Etelä-Suomen Sanomat totesi, että johtajien palkkakehitys ja bonukset on kuin märkä rätti vasten yheiskuntasopimuksen rakentajia.
Niinpä oikein. Märkä rätti. Yhteiskuntasopimuksesta hyötyisi kuka ja miten?
Kun palkkoja alennetaan, palkatonta työaikaa lisätään ja työehtoja heikennetään, niin kukahan se siitä hyötyy. Yhteiskuntako eli me palkansaajat, eläkeläiset, opiskelijat, pienituloiset - vai vuorineuvokset ja yritysjohtajat? On selvää, että kun yrityksen palkkamenot pienenevät, niin tulos paranee ja tuloksen perusteella maksettavat johtajien bonukset ja sijoittajien osingot paranevat. Yhteiskunta kärsii, kun kuluttajien ostovoima heikkenee ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita.
Vuonna 2007 laman alkaessa yritykset viettivät osinkokarnevaaleja ja maksoivat ennätyssuuria osinkoja. Voittoja tai kertyneitä pääomia ei käytetty hekilöstön koulutukseen tai uusiin innovaatioihin eikä kasvatettu vientiponnistuksia kertyneistä pääomista.
Kilpailukyvyn ja vientivetoisuuden nimissä on pääomatulot muutettu vähäiseksi tasaveroksi (eläke- ja palkkatulojen pysyessä progressiivisena), poistettu varallisuusvero, yhteisöveroa on alennettu 26 prosentista 20 prosenttiin jne.
Vaan eipä vienti vedä eikä uusia innovaatioita synny, ja jos syntyykin ne myydään vähäiseen hintaan monikansallisille yrityksille, kun myyntivoittojen verotus on vähäistä. Vähäisen verokertymän vuoksi on otettu ulkomaan velkaa yli 100 miljardia köyhyysvajeen ja leipäjonojen kasvaessa. Minne ovat miljardit menneet?
Ilta-Sanomat kirjoitti 28.7. "Johtajien palkkakehitys omassa maailmassaan" ja ingressinä "Joillakin johtajlla on ison palkan päälle vielä valtavat irtisanomiskorvaukset. Siinäkin mielessä he elävät eri maailmassa kuin normaali palkansaaja" (SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen).
Tässä näitä johtajien palkkoja ja bonuksia ja epätodellisen suuria tuloja (Lähteet HS, yhtiöiden tilinpäätökset, SAK) Ilta-Sanomien artikkelin mukaan.
Yhteiskuntasopimukseen he voisivat ottaa osaa jos haluavat halutessaan pienentää tulojaan eli miljoonapalkkojaan, satojen tuhansien eurojen bonuksiaan, lyhyen ja pitkän tähtäimen bonuksiaan (osakkeina), eläkejärjestelyjään, irtisanomiskorvauksiaan - vai mistä vapaaehtoisesti?
Sakari Tamminen, Rautaruukki, bonukset nousivat 478 % (2013:sta vuoteen 2014)
- palkka ja bonus yhteensä 1.197.000 euroa v.2014 (bonus 474.000)
- maksut vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn 196.000 euroa
- irtisanottuja 2013 - 2014 yhteensä 151
Matti Halmesmäki, Kesko, irtisanomisen varalta 1.842.600 euron "potkukorvaus".
- palkka ja bonus yhteensä 1.281.300 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 662
Matti Lievonen, Neste Oil, bonukset nousivat (2013-2014) 59 % eli 228.962 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 921.329 v.2014
- lisäeläkemaksuja 618.700
- irtisanottuja yhteensä 124
Björn Rosengren, Wärtsilä, bonus kasvoi 430.000 euroon 138.000 eurosta eli 212 %.
- Palkka ja bonus yhteensä 1.092.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 142
Pekka Lundmark, Konecranes, bonus nousi 292 % vuoteen 2013 verrattuna eli 430.000 euroon 120.000 eurosta.
- Palkka ja bonus yhteens 1.066.071 v. 2014
- irtisanottuja yhteensä 71
Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, bonus 627.000 euroa ja irtisanomiskorvaus potkujen varalta 2.697.500 euroa.
- palkka ja bonus yhteensä 1.706.000 v. 2014
- irtisanottuja 2013-2014 yhteensä 340
Olisi mielenkiintoista tietää, miten em. pörssiyhtiöiden johtajien bonukset on laskettu. Lankeavatko bonukset maksuun, jos yrityksen pääoma karttuu palkkamenojen pienentymien seurauksena kun henkilökuntaa irtisanotaan? Onko henkilökuntaa irtisanottu robotiikan, digitaalitekniikan vai minkä vuoksi?
Ennen yhteiskuntasopimuksen solmimista pitäisi palkansaajapuolen luottamusmiesten kokoontua pohtimaan ammattiliittojen johtajien kanssa, miksi yritysten tuloksesta bonuksia maksetaan vain johtajille ei työn tekijöille? Miksi suuria voittoja tehneet yritykset irtisanovat eniten? Miksi pääomatulojen verotus ei Suomessa yllä muiden EU-maiden tasolle? Miksi palkkahaitari on Suomessa kasvannut siten, että johtajien palkkakehitys on omassa maailmassaan. Eli pitäisikö työntekijöiden tinkiä pienistä palkoistaan, entisestään heikosta irtisanomissuojastaan ja tulevista eläkkeistään kun toinen sopijapuoli (EK) on saanut jäsenyritystensä johtajille miljoonapalkat ja jopa 478 prosentilla nousseet bonukset tai jopa noin 2,7 miljoonan euron irtisanomissuojan siitä samasta tuloksesta.
Toisin sanoen jos niin sanotulla yhteiskuntasopimuksella työntekijöiden palkkoja ja työehtoja heikennetään mutta johtotason miljonäärien bonukset ja työehdot vastaavasti paranevat, onko se yhteiskuntasopimista? Hallitusohjelmaan sisältyvä yhteiskuntasopimus on tuloeroja ja köyhyysvajetta kasvattava kiristyssopimus, joka toteutuessaan vaikuttaisi talouskasvuun heikentävästi ja lisäisi eriarvoistumista ja suuria tuloeroja.
Mikä ihmeen YHTEISKUNTA-sopimus
47
53
Vastaukset
- ryöstöä
Sopimus tarkoittaa, että eläkeläisiä, työttömiä ja sairaita riistetään sikana. Firmoille tukija ja maajussiloisille. Kreikkaan miljardeja ja mamututus ennätyssuureksi!
- KEPULIKÖKKÄRE-Hall
Sitä mieltä minäkin olen, oppositio yhtyy näköjään tähän, näkihän tämän
monikulttuuri-mielenosoituskin järjestettiin Persujen hallituksesta
potkimisen kansaisten hyväksymisen saamisesksi ja opposition pääsemiseksi
tähän KEPULIKÖKKÄRE-hallitukseen. - köyhienkohtalo
Soinin porvarien nuoleminen ärsyttää persuja, jotka eivät muuta voi, kun projisoida nyt kiukkunsa syyttömiin ulkomaalaisiin.
Soini petti köyhät työläiset, työttömät ja eläkeläiset!
Nälkävuodet häämöttää! - kaikkimenee
Nykyään yritys voi irtisanoa mistä syystä vain. Kuitenkin perusteena käytetään huonoa taloutta, jolloin voidaan aloitta YT-neuvottelut. Esimerkkinä nyt Nokian Renkaat: Yrityksen tulos yli 80 miljoonaa voittoa. Nokian Renkaat aloitti YT-neuvoyyelut tavoitteena 150 työntekijän vähennys Nokialta. Miten Yritys voi käyttää perusteena huonoa taloutta? Jossain on vikaa, kun tuollainen yhteiskunnassa hyväksytään.
Kansanedustajat - te olette siellä huolehtimassa Suomen työllisyydestä. Ei ihme, että työttömiä on pilvin pimein, kun tuollainen sallitaan. Onko teillä yhtään selkärankaa? Te olette vastuussa maan taloudesta - ette yritysten voittojen maksimoinnista! - kohtuuden_kannattaja
Sopimus kyllä tarkoittais sitä,että työssäolevatkin jotenkin osallistuisivat siihen,että maan talous saatais kuntoon.Eikä jouduttais työttömiltä ka eläleläisiltä leikkaamaan niin rajusti.
Olen hyväpalkkaisessa työssä omasta mielestäni,jotain 2700 euroa kuukausi.
Ja omalta osaltani olisin valmis jostakin saavutetusta edusta kuopumaankin ,
että saatais vienti vetämään.Se olis meidän kaikkien suomalaisten etu.
Voi olla että Lylyllä ja kumppaneilla on muut suunnitelmat,mutta ei heidän lakkoilullaan maata nosteta. - PELASTASUOMIPROJEKTI
KYSYMYS: LUOPUVATKO YRITYSJOHTAJAT OPTIOISTAAN JA BONUKSISTAAN VASTINEEKSI YHTEISKUNTASOPIMUKSISTA ?
Uutiset yle
Kotimaa
Kotimaa 19.8.2015
Yhteiskuntasopimuksesta neuvotellaan taas tänään
Pääministeri Sipilä on ilmoittanut perjantain olevan ehdoton takaraja yhteiskuntasopimukselle.
Kesäranta.
Työmarkkinaosapuolet tapaavat tänään Kesärannassa. Kuva: Tiina Lundán / Yle
Työmarkkinaosapuolet tapaavat tänään pääministeri Juha Sipilän kutsumana.
Sipilän mukaan neuvotteluosapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ilmoitti tiistaina, ettei SAK suostu yhteiskuntasopimukseen ehdotettua yksikkötyökustannusten prosenttitavoitetta.
Sipilä on aiemmin ilmoittanut, että perjantai on yhteiskuntasopimuksen ehdoton takaraja.
Sopimusta pyritään saamaan kokoon entisen valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johdolla. Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta alkavat tänään illalla.
- yksiynnäkaksi
Jokaisen hallituksen myös kepu-vetoisen on annettava jokin potti EK:n pörssifirmojen patruunoille ja suursijoittajille. Käteinen lahjoitti 800Me "veroalennuksen" osinkojen jakoihin ja nyt on Sipilän vuoro. 100 tuntia orjatyötä jotta sekin säästö voitaisi antaa osinkoina sijoittajille...hmm paljonkohan tuo osinkoja tuo sikariportaalle?
- Vastuunanto
Keskustapuolueen (aiemmin Maalaisliitto) hallituksia on ollut 90-luvulta alkaen jo viisi ja Sipilän hallitus on kuudes. Pääministerinä ja hallituksen perustajana on ollut keskustalainen kansanedustaja kaikkiaan kuudessa eri hallituksessa.
Kepulaiset hallitukset aikajärjestyksessä 1991 - 2015
- Ahon lamahallitus 1991 - 1995 (kesk, kok, rkp, skl)
- Jäätteenmäen hallitus 2003 - 2003 (kesk, sdp, rkp)
- Vanhasen I hallitus 2003 - 2007 (kesk, sdp, rkp)
- Vanhasen II hallitus 2007 - 2010 (kesk, kok, vihr, rkp)
- Kiviniemen hallitus 2010 - 2011 (kesk, kok, vihr, rkp)
- SIPILÄN hallitus 29.5.2015 alkaen ja on edelleen... (kesk, ps, kok)
Demarihallitukset, pääministeri demari
- Lipposen I hallitus 1995 - 1999 (sdp, kok, vas, vihr, rkp)
- Lipposen II hallitus 1999 - 2003 (sdp, kok, vas, rkp, vihr)
Kokoomushallitukset, pääministeri kokoomuslainen
(Holkerin hallitus 1987 - 1991, kok, sdp, rkp, smp)
- Kataisen hallitus 2011 - 2014 (kok, sdp, vihr, rkp, k, vas)
- Stubbin hallitus 2014 - 2015 (kok, sdp, rkp, vihr)
Vanhanen ja Kiviniemi perustelivat vauhdikkaasti EU-maiden tukemista ja Suomen osallisuutta. EU:n tukirahastojen kerääminen aloitettiin, kun selvisi, ettei Kreikka selviä veloistaan. Pankkien vastuut holtittomasta velanannosta siirrettiin valtioille eli veronmaksajille. Hallitusvastuu on useimmiten ollut keskustapuolueella, joka on muita puolueita useimmin ollut hallituksen perustaja ja pääministeripuolue. Myös yli puolet Suomen kunnista on keskustajohtoisia, joten keskustapuolueen vaikutus on ollut erikoisen suuri suomalaisessa yhteiskunnassa. Esko Ahon lamahallitus -91 - -95 eriytti pääomatulojen ja palkkatulojen verotuksen siten, että pääomatuloista ryhdyttiin perimään matala tasavero ja palkkatulot (ja eläkkeet) säilyivät progressiivisen veron piirissä. Siitä alkaen tuloerot ovat kasvaneet ja kasvavat yhä enemmän Sipilän (kesk) pääministerikaudella, kun köyhiltä ja pienituloisilta leikataan. - KEPULIKÖKKÄRI-hallitus
Kepulikökkäreiden tyypillistä politiikkaa, pitäähän se arvata, kaikkinen kieroiluineen.
Oppositiopuoluolueiden KEPULIKÖKKÄRI-hallitukseen pääsyä vauhdittaa heidän
kieroilunhalunsa. - athr_
KEPULIKÖKKÄRI-hallitus kirjoitti:
Kepulikökkäreiden tyypillistä politiikkaa, pitäähän se arvata, kaikkinen kieroiluineen.
Oppositiopuoluolueiden KEPULIKÖKKÄRI-hallitukseen pääsyä vauhdittaa heidän
kieroilunhalunsa.Tuomosta pojankoltiaisten kirjoittelua.No teiltä nyt ei voi vaatiakkaan tuon järkevämpää.Te ette viellä elämässänne ole muuta joutuneen telemään, kun leivästä sitä yhtä.
- Porvarihallitus
Sipilä ja >Stubb osaa suojella rikkaita, heidän elintasona ei saa pudota centtiäkään, otetaan työttömiltä ja pieneläkeläisiltä, antaa rahan mennä veroparatiisiin ja vuorineuvokset nauraa, pistetään köyhät kuseen.
Hyvä Sipilä, stubb, soini, meillä on porvarihallitus ja jälki sen mukaista,e nsi vaalessa tarjoavat taas kahiva ja lupaaavt auttaa eläkeläisiä, unohtavat mainita, että tarkoittavat superrikkaita eläkeäisiä
Hyvä Sipilä olet rehti mies, viet köyhiltä ja annat lisää rikkaille ja lisää mamuja lisää sekä Kreikkaan rahoitusta ja Stubbilla on kaunis hymy, varsinkin kun leikkaa köyhiltä, Timo hieman pahoillaan pitää ottaa köyhiltä, kun rikkailta ei voi ottaa, koska Juha ja Aleksander sanovat niin.- EKmäärää
Juuri näin, porvarit ajavat häikälemättömällä ahneudellan maan lamaan, kehtaavat vielä leikata köyhiltä se ei riitä, että nostavat omia etujaan, kyllä Sipilän ja Stubbin porukka osaa!!!!!!!!!!
- Työvoimakustannus
Yhteiskuntasopimusta vaativa hallitus vaatii palkkojen alentamista kilpailukykyyn vedoten, kun kilpailijamaissa on muka parempi kilpailukyky. Uskooko joku, että työvoimakustannuksia vähentämällä Suomi saadaan nousuun, vienti vetää ja työttömyys vähenee. Höpö. Höpö. Yhteiskuntasopimukseen ja Suomen muka huonoon kilpailukykyyn uskovia vedetään höplästä. EK vaatii työehtojen heikennyksiä ja palkkojen pienentämistä ja SSS-hallitus yrittää toteuttaa työantajajärjestöjen vaatimukset parhaan kykynsä mukaan, mitä varten on kehitelty YHTEISKUNTASOPIMUS.
EUROSTAT pitää erilaisia EU-maiden tilastoja ja netistä on helppo katsoa TYÖVOIMAKUSTANNUKSISTA ei EU-maissa. Kaikissa pohjoismaissa on Suomea korkeammat työvoimakustannukset. Norjassa kaikken korkeimmat, jopa lähes viidenneksen korkeammat kuin toisena olevassa Ruotsissa.
Tässä järjestys (Eurostat) josta näkyy, että useissa tärkeimmissä kilpailijamaissa Suomea korkeammat.
1. Norja
2. Ruotsi
3. Tanska
4. Belgia
5. Luxemburg
6. Ranska
7. Hollanti
8. Suomi, Itävalta ja Saksa, joissa on suunnilleen samat työvoimakustannukset per tunti.
Irlannissa ja Italiassa on hieman pienemmät työvoimakustannukset, mutta työttömyys on silti suuri.
Kun Suomesta siirretään tuotantoa halpatyövoiman maihin, niin siihen ei vaikuta suomen työvoimakustannukset. Suomessa pitäisi yritystuet (tuhansia ei tukimuotoja, tukia verotukia 3-5 miljardia vuodessa) sitoa työllisyyteen ja tuotannon pysyttämiseen Suomessa. Tuet pitäisi maksaa takaisin jos tuotanto siirretään ulkomaille. Suurten pörssiyritysten tukemisen sijaan pitäisi tukea uusia innovaatioita sekä pieniä yrityksiä.
Toteutuessaan yhteiskuntasopimus ei lisää vientiä eikä vähennä työttömyyttä, sen sijaan se heikentää kotimaista kysyntää ja aiheuttaa lisää työttömyyttä samalla kun huoltosuhde eli kestävyysvaje heikkenee entisestään.
Pääomaverotus tulisi korjata EU-maiden tasolle, se lisäisi Suomen kilpailukykyä 5,5 miljardilla eurolla, kun verokertymä kasvaisi vastaavasti ja esim. koulutuksesta ei tarvitsisi tinkiä.
- AjatteleeErkki
Mitään veroja ei pidä enää lisätä, vaan verotuksen tarpeeseen on puututtava. Tätä kautta veroja laskettava.
Suomen ongelma ei olekkaan tuntipalkka, työvoimakustannus on paljon laajempi käsite: Sieltä löytyy Pekkaspäiviä, lomakorvauksia, jopa kesälomalla voi olla sairaslomalla, on työterveyshuoltoa, eläkemaksuja ym. Vakuutusta hampaisiin asti, erillaista jos jonkinlaista käsien pesun lisää jne... Täyttä Kreikan mallia, etuja ja korvauksia on jaettu urakalla ja kaikki tämä nostaa tuotannon hintaa.
Suomen syöpä on erittäin suuri julkinen sektori, joka ei kilpaile ja nauttii jopa viiden vuoden irtisanomissuojaa. Kilpailu ei vaikuta näihin palkkoihin ja etuihin laisinkaan, kustannukset kupataan kansalta veroina ja maksuina. Usein päättäjinä vielä nämä etujen nauttijat itse !
Suomen kilpailukykyä rasittaa hirmuinen verotus, jota vieläkin suureen ääneen vaaditaan kiristettäväksi. Omakotitalon hinnassakin yli puolet veroja ja veroluonteisia maksuja, autoissa samoin, yrityksiä kupataan kaksinkertaisella pääomaverotuksella, eikä kukaan älyä puuttua verotuksen tarpeeseen.
Syytellään EU:ta tai jotain muuta kasvotonta organisaatiota, vaikka itse ollaan täysiä syypäitä ongelmiin. Kreikkaa on helppoa syytellä, kun ovat kovin kaukana, vaikka syylliset ovat kulman takana.
Lopullisen veronkiristäjiä meille ovat aiheuttaneet Vihervasurit, tämä katala porukka, joka suurelta osin piileksii julkisen sektorin työpaikoissa ja sirkushuvien järjestäjinä.
Viime vuosina kun julkinen sektori ei ole veroja enää voinnut nostaa tai velkaa vieläkin enemmän ottaa, on keksitty taksojen korottaminen. Näin juonit virkamiehet turvaavat paikkansa byrokratiassa , ELY keskuksissa, Trafissa ja kunnan virastoissa !
Vihervasurien viimeisiä hätähuutoja on ollut pääomaveron vieläkin korottaminen, mikä heti lisäisi vuokra-asujien kustannuksia. Energia verojen korotuksilla on asuminen muutenkin jo joutunut suurelta osin yhteiskunnan kustantamaksi, kiitos Vihervasureiden.- Veronmaksukyky
Suomen verotus pitäisi olla pääomatuloihin kohdistuvien verojen osalta samaa suuruusluokkaa kuin EU-maissa keskimäärin. Nyt Suomessa pääomatuloja verotetaan liian vähän verrattuna muihin EU-maihin. Kun verokertymä on vuosittain 5,5 miljardia pienempi, se tekee 10 vuodessa 55 miljardia, ja ulkomaan velkaa on otettu jo yli satamiljardia euroa. Valtio tuloverotusta on kevennetty kaikkein suuritulosimpien hyväksi. Kevennykset ovat olleet 1996-2010 yli 12 miljardia euroa, kun mukaan otetaan inflaatiotarkistukset. SSS-hallitus on myös keventämässä suurituloisten palkansaajien verotusta - kuten ennenkin on tehty.
Kun liikevaihtoverosta siirryttiin 1994 arvonlisäverotukseen, yritysten verot vähenivät ja kuluttajien lisääntyivät. Välillisiä veroja siirtyi yrityksiltä kuluttajen maksettavaksi 1,3 miljardia euroa.
Kataisen hallituskausi oli 2011-2014. Muistamme Kataisen todenneen yritysjohtajien kanssa veroristeilyllä, että arvonlisäveron nostaminen vaikuttaa kuin burana päänsärkyyn. Ja niin sitä alv:ia on siitä asti sitten korotettukin. "Päänsärky" eli kansantalous ei vain ole parantunut. Alv:in nosto syö pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, kun nämä käyttävät tulonsa kulutukseen - eivät veroparatiiseihin.
Työnantajien kela-maksut poistettiin - kilpailukyvyn vuoksi ja näin saatiin miljardin euron lovi sosiaaliturvaan. Kestävyysvaje eli huoltosuhto paisui, mutta kilpailukyky ei kasvanut.
Varallisuusvero poistettiin kokonaan, mutta se ei riitä ahneille miljonääreille, jotka vaativat myös perintöveron poistamista, jotta rikkaudet takuuvarmasti asautuisivat samoille suvuille, verottomina.
Suomessa eniten veroja suhteessa tuloihin maksavat työttömät ja muut sosiaaliturvan varassa elävät, jotka eivät saa ansiotulovähennystä tai eläketulovähennystä. Peuspäiväraha on 32,80 e/pv. Kuukaudessa on 20 pv, jolta työtön saa päivärahaa, eli 20 x 32,80 e = 656 euroa. Siitä vähennetän vero 131,20 euroa, jolloin kulutukseen; ruoka, vaatteet, hygienia, harrastukset, lääkkeet ym. Jää 524,80 euroa/kk.
Vähten veroja maksavat pääomatulojen saajat, verotus on pääomatulojen osalta tasavero mutta esim. palkat ja eläkkeet verotetaan progressiivisesti. Jo noin 3.000 euron keskipalkkainen työläinen maksaa enemmän veroja ja veroluonteisia maksuja kuin vastaavasti pääomatuloista. Useat isopalkkaiset ovat muuntaneet palkkatulonsa pääomatuloksi. Myyntivoittojn verotus voi alimmillaan olla vain 17 %. Osingoista 70 % on veronalaista tuloa, joten verotus jää noin 20 prosenttiin.
Helsingin Sanomissa oli Kotimaan politiikka -sivun alareunassa pieni "Lyhyesti" uutinen: "Sdp:n Rinne saiarvostelulleen tukea köyhyystutkijalta" seuraavasti.
"SDP:N puheenjohtaja Antti Rinne hyökkäsi lauantaina hallitusohjelman tuloeroja lisävää ja perusturvaa heikentävää linjaa kohtaan. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen julkistettua ohjelmansa sen vaikutuksista tehtiin arvioita muun muassa eduskunnan omassa tietopalvelussa. Vaikutusarvioiden mukaan hallitusohjelman leikkaukset kohdistuvat enimmäkseen lapsiperheisiin, eläkeläisiin ja opiskelijoihin."
Suomessa on noin miljoona pienituloista (leipäjonot puhuvat surullista kieltään) ja syrjäytymisvaarassa olevia köyhien perheiden lapsia oli ennen Sipilän hallitustakin arviolta 50.000. SSS-hallituksen leikkaukset kasvattavat eriarvoisuutta, yhä useampi lapsi ja nuori syrjäytyy, kun opiskelu jää peruskouluun ja eläkeläiset siirtyvät leipäjonoihin menettäessään asumistukena. Oikeudenmukaisella verotuksella (veronmaksukykyyn perustuvalla) voitaisiin vähentää eriarvoisuutta ja kasvattaa sekä kilpailukykyä että talouskasvua, siihen ei tämä hallitus näytä hallitusohjelmassaan tai omituisessa yhteiskuntasopimuksessaan pyrkivän.
- köyhyys_takuu
Yhteiskuntasopimus takaa sen, että köyhät pysyy köyhinä tai köyhtyvät vielä lisääkin.
- AjatteleeErkki
Pääomaverotus ei ole pelkästään osinkojen verotusta, sitä tulee maksettavaksi juuri vuokratuloista, joita sitten tuetaan asumistuella. Oravanpyörä tässäkään asiassa ei ratkea veroja korottamalla.
Yrityksien verotkin maksaa asiakas, oletko täysi idiootti, kun vaadit yritysten veroja korottamaan ?
Jos Suomessa edes jokin vero on pienempi, kuin oikein etsimällä Euroopasta löydät, niin muut verot autoverot sun muut ovat sitten suurempia. Pitää puhua kokonaisveroasteesta !
Suomessa tulee puuttua verotuksen tarpeeseen, se on se joka kansaa köyhdyttää, kiitos Demarit ja Rinnekin. Velkaa ei pidä missään nimessä enää etujen jakamiseen ottaa, sen ymmärtää kyllä yksityistalouskin kantapään kautta liian monesti.
Suomen työpaikat ovat syntyneet PK yrityksiin ja sinne niitä on mahdollisuus saada nopeiten nytkin, suurempaakin teollisuutta tarvitaan ja verottamalla lisää ne ei tänne varmasti tule.
Ehdotukseni oli jokaisesta työntekijästä joka PK yrityksessä työskentelee koko vuoden, niin yrittäjältä prosentti veroa alemmas, kommentoikaa !- Veronmaksukyky
Yhteisöveroa (yritysveroa) on Suomessa alennettu ensin 24 ja sitten 20 prosentiin. Miten vaikutti kilpailukykyyn? Työttömyys kasvoi entiseen tahtiin ja uusia yrityksiä ei toivotulla tavalla syntynyt.
Tilastokeskuksen tutkija Olli Savela kirjoitti blogissaan 4.5.-15 EU:n verotilastoista. (http://tietotrenditblogi.stat.fi) seuraavasti:
EU jakaa verot ja maksut kolmee osaan veropohjan perusteella. Ne ovat 1) työhön kohdistuvat verot, 2) kulutukseen kohdistuat verot ja 3) pääomiin kohdistuvat verot. Kulutusveroja ovat ALV, autovero ja valmiteverot. Pääomiin kohdistuvia veroja ovat yritysvero (yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja paolliset maksut.
Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvat verot ovat suuremmat kuin EU-maissa keskimäärin. Työhön kohdistuvat verot ovat Suomessa 53,2 % ja EU-maisa 51 %. Kulutusverojen osuus Suomessa on 32,4 % ja EU-maissa 28,5 %.
Pääomiin kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa huomattavasti kevyempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomessa vain 14,3 % ja EU-maiden keskiarvo 20,8 %.
Suomessa pitäisi pääomaa ja sen tuottoja vrerottaa 5,5 miljardia vuosittain enemmän jotta pääomaverotus oli EU-maiden tasolla.
Ajattele Erkki sitä, että KOKONAISVEROASTE ei nouse, jos pääomaverotus nostetaan EU-maiden tasolle ja vastaavasti esim. kulutusveroja ja pienituloisten (eläkkeet, peruspäivärahat) verotusta vähennetään, jotta suurren pienituloisten joukon OSTOVOIMA paranee.
Tilastokeskuksen "Ruoka inflaatioveturina" artikkelin mukaan (Tieto & Trendit 6/2013) Suomessa ruuan arvonlisävero on vanhojen EU-maiden toiseksi korkein. Ruuan hinta on Suomessa noussut vanhoista EU-maista nopeimmin eli (2011 - 2013) 11,7 %, samaan aikaan Ruotsissa vain 4,6 %.
Tutkijoiden verotilastoja ja siis kokonaisverotusta ja hintakehitystä tutkimalla voi todeta, että Suomessa kuluttamista rangaistaan verotuksella ja lisäksi ruuan hinta korkea ja se maksetaan tavallaan kahteen kertaan: 1) ruuan korkeana hintana, EU-maiden kalleinta ruokaa (Norjassa kalliimpaa) vaikka 2) kansallinen eli veronmaksajien maataloustuki on suuri EU-tukien lisäksi. Eipä ole ihme, että leipäjonot ovat pitkät ja EU-ruokapaketteja tarvitaan.
Suomen perusturva on todettu Euroopan neuvostossakin (myös komissiossa) liian pieneksi. Suomi on saanut siitä nootteja. Perusturvaa pitäisi parantaa, jotta kulutuskysyntä kasvaisi ja työttömyys vähenisi. Suomen elinkeinorakenne on muuttunut agraariyhteiskunnasta ensin teollisuusyhteiskunnaksi ja näyttää muuttuvan digitaaliyhtiskunnaksi, kun työntekijöitä korvataan tietokoneilla ja teollisuusroboteilla ensin suurissa pörssiyrityksissä ja sitten keskisuurissa ja pienissäkin yrityksissä. Siitä huolimatta suurin puolue ja pääministeri on keskustapuolueesta, entinen agraaripuolue Maalaisliitto.
Suomessa työntekijöitä noin 70 % on palvelualan ammateissa yksityisissä, esim. Hotellit, pankit, kauppa jne tai valtion ja kuntien palveluksessa, esim. koulut, sairaalat, vanhainkodit jne.
Teollisuustyöntekijöiden osuus on vähentynyt robotiikan ja digi-tekniikan vuoksi, ehkä vajaa kolmasosa työntekijöistä on teollisuuden palveluksessa.
Maa- ja metsätaloudess on vain noin 3-4 % työntekijöistä.
Suomen vienti on vähentynyt (erityisesti maataloustuotteiden) Venäjän viennin loppuessa pakotteiden vuoksi. Tärkeimpiä vientimaita ovat Venäjän lisäksi Ruotsi ja Saksa. Metsätalous, puu- ja paperiteollisuus ovat olleet tärkeitä vientialoja, mutta tuotantoa on siirretty (sellun osalta eucalyptus-maihin) ja paperin kysyntä vähentynyt, joten tarvitaan uusia innovaatioita ja uusia vientituotteita. Laivan rakennuksessa on Turun telakan ansiota vielä onnistuttu mutta tekstiili- ja kemian teollisuus voi huonosti. Suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tekstiilituotteita, joten halpatuonti kukoistaa. Kemira myytiin ulkomaisille sijoittajille, joten lannoitteiden hinnat pompsahtivat ja maataloustukia tarvitaan entistäkin enemmän.
Suomen hallitusohjelma ja yhteiskuntasopimus on vanhan ajan toistoa. Kilpailukyky-hokemaa toistetaan ja kuvitellaan, että vienti vetäisi, jos työntekijöiden selkänahasta saadaan vielä enemmän irti eli palataan menneeseen, heikkoon ostovoimaan, pitkiin vuosityöaikoihin, ylitöihin ilman ylityökorvauksia jne. Miten käy Suomen talouskasvulle, jos suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja käyttää suomalaisia palveluja? Tutkijoiden mukaan talouskasvu hidastuu kun eriarvoituminen lisääntyy. Ehkä yhteiskuntasopimuksen suunnittelijoiden olisi pitänyt huomioida Suomen kansantalouden supistumiseen ja talouskasvun hidastumiseen vaikuttavat todellis syyt ja unohtaa (Elinkeinoelämän keskusliiton KILPAILUKYKY-vaatimukset), kun tiedetään että Suomessa lukuisat maltilliset työehtosopimukset ja 0-ratkaisut ovat parantaneet kilpailukykyä huomattavasti paremmaksi kuin kilpailijamaissa samoin kuin yhteistöveron alennus 20 %:iin ja kela-maksujen poisto. - Taloustuntija
Loistavia kirjoituksia Veronmaksukyky! Olen asiasta täysin samaa mieltä ja itse asiassa puolueyhdistystä tässä perustamassa ja olemme kehitelleet vastaavia keinoja talouskasvun edistämiseksi ja ylivelkaantumisen estämiseksi huomioiden kansalaisten tarpeet.
Tämä vanhentunut säästöpolitiikka ei ole koskaan talouspolitiikan historiassa toiminut, joten sen olemme hylänneet ja korvanneet sen solidaarisemmalla talouspolitiikalla. Lukisin mielelläni lisää mielipiteitäsi Suomen talouspolitiikasta. - AjatteleeErkki
Veronmaksukyky kirjoitti:
Yhteisöveroa (yritysveroa) on Suomessa alennettu ensin 24 ja sitten 20 prosentiin. Miten vaikutti kilpailukykyyn? Työttömyys kasvoi entiseen tahtiin ja uusia yrityksiä ei toivotulla tavalla syntynyt.
Tilastokeskuksen tutkija Olli Savela kirjoitti blogissaan 4.5.-15 EU:n verotilastoista. (http://tietotrenditblogi.stat.fi) seuraavasti:
EU jakaa verot ja maksut kolmee osaan veropohjan perusteella. Ne ovat 1) työhön kohdistuvat verot, 2) kulutukseen kohdistuat verot ja 3) pääomiin kohdistuvat verot. Kulutusveroja ovat ALV, autovero ja valmiteverot. Pääomiin kohdistuvia veroja ovat yritysvero (yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja paolliset maksut.
Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvat verot ovat suuremmat kuin EU-maissa keskimäärin. Työhön kohdistuvat verot ovat Suomessa 53,2 % ja EU-maisa 51 %. Kulutusverojen osuus Suomessa on 32,4 % ja EU-maissa 28,5 %.
Pääomiin kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa huomattavasti kevyempi kuin EU-maissa keskimäärin. Suomessa vain 14,3 % ja EU-maiden keskiarvo 20,8 %.
Suomessa pitäisi pääomaa ja sen tuottoja vrerottaa 5,5 miljardia vuosittain enemmän jotta pääomaverotus oli EU-maiden tasolla.
Ajattele Erkki sitä, että KOKONAISVEROASTE ei nouse, jos pääomaverotus nostetaan EU-maiden tasolle ja vastaavasti esim. kulutusveroja ja pienituloisten (eläkkeet, peruspäivärahat) verotusta vähennetään, jotta suurren pienituloisten joukon OSTOVOIMA paranee.
Tilastokeskuksen "Ruoka inflaatioveturina" artikkelin mukaan (Tieto & Trendit 6/2013) Suomessa ruuan arvonlisävero on vanhojen EU-maiden toiseksi korkein. Ruuan hinta on Suomessa noussut vanhoista EU-maista nopeimmin eli (2011 - 2013) 11,7 %, samaan aikaan Ruotsissa vain 4,6 %.
Tutkijoiden verotilastoja ja siis kokonaisverotusta ja hintakehitystä tutkimalla voi todeta, että Suomessa kuluttamista rangaistaan verotuksella ja lisäksi ruuan hinta korkea ja se maksetaan tavallaan kahteen kertaan: 1) ruuan korkeana hintana, EU-maiden kalleinta ruokaa (Norjassa kalliimpaa) vaikka 2) kansallinen eli veronmaksajien maataloustuki on suuri EU-tukien lisäksi. Eipä ole ihme, että leipäjonot ovat pitkät ja EU-ruokapaketteja tarvitaan.
Suomen perusturva on todettu Euroopan neuvostossakin (myös komissiossa) liian pieneksi. Suomi on saanut siitä nootteja. Perusturvaa pitäisi parantaa, jotta kulutuskysyntä kasvaisi ja työttömyys vähenisi. Suomen elinkeinorakenne on muuttunut agraariyhteiskunnasta ensin teollisuusyhteiskunnaksi ja näyttää muuttuvan digitaaliyhtiskunnaksi, kun työntekijöitä korvataan tietokoneilla ja teollisuusroboteilla ensin suurissa pörssiyrityksissä ja sitten keskisuurissa ja pienissäkin yrityksissä. Siitä huolimatta suurin puolue ja pääministeri on keskustapuolueesta, entinen agraaripuolue Maalaisliitto.
Suomessa työntekijöitä noin 70 % on palvelualan ammateissa yksityisissä, esim. Hotellit, pankit, kauppa jne tai valtion ja kuntien palveluksessa, esim. koulut, sairaalat, vanhainkodit jne.
Teollisuustyöntekijöiden osuus on vähentynyt robotiikan ja digi-tekniikan vuoksi, ehkä vajaa kolmasosa työntekijöistä on teollisuuden palveluksessa.
Maa- ja metsätaloudess on vain noin 3-4 % työntekijöistä.
Suomen vienti on vähentynyt (erityisesti maataloustuotteiden) Venäjän viennin loppuessa pakotteiden vuoksi. Tärkeimpiä vientimaita ovat Venäjän lisäksi Ruotsi ja Saksa. Metsätalous, puu- ja paperiteollisuus ovat olleet tärkeitä vientialoja, mutta tuotantoa on siirretty (sellun osalta eucalyptus-maihin) ja paperin kysyntä vähentynyt, joten tarvitaan uusia innovaatioita ja uusia vientituotteita. Laivan rakennuksessa on Turun telakan ansiota vielä onnistuttu mutta tekstiili- ja kemian teollisuus voi huonosti. Suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tekstiilituotteita, joten halpatuonti kukoistaa. Kemira myytiin ulkomaisille sijoittajille, joten lannoitteiden hinnat pompsahtivat ja maataloustukia tarvitaan entistäkin enemmän.
Suomen hallitusohjelma ja yhteiskuntasopimus on vanhan ajan toistoa. Kilpailukyky-hokemaa toistetaan ja kuvitellaan, että vienti vetäisi, jos työntekijöiden selkänahasta saadaan vielä enemmän irti eli palataan menneeseen, heikkoon ostovoimaan, pitkiin vuosityöaikoihin, ylitöihin ilman ylityökorvauksia jne. Miten käy Suomen talouskasvulle, jos suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisia tuotteita ja käyttää suomalaisia palveluja? Tutkijoiden mukaan talouskasvu hidastuu kun eriarvoituminen lisääntyy. Ehkä yhteiskuntasopimuksen suunnittelijoiden olisi pitänyt huomioida Suomen kansantalouden supistumiseen ja talouskasvun hidastumiseen vaikuttavat todellis syyt ja unohtaa (Elinkeinoelämän keskusliiton KILPAILUKYKY-vaatimukset), kun tiedetään että Suomessa lukuisat maltilliset työehtosopimukset ja 0-ratkaisut ovat parantaneet kilpailukykyä huomattavasti paremmaksi kuin kilpailijamaissa samoin kuin yhteistöveron alennus 20 %:iin ja kela-maksujen poisto.Yritykset maksavat valtavasti veroja ja todellisuudessa työntekijöidenkin verot ja moni PK yrittäjä oma asuntokin panttina.
Suomen yhteiskunnassa ahkerat tekevät tupla työmäärän jo nyt ja laiskat eivät edes yritä.
Mikäli Yrittäjän veroprosentti putoaisi jokaisesta palkatusta työntekijästä vaikka prosentin, niin ylityöllistetty yrittäjä voisi tehdä vähemmän, ehkä lähes normaalia kahdeksaa tuntia.
Samalla hoituisi harmaa talouskin, kun työt tehtäisiin enemmän palkatulla työvoimalla. Ei edes ammattiliitolla pitäisi olla herra Maksukyky tätä vastaan. - Totuustotuudesta
Ei yritykset veroja maksa omistaan vaan kuluttajilta saamillaan rahoilla . Siis myyntituloilla.
Ne yritykset jotka nimellisesti maksavat omistaan ovat konkurssissa.
Pieni tarkennus. - Vertaistuet
UUSI
Viiden prosentin lasku yksikkökustannuksesta on 20 % pois kulutuksesta,
Perustelut pakolliset asumis kulut vievät palkasta 2/3 osaa joten pudotus koskee juuri siihen millä tämä yhteiskunta pyörii.
Ei tuotannolla vaan kulutuksella, jos ei ole kulutusta ei tarvita tuotantoa
Mitä enemmän tuomme sitä kovempaa sahaamme omaa oksaamme.
Todellinen peto tässä skenaariossa on keskittyminen joka antaa mahdollisuuden ottaa halvalla tuotetuista kiinalaisista tuotteista disaintuotteen hinnan.
Lidi kaikessa karmeudessaan on osoittanut että kalliina pidetty suomalainen ruoka on meidän kauppaketjujemme tuotosta. - Yrittäjä59
Totuustotuudesta kirjoitti:
Ei yritykset veroja maksa omistaan vaan kuluttajilta saamillaan rahoilla . Siis myyntituloilla.
Ne yritykset jotka nimellisesti maksavat omistaan ovat konkurssissa.
Pieni tarkennus.Älä jauha jaskaa, yrittäjä ne rahat verokarhun tilille kiikuttaa. Ei niitä niin vaan kerätä, kaikki perustuu kovaan työhön, tuottavuuteen ja usein pitkiin työpäiviin ja kuten Erkki kertoi usein oma asuntokin panttina.
- husistajaskaa
Yrittäjä59 kirjoitti:
Älä jauha jaskaa, yrittäjä ne rahat verokarhun tilille kiikuttaa. Ei niitä niin vaan kerätä, kaikki perustuu kovaan työhön, tuottavuuteen ja usein pitkiin työpäiviin ja kuten Erkki kertoi usein oma asuntokin panttina.
erkki se jaskan jauhaja on, oikea pahemman luokan jaska tynnyri, mutta mitäpä muuta jaska päiseltä kokkareelta voi odottaakaan.
Tosin näyttäisi olevan valuvaa mallia tuo erkin jaska, joten oikoskohan husta joukossa? - minä-ja-äkkiväärät
Totuustotuudesta kirjoitti:
Ei yritykset veroja maksa omistaan vaan kuluttajilta saamillaan rahoilla . Siis myyntituloilla.
Ne yritykset jotka nimellisesti maksavat omistaan ovat konkurssissa.
Pieni tarkennus.Minussa on aina ollut vasemmistolaisten työkaverieni mielestä se vika,että en ole pitäny työnantajaani minun suurimpana vihollisenani.
Olen sen ymmärtänyt aina,että tappiota tuottava yritys ei minulle palkkaa kauan maksa.Tuota eivät vasuri työlaverini halua ainakaan julkisesti tunnustaa.
- ymmärtäväinen
Kyllä minulta vielä saa ottaa 1000 euron kuukausieläkkeestäni vielä varattomille varakkaille vaikka puolet tai enemmänkin! Onhan se kamalaa jos miljonäärit eivät pärjää ja ovat rahapulassa! Minä sen tiedän omasta kokemuksesta. Rikkailla on tiettävästi suuret menotkin reppanoilla! Kyllä minä ymmärrän heitä!
- siemenperunat
Ottakaa vain siemenperunatkin!!!!! Senhän te osaatte!
- Vanhajarru
Mikähän nuoriso täällä kirjoittelee, kyllä Suomikin on noussut ainoastaan työllä ja ahkeruudella sotavuosien jälkeen.
Talot ja autot on tienattu työllä, ei sosiaaliturvalla velaksi. Ahkerat ja yritteliäät ovat aina pärjänneet, sosiaalitoimen asiakkaat yleensä kovin huonosti. Säästäväisyys, jopa nuukuus on ollut kannattavaa varsin monelle.
Aina on ollut tuhlaajapoikia ja sitten on itketty apua muilta tai varastettu.
Tuollaisia elämänohjeita ei kannata kuunnella, että velalla ja veltoilulla rikastuisi.
Sosialistilla on aina ollut paha vika, hirveä kiire jakamaan toisten rahoja ja muka vielä ostovoimaa varten. Se ostovoima on aivan liian huono esimerkki sosialistimaiden konkursseissa.
Suomalaisen tulee nyt jo melko nopeasti oppia ahkeruuden hyve ja alkaa töihin, tai Kreikan kohtalo on käsissä. Kysykää isoisältä ja äidiltä miten elämässä pärjää, voitte saada viisaita ohjeita.
Meillä on täällä Suomessa jo aivan liikaa tutkijoita ja taloustieteilijöitä, jotka eivät ymmärrä hevonpersettäkään raha-asioista.- sunjarruthaisee
Mitenköhän vanhanjarrun aikaan mahtoi olla vielä 90 luvulle asti esimerkiksi lapsiperheiden tuet, kun ei paljon palkastakaan veroja maksettu, jos oli lapsi tai lapsia?
Vanhatjarrut kertoo, kun ei maksettu kuin muutama prosentti veroja palkasta, kun oli lapsia, vaikka olisi asuttu vuokralla, eikä tämä ole vain jarrujen puhetta, vaan ihan totuus joka on tarkistettavissa.
Samoin työnteko taisi jarrun aikaan olla hieman toisen sorttista, kuin nykypäivänä, sekä myös koulutusvaatimukset, nykyään tarjotaan paskaa palkkaa jopa ammattimiehille paljon kovemmin suoritusvaatimuksin, tosin tämäkin vain jos onni käy, kun monet yrittäjät/yritykset käyttävät sumeilemattomasti hyväksi yhteiskuntaa, sekä duunareita ja yrittävät saada ilmaisia tai lähes ilmaisia "harjoittelijoita", eli ihan pahimman luokan narsistien puuhaa koko homma.
- enminäainenkaan
Yhteiskuntasopimus = TAAS tulonsiirto parempiosaisille !
Viime vuodet on kuultu samanlaista lässytystä miten mikäkin paranee kun teette niin ja näin .
Mikään oikeistopolitiikan lupaus ei ole toteutunut ,vaikka tukea on annettu , pelkkää valhetta siis ,nykytilanne kertoo miten on käynyt .
Työpaikkoja häipynyt ennätys tahtia .
Nyt nämä aikaisemmat "lupaaukset " on laitettu vielä vapaampaan "avoimeen sekkiin" työnimellä YHTEISKUNTASOPIMUS !
Niin kauan kun todellinen tasa-arvo ei toteudu ja yhteisten etujen "ulkoistaminen" veroparatiiseihin jatkuu ..... turha kuvitella yhteiseen hiileen puhaltamista - ppoioppppoo
Lisäksi Sipilä lupasi, että jos yhteiskuntasopimus ei tuota luvattua tulosta. Työntekijä ei saa veronkevennystä ja leikkuri alkaa viuhumaan taas. Mitäs luulette aloittaako nämä vuorineuvokset sun muut yritysjohtajat massiivisen kampanjan työllistääkseen työttömiä, vai laittavatko ne nämäkin rahat omiin taskuihinsa?
- Yrittäjä59
Eiköhän näitä tulonsiirtosopimuksia viime vuosikymmenenä ole juuri Demarit, vasemmistoliitto ja Vihreät, Kokoomuksen avustuksella harrastaneet.
Nyt pitää koittaa jotain muuta tyyliä, Vihervassareilta on jo näytöt todistettu ja huonoon velkaantumisen suuntaan on mennyt.
Nyt on enää turha itkeä ja syyttää yrittäjiä ja työnantajia. Työnantajalle ei muuta mahdollisuutta ole jätetty, kuin irtisanominen ja oman työpäivän pidentäminen.
Viimeisenä kymmenenä vuotena on työnantajan maksettavaksi keksitty kaikkea kivaa ja köyttä kaulassa kiristetty urakalla. Nyt sitten ihmetellään silmät pyöreinä, kun työt hupenee silmissä ja harva haluaa lainsuojattomaksi yrittäjäksi kilpailutettavaksi.
Suomen ongelmat ovat täysin itse aiheutettuja, ei kannata piiloutua Kreikan seläntaakse. Ongelmat myös pitää ratkaista itse ja Sipilällä on hyvä draivi päällä. Kannatan lähes kaikkia Sipilän ajatuksia, toivotan jaksamista, sekä peräänantamattomuutta, lopussa kiitos seisoo !- Kiinassaonhyväolla
Kukas sun palveluita ostaa, kun ei ole rahaa, koska kokkareet haluavat suuren pienipalkkaisen orja reservin, eli laitetetaan suuri joukko ihmisiä todella ahtaalle esim. työttömäksi, pätkätöihin jne, sekä tuodaan ja varaudutaan tuomaan tarpeen tullen suuret määrät lisää reserviä ulkomailta.
Ihmiset JOUTUVAT tekemään kaiken itse minkä pystyvät tai sitten suhteilla ja tuttujen avustuksella.
Muuta Kiinaan yrittäjäksi, jos Suomalaisen yhteiskunnan arvot ja etiikka ei sovi sinulle.
Ps. Pohjois-Korea vois olla kans hyvä?
- aleduunari
Kyllä Sipilä on miljoonineen KAUKANA tavallisen kansa arjesta .
Kyllä käteinen ja lautamatti piti omiensa puolta , josta lukemettomat kevennykset ja veronkiertomahdollisuudet on räikeänä esimerkkinä herrojen pohjattomasta ahneudesta .
Yhteisöveron alennuksella luvattiin työpaikkojen säilyvän , VALETTA sekin. Nyt yhteiskuntasopimus Haisee samanlaiselta " lupailulta" ilman mitään takuita muusta kuin eriarvoisuuden lisääntymisestä .
Älkää ihmetelkö miksi luottamus on mennyt .
Sopimus olisi pitänyt tehdä niin ,että jos potkitaan porukkaa pihalle mitään etuja ja alennuksia ei tule . Reilu peli ,kummallekkin . - Höpö-höpö-sopimus
Työnantajako se verot maksaa? Mistä työnantaja saa rahansa veronmaksuun. Onko työnantaja yrityksen ainoa "työläinen"? Eiköhän siitä yritysen tuloksesta makseta kaikki - tosin ei suinkaan tasapuolisesti. Yrityksen tuotto saadaan myymällä yrityksen tuotteita ja myös mitä erilaisimpina yritystykiaisena verorahoista. Yleensä suurimmat valtion tukiaiset saavat suurimmat pörssiyritykset, jotka ehkä vähiten tukia tarvitsevat. Näin syödään pienet yritykset. Esimerkkinä esimerkiksi asfalttialan kartelli.
Jatketaan yrityksen tuotosta, jonka eteen myös yrityksen työntekijät, eli palkansaajat (Ruotsissa palkanottajat "löntagare") ponnistelevat usein jopa terveytensä menettäen.
Yrityksen tuloksesta maksetaan johdon palkat, palkkiot, bonukset, lyhyen ja pitkän tähtäimen yrityksen tulospohjaiset palkkiot, ylimääräiset eläkkeet, kultaiset kdenpuristukset jne. Hyvää tulosta tuottavat yritykset verosuunnittelevat johdon palkkiot pääomatuloina, jolloin verotus on matala tasavero (alle 30 %). Toisekseen yrityksen tuloksesta maksetaan pääomasijoittajien osingot (matalasti verotetut) ja kolmanneksi palkansaajien palkat, korkeasti progressiivisesti verotetut. Tuloksesta pitäisi myös riittää tuotesuunnitteluun, henkilöstön kouutukseen, uusiin investointeihin, vientiponnisteluihin jne. Valitettavasti nämä em. menoerät vaikuttavat siihen tulokseen, jota bonukset lankeavat, joten suomalaiset yritykset laiminlyövät yritysten kokonaisvaltaisen kehittämisen ja keskittyvät lyhyen tähtäimen voittojen maksimointiin. Joten kilpailukyky ei kasva, jos palkansaajia vähennetään tai näiden palkkoja alennetaan. Valtion verotulo vähenee, jos pakansaajien tulot vähenevät (veroprogressio) ja ostovoiman heiketessä arvonlisäverotulo vähenee ja työttömyys kasvaa. Suomalaisten pitäisi voida tuloillaan ostaan suomalaisia tuotteita ja palveluita - ei siis tukea ulkomaista halpatuontia.
Suomalaisten kulutusvoima on heikko paitsi vähäisten tulojen vuoksi myös kalliiden asumiskustannusteen takia. Asuntokeinottelu, joka on huonosti hoidetun asuntopolitiikan seurausta, syö kuluttajen kulutusvoimaa. Suomessa on noin miljoona pienituloista, johin useat pienyrittäjät, toiminimet ym. kuuluvat. Pienyritykset, toiminimet ym. maksavat myös korkeaa veroa ja muutkin lakisääteiset maksut ovat kovat verrattuna pörssiyritysten verosuunnitteluun ja valtion tukiin. Moni innostunut pienyrittäjä perustaa yrityksen ja saa sitä pyöritettyä niin kauan, kunnes starttirahaa riittää mutta usein toiminta loppuu kannattamattomana monista eri syistä. Siinä sitten usein menee pienyrittäjän yrityslainan vakuutena oleva koko omaisuus. Osakeyhtiöyrittäjä on vastuussa konkurssissa vain sijoittamallaan pääomalla.
Joskus aikoinaan puhuttiin palkansaajarahastoita ja niiden toivottiin lisäävän työmotivaatiota eräänlaisina palkansaajapuolen bonuksina, jolloin myös työntekijät voisivat hyötyä yrityksen hyvästä tuloksesta eikä vain yritysjohto, joka onkin motivoinut lähinnä omien palkkojensa ja etujensa ajamiseen yrityksen kokonaisedun unohtaen. Palkansaajarahastot haudattiin ja nyt on ryhdytty aktiivitoimiin työntekijöiden palkkojen ja työehtojen alentamiseksi, mitä mukamas yhteiskunnan etu vaatii. Ei vaadi. Kilpailukyky vaatii osaavia, motivoituneita, koulutettuja työntekijöitä, jotka kehittävät uusia innovaatioita, käyttävät ja suunnittelevat digitekniikkaa paitsi teknologiayrityksissä myös kaupan ja palvelujen sekä opetuksen saralla.
Höpö-höpö-sopimus on Sipilän, Elinkeinoelämän keskusliiton iänikuisten vaatimusten mukainen, niin sanottu yhteiskuntasopimus. Tuo sopimus toteutuessaan tai toteumattama jääneenäkin vie Suomen turmion tielle, kun kulutusvoima heikkenee, eriarvoisuus kasvaa ja verot kerätään köyhiltä ja keskituloisilta eikä veronmaksukyvyn ja oikeudenmukaisuuden mukaan. Euroopan neuvoston nootteja pitäisi kuulla parantaa perusturvaa, jotta leipäjonot saadaan loppumaan. Ei ole oikein, että puutteellista toimeentuloturvaa paikataan leipäjonoin ja EU:n ruokapaketein.
Kuntien yhdistäminen pitäisi aloittaa. Alle 20.000 asukkaan kunnat, jotka eivät kykene hoitamaan lakisääteisiä palveluita pitäisi yhdistää kasvukeskuksiin. Kunnanosademokratiaa pitäisi sitä ennen lainsäädännöllä kehittää. Valtion verokertymästä maksamat tukiaiset tulisi päivittää sekä yritystukien että maataloustukien osalta, jotta suomalaiset innovaatiot saavat tuulta siipiensä alle ja uudet start up -yritykset jäävät Suomeen. Veroprofessoreita ja taloustieteilijöitä pitäisi kuulla enemmän, jotta poliitikkojen sulle-mulle harjoittama omia intressiryhmiä suosivat politiikka väistyy suunnitellun ja järkevän yhteiskuntapolitiikan tieltä.- KiitoksetJärjestä
Juuri näin, ei mitään lisättävää!
- selvät_luokkarajat
Yhteiskuntasopimus on sopimus jossa mikään ei muutu eikä mitään muuteta. Jatkossakin rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy.
Nyt tämä SSS-hallitus vaan tahtoo tehdä tästä menosta takuuvarman sopimuksen.
Ehkä tämän varmistamiseksi olisi syytä kieltää ainakin kaikki lailliset rahapelit jotta kukaan ei pääsisi nauttimaan yllätyksistä.- Leikkaus-kiristys
Jos palkansaajat eivät suostu palkkojen alentamiseen ja työehtojen heikennykseen niin hallitus leikkaa kiristys- eli raippasopimuksella seuraavasti:
PALKANSAAJILTA LEIKATAAN
- INFLAATIOTARKISTUSTA tuloverotukessa ei tehdä -- ostovoima vähenee 234 miljoonaa
- ASUNTOLAINOJEN KORKOVHENNYSOIKEUS 100 miljoonaa poistuu -- asumiskustannukset lisääntyvät joten ostovoima vähenee vastaavasti 100 miljoonaa
- AIKUISKOULUTUSTUKI poistuu, 70 miljoonaa -- koulutusmahdollisuudet vähenevät
- YKSITYISLÄÄKÄRIEN PALVELUT kallistuvat (korvauksia vähennetään 60 miljoonaa) -- jonot terveyskeskuksiin kasvavat
- VUOROTTELUVAPAA poistetaan (40 miljoonaa) -- työttömyys lisäntyy
ELÄKELÄISILTÄ LEIKATAAN
- indeksikorotukset puolitetaan taas - ostovoima vähenee eläkkeiden pienentyessä 272 miljoonaa
- asuntolainojen korkovähennyksen poistaminen 100 miljoonaa vaikuttaa myös eläkeläisten asumiskustannusten nousuun
TYÖTTÖMILTÄ LEIKATAAN
- työttömyysturvasta leikataan 120 miljoonaa, joten työttömien ostovoima heikkenee ja monet työttömät joutuvat leipäjonoihin ja hakemaan toimeentulotukea kelasta
- vuorotteluvapaan poistaminen 40 miljoonaa lisää työttömyyttä
LAPSIPERHEILTÄ LEIKATAAN
- lapsilisistä leikataan 120 miljoonaa euroa, joten lapsiperheiden ostovoima vähenee ja jos asuntolainojen korkovähennys poistuu, niin lapsiperheet asuvat entistä ahtaammin ja syntyvyys heikkenee
- vanhempainvapaita leikataan lomakarttuman osalta 42 miljoonaa, joten lapsiperheiden ahdinko kasvaa tästäkin
YRITYKSET OSALLISTUVAT "LEIKKAUSTALKOISIIN"
- sähköveron korotus, 60 miljoonaa - vaikeuttanee pieniä yrityksiä, jotka eivät ole energiayhtiöiden omistajia
- T& K- ja elinkeinotuet, leikkaus 40 miljoonaa (kaiken kaikkiaan yritystuet ovat vuosittain n. 3 miljardia yli 1000 tukimuodon perusteella, joten 40 miljoonaa on nimellinen leikkaus
- teollisuuden energiaverotuki 40 miljoonaa - poistuukohan sähköveroluokka II ?
- maatalouden kansallisesta tuesta leikataan 30 miljoonaa - mikä tukimuoto poistettaneen, kun tukia on yli 200 erilaista, olisiko se esim. vi6herryttämistuki? Maataloustuet ovat n. 3 miljardia euroa, joten kansallista tukea maksetaaneen edelleen lähes 3 miljardia
- matkustaja-alustuki 20 miljoonaa - ei liene suurta vaikutusta Tallinkille tai Viking Linelle. Kun alkoholi- ja tupakkavero nousee (60 miljoonaa) niin tupakat ja viinat haetaan laivoilta ja Virosta.
OPISKELIJOILTA LEIKATAAN
- yliopistojen rahoituksesta leikataan 30 miljoonaa, jolloin opetuksen taso laskee tai opiskelijat joutuvat maksamaan opiskelustaan
OPISKELIJOILTA LEIKATAAN VIELÄ LISÄÄ
- opintotuesta leikataan 25 miljoonaa, joten yhä harvemmalla pienituloisella on varaa opiskella, jolloin yhä useampi syrjäytyy työttömänä
Että leikkauslista kohdentuu lähinnä pieni- ja keskituloisiin. Yritysten leikkausten ja maatalouden kansallisen tuen 30 miljoonan leikkaus ovat kuin "pieru Saharassa" verrattuna palkansaajien, eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden ja opiskelijoden leikkauksiin eli
Yrityksiltä ja maatalouden kansallisesta tuesta leikattaisiin, ellei YHTEISKUNTASOPIMUSTA synny, yhteensä vain 190 miljoonaa eli lähes 100 miljoonaa vähemmän kuin eläkeläisiltä.
Palkansaajilta, eläkeläisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä ja opiskelijoita sen sijaan leikataan suunnitelmien mukaan n. 1.2 - 1.4 miljardia lisäksi leikattaisiin infrahankkeista (uudet väylät) 50 miljoonaa (työttömyys kasvaa) ja tupakka-, alkoholi- ja makeisveron lisäverotus 60 miljoonaa, mikä lisää Viron matkailua.
Yhteiskuntasopimus, toteutuessaan hallituksen esittämällä tavalla, vähentää ostovoimaa ja lisää eriarvoisuutta mutta kiristyssopimus eli RAIPPASOPIMUS lisäisi vieläkin enemmän työttömyyttä ja eriarvoisuutta ja heikentäisi ostovoimaa. Sekä yhteiskuntasopimuksella että kaavaillulla kiristyssopimuksella olisi erittäin negatiiviset vaikutukset talouskasvuun ja myös kilpailukykyyn.
Missä ne viipyvät ne vaalipuheissa kerrotus rakenneuudistukset, joita Suomi tarvitsee? Onko rakenneuudistus sitä, että palkoista, eläkkeistä, opintotuesta, asumistuesta LEIKATAAN ja suomalaisten ostovoimaa heikennetään entisestään, vaikka ostovoiman tiedetään olevan Suomessa heikon ja lisäävän työttömyyttä?
Leikkauslistoja (yhteiskuntasopimuksen sekä kiristyssopimuksen) tarkasteltaessa voi havaita, että hallituksesta puuttuu palkansaajien, eläkekeläisten, työttömien, opiskelijoiden, lapsiperheiden edunvalvojat, kun leikkaukset kohdistetaan yksipuolisesti näihin ryhmiin. Pienituloisen kansan edustajat lienevät myös eduskunnassa vähemmistönä, ainakin jos hallitukset leikkaukset menevät läpi. Tulevassa vaalissa on tarpeen muistaa, mitkä puolueet leikkaavat ja keneltä leikataan, kun kestävyysvajetta hoidetaan köyhyysvajeen kustannuksella. - kepuunvoiainaluottaa
Leikkaus-kiristys kirjoitti:
Jos palkansaajat eivät suostu palkkojen alentamiseen ja työehtojen heikennykseen niin hallitus leikkaa kiristys- eli raippasopimuksella seuraavasti:
PALKANSAAJILTA LEIKATAAN
- INFLAATIOTARKISTUSTA tuloverotukessa ei tehdä -- ostovoima vähenee 234 miljoonaa
- ASUNTOLAINOJEN KORKOVHENNYSOIKEUS 100 miljoonaa poistuu -- asumiskustannukset lisääntyvät joten ostovoima vähenee vastaavasti 100 miljoonaa
- AIKUISKOULUTUSTUKI poistuu, 70 miljoonaa -- koulutusmahdollisuudet vähenevät
- YKSITYISLÄÄKÄRIEN PALVELUT kallistuvat (korvauksia vähennetään 60 miljoonaa) -- jonot terveyskeskuksiin kasvavat
- VUOROTTELUVAPAA poistetaan (40 miljoonaa) -- työttömyys lisäntyy
ELÄKELÄISILTÄ LEIKATAAN
- indeksikorotukset puolitetaan taas - ostovoima vähenee eläkkeiden pienentyessä 272 miljoonaa
- asuntolainojen korkovähennyksen poistaminen 100 miljoonaa vaikuttaa myös eläkeläisten asumiskustannusten nousuun
TYÖTTÖMILTÄ LEIKATAAN
- työttömyysturvasta leikataan 120 miljoonaa, joten työttömien ostovoima heikkenee ja monet työttömät joutuvat leipäjonoihin ja hakemaan toimeentulotukea kelasta
- vuorotteluvapaan poistaminen 40 miljoonaa lisää työttömyyttä
LAPSIPERHEILTÄ LEIKATAAN
- lapsilisistä leikataan 120 miljoonaa euroa, joten lapsiperheiden ostovoima vähenee ja jos asuntolainojen korkovähennys poistuu, niin lapsiperheet asuvat entistä ahtaammin ja syntyvyys heikkenee
- vanhempainvapaita leikataan lomakarttuman osalta 42 miljoonaa, joten lapsiperheiden ahdinko kasvaa tästäkin
YRITYKSET OSALLISTUVAT "LEIKKAUSTALKOISIIN"
- sähköveron korotus, 60 miljoonaa - vaikeuttanee pieniä yrityksiä, jotka eivät ole energiayhtiöiden omistajia
- T& K- ja elinkeinotuet, leikkaus 40 miljoonaa (kaiken kaikkiaan yritystuet ovat vuosittain n. 3 miljardia yli 1000 tukimuodon perusteella, joten 40 miljoonaa on nimellinen leikkaus
- teollisuuden energiaverotuki 40 miljoonaa - poistuukohan sähköveroluokka II ?
- maatalouden kansallisesta tuesta leikataan 30 miljoonaa - mikä tukimuoto poistettaneen, kun tukia on yli 200 erilaista, olisiko se esim. vi6herryttämistuki? Maataloustuet ovat n. 3 miljardia euroa, joten kansallista tukea maksetaaneen edelleen lähes 3 miljardia
- matkustaja-alustuki 20 miljoonaa - ei liene suurta vaikutusta Tallinkille tai Viking Linelle. Kun alkoholi- ja tupakkavero nousee (60 miljoonaa) niin tupakat ja viinat haetaan laivoilta ja Virosta.
OPISKELIJOILTA LEIKATAAN
- yliopistojen rahoituksesta leikataan 30 miljoonaa, jolloin opetuksen taso laskee tai opiskelijat joutuvat maksamaan opiskelustaan
OPISKELIJOILTA LEIKATAAN VIELÄ LISÄÄ
- opintotuesta leikataan 25 miljoonaa, joten yhä harvemmalla pienituloisella on varaa opiskella, jolloin yhä useampi syrjäytyy työttömänä
Että leikkauslista kohdentuu lähinnä pieni- ja keskituloisiin. Yritysten leikkausten ja maatalouden kansallisen tuen 30 miljoonan leikkaus ovat kuin "pieru Saharassa" verrattuna palkansaajien, eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden ja opiskelijoden leikkauksiin eli
Yrityksiltä ja maatalouden kansallisesta tuesta leikattaisiin, ellei YHTEISKUNTASOPIMUSTA synny, yhteensä vain 190 miljoonaa eli lähes 100 miljoonaa vähemmän kuin eläkeläisiltä.
Palkansaajilta, eläkeläisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä ja opiskelijoita sen sijaan leikataan suunnitelmien mukaan n. 1.2 - 1.4 miljardia lisäksi leikattaisiin infrahankkeista (uudet väylät) 50 miljoonaa (työttömyys kasvaa) ja tupakka-, alkoholi- ja makeisveron lisäverotus 60 miljoonaa, mikä lisää Viron matkailua.
Yhteiskuntasopimus, toteutuessaan hallituksen esittämällä tavalla, vähentää ostovoimaa ja lisää eriarvoisuutta mutta kiristyssopimus eli RAIPPASOPIMUS lisäisi vieläkin enemmän työttömyyttä ja eriarvoisuutta ja heikentäisi ostovoimaa. Sekä yhteiskuntasopimuksella että kaavaillulla kiristyssopimuksella olisi erittäin negatiiviset vaikutukset talouskasvuun ja myös kilpailukykyyn.
Missä ne viipyvät ne vaalipuheissa kerrotus rakenneuudistukset, joita Suomi tarvitsee? Onko rakenneuudistus sitä, että palkoista, eläkkeistä, opintotuesta, asumistuesta LEIKATAAN ja suomalaisten ostovoimaa heikennetään entisestään, vaikka ostovoiman tiedetään olevan Suomessa heikon ja lisäävän työttömyyttä?
Leikkauslistoja (yhteiskuntasopimuksen sekä kiristyssopimuksen) tarkasteltaessa voi havaita, että hallituksesta puuttuu palkansaajien, eläkekeläisten, työttömien, opiskelijoiden, lapsiperheiden edunvalvojat, kun leikkaukset kohdistetaan yksipuolisesti näihin ryhmiin. Pienituloisen kansan edustajat lienevät myös eduskunnassa vähemmistönä, ainakin jos hallitukset leikkaukset menevät läpi. Tulevassa vaalissa on tarpeen muistaa, mitkä puolueet leikkaavat ja keneltä leikataan, kun kestävyysvajetta hoidetaan köyhyysvajeen kustannuksella.Kepu pettää aina, kokkareet toimivat aina niin kuin toimivat, mutta kohta tiedetään mikä on persujen linja todellisuudessa, jos se on tämä niin oi voi.....
- Ymmärtäjä
Etuja jaettu jo 100 miljardia velaksi valtion toimesta ja kuntien 50 miljadia. Verotus euroopan huippua ja ruoka kalleinta, eikä asuminenkaan halpaa.
Pitäkää jo Vihervasurit ja Demarit turpanne kiinni ja lopettakaa tuo iänaikainen itkeminen.
Nyt voidaan vielä päästä kohtuullisen helpolla, kun vähän kaikki heivataan, mutta velkakellon käydessä tulee juuri köyhille katastrofi !
Suomessa voi olla tyhmiä jästipäitä, se on uskottava.- Kiristys-leikkaus
Ymmärtäjä ei ehkä ole kovin tarkkaan tutkinut valtion budjettikirjaa eikä kuunnellut veroasiantuntijoiden selvityksiä. Eurostat-tilastot kertovat EU-maiden verotuksesta myös vertailukelpoista tietoa. Suomessa kerätään pääomiin kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vuodessa vähemmän kuin keskimäärin EU-maissa. Siinähän sitä vajausta valtion verokertymään, verrattuna esim. EU-maihin tulee 10 vuodessa 50,5 miljardia. Kun eriarvoisuus ja tuloerot kasvavat, niin talouskasvu tyrehtyy taloustieteilijöiden mukaan. Juuri niin on Suomessa tapahtunut. Kilpailukyky ei ole Suomessa huono, palkansaajien palkkakustannukset ovat keskimääräistä EU-tasoa, mutta palkkojen progressiivinen verotus huomattavasti kovempi kuin keskimäärin EU-maissa.
Jos palkansaajat suostuvat palkkojen alennukseen ja työehtojen huononnukseen, potin korjaavat bonus-palkkaiset yritysjohtajat (miljoonatulot) ja sijoittajat, jotka voivat viettää "osinkokarnevaalejaan". Jotta kilpailukyky todellisuudessa paranisi, tulisi yritysten investoida, kouluttaa työvoimaa ja kehittää myyntiä ja markkinointia tämän päivän tasolle digitekniikka hyödyntäen. Semmosta yrityspolitiikka Suomessa ei ole. Eikä nähtävästi tule. Suomessa kilpailukykyä on muka-parannettu työntekijöitä irtisanomalla ja lomauttamalla tai siirtämällä tuotanto halpatyövoiman maihin. Potin ovat korjanneet bonus-miljonääri-yritysjohtajat ja sijoittajat. Myös ne yritykset, jotka ovat ottaneet suurimmat yritystuet verokertymästä, ovat siirtäneet tuotantoaan ulkomaille, kun yritystukia ei ole sidottu työllistämiseen tai tuotannon pysyttämiseen Suomessa.
Mihin sitten valtion verokertymä käytetään, kun se ei riitä, vaan ulkomaan velkaa on otettu toistasataa miljardia? Suomessa toimeentuloturva on heikko ja sitä paikataan leipäjonoilla. Köyhyys on todistettava kuitein ja tiliottein, jotta saa pienen peruspäivärahan, josta joutuu maksamaan veron.
Veroedut eli poikkeamat normiverotuksesta ovat valtiovarainministeriön laskelmien mukaan noin 20 miljoonaa vuodessa. Maa- ja metsätalousyrittäjien maataloustuet sekä yritystuet nielaisevat verokertymästä yhteensä noin kuusi miljardia. Hallitus ei päivitä yritystukia, joiden on todettu vääristävän kilpailua ja suosivan suuria pörssiyrityksi pienyrittäjien kustannuksella. Pienyrittäjät työllistäisivät ja investoisivat, jos saisivat veroetuja ja tukia samoin kun pörssiyritykset. Pienyrityksiä uskallettaisiin ehkä perustaa, jos verokohtelu ja tukitoiminta suosisi myös pienyrittäjiä.
Maataloustukia on yli 200 ja niiden vaikutus maatalouteen on ollut vaikuttava. Pienet ja keskisuuretkin tilat on "paketoitu" eli toiminta loppunut, kun tukia maksetaan suurtilallisille ja kartanoiden omistajille ja yhä useammin maatalousosakeyhtiöille. Monimiljonäärit, Suomen rikkaimmat kartanoiden omistajat Herlin ja Wahlroos saavat myös maataloustukea, se kun ei ole tarveharkintaista.
- jakomielinenEU
EI HÄTÄÄ-
RKP-lahtaripuolueiden hallitus takasi juuri nopin viidenneksen koko Suomen varaoista raharikkaiden tukiin- ja samaan aikaan säästetään siis köyhiltä, vanhuksilta ja muilta heikommassa asemassa olevilta.
Varsinainen lahtarivalta Suomessa nykyään!!
ps
-vertaa historiaan??
"SS-Vapaaehtoistoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinkiin perustettiin SS-Vapaaehtoistoimikunta, jonka puheenjohtajaksi tuli vuonna 1942 ulkoministeriön toivomuksesta Helsingin yliopiston rehtori, matemaatikko Rolf
Nevanlinna.[6] Häntä ennen puheenjohtajana oli ollut Riekki. Syksystä 1942 alkaen toimikunnan sihteerinä ja toiminnanjohtajana oli kansanedustaja
R. G.
Kallia, varapuheenjohtajana pankinjohtaja
P. H. Norrmén
ja muina jäseninä professori Mauno Vannas, kansanedustaja Iisakki Nikkola, tekniikan tohtori
Reino Castrén, eversti P. O.
Ekholm, vuorineuvos
Petter Forsström, AKS:n puheenjohtaja
Vilho Helanen, diplomaatti Asko Ivalo, majuri Kalervo Kurkiala, eversti
Lasse Leander,
everstiluutnantti K. E. Levälahti, everstiluutnantti
Carl Lindh, vapaaherratar
Ruth Munck,
kapteeni Osmo Niskanen, everstiluutnantti
Ragnar Nordström,..."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona
YHTIESKUNTASOPIMUS on pelkkä uusi 'isojako', jolla lopetetaan jo 20 vuotta jatkunut 'uusjako', jossa rikkaat palautetaan valtaan ja suomikansa, työväki köyhdytetään halpatyövoimaksi kuten ennen 1918 kapinaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Isojako
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusjako
Yhteiskuntasopimus sanaon pelkkää liirumlaarumia, joka ei tarkoita mitään- kansalta ei ole kysytty EU.n alkumetreiltä lähtien Suomessa mitään- vaan rikollinen EU-hanke on toteutettu häikäilemättömästi ja EU-media puppuhöpöhöpöllä kansan mielipiteitä ohjaillen eliitin vallan suuntaan.- Satakunta_kuntaa
Eikös ennen vaaleja ollut vaalilupauksia, että ei leikata (etenkään pieni- ja keskituloisilta äänestäjiltä) vaan tehdään RAKENNEUUDISTUKSIA. Rakenneuudistus olisi ollut kuntien yhdistäminen noin sadaksi kasvukeskukseksi, kun sitä ennen on saatu valmiiksi sote-piirit erva-alueet. Onko sote-alueet määrätty ja erva-alueiden erityisvastuualueet päätetty? Eikös kuntarakenneuudistuksen pitänyt auttaa Suomen taloustilannetta, jotta leikkauksiin ei tarvitse mennä? Miten ihmeessä kuntia ei yhdistetä, vaan yli 300 kuntaa pitävät yllä omia hallintokoneistojaan, omaa virkamieskuntaansa ja kalliita kuntien johdon valtuustotaloja.... kouluja on todettu olevan liikaa ja niitä lakkautetaan, pitäisikö myös turhat valtuustot ja kaupunginhallitukset pikkukyliltä lakkauttaa ja verorahat käyttää ihan muuhun kuin yli 300 hallintokoneiston ylläpitoon?
- Mielipiteeni
Suomessa on tehty monia kuntaliitoksia, joiden jälkeen yhdistetyn kunnan kustannukset ovat vaan kasvaneet ja vanhojen kuntien omaisuutta myyty pilkkahintaan ja toimivia kouluja lakkautettu.
Palvelut siirtyneet monissa paikoissa kymmenien kilometrien päähän ja hiilijalanjälkikin kasvanut.
Suur Helsinki on palveluiltaan ja asumiseltaankin ylivoimaisesti kallein.
Päivän sana on kilpailu ja kaupunkien välisen kilpailun vähentäminen kuntaliitoksin on tuonnut ainoastaan korkeammat kustannukset ja lisääntyvän verotuksen tarpeen.
Aivan ensimmäiseksi on yleisesti tehty mahtava lasipalatsi suurkunnan johtokeskus ja korotettu johtajien palkkoja. Jokaisen puolueen on saatava johtajansa, kuten Vihreidenkin Helsinkiin ja taas maksaa.
Pakkoliitos on myös huono tyyli, joka tappaa kaiken motivaation alueen kehittämisessä ja suurista Sotealueistakin tulee varmasti täysi fiasko.
Yli 5000 € tienaavat kuntatyöntekijät tulisi kilpailuttaa, niin kustannukset suurissa kaupungeissa putoaisivat helposti miljardin. Työhalut lisääntyisivät ja saataisiin enemmän aikaiseksi.
- mitävielä
Jaa a... Jos vaan voisin niin muuttaisin suomesta pois... ei hyvältä näytä. YT:t senkun jatkuu ja jatkuu ja jatkuu..... Joku vielä on leuhkana kun työtä on, mutta onko enää ensikuussa? Ajatelkaa nyt itsekin järjellä, mihin ollaan menossa. Suomea suohon tunkee ainakin nykyhallitus!
- Kepupetyyaina
Jokainenhan sen ymmärtää että jos 2500 eken kuukausipalkasta lahjoitettaisiin se 5 prossaa niin kuin nämä johtajat lahjoittaa omasta niin jos kepun Sipilän populistinen ajatus pelastaa suomen ei se näin mene eli 2500 =5prossaa tekee 125 ekee. Eli jos kansaa huijataan 100h vuosi lisätyöllä niin summa on ihan toinen. Myöskin tämän lisätyön tunnit poistaisi sumesta työntekijöitä taas kolmanneksen jolloin työttömyys olisi sen 5 prossaa enemmän. Siis verotulot vähenisi saman verran. Jolloin pitäisi lainat taas lisää rahaa joten velkaantuminen kiihtyy. Mitä tulee yhteiskunta sopimukseen niin tasapuolinen toteutus on että leikataan juustohöylällä niin kaikki joutuu maksumieheksi mukaan lukien maanviljelijät, jotka nyt kepun politiikalla tuntuu tahalliselta unohrukselta.
- kukauskoo
A-studio puoli tuntia sitten ,vastakkain Vartiainen ja Harakka .
Pisteet Harakalle 6-0
Sekoomuksen vartiainen yritti puhuen ympäripyöreitä viedä asiat omaan piikkiin ,mutta sekosi täydellisesti mitä mikin tarkoittaa ja mikä mihinkin vaikuttaa .
Voi V... kannattaako käydä vuosia koulua ja väittää itseään ekonomiksi jos ei peruslaskutaito ja asioiden vaikutukset ole selvillä .
Vai... onko se tarkotuskin väittaa mustaa valkoiseksi että asioiden tosiasiat ei olekaan tarkoitus olla selvillä mistä pitäisi sopia !
Yhteikuntasopimuksen sanelupolitiikka hallituksen taholta on irvikuva siitä mitä juhlapuheissa luvataan . SOPIMISTA ,NEUVOTTELUA !
Edelliset hallitukset ...kaikilla mahdollisilla verukkeilla saaneet rohmuttua kansalta hyvinvoinnin ja työpaikat ,ja nyt SAMA virsi ,syntyy työtä ,ja hyvinvointia ,kyllä se on nähty miten ne lupaukset on pitäneet .
Miten se nyt onnistuisi kun ei aiemminkaan ,tämä jo todistaa minkälaisesta sopimuksesta on kyse .
Suurin "kuppaus" kansalta siinä sopimuksessa ikinä !
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va1772321Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe401817Ohhoh! Glamourmalli Elena, 29, teetti tiimalasivartalon - Vei rahaa ja tuotti tuskaa - Katso kuvat!
Transtaustainen glamourmalli Elena Vikström on käynyt vuosien ajan plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä. Tästä näet lopputuloksen: https://www.suomi141632Sinä olet tärkeä
Herätät minussa kunnioitusta. Kiehdot minua. En oikein saa kiinni sinusta. Ehkä juuri siksi. Aistin että sinäkin pidät minusta. Vetovoima on ollut alu661334Ostiko Martina uuden ponin tyttärelleen, vai oliko myös Stefan itsekkin valitsemassa ponia .?
Kiva kun on tyttärelle mielekäs harrastus annettu, ehkä vielä on tulevaisuudessa hänelle tärkeä ja valitsee sen perusteella tulevan ammatin.2391321Varisjärvellä mersu.
Varisjärven tiellä tuli vanhamersu kylkiedellä mutkassa vastaan ja vähällä keulaan mutta tökkäs penkkaan, hyppäsin omasta autosta ulos ja kävin kiskas191121Belorf haistattaa seuraajiaan "You can hate me now"...
Vai haistattaako lompakkoa, joka taisi viimeinkin ymmärtää häipyä Sofian ulottumattomiin ? Sofia raukka on niin typerä, että ottaa nostetta "omasta tv641068- 621027
Wau mikä kroppa Sofialla
Kuva instassa kun on suihkurusketuksessa. Kyllä on muodot kohdallaan, on kuin jumalainen Venus patsas. Eikä ole mitään järkyttäviä lonkero tatuointeja110757Asiat oikeisiin mittoihin
Komiat lehteen oli saatu kokonainen aukeama aikaiseksi hevostelemalla Lumion pahuutta. Eihän tässä nyt varmaan kukaan osaa enää näillä Kauhavan säänn45703