Purjeveneen tuuleennousukyky

Joo, kyllä se kivasti kryssiii. :)

Sitä en vain ihan ymmärrä, mistä sen voi päätellä, miten purjevene kulkee vastaiseen. Kyse lienee rungon ja kölin muodosta, laidan korkeudesta, veneen massasta ja takilasta. Eli jos on ostamassa omaa venettä, niin miten tuota voi arvioida koepurjehtimatta venettä. Tarkoitus hakea se ulkomailta.

vastatuuleen kirjoitti:

Joo, kyllä se kivasti kryssiii. :)

Sitä en vain ihan ymmärrä, mistä sen voi päätellä, miten purjevene kulkee vastaiseen. Kyse lienee rungon ja kölin muodosta, laidan korkeudesta, veneen massasta ja takilasta. Eli jos on ostamassa omaa venettä, niin miten tuota voi arvioida koepurjehtimatta venettä. Tarkoitus hakea se ulkomailta.

Lue lisää

Aika paljonhan voi jo päätellä veneen ulkomuodostakin. Tuulta vastaan nousemisessa rungon tuulipinta jarruttaa, joten se tuulipinta olis oltava pieni. Syvempi köli estää paremmin sortoa. Etummainen purje pitää voida jalustaa tarpeeksi sisään.

seikkoja kirjoitti:

Aika paljonhan voi jo päätellä veneen ulkomuodostakin. Tuulta vastaan nousemisessa rungon tuulipinta jarruttaa, joten se tuulipinta olis oltava pieni. Syvempi köli estää paremmin sortoa. Etummainen purje pitää voida jalustaa tarpeeksi sisään.

Lue lisää

Kaikissa veneissä saa jalustettua etummaisen purjeen juuri niin sisälle kuin haluaa, pitää vain ennen jalustamista käydä ostamassa purjeneulomosta riittävän pienen LP-mitan fokka jonka jaluskulma on leikattu riittävän korkealle ja käyttää tarvittaessa kahta jalusta samaan aikaan, joista toinen tuulen puolella.

H kryssii oikein hienosti ikäisekseen (1968), mutta ei pärjää lainkaan moderneille veneille. 10 vuotta tuoreempi Albin Express kryssii paremmin kevyessä kelissä ja 80-luvun C/R-veneet (FE-83, Fenix, Inferno 26/28/29 jne) yhtä hyvin tai paremmin.

Hyvä kryssivauhti tulee tehokkaasta rikistä ja evistä sekä pienestä vastuksesta. Rikin ja evien tehokkuus riippuu eniten korkeudesta/syvyydestä, joten lähtökohtaisesti korkea masto ja syvä köli tarkoittavat hyvää kryssivauhtia. Vastuksen arviointi on ehkä vaikeampaa, mutta terävä keula (vesilinjassa), kohtuullinen leveys (vesilinjassa), sulavat linjat, evätköli ja kohtuullinen varalaita/ruffi ovat eduksi.

Joakim1 kirjoitti:

H kryssii oikein hienosti ikäisekseen (1968), mutta ei pärjää lainkaan moderneille veneille. 10 vuotta tuoreempi Albin Express kryssii paremmin kevyessä kelissä ja 80-luvun C/R-veneet (FE-83, Fenix, Inferno 26/28/29 jne) yhtä hyvin tai paremmin.

Hyvä kryssivauhti tulee tehokkaasta rikistä ja evistä sekä pienestä vastuksesta. Rikin ja evien tehokkuus riippuu eniten korkeudesta/syvyydestä, joten lähtökohtaisesti korkea masto ja syvä köli tarkoittavat hyvää kryssivauhtia. Vastuksen arviointi on ehkä vaikeampaa, mutta terävä keula (vesilinjassa), kohtuullinen leveys (vesilinjassa), sulavat linjat, evätköli ja kohtuullinen varalaita/ruffi ovat eduksi.

Lue lisää

Osaatko yhtään arvioida millaisia nousulkulmien eroja uudemmilla veneillä on verrattuna vaikka tuohon H-veneeseen? Entä vaikuttaako se, onko veneessä kiinteä vai nostoköli?

Joakim1 kirjoitti:

H kryssii oikein hienosti ikäisekseen (1968), mutta ei pärjää lainkaan moderneille veneille. 10 vuotta tuoreempi Albin Express kryssii paremmin kevyessä kelissä ja 80-luvun C/R-veneet (FE-83, Fenix, Inferno 26/28/29 jne) yhtä hyvin tai paremmin.

Hyvä kryssivauhti tulee tehokkaasta rikistä ja evistä sekä pienestä vastuksesta. Rikin ja evien tehokkuus riippuu eniten korkeudesta/syvyydestä, joten lähtökohtaisesti korkea masto ja syvä köli tarkoittavat hyvää kryssivauhtia. Vastuksen arviointi on ehkä vaikeampaa, mutta terävä keula (vesilinjassa), kohtuullinen leveys (vesilinjassa), sulavat linjat, evätköli ja kohtuullinen varalaita/ruffi ovat eduksi.

Lue lisää

Mikäs salaisuus noissa mainitsemissasi moderneissa veneissäsi saisi ne kryssimään noin hyvin? Taaksepäin voimakkaasti levenevä runko ainakin tekee mahdollisimman tehokkaan jarrun etuviistosta tulevalle tuulelle, ja leveä perä vaan jarruttaa kun kryssissäkään ei plaanata.

ihmem kirjoitti:

Mikäs salaisuus noissa mainitsemissasi moderneissa veneissäsi saisi ne kryssimään noin hyvin? Taaksepäin voimakkaasti levenevä runko ainakin tekee mahdollisimman tehokkaan jarrun etuviistosta tulevalle tuulelle, ja leveä perä vaan jarruttaa kun kryssissäkään ei plaanata.

Lue lisää

Jostain luin, että pitkä (syvä) ja kapea eväköli olisi tehokkaampi kryssimiseen kuin esim. H-veneen kölin pitkä perinteinen muoto. Haittana on sitten huonompi kesto esim. kivilleajoissa.

Ilmeisti yrität olla vitsikäs. En ole ihan selvillä näitä termeistä, mutta ei siitä vittuilemaan tarvitse alkaa.

vastatuuleen kirjoitti:

Ilmeisti yrität olla vitsikäs. En ole ihan selvillä näitä termeistä, mutta ei siitä vittuilemaan tarvitse alkaa.

Mun mielestä tuo oli kyllä aika hauska. Huonosti luoviva vene on tietysti tavallaan kenkku, mutta yhtä tärkeää on minusta pitkät myötätuulilegit. Jos veneessä on spinaakkeri, sujuu ne mukavammin.

Hhjjk kirjoitti:

Mun mielestä tuo oli kyllä aika hauska. Huonosti luoviva vene on tietysti tavallaan kenkku, mutta yhtä tärkeää on minusta pitkät myötätuulilegit. Jos veneessä on spinaakkeri, sujuu ne mukavammin.

Lue lisää

Myötätuuliominaisuuksia on paljon helpompi fiksata jälkikäteen kuin luoviominaisuuksia, joihin tuo runko vaikuttaa paljon enemmän. Siksi mieitin nyt lähinnä luoviominaisuuksia, kun olen venettä ostamassa. Spinnun voi ostaa/teettää jälkikäteen helposti.

vastatuuleen kirjoitti:

Myötätuuliominaisuuksia on paljon helpompi fiksata jälkikäteen kuin luoviominaisuuksia, joihin tuo runko vaikuttaa paljon enemmän. Siksi mieitin nyt lähinnä luoviominaisuuksia, kun olen venettä ostamassa. Spinnun voi ostaa/teettää jälkikäteen helposti.

Lue lisää

Totta kyllä, mutta budjetista riippuen spinnun varustuksen hinta muodostaa merkittävän osan veneen hinnasta.

Hhjjk kirjoitti:

Totta kyllä, mutta budjetista riippuen spinnun varustuksen hinta muodostaa merkittävän osan veneen hinnasta.

Ei kai. Käytetyn spinnun puomin tarvikkeet saa kaikki yhteensä reilusti alle tonnilla tuohon 8m kokoluokkaan. Ja kun spinnu tulee joka tapauksessa, niin ero hyvän ja huonon välillä ei ole suuri.

Juu, varmaan vaikuttaa. Mutta kun katselee noita Veneistä mitattuja polaarikuvaajia, niin sivumyötäinen on aina parempi kuin sivuvastainen. Eli vastatuuleen kulkeminen on aina se hitain suunta, minkä vuoksi sitä kannattaa painnottaa, jos haluaa, että eteneminen eri suuntiin tapahtuisi mahdollisimman samaa nopeutta.

Rungon pituus taas määräytyy pääosin muista tekijöistä, kuten esim. rahasta. Erot saman pituisten veneiden välillä ovat siis se todellinen valintaperuste.

vastatuuleen kirjoitti:

Juu, varmaan vaikuttaa. Mutta kun katselee noita Veneistä mitattuja polaarikuvaajia, niin sivumyötäinen on aina parempi kuin sivuvastainen. Eli vastatuuleen kulkeminen on aina se hitain suunta, minkä vuoksi sitä kannattaa painnottaa, jos haluaa, että eteneminen eri suuntiin tapahtuisi mahdollisimman samaa nopeutta.

Rungon pituus taas määräytyy pääosin muista tekijöistä, kuten esim. rahasta. Erot saman pituisten veneiden välillä ovat siis se todellinen valintaperuste.

Lue lisää

Menee vähän asian viereen, mutta eikös nuo polaarit ole yleensä laskettu suunnitteluvaiheessa tietokoneohjelmalla, ei mitattu? Eli ovat ennusteita ja arvioita, eivät todellisia mittaustuloksia.
Tietääköä joku oikeasti?
Miten tarkkoja nuo polaarit ovat? Jossain luin, että aallokon vaikutusta on vaikein arvioida.

Itse olen ajanut omalle veneelleni polaarit Iregatta-ohjelmalla. Sivulta löytyy käyttäjien ajamia polaareita

http://www.zifigo.com/?q=node/300

2-11 kirjoitti:

Itse olen ajanut omalle veneelleni polaarit Iregatta-ohjelmalla. Sivulta löytyy käyttäjien ajamia polaareita

http://www.zifigo.com/?q=node/300

Lue lisää

Ei kyllä auennut mun koneella. Jotain sekavia taulukoita syntyi LibreOfficella.

vastatuuleen kirjoitti:

Ei kyllä auennut mun koneella. Jotain sekavia taulukoita syntyi LibreOfficella.

Kannattaa ladata Androidtabletille (Ipad:kin käy) ilmainen versio Iregatta ohjelmasta ja lukaista aineisto sisään. Tiedostossa on data numeromuodossa joten ei maksa vaivaa asiaa sen enempää muuten miettiä . Kysessä on csv-tiodeosto jossa on rivillä aste ja sarakkeet nopeuksia eri tuulennopeudella.

Ei toki. Mutta ajattelin, että sisätiloja, varusteita ja purjeita on paljon helpompi fiksata jälkikäteen, kuin runkoa. Ja paljon H-venettä huonompaa kryssijää en haluaisi, koska se vastatuuleen kulkeminen muuttuu aika rasittavaksi, jos vene ei tuuleen nouse.

Toisaalta saatan kallistua nostokölisen veneen suuntaan, niin siinähän voi ainakin periaatteessa viritellä köliäkin. Tämä lähinnä kuljetettavuuden ja myös matalien luonnonsatamien takia.

Kaipaan oikeastaan tietoa, miten erottaa hyvä kryssivene huonosta ihan rungonmuodon tai vastaavien tietojen perusteella. Tarkoitus on ostaa vanha vene ulkomailta ja silloin ei koeajoon ole useinkaan mahdollisuutta. Eli edullinen vanha runko, josta sitten rakennan ajan kanssa itselleni mieluisan veneen.

Toinen (vielä mahdollinen) vaatimus tuolle rungolle on traileroitavuus. Se tarkoittaa käytännössä nosto- tai kääntököliä, joista en taas tiedä oikein mitään. Briteissä suosittu "twin keel" olisi kivan matala rakenne, mutta ilmeisen matalakölisenä melko huono tuuleen nousija.

vastatuuleen kirjoitti:

Kaipaan oikeastaan tietoa, miten erottaa hyvä kryssivene huonosta ihan rungonmuodon tai vastaavien tietojen perusteella. Tarkoitus on ostaa vanha vene ulkomailta ja silloin ei koeajoon ole useinkaan mahdollisuutta. Eli edullinen vanha runko, josta sitten rakennan ajan kanssa itselleni mieluisan veneen.

Toinen (vielä mahdollinen) vaatimus tuolle rungolle on traileroitavuus. Se tarkoittaa käytännössä nosto- tai kääntököliä, joista en taas tiedä oikein mitään. Briteissä suosittu "twin keel" olisi kivan matala rakenne, mutta ilmeisen matalakölisenä melko huono tuuleen nousija.

Lue lisää

Kannattaa ensin laskea mitä vene saa painaa että on traileroitava. Käytännössä mennään alle 25-jalkaa. Silloin vene on jolla ja asuttavuus on kieltämättä haastavaa.

18-15 kirjoitti:

Kannattaa ensin laskea mitä vene saa painaa että on traileroitava. Käytännössä mennään alle 25-jalkaa. Silloin vene on jolla ja asuttavuus on kieltämättä haastavaa.

Jonkun 1500...2000kg, jos veturina on hyvä maasturi. En ole hirvesti vielä etsinyt, mutta uskoakseni 25...28 jalkaisiakin nostokölisiä löytyy. Leveyden pitää olla alle 2,5m, jotta saa vetää tieliikenteessä ilman erikoislupia.

>> Briteissä suosittu "twin keel" olisi kivan matala rakenne, mutta ilmeisen matalakölisenä melko huono tuuleen nousija. <<
Kaksikölisiä on suositttu Englannin ja Ranskan matalilla vuorovesirannoilla, joilla veneet jäävät kuiville laskuveden aikana. Kaksikölisten tuuleennousukyky ei ole melko huono vaan erittäin huono toisaalta vähäisen syväyksen, toisaalta suuren märkäpinnan takia. Ei kannata ajatellakaan Suomen vesille.
Myös nosto- ja kääntököliset ovat melko kehnoja nousemaan tuuleen, koska useimmiten vain pieni osa kölipainosta on itse kölissä.
H-veneitä kuljetetaan trailerillakin.

Hakro kirjoitti:

>> Briteissä suosittu "twin keel" olisi kivan matala rakenne, mutta ilmeisen matalakölisenä melko huono tuuleen nousija. <<
Kaksikölisiä on suositttu Englannin ja Ranskan matalilla vuorovesirannoilla, joilla veneet jäävät kuiville laskuveden aikana. Kaksikölisten tuuleennousukyky ei ole melko huono vaan erittäin huono toisaalta vähäisen syväyksen, toisaalta suuren märkäpinnan takia. Ei kannata ajatellakaan Suomen vesille.
Myös nosto- ja kääntököliset ovat melko kehnoja nousemaan tuuleen, koska useimmiten vain pieni osa kölipainosta on itse kölissä.
H-veneitä kuljetetaan trailerillakin.

Lue lisää

Joo, H-veneitä olen nähnyt trailereilla, mutta käsittääkseni niitä ei lasketa siitä veteen, vaan nostetaan nosturilla.

Kyllähän taittoköliseen noin saa kölipainoakin. Se laitetaan vain ylemmäs (lähemmäs pohjaa) ja kölin taittuva alaosa on vain luovimista varten. Ei ehkä yhtä hyvä kuin kiintoköli, mutta kohtalainen kompromissi. Uskoisin, että toimii retkiveneessä hyvin. Ei ehkä kilpaveneessä.

vastatuuleen kirjoitti:

Joo, H-veneitä olen nähnyt trailereilla, mutta käsittääkseni niitä ei lasketa siitä veteen, vaan nostetaan nosturilla.

Kyllähän taittoköliseen noin saa kölipainoakin. Se laitetaan vain ylemmäs (lähemmäs pohjaa) ja kölin taittuva alaosa on vain luovimista varten. Ei ehkä yhtä hyvä kuin kiintoköli, mutta kohtalainen kompromissi. Uskoisin, että toimii retkiveneessä hyvin. Ei ehkä kilpaveneessä.

Lue lisää

Arv. nimim. "vastatuuleen", aluksi kyselysi vaikutti asialliselta, mut nyt olet mielestäni eksynyt hakoteille – oletkin etsimässä traileroitavaa venettä ja olet valmis tinkimään luovimiskyvystä.
Jos tavoitteena on hyvä tuuleennouskyky, on turha katsella nosto- ja taittoköliveneitä. Ne ovat kompromisseja, joissa eräistä olennaisista purjehdusominaisuuksista on tingitty. Jos olet valmis hyväksymään näiden veneiden puutteet nousukyvyssä ja vakavuudessa, se on oma asiasi, mutta nyt olet kaukana alkuperäisestä ajatuksestasi, veneiden nousukyvyn vertailusta.
Koeta ensin päättää, mitä haluat, ja kysy sitten uudestaan.

Hakro kirjoitti:

Arv. nimim. "vastatuuleen", aluksi kyselysi vaikutti asialliselta, mut nyt olet mielestäni eksynyt hakoteille – oletkin etsimässä traileroitavaa venettä ja olet valmis tinkimään luovimiskyvystä.
Jos tavoitteena on hyvä tuuleennouskyky, on turha katsella nosto- ja taittoköliveneitä. Ne ovat kompromisseja, joissa eräistä olennaisista purjehdusominaisuuksista on tingitty. Jos olet valmis hyväksymään näiden veneiden puutteet nousukyvyssä ja vakavuudessa, se on oma asiasi, mutta nyt olet kaukana alkuperäisestä ajatuksestasi, veneiden nousukyvyn vertailusta.
Koeta ensin päättää, mitä haluat, ja kysy sitten uudestaan.

Lue lisää

En ole eksynyt aiheesta. Yritin kysyä, miten tuota nousukykyä voisi arvioida teknisten tietojen ja/tai rungon muodon perusteella, en suinkaan, mikä vene on paras siinä.

Olen etsimässä n. 8m pituista, tasapinoista purjevenettä, jossa tarileroitavuus on yksi mahdollinen optio. Se toisi paljon uusi mahdollisuuksia veneen käyttöön, mutta ei oikeastaan liity tähän keskusteluun muuten kuin tuon kölirakenteen osalta.

Eikä taittokölit ole ihan vieraita kalliissa avomerkipursissakaan. Ja jollatkin nousevat käsittääkseni melko hyvin tuuleen.

Joissain taittoköliveneissä on paino kölissä. Esim.guyline-veneet. Ne on hyviä purjehtijoita, koska niissä on hyvin syvä köli jossa on paino alhaalla. Profiilin tehokkuudesta en osaa sanoa.

Bossu kirjoitti:

Joissain taittoköliveneissä on paino kölissä. Esim.guyline-veneet. Ne on hyviä purjehtijoita, koska niissä on hyvin syvä köli jossa on paino alhaalla. Profiilin tehokkuudesta en osaa sanoa.

Lue lisää

Joo. Jos sekä kiinteän kölin osuus että se taittuva ovat valurautaa, niin se lienee paras kombinaatio. Jossain pienessä veneessä oli 480 lbs ballast ja 180 lbs siitä taittokölissä. Luovimisominaisuuksista ei ollut mainintaa.

Ei taitto- ja nostokölisiä voi mitenkään niputtaa yhteen kategoriaan. Noita on erinomaisesti, huonosti ja siltä väliltä luovivia. Esimerkkejä erinomaisesti luovivista ovat vaikkapa Melges 24 ja 32, Fisrt 27.7 ja jotkur Baltic- ja Swan-mallit. Eikä tosiaan mainitut Guylinetkaan mitään huonoja ole.

Taitto- ja nostokölillä on mahdollista käyttää paljon suurempaa syväystä kuin kiinteällä olisi käytännöllistä tai sitten systeemin voi vain tehdä käytännössä täysin haitattomaksi. Taitto- tai nostoköli voi olla bulbillinen ja hyvin raskas, pelkkä lasikuituevät tai jotain tuolta väliltä.

Bulbista on vain haittaa kevyessä kelissä eikä kovassakaan sen etu luovilla ole mitenkään kiistaton ja selkeä.

Se on sitten toinen juttu, että monet nosto- ja taittoköliveneet on suunniteltu muista lähtökohdista kuin hyviä luoviominaisuuksia ajatellen.

Tuo kuvan vene ei taatusti ole hyvin luoviva. Erittäin pitkä ja matala köli on myrkkyä luoviominaisuuksille suuren vastuksen ja sorron takia. Siitä alas kääntyvä syvähkö eväköli voi auttaa sortoon merkittävästi, mutta ei poista suurta vastusta. Enemmän tuosta tulee moottoripursi mieleen!

Joakim1 kirjoitti:

Ei taitto- ja nostokölisiä voi mitenkään niputtaa yhteen kategoriaan. Noita on erinomaisesti, huonosti ja siltä väliltä luovivia. Esimerkkejä erinomaisesti luovivista ovat vaikkapa Melges 24 ja 32, Fisrt 27.7 ja jotkur Baltic- ja Swan-mallit. Eikä tosiaan mainitut Guylinetkaan mitään huonoja ole.

Taitto- ja nostokölillä on mahdollista käyttää paljon suurempaa syväystä kuin kiinteällä olisi käytännöllistä tai sitten systeemin voi vain tehdä käytännössä täysin haitattomaksi. Taitto- tai nostoköli voi olla bulbillinen ja hyvin raskas, pelkkä lasikuituevät tai jotain tuolta väliltä.

Bulbista on vain haittaa kevyessä kelissä eikä kovassakaan sen etu luovilla ole mitenkään kiistaton ja selkeä.

Se on sitten toinen juttu, että monet nosto- ja taittoköliveneet on suunniteltu muista lähtökohdista kuin hyviä luoviominaisuuksia ajatellen.

Tuo kuvan vene ei taatusti ole hyvin luoviva. Erittäin pitkä ja matala köli on myrkkyä luoviominaisuuksille suuren vastuksen ja sorron takia. Siitä alas kääntyvä syvähkö eväköli voi auttaa sortoon merkittävästi, mutta ei poista suurta vastusta. Enemmän tuosta tulee moottoripursi mieleen!

Lue lisää

Joo, eipä se ollutkaan kuva mistään ihanneratkaisusta, vaan enemmänkin periaatekuva tuosta keel-centerboad -kölistä, jolle en tiedä suomenkielistä nimeä.

Mutta tuo on silti hieno juttu, ettei taittokölisyys sinänsä sulje pois luoviominaisuuksia, jolloin veneeseen voi sisällyttää sekä hyvät purjehdusominaisuudet että kuljetettavuuden. Massaa voi hieman tulla lisää, mutta se ei välttämättä haittaa, kun veneen kokoa rajoittaa eniten tuo 2,5m leveys.

Joakim1 kirjoitti:

Ei taitto- ja nostokölisiä voi mitenkään niputtaa yhteen kategoriaan. Noita on erinomaisesti, huonosti ja siltä väliltä luovivia. Esimerkkejä erinomaisesti luovivista ovat vaikkapa Melges 24 ja 32, Fisrt 27.7 ja jotkur Baltic- ja Swan-mallit. Eikä tosiaan mainitut Guylinetkaan mitään huonoja ole.

Taitto- ja nostokölillä on mahdollista käyttää paljon suurempaa syväystä kuin kiinteällä olisi käytännöllistä tai sitten systeemin voi vain tehdä käytännössä täysin haitattomaksi. Taitto- tai nostoköli voi olla bulbillinen ja hyvin raskas, pelkkä lasikuituevät tai jotain tuolta väliltä.

Bulbista on vain haittaa kevyessä kelissä eikä kovassakaan sen etu luovilla ole mitenkään kiistaton ja selkeä.

Se on sitten toinen juttu, että monet nosto- ja taittoköliveneet on suunniteltu muista lähtökohdista kuin hyviä luoviominaisuuksia ajatellen.

Tuo kuvan vene ei taatusti ole hyvin luoviva. Erittäin pitkä ja matala köli on myrkkyä luoviominaisuuksille suuren vastuksen ja sorron takia. Siitä alas kääntyvä syvähkö eväköli voi auttaa sortoon merkittävästi, mutta ei poista suurta vastusta. Enemmän tuosta tulee moottoripursi mieleen!

Lue lisää

Taittoköli ei voi purjehtiessa olla Joakimin mainitsema bulbillinen tai painava. Painopiste siirtyisi voimakkaasti taakse. Buibiköli kipattuna olisi hydrodynaamisesti huono. Pogon bulbitonta syvää köliä tuskin voi vauhdissa kipsta äärileveästä perästä huolimatta.

Seppomartti kirjoitti:

Taittoköli ei voi purjehtiessa olla Joakimin mainitsema bulbillinen tai painava. Painopiste siirtyisi voimakkaasti taakse. Buibiköli kipattuna olisi hydrodynaamisesti huono. Pogon bulbitonta syvää köliä tuskin voi vauhdissa kipsta äärileveästä perästä huolimatta.

Lue lisää

Eikö Guylinen ja Pogojenkin taittuvat kölievät ole rautaa tai lyijyä ? Ja syväykset sitä luokkaa (Guylinet jossain 2,4 m paikkeilla ja Pogoissa jopa 3 m), että painopiste siirtyy vähintäänkin saman verran kuin normaalisyväyksisellä taittuvalla (2-2,2 m) L- tai bulbikölillä siirtyisi ? Bulbittomalla kölillä kölin painopiste siirtyy puolet sen pituudesta, eli n. metrin, mikä nyt ei kauhesti vaikuta. Vastaa ehkä 5 aikuisen siirtymistä veneen perään.

Tuskin noita taittuvakölisiä veneitä kuitenkaan kannattaa purjehtia köli ylhäällä lateraalipinnan, stabiliteetin ja köliprofiilin muuttumisen vuoksi. Niillä ajetaan lähinnä koneella hiljaa mataliin satamiin. Sen vuoksi oikein muotoiltu taittuva L- tai jopa bulbikölikin voisi olla toimiva.

Seppomartti kirjoitti:

Taittoköli ei voi purjehtiessa olla Joakimin mainitsema bulbillinen tai painava. Painopiste siirtyisi voimakkaasti taakse. Buibiköli kipattuna olisi hydrodynaamisesti huono. Pogon bulbitonta syvää köliä tuskin voi vauhdissa kipsta äärileveästä perästä huolimatta.

Lue lisää

Eikö Guylinen köli ole mielestäsi taittoköli? Se on lyijyä ja siinä on pieni bulbikin. Vai mikä se sitten on? https://nautiguy822.files.wordpress.com/2010/09/p9115290.jpg?w=480&h=360

Tietenkin tuo on hydrodynaamisesti huono kipattuna ja painopistekin siirtyy, mutta pääseepä mataliin lahtiin ja vähentää vaurioita karilleajossa.

Joakim1 kirjoitti:

Eikö Guylinen köli ole mielestäsi taittoköli? Se on lyijyä ja siinä on pieni bulbikin. Vai mikä se sitten on? https://nautiguy822.files.wordpress.com/2010/09/p9115290.jpg?w=480&h=360

Tietenkin tuo on hydrodynaamisesti huono kipattuna ja painopistekin siirtyy, mutta pääseepä mataliin lahtiin ja vähentää vaurioita karilleajossa.

Lue lisää

Taittuvakölinen on juuri nyt minulle akuutti ongelma kun tarkoitus on kopioida Pogon tyylistä kippiköliä. Designerin kanssa on päkäilty, että kun 2.5 tonnia n 2,5m syvälttä kipataan pohjan myöteiseksi niin mikä kaikki muuttuu. Tarkoitus olisi päästä lahtiin, vähentää pohjaan tai valaaseen törrmäämisen vaurioita, saada vuorovedessä vene kuivalle. Mutta köli kipattuna purjehtimiseen en usko olipa kölissä bulbi tai ei.
Jos joku tietää kuka suunnitteli tai valmisti guiveneiden kölit niin olisin kiitollinen. Valupaikan tiedän.

seppomartti kirjoitti:

Taittuvakölinen on juuri nyt minulle akuutti ongelma kun tarkoitus on kopioida Pogon tyylistä kippiköliä. Designerin kanssa on päkäilty, että kun 2.5 tonnia n 2,5m syvälttä kipataan pohjan myöteiseksi niin mikä kaikki muuttuu. Tarkoitus olisi päästä lahtiin, vähentää pohjaan tai valaaseen törrmäämisen vaurioita, saada vuorovedessä vene kuivalle. Mutta köli kipattuna purjehtimiseen en usko olipa kölissä bulbi tai ei.
Jos joku tietää kuka suunnitteli tai valmisti guiveneiden kölit niin olisin kiitollinen. Valupaikan tiedän.

Lue lisää

Eikö Guy itse sitten niitä kölejä suunnitellut? Oletko häneltä kysynyt?

Joakim1 kirjoitti:

Eikö Guy itse sitten niitä kölejä suunnitellut? Oletko häneltä kysynyt?

Niinpä, hänhän suunnitteli myöhemmin n. vuonna 2000 One 40-veneen, jossa oli myös painava kippiköli. Sittemmin hän oli Norjassa muotoiluprofessorina. Yhden One 40-veneen omistajan (rakensi veneensä itse) kanssa juttelin, ja hän kertoi purjehtivansa myös köli ainakin jonkun verran nostettuna, jotta hän pääsisi myös pienemmille väylille. Siinä veneessä oli hyvin leveä ja kantava perä, joten se varmaan auttoi.

No ei kai välttämättä, mutta jos se kölipaino siirretään puoli metriä ylemmäs kuin normaalisti, niin pitäähän sitä massaa kasvattaa, jotta oikaisuvoima säilyy samana. Tai sitten pienentää purjealaa, kun veneen leveyttä ei juuri voi kasvattaa.

vastatuuleen kirjoitti:

No ei kai välttämättä, mutta jos se kölipaino siirretään puoli metriä ylemmäs kuin normaalisti, niin pitäähän sitä massaa kasvattaa, jotta oikaisuvoima säilyy samana. Tai sitten pienentää purjealaa, kun veneen leveyttä ei juuri voi kasvattaa.

Lue lisää

Melgesissä, First 27.7:ssa ja muutamassa muussa on siis pystysuoraan nouseva bulbillinen nostoköli, joka ei poikkea purjehduksellisesti käytännössä lainkaan vastaavasta kiintökölisestä.

Minun ensimmäisessä veneessä oli vesipainolasti ja pystysuoraan nouseva rautaköli, joka painoi saman verran kuin tuo vesi. Sekin luovi oikein hyvin kevyessä kelissä ja kovemmassakin ongelma oli lähinnä pieni pituus.

vastatuuleen kirjoitti:

No ei kai välttämättä, mutta jos se kölipaino siirretään puoli metriä ylemmäs kuin normaalisti, niin pitäähän sitä massaa kasvattaa, jotta oikaisuvoima säilyy samana. Tai sitten pienentää purjealaa, kun veneen leveyttä ei juuri voi kasvattaa.

Lue lisää

Kumpaa oikeasti haluat, hyvin nouevan veneen vai hyvin luovivan veneen?
Nuo ovat lähempänä vastakohtia kuin synonyymejä.
Hidas vene luovii huonosti, eli sillä on alhinen vmg, mutta jos sillä on suuri ja syvä köli se nousee tuuleen erittäin hyvin verrattuna muuten samanlaiseen veneeseen, jolla on matalampi ja pienemmällä pinta-alalla varustettu köli. Tämä siksi, että hitaalla veneellä tosituuli tulee tiukemmassa kulmassa, jos apparenttikulma pidetään samana. Se siis nousee paremmin omaa vmg-maksimia ajettaessa.
Suuri märkäpinta ei siis ole haitta haettaessa hyvin nousevaa venettä, mutta on tosi surkea jos haetaankin hyvin luovivaa venettä. Tämä pätee erityisen hyvin silloin kun suuri märkäpinta johtuu suuresta kölistä.

Veneestä voi tehdä, ja mainittu melges24 on juuri sellainen, jolla kölipaino on ylempänä, vakavuus pienempi, eikä purjea-alaa ole yhtään pienennetty eikä rikikään ole matala eikä vene myöskään erityisen leveä. Se vain vaatii miehistöä laidalle ja/tai aikaisen latistamisen ja/tai reivaamisen.

mitäetsit kirjoitti:

Kumpaa oikeasti haluat, hyvin nouevan veneen vai hyvin luovivan veneen?
Nuo ovat lähempänä vastakohtia kuin synonyymejä.
Hidas vene luovii huonosti, eli sillä on alhinen vmg, mutta jos sillä on suuri ja syvä köli se nousee tuuleen erittäin hyvin verrattuna muuten samanlaiseen veneeseen, jolla on matalampi ja pienemmällä pinta-alalla varustettu köli. Tämä siksi, että hitaalla veneellä tosituuli tulee tiukemmassa kulmassa, jos apparenttikulma pidetään samana. Se siis nousee paremmin omaa vmg-maksimia ajettaessa.
Suuri märkäpinta ei siis ole haitta haettaessa hyvin nousevaa venettä, mutta on tosi surkea jos haetaankin hyvin luovivaa venettä. Tämä pätee erityisen hyvin silloin kun suuri märkäpinta johtuu suuresta kölistä.

Veneestä voi tehdä, ja mainittu melges24 on juuri sellainen, jolla kölipaino on ylempänä, vakavuus pienempi, eikä purjea-alaa ole yhtään pienennetty eikä rikikään ole matala eikä vene myöskään erityisen leveä. Se vain vaatii miehistöä laidalle ja/tai aikaisen latistamisen ja/tai reivaamisen.

Lue lisää

No siis näillä termein ilmaistuna etsin venettä jolla on hyvä vmg, noin 7-8m pituutta ja traileroitavissa (laskettavissa veneluiskalta). Tuo viimeinen vaatimus tuonee mukaan taitto- tai nostokölin, koska matalakölisellä on näköjään tuo huono vmg.

Tämän keskustelun perusteella luulisin, että tuota vmg:tä voisi jotenkin arvioida LWL:n, purjealan ja kölin syvyyden perusteella, kun leveys on 2,5m. Voiko?

Aika vaikeaksi menee vaatimuksesi! Useinmiten nosto- tai taittokölistä jää jotain rungon alle. Tämä hankaloittaa trailerointia ja/tai vaatii juuri ko. veneelle tehdyn erikoistrailerin. 7-8 m veneelle 2,5 m on varsin vähän nykyään, joten valikoimaa löytyy lähinnä 70- ja 80-luvulta tai pienemmästä päästä.

Et muistaakseni ole maininnut vielä mitään hintatasosta, punkkien lukumäärästä tai mukavuuksista. Yksi vaihtoehto voisi olla First Class 8. Se on ainakin mittoihin menevä ja varsin hyvin luoviva vene. Köli taittuu rungon alle (ei sisään), mikä voi olla vaikeaa traileroinnille ja mukaavuustaso on telttaluokkaa.

Suurin osa kunnolla traileroitavista on selvästi H:ta hitaampia.

Joakim1 kirjoitti:

Aika vaikeaksi menee vaatimuksesi! Useinmiten nosto- tai taittokölistä jää jotain rungon alle. Tämä hankaloittaa trailerointia ja/tai vaatii juuri ko. veneelle tehdyn erikoistrailerin. 7-8 m veneelle 2,5 m on varsin vähän nykyään, joten valikoimaa löytyy lähinnä 70- ja 80-luvulta tai pienemmästä päästä.

Et muistaakseni ole maininnut vielä mitään hintatasosta, punkkien lukumäärästä tai mukavuuksista. Yksi vaihtoehto voisi olla First Class 8. Se on ainakin mittoihin menevä ja varsin hyvin luoviva vene. Köli taittuu rungon alle (ei sisään), mikä voi olla vaikeaa traileroinnille ja mukaavuustaso on telttaluokkaa.

Suurin osa kunnolla traileroitavista on selvästi H:ta hitaampia.

Lue lisää

Joo, toki traileri pitää räätälöidä veneen mukaan, mikä ei sinänsä ole ongelma. Luen juuri aiheesta kirjaa, missä on mainittu apukikkoina mm. jatkettava aisa, millä tarilerin saa syvemmälle veteen, jos veneessä on suuri syväys. H-veneen 1,2m lienee kuitenkin hieman liikaa, mutta ei teknisesti mahdoton. Siinä saattaa vastaan tulla laskuluiskien pituudet veden alla, kun kärry menee parin metrin syvyyteen. Joku 50cm köli ei tuottane ongelmia trailerin suhteen. Ja jos sellaisen sisällä olisi sopiva kääntököli, vaikka 2m syväykseen asti, niin eiköhän tuollainen jo kohtuudella luovi?

Itse veneelle on sitten vaihtoehtoja enemmänkin: 70-80-luvun veneet ja tarvittaessa sellaiseen uusiksi tehty kölirakenne (kiinteä -> taitto). Tai sitten joku sopiva Ruotsista tai Keski-Euroopasta, missä tällaisia veneitä on paljon. En ole vielä tutkinut markkinoita, kun suunnittelen tuota kokonaisuutta (kaikkia vaatimuksia) ensin. Mitään kisavenettä en ole etsimässä vaan hyvin purjehtivaa tämän luokan retkipurjevenettä. H-vene on kooltaan ja varustelultaan sopivaa luokkaa.

Hintataso on max. 15 000€ valmiista veneestä varusteineen. Siihen on laskettu paljon omaa työtä kunnostukseen, jotta sopivan rungon hinta lienee siellä muutaman tonnin kieppeillä.

"Yksi vaihtoehto voisi olla First Class 8."

Kiitos vihjeestä. Tämä vaikuttaa aika paljon siltä, mitä etsin.

Joo, tätä mieltä oli itsekin aluksi. nyt kun olen hieman enemmän aiheeseen perehtynyt, en ole enää lainkaan samaa mieltä. Luulin, että kääntököli on ihan lelu, mutta eipä se sitä olekaan, oikein tehtynä jopa parempi kuin moni kiintoköli.

H-veneen kokoinen paatti kulkee myös kevyesti trailerilla (veturina LR Discovery), mutta on hankala siitä laskea, eli vaatii käytännössä nosturin. Siksi joku vastaava kääntökölinen voisi toimia hyvin molemmissa ominaisuuksissa.

Noin teoriassa H-veneeseenkin voisi varmaan rakentaa trailerin, mistä sen saa luiskalta veteen. En vain tiedä, mikä on noiden luiskien pituus veden alla ja tuottaako se vaikeuksia. Muuten vaikka 8m jatkoaisalla kärryn saa kyllä riittävän syvälle.

Tilan ja hinnan puolesta tuon kokoluokan (7-8m x 2,5m ) purjevene on juuri se, mitä olen etsimässä. Ja purjehdusominaisuuksissa en etsi kilpuria, vaan kuten olen jo moneen kertaan sanonut, venettä joka nousee mukavasti tuuleen, niin että viitsii vastatuuleen luovia. Jollain 60 asteen nouskukulmalla menee hermot. :)

Pahoittelen, jos aloitin kyselyn hieman väärästä päästä, olisi pitänyt heti puhua taittokölisten luovimisesta. Mutta tällaiset ajatukset elävät aina, ja ihan hyvää keskusteluahan tämäkin on ollut.

vastatuuleen kirjoitti:

Joo, tätä mieltä oli itsekin aluksi. nyt kun olen hieman enemmän aiheeseen perehtynyt, en ole enää lainkaan samaa mieltä. Luulin, että kääntököli on ihan lelu, mutta eipä se sitä olekaan, oikein tehtynä jopa parempi kuin moni kiintoköli.

H-veneen kokoinen paatti kulkee myös kevyesti trailerilla (veturina LR Discovery), mutta on hankala siitä laskea, eli vaatii käytännössä nosturin. Siksi joku vastaava kääntökölinen voisi toimia hyvin molemmissa ominaisuuksissa.

Noin teoriassa H-veneeseenkin voisi varmaan rakentaa trailerin, mistä sen saa luiskalta veteen. En vain tiedä, mikä on noiden luiskien pituus veden alla ja tuottaako se vaikeuksia. Muuten vaikka 8m jatkoaisalla kärryn saa kyllä riittävän syvälle.

Tilan ja hinnan puolesta tuon kokoluokan (7-8m x 2,5m ) purjevene on juuri se, mitä olen etsimässä. Ja purjehdusominaisuuksissa en etsi kilpuria, vaan kuten olen jo moneen kertaan sanonut, venettä joka nousee mukavasti tuuleen, niin että viitsii vastatuuleen luovia. Jollain 60 asteen nouskukulmalla menee hermot. :)

Pahoittelen, jos aloitin kyselyn hieman väärästä päästä, olisi pitänyt heti puhua taittokölisten luovimisesta. Mutta tällaiset ajatukset elävät aina, ja ihan hyvää keskusteluahan tämäkin on ollut.

Lue lisää

uuden veneen tekeminen/teettäminen piirrustusten pohjalta taitaa ylittää budjettisi, mutta katsopa mielenkiinnosta kahden trailerotavan piirrustuksia
"high performance trailer sailer"

Didi 26
http://www.dixdesign.com/26didi.htm

North Island sharpie
http://www.nisboats.com/mainpages/26plans.html

adasafafa kirjoitti:

uuden veneen tekeminen/teettäminen piirrustusten pohjalta taitaa ylittää budjettisi, mutta katsopa mielenkiinnosta kahden trailerotavan piirrustuksia
"high performance trailer sailer"

Didi 26
http://www.dixdesign.com/26didi.htm

North Island sharpie
http://www.nisboats.com/mainpages/26plans.html

Lue lisää

Joo, veneen tekeminen ei tällä hetkellä tule kyseeseen. Olisi ihan mielenkiintoista sekin, mutta ei ole aikaa eikä rahaa. Valmis vanha runko kunnostettuna/modifioituna on minun tarpeisiini paras vaihtoehto.

Ihan mielenkiintoisia veneitä, etenkin tuo Didi26.

vastatuuleen kirjoitti:

Joo, tätä mieltä oli itsekin aluksi. nyt kun olen hieman enemmän aiheeseen perehtynyt, en ole enää lainkaan samaa mieltä. Luulin, että kääntököli on ihan lelu, mutta eipä se sitä olekaan, oikein tehtynä jopa parempi kuin moni kiintoköli.

H-veneen kokoinen paatti kulkee myös kevyesti trailerilla (veturina LR Discovery), mutta on hankala siitä laskea, eli vaatii käytännössä nosturin. Siksi joku vastaava kääntökölinen voisi toimia hyvin molemmissa ominaisuuksissa.

Noin teoriassa H-veneeseenkin voisi varmaan rakentaa trailerin, mistä sen saa luiskalta veteen. En vain tiedä, mikä on noiden luiskien pituus veden alla ja tuottaako se vaikeuksia. Muuten vaikka 8m jatkoaisalla kärryn saa kyllä riittävän syvälle.

Tilan ja hinnan puolesta tuon kokoluokan (7-8m x 2,5m ) purjevene on juuri se, mitä olen etsimässä. Ja purjehdusominaisuuksissa en etsi kilpuria, vaan kuten olen jo moneen kertaan sanonut, venettä joka nousee mukavasti tuuleen, niin että viitsii vastatuuleen luovia. Jollain 60 asteen nouskukulmalla menee hermot. :)

Pahoittelen, jos aloitin kyselyn hieman väärästä päästä, olisi pitänyt heti puhua taittokölisten luovimisesta. Mutta tällaiset ajatukset elävät aina, ja ihan hyvää keskusteluahan tämäkin on ollut.

Lue lisää

Jos arvostat luovimista noin paljon, niin Ruotsi on pullollaan paikallisia saaristoristeilijöitä. Traileroinnin voi kyllä silloin unohtaa.
http://www.blocket.se/stockholm/Passad_S21_Mycket_valseglande_kryssare_61201877.htm?ca=11&w=3

http://www.blocket.se/stockholm/Passad_S21_Mycket_valseglande_kryssare_61201877.htm?ca=11&w=3

vastatuuleen kirjoitti:

Joo, tätä mieltä oli itsekin aluksi. nyt kun olen hieman enemmän aiheeseen perehtynyt, en ole enää lainkaan samaa mieltä. Luulin, että kääntököli on ihan lelu, mutta eipä se sitä olekaan, oikein tehtynä jopa parempi kuin moni kiintoköli.

H-veneen kokoinen paatti kulkee myös kevyesti trailerilla (veturina LR Discovery), mutta on hankala siitä laskea, eli vaatii käytännössä nosturin. Siksi joku vastaava kääntökölinen voisi toimia hyvin molemmissa ominaisuuksissa.

Noin teoriassa H-veneeseenkin voisi varmaan rakentaa trailerin, mistä sen saa luiskalta veteen. En vain tiedä, mikä on noiden luiskien pituus veden alla ja tuottaako se vaikeuksia. Muuten vaikka 8m jatkoaisalla kärryn saa kyllä riittävän syvälle.

Tilan ja hinnan puolesta tuon kokoluokan (7-8m x 2,5m ) purjevene on juuri se, mitä olen etsimässä. Ja purjehdusominaisuuksissa en etsi kilpuria, vaan kuten olen jo moneen kertaan sanonut, venettä joka nousee mukavasti tuuleen, niin että viitsii vastatuuleen luovia. Jollain 60 asteen nouskukulmalla menee hermot. :)

Pahoittelen, jos aloitin kyselyn hieman väärästä päästä, olisi pitänyt heti puhua taittokölisten luovimisesta. Mutta tällaiset ajatukset elävät aina, ja ihan hyvää keskusteluahan tämäkin on ollut.

Lue lisää

Jos se köli jää veneen alle näkösälle, tulee vene varsin ylös trailerin päälle. Tällöin pitää traileri saada ajettua normaalia paljon syvemmälle veteen. Yhtälö käy hyvin hankalaksi. Kölin täytyy olla sellainen, että se menee veneen sisään kokonaan.

Bossu kirjoitti:

Jos se köli jää veneen alle näkösälle, tulee vene varsin ylös trailerin päälle. Tällöin pitää traileri saada ajettua normaalia paljon syvemmälle veteen. Yhtälö käy hyvin hankalaksi. Kölin täytyy olla sellainen, että se menee veneen sisään kokonaan.

Lue lisää

Ei tuo sinänsä haittaa muuta, kuin että traileri pitää saada syvemmälle veteen laskettaessa. Tämä onnistunee jatkoaisalla, jos vain luiskassa riittää syvyyttä. Ja toki ilmanvastus hieman kasvaa maantillä.

vastatuuleen kirjoitti:

Ei tuo sinänsä haittaa muuta, kuin että traileri pitää saada syvemmälle veteen laskettaessa. Tämä onnistunee jatkoaisalla, jos vain luiskassa riittää syvyyttä. Ja toki ilmanvastus hieman kasvaa maantillä.

Lue lisää

Jatkoaisan sijaan voi käyttää maasturin vinssin vaijeria. Tällä menetelmällä olen taannoin laskenut ja nostanut mitoiltaan H-venettä vastaavan GT-kryssaren onnistuneesti. Pitkiä maantiematkoja en kuitenkaan harrastanut.

Eipä se ole mikään ehdoton pituusraja, mutta jos maksimi leveys on 2,5m, niin eipä tuosta yli 8m pituudesta ole juuri hyötyä. Ei sellaisia veneitä enää tehdä, eikä kai pituus vaikuta luovimisominaisuuksiin. 2,5m siksi, että sillä pääsee myös Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Lisäksi tulee trailerin hinta, maston pituus, maston pystytys ilman nosturia ja muita riesoja ilman varsinaista hyötyä.

Suurempi pituus parantaa olennaisesti VMG:tä vastatuuleen. Myös silloin kun leveys pysyy samana. Mieleen tulee vanhemmasta kalustosta ainakin Dynamic 35, joka tosin on liian painava vakiokölisenä henkilöautokalustolle. Voisihan siihen modata syvemmän ja kevyemmän pistokölin, mutta se taas ylittää budjettisi. Suurimmat VMG:t tosin saavutetaan taittuvapalkkisilla trimaraaneilla, jos traileroitavuus on ehdoton rajoite. Suurempi pituus on aina myös aivan olennainen tekijä sisätilojen kannalta.

PituusRatkaisee kirjoitti:

Suurempi pituus parantaa olennaisesti VMG:tä vastatuuleen. Myös silloin kun leveys pysyy samana. Mieleen tulee vanhemmasta kalustosta ainakin Dynamic 35, joka tosin on liian painava vakiokölisenä henkilöautokalustolle. Voisihan siihen modata syvemmän ja kevyemmän pistokölin, mutta se taas ylittää budjettisi. Suurimmat VMG:t tosin saavutetaan taittuvapalkkisilla trimaraaneilla, jos traileroitavuus on ehdoton rajoite. Suurempi pituus on aina myös aivan olennainen tekijä sisätilojen kannalta.

Lue lisää

Absoluuttinen nopeus (myös vmg) on toki parempi pitkällä rungolla, mutta tuuleennouskulmaan tämä ei kai vaikuta. Ero johtuu vain pitkän rungon suuremmasta runkonopeudesta.

Mä näenkin tärkeänä, että vene nousee tulleen noin samalla helppoudella kuin kulkee myötäiseen. Absoluuttinen vauhti ei ole sinänsä tärkeää, vaan etenemisen tunne.

Eikös 45 astetta tosituulta ole sopiva yleisarvio nousukulmaksi? Vai mikä on normaalivene? Sortoa tuossa ei taida olla mukana. X-35 vastaava luku 4 m/s tuulessa on tulkintani mukaan 42,7 astetta. http://www.x-yachts.fi/files/$misc/X-35_PolarDiagram.pdf

minierkki kirjoitti:

Eikös 45 astetta tosituulta ole sopiva yleisarvio nousukulmaksi? Vai mikä on normaalivene? Sortoa tuossa ei taida olla mukana. X-35 vastaava luku 4 m/s tuulessa on tulkintani mukaan 42,7 astetta. http://www.x-yachts.fi/files/$misc/X-35_PolarDiagram.pdf

Lue lisää

Ihan hyvä yleisarvio. Edellisen veneen nousukulma oli aika tarkkaan 45 astetta gps-trackista mitattuna. Se oli 1980-luvun "sporttinen perhevene", mutta leveät rustit rajoittivat nousukykyä. Kisoissa löytyyi sekä paremmin että huonommin tuuleen nousevia, hieman myös tuulen voimakkuudesta riiippuen.
Nykyinen vene on 1990-luvun konstruktio ja luonteeltaan muuten samankaltainen, mutta nousukulma on selvästi parempi noin 41 astetta. Kapeampi jalustuskulma ja uudenaikaisempi köli vaikuttaa.

Nousukulma tosituuleen riippuu aika paljon tuulen nopeudesta. Oman 2000-luvun veneen polaarien mukaan 6-20 solmun tuulessa tulisi ajaa 23-25 asteen apparenttikulmalla. Tällöin kulma tosituuleen vaihtelee 44 ja 37 asteen välillä tuulen nopeudesta riippuen. Parempi kulma tietty kovemmassa tuulessa, kun "vauhtituulen" vaikutus on pienempi.