Miksi jatkojohdon veto huoneesta toiseen on kielle

Mitään "oikeasti maadoitettua" ei ole kyllä olemassakaan, aina se nollaus on jossakin tehty... mutta mittaa muuttuuko suojakoskettimen jännite keskuksen suojakiskoon verrattuna pistorasia reippaasti kuormitettuna ja ilman ja jos muuttuu kuormituksen mukaan niin nollaus jossain pistorasian ja keskuksen välillä.

Siis et avaa sen keskuksen kannen?
Jatkojoholla ja yleismittarilla mitattuna kylpyhuoneen pistorasia, keittiön pistorasia ja vesiputket on samassa potentiaalissa eli n.1ohmi

Avaat sen pistorasian kannen ja katsot. Jos sininen johto on yhdistetty suojamaaliuskoihin lenkillä, on kysymyksessä nollaus. Jos mittaritaululle menee erillinen keltavihreä suojamaaliuskasta, niin kysymyksessä on oikeaoppinen suojamaa.

Mitenhän tuo on mahdollista? Että lampun johto osuisi pesukoneeseen.. aika kaukaa haettua.

empä.usko kirjoitti:

Mitenhän tuo on mahdollista? Että lampun johto osuisi pesukoneeseen.. aika kaukaa haettua.

Lisäksi meillä lampun johdot roikkuu katossa. Eihän ne 10 sentin johdot voi mihinkään osua.

empä.usko kirjoitti:

Mitenhän tuo on mahdollista? Että lampun johto osuisi pesukoneeseen.. aika kaukaa haettua.

Ongelma ei ole maadoittamattoman laitteen johdon osuminen maadoitetun kuoreen, sillä tuolloinhan vain palaa sulake aivan samoin kuin maadoitetun laitteen sisäisessä viassa.

Ongelma on lisääntynyt sähköiskun vaara. Sähköhän kulkee vaiheesta maahan tai kahden eri vaiheen välillä. Maadoitettu laite tuo vahvan maan huoneeseen, jossa sitä ei muuten olisi. Sähköisku on siis huomattavasti todennäköisempi ja vaarallisempi, jos kosket maadoitettua laitetta ja samalla käsittelet maadoittamatonta.

Pahin mahdollinen on, että käytät kahta maadoitetulla pistokkeella varustettua laitetta ja toinen saa sähkön maadoitetusta ja toinen maadoittamattomasto rasiasta. Nyt siis toisen kuori on vahva maa ja toisen kuoressa voi olla sisäisen vian takia vaihe.

Myös maadoittamattomien huoneiden välille jatkojohdon vetäminen lisää riskiä, sillä huoneet saattavat olla eri vaiheessa.

Ennen oli näin: maadoitetun jatkojohdon sai vetää maadoitetusta pistorasiasta huoneeseen jossa ei ole maadoitettuja pistorasioita mutta maadoitettua jatkojohtoa ei saanut vetää maadoittamattomasta pistorasiasta tilaan jossa on maadoitetut pistorasiat, koska silloin sähköiskun vaara kasvaa esim. hanan,tiskipöydän jne.. ja laitteen välillä.
Ehkä säädökset ovat muuttuneet selkeämmiksi, kun kukaan ei kuitenkaan muista, että mitenkäs se nyt olikaan :) Ei siis kannata uhmata nykyisiä sääntöjä, minä en ainakaan ota vastuuta mistään vahingoista.

Vielä kun joku kertoisi sen määräyksen, asetuksen standardin...- kohdan missä homma kielletään, mikään "ohjeita sähkön käyttäjälle vihkonen" ei kelpaa koska niillä ei ole mitään virallista asemaa.

Ei kai sillä merkitystä mille tasolle se asennetaan. Väitätkö että korkeus ratkaisee.

ei.varmala kirjoitti:

Ei kai sillä merkitystä mille tasolle se asennetaan. Väitätkö että korkeus ratkaisee.

Oletko tyhmä? Sanan "eritasoinen" merkitys tuossa yhteydessä oli selitetty jo samassa lauseessa jossa sitä käytettiin, mutta ilmeisesti et jaksanut lukea edes koko lausetta loppuun.

Kerrataan: "eritasoisia pistorasioita, eli suojamaadoitettuja ja tavallisia."

Sanalla "eritasoisia" viitattiin siis pistorasian tasoon suojaustason mielessä, eli suojamaadoitettuun ja tavalliseen. Ei sillä suinkaan tarkoitettu pistorasioiden asennuskorkeutta, kuten jo lauseyhteydesä olisi selvinnyt, jos olisi osannut tai jaksanut lukea.

Joo nollauksen kiellon (-tai siis oikeastaan kiellon nollata muualla kuin pääkeskuksella...) suurin syy on ollut häiriöiden välttäminen eikä niin paljoa turvallisuus kysymykset.
Eli kun nollaus suoritetaan jossain ryhmäjohdon päässä niin laitteiden runkojen potentiaalit ovatkin nollajohdon jännitehäviön verran erossa "oikeasta maatasosta" ja kun on jännite-eroa niin virtaahan siinä sitten alkaa kulkemaan jos joku reitti vaan on... eli esim. vaikka antenni liitännän kautta voi alkaa alkaa kulkemaan virtaa joka aiheuttaa tyypillisesti esim. hurinaa audiolaitteissa.

Sitten vois vielä sen mainita että nollaus on voitu hyvinkin suorittaa myös jakorasialla, eli vaikka pistorasialta erillinen suojajohto löytyisikin niin keskukselta asti se ei välttämättä tule

o8i7u6y5t kirjoitti:

Joo nollauksen kiellon (-tai siis oikeastaan kiellon nollata muualla kuin pääkeskuksella...) suurin syy on ollut häiriöiden välttäminen eikä niin paljoa turvallisuus kysymykset.
Eli kun nollaus suoritetaan jossain ryhmäjohdon päässä niin laitteiden runkojen potentiaalit ovatkin nollajohdon jännitehäviön verran erossa "oikeasta maatasosta" ja kun on jännite-eroa niin virtaahan siinä sitten alkaa kulkemaan jos joku reitti vaan on... eli esim. vaikka antenni liitännän kautta voi alkaa alkaa kulkemaan virtaa joka aiheuttaa tyypillisesti esim. hurinaa audiolaitteissa.

Sitten vois vielä sen mainita että nollaus on voitu hyvinkin suorittaa myös jakorasialla, eli vaikka pistorasialta erillinen suojajohto löytyisikin niin keskukselta asti se ei välttämättä tule

Lue lisää

Eipä ole rasiassa nollausta kielletty vieläkään. Standardista löytyy. (Nykyisestäkin).

Joojoo tiedetään tiedetään -täällä vaan joutuu hieman yleistämään kun ei jaksa kaikkea kirjoittaa
SFS 6000-8-802...

eipä_ole kirjoitti:

Eipä ole rasiassa nollausta kielletty vieläkään. Standardista löytyy. (Nykyisestäkin).

Onko tämä nyt taas sitä viistastelua kun kykene aiheeseen muuta antamaan, vaikka rammattu on jo puhki luettu?

Eipä siinä, itsellä mennyt pikkuhiljaa vessanpöntöstä alas nuo pehmeän silkkiset SFS2000 ja edelleen menossa viimeiset sivut D1-kirjasta eli en pääse asiaa tutkimaan.. Mutta eiköse teillä niin mene että vanhat asennukset saa jatkaa nollaamalla jos jotain vaihdetaan tai lisätään, uudempiin tuskin nollaat mitään, nollaluokan rasiankin asennat vaan suojaeroitettuun teholähteeseen?

Meikä- kirjoitti:

Onko tämä nyt taas sitä viistastelua kun kykene aiheeseen muuta antamaan, vaikka rammattu on jo puhki luettu?

Eipä siinä, itsellä mennyt pikkuhiljaa vessanpöntöstä alas nuo pehmeän silkkiset SFS2000 ja edelleen menossa viimeiset sivut D1-kirjasta eli en pääse asiaa tutkimaan.. Mutta eiköse teillä niin mene että vanhat asennukset saa jatkaa nollaamalla jos jotain vaihdetaan tai lisätään, uudempiin tuskin nollaat mitään, nollaluokan rasiankin asennat vaan suojaeroitettuun teholähteeseen?

Lue lisää

"Onko tämä nyt taas sitä viistastelua kun kykene aiheeseen muuta antamaan, vaikka rammattu on jo puhki luettu?"

Oikeastaan ei. Ihan vaan kommenttina, ettei sitä ole kielletty, vaikka niin usein väitetään. Tosin kun maallikolle joutuu selittämään, niin helpompi sanoa vain, että "kielletty on". Jos otat sen viisasteluna, niin ota vaan, ei vie minun yöuniani. En minä standardia ole laatinut, ainoastaan päivittäin joudun noudattamaan. Kannattaa kritiikki standardia kohtaa kohdistaa ennemin sen laatijoihin, kuin noudattajiin.

eipä_ole kirjoitti:

"Onko tämä nyt taas sitä viistastelua kun kykene aiheeseen muuta antamaan, vaikka rammattu on jo puhki luettu?"

Oikeastaan ei. Ihan vaan kommenttina, ettei sitä ole kielletty, vaikka niin usein väitetään. Tosin kun maallikolle joutuu selittämään, niin helpompi sanoa vain, että "kielletty on". Jos otat sen viisasteluna, niin ota vaan, ei vie minun yöuniani. En minä standardia ole laatinut, ainoastaan päivittäin joudun noudattamaan. Kannattaa kritiikki standardia kohtaa kohdistaa ennemin sen laatijoihin, kuin noudattajiin.

Lue lisää

Noniin päästäänkin taas aloittajan aidasta seipäisiin, mutta mielenkiintoista, harmi kun ei ole noita kirjoja tiedä sitten millä perusteella on sallittu tai kielletty. Sähköteknisesti virta kulkee piirissä kuitenkin riippumatta mitä viisaiden kirja sanoo.

Itselleni maallikkona täällä harraste-palstalla asiat kiinnostaa asioina ja ilmiöt ilmiöinä, sähköalan ammattihenkilöiden palstaa seuraan harvemmin.

Standardissa tai sen noudattajissa ei ole vikaa, vaan siinä miten sitä julistetaan oppilaitoksissa ainoana sähkötekniikan kirjallisuutena ja lopputuloksena palstoilla vähän väliä joku kukko hyppää pöydälle kun on oppinut kirjan ulkoa (en tarkoita nyt sinua vaan yleisesti) eikä silti osaa kytkeä edes rinnan tai sarjaan.

Järkevämpää luettavaa voi katsoa vaikka näistä linkeistä:
http://sulautetut.fi/index.html

http://www.adlibris.com/fi/kirja/arduino-perusteista-hallintaan-9789529298136

http://cdon.fi/kirjat/poiksalo,_panu-kristian/digitaalitekniikan_perusteet-4343741

http://cdon.fi/kirjat/ahoranta,_jukka/sähkötekniikka-19233501

Jaa, no mitä noissa linkeissä sitten sanotaan jatkojohdon vetämisestä toiseen huoneeseen?

Asiassa kirjoitti:

Jaa, no mitä noissa linkeissä sitten sanotaan jatkojohdon vetämisestä toiseen huoneeseen?

Tuskin yhtään mitään mutta sitähän tässä ei aloittaja olekaan kysynyt vaan Miksi niin ei saa tehdä ja siihen kysymykseen ei standardi vastaa ainakaan käsittääkseni sitten yhtään enempää kun nuo minunkaan linkit vaikka sitä sontaa olekaan juuri lukenut.

Siksi toisekseen juuri jo itse tuossa totesin että jo että asia karkasi aidasta seipäisiin kun yksi tuli viisastelemaan asiallisesti kirjoitettuun vastaukseen mitä standardi sanoo onko kielletty vai ei. Ja nyt sinä perässä hyvää vauhtia kompastut omiin kengännauhoihisi, ja sitte vielä ihmettelette kun tuollainen uloste asiakeskustelufoorumilla vitutta.

Meikä- kirjoitti:

Tuskin yhtään mitään mutta sitähän tässä ei aloittaja olekaan kysynyt vaan Miksi niin ei saa tehdä ja siihen kysymykseen ei standardi vastaa ainakaan käsittääkseni sitten yhtään enempää kun nuo minunkaan linkit vaikka sitä sontaa olekaan juuri lukenut.

Siksi toisekseen juuri jo itse tuossa totesin että jo että asia karkasi aidasta seipäisiin kun yksi tuli viisastelemaan asiallisesti kirjoitettuun vastaukseen mitä standardi sanoo onko kielletty vai ei. Ja nyt sinä perässä hyvää vauhtia kompastut omiin kengännauhoihisi, ja sitte vielä ihmettelette kun tuollainen uloste asiakeskustelufoorumilla vitutta.

Lue lisää

Mitä epäasiallista oli siinä, että oikaisin, ettei nollaus ole kielletty? Miksi tuo niin koville ottaa? Samalla lailla itsekin epäasiallisesti jaarittelet ja viisastelet, minun mielestäni.

Ilmeisesti jenkkilässä ei ole 0-luokan sähkölaitteita lainkaan, on vain suojaeristettyjä tai muuten sellaisia laitteita joissa ei ole kosketeltavia metalliosia. Ne laitteet joissa on metallikuori, tai ovat muuten laitemaisia, ovat sitten maadoitettuja.
Toimiihan se systeemi tälläkin logiikalla, ns. vaarallisia sähkölaitteita ei ole tarve käyttää tavallisissa asuinhuoneissa joissa on maadoittamattomat pistorasiat. Vaarattomiksi katsotuissa laitteissa on maadoittamaton pistotulppa, joten niitä voi käyttää joka paikassa.

Jenkkilän jännite on vielä puolet pienempi ja tällähän on myös sitten turvallisuuteen oleellisen iso vaikutus - tai siis sähköiskun kannalta, paloturvallisuuden kannalta taas mennee vähän toistepäin

Jenkeillä on niinku oma hommansa . Ostin suomalaisen hitsauskonevalmistajan jenkkiversiokoneen. Puikko/mig 150A. Eli kone on 115V/230V versio. Pääkytkin 50A ja syöttökaapeli n.4m pitkä ja 3x6mm2. On se järkyttävä pyöriteltä kun mig hitsauspoltin on jo ohuempi.

Jenkeissä perusfilosofia on erilainen. Suhtautuminen maadoitukseen on laitekeskeinen, ei tilakeskeinen. Suojamaadoitus kaikissa asenuksissa tuli pakolliseksi jo 1960-luvulla joten vanhoja nollaluokan laitteita juuri ei ole ellei harrasta jotain yleisvirtaradioita. Toisin siellä myös pistokkeet voivat olla polarisoituja, mikä osaltaan esim, juuri noissa yleisvirtaradioissa lisää turvalisuutta. Tyo maadotustapa tehki maadoituksen käyttöönotosta helppoa, koska kaikki laitteet käy maadoitettuihin rasioihin. Suomessa maadoituksen käyttö viivästyi, koska nollaluokan laitteet ei käy maadotetuihin rasioihin. Esimerkiksi 1970-luvulla TV:t oli nollaluokkaa. Meiläkin oli TV-nurkassa tiililattia ja siksi maadoitettu rasia. Väliin laitettiin laiton jatkojohto, joka poisti maadoituksen. TV kuitenkin oli saksalainen, joten se oli Suomea varten tehty nolla luokkaan,

Jos USA:ssa haluaa käyttää maadoitettu pistoketta maadoittamattomassa rasiassa on virallisesti hyväksytty tapa vaihtaa tämä rasia vikavirtasuojatuksi (5 mA). lisäksi rasia pitää varustaa tekstiä, joka kertoo ettei maata ole. Tosin siellä usein maadoittamatonkin rasia itsessään on maadoitettu suojavaippaa pitkin

Yleensä ihmetyttää, kun säännöksiin suhtaudutaan kuin jumalan sanaan. Esimerkiksi sanotaan, että tietokone on täysin turvallinen maadoittamatomassa rasiassa. Jos näin olisi, niin miksi 1997 määrättiin uusissa asennuksissa maadoitus pakolliseksi. Aiemmat säädökset olivat vuodelta 1957. Silloin maa oli aivan erilainen ja laitteita oli vähemmän. Köyhässä ja kylmässä maassa tehtiin kompromisseja esimerkiksi vesipatterien suhteen. Niiden ei toisin kuin Saksassa katsottu tekevän tilasta maadoitettua. Nykymaailmassa, jossa tietokone voi olla maadoittamattomassa rasiassa, mutta majoittua TV:n tai datayhteyksien kautta ei tämä enää ole ajanmukaista. Jos ei halua tehdä täyttä remonttia ainakin kannattaa heittää nolla luokan laitteet kaatikselle ja varustaa maadoitetut laitteet maadoittamattomissa rasioissa vikavirtasuojalla, maksaa n. 15 €. Suomessa myös sallittiin maadoittamattomat rasiat luultavasti pisimpään vanhassa länsi-Euroopassa eli vuoteen 1997 (Hollanti 1997, Ruotsi 1994, Belgia 1981, Tanska ja Saksa n. 1973). Nollaluokan laitteiden mm. valaisimien myynti jatkui 1990-luvulle.

Mitä tulee tuohon maadoituksen tuomiseen, sen voi tehdä, jos ymmärtää mitä tekee. Minulla tietokoneelle on tuotu sähkö katkojohdolla. Maadoittamattomissa rasioissa käytän vain suojaeritettyjä laitteita. Ongelma on, että suurin osa ei tajua ja silti jänkkää vastaan kun selittää.

Jatkojohdon ja vaihe-eron tuoma riski 400v jännitteestä vikatilanteessa on mielestäni aika teoreettinen. Jos laite on rikki, myös 240v riittää mainiosti pysäyttämään elintoiminnot. Tai sitten jotain muutakin on pielessä.

http://www.rtlpalvelut.fi/kuolemaan-johtanut-sahkotapaturma-23-1-2015/

Näinhän se on että ei ole olemassa mitään kieltoa vetää jatkojohtoa huoneesta toiseen -suosituksia ja ohjeita voi löytyä ettei vedettäisi mutta minkäänlaista määräävää asemaa näillä ei ole.

Perinnevaari kirjoitti:

Jatkojohdon ja vaihe-eron tuoma riski 400v jännitteestä vikatilanteessa on mielestäni aika teoreettinen. Jos laite on rikki, myös 240v riittää mainiosti pysäyttämään elintoiminnot. Tai sitten jotain muutakin on pielessä.

http://www.rtlpalvelut.fi/kuolemaan-johtanut-sahkotapaturma-23-1-2015/

Lue lisää

Aivan normaalistikin kiinteissä asennuksissa samassa huoneessa voi olla pistorasiat eri vaiheilla.

Vihjaappas tuolle "sähköfirmalle" tutustumista standardiin:
6000-8-802 SÄHKÖASENNUSTEN KORJAUS-, MUUTOS- JA LAAJENNUSTYÖT
- ko. standardi joka on se mitä voi käyttää tämmöisissä tapauksissa sallii nollauksen.

-Mutta sitten taas tuo nollaus ei ole välttämättä niin kovin suositeltavaa kun kyseessä ATK-laitteet koska ei ole häiriösuojauksen kannalta kovin hyvä tapa
-ja jos taas vähän härkitään eräitä "tietäjiä" niin tämä häiriö hommahan on se suurin syy minkä takia nollaus (PEN-johdon käyttö...) uudisasennuksissa on kiellettyä...

Ymmärsit väärin: kaikki maadoitetut tulee laittaa siihen. Muissa saa käyttää vain suojaeristettyjä eli litteitä europistokketa tai profiilipistokkeita niitä, jossa on lovet (esim. pölynimuri). Laitteita, joissa on pyöreä iso pistoke ei saa enää käyttää, johto poikki ja kaatikselle. Suojaeristettyjä laitteita voi kytkeä ihan minne tahansa.

Perusajatus on, että tilassa joko kaikki pitää olla maadoitettu tai ei mikään. Tässä kakkosluokan eli suojaeristetyt laitteet jätetään huomiotta. Jos tilassa on luontaista maapotentiaalia: käyttövesijohtoja, johtava lattia tms. niin kaikki pitää olla maadoitettu.
Vesipattereita ei katsota tällaiseksi, mikä on puhdas kompromissi. Maali toki eristää, mutta siellä on puhdasta metallia venttiilin kohdalla.

Nollauksia saa tehdä vanhoihin asennuksiin. Nollauksen saa tehdä myös itse pistorasiassa, jos siihen on liittimet. Ongelma että yleensä pistorasisassa on vain kaksi nollaliitäntää. Tällöin, jos johto jatkuu, niin nollasta ei voi tehdä. on myös rasioita, joissa on kolme nollaliitäntää tätä varten. Nollausta koskee samat säännöt maadoitettujen ja maadoittamattomien yhdistämistä, mitä yleensäkin. Tarvittaessa voi käyttää pelkkiä europistorasioita niiden kiertämiseen. Tällaisesta tosin ei voi haaroittaa useampia. Olisi hyvä, jos sallittaisin profiilipitokkeille rasia, mutta tällainen olisi helposti muokattavissa sopivaksi sukolle, joten sitä ei ole sallittu.

Jos lisätään uusi pistorasia, itää se vetää kolmella johdolla ja nollata jakorasiassa. Jos lisää maadoittamattoman rasian suositellaan vedettäväksi kolmella johdolla. Idea kummassakin on, että ei vaikeuteta myöhempää muuttamista uusien määräysten mukaiseksi.

ykhtplg5yigedvmvkjp kirjoitti:

Vihjaappas tuolle "sähköfirmalle" tutustumista standardiin:
6000-8-802 SÄHKÖASENNUSTEN KORJAUS-, MUUTOS- JA LAAJENNUSTYÖT
- ko. standardi joka on se mitä voi käyttää tämmöisissä tapauksissa sallii nollauksen.

-Mutta sitten taas tuo nollaus ei ole välttämättä niin kovin suositeltavaa kun kyseessä ATK-laitteet koska ei ole häiriösuojauksen kannalta kovin hyvä tapa
-ja jos taas vähän härkitään eräitä "tietäjiä" niin tämä häiriö hommahan on se suurin syy minkä takia nollaus (PEN-johdon käyttö...) uudisasennuksissa on kiellettyä...

Lue lisää

Nollaus ja PEN johto on eri asiota. Nollaus oli käytössä vuoteen 1989-. Siinä nolla kytkettiin maaliittimeen. Sen jälkeen turvallisuusyistä nollaus kiellettiin, mutta sallittiin PEN-johto, joka oli kevi ja vähintään 10 neliömilliä kuparia tai 16 alumiinia. On huomattava, että tämä vie enemmän kuparia kuin 3x 2.5 neliömilliä, joten se luultavasti ei ollut kovin suosittua.

okaro kirjoitti:

Nollaus ja PEN johto on eri asiota. Nollaus oli käytössä vuoteen 1989-. Siinä nolla kytkettiin maaliittimeen. Sen jälkeen turvallisuusyistä nollaus kiellettiin, mutta sallittiin PEN-johto, joka oli kevi ja vähintään 10 neliömilliä kuparia tai 16 alumiinia. On huomattava, että tämä vie enemmän kuparia kuin 3x 2.5 neliömilliä, joten se luultavasti ei ollut kovin suosittua.

Lue lisää

Nollaus sallittiin uudelleen eli vanhoja sähkövetoja ei tarvinnut aikanaan laittaa uusiksi kun meillä pistorasiat vaihdettiin maadoitetuiksi. Tämä siis sen jälkeen kun Suomi oli liittynyt EU:hun.

Uusissa asennuksissa nollaus on kielletty.

Anonyymi kirjoitti:

Nollaus sallittiin uudelleen eli vanhoja sähkövetoja ei tarvinnut aikanaan laittaa uusiksi kun meillä pistorasiat vaihdettiin maadoitetuiksi. Tämä siis sen jälkeen kun Suomi oli liittynyt EU:hun.

Uusissa asennuksissa nollaus on kielletty.

Lue lisää

Ei sitä koskaan ole kirjoituksissa kielletty. Uusissa asennuksissa nollajohdilla nollaus kiellettiin 1989 ja paksut PEN-johdot 2007 tosin poikkeus on tilat, joihin ei sijoiteta huomattavaa määrää tietoteknisiä laitteita, mutta vikavirtasuojien pakollisuus käytännössä estää PEN-johdot,

okaro kirjoitti:

Ymmärsit väärin: kaikki maadoitetut tulee laittaa siihen. Muissa saa käyttää vain suojaeristettyjä eli litteitä europistokketa tai profiilipistokkeita niitä, jossa on lovet (esim. pölynimuri). Laitteita, joissa on pyöreä iso pistoke ei saa enää käyttää, johto poikki ja kaatikselle. Suojaeristettyjä laitteita voi kytkeä ihan minne tahansa.

Perusajatus on, että tilassa joko kaikki pitää olla maadoitettu tai ei mikään. Tässä kakkosluokan eli suojaeristetyt laitteet jätetään huomiotta. Jos tilassa on luontaista maapotentiaalia: käyttövesijohtoja, johtava lattia tms. niin kaikki pitää olla maadoitettu.
Vesipattereita ei katsota tällaiseksi, mikä on puhdas kompromissi. Maali toki eristää, mutta siellä on puhdasta metallia venttiilin kohdalla.

Nollauksia saa tehdä vanhoihin asennuksiin. Nollauksen saa tehdä myös itse pistorasiassa, jos siihen on liittimet. Ongelma että yleensä pistorasisassa on vain kaksi nollaliitäntää. Tällöin, jos johto jatkuu, niin nollasta ei voi tehdä. on myös rasioita, joissa on kolme nollaliitäntää tätä varten. Nollausta koskee samat säännöt maadoitettujen ja maadoittamattomien yhdistämistä, mitä yleensäkin. Tarvittaessa voi käyttää pelkkiä europistorasioita niiden kiertämiseen. Tällaisesta tosin ei voi haaroittaa useampia. Olisi hyvä, jos sallittaisin profiilipitokkeille rasia, mutta tällainen olisi helposti muokattavissa sopivaksi sukolle, joten sitä ei ole sallittu.

Jos lisätään uusi pistorasia, itää se vetää kolmella johdolla ja nollata jakorasiassa. Jos lisää maadoittamattoman rasian suositellaan vedettäväksi kolmella johdolla. Idea kummassakin on, että ei vaikeuteta myöhempää muuttamista uusien määräysten mukaiseksi.

Lue lisää

"Jos lisätään uusi pistorasia, itää se vetää kolmella johdolla ja nollata jakorasiassa."

Höpöhöpö. Monessa valaisinpistorasiassa ei ole mitään mahdollisuutta suojamaadoitukseen. Sellaisen asentaminen on siitä huolimatta sallittua ja suositeltavaa jos ei sellaista ennestään ole.

Tämä on se kukkahattutätinäkökulma :D

Periaate on, että huoneissa voi olla eri tyypin rasiat. Itsesiassa miksi kukaan vetäisi, jos ne olisivat samaa tyyppiä. Säännöt on tehty niin ,ettei tarvitse ajatella. Siis on kaksi perusperaatetta:

1) Laite kytketään lähimpään pistorasiaan
2) Jos ei pysty kytkemään, ei saa kytkeä.

Mitään periaatetta, että joku pitäisi kytkeä maadoitettuun rasiaan ei ole eikä sellainen teksti käyttöohjeessa oikeuta rikkomaan edellä olevia.

Kuten sanoin, nämä säännökset ovat vanhentuneita ja siksi suosittelen vikavirtasuojia, jos maadoitettuja laitteita kytkee maadoitamattomaan rasiaan. Se 15 euroa on halpa henkivakuutus. Toki niitä voi muutenkin käyttää. Minulla pesukoneessa on tuollainen. Periaatteessa tämä kävisi nollaluokankin laitteille, mutta ei ole nollaluokan vikavirtasuojia. Suoja pitäisi asentaa laitteen johtoon tai nollaluokan jatkojohtoon. Töpselin muokkaaminen niin, että se menee vikavirtasuojan ei ole sallittua.

Toki toissijainen syy on, että johto voi vioittua. Kompastumiset eivät kuulu sähköturvallisuuden piiriin.

okaro kirjoitti:

Periaate on, että huoneissa voi olla eri tyypin rasiat. Itsesiassa miksi kukaan vetäisi, jos ne olisivat samaa tyyppiä. Säännöt on tehty niin ,ettei tarvitse ajatella. Siis on kaksi perusperaatetta:

1) Laite kytketään lähimpään pistorasiaan
2) Jos ei pysty kytkemään, ei saa kytkeä.

Mitään periaatetta, että joku pitäisi kytkeä maadoitettuun rasiaan ei ole eikä sellainen teksti käyttöohjeessa oikeuta rikkomaan edellä olevia.

Kuten sanoin, nämä säännökset ovat vanhentuneita ja siksi suosittelen vikavirtasuojia, jos maadoitettuja laitteita kytkee maadoitamattomaan rasiaan. Se 15 euroa on halpa henkivakuutus. Toki niitä voi muutenkin käyttää. Minulla pesukoneessa on tuollainen. Periaatteessa tämä kävisi nollaluokankin laitteille, mutta ei ole nollaluokan vikavirtasuojia. Suoja pitäisi asentaa laitteen johtoon tai nollaluokan jatkojohtoon. Töpselin muokkaaminen niin, että se menee vikavirtasuojan ei ole sallittua.

Toki toissijainen syy on, että johto voi vioittua. Kompastumiset eivät kuulu sähköturvallisuuden piiriin.

Lue lisää

Enpä tiennyt, että huoneesta toiseen ei saisi vetää jatkojohtoa. Meillä on keittiöstä olohuoneeseen 3m jatkojohto televisiolle toiminut vuosia. Jos olohuoneesta pitäisi jatkojohto laittaa niin pituus olisi lähemmäs 15 metriä.

Mitä tarkoittaa erityypin rasiat?
Meillä on olohuoneessa yksi maadoitettu pistokepaikka ja vieressä kaksi ei maadoitettua. Samantapainen rasia oli eteisessäkin maadoitettu ja ei maadoitettu.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä tiennyt, että huoneesta toiseen ei saisi vetää jatkojohtoa. Meillä on keittiöstä olohuoneeseen 3m jatkojohto televisiolle toiminut vuosia. Jos olohuoneesta pitäisi jatkojohto laittaa niin pituus olisi lähemmäs 15 metriä.

Mitä tarkoittaa erityypin rasiat?
Meillä on olohuoneessa yksi maadoitettu pistokepaikka ja vieressä kaksi ei maadoitettua. Samantapainen rasia oli eteisessäkin maadoitettu ja ei maadoitettu.

Lue lisää

On tainnut olla tosirane taas asentamassa rasioita.

okaro kirjoitti:

Periaate on, että huoneissa voi olla eri tyypin rasiat. Itsesiassa miksi kukaan vetäisi, jos ne olisivat samaa tyyppiä. Säännöt on tehty niin ,ettei tarvitse ajatella. Siis on kaksi perusperaatetta:

1) Laite kytketään lähimpään pistorasiaan
2) Jos ei pysty kytkemään, ei saa kytkeä.

Mitään periaatetta, että joku pitäisi kytkeä maadoitettuun rasiaan ei ole eikä sellainen teksti käyttöohjeessa oikeuta rikkomaan edellä olevia.

Kuten sanoin, nämä säännökset ovat vanhentuneita ja siksi suosittelen vikavirtasuojia, jos maadoitettuja laitteita kytkee maadoitamattomaan rasiaan. Se 15 euroa on halpa henkivakuutus. Toki niitä voi muutenkin käyttää. Minulla pesukoneessa on tuollainen. Periaatteessa tämä kävisi nollaluokankin laitteille, mutta ei ole nollaluokan vikavirtasuojia. Suoja pitäisi asentaa laitteen johtoon tai nollaluokan jatkojohtoon. Töpselin muokkaaminen niin, että se menee vikavirtasuojan ei ole sallittua.

Toki toissijainen syy on, että johto voi vioittua. Kompastumiset eivät kuulu sähköturvallisuuden piiriin.

Lue lisää

"mutta ei ole nollaluokan vikavirtasuojia"

Palstan satusetä taas vaudissa. Tosiasiassa kaikki vikavirtasuojat ovat nollaluokan laitteita. Ykkösluokkaan ne eivät taatusti kuulu kun niihin ei mitään suojamaata voi kytkeä.

Anonyymi kirjoitti:

"mutta ei ole nollaluokan vikavirtasuojia"

Palstan satusetä taas vaudissa. Tosiasiassa kaikki vikavirtasuojat ovat nollaluokan laitteita. Ykkösluokkaan ne eivät taatusti kuulu kun niihin ei mitään suojamaata voi kytkeä.

Lue lisää

Jonne-logiikaa :)

Anonyymi kirjoitti:

Enpä tiennyt, että huoneesta toiseen ei saisi vetää jatkojohtoa. Meillä on keittiöstä olohuoneeseen 3m jatkojohto televisiolle toiminut vuosia. Jos olohuoneesta pitäisi jatkojohto laittaa niin pituus olisi lähemmäs 15 metriä.

Mitä tarkoittaa erityypin rasiat?
Meillä on olohuoneessa yksi maadoitettu pistokepaikka ja vieressä kaksi ei maadoitettua. Samantapainen rasia oli eteisessäkin maadoitettu ja ei maadoitettu.

Lue lisää

Niin tämmöistä kieltoahan ei ole koskaan ollutkaan että jatkojohtoa ei saisi huoneesta toiseen vetää.

Anonyymi kirjoitti:

Niin tämmöistä kieltoahan ei ole koskaan ollutkaan että jatkojohtoa ei saisi huoneesta toiseen vetää.

Rikoslaki tulee mukaan siinä vaiheessa kun jotain sattuu.
Jos tapat jonkun sähköiskulla, keittiöstä olohuoneeseen vetämäsi jatkojohdon vuoksi, kyllä siihen lakipykälät löytyy...

Anonyymi kirjoitti:

On tainnut olla tosirane taas asentamassa rasioita.

Ihan ammattilainen on ne asentanut, näin on jokaisessa huoneistossa. Ehkä rakennusvuosi 1987 vaikuttaa asiaan

Anonyymi kirjoitti:

Ihan ammattilainen on ne asentanut, näin on jokaisessa huoneistossa. Ehkä rakennusvuosi 1987 vaikuttaa asiaan

Sitten on todellakin ollut ammattimainen tosirane asialla. Kyllä neljän metrin sääntö oli voimassa 1980-luvulla.

Sekö harmittaa kun itselläsi ei ole mitään koulusivistystä?

Anonyymi kirjoitti:

Sekö harmittaa kun itselläsi ei ole mitään koulusivistystä?

Perus koulussa sitä saa ihan tarpeeksi ymmärtääkseen sähköjohtoja. Jäikö sulla sekin keske?

Anonyymi kirjoitti:

Perus koulussa sitä saa ihan tarpeeksi ymmärtääkseen sähköjohtoja. Jäikö sulla sekin keske?

Kuitenkin jäi takaraivoon kytemään, että se kauppakoulun käynyt ymmärtää paremmin?

Ja höpöhöt senkun parantuu

Anonyymi kirjoitti:

Ja höpöhöt senkun parantuu

Pelkkää kärpäsen surinaa. Tuskinpa tosissaan vaan provo. Jos on oikeasti noin tyhmä niin ei sellaisen kanssa kannata edes keskustella. Erinäisillä rekkausfoorumeilla pysyy palsta siistinä, kun suihkutetaan välillä Raidia.

Jos on palonkestävää kaapelia eli paljas kuparipiuha niin sitä saa vedellä ymäri kämpää ja naapurin pihalle asti jos jaksaa ja pubiinkin kunhan jättää narikkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos on palonkestävää kaapelia eli paljas kuparipiuha niin sitä saa vedellä ymäri kämpää ja naapurin pihalle asti jos jaksaa ja pubiinkin kunhan jättää narikkaan.

Onneksi Suomessa ei ole pubia.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi Suomessa ei ole pubia.

Ihan aikuisten oikeasti minä vietin hurjassa nuoruudessani Länsituvan terassilla aikaa kaljaa juoden ja suunnilleen 60...250 mm pitkiä pätkiä MKEM-kaapelista katkoen ja kuorien ja holkittaen. Kyllä tuonne itse piti kaapeli vetää jos ei jaksanut kieppiä kantaa. Meillä oli liukuva työaika ja töitä sai tehdä silloin kun huvitti.