Eläkeindeksin palauttaminen

Katsopa edellä oleva kirjoitus 18.10 nimimerkillä 'näin_sen_ ymmärrän'. Siinä asia selitetään toisin ja ymmärrettävästi perustellen.
Mikä mielestäsi siinä ei pidä paikkaansa?

Mitenkäs_se_on kirjoitti:

Katsopa edellä oleva kirjoitus 18.10 nimimerkillä 'näin_sen_ ymmärrän'. Siinä asia selitetään toisin ja ymmärrettävästi perustellen.
Mikä mielestäsi siinä ei pidä paikkaansa?

Lue lisää

Näin. Tästä samasta asiasta tuli näköjään uusi avaus. Minäkin toivoisin, että tuohon kysymykseesi nuo kansalaisaloitteen ajajat vastaisivat.
Kysymyksesi ja kirjoitus, johon viittasit olivat ihan asiallisia ja perusteltuja, joten ihmettelen miksi ne eivät ole vastausten arvoisia.

Kertoisitko vähän tarkemmin miten sinulta on tai ollaan viemässä kolmannes eläkkeestäsi? Sehän olisi todella törkeä temppu ja siksi hieman vaikea uskoa, jos kyseessä on työllä ansaitsemasi työeläke.

Niin voisi paremmin ottaa kantaa ja kommentoida ihan asiapohjalta.

Edelleenkin ihmettelen kuten tein jo 7.1 tuossa edellä, että ko kirjoituksessa viitattuun erittäin asialliseen ja perusteltuun 18.10.2015 nimimerkin 'näin-sen-ymmärrän' kirjoitukseen ja siinä esitettyihin perusteluihin nk taitetusta indeksistä ei kukaan ole vaivautunut vastaamaan.
Tuon kirjoituksen perustelut ovat hyvin ymmärrettäviä ja jopa oikeudenmukaisiakin.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on liittynyt tunnettujen eläkkeellä olevien vihollisten tukijaksi suhtautumisessaan työeläkeindeksin muuttamiseen. Kiistämätön tosiasiaon että eläkkeellä elävät köyhtyvät suhteessa palkansaajiin ikääntyessään, koska eläkkeiden kasvu on noin puolet hitaampaa kuin palkkatulojen kehitys. Vuosina 1995-2014 palkkatason kasvu oli 88 % ja työeläkkeiden 46 %. Kun v. 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 % palkasta, niin v. 2014 sen arvo oli enää tosiasiassa reaalisesti 47 % vastaavan suuruisesta palkasta. Siis kun eläkkeelle lähtiessä sai tuloja 60 % palkasta niin 20 vuotta myöhemmin käytettävissä olevien tulojen arvo oli vain 47 % vastaavasta palkasta eli huomattava elintason lasku eläkkeen alkuaikaan verrattuna. Eläkkeiden jälkeenjääneisyydellä (vuotuisilla leikkauksilla) elätetään palkansaajien hyvinvointia. Palkkatasoindeksin soveltaminen estäisi eläkkeensaajien elintason laskua ja köyhtymistä. Soisi kansanedustajien eduskunnassa kannattavan edes ns. puoliväli-indeksiin palaamista. Hesari artikkeleineen kummastelee em. tilaston totuutta ja koettaa vähätellä eläkkeensaajien vuotuista köyhtymistä palkansaajiin verrattuna ja siirtää huomiota kansaneläkkeisiin, mikä on aivan eri asia. Työeläkeindeksiä ei sovelleta kansaneläkkeisiin. Osa kansanedustajista unohtaa eläketulojen vuotuisen jälkeenjäämisen palkkatuloihin verrattuna tukien ammattiyhdistyspoliitikkojen tavoitteita. Ikävää eläkkeellä elävien syrjimistä ja hylkimistä.

tottatosiaan kirjoitti:

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on liittynyt tunnettujen eläkkeellä olevien vihollisten tukijaksi suhtautumisessaan työeläkeindeksin muuttamiseen. Kiistämätön tosiasiaon että eläkkeellä elävät köyhtyvät suhteessa palkansaajiin ikääntyessään, koska eläkkeiden kasvu on noin puolet hitaampaa kuin palkkatulojen kehitys. Vuosina 1995-2014 palkkatason kasvu oli 88 % ja työeläkkeiden 46 %. Kun v. 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 % palkasta, niin v. 2014 sen arvo oli enää tosiasiassa reaalisesti 47 % vastaavan suuruisesta palkasta. Siis kun eläkkeelle lähtiessä sai tuloja 60 % palkasta niin 20 vuotta myöhemmin käytettävissä olevien tulojen arvo oli vain 47 % vastaavasta palkasta eli huomattava elintason lasku eläkkeen alkuaikaan verrattuna. Eläkkeiden jälkeenjääneisyydellä (vuotuisilla leikkauksilla) elätetään palkansaajien hyvinvointia. Palkkatasoindeksin soveltaminen estäisi eläkkeensaajien elintason laskua ja köyhtymistä. Soisi kansanedustajien eduskunnassa kannattavan edes ns. puoliväli-indeksiin palaamista. Hesari artikkeleineen kummastelee em. tilaston totuutta ja koettaa vähätellä eläkkeensaajien vuotuista köyhtymistä palkansaajiin verrattuna ja siirtää huomiota kansaneläkkeisiin, mikä on aivan eri asia. Työeläkeindeksiä ei sovelleta kansaneläkkeisiin. Osa kansanedustajista unohtaa eläketulojen vuotuisen jälkeenjäämisen palkkatuloihin verrattuna tukien ammattiyhdistyspoliitikkojen tavoitteita. Ikävää eläkkeellä elävien syrjimistä ja hylkimistä.

Lue lisää

Taitettu indeksihän pitää oikein hyvin ostovoiman sen tasoisena, kun se oli eläkkeelle jäädessä. Eli absoluuttista köyhtymistä ei pitäisi tapahtua.

Kirjoitatkin suhteellisesta köyhtymisestä työssä vielä oleviin nähden. Toisin sanoen eläkeläisten elintaso ei eläkkeellä ollessa enää kasva, kuten palkansaajien. Jos ajatellaan, että elintason kasvu on tulosta palkansaajien työn tulosten lisääntymisestä ja parantumisesta eli tehokkuuden kasvamisesta tai työnteon lisääntymisestä, niin miten me eläkeläiset olemme siihen antanee panoksemme mielestäsi.

Jos eläke oli 60% sen ajan työansioista eläkkeelle jäädessä, niin mitä tarkoitat että se pienenee vuosien saatossa 47%:iin. Vertaatko silloin sen ajan palkkaa korotettuna jollain muulla indeksillä kuin taitetulla indeksillä? Eli vertaat erilailla indeksoituja työansioita eli ilmeisesti sillä indeksillä, joka kuvaa elintason nousua ja jota käytetään työssäoleville?
No tietysti noin tehden tulee varmaan tuollainen ero, mutta sehän tarkoittaisi, että työssäolevien pitäisi kustantaa eläkeläisten elintason nousu. Olen kyllä sitä mieltä, että nykyisellä työssäolevilla on täysi työ maksaa itselleen kohtuullinen eläke työpanoksellaan eikä siihen tarvita lisäksi meidän eläkeläisten elintason noston kustannuksia.

Jos olen mielestäsi ymmärtänyt jotain väärin, niin kertoisitko

Näin_sen_ymmärrän kirjoitti:

Taitettu indeksihän pitää oikein hyvin ostovoiman sen tasoisena, kun se oli eläkkeelle jäädessä. Eli absoluuttista köyhtymistä ei pitäisi tapahtua.

Kirjoitatkin suhteellisesta köyhtymisestä työssä vielä oleviin nähden. Toisin sanoen eläkeläisten elintaso ei eläkkeellä ollessa enää kasva, kuten palkansaajien. Jos ajatellaan, että elintason kasvu on tulosta palkansaajien työn tulosten lisääntymisestä ja parantumisesta eli tehokkuuden kasvamisesta tai työnteon lisääntymisestä, niin miten me eläkeläiset olemme siihen antanee panoksemme mielestäsi.

Jos eläke oli 60% sen ajan työansioista eläkkeelle jäädessä, niin mitä tarkoitat että se pienenee vuosien saatossa 47%:iin. Vertaatko silloin sen ajan palkkaa korotettuna jollain muulla indeksillä kuin taitetulla indeksillä? Eli vertaat erilailla indeksoituja työansioita eli ilmeisesti sillä indeksillä, joka kuvaa elintason nousua ja jota käytetään työssäoleville?
No tietysti noin tehden tulee varmaan tuollainen ero, mutta sehän tarkoittaisi, että työssäolevien pitäisi kustantaa eläkeläisten elintason nousu. Olen kyllä sitä mieltä, että nykyisellä työssäolevilla on täysi työ maksaa itselleen kohtuullinen eläke työpanoksellaan eikä siihen tarvita lisäksi meidän eläkeläisten elintason noston kustannuksia.

Jos olen mielestäsi ymmärtänyt jotain väärin, niin kertoisitko

Lue lisää

Tähän pitää vetää mukaan se tosiseikka, että kustannustaso kohoaa selkeästi enemmän kuin eläke. Hinnat ovat nousseet koko ajan. Eläkkeet ovat nousseet vain nimellisesti sillä verot ja korotetut maksut ovat pitäneet huolen siitä, että netto vähenee . Seurasin tarkoin kun netto/kk (Sipilä !) väheni 4-5 vuoden ajan, tosin vuosittain vaan 2-5 € per kk mutta kuitenkin. Vasta kolmena viimeisenä vuotena tuli muutama roponen lisää nettoansioon (2019-2021 )
Kerrostalossakin kiint.hoito nousee 2-3 % vuosittain, tontin vuokra nousee, polttonesteet nousee roimasti jne. Mutta eläke nousi vaivaiset 0,53 %, joten hivuttaen on vaikeampaa vuosi vuodelta. Eläkkeelle jäämisestä noin 10 vuoden kohdalla ahdistaa, 20 vuoden kohdalla on jo todella vaikeaa ja 30 vuoden kohdalla sinä olisit konkurssissa, mutta onneksi et enää tajua sitä, kun hoitokodissa vaan pumpataan sinuun lääkettä.

Anonyymi kirjoitti:

Tähän pitää vetää mukaan se tosiseikka, että kustannustaso kohoaa selkeästi enemmän kuin eläke. Hinnat ovat nousseet koko ajan. Eläkkeet ovat nousseet vain nimellisesti sillä verot ja korotetut maksut ovat pitäneet huolen siitä, että netto vähenee . Seurasin tarkoin kun netto/kk (Sipilä !) väheni 4-5 vuoden ajan, tosin vuosittain vaan 2-5 € per kk mutta kuitenkin. Vasta kolmena viimeisenä vuotena tuli muutama roponen lisää nettoansioon (2019-2021 )
Kerrostalossakin kiint.hoito nousee 2-3 % vuosittain, tontin vuokra nousee, polttonesteet nousee roimasti jne. Mutta eläke nousi vaivaiset 0,53 %, joten hivuttaen on vaikeampaa vuosi vuodelta. Eläkkeelle jäämisestä noin 10 vuoden kohdalla ahdistaa, 20 vuoden kohdalla on jo todella vaikeaa ja 30 vuoden kohdalla sinä olisit konkurssissa, mutta onneksi et enää tajua sitä, kun hoitokodissa vaan pumpataan sinuun lääkettä.

Lue lisää

Eläkeläisen indeksissä on huomioitu hintatason (elinkustannusindeksi) nousu 80% ja palkkatason nousu 20%. Kyllä tuo pitää ostovoiman melkoisen hyvin sillä tasolla, joka se eläkkeen myöntöhetkellä on ollut. Tietystihän kyse on keskimääristä.
Eläkkeillä ei ole kai tarkoitus nostaa elintasoa palkansaajien elintason nostoa mukaillen, vaan pitää reaalinen ostovoima. Nykyinen eläkkeensaajien indeksi kyllä on aika hyvä tässä.
Toisaalta, jos palkansaajien elintaso laskee, niin näin ei silloin välttämättä käy eläkeläisille, koska elinkustannusindeksillä on niin vahva rooli eläkkeiden korotuksissa. Muistaakseni kerran on eläkkeet nousseet enemmän kuin ansiotaso juuri tämän vuoksi.

Se on selvä, että aina löytyy yksittäisiä eri asioiden hinnankorotuksia, jotka ovat suuria verrattuna eläkeindeksin tuomaan eläkkeiden korotukseen. Niiden painoarvo voi silti olla vähäinen tai suuri elinkustannusindeksissä. Ja noiden korotus osuu usein kovasti eri tavalla eri ihmisiin. Näinhän nuo korotukset koskevat samanlailla myös työssäkäyviä eikä vastaavasti verrattuna heidän kaikkien palkankorotukset korvaa aina yksittäisten asioiden hinnankorotuksia.

Taisipa käydä jossain vaiheessa syvimmän laman syövereissä niinkin, että myös eläkeindeksikorotusta leikattiin poliittisin päätöksin.

Lisäksi on keskusteltu, että eläkeläisten indeksille tehtäisiin oma ’elinkustannusindeksinsä’, jossa painotettaisiin eläkeläisille keskeisiä kustannuksia paremmin kuin nykyisessä elinkustannusindeksissä. Se äkkiseltään kuullostaa hyvältä, mutta antaa poliitikoille helpomman mahdollisuuden peukaloida eläkkeiden indeksikorotuksia jatkossa, kun se olisi irroitettu muun yhteiskunnan käyttämästä elinkustannusindeksistä.

Anonyymi kirjoitti:

Eläkeläisen indeksissä on huomioitu hintatason (elinkustannusindeksi) nousu 80% ja palkkatason nousu 20%. Kyllä tuo pitää ostovoiman melkoisen hyvin sillä tasolla, joka se eläkkeen myöntöhetkellä on ollut. Tietystihän kyse on keskimääristä.
Eläkkeillä ei ole kai tarkoitus nostaa elintasoa palkansaajien elintason nostoa mukaillen, vaan pitää reaalinen ostovoima. Nykyinen eläkkeensaajien indeksi kyllä on aika hyvä tässä.
Toisaalta, jos palkansaajien elintaso laskee, niin näin ei silloin välttämättä käy eläkeläisille, koska elinkustannusindeksillä on niin vahva rooli eläkkeiden korotuksissa. Muistaakseni kerran on eläkkeet nousseet enemmän kuin ansiotaso juuri tämän vuoksi.

Se on selvä, että aina löytyy yksittäisiä eri asioiden hinnankorotuksia, jotka ovat suuria verrattuna eläkeindeksin tuomaan eläkkeiden korotukseen. Niiden painoarvo voi silti olla vähäinen tai suuri elinkustannusindeksissä. Ja noiden korotus osuu usein kovasti eri tavalla eri ihmisiin. Näinhän nuo korotukset koskevat samanlailla myös työssäkäyviä eikä vastaavasti verrattuna heidän kaikkien palkankorotukset korvaa aina yksittäisten asioiden hinnankorotuksia.

Taisipa käydä jossain vaiheessa syvimmän laman syövereissä niinkin, että myös eläkeindeksikorotusta leikattiin poliittisin päätöksin.

Lisäksi on keskusteltu, että eläkeläisten indeksille tehtäisiin oma ’elinkustannusindeksinsä’, jossa painotettaisiin eläkeläisille keskeisiä kustannuksia paremmin kuin nykyisessä elinkustannusindeksissä. Se äkkiseltään kuullostaa hyvältä, mutta antaa poliitikoille helpomman mahdollisuuden peukaloida eläkkeiden indeksikorotuksia jatkossa, kun se olisi irroitettu muun yhteiskunnan käyttämästä elinkustannusindeksistä.

Lue lisää

Tuo harha jatkuvasta eläkkeiden ostovoiman kutistumisesta näissä keskusteluissa syntyy helposti siitä, että vertaillaan euromääräisiä yksittäisten tavaroiden ja palvelujen hinnannousua eläkkeiden prosenttikorotuksiin.
Tarkoittaahan tuo em mainittu 0,53% korotus euroina keskimäöräiseen työeläkkeeseen eli noin hieman yli 1800€, euroina noin kympin verran. Eihän se paljon ole, mutta enemmän kuin em esimerkissä mainittu 2-3€ kiinteistöhoitokustannusnousu tai 6 sentin polttoaineverokototus. Toki tiedän, ettei nuo ole ainoita hinnankorotuksia, mutta vastineeksi löytyy tuotteita/palveluksia, joiden hinnat ovat laskeneetkin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo harha jatkuvasta eläkkeiden ostovoiman kutistumisesta näissä keskusteluissa syntyy helposti siitä, että vertaillaan euromääräisiä yksittäisten tavaroiden ja palvelujen hinnannousua eläkkeiden prosenttikorotuksiin.
Tarkoittaahan tuo em mainittu 0,53% korotus euroina keskimäöräiseen työeläkkeeseen eli noin hieman yli 1800€, euroina noin kympin verran. Eihän se paljon ole, mutta enemmän kuin em esimerkissä mainittu 2-3€ kiinteistöhoitokustannusnousu tai 6 sentin polttoaineverokototus. Toki tiedän, ettei nuo ole ainoita hinnankorotuksia, mutta vastineeksi löytyy tuotteita/palveluksia, joiden hinnat ovat laskeneetkin.

Lue lisää

Kiinteistönhoito nousi vuosittain 2-3 % siis % ei euroja.
Nyt maatamme johtava tenakonklaavi (hallitus) suunnittelee jo vaalien jälkeiseen aikaan huimaa 40 c/l polttonesteveron korotusta. Edellinen hallitus lisäsi lääkeiden maksettavaa omavastuuosuutta selvästi, samoin kävi hammaslääkärin kela-korvausten kanssa.
Nimeä jokin tärkeä elintarvike tai palvelu, missä hinta laskee.
Vakuutukset nousee roimasti joka vuosi.
Kohta on eläkeläisen syrjäseudulla mahdotonta pitää autoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinteistönhoito nousi vuosittain 2-3 % siis % ei euroja.
Nyt maatamme johtava tenakonklaavi (hallitus) suunnittelee jo vaalien jälkeiseen aikaan huimaa 40 c/l polttonesteveron korotusta. Edellinen hallitus lisäsi lääkeiden maksettavaa omavastuuosuutta selvästi, samoin kävi hammaslääkärin kela-korvausten kanssa.
Nimeä jokin tärkeä elintarvike tai palvelu, missä hinta laskee.
Vakuutukset nousee roimasti joka vuosi.
Kohta on eläkeläisen syrjäseudulla mahdotonta pitää autoa.

Lue lisää

Nuo luettelemasi korotukset on huomioitu kyllä eläkkeensaajan indeksissa, joka koostuu 80% hintatason muutoksista ja 20% palkkatason muutoksista. Muistaakseni tuo indeksi määräytyy vuosittain siten, että aikaväli, joka vaikuttaa on syksystä seuraavaan syksyyn ja indeksikorotus huomioidaan eläkkeissä vasta vuoden vaihteessa. Eli takautuvasti. Tammikuun indeksissä huomioitiin hintatason muutos ajalta syksy 2019 -syksy 2020.

Se on selvä, että eri korotukset osuvat eri tavalla eri ihmisiin. Paljon autolla ajavalle on polttoaineiden korotus iso asia, kun taas autottomalle jokseenkin merkityksetön. Sama juttu jokaisen muunkin kohdalla. Raflaavaa juttua tietysti saa aina, kun jonkun yksittäisen tavaran/palvelun hinnankorotusta vertaa eläkkeen korotukseen.

Elintarvikkeiden hinnat kyllä vaihtelevat jatkuvasti, kausivaihtelut ovat yleisiä. Satokauden ollessa parhaimmillaan, hinnatkin ovat edullisimmillaan. Polttoaineidenkin hinnat muuttuvat koko ajan, bensa on kalleinta kesäaikaan ja halvempaa talviaikaan, diesel päinvastoin. Lämmitysöljyn hinta halpeni vuodessa jopa 40s/l eli noin 1,10 €:sta noin 0,70€:oon. Se on merkittävä kustannusalennus, kun öljyä kuluu esim n 2000l/vuosi, usein enemmänkin. Tuokin tietysti helpottaa vain niitä, joiden talo lämpiää öljyllä. Kyllä näitä esimerkkejä halvenneistakin tuotteista ja palveluista löytyy

Tottahan se tietysti on, että pidemmällä aikavälillä hinnat nousevat ja siksihän indeksikorotuksetkin nostavat eläkkeitä. Joskus vähemmän joskus enemmän.
Ja sekin on selvää, ettei eläke nosta kenenkään elintasoa eikä se ole tietysti tarkoituskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nuo luettelemasi korotukset on huomioitu kyllä eläkkeensaajan indeksissa, joka koostuu 80% hintatason muutoksista ja 20% palkkatason muutoksista. Muistaakseni tuo indeksi määräytyy vuosittain siten, että aikaväli, joka vaikuttaa on syksystä seuraavaan syksyyn ja indeksikorotus huomioidaan eläkkeissä vasta vuoden vaihteessa. Eli takautuvasti. Tammikuun indeksissä huomioitiin hintatason muutos ajalta syksy 2019 -syksy 2020.

Se on selvä, että eri korotukset osuvat eri tavalla eri ihmisiin. Paljon autolla ajavalle on polttoaineiden korotus iso asia, kun taas autottomalle jokseenkin merkityksetön. Sama juttu jokaisen muunkin kohdalla. Raflaavaa juttua tietysti saa aina, kun jonkun yksittäisen tavaran/palvelun hinnankorotusta vertaa eläkkeen korotukseen.

Elintarvikkeiden hinnat kyllä vaihtelevat jatkuvasti, kausivaihtelut ovat yleisiä. Satokauden ollessa parhaimmillaan, hinnatkin ovat edullisimmillaan. Polttoaineidenkin hinnat muuttuvat koko ajan, bensa on kalleinta kesäaikaan ja halvempaa talviaikaan, diesel päinvastoin. Lämmitysöljyn hinta halpeni vuodessa jopa 40s/l eli noin 1,10 €:sta noin 0,70€:oon. Se on merkittävä kustannusalennus, kun öljyä kuluu esim n 2000l/vuosi, usein enemmänkin. Tuokin tietysti helpottaa vain niitä, joiden talo lämpiää öljyllä. Kyllä näitä esimerkkejä halvenneistakin tuotteista ja palveluista löytyy

Tottahan se tietysti on, että pidemmällä aikavälillä hinnat nousevat ja siksihän indeksikorotuksetkin nostavat eläkkeitä. Joskus vähemmän joskus enemmän.
Ja sekin on selvää, ettei eläke nosta kenenkään elintasoa eikä se ole tietysti tarkoituskaan.

Lue lisää

Ei indeksi määräydy syksystä syksyyn,vaan sen määrää vuoden kolmas neljännes,eli heinä-elo-syyskuun inflaatio,josta se lasketaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei indeksi määräydy syksystä syksyyn,vaan sen määrää vuoden kolmas neljännes,eli heinä-elo-syyskuun inflaatio,josta se lasketaan.

Minulla oli väärä mielikuva. Kiitos tarkennuksesta.