Ylen aamu tv:ssä keskusteltiin,missä on kunkin henkinen koti.Useilla se on lapsuuden koti.Se rakkain koti,missä on asunut.Moni muuttaa eläkkeellä (viimeistään) lapsuuden maisemiin.Joku pitää Facebookin välityksellä yhteyttä lapsuuden ajan ystäviin.Itselläni se on nykyinen koti.Tässä yhdistyy samankaltaiset maastot,kuin mitä oli lapsuuden kodissa.Palvelut ovat paremmat kuin mitä oli lapsuudenkodissa.Kun muutin tähän asuntoon, totesin: Tällaisesta olen haaveillut jo 50 vuotta.Asunto on pieni kerrostaloasunto,mutta jotenkin niin tykästyin siihen heti.Ja asuinympäristöön.
Olen asunut muutamalla paikkakunnalla ja useassa asunnossa.
Henkinen koti
@ino
70
170
Vastaukset
- ****
Asun yksin kerrostalo kolmiossa, pienempikin asunto riittäisi kun jäin yksin mutta en jaksa enkä viitsi muuttaa, eikä täällä asunnot mene kaupaksi kuin polkuhinnalla.
Ostin maalta lähes tulkoon lapsuudenkotini kopion, se on minulle rakas paikka. Mökki on samanlainen missä olen viettänyt lapsena onnellisimman ajan elämässäni. Veitän siellä kesät ja paljon olen myös talvisin.
Asun kaukana synnyinseudultani, se pieni maalaiskylä on aina erityis asemassa muistoissani. - reppuriika
Lapsuuden ajoista on lämpimiä muistoja ja ehkä ne rakkaimmat muistot liittyvät juuri noihin aikoihin. Kun ihminen on sinut itsensä kanssa ja silloin kotona itsessään. On yhteys omiin tunteisiin ja minuuteen, niin on kotonaan, minne "leirinsä" perustaa. Minulle riittää kun on paikka, jossa saan olla ja minne voin tarvittaessa kätkeytyä, kun kaipaan omaa rauhaa, yksityisyyttä ja lepoa.
- ei aihetta
Kyllä se lapsuuden koti on henkisen kodin paikka ollut aina, sieltä olen lähtenyt maailmalle kulkemaan ja paikkani elämässä löytämään.
- €ero
Syntymäkoti vähemmän henkinen, matalan torpan vainioilla, vasta myöhemmin ei ollu enää niin matala.
- ei aihetta
€ero kirjoitti:
Syntymäkoti vähemmän henkinen, matalan torpan vainioilla, vasta myöhemmin ei ollu enää niin matala.
Ei meilläkään kummempaa henkisyyttä lapsuuskodissa ollut, ehkä ilmapiiri oli se mikä eniten vaikutti.
- ...
Vilkuilin ohjelmaa.
Oikeastaan sen idea oli se, että ihmiset muuttavat paljon nykyaikana. Paljon eri asuntoja, eri ympäristöjä, eri ihmisiä. Ite joskus vastannut ton tyyppisiin kysymyksiin, että siellä, missä stereot.
Joistain paikoista hyviä muistoja, ei kaikista. Tuntuu ällistyttävältä, jos hikiällä törmää johonkin vanhaan kaveriin, pahimmillaaan asuu synnyinkodissaan. Päällimmäinen fiilis, ollaan eri planeetoilta. Erittäin hankala keksiä järkevää puheen aihetta. Lätistään jostain autoista tai kalastelusta, sen erikoisempiin aiheisiin vaarallista mennä, sen verran erilaiset elämänkokemukset ja mielipiteet.
Koitan kai selittää, mulle koti jotenkin enenpi join rakennus, asunto, ei niinkään mikään tietty yksittäinen paikka tai ympäristö.
Henkisiä helvettejäkin sattunut vastaan, se johtuu ihmisistä, ei olosuhteista.
=DW= Minun hengelläni tuntuu olevan useita koteja.
Lapsuuskoti, K-Suomessa, jonne palaan aika ajoin, mieluiten kesällä, kävelemään metsäpolkuja, soutamaan järvellä, saunomaan rantasaunassa ja kutomaan ehjäksi elämäni seinävaatetta vaihtaen haurastuneita lankoja uusiin ja vahvoihin.
Toinen kotini Andien ylätasangolla, jokilaaksossa, jossa ilma on raikas ja kantaa piparmintun ja aniksen kevyettä tuoksua. Jossa taivas on suuri ja sininen ja joet kiertävät mutkitellen nauhoina rotkoissaan.
Kolmas kotini on täällä, Dalan varrella, jossa merikotkat liitelevät männiköiden ja joen välillä, lohi ui vastavirtaan kutemaan ja kun mereltä tulee tuul talvella se nostattaa pyryn ja koko maailma on valkoinen.
Kaikki nämä kodit ovat olleet tai ovat osa elämääni: neito, äiti ja vanha nainen, maiden, mother and crone. Aina sama ja muuttumaton, vaikka ulkoiset puitteet muutuvatkin.- Kaunismieli.
Kirjoitit tosi kauniisti, Paloma. Aivan kyyneleet nousivat silmiin kun kuvittelin elämääsi. Sinulla on ollut rikas elämä, verrattuna moniin paikalleen juuttuneihin.
- Korppis*
Minun syntymäkotini on muuttunut se on kaunis, upeasti remontoitu. Sinne en koe ikävää. Talo on minulle jo outo ja etäinen.
Kesäpaikkani on minun henkinen koti. Se on ainut paikka maailmassa missä olen täydellisen onnellinen. Sitä onnea kestää noin kolme- neljä kuukautta kesässä, mutta se onni riittää kantamaan talven yli. Maailmalla matkatessani ajattelen paluuta mökilleni, juurilleni.
Juurilleni siksi, että mökin kalusteet ovat syntymäkodistani. Piironki isän ja äidin häälahja. Kampauspöytä ompelija tätini jäämistöä. Keittiön pöytä isän huutokaupasta aikoinaan ostama. Tuolini keittiön pöydän ääressä oli äitini tuoli.
Ylisillä on isän ja äidin bonnelpatjat. Niillä on hyvä nukkua. Vanhemmiltani ja isovanhemmiltani olen lapsuudessa
saanut kohtuulliset juuret ja kelvolliset siivet.
Edellisiltä sukupolvilta ja sukulaisilta olen perinyt sekä hyvää että ei aina niin hyvää mukaan kannettavaa.
Siipien ansiosta olen selvinnyt monista kiemuroista elämässäni ja juurien ansiota on ehkä sekin, että olen muutama vuosi sitten palannut lapsuuteni kotiin, tuttuihin maisemiin.
Toisaalta henkinen koti on aina ollut myös siellä missä milloinkin olen ollut, se on ollut ja on korvien välissä, tavassa ajatella, puhua, tuntea, nauraa ja itkeä, se on kaikessa siinä mitä teen käsilläni tai minne kulloinkin kuljen.Niin, se on muuten jännää miten kauan menee ennen kuin uudesta kunnasta tulee kotikunta, vai johtuuko se siitä miten siellä asuu? Ostin talon n. pari vuotta sitten, ja tästä on tullut heti mun henkinen kotini. Ja olisiko se vähän kuin avioliitto, että niitä vastoinkäymisiäkin tarvitaan jotta hitsautuu yhteen... tuntuu vähän siltä.
Sain lahjaksi tämän kunnan viirin. Olin vähän häkeltynyt, että mulle, ulkokuntalaiselle, vaikka olenkin asunut täällä jo 17 vuotta. Menin silti hilaamaan se lipputankoon, ja ah sitä tunnetta. Se oli kuin viimeinen piste tällä vaellusmatkalleni, nyt olen vihdoin kotona, tänne minä kuulun. Amen.
Lipputanko pisti hanttiin. Muutaman päivän päästä viiri ja naru oli maassa, olin solminut lipun huonosti. Kesällä se saa rälläkästä, ja pensselistä, lipputanko siis, oiskohan se sitten nätisti mun kanssa.Minä menen Paloman kainaloon.
Jo siksi että olen myös Keski-Suomalainen.
Onhan siellä edelleenkin rinne jolla menetin poikuuteni.
Oja jonne eka kännissä oksensin jne.
Mutta eivät ne aiheuta minkäänlaista hengästymistä enää.
Edellisessä ketjussa tästä aiheesta totesin muuttaneeni "kotoa" pois 16-
vuotiaana.
Ja heti uuteen maahan, uusiin kujeisiin, uusin kielin.
16-vuotias ei vielä ole kehittänyt koti-tunneta henkisellä tasolla.
Joten minulta tuokin hempeys puuttuu.
Minun on mahdotonta samaistua tällaisiinkin itkeskelyihin.
Yksi vaikuttava asia on tietysti tämä miehekkyyteni.
Olen aina ollut tavoitteessani.
Missä tahansa olen milloinkin ollut.
Kuten olen nyt.
Jokohan tässä pitäisi hönkäistä se maaginen, helpottava sana: Puuuh!!
Tuli mieleeni se edellinen ketju aiheesta.
Sen otsikkona oli lapsuuden-koti, ilman tuota henkeä.
Vanhuuden-kotiahan täällä onkin ollut miljoona aloitusta.
Puuttuu enää "Kuoleman esi-kartanosi?"
Varaan tuon otsikon itselleni.
Teen aloituksen 100
Siinä vaiheessa sallin itsellenikin harhailevat nimmarit.
H.Henkinen kotini on pääni sisällä, ei missään tietyssä paikassa.
Laskin että olen asunut ainakin kahdellatoista paikkakunnalla Suomessa.
Syntymäpaikallani vain puoli vuotta, lapsuuskoti Ruokolahdella ja sieltä maailmalle.
Nykyisellä asuinpaikkakunnalla olen viipynyt vuodesta 1978 lähtien, koti on täällä, mutta jos joku paikka pitää nimetä henkiseksi kodiksi, niin kyllä se on Ruokolahti ja lapsuudenmaisemat Saimaan rannoilla.
Täällä paras paikka on lammenranta ja metsä, sieltä löytyy aina rauha ja hiljaisuus. Myös henkiseksi kodiksi sopiva maisema.Koti on paikka minne kytken tietokoneeni ja ennen sanottiin minne ripustan hattuni.
Henkinen koti on minne tunnen kuuluvani tai minne olen jättänyt niin suuren osan elämääni että osa minusta on jäänyt sinne. Syntymät, kuolemat ja sen sellaiset elämän merkkipylväät viitoittavat tietä henkiseen kotiin. Henkinen koti on se missä sielu lepää, psyyke uudistuu ja aivot saavat uusia virikkeitä. Hauta on lepopaikka jossa ei tapahdu mitään; kodin rooliin kuuluu myös kasvaminen.Siksipä säilytän ja kuljetan muistoja mukanani, kun palaan niihin, olen aina henkisessä kodissani.
Kun enää harvoin käyn entisessä lapsuuskodissani, toiset asuvat nyt siellä ja pitävät sitä kotinaan, niin muistot ovat tärkeitä. Niissä olen lapsi joka leikki ja touhusi kotipihalla, rannoilla ja metsissä."Paloma.se.co"
"kodin rooliin kuuluu myös kasvaminen"
Eikä kuulu sulle tai mulle.
Me ollaan jo oikeissa mitoissa.
Håller våran måtten, så att säga.
H.hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
"kodin rooliin kuuluu myös kasvaminen"
Eikä kuulu sulle tai mulle.
Me ollaan jo oikeissa mitoissa.
Håller våran måtten, så att säga.
H.Ne jotka ovat lopettaneet kasvamisen ovat pystyyn kuolleita. Koti on paikka joka suojelee ja samalla antaa virikkeitä kasvamiseen.
Sinä voit kokea että olet jo "valmis" kaikessa. Minä en usko että minusta tulee "valmista" koskaan.
- ent. siivoojaparka
Kumma kyllä, mutta minun henkinen kotini on vieläkin siellä, missä en ole koskaan asunut muuten kuin ajatuksissani ja unissani, enkä näillä näkymillä varmaan tule koskaan asumaankaan. Se vanha linna... Kaivelee vieläkin. Mikä siinä on, mikä vetää.
Nyt meni hieman esoteeriseksi. Olet nähnyt unta että asut jossain vanhassa linnassa? Jos se olikin muisto jostain aikaisemmasta eletystä elämästä jossa olit oikeesti joku prinsessa?
- ent. siivoojaparka
Paloma.se.co kirjoitti:
Nyt meni hieman esoteeriseksi. Olet nähnyt unta että asut jossain vanhassa linnassa? Jos se olikin muisto jostain aikaisemmasta eletystä elämästä jossa olit oikeesti joku prinsessa?
Ei nyt ihan niin. Se on oikeasti olemassa, minun linnani. Nykyisin se on kunnostettu senioriasunnoiksi ja ympäristö on pilattu rakentamalla uusia rakennuksia. Ensimmäisen kerran, kun näin sen, niin oli sateinen ja kurja keli. Se seisoi siellä yllättäen yksinään sivilisaation ulkopuolella laudat ikkunoissa. Sen jälkeen se ei ole minua jättänyt rauhaan. Jäi kiinnostamaan minkälaista siellä on sisäpuolella. Vähän pääsin tirkistelemään ikkunalautojen raoista... Siitä ne unet.
http://www.upplandia.se/Herrgard_Farsta.htm ent. siivoojaparka kirjoitti:
Ei nyt ihan niin. Se on oikeasti olemassa, minun linnani. Nykyisin se on kunnostettu senioriasunnoiksi ja ympäristö on pilattu rakentamalla uusia rakennuksia. Ensimmäisen kerran, kun näin sen, niin oli sateinen ja kurja keli. Se seisoi siellä yllättäen yksinään sivilisaation ulkopuolella laudat ikkunoissa. Sen jälkeen se ei ole minua jättänyt rauhaan. Jäi kiinnostamaan minkälaista siellä on sisäpuolella. Vähän pääsin tirkistelemään ikkunalautojen raoista... Siitä ne unet.
http://www.upplandia.se/Herrgard_Farsta.htmJoo, hieno on ja voitsä kuvitella miten paljon tollasen rakennuksen lämmittäminen maksaa talvella?
Mä olen aina kans ihaillut noita vanhoja ihania variksenlinnoja joita on vähän siellä täällä ympäri upplantia. Useimmat ovat niin huonossa kunnossa ettei niiden kunnostaminen enää tule edes kysymykseen. Näin jossain ohjelman jossa jotkut keinottelijat myyvät niitä Egyptiin ja lähi-itään ja uskottelevat että ostamalla pilkkahintaan melkein poistuomitun rakennuksen Ruotsista he saavat automaattisesti oleskeluluvan Ruotsiin.
Mutta toi sun linnasihan on kunnostettu senioriasunnoiksi. Koska se on Värmdössä niin sehän on kaupunkia ja varmasti hyvä paikka asua; voisit ajatella ostavasi sieltä asunnon tai laitat itsesi jonoon jos ne on kunnallisia asuntoja.- ent. siivoojaparka
Paloma.se.co kirjoitti:
Joo, hieno on ja voitsä kuvitella miten paljon tollasen rakennuksen lämmittäminen maksaa talvella?
Mä olen aina kans ihaillut noita vanhoja ihania variksenlinnoja joita on vähän siellä täällä ympäri upplantia. Useimmat ovat niin huonossa kunnossa ettei niiden kunnostaminen enää tule edes kysymykseen. Näin jossain ohjelman jossa jotkut keinottelijat myyvät niitä Egyptiin ja lähi-itään ja uskottelevat että ostamalla pilkkahintaan melkein poistuomitun rakennuksen Ruotsista he saavat automaattisesti oleskeluluvan Ruotsiin.
Mutta toi sun linnasihan on kunnostettu senioriasunnoiksi. Koska se on Värmdössä niin sehän on kaupunkia ja varmasti hyvä paikka asua; voisit ajatella ostavasi sieltä asunnon tai laitat itsesi jonoon jos ne on kunnallisia asuntoja.Sepä minua kenkutti, kun syksyllä oli myynnissä linnani ainut parvekeasunto, eikä ollut sitä paria miljoonaa, mihin sen hinta nousi. En halua enää ottaa lainaa tässä vaiheessa. Katsellaan sitten unia vain.
Hyvä minun on tässäkin asustella. Pääsin justiin viikonloppulomalle kotiin evakosta (välirauha). Ensi näkemällä voisi luulla täällä riehuvan ebola-virus, kun kaikki huoneet on eristetty muoviverhoilla. Toisella näkemällä voi havaita täällä riehuneen haalarimiehiä.
- Hei kun keikuskelen
En ole katsonut kyseistä ohjelmaa. Mutta silti pikkuusen heiluttelen sormiani, sanoja siististi sävellän.
Oon varmaankin tosi, siis Tooosi hengetön tyyppi, sillä en oikein osaa ymmärää tuota kysymystä henkisestä kodista. Mulla kaikki henkisyys on mun pääknupin sisällä.
Missä muualla se voisi olla.
Anceli kirjoitti, että hänen henkinen koti on pään sisällä, ei missään tietyssä paikassa. Sitä samaa täs oon ittekin nyt yrittänyt sanoa. Jos nyt edelleen pysyn tos Ancelissa, niin hän kirjoitti hyvin: "Siksipä säilytän ja kuljetan muistoja mukanani, kun palaan niihin, olen aina henkisessä kodissani." Hyvin sanottu. Passaa mun ajatukseen. Hyvä Anceli. :)
Moni puhuu lapsuuden kodista. Niinkuin se olisi jotenkin ylipursuavan ihana paikka. Varmaan monille onkin joo joo joo, mutta muistan itsestäni, kuinka kamalan kovaa odotin, että kasvaisin niin isoksi, että voisin lähteä kodistani huitelemaan veks.
Ehkä pienelle asetetut rajoitteet (minkä toki ymmärrän) sai ajatukset lentämään siihen malliin, että tahdoin Oman elämän Omine haluamisineen ja Oman päätösvallan. Jotenkin näin lyhyesti sanottuna."Hei kun keikuskelen"
Useimmilla on ihan oikea henkinen koti.
Kuten Anceli kirjoitti.
Muu-osa tarinaasi taitaakin olla sitten minulta lainattu.
Unohdit ehkä mainita?
H.- Hei kun keikuskelen
hunksz kirjoitti:
"Hei kun keikuskelen"
Useimmilla on ihan oikea henkinen koti.
Kuten Anceli kirjoitti.
Muu-osa tarinaasi taitaakin olla sitten minulta lainattu.
Unohdit ehkä mainita?
H."hunksz"
Mainitsen sitten kyllä mielelläni sinutkin, jahka katson sen tarpeelliseksi.
Sinulta en ole lainannut mitään.
Miksi niin tekisin, jos on omiakin henkisyyksiä sisus täynnänsä.
Joskus laitojenkin yli räpäjää.
- .siilimuori
Joskus minusta tuntuu ettei minulla ole henkistä kotia, lienekkö koskaan ollutkaan. Onko Se joku koti-vamma?
- €ero
Niin henkistä, akkamainen olo, tässä on siivottu joka paikka silitetty, uudet verhot lyhenety , kohta ruokien tekoa sillä tytär tyttärensä tulossa viikon lopuksi.
- .siilumuori
€ero kirjoitti:
Niin henkistä, akkamainen olo, tässä on siivottu joka paikka silitetty, uudet verhot lyhenety , kohta ruokien tekoa sillä tytär tyttärensä tulossa viikon lopuksi.
Vaude, sinähän olet moniosaaja. Sulle tulossa kiva viikonlippuseura. Minäkin pääsen kohta kottii.
- €--
.siilumuori kirjoitti:
Vaude, sinähän olet moniosaaja. Sulle tulossa kiva viikonlippuseura. Minäkin pääsen kohta kottii.
En haluaisi näitä kotihommia, ny huilaan vähän muuten oletko koskaan käyttäny palttinauhaa se on kätevä kangas töissä.
- .siilimuori
€-- kirjoitti:
En haluaisi näitä kotihommia, ny huilaan vähän muuten oletko koskaan käyttäny palttinauhaa se on kätevä kangas töissä.
Harvemmin on tullut käytettyä. Mutta jos Se on sellainen esim verhojen kääntämisessä käytettävää liimanauhaa, joskus olen näyttänyt.
- €--
.siilimuori kirjoitti:
Harvemmin on tullut käytettyä. Mutta jos Se on sellainen esim verhojen kääntämisessä käytettävää liimanauhaa, joskus olen näyttänyt.
Uutta mullekin, nopsasti kävi verhojen lyhennys, kotia sulla lähtö ja äkkiä meni viikkos pääset henkiseen kotia, täällä on ollu rönttä keli pitäs kipasta illemmalla puodissa, ilman pitäisi seestyä siksi.
- .siilimuori
€-- kirjoitti:
Uutta mullekin, nopsasti kävi verhojen lyhennys, kotia sulla lähtö ja äkkiä meni viikkos pääset henkiseen kotia, täällä on ollu rönttä keli pitäs kipasta illemmalla puodissa, ilman pitäisi seestyä siksi.
Tääll oli alkuviikosta pakkanen ja nyt nollakelit ja tulee lunta vaakatasossa. Onneksi huomiselle luvannut vähän parempaa keliä. Viikko mennyt tosi nopeasti.
Minkälaiset verhot laitoit, siis väriltään? - €--
.siilimuori kirjoitti:
Tääll oli alkuviikosta pakkanen ja nyt nollakelit ja tulee lunta vaakatasossa. Onneksi huomiselle luvannut vähän parempaa keliä. Viikko mennyt tosi nopeasti.
Minkälaiset verhot laitoit, siis väriltään?Vajaa vuos sitten ostin ikealta, enempi vaalean kesäiset, nii mennee meikäkäläisellä kesät talvet jos parikertaa vuuessa vaihan, entisiä ison pinkan hein pois tässä yks päivä.
Kohtalaista ilmaa lupasi viikon lopuksi ja tarkoitus ulkoilla lapsoset haluaa pulkka mäkeen ja hiitämää minä joukon jatkona - .siilimuori
€-- kirjoitti:
Vajaa vuos sitten ostin ikealta, enempi vaalean kesäiset, nii mennee meikäkäläisellä kesät talvet jos parikertaa vuuessa vaihan, entisiä ison pinkan hein pois tässä yks päivä.
Kohtalaista ilmaa lupasi viikon lopuksi ja tarkoitus ulkoilla lapsoset haluaa pulkka mäkeen ja hiitämää minä joukon jatkonaUlkoliikunts on mukavaa. Saa heittäytyä lapseksi jälleen, ainakin pulkkamäessä. Mullain vielä sukset korkkaamatta, jospa ensi viikolla joku päivä.
- eppu2
Minulle henkinen koti ei ole fyysinen paikka.
Henkisen kodin olen koonnut mieleeni elämän varrella.
On rakkaita paikkoja maan päällä, joita ei tarvitse haikailla, voin mennä niihin koska haluan.
Se missä parhaiten viihdyn, on kesämökin miljöö.- €ero
Nykyinen koti on hyvä oloinen näin talvella, täältä voi suunnata välillä pois, mieluisia paikkoja on jääny mieleen joihin tuskin enää meen.
Kesä kun tulee tietää mihin suuntaa jos joutuisi kaupungissa samoilla nurkilla pyörimään tuntisin olon sujetuksi, aika näyttää kun vanhenee miten sitten. - eppu2
€ero kirjoitti:
Nykyinen koti on hyvä oloinen näin talvella, täältä voi suunnata välillä pois, mieluisia paikkoja on jääny mieleen joihin tuskin enää meen.
Kesä kun tulee tietää mihin suuntaa jos joutuisi kaupungissa samoilla nurkilla pyörimään tuntisin olon sujetuksi, aika näyttää kun vanhenee miten sitten.Eero, noin se on minullakin, varmaan tuntisin tukehtuvani, jos ei pääsisi kesällä maalle.
Mielessä on käynyt sekin, että jos tulee sellaiseen kuntoon, ettei sen takia pääse, sitten ei auta, kun sopeutua ja yrittää keksiä tilanteeseen sopivia harrastuksia. - €ero
eppu2 kirjoitti:
Eero, noin se on minullakin, varmaan tuntisin tukehtuvani, jos ei pääsisi kesällä maalle.
Mielessä on käynyt sekin, että jos tulee sellaiseen kuntoon, ettei sen takia pääse, sitten ei auta, kun sopeutua ja yrittää keksiä tilanteeseen sopivia harrastuksia.Tokkopa jos vaivaiseksi kääntyy on vaivansa vanki eikä varmaan ole halujakaan minnekkään, katellaan Eppu sen mukaan-
Muistankun olin vielä viisikymppinen jolloin tunti ittesä vetreäksi nykyään oon huomannu pientä jäykkyyttä ei nouse jalka sillai vaiko vetelyyttä, saattaapi olla
- Pirre*
Kirja tai maalaus, maisema, ihana musiikki voi olla ns. henkinen koti, niin kai se on enempi tunnetta kuin kogretiaa.
- .siilimuori
Tarkemmin asiaa pohdittuani henkinen kotini on Pohjois - Pohjanmaa karvoine kaikkineen. Siel on ollu koko elämä.
- €ero
Synnyinalue juu kyllä se on niin, Pohjois-Pohjan maa karvoineen ? Ai juu nyt äkkäsin siis miehesi karvat no kyllä täällä Savossakin löytyy naisillakin karvoja.
Joko pääsit kotia, yötä uusien lakanoitten välliin koti on koti ilman karvojakin.
- .siilimuori
Heh. Äkkäsit väärin karvat. Tarkoitin karvoilla elettyä elämää kaikkinensa. Juuret on syvällä Pohjois - Pohjanmaan mullassa ja se tekee tästä henkisen kodin. Muu ei enää tuntuisi kodilta. Täällä minulla on tähänastisen elämän kaikki merkittävä ja merkityksellinen.
Huomenna puolen päivän jälkeen kottiin, oma koti kullan kallis. Matkalaukku osittain jo pakattu, huomisaamuna auto roikan nokkaan.- €ero
Kyllä kyllä minäkin asunut pätkiä muualla päin suomee, Pohjois-Norjassa en kovin pitkää, Nuorgamista käytiin välillä ostoksilla rajan ylityksen jälkeen tuli hirveen kotoinen olo vaikka oli jonkun 1200 km päässä Mikkelistä. Helsingissä asuin parivuotta siellä tykkäsin aluksi, vähitellen hävisi viehätys en ikipäivänä muuttais hesaan kolkko paikka. Täällä on oikeet immeiset miu mau mieleiset.
- .siilimuori
€ero kirjoitti:
Kyllä kyllä minäkin asunut pätkiä muualla päin suomee, Pohjois-Norjassa en kovin pitkää, Nuorgamista käytiin välillä ostoksilla rajan ylityksen jälkeen tuli hirveen kotoinen olo vaikka oli jonkun 1200 km päässä Mikkelistä. Helsingissä asuin parivuotta siellä tykkäsin aluksi, vähitellen hävisi viehätys en ikipäivänä muuttais hesaan kolkko paikka. Täällä on oikeet immeiset miu mau mieleiset.
Nii. Mullon ollu napanuora niin tiukalla ettei ole päästäny otetta kuin kolmensadan kilometrin säteellä. Sen verta minäkin olen käynyt tuolla pääkaupunkiseudulla et voin loihes lausumaan et en tykkää. Jotenki kolkko paikka. Voihan siellä käväistä mutta mukavampi on aina tulla pois. Meilläki on mukavat :).
- mielen tila
Olen muuttamassa fyysisesti yksin loppu elämäni kotiin, kotiin, joka on tyyssijani. Henkinen kotini on siellä mihin saan ajatukseni kiinnittymään niin että on hyvä olla,
- sydämen peili
kyl tietsä hesakin menee, jos on kyky kuunnella kun foogelit sjungaa ja osaa penaa hemui...sit se stokan mesta on snadi mut voi vaik biffaa jollekin tsykän....
kyl ihminen kotiutuu mihin vain.- .siilimuori
Ei enää vanhemmilla päivillä. Tuttu ja hyväksi koettu luo turvaa.
- €ero
Kotiutuu varmasti mukavampi asuu seudulla missä viihtyy, Hesa on mun mielestä ikäpaikka verrattuna Mikkeliin ei iso ei liian pieni siis passeli.
- naurettavaa!!
Älä näyttele taas.!
- hän on stadista
naurettavaa!! kirjoitti:
Älä näyttele taas.!
Antaa friidun esittää ;)
- .siilimuori
naurettavaa!! kirjoitti:
Älä näyttele taas.!
Kuka?
- mielen tila
Mulla on Yks frendi, proffa, joka käveli aina kotiinsa töistä. Kysyin miks? Hän vastas, että hän haluaa nähdä ja kuulla linnut. No myöhemmin hän kertoi, että käy ottamassa yhde HYVÄN Olen matkalla myöskin.
- ;))
.siilimuori kirjoitti:
Kuka?
Friidu eli sydämen peili.
- ent. siivoojaparka
;)) kirjoitti:
Friidu eli sydämen peili.
Kukakohan kuuluisuus sellainen Friidu muuten on, joka on jättänyt lähtemättömät jäljet joittenkin mieliin? Muistan, kun varovasti kirjoitin ensimmäisen pienen kommenttini tälle palstalle pusikosta, niin minua väitettiin Friiduksi. Häh? En ollut koskan kuullutkaan sellaisesta. Syyllinen siihen epäilyyn on vieläkin hengissä (kai).
- mitä noista
ent. siivoojaparka kirjoitti:
Kukakohan kuuluisuus sellainen Friidu muuten on, joka on jättänyt lähtemättömät jäljet joittenkin mieliin? Muistan, kun varovasti kirjoitin ensimmäisen pienen kommenttini tälle palstalle pusikosta, niin minua väitettiin Friiduksi. Häh? En ollut koskan kuullutkaan sellaisesta. Syyllinen siihen epäilyyn on vieläkin hengissä (kai).
Hunksun naisia viiskypäsis.
- ent. siivoojaparka
mitä noista kirjoitti:
Hunksun naisia viiskypäsis.
Sitten tunnenkin itseni imarrelluksi.
- samaa lajia?
ent. siivoojaparka kirjoitti:
Sitten tunnenkin itseni imarrelluksi.
Nii hulluhan säkin kerroit olevas..
- sydämen peili
hän on stadista kirjoitti:
Antaa friidun esittää ;)
kukas tämä fiiru oikein on? en muuten ole stadista....kai tänne nuorempikin saa ajankuluksi ja mielenkiinnolla kirjoittaa, vai?
- ent. siivoojaparka
sydämen peili kirjoitti:
kukas tämä fiiru oikein on? en muuten ole stadista....kai tänne nuorempikin saa ajankuluksi ja mielenkiinnolla kirjoittaa, vai?
Ihminenhän on sen ikäinen, jollaiseksi itsensä tuntee. Jos tunnet olevasi yli kuuskymppinen mummeli jo kolmekymppisenä, niin mikäs siinä. Lue palstan otsikko: Yli kuuskymppisten o m a palsta.
Minne sinun nuoruutesi oikein on mennyt, jos nyt jo tunnet olevasi vanhus? Käytkö myös eläkeläisten nitrodiskoissa? - ent. siivoojaparka
samaa lajia? kirjoitti:
Nii hulluhan säkin kerroit olevas..
Olikos sekin Friidu sitten hullu? Ilmankos meidät sekoitettiin toisiimme.
Vai ei... Onko hän ehkä sama, joka on kirjoitellut runopalstalla joskus? Tsau? Siinä tapauksessa olen joskus kauan sitten kirjoittanut ulos joitakin hänen runojaan. Ei niin, että aikoisin julkaista niitä omalla nimelläni, muuten vaan.
- sydämen peili
no stadi on snadi mut iha buli.
onni on ollut syntyä Suomeen, tätä mieltä tulen olemaan.- kolmekymppinen.
sanoo kolmekymppinen !!!!!!!!
- ;))
kolmekymppinen. kirjoitti:
sanoo kolmekymppinen !!!!!!!!
Heh, se on jotain 57 v.
- mielen tila
;)) kirjoitti:
Heh, se on jotain 57 v.
No mut, hän on saanut mitä halua. Huomioi. Pikkasen toivoisin, että valotettaisiin tota friidin persoonaa kun Se on vuoden aikana tullut usein esiin, Se friidu-nimi.
- antaa olla
mielen tila kirjoitti:
No mut, hän on saanut mitä halua. Huomioi. Pikkasen toivoisin, että valotettaisiin tota friidin persoonaa kun Se on vuoden aikana tullut usein esiin, Se friidu-nimi.
Ei kannata valottaa, saa paskaa päällensä, ongelmia hällä mt-puolella.
- häuuva
Minun kotini on siellä, missä asun. Nykyisessä kodissani on jotain jokaisesta kodista, missä olen asunut. Ja muistot niistä ovat päässäni. Erityisesti en kaipaa lapsuuskotiani, vaikka lapsuuteni oli onnellinen. Omistan siitä vielä osan. Edesmenneen miesystäväni tytär kysyi haluanko jotain hänen kodistaan muistoksi. Mietin asiaa, minulla olisi toistaiseksi mahdollisuus asuakin siellä, mutta käyn melko harvoin, yövyn ja muistelen. Tähän kotiin liittyy paljon muistoja aviomiehestäni ja täällä viihdyn. Asun 50 km lapsuuskodistani ja tämä seutu on minun sielunmaisemaani.
- axuvvut
Henkinen koti on tiilitalo puutarha paljon kasvia, vettä puroja altaita.kaloja.
Aurinko aamusta iltaan.
Lapsuutta en halua muistaa kuitenkin se on lämmin. - :-)
Voi olla missä vaan, vaikka metsässä puun alla .-
- eesty
Apinalla apinalla Aina sama viesti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2592884Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1052398Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä121980- 731483
Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki851434Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.181330TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi161148Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään901120Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos431014- 71983