Hei!
Opiskelen sairaanhoitajaksi ja teemme ryhmätyönä seminaari-esitystä aiheesta kaksisuuntainen mielialahäiriö. Minun osuutena on mm. itsehoito. Olen yrittänyt löytää siitä tietoa, mutta kehnoin tuloksin. Lääkehoito ja terapiat ovat siis tiedossa, niistä en tarvitse tietoa. Kaipaisin oikeita kokemuksia, miten hoidatte itse sairauttanne. Minkälaiset asiat pitävät elämän hallinnassa? Minkälaista tukea saatte? Minkälaiset asiat edesauttavat elämään sairauden kanssa ja mitä asioita pitää välttää? Olen kiitollinen, joku saisin tähän vastauksia. :)
Itsehoito?
Sairaanhoitajaopiskelija
14
<50
Vastaukset
- Kivat_sulle
Minkäläiset asiat pitävät elämän hallinnassa? Vastaus:Alkoholi
Minkälaista tukea saatte? Vastaus:En minkäänlaista jos epäsäännöllistä vittuilua mt-hoitsuilta ja psykiatreilta ei lasketa.
Minkälaiset asiat edesauttavat elämään sairauden kanssa ja mitä pitää välttää? Vastaus:Alkoholi auttaa ja ihmisiä pitää välttää. - uusiksmäni
Aloittakaahan esitelmänne alusta ja lukaisette ihan ne perusasiat uudelleen ennen kuin lähette kyselemään sen enempiä tarkennuksia. Tuosta saatte hyvän, luotettavan ja asiallisen tietolähteen www.szasz.com. Työn ja oppisen iloa koko ryhmälle.
- SInut
sairauden kanssa.
Itselläni on sairauden lievempi muoto eli tyyppi 2, ja luulen että mahd. myös sen vuoksi olen säästynyt pahimmalta, että olen oppinut kuuntelemaan itseäni. Luulen että juuri tuon kanssa moni kamppailee. Jos esim. alkoholia menee ottamaan, niin kuin joku tuossa yläpuolella toteaa, sehän ei ensinnäkään sovi sairauden kanssa tai jo lääkkeidenkään käytön vuoksi. En ihmettele yhtään, jos monen elämä on vuoristorataa ellei tiettyjä realiteetteja ota todesta. Eipä sillä, itse olen jo lähtökohtaisesti absolutisti.
Mutta olen löytänyt itsestäni myös erityisherkkyyden. En tiedä onko tuo piirre tullut itsessäni selvemmin esiin sairauden myötä, vai täytyikö vain mennä näin kauan, että oivalsin asian olevan näin. Herkkä olen kyllä tajunnut aina olevani. Itselläni myös viereytaso laskee helpolla, ja en jaksa olla kokoajan menossa. Välillä täytyy saada olla itseksekseen rauhassa, mielellään päikkärit jos mahdollista jos on aikaisin herännyt, ja sitten jaksaa taas. Ellei itseään kuuntele, voi helpolla kiihdyttää kierroksiaan sinne maniaan. Omani ovat onnekseni vain olleet hypomanioita, eikä itselläni ole esim. kokemusta sairaalaosastohoidoista manioiden tai ylipäätään psykoottisuuden (masennuksessakaan) vuoksi.
Eli tärkeää on sairauden hyväksynminen sekä se, että se toki vähintään pienessä määrin rajoittaa elämää. Esim. yövalvominen ei sovi. Jo lääkkeet väsyttävät, kun illalla ottaa. Eli yötyö ei ole myöskään hyvästä. Toisaalta, kukapa sairautta poteva sellaista jaksaisikaan. Ja toisakseen, tietyt rutiinit elämässä luovat järjestystä ja turvaa - ainakin itselleni. Esim. suht säännöllinen päivärytmi. Ja liikunnalle oltava sijansa viikkorytmissä, että jaksaa - pää tuulettuu. Vastapainoa oltava sille, mitä opiskelee ja millaista työtä tekee.
Omalla kohdallani nyt, kun opiskelen ja olen työharjoittelussa arkipäivisin, ei puhettakaan, että jaksaisin mennä esim. sen lisäksi iltaisin töihin. En ihan iltavuoroihin kyllä ennättäisikään. Viikonloppuisin jaksan tehdä yhden työvuoron (keikkaa), ja miellään täytyy järjestää siten, että viikossa on 1 päivä vapaata niin työstä kuin opiskelusta. Eli käytännössä se on ollut joko la tai su. Joskin nyt, kun opinnäytetyötä täytyy edistää, tämä taitaa jäädä haaveeksi tänä keväänä. Mutta että täytyy ennakoida mitä jaksa, jottei vedä itseään piippuun. Ja hyväksyä se tosiasia, ettei jaksa samaa, kuin "terve". Eikä edes vaadi sitä itseltään. Mutta eiköhän nämä voimavarat tästä vielä kartu. On vain itselläni ollut ylipäätään henkisesti raskas ajanjakso elämässäni.
Harmillista tässä on se, että tämä voi esim. kohdallani tarkoittaa sitä, että joudun hakemaan toimeentulotukea ensi- tai viimeistään kesäkuun vuokranmaksuun, sillä kesäkuussa ei enää saa opintotukea. Näin oli viimekeväänäkin, kesäkuun vuokran maksoi sossu. Mutta en ole ensimmäinen opiskelija, jollaon tiukka kevät. Myös terve lääkäriystäväni aikoinaan joutui toisinaan toimimaan näin, vaikka oli ja on terve. Harmillista, sillä vasta kesäkuun lopussa saa sen ensimmäisen kunnon palkan kesätyöstä, mikä on opiskelijalla aina pääsääntöinen tulonlähde vuosittain. Paljon ei lämmitä se tieto tällä hetkellä, että veronpalautuksia on tulossa maksuun joulukuussa 800 e. Sille rahalle olisi nyt käyttöä.- Sairaanhoitajaopiskelija
Kiitos asiallisesta vastauksestasi.
- Kivat_sulle
Kyllä minunkin vastaus oli totuudenmukainen.
- sinut
Sairaanhoitajaopiskelija kirjoitti:
Kiitos asiallisesta vastauksestasi.
sairauden kanssa.
Eipä kestä kiittää. - Kahleissa
1. Hyväksy sairautesi, koska et ole sitä valinnut. Sinun ei tarvitse hävetä.
2. Ota lääkkeet. Aina. Säännöllisesti.
3. Mikäli tunnet tai huomaat itse tai joku lähelläsi oleva henkilö huomaa sinun voivan huonommin, esim tulee unettomuutta, hermostut helposti, ajaudut jatkuvasti riitoihin, niin ota nuo merkit todesta ja yhteyttä lääkäriin/ omaan hoitajaan.
4. Lepää tarpeeksi. Mikäli et meinaa jaksaa, niin ota yhteyttä hoitopaikkaasi ajoissa.
5, Säännöllinen nukkumaanmenoaika.
6. Rytmi elämässä.
7. Nautinnot: Käy pesulla, rasvaa iho, laita puhtaat vaatteet, myös yöpaita.
8. Kampaajalla käynnit tavaksi.
9. Liikunta sisällä tai ulkona.
10. Kirjoita ajatuksiasi. Piirrä jne.
11. Kiertele kirppiksillä, käy kirjastossa, kahvilassa, uimassa jne
12. Älä vaadi liikaa itseltäsi missään asiassa.
13. Vietä vapaa-aikaa, siten kuin se sinulle parhaiten sopii! Yövalvominen ei ainakaan sovi minulle. Ota vain lyhyitä päiväunia.
14. Opettele rajaamista työssä ja ihmissuhteissa.
15. Vältä ylimääräistä stressiä, jos suinkin voit.
16. Käy istumassa puiston penkillä. Mukaan pienet eväät.
17. Käy elokuvissa.
18. Herkuttele tuntematta huonoa omaatuntoa. Muista syödä terveellisesti ja kata kauniisti itsellesikin
19. Opettelee rakastamaan itseäsi. Itsetuhoisuus on usein tunne ja se menee ohi, mutta kerro siitä aina jollekin tai soita 112.
20. Mikäli olet parisuhteessa ja onneton, niin mieti mitä tehdä, mistä saat tukea. Aseta pieniä tavoitteita. - Sairaanhoitajaopiskelija
Kiitos sinulle!
- sinut
sairauden kanssa. Kenelle lie tuo "kahleissa" oli, kommentoisin sitä näin:
Itse olen hyväksynyt sairauden, vaikka helppoa se ei ole ollut. Psykoterapiavuodet ovat autaneet tässä. Hävennyt en tätä ole. Ehkä olisin voinutkin hävetä, jos olisi joskus lähtenyt joku tilanne niin pahasti lapasesta, etten olisi voinut hallita itseäni. Onneksi näin ei ole kuitenkaan koskaan käynyt. Näin tapahtuu joillakin usein maniassa. Eivät ehkä edes itse muista jäklikäteen noita tilanteita. Vaan kuulvat jäkikäteen muilta. Ihmetystä, kummastusta ehkä pahaksuntaakin.
Itselläni ei ole kysymys häpeästä, jos joidenkin ihmisten kohtaaminen on vaikeaa. Se vaan voi sitä olla. jos on tullut oikein pahastikin satutetuksi. Kenties myös traumatisoitunut kokemuksistaan, ja pahastikin.
Käyn kampaajalla 5 vkon välein. Ensivkolla, ihanaa, menen taas. :)
Olen oppinut rakastamaan itseäni yhä suuremmissa määrin. Kun masennus helpottaa, vapautuu myös voimavaroja enemmän esim. miettimään sitä, mitä kivaa voisi laittaa päälle; miltä ylipäätään näyttää. Ettei aina vedä tottumuksesta kaapista niitä yksiä ja samoja vaatteita päälle. Jotka tosin ovat käyneet säännöllisesti käytön jälkeen pesussa. Arjessa, rutiineissa, niin sitä vain usein tekee ja menee sen kummempia miettimättä.
Suihkussa käyn joskus kahdekstikin päivässä. Enimmäkseen pelkkää rutiinia. Eniten siitä nauttii salin ja endorfiinien sekä saunan yheydessä. Kokonaisvaltainen kokemus.
Käyn kirjastossa, löysin taas UFFit, jos ja kun sattuvat näköpiiriin. Ja voimavaroja kiertelyyn liikenee. Juuri kahviloista täytyy tinkiä, opiskelijalla tiukka kevät. Mut hetkittäin harvakseltaan hyvässä seurassa jees. Harvemmin osaan pelkän kahvin ottaa. Starbucksilla valoikoimissa löytyy.
Olen opetellut rajaamista töissä, opiskelussa ja ihmissuhteissa.
Olen opetellut olemaan vaatimatta liikoja itseltäni. Itsetuohoisuus ei ole onneksi saanut koskaan itsestäni otetta, mistä en voi kuin kiittää Luojaani.
Näen kevään ja kukat, vaikka lintuja vielä puuttuu - sanoo uutiset; että kevät ylipäätään olisi joiltain osin vielä myöhässä.
Mutten minä. - voittoatavoittelevathe
Kahleissa kirjoitti:
1. Hyväksy sairautesi, koska et ole sitä valinnut. Sinun ei tarvitse hävetä.
2. Ota lääkkeet. Aina. Säännöllisesti.
3. Mikäli tunnet tai huomaat itse tai joku lähelläsi oleva henkilö huomaa sinun voivan huonommin, esim tulee unettomuutta, hermostut helposti, ajaudut jatkuvasti riitoihin, niin ota nuo merkit todesta ja yhteyttä lääkäriin/ omaan hoitajaan.
4. Lepää tarpeeksi. Mikäli et meinaa jaksaa, niin ota yhteyttä hoitopaikkaasi ajoissa.
5, Säännöllinen nukkumaanmenoaika.
6. Rytmi elämässä.
7. Nautinnot: Käy pesulla, rasvaa iho, laita puhtaat vaatteet, myös yöpaita.
8. Kampaajalla käynnit tavaksi.
9. Liikunta sisällä tai ulkona.
10. Kirjoita ajatuksiasi. Piirrä jne.
11. Kiertele kirppiksillä, käy kirjastossa, kahvilassa, uimassa jne
12. Älä vaadi liikaa itseltäsi missään asiassa.
13. Vietä vapaa-aikaa, siten kuin se sinulle parhaiten sopii! Yövalvominen ei ainakaan sovi minulle. Ota vain lyhyitä päiväunia.
14. Opettele rajaamista työssä ja ihmissuhteissa.
15. Vältä ylimääräistä stressiä, jos suinkin voit.
16. Käy istumassa puiston penkillä. Mukaan pienet eväät.
17. Käy elokuvissa.
18. Herkuttele tuntematta huonoa omaatuntoa. Muista syödä terveellisesti ja kata kauniisti itsellesikin
19. Opettelee rakastamaan itseäsi. Itsetuhoisuus on usein tunne ja se menee ohi, mutta kerro siitä aina jollekin tai soita 112.
20. Mikäli olet parisuhteessa ja onneton, niin mieti mitä tehdä, mistä saat tukea. Aseta pieniä tavoitteita.Itsetuhoisuusajatuksista sen veran, niin ne ovat useimmiten lääkkeiden haittavaikutuksia, ei kuulu sairauteen edes masennusvaiheessa. Sama asia koskee masennuspotilaita, joilla on masennuslääke päällä ( nykyään ssri tai snri ), sillä nämä masennuslääkkeet aiheuttavat haittana itsetuhoisuusajatuksia.
Myöskin kaksisuuntaisen mielialahäiriön, joka tuntuu olevan muotijuttu ainakin lääketehtaiden puolelta, lääkkeiden haittana on itsetuhoisuusajatukset.
Mitäpä, jos kaksisuuntaiset niin kuin masennuspotilaatkin kokeilisivat itse pienentää lääkeannostaan. Lääkäri ei laske kilojen mukaan lääkitystä, vaan niiden ohjeiden mukaan, jotka ohjeet lääketehdas on jakanut omiin opaskirjoihinsa. Tuo annostus on aina suurempi, mitä ihminen pystyy vastaanottamaan ja nimenomaan keskushermosto. Miksi näin on? Siks, koska mitä suurempi annostus, niin sen enemmän lääketeollisuus tekee voittoa.
- piippola
Kun on depiskausi menossa niin vilttiä niskaan ja katse kattoon !
Kun vauhti tavoittaa niin reissuun vaan ympäri Eurooppaa. Kymppitonni siinä yleensä palaa mutta on mukava taas palata vällyjen alle. - sekoan_bip
kirjoitan blogia aiheesta!
https://mikavittumulon.wordpress.com/ - hyväksyminen
Mindfulness eli tietoinen läsnäolo eli tietoisuustaito, vertaistukiryhmät, stressin välttäminen, hyvät ihmissuhteet, sairauteen tutustuminen miten se minulla ilmenee.
- 3Dhoitaja
En käytä lääkkeitä ja teen kolmivuorotyötä.Elän täysillä ja jarrutan, jos siltä tuntuu.Elämässä on mennyt monet asiat päin seiniä, mut sitten kun on kivaa, niin sitä todella on.En ole millään tavalla lääkevastainen, mutta omalla kohdallani näin on parempi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1189465- 462780
- 1562536
- 222039
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais141786- 131590
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151537"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla111474- 91396
- 141326