80-luvun muoviveneet vs nykyveneet

Sanoisin kyllä juuri päinvastoin eli nykyään lasikuitua käytetään reilummin ja veneet ovat painavampia. Riippuu tietysti millaisista veneistä puhutaan. Kun kyse on moottorivenepalstasta, tietysti moottoriveneistä, mutta niissäkin on hyvin suuria eroja.

70-80 -luvulla oli paljon 4-4.5 m avoveneitä, jotka painoivat 100-200 kg. Nykyään tuollaiset painavat tyypillisesti 200-350 kg. Osa painoerosta tulee toki laajemmasta kaksikuorirakenteesta, mutta kyllä monilla 70-80 -luvun veneillä oli kestävyysongelmia. Tiedän useita tapauksia, joissa pohja tai perälauta on pettänyt jo 10 vuotta sitten.

Sama koskee myös erilaisia HT-veneitä ja hiukan niitä isompiakin. Suuremmista veneistä kokemusta on varsin vähän, samoin uppouma- ja puoliliukuvista.

Toki myös äärimmäisen kestäviä veneitä löytyy tuolta aikakaudelta, mutta mielestäni nykyään veneiden kestävyyserot ovat huomattavasti pienempiä ja heikkoja ei enää löydy.

Allekirjoitan tuonkin. Ongelma on usein juuri tuo kaksikuorisuus ja erilaisista moduuleista rakennetut veneet. Niissä jos jokin antaa periksi kuorien välissä, on korjaaminen todella työlästä. On totta että useita pikkuveneitä tehtiin hyvin heppoisiksi jo 70-80 luvulla. Kuitenkin useimmat ns. Laatumerkkien matkaveneet on todella tukevasti tehtyjä.

Joakim1 kirjoitti:

Sanoisin kyllä juuri päinvastoin eli nykyään lasikuitua käytetään reilummin ja veneet ovat painavampia. Riippuu tietysti millaisista veneistä puhutaan. Kun kyse on moottorivenepalstasta, tietysti moottoriveneistä, mutta niissäkin on hyvin suuria eroja.

70-80 -luvulla oli paljon 4-4.5 m avoveneitä, jotka painoivat 100-200 kg. Nykyään tuollaiset painavat tyypillisesti 200-350 kg. Osa painoerosta tulee toki laajemmasta kaksikuorirakenteesta, mutta kyllä monilla 70-80 -luvun veneillä oli kestävyysongelmia. Tiedän useita tapauksia, joissa pohja tai perälauta on pettänyt jo 10 vuotta sitten.

Sama koskee myös erilaisia HT-veneitä ja hiukan niitä isompiakin. Suuremmista veneistä kokemusta on varsin vähän, samoin uppouma- ja puoliliukuvista.

Toki myös äärimmäisen kestäviä veneitä löytyy tuolta aikakaudelta, mutta mielestäni nykyään veneiden kestävyyserot ovat huomattavasti pienempiä ja heikkoja ei enää löydy.

Lue lisää

Nykypäivän pesuvatit aika heikkoja, eivätkä tule aikaa kestämään - mikä on valmistajien tarkoituskin. Pelkästään nykuveneen korjaaminen jo on varsin kallista ja hankalaa, sekin tarkoituksellista valmistajilta. Vanhat korjattavissa ja päivitettävissä, oikeastaan eivät lopu koskaan, sillä ne on mahdollista korjata entistä ehommaksi.

Ehkä vinkin norskien venetottumuksista antaa se, että heidän yleisin venemerkki Atlantin ylityksiin on ARC:n listoilla monien vuosien ajan ollut Bavaria.

Polarcirkel
http://www.akvagroup.com/produkter/merdbasert-akvakultur/båter-og-arbeidsbåter/polarcirkel-sport-

Tietysti on muitakin kriteereitä veneestä riippuen, mutta yksi kohtalaisen tärkeä ja paljon kertova asia siitä ymmärtävälle, on veneen paino.

ABF kirjoitti:

Tietysti on muitakin kriteereitä veneestä riippuen, mutta yksi kohtalaisen tärkeä ja paljon kertova asia siitä ymmärtävälle, on veneen paino.

Niinpä, painava vene ui syvemmässä ja kuluttaa enemmän polttoainetta.

Siksi modernit veneet suunnitellaan niin, etti niissä tuhlata materiaaleja. Se tekee veneistä kevyempiä, taloudellisempia, edullisempia ja turvallisempia koska materiaalit ovat oikeassa paikassa lisäämässä lujuutta eikä lisäämässä rasitusta.

No, paino kylläkin parantaa ominaisuuksia kovemassa merenkäynnissä, lisää samalla turvallisuutta. Kevyellä ja pienitehoisella voi sitte tyynellä säällä veneillä kotipihan puhallettavassa muovialtaassa (edellyttäen etteivät lapset ole tiellä)....

Vuosiluvun perusteella voi arpoa jotain vahvuuksista, mutta silloinkin menee helposti metsään.

Vähintään yhtä tärkeä on materiaali, jota käytetään. Vanhassa Jeanneussa oli aramisikuitua ihan typerissä paikoisa, joissa sen lujutta ei tarvittu. Onneksi on kevyttä tavaraa.

Toki ennen tietokoneitakin lujuuksia laskettiin ja hyvää yritettiin tehdä. Laskentateholla on kuitenkin ratkaiseva merkitys, kun pyritään järkevään ja riittävään mitoitukseen.

Suuri materiaalivahvuus on hyvä, jos se on oikeassa paikassa ja oikein mitoitettu. Muuten siitä on vaikea löytää mitään hyvää.

Vene on vuosimallia 2002. Mitkä ovat tyypillisiä materiaalivahvuuksia tuon kokoisissa veneissä? Miten materiaalivahvuudet on muuttuneet tässä vuosien varrella, ollaanko menty ohuempiin runkoihin?

Better_Than_Life kirjoitti:

Vene on vuosimallia 2002. Mitkä ovat tyypillisiä materiaalivahvuuksia tuon kokoisissa veneissä? Miten materiaalivahvuudet on muuttuneet tässä vuosien varrella, ollaanko menty ohuempiin runkoihin?

Lue lisää

Vanhoissa veneissä materiaalipaksuudet aivät vahtele samalla tavalla kuin uusissa. Kokonaisuuten uudet ovat kevyempiä ja keskimäärin ohuempia, mutta kohdissa, jotka joutuvat rasitukselle alttiiksi paksuudet voivat oola suurempia.

Pitää muistaa, että laskennan lisäksi materiaalit ovat kehittyneet ja valmistustekniikat parantuneet. Esimerkiksi ilman imeminen pois laminaatista ei ole kovin vanha juttu tavallisille veneille. Se vahvistaa rakennetta jo huimasti.

Tietenkin yksi kysymys on mitä ylipäänsä tarkoitetaan rungon paksuudella. Tarkoitetaanko jäykkäreiden kokoa vai laminaattin paksuutta niiden välissä.

Vuoden 2002 venettä voidaan pitää kai aika uutena. Ainakin valmistaja kehuu tuon ajan mainosmateriaaleissa tietokoneavusteista rungon suunnitteluaan joten rasituksen mukaan vaihtelevat materiaalivahvuudet ovat todennäköisesti olleet tiedossa.

Veneen kuivapaino olisi tuon aikaisella Volvo KAD 260 koneella jotain 3500-3600 kg välillä, eli aika painava kokoonsa nähden. Nykyisellä samantehoisella uudella dieselillä kuivapaino jää 3300 kiloon.

Joku venemies sanoi että veneen rakenneratkaisujen hyvyyden näkee hiushalkeamien määrästä. Omassa veneessä niitä ei ole ollenkaan.

Joku venemies totesi joskus että veneen rakenneratkaisujen toimivuuden näkee siitä kuinka paljon rungossa on hiushalkeamia. Omassa veneessä niitä ei ole ollenkaan.

Vuosimallin 2002 venettä voidaan varmaan pitää aika uutena suunnittelutekniikaltaan. Ainakin ovat tehneet rungon suunnittelun tietokoneavusteisesti tuohon aikaan.

Better_Than_Life kirjoitti:

Joku venemies totesi joskus että veneen rakenneratkaisujen toimivuuden näkee siitä kuinka paljon rungossa on hiushalkeamia. Omassa veneessä niitä ei ole ollenkaan.

Vuosimallin 2002 venettä voidaan varmaan pitää aika uutena suunnittelutekniikaltaan. Ainakin ovat tehneet rungon suunnittelun tietokoneavusteisesti tuohon aikaan.

Lue lisää

Tietokoneen "vallankumouksen" näkee parhaiten kaarevissa kattolinjoissa. Vanhemmat veneet ovat viivottimella tehtyjä.

Uudempana suuntauksena on isot ikkunat.

On ihan makuasia pitääkö lopputuloksesta vai ei.

Kaarevat muodot lisäävät jäykkyyttä (muotojäykkyys) ja sen vuoksi nämä uudemmat, pyöreämuotoiset veneet ovat luonnostaan rakenteiltaan jäykempiä kuin viivotinmuotoillut vanhemmat veneet.

Oma_Vene kirjoitti:

Kaarevat muodot lisäävät jäykkyyttä (muotojäykkyys) ja sen vuoksi nämä uudemmat, pyöreämuotoiset veneet ovat luonnostaan rakenteiltaan jäykempiä kuin viivotinmuotoillut vanhemmat veneet.

Lue lisää

Aikaisemmin vaan ei osattu laskea niitä, nyt osataan.
Tosin, kun katsoo Suomessa tehtyjä laatuveneen mainessa olevia kippoja, huomaa heti, kenellä on tekniikka hallussa ja kenellä hakusessa.

Kuulosta aika paksulta...jutulta. 12mm laminaattia voisi olla ihan ok 30 metrisessä veneessä :) kerrohan miten olet mitannut tuon paksuuden ? Vai oliko se mainittu jossain ohjekirjassa. Minkä valmistajan, mikä malli ?

RikuRappari kirjoitti:

Kuulosta aika paksulta...jutulta. 12mm laminaattia voisi olla ihan ok 30 metrisessä veneessä :) kerrohan miten olet mitannut tuon paksuuden ? Vai oliko se mainittu jossain ohjekirjassa. Minkä valmistajan, mikä malli ?

Lue lisää

Kyljen paksuus selvisi kun asensin veneeseen lämmittimen jonka pakoputkea varten jouduin poraamaan rasiaporalla kylkeen läpiviennin.

Pohjan paksuus taas ilmeni kun moottorinvaihdon yhteydessä pohjan läpi vedettiin merivesiputki jäähdytyskiertoa varten.

Kyljestä jääneen palan paksuus oli 12mm ja pohjasta otetun 15mm. Eikä nuo mitään poikkeuksellisen paksuja seinämiä ole.

Busterit ovat kidutusväline niissä matkustamaan joutuville ja ympäristöhaitta pellin paukkumista kuuntelemaan joutuville sivullisille. Puhuttamakaan poskettomista hinnoista joita vanhoista lommoille ajetuista bustereita pyydetään.

Kuinka pitkä/leveä tuo vene on?
Eikös veneen pituus määrittele aika paljon käytettävän laminaatin paksuuden. Semmoisen nyrkkisäännön olen kuullut että laminaatin minimivahvuuden pitäisi olla luokkaa 1 mm jokaista pituusmetriä kohden.

Better_Than_Life kirjoitti:

Kuinka pitkä/leveä tuo vene on?
Eikös veneen pituus määrittele aika paljon käytettävän laminaatin paksuuden. Semmoisen nyrkkisäännön olen kuullut että laminaatin minimivahvuuden pitäisi olla luokkaa 1 mm jokaista pituusmetriä kohden.

Lue lisää

Aikaisemmin käytettiin juuri noita hyväksi koettuja nyrkkisääntöjä koska laskentaan ei ollut välineitä. Se on ihan yhtä hyvä nyrkkisääntö kuin että moottorisat saadaan tehoa 100 hv/litra. Ei ihan pielessä, mutta riittävän pielessä.

Better_Than_Life kirjoitti:

Kuinka pitkä/leveä tuo vene on?
Eikös veneen pituus määrittele aika paljon käytettävän laminaatin paksuuden. Semmoisen nyrkkisäännön olen kuullut että laminaatin minimivahvuuden pitäisi olla luokkaa 1 mm jokaista pituusmetriä kohden.

Lue lisää

8,50 pitkä ja 3 leveä ja muoto kuin saippuapala (luotsivene muottina)

Lujuuteen vaikuttaa varmaan myös laminointitekniikka. Kunnollinen käsin laminointi ja suunnatut kuidut antaa varmaan paremman lujuuden kuin ruiskulaminointi.

Omistin aiemmin -98 vuosimallin Yamarinin matkaveneen. Tietokoneella oli sekin varmaan piirretty. Jokin siellä pohjien välissä kuitenkin petti ja tuloksena oli kova rasahdus aina sopivaan aaltoon ajettaessa. Ongelma oli se, että pettänyttä kohtaa oli mahdoton löytää. Tuskin se vaarallista edes oli, mutta ei se mieltä ylentänyt kuunnella sitä aallokossa.

Nyt on alla vanha norjalainen, joka on rakennettu pala palalta rungon päälle. Jos jokin pääsisi pettämään, niin kohta olisi helposti korjattavissa. Ja tuskin pettää, on nimittäin niin tukevasti rakennettu.