Sotilasyhteistyöstä Ruotsin kanssa kehno kokemus!

Kuitenkin suurin osa aseista saatiin Ranskasta, Italiasta, Englannista. Pienempiä määriä aseita saatiin mm. Espanjasta, Belgiasta, Norjasta ja jåpa Ruotsistakin, vaiikka sen lehdistö teki kaikkensa estääkseen ulkomaisten asetoimitusten saamisen Suomeen halki Euroopan.

Sodan alettua NL toimitti aseapuaan suoraan taistelujoukoillemme.

NL:n antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.

Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle.

1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka.

Onkin siis ihme, että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Kas kun hän ei käyttänyt sanaa toimittanut! Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman. Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historiiikissa siinä osassa, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.

Talvisodan aikana kiväärejä reilu 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.

Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 2-3 divisioonan varustus.


Tykistömuseo kertoo kappaleen karua historiaa

http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-04-03,104:7:44443,1:0:0:0:0:0:

"Museon yli 90 tykin kokoelma on kansainvälisesti arvioiden huomattava. Venäläisten tykkien kokoelma on laajin Venäjän ulkopuolella oleva, Vilhu lisää."

"Museon kokoelmissa on monia harvinaisuuksia johtuen kenttätykistömme kaluston hankkimistavasta. Jatkosodan päätyttyä oli kenttätykistömme käytössä satakunta erilaista tykkiä kaikkiaan 3 000 kappaletta. Näistä puolet oli vallattu Venäjän tykistöltä kolmessa eri sodassa"


http://kemppinen.blogspot.fi/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html?m=1

Lue erityisesti kommenttiosio!

Talvisotaa-105 kirjoitti:

Kuitenkin suurin osa aseista saatiin Ranskasta, Italiasta, Englannista. Pienempiä määriä aseita saatiin mm. Espanjasta, Belgiasta, Norjasta ja jåpa Ruotsistakin, vaiikka sen lehdistö teki kaikkensa estääkseen ulkomaisten asetoimitusten saamisen Suomeen halki Euroopan.

Sodan alettua NL toimitti aseapuaan suoraan taistelujoukoillemme.

Lue lisää

Ruotsin kavalan lehdistön takia Suomelle aiheutui valtavasti haittaa. Italiasta tulevat hävittäjät juuttui Saksaan ja Unkarista aseitten tulo loppui jne.

Suomen Kenttätykistön historia, osa 2

Saksasta Talvisodan ensipäivinä lukkoon lyöty 54 kpl:een 105 mm haupitsikauppa 54 000 ammuksineen peruuntui NL:n saatua tiedon asiasta! Tästä kerrotaan sivulla 527.

Paljonkos niitä tykkejä saatiinkaan Ruotsista Talvisotaan? Jotkut puhuu jopa 250 kpl:n määristäkin. Pannaanpas asiat oikeaan kontekstiinsä eli puhutaan VAIN kenttätykeistä. Tuossa luvussa, noin 250, lienee mukana kaikki PST -tykit ja IT-tykit jne. PST-tykit oli enimmäkseen vain lainassa ja palautettiin heti Talvisodan loputtua.

Listaan tähän vain karkeasti muutamia lukemia ilman aseiden kuntoa tai tyyppiä ja tarkkaa Suomeen saapumisaikaaa tms.

sivut 529 - 532

Ruotsista ja Ranskasta Talvisodan aikana hankittu tykkikalusto:

Kenttätykkejä Ruotsista 101 kpl, joihin laukauksia 48 179 kpl,

-noista oli lainassa ainakin 24 kpl ja ne palautettiin huhtikuussa 1940.

Jäykkälavettisia kenttätykkejä Ranskasta 232 kpl, joihin laukaksia 258 000 kpl, helmi-maaliskuussa 1940

Joustolavettisia kenttätykkejä Ranskasta 84 kpl, joihin laukaksia 124 000 kpl, helmi-maalis-huhtikuussa 1940

Sivu 529:

Englannista saatiin tammikuussa 1940 24 kpl 114H18 tykkejä ja maaliskuussa lahjoituksena 30 kpl 84K18 kenttäkanuunoita.
Nuo 4.5" haupitsit ehtivät mukaan Talvisotaan.

Belgiasta ostettiin helmikuussa 1940 13 kpl 120H13 haupitseja ja 15 000 laukausta.

s. 532

Lisäksi Talvisodassa saatiin sotasaaliina 160 kenttätykkiä ja menetettiin 25 kpl, joista suurin kertamenetys oli Summassa Lähteen lohkolla menetetyt 11 kpl 150H14J eli ns. Japanilaishaupitsit. Lisäksi menetettiin 10 kpl jäykkälavettisia meripuolustuksen käytössä olleita kenttätykkejä.

Talvisotaa-105 kirjoitti:

Kuitenkin suurin osa aseista saatiin Ranskasta, Italiasta, Englannista. Pienempiä määriä aseita saatiin mm. Espanjasta, Belgiasta, Norjasta ja jåpa Ruotsistakin, vaiikka sen lehdistö teki kaikkensa estääkseen ulkomaisten asetoimitusten saamisen Suomeen halki Euroopan.

Sodan alettua NL toimitti aseapuaan suoraan taistelujoukoillemme.

Lue lisää

Ruotsi oli Talvisodan suurin asetoimittaja. Sen apu myös ehti perille.

Lehdistö kyllä paljasti Saksan ilmatorjunta-asetoimitukset, jolloin Hitler kielsi aseiden ja vapaaehtoisten läpikuljetuksen. Se oli paha takaisku.

Muutenhan Ruotsi antoi valtavan avun aseiden läpikuljetukselle ja mm. lentokoneiden kokoamiselle.

Ruotsin suurin apu Suomelle oli n. 200 mrd kr (n. 2,4 mrd mk) laina, jolloin Suomella oli kovaa valuuttaa ja mahdollisuus osta ulkomailta aseita. Lisäksi sovittiin, että Ruotsiin perustettiin bulvaani yrityksiä, jotka hoitavat aseostoja ja kuljetuksia Suomen laskuun. Näin pyrittiin kiertämään monien maiden asettamaa ehtoa olla myymättä aseita sodan osapuolille samalla salaamaan Suomen aseostoja.

KunnianPäiviä kirjoitti:

NL:n antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.

Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle.

1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka.

Onkin siis ihme, että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Kas kun hän ei käyttänyt sanaa toimittanut! Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman. Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historiiikissa siinä osassa, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.

Talvisodan aikana kiväärejä reilu 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.

Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 2-3 divisioonan varustus.


Tykistömuseo kertoo kappaleen karua historiaa

http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-04-03,104:7:44443,1:0:0:0:0:0:

"Museon yli 90 tykin kokoelma on kansainvälisesti arvioiden huomattava. Venäläisten tykkien kokoelma on laajin Venäjän ulkopuolella oleva, Vilhu lisää."

"Museon kokoelmissa on monia harvinaisuuksia johtuen kenttätykistömme kaluston hankkimistavasta. Jatkosodan päätyttyä oli kenttätykistömme käytössä satakunta erilaista tykkiä kaikkiaan 3 000 kappaletta. Näistä puolet oli vallattu Venäjän tykistöltä kolmessa eri sodassa"


http://kemppinen.blogspot.fi/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html?m=1

Lue erityisesti kommenttiosio!

Lue lisää

"NL:n antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.

Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle."

Vertaansa vailla oli myös näistä aseista maksettu hinta: talvisodassa 24000 suomalaista ja Barbarossan jatkumossa 56000 sotilaan henki siihen päälle.

Ei antanut iivana aseapuaan ilmaiseksi. Mieluummin sitä olisi aseet ostanut lännestä Suomen markoilla, kuin idästä verellä.

Kummasti tuntuu tuo pointti unohtuvan sotakiihkossaan onanoivilta tsuhnilta.

Ja mistähän aseita Neuvostoliiton kanssa liitossa ollut Saksa Ruotsille toimitti.

eipä-ollut-ilmaista kirjoitti:

"NL:n antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.

Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle."

Vertaansa vailla oli myös näistä aseista maksettu hinta: talvisodassa 24000 suomalaista ja Barbarossan jatkumossa 56000 sotilaan henki siihen päälle.

Ei antanut iivana aseapuaan ilmaiseksi. Mieluummin sitä olisi aseet ostanut lännestä Suomen markoilla, kuin idästä verellä.

Kummasti tuntuu tuo pointti unohtuvan sotakiihkossaan onanoivilta tsuhnilta.

Lue lisää

Neuvostoliitto sen kaiken aloitti.

SuuriLaina kirjoitti:

Ruotsin suurin apu Suomelle oli n. 200 mrd kr (n. 2,4 mrd mk) laina, jolloin Suomella oli kovaa valuuttaa ja mahdollisuus osta ulkomailta aseita. Lisäksi sovittiin, että Ruotsiin perustettiin bulvaani yrityksiä, jotka hoitavat aseostoja ja kuljetuksia Suomen laskuun. Näin pyrittiin kiertämään monien maiden asettamaa ehtoa olla myymättä aseita sodan osapuolille samalla salaamaan Suomen aseostoja.

Lue lisää

Sodan jälkeen Ruotsi sekaantui Suomen sisäpolitiikkaan törkeästi mm. Maanhankintalakia valmisteltaessa. Paasikivi pisti siihen Eskon puumerkkinsä, siis Ruotsin pukinsorkan, eli ns. Kielipykälän 92. Ruotsi näet uhkasi sanoa irti sotalainat jos Suomi ei taivu rantarosvojen vaatimuksiin erityiskohtelusta.

eipä-ollut-ilmaista kirjoitti:

"NL:n antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.

Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle."

Vertaansa vailla oli myös näistä aseista maksettu hinta: talvisodassa 24000 suomalaista ja Barbarossan jatkumossa 56000 sotilaan henki siihen päälle.

Ei antanut iivana aseapuaan ilmaiseksi. Mieluummin sitä olisi aseet ostanut lännestä Suomen markoilla, kuin idästä verellä.

Kummasti tuntuu tuo pointti unohtuvan sotakiihkossaan onanoivilta tsuhnilta.

Lue lisää

Välirauhan aikana 1940-41 suunniteltiin jopa valtioliittoa Ruotsin kanssa.

Huvittava juttu sikäli, että Suomi olisi luopunut laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se ankarasti puolusti 105 päivää menettäen liki 25 000 sotilasta kaatuneina, n. 50 000 haavottuneina ja 10% pinta-alastaan, eli siis ITSENÄISYYDESTÄÄN!

Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja Ruotsi olisi hoitanut ulkopolitiikan.

Ruotsi olisi samoin laukaustakaan ampumatta kuitannut 1808-1809 rökäletappionsa, jossa se menetti Venäjälle satoja vuosia kuppaamansa Itämaan. Ahnevanmaakin olisi tullut samalla kertaa ja osaltaan tasoittanut kirvelevää Kansainliiton tuomiota, jossa se määrättiin 1921 Suomeen kuuluvaksi.

Onneksi NL ja Saksa kaatoivat tuon hullun hankkeen.

Keskity kaivamaan peräreikääsi ja jätä sotaleikit ammattilaisille.

Mitään tuollaista ei Mannerheim koskaan sanonut.

olikohäntää kirjoitti:

Mitään tuollaista ei Mannerheim koskaan sanonut.

on sanonut. monista lähteistä mm. "Marsalkka Mannerheimin kanta oli, että Ruotsi ajaa vain omaa etuaan ja esitti, että Ruotsin painostamiseksi Ahvenanmaata tarjottaisiin Venäjälle Hangon ja Karjalan sijasta."Ohto Manninen et al, Murhenäytelmän vuorosanat, 2003, sivu 294

puolustusneuvoston pj:na hyviä suhteita Ruotsiin. Sen avun varaan hän ei suuria laskenut johtuen Ruotsin sosialistien politiikasta ja heikoista sotilaallisista voimavaroista.
Marski arvosti kuitenkin ruotsalaisia upseereita vuoden -18 perusteella ja antoi kiitoksensa Talvisodan avusta. Hän olisi ollut valmis liittoon Ruotsin kanssa 1940. Kun sitä ei tullut, hän turvautui Saksaan.

Mannerheim-ajoi kirjoitti:

puolustusneuvoston pj:na hyviä suhteita Ruotsiin. Sen avun varaan hän ei suuria laskenut johtuen Ruotsin sosialistien politiikasta ja heikoista sotilaallisista voimavaroista.
Marski arvosti kuitenkin ruotsalaisia upseereita vuoden -18 perusteella ja antoi kiitoksensa Talvisodan avusta. Hän olisi ollut valmis liittoon Ruotsin kanssa 1940. Kun sitä ei tullut, hän turvautui Saksaan.

Lue lisää

Mannerheim oli oikeassa, ruotsalaisiin ei voinut luottaa ja se tuli näkyviin talvisodan aika kun Ruotsi toimi välittäjänä neuvotteluissa, joita käytiin salaa.
Ruotsi ei välittänyt Suomen vastauksia N-liiton esittämiin kysymyksiin, jos sen mielestä ne ei voineet mennä läpi.
Mannerheim tajusi tämän ja siirsi neuvottelut suomalaisten suoraan käymiksi, jolloin rauha saatiin aikaan varsin nopeasti.

Asian todellinen luonne paljastui sodan jälkeen rauhanneuvotteluissa, kun venäläiset ihmetteli sitä, miksi Suomi ei sodan aikana vastannut heidän esityksiin ja kysymyksiin mitään, kun välittäjänä oli Ruotsi.
Suomihan oli vastannut joka esitykseen ja kysymykseen, välittäjä vain ei vienyt vastausta toiselle osapuolelle, koska piti sitä epärealistisena tai liian tiukkana.

Joo hurrit on aina tykännu holhota itseään kypsempiä jonkinlaista itsepetosta. Miten tollasiin edes kehtaa luottaa. Help ubåten har sjunkit (:

Venäjällä ei ole liittolaisia, koska se aina syö liittolaisensa jossakin vaiheessa.
Balltian maat tekivät aikanaan puolustusliiton N-liiton kanssa ja myöhemmin N-liitto liitti ne itseensä.