Gaian sivustolla on niin erinomainen blogi eri energiamuotojen kannattavuudesta että sitä on syytä siteerata täälläkin https://planeetta.wordpress.com/
Kannattavuus on näkökulmakysymys. Sitä voidaan katsoa sijoittajan, verkonhaltijan, käyttäjän tai ympäristön näkökulmasta.
Sijoittajan näkökulma
Sijoittajan kannattaa sijoittaa sellaiseen, josta saa mahdollisimman hyvän tuoton. Syöttötariffit sekä monet muut tukimekanismit pitävät huolen siitä, että uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkosähköön sijoittaminen, on sijoittajalle takuuvarma ja riskitön sijoitus. Syöttötariffi varmistaa investoinnille tasaisen ja ennustettavan tuoton, oli markkinahinta mikä hyvänsä. Se on sijoittajalle suoranainen raha-automaatti.
Verkonhaltijan näkökulma
Verkonhaltijan näkökulmasta kannattavaa on sellainen, jolla verkon hallinta on mahdollista ja mahdollisimman luotettavaa. Tuotannon jako perus-, kausi- ja säätövoimaksi on edelleen relevantti, vaikka näistä käsitteistä mm. Saksassa pyristelläänkin eroon. Perusvoimaksi soveltuvat ydin-, hiili- ja vesivoima. Kausivoimaksi hiili, vesi ja kaasu, säädöksi kaasu ja vesivoima. Tuuli- ja aurinkovoima eivät ole verkonhaltijan näkökulmasta kannattavia. Ne ovat ennemminkin rasite. Kohtuullinen määrä päivähuipun kohdalle osuvaa aurinkovoimaa voi olla kannattavaa.
Kuluttajan näkökulma
Kuluttajan näkökulmasta kannattavaa on sellainen tuotanto, joka vastaa kuluttajan tarpeisiin. Jos kuluttajana on vaikkapa terästehdas, kannattavia ovat kaikki muut paitsi tuuli ja aurinko, koska ne ovat epäluotettavia. Vesivoiman kapasiteetin vuosivaihtelu voi myös olla terästehtaalle riski. Tehdas tarvitsee sähköä säästä riippumatta. Ei ole oikeastaan yhtään sellaista kuluttajaa, joiden tarpeisiin fossiili- ja ydinvoima eivät kykenisi vastaamaan, siksi ne ovatkin niin paljon käytettyjä. Tuuli- ja aurinkoenergia soveltuvat sellaiselle kuluttajalle, jolle ei ole niin väliä, milloin energiaa on saatavissa, joka kykenee varastoimaan energiaa, tai omistaa ennestään jotain sellaista tuotantoa, jolla voi hoitaa säätötarpeen. Tuulivoima voi olla kuluttajalle kannattava tapa vähentää polttoaineiden kulutusta, mutta fossiilikapasiteettia se ei korvaa. Yhdessä vesivoiman kanssa se voi olla kannattavaa.
Ympäristönsuojelun näkökulma
Ympäristönsuojelun näkökulmasta kannattavaa on kaikki sellainen, joka tuottaa päästöjä ja muuta ympäristökuormitusta mahdollisimman vähän. Karkeasti jaoteltuna, fossiiliset eivät ole kannattavia, muut ovat. Bio- ja vesivoiman kannattavuus on kyseenalainen.
Kannattavuus on näkökulmakysymys. Sitä voidaan katsoa sijoittajan, verkonhaltijan, käyttäjän tai ympäristön näkökulmasta.
Sijoittajan näkökulma
Sijoittajan kannattaa sijoittaa sellaiseen, josta saa mahdollisimman hyvän tuoton. Syöttötariffit sekä monet muut tukimekanismit pitävät huolen siitä, että uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkosähköön sijoittaminen, on sijoittajalle takuuvarma ja riskitön sijoitus. Syöttötariffi varmistaa investoinnille tasaisen ja ennustettavan tuoton, oli markkinahinta mikä hyvänsä. Se on sijoittajalle suoranainen raha-automaatti.
Verkonhaltijan näkökulma
Verkonhaltijan näkökulmasta kannattavaa on sellainen, jolla verkon hallinta on mahdollista ja mahdollisimman luotettavaa. Tuotannon jako perus-, kausi- ja säätövoimaksi on edelleen relevantti, vaikka näistä käsitteistä mm. Saksassa pyristelläänkin eroon. Perusvoimaksi soveltuvat ydin-, hiili- ja vesivoima. Kausivoimaksi hiili, vesi ja kaasu, säädöksi kaasu ja vesivoima. Tuuli- ja aurinkovoima eivät ole verkonhaltijan näkökulmasta kannattavia. Ne ovat ennemminkin rasite. Kohtuullinen määrä päivähuipun kohdalle osuvaa aurinkovoimaa voi olla kannattavaa.
Kuluttajan näkökulma
Kuluttajan näkökulmasta kannattavaa on sellainen tuotanto, joka vastaa kuluttajan tarpeisiin. Jos kuluttajana on vaikkapa terästehdas, kannattavia ovat kaikki muut paitsi tuuli ja aurinko, koska ne ovat epäluotettavia. Vesivoiman kapasiteetin vuosivaihtelu voi myös olla terästehtaalle riski. Tehdas tarvitsee sähköä säästä riippumatta. Ei ole oikeastaan yhtään sellaista kuluttajaa, joiden tarpeisiin fossiili- ja ydinvoima eivät kykenisi vastaamaan, siksi ne ovatkin niin paljon käytettyjä. Tuuli- ja aurinkoenergia soveltuvat sellaiselle kuluttajalle, jolle ei ole niin väliä, milloin energiaa on saatavissa, joka kykenee varastoimaan energiaa, tai omistaa ennestään jotain sellaista tuotantoa, jolla voi hoitaa säätötarpeen. Tuulivoima voi olla kuluttajalle kannattava tapa vähentää polttoaineiden kulutusta, mutta fossiilikapasiteettia se ei korvaa. Yhdessä vesivoiman kanssa se voi olla kannattavaa.
Ympäristönsuojelun näkökulma
Ympäristönsuojelun näkökulmasta kannattavaa on kaikki sellainen, joka tuottaa päästöjä ja muuta ympäristökuormitusta mahdollisimman vähän. Karkeasti jaoteltuna, fossiiliset eivät ole kannattavia, muut ovat. Bio- ja vesivoiman kannattavuus on kyseenalainen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.