nähden. Se ei ole siis sen vahvuus vaan paksun rakenteen tuoma jäykkyys.

Jos veneen rakenteen kannalta tärkeintä olisi kuoren vetolujuus, teräksestä saisi kevyen veneen. Teräksen kimmokerroin/tiheys ja murtolujuus/tiheys (ja erityisesti väsymislujuus/tiheys) ovat kovia lukuja. Puu ja lasikuitu eivät pääse samoihin edes suunnattuna. Kuitenkin on yleisesti tiedetttyä, että teräksestä ei kevyttä venettä saa millään. Se johtuu juuri kuoren jäykkyydestä, joka on onneton teräksellä, joka olisi 1/5 lasikuidusta paksuudeltaan. Tarvittaisiin todella tiheä palkisto kaikkialle, jotta noin ohutta kuorta voitaisiin käyttää. Käytännössä kuoren paksuus on 1/2-1/3 umpilaminaatista ja paino siis ~2-kertainen.

Joakim1 kirjoitti:

Voihan alumiinikin olla onttoa/väliaineista profiilia. Tuossa testissä paksuus on hyvin olennainen kriteeri. Pelkkä 100 kg/m3 divinycell voittaisi kaikki taulukossa olleet selvällä marginaalilla, mutta ei hiilikuitukerrosrakennetta eikä paksumpia kerrosrakenteita (25 % painosta väliainetta).

Pakusuuden kasvattamisella on tietysti rajansa, koska välinei on paljon heikompaa ja kuoren pitää kantaa veto, puristus ja pistekuormat.

Oleellista kai olisi verrata muilta osin yleisiä paneelirakenteita. Sandwhich on erittäin yleinen lasi- ja hiilikuidulla, mutta hyvin harvinainen kylmälaminoidussaa. Tosin onhan tuossa kirjassakin kuvia kylmälaminoidusta hunajakennoytimellä, mutta tuollainen ei nykyään liene mielekäs, kun hiilikuituakin saa ilman tolkutonta kulua.

Lue lisää

80-luvun puolivälissä 3/4-tonnicupissa oli muistaakseni "alumiinilaudoista" tehty vene. Siis kerrosrakennetta muistuttavasta Al-profiilista tehty kuitenkin. Kevyenpuoleiseksi se oli saatu, mutta joutui keskeyttämään pitkän avomeren ja koko Cupin ruvettuaan vuotamaan jossain kassun tienoilla aallokossa.

Joakim1 kirjoitti:

Onhan veneessä tietysti laipioita ja jäykisteitä. Niiden tarve tietysti riippuu kuoren jäykkyydestä ja aina on alueita, joissa kantavuus on pitkälti kuoren jäykkyyden varasssa.

Kyllä lähes kaikkien runkojen pinnat ovat ulospäin kaarevia. Vähemmän kuin 70-luvun runkomuodoissa, mutta edelleen ulospäin kaarevia.

Ristilaminoidun levyn vetolujuus (sekä kimmomoduli että murtolujuus) on huonompi kuin lasikuidun ja vaikkapa alumiinin painoon nähden. Se ei ole siis sen vahvuus vaan paksun rakenteen tuoma jäykkyys.

Jos veneen rakenteen kannalta tärkeintä olisi kuoren vetolujuus, teräksestä saisi kevyen veneen. Teräksen kimmokerroin/tiheys ja murtolujuus/tiheys (ja erityisesti väsymislujuus/tiheys) ovat kovia lukuja. Puu ja lasikuitu eivät pääse samoihin edes suunnattuna. Kuitenkin on yleisesti tiedetttyä, että teräksestä ei kevyttä venettä saa millään. Se johtuu juuri kuoren jäykkyydestä, joka on onneton teräksellä, joka olisi 1/5 lasikuidusta paksuudeltaan. Tarvittaisiin todella tiheä palkisto kaikkialle, jotta noin ohutta kuorta voitaisiin käyttää. Käytännössä kuoren paksuus on 1/2-1/3 umpilaminaatista ja paino siis ~2-kertainen.

Lue lisää

Piti oikein ottaa lusikka kauniiseen käteen, ja tavata yhtä alan teosta. Olin väärässä. Syy: globaalien ja lokaalien lujuusvaatimusten suhde muuttuu aluskoon mukaan. Normiveneiden tapauksessa globaalilla lujuudella ei ole käytännössä merkitystä. Alle 30m aluksille globaaleja aaltokuormia ei edes tarkastella, ja rikikuormat ovat normmaleilla rikeillä aina niin pieniä, että kun rakenne mitoitetaan kestämään lokaalit panelikuormat, kestää se myös globaalit rikikuormat.

Eli siksi ristiinlaminoitu rakenne on niin hyvä lujuus/paino-suhteeltaan. Sillä saavutetaan umpilaminaattia parempi paikallinen taivutuslujuus samalla painolla (ehkä?). Kerroslevyrakenteella saavutetaan tietenkin huomattavasti parempi lujuus/paino-suhde. No, taas opin jotain uutta...

Muuten, lueppa retkivene siitä Yach Design kirjasta luku 12, ja etenkin sivun 268 sininen boksi.

Joakim1 kirjoitti:

Onhan veneessä tietysti laipioita ja jäykisteitä. Niiden tarve tietysti riippuu kuoren jäykkyydestä ja aina on alueita, joissa kantavuus on pitkälti kuoren jäykkyyden varasssa.

Kyllä lähes kaikkien runkojen pinnat ovat ulospäin kaarevia. Vähemmän kuin 70-luvun runkomuodoissa, mutta edelleen ulospäin kaarevia.

Ristilaminoidun levyn vetolujuus (sekä kimmomoduli että murtolujuus) on huonompi kuin lasikuidun ja vaikkapa alumiinin painoon nähden. Se ei ole siis sen vahvuus vaan paksun rakenteen tuoma jäykkyys.

Jos veneen rakenteen kannalta tärkeintä olisi kuoren vetolujuus, teräksestä saisi kevyen veneen. Teräksen kimmokerroin/tiheys ja murtolujuus/tiheys (ja erityisesti väsymislujuus/tiheys) ovat kovia lukuja. Puu ja lasikuitu eivät pääse samoihin edes suunnattuna. Kuitenkin on yleisesti tiedetttyä, että teräksestä ei kevyttä venettä saa millään. Se johtuu juuri kuoren jäykkyydestä, joka on onneton teräksellä, joka olisi 1/5 lasikuidusta paksuudeltaan. Tarvittaisiin todella tiheä palkisto kaikkialle, jotta noin ohutta kuorta voitaisiin käyttää. Käytännössä kuoren paksuus on 1/2-1/3 umpilaminaatista ja paino siis ~2-kertainen.

Lue lisää

Heitäs vähän lukuja näkyviin, jolla tuollaiseen tuloksiin olet päätynyt.
Tässä vähän suuntaa antavaa arvausta:

Yleensä kai alumiinin vetolujuutena olisi tällaisessa vertailussa syytä käyttää myötörajaa, mikä siis jaetaan tiheydellä. Veneisiin kelpaavissa alumiineissa siis enimmillään (6082 T6) 270 MPa / (2700 kg/m^3) = 0,1 Nm/kg = 0,1 m^2/s^2
Suurlujuusteräslevy karkaisematta 780 MPA/ (7800 kg/m^3) = 0,1 Nm/kg = 0,1 m^2/s^2
Hiiliteräs karkaistuna tietysti vähintäänkin tuplaten, mutta eihän sellaista veneenrakennuksessa voi käyttää?!?
Yleisin nykyään käytetty rakenneteräs noin puolet tuosta (355 MPA myötöraja), eli samalla painolla myötölujuutta on vedossa vähemmän kuin tarkoitukseen soveltuvalla alumiiniseoksella, esim 6082 T6. Toki paremmin merivettä kestävä 5083 on helposti pehmeämpää, varsinkin hitsauksen HEZ-alueella, eikä sitä voi lämpökarkaista. Noilla luvuilla molemmat metallit tippuvat puun jälkeen, vaikka vain osa puun syistä on rasitussuunnassa. Eli noin 0,05 Nm/kg metallleille todellisissa toimitustilassa hitsausten jälkeen tai vähemmän.

Suunnatulle puulle taas voitaisiin käyttää murtolujuutta, sillä sehän ei myötää.
Siis esim 90 MPa / (600kg/m^3) = 0,15 Nm/kg = 0,15 m^2/s^2
Lasikuitu UD-laminaatille 700 MPa/ (1960 kg/m^3) = 0,357 Nm/kg = 0,357 m^2/s^2
Kuitu- ja syy- suuntien jakautuminen tiputtaa puun ja lasikuitulaminaatin arvoja jopa puoleen, jos kahteen suuntaan kuidut/syyt jakautuvat tasan, mutta metallit jää ennalleen.
Tietysti jos puuviilujen syysuunnat on kaikki 45 asteen kulmassa mittaussuuntaan, tulee oleellisesti huonompi tulos tuollaisessa testissä.

Todellisen paneelin taivutuslujuustestissä sillä reunatuennalla jota oikeasti käytetään voi olla jopa parempi kuin 0/90 suuntaus, jos paneeli on lähellä neliötä. Näin erityisesti silloin, kun 0/90 jakauma on hyvin epätasainen, eli jompaakumpaa on oleellisesti enemmän. Jäykkyyksissä tilanne on tietysti aina niinpäin, että 0/90 on jäykempi taivutuksessa kuin 45/-45 suuntaus.

Jäykkyydessä lasikuitu pärjää selvästi huonommin kuin muut tarkastellut, mutta metallit ovat selvästi monisuunnatun puun edellä. Eli pelkkä UD-lasikuitu ilman matriisia on suunnilleen samoissa kuin metallit, mutta kun suuntauksia on useampia ja matriisi mukana heikkenee selvästi metalleja lepsummaksi. Puu on suunnattuna lähellä metalleja, mutta häviää silti.

Mutta miten ihmeessä päädyt siihen että teräs olisi 1/5 lasikuitulaminaatin paksuudesta samanpainoisena. Silloinhan sen tiheys olis vain 7800/5 =>
1560 kg/m^3 Ei kai noin hartsipitoista laminaattia veneissä käytetä?
Kovettuneen epoxin tihey on noin 1100...1200 kg/m^3 ja lasin noin 2500 kg/m^3
Tilavuudesta alipainelaminoimalla tehtynä 50% ... 60% on lasia, ja loput muovia.
Polyesteri taas on tiheämpää, joten laminaatissa ei ole lasikuitua kuin nimeksi, jos sellaisen tiheys on vain tuo 1560 kg/m^3

Siitä olen samaa mieltä, ettei teräksestä käytännössä saa kevyttä venettä. Levypaksuutta ei voi säätää tilanteen mukaan joustavasti, ohut pelti paukkuu hunajakennon tukemattomalla osalla äänekkäästi, ja liimauskin saattaa olla vaikeaa/epäluotettavaa, jos vaikka ruostuu. Ruosteenesto tehokkaana kasvattaa paperinohuen pellin painoa oleellisesti.

113weswddw kirjoitti:

Piti oikein ottaa lusikka kauniiseen käteen, ja tavata yhtä alan teosta. Olin väärässä. Syy: globaalien ja lokaalien lujuusvaatimusten suhde muuttuu aluskoon mukaan. Normiveneiden tapauksessa globaalilla lujuudella ei ole käytännössä merkitystä. Alle 30m aluksille globaaleja aaltokuormia ei edes tarkastella, ja rikikuormat ovat normmaleilla rikeillä aina niin pieniä, että kun rakenne mitoitetaan kestämään lokaalit panelikuormat, kestää se myös globaalit rikikuormat.

Eli siksi ristiinlaminoitu rakenne on niin hyvä lujuus/paino-suhteeltaan. Sillä saavutetaan umpilaminaattia parempi paikallinen taivutuslujuus samalla painolla (ehkä?). Kerroslevyrakenteella saavutetaan tietenkin huomattavasti parempi lujuus/paino-suhde. No, taas opin jotain uutta...

Muuten, lueppa retkivene siitä Yach Design kirjasta luku 12, ja etenkin sivun 268 sininen boksi.

Lue lisää

"rikikuormat ovat normmaleilla rikeillä aina niin pieniä, että kun rakenne mitoitetaan kestämään lokaalit panelikuormat, kestää se myös globaalit rikikuormat."

En usko että tuo pätee kaikkiin alle 100 jalkaisiin purjeveneisiin. Ainakaan kevyisiin kerrosrakenteisiin kilpalaitteisiin. Kirjassa voi toki niin lukea.

retkivene kirjoitti:

Mun mielestä tässä aiheessa on ikään kuin kaksi eri näkökulmaa, jotka tässä menevät pahasti sekaisin. Toinen on se, että pyritään mahdollisimman suureen keveyteen (kilpaveneet) ja toinen on se, että pyritään helppoon rakennustekniikkaan.

Näitä on mielestäni hieman hedelmätöntä verrata keskenään, koska tavoitteet ovat hyvin erilaiset. Jos tuo avausviestin esimerkkivene olisi tehty hiilikuitukomposiitista, niin siinä tuskin mikään muuttuisi, paitsi ehkä hintalappu ja painojakauma hieman. Tuollaisessa perinneveneessä kun ei tarvitse pyrkiä huippukeveyteen.

Vene pitäisikin ajatella kokonaisuutena, ja harrasteluokan vene - kelluva kesämökki - asettaa rakenteelle paljon väljemmät vaatimukset mm. painon suhteen, joten tämä, sinänsä mielenkiintoinen lujuus/paino suhteen pohtiminen käy suhteellisen merkityksettömäksi. Olennaisemmaksi asiaksi nousee materiaalien hinta ja työn helppous.

Lue lisää

Materiaalin, lämmitys, ym tilakulujen ja työn hinta suojavarusteineen on itserakentajalla aina suurempi kuin vastaava käytetty vene valmiina, jos sellainen on saatavilla.
Siispä itserakentaja joko hakee jotain sellaista, jota ei käytettynä löydy valmiina, tai hukkaa rahojaan.
Harrasteluokan painavia kelluvia kesämökkejä on markkinat täynnä, joten niitä ei kannata itserakentaa.

retkivene kirjoitti:

Pelkällä ristiinlaminoinnilla saadaan kyllä kevyt ja luja rakenne, ikään kuin muotoon käännetty vaneeri. Mutta rima viilutus ei välttämättä tuo mitään etuja rima lasikuitu -rakenteeseen nähden.

Tuo pintahan on toki ongelma, jo siitä siis halutaan kiiltävä. Mutta tuleeko viiluilla sen parempi pohja maalille kuin lasikuidulla?

Lue lisää

Ihmettelit tuota rakennetta. Jos nyt vertaat että ottaisit neliömetrin samanpainoista lasikuitulaminaattia tai veneria niin kumpi olisi jäykempää?