Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi, tsekkaa:
http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/kimmo-kiljunen-kritisoi-suomalaisten-elakelaisten-rahat-kayttamatta-ulkomailla/5352110
Tästä linkistä kannattamaan:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1591
Eläkeindeksin palauttaminen
Parempaaeläkettä
23
307
Vastaukset
- kurjistamiselle-loppu
Nyt todella on syytä käydä kannattamassa tätä aloitetta.
Siis eläkkeitä maksetaan 27 miljardia vuodessa kun kertyneet varat ovat 183 miljardia. Jos indeksi olisi suoraan palkkojen mukaan määräytyvä, eläkkeitä maksettaisiin reilu 300 miljoonaa enemmän kuin nyt eli rahastoista vajaa 2 %. - kammokaljunen
Eäkkeitä on korotettu vähintään kustannustason nousun edestä, joten ostovoima on säilynyt. Poikkeus tuli v 2015 jolloin korotus oli vain 0,4%. Palkkojen kehitys vaikuttaa indeksiin korottavasti, jos palkat nousevat yli elinkustannusindeksin. Taitettu indeksi on siten ylöspäintaitettu. Eläkeläiset eivät ole enää mukana työelämässä kehittämissä tuottavuutta. Palkkojen nousussa on voitu ottamaan tämä tuottavuuden kehitys huomioon, mutta pitäisikö ottaa myös eläkkeissä. Palkansaajista eivät kaikki saa edes yhtä suuria korotuksia jotka tulee eläkeläisille, sillä pelkillä yleiskorotuksilla jää jälkeen Kiljunen kertoi kyllä tästä asiasta erittäin vakuuttavasti, siis tästä rahaston kasvusta. Rahathan on eläkkeisiin kerättyjä vakuutusmaksuja - eivät eläkeyhtiöiden ansaitsemia. Ja ne on tarkoitettu maksettavaksi eläkkeinä!
- kammokaljunen
Kävinpä kannattamassa kansalaisaloite, jonka tavoitteena on muutta eläkeindeksi täysin palkkojen kehityksen mukaiseksi. Siinä vaan on nyt sellainen sudenkuoppa, että jos palkkoja aletaan leikkaamaan, mm. sen takia että maahamme on tullut huomattava määrä pakolaisia, joille ehkä maksetaan alempaa palkkaa, niin palkkaindeksistä tulee negatiivinen. Siitä seuraa se, että myös eläkkeet laskevat. Jos oltaisiin vaadittu pelkästään elinkustannusindeksiin perustuvaa eläkeindeksiä, eläkkeiden ostovoima olisi turvattu. Miettikäämme sitä itse tykönämme.
- kaikille-sama
Palkat ovat nousseet samana aikana 86 % kun eläkkeet 44 %. Siinä tasa-arvo pelaa.
- Näin_sen_ymmärrän
Taitetun indeksin ideahan on pyrkiä pitämään eläke sillä tasolla, kun se myönnettäessä on eli se minkä on työllään ansainnut. Tarkoitus siis ei ole nostaa elintasoa eläkkeillä. Siksi painotus on nimenomaan inflaation huomioimisessa (80%) eikä elintason nousussa (20%).
Toimiihan se eläkkeensaajan eduksikin siinä tilanteessa, jo inflaatio on korkeampi kuin palkkojen nousu. Näinhän kävi pari vuotta sitten eli eläkkeet noisivat enemmän kuin palkat, mutta harvinaista se tietty on.
Voi siis ajatella, että me eläkeläiset emme enää ole nostamassa suomalaisten elintasoa työn tuottavuuden kautta emmekä näin ollen 'ansainneetkaan' siitä seuraavaa tulonnousua. Toisaalta emme myöskään ole heikentämässä suomalaisten elintasoa huonontuneen työn tuottavuuden vuoksi, niin emme 'ansaitse' myöskään siitä johtuvaa tulotason laskua.
Olen ymmärtänyt taitetun indeksin perustelut olleet kutakuinkin juuri nämä. Ymmärrän kyllä tuon perustelun. - eläkkeellä454545
Indeksiä määriteltäessä pitäisi ottaa enemmän huomioon eläkeläisille tärkeitä asioita. Verojen niin tuloveron kuin välillisten, keskimääräinen asumiskulujen, lääkkeiden hintojen muutokset yms. Itselläni on ainakin pakolliset menot kasvaneet enemmän mitä indeksi antaa ymmärtää. Entinen indeksin määritys pysyi sentään paremmin hintojen perässä niin ostovoima ei aina laskenut kuten nyt. Täytyy mennä allekirjoittamaan adressi.
- vsaarikko
Paavo Lipposen hallitus otti vuonna 1996 käyttöön
taitavasti suunnitellun salakavalan ns. ”taitetun indeksin” eläkkeiden ostovoiman heikentämiseksi.
Indeksi toimii siten, että se ensimmäisestä eläkevuodesta alkaen tuhoaa ostovoimaa hitaasti mutta varmasti. Ilmeisesti suunnittelijat ovat luottaneet eläkeläisten sopeutuvan ilman suurempaa purnausta huomaamattomasti huononevaan ostovoimaansa.
Eläkkeen ostovoimasta palkansaajaan verrattuna häviää
25-30 eläkevuodessa noin puolet ja lopuista huolehtivat
hautaustoimistot. Oletuksena tuntuu olevan, että yli
30 vuotta eläkkeellä olleet ovat joko saattohoidossa,
dementiakodissa tai muussa vanhainkodissa ja tarvitsevat
vain mitättömät eläkkeet kulujen korvaamiseksi.
Tämä asia koskee kaikkia, siis myös nyt palkkatyötä
tekeviä, joten tukekaa nyt yllä mainittua kansalaisaloitetta ja kierrättäkää tätä viestiä.- Mitenkäs_se_on
Katsopa edellä oleva kirjoitus 18.10 nimimerkillä 'näin_sen_ ymmärrän'. Siinä asia selitetään toisin ja ymmärrettävästi perustellen.
Mikä mielestäsi siinä ei pidä paikkaansa? - Ihmettelen_minäkin
Mitenkäs_se_on kirjoitti:
Katsopa edellä oleva kirjoitus 18.10 nimimerkillä 'näin_sen_ ymmärrän'. Siinä asia selitetään toisin ja ymmärrettävästi perustellen.
Mikä mielestäsi siinä ei pidä paikkaansa?Näin. Tästä samasta asiasta tuli näköjään uusi avaus. Minäkin toivoisin, että tuohon kysymykseesi nuo kansalaisaloitteen ajajat vastaisivat.
Kysymyksesi ja kirjoitus, johon viittasit olivat ihan asiallisia ja perusteltuja, joten ihmettelen miksi ne eivät ole vastausten arvoisia.
- eeeeeerrrrrri
Eläkeläinen on todella merkittävä ihminen ja heidän ansiostaan lukemattomilla ihmisillä on työtä. He maksavat useimmat myös veroja eläkkeistään ja käyttävät palveluita, syövät ja kuluttavat mikäli heidän kaikkia rahojaan ei hallitus leikkaa. Hallitus kehtasi alentaa kuin varkain eläketulovöhennystä, joten siinä taas yksi esimerkki eläkeläisten kohtuuttomasta leikkurista juuri eläkeläisiltä. Takuueläkkeet nousivat 20 euroa, mutta heidänkin menonsa nousi huomattavasti tuota 20euroa enemmän.
- Yksinhuoltajana_ollut
Tunnen, että minua on petetty - pettäjä yhteiskunta ja päättäjät. Olen tehnyt koko elämäni ahkerasti työtä - ja kahdesti ollut myös yksinhuoltaja, ja silti työelämässä ja tehnyt toista päivää kotona vuorotta. Naisten eläkettä hiukan myös laskevat äitiysajat, joita minulla on ollut kaksi.
Säästämään en matkan varrella ole pystynyt, kun kaikkein tärkein juttu on ollut henkisesti ja fyysisesti selvitä arjesta - ja pyrkiä myös antamaan lapsille kaikkea mahdollista, jota kahden aikuisen vetämän perheen lapsetkin saavat.
Kun kahden aikuisen perheet nyt ovat jäämässä eläkkeelle, niin heillä on yhdessä kerätty omaisuus (asunto) ja säästöt ja sijoitukset - sekä kahden henkilön eläkkeet.
Ja mitä on yksinhuoltajana olleella? Miettikääpä nyt vähän ennen kuin viette työtä koko ikänsä tehneen ahkeran yhteiskunnan rakentajan eläkkeen ja hänen mahdollisuutensa ansaitsemaansa tyyneen, onnelliseen eläkeikään ja ainakin perusselviytymiseen eläkepäivistä.
Jos olisin tiennyt, että minulta viedään yksi kolmannes itse ansaitsemastani eläkkeestä - niin toki olisin itsekin matkan varrella tehnyt toisenlaisia valintoja.
Me eläkkeensaajat/eläkkeelle jäävät saamme myös äänestää - ja meitä on aika paljon. Kuka ansaitsee äänemme...- JustEläkkeelleSiirtyvä
Kertoisitko vähän tarkemmin miten sinulta on tai ollaan viemässä kolmannes eläkkeestäsi? Sehän olisi todella törkeä temppu ja siksi hieman vaikea uskoa, jos kyseessä on työllä ansaitsemasi työeläke.
Niin voisi paremmin ottaa kantaa ja kommentoida ihan asiapohjalta.
- Jotainenymmärrä
Ymmärtääkö työelämässä oleva kansalainen, että nykyinen käytäntö tulee köyhdyttämään häntäkin eläkkeelle päästyä palkansaajiin nähden? Rahastot kasvavat edelleen, miksi niistä lohkaistaisiin silloin oikeudenmukaisemmin? Jos nyt saa liian pientä eläkettä asuakseen, saa eläkeläisen asumistukea (tai siis vuokranantaja saa) kelalta, siis verovaroista, nykyisen palkansaajan pussista! Eikö oikeutettu eläke ole kaikkien etu?
- Ihmettelen_minäkin
Edelleenkin ihmettelen kuten tein jo 7.1 tuossa edellä, että ko kirjoituksessa viitattuun erittäin asialliseen ja perusteltuun 18.10.2015 nimimerkin 'näin-sen-ymmärrän' kirjoitukseen ja siinä esitettyihin perusteluihin nk taitetusta indeksistä ei kukaan ole vaivautunut vastaamaan.
Tuon kirjoituksen perustelut ovat hyvin ymmärrettäviä ja jopa oikeudenmukaisiakin. - tottatosiaan
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on liittynyt tunnettujen eläkkeellä olevien vihollisten tukijaksi suhtautumisessaan työeläkeindeksin muuttamiseen. Kiistämätön tosiasiaon että eläkkeellä elävät köyhtyvät suhteessa palkansaajiin ikääntyessään, koska eläkkeiden kasvu on noin puolet hitaampaa kuin palkkatulojen kehitys. Vuosina 1995-2014 palkkatason kasvu oli 88 % ja työeläkkeiden 46 %. Kun v. 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 % palkasta, niin v. 2014 sen arvo oli enää tosiasiassa reaalisesti 47 % vastaavan suuruisesta palkasta. Siis kun eläkkeelle lähtiessä sai tuloja 60 % palkasta niin 20 vuotta myöhemmin käytettävissä olevien tulojen arvo oli vain 47 % vastaavasta palkasta eli huomattava elintason lasku eläkkeen alkuaikaan verrattuna. Eläkkeiden jälkeenjääneisyydellä (vuotuisilla leikkauksilla) elätetään palkansaajien hyvinvointia. Palkkatasoindeksin soveltaminen estäisi eläkkeensaajien elintason laskua ja köyhtymistä. Soisi kansanedustajien eduskunnassa kannattavan edes ns. puoliväli-indeksiin palaamista. Hesari artikkeleineen kummastelee em. tilaston totuutta ja koettaa vähätellä eläkkeensaajien vuotuista köyhtymistä palkansaajiin verrattuna ja siirtää huomiota kansaneläkkeisiin, mikä on aivan eri asia. Työeläkeindeksiä ei sovelleta kansaneläkkeisiin. Osa kansanedustajista unohtaa eläketulojen vuotuisen jälkeenjäämisen palkkatuloihin verrattuna tukien ammattiyhdistyspoliitikkojen tavoitteita. Ikävää eläkkeellä elävien syrjimistä ja hylkimistä.
- Näin_sen_ymmärrän
tottatosiaan kirjoitti:
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on liittynyt tunnettujen eläkkeellä olevien vihollisten tukijaksi suhtautumisessaan työeläkeindeksin muuttamiseen. Kiistämätön tosiasiaon että eläkkeellä elävät köyhtyvät suhteessa palkansaajiin ikääntyessään, koska eläkkeiden kasvu on noin puolet hitaampaa kuin palkkatulojen kehitys. Vuosina 1995-2014 palkkatason kasvu oli 88 % ja työeläkkeiden 46 %. Kun v. 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 % palkasta, niin v. 2014 sen arvo oli enää tosiasiassa reaalisesti 47 % vastaavan suuruisesta palkasta. Siis kun eläkkeelle lähtiessä sai tuloja 60 % palkasta niin 20 vuotta myöhemmin käytettävissä olevien tulojen arvo oli vain 47 % vastaavasta palkasta eli huomattava elintason lasku eläkkeen alkuaikaan verrattuna. Eläkkeiden jälkeenjääneisyydellä (vuotuisilla leikkauksilla) elätetään palkansaajien hyvinvointia. Palkkatasoindeksin soveltaminen estäisi eläkkeensaajien elintason laskua ja köyhtymistä. Soisi kansanedustajien eduskunnassa kannattavan edes ns. puoliväli-indeksiin palaamista. Hesari artikkeleineen kummastelee em. tilaston totuutta ja koettaa vähätellä eläkkeensaajien vuotuista köyhtymistä palkansaajiin verrattuna ja siirtää huomiota kansaneläkkeisiin, mikä on aivan eri asia. Työeläkeindeksiä ei sovelleta kansaneläkkeisiin. Osa kansanedustajista unohtaa eläketulojen vuotuisen jälkeenjäämisen palkkatuloihin verrattuna tukien ammattiyhdistyspoliitikkojen tavoitteita. Ikävää eläkkeellä elävien syrjimistä ja hylkimistä.
Taitettu indeksihän pitää oikein hyvin ostovoiman sen tasoisena, kun se oli eläkkeelle jäädessä. Eli absoluuttista köyhtymistä ei pitäisi tapahtua.
Kirjoitatkin suhteellisesta köyhtymisestä työssä vielä oleviin nähden. Toisin sanoen eläkeläisten elintaso ei eläkkeellä ollessa enää kasva, kuten palkansaajien. Jos ajatellaan, että elintason kasvu on tulosta palkansaajien työn tulosten lisääntymisestä ja parantumisesta eli tehokkuuden kasvamisesta tai työnteon lisääntymisestä, niin miten me eläkeläiset olemme siihen antanee panoksemme mielestäsi.
Jos eläke oli 60% sen ajan työansioista eläkkeelle jäädessä, niin mitä tarkoitat että se pienenee vuosien saatossa 47%:iin. Vertaatko silloin sen ajan palkkaa korotettuna jollain muulla indeksillä kuin taitetulla indeksillä? Eli vertaat erilailla indeksoituja työansioita eli ilmeisesti sillä indeksillä, joka kuvaa elintason nousua ja jota käytetään työssäoleville?
No tietysti noin tehden tulee varmaan tuollainen ero, mutta sehän tarkoittaisi, että työssäolevien pitäisi kustantaa eläkeläisten elintason nousu. Olen kyllä sitä mieltä, että nykyisellä työssäolevilla on täysi työ maksaa itselleen kohtuullinen eläke työpanoksellaan eikä siihen tarvita lisäksi meidän eläkeläisten elintason noston kustannuksia.
Jos olen mielestäsi ymmärtänyt jotain väärin, niin kertoisitko - Anonyymi
Näin_sen_ymmärrän kirjoitti:
Taitettu indeksihän pitää oikein hyvin ostovoiman sen tasoisena, kun se oli eläkkeelle jäädessä. Eli absoluuttista köyhtymistä ei pitäisi tapahtua.
Kirjoitatkin suhteellisesta köyhtymisestä työssä vielä oleviin nähden. Toisin sanoen eläkeläisten elintaso ei eläkkeellä ollessa enää kasva, kuten palkansaajien. Jos ajatellaan, että elintason kasvu on tulosta palkansaajien työn tulosten lisääntymisestä ja parantumisesta eli tehokkuuden kasvamisesta tai työnteon lisääntymisestä, niin miten me eläkeläiset olemme siihen antanee panoksemme mielestäsi.
Jos eläke oli 60% sen ajan työansioista eläkkeelle jäädessä, niin mitä tarkoitat että se pienenee vuosien saatossa 47%:iin. Vertaatko silloin sen ajan palkkaa korotettuna jollain muulla indeksillä kuin taitetulla indeksillä? Eli vertaat erilailla indeksoituja työansioita eli ilmeisesti sillä indeksillä, joka kuvaa elintason nousua ja jota käytetään työssäoleville?
No tietysti noin tehden tulee varmaan tuollainen ero, mutta sehän tarkoittaisi, että työssäolevien pitäisi kustantaa eläkeläisten elintason nousu. Olen kyllä sitä mieltä, että nykyisellä työssäolevilla on täysi työ maksaa itselleen kohtuullinen eläke työpanoksellaan eikä siihen tarvita lisäksi meidän eläkeläisten elintason noston kustannuksia.
Jos olen mielestäsi ymmärtänyt jotain väärin, niin kertoisitkoTähän pitää vetää mukaan se tosiseikka, että kustannustaso kohoaa selkeästi enemmän kuin eläke. Hinnat ovat nousseet koko ajan. Eläkkeet ovat nousseet vain nimellisesti sillä verot ja korotetut maksut ovat pitäneet huolen siitä, että netto vähenee . Seurasin tarkoin kun netto/kk (Sipilä !) väheni 4-5 vuoden ajan, tosin vuosittain vaan 2-5 € per kk mutta kuitenkin. Vasta kolmena viimeisenä vuotena tuli muutama roponen lisää nettoansioon (2019-2021 )
Kerrostalossakin kiint.hoito nousee 2-3 % vuosittain, tontin vuokra nousee, polttonesteet nousee roimasti jne. Mutta eläke nousi vaivaiset 0,53 %, joten hivuttaen on vaikeampaa vuosi vuodelta. Eläkkeelle jäämisestä noin 10 vuoden kohdalla ahdistaa, 20 vuoden kohdalla on jo todella vaikeaa ja 30 vuoden kohdalla sinä olisit konkurssissa, mutta onneksi et enää tajua sitä, kun hoitokodissa vaan pumpataan sinuun lääkettä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tähän pitää vetää mukaan se tosiseikka, että kustannustaso kohoaa selkeästi enemmän kuin eläke. Hinnat ovat nousseet koko ajan. Eläkkeet ovat nousseet vain nimellisesti sillä verot ja korotetut maksut ovat pitäneet huolen siitä, että netto vähenee . Seurasin tarkoin kun netto/kk (Sipilä !) väheni 4-5 vuoden ajan, tosin vuosittain vaan 2-5 € per kk mutta kuitenkin. Vasta kolmena viimeisenä vuotena tuli muutama roponen lisää nettoansioon (2019-2021 )
Kerrostalossakin kiint.hoito nousee 2-3 % vuosittain, tontin vuokra nousee, polttonesteet nousee roimasti jne. Mutta eläke nousi vaivaiset 0,53 %, joten hivuttaen on vaikeampaa vuosi vuodelta. Eläkkeelle jäämisestä noin 10 vuoden kohdalla ahdistaa, 20 vuoden kohdalla on jo todella vaikeaa ja 30 vuoden kohdalla sinä olisit konkurssissa, mutta onneksi et enää tajua sitä, kun hoitokodissa vaan pumpataan sinuun lääkettä.Eläkeläisen indeksissä on huomioitu hintatason (elinkustannusindeksi) nousu 80% ja palkkatason nousu 20%. Kyllä tuo pitää ostovoiman melkoisen hyvin sillä tasolla, joka se eläkkeen myöntöhetkellä on ollut. Tietystihän kyse on keskimääristä.
Eläkkeillä ei ole kai tarkoitus nostaa elintasoa palkansaajien elintason nostoa mukaillen, vaan pitää reaalinen ostovoima. Nykyinen eläkkeensaajien indeksi kyllä on aika hyvä tässä.
Toisaalta, jos palkansaajien elintaso laskee, niin näin ei silloin välttämättä käy eläkeläisille, koska elinkustannusindeksillä on niin vahva rooli eläkkeiden korotuksissa. Muistaakseni kerran on eläkkeet nousseet enemmän kuin ansiotaso juuri tämän vuoksi.
Se on selvä, että aina löytyy yksittäisiä eri asioiden hinnankorotuksia, jotka ovat suuria verrattuna eläkeindeksin tuomaan eläkkeiden korotukseen. Niiden painoarvo voi silti olla vähäinen tai suuri elinkustannusindeksissä. Ja noiden korotus osuu usein kovasti eri tavalla eri ihmisiin. Näinhän nuo korotukset koskevat samanlailla myös työssäkäyviä eikä vastaavasti verrattuna heidän kaikkien palkankorotukset korvaa aina yksittäisten asioiden hinnankorotuksia.
Taisipa käydä jossain vaiheessa syvimmän laman syövereissä niinkin, että myös eläkeindeksikorotusta leikattiin poliittisin päätöksin.
Lisäksi on keskusteltu, että eläkeläisten indeksille tehtäisiin oma ’elinkustannusindeksinsä’, jossa painotettaisiin eläkeläisille keskeisiä kustannuksia paremmin kuin nykyisessä elinkustannusindeksissä. Se äkkiseltään kuullostaa hyvältä, mutta antaa poliitikoille helpomman mahdollisuuden peukaloida eläkkeiden indeksikorotuksia jatkossa, kun se olisi irroitettu muun yhteiskunnan käyttämästä elinkustannusindeksistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eläkeläisen indeksissä on huomioitu hintatason (elinkustannusindeksi) nousu 80% ja palkkatason nousu 20%. Kyllä tuo pitää ostovoiman melkoisen hyvin sillä tasolla, joka se eläkkeen myöntöhetkellä on ollut. Tietystihän kyse on keskimääristä.
Eläkkeillä ei ole kai tarkoitus nostaa elintasoa palkansaajien elintason nostoa mukaillen, vaan pitää reaalinen ostovoima. Nykyinen eläkkeensaajien indeksi kyllä on aika hyvä tässä.
Toisaalta, jos palkansaajien elintaso laskee, niin näin ei silloin välttämättä käy eläkeläisille, koska elinkustannusindeksillä on niin vahva rooli eläkkeiden korotuksissa. Muistaakseni kerran on eläkkeet nousseet enemmän kuin ansiotaso juuri tämän vuoksi.
Se on selvä, että aina löytyy yksittäisiä eri asioiden hinnankorotuksia, jotka ovat suuria verrattuna eläkeindeksin tuomaan eläkkeiden korotukseen. Niiden painoarvo voi silti olla vähäinen tai suuri elinkustannusindeksissä. Ja noiden korotus osuu usein kovasti eri tavalla eri ihmisiin. Näinhän nuo korotukset koskevat samanlailla myös työssäkäyviä eikä vastaavasti verrattuna heidän kaikkien palkankorotukset korvaa aina yksittäisten asioiden hinnankorotuksia.
Taisipa käydä jossain vaiheessa syvimmän laman syövereissä niinkin, että myös eläkeindeksikorotusta leikattiin poliittisin päätöksin.
Lisäksi on keskusteltu, että eläkeläisten indeksille tehtäisiin oma ’elinkustannusindeksinsä’, jossa painotettaisiin eläkeläisille keskeisiä kustannuksia paremmin kuin nykyisessä elinkustannusindeksissä. Se äkkiseltään kuullostaa hyvältä, mutta antaa poliitikoille helpomman mahdollisuuden peukaloida eläkkeiden indeksikorotuksia jatkossa, kun se olisi irroitettu muun yhteiskunnan käyttämästä elinkustannusindeksistä.Tuo harha jatkuvasta eläkkeiden ostovoiman kutistumisesta näissä keskusteluissa syntyy helposti siitä, että vertaillaan euromääräisiä yksittäisten tavaroiden ja palvelujen hinnannousua eläkkeiden prosenttikorotuksiin.
Tarkoittaahan tuo em mainittu 0,53% korotus euroina keskimäöräiseen työeläkkeeseen eli noin hieman yli 1800€, euroina noin kympin verran. Eihän se paljon ole, mutta enemmän kuin em esimerkissä mainittu 2-3€ kiinteistöhoitokustannusnousu tai 6 sentin polttoaineverokototus. Toki tiedän, ettei nuo ole ainoita hinnankorotuksia, mutta vastineeksi löytyy tuotteita/palveluksia, joiden hinnat ovat laskeneetkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo harha jatkuvasta eläkkeiden ostovoiman kutistumisesta näissä keskusteluissa syntyy helposti siitä, että vertaillaan euromääräisiä yksittäisten tavaroiden ja palvelujen hinnannousua eläkkeiden prosenttikorotuksiin.
Tarkoittaahan tuo em mainittu 0,53% korotus euroina keskimäöräiseen työeläkkeeseen eli noin hieman yli 1800€, euroina noin kympin verran. Eihän se paljon ole, mutta enemmän kuin em esimerkissä mainittu 2-3€ kiinteistöhoitokustannusnousu tai 6 sentin polttoaineverokototus. Toki tiedän, ettei nuo ole ainoita hinnankorotuksia, mutta vastineeksi löytyy tuotteita/palveluksia, joiden hinnat ovat laskeneetkin.Kiinteistönhoito nousi vuosittain 2-3 % siis % ei euroja.
Nyt maatamme johtava tenakonklaavi (hallitus) suunnittelee jo vaalien jälkeiseen aikaan huimaa 40 c/l polttonesteveron korotusta. Edellinen hallitus lisäsi lääkeiden maksettavaa omavastuuosuutta selvästi, samoin kävi hammaslääkärin kela-korvausten kanssa.
Nimeä jokin tärkeä elintarvike tai palvelu, missä hinta laskee.
Vakuutukset nousee roimasti joka vuosi.
Kohta on eläkeläisen syrjäseudulla mahdotonta pitää autoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiinteistönhoito nousi vuosittain 2-3 % siis % ei euroja.
Nyt maatamme johtava tenakonklaavi (hallitus) suunnittelee jo vaalien jälkeiseen aikaan huimaa 40 c/l polttonesteveron korotusta. Edellinen hallitus lisäsi lääkeiden maksettavaa omavastuuosuutta selvästi, samoin kävi hammaslääkärin kela-korvausten kanssa.
Nimeä jokin tärkeä elintarvike tai palvelu, missä hinta laskee.
Vakuutukset nousee roimasti joka vuosi.
Kohta on eläkeläisen syrjäseudulla mahdotonta pitää autoa.Nuo luettelemasi korotukset on huomioitu kyllä eläkkeensaajan indeksissa, joka koostuu 80% hintatason muutoksista ja 20% palkkatason muutoksista. Muistaakseni tuo indeksi määräytyy vuosittain siten, että aikaväli, joka vaikuttaa on syksystä seuraavaan syksyyn ja indeksikorotus huomioidaan eläkkeissä vasta vuoden vaihteessa. Eli takautuvasti. Tammikuun indeksissä huomioitiin hintatason muutos ajalta syksy 2019 -syksy 2020.
Se on selvä, että eri korotukset osuvat eri tavalla eri ihmisiin. Paljon autolla ajavalle on polttoaineiden korotus iso asia, kun taas autottomalle jokseenkin merkityksetön. Sama juttu jokaisen muunkin kohdalla. Raflaavaa juttua tietysti saa aina, kun jonkun yksittäisen tavaran/palvelun hinnankorotusta vertaa eläkkeen korotukseen.
Elintarvikkeiden hinnat kyllä vaihtelevat jatkuvasti, kausivaihtelut ovat yleisiä. Satokauden ollessa parhaimmillaan, hinnatkin ovat edullisimmillaan. Polttoaineidenkin hinnat muuttuvat koko ajan, bensa on kalleinta kesäaikaan ja halvempaa talviaikaan, diesel päinvastoin. Lämmitysöljyn hinta halpeni vuodessa jopa 40s/l eli noin 1,10 €:sta noin 0,70€:oon. Se on merkittävä kustannusalennus, kun öljyä kuluu esim n 2000l/vuosi, usein enemmänkin. Tuokin tietysti helpottaa vain niitä, joiden talo lämpiää öljyllä. Kyllä näitä esimerkkejä halvenneistakin tuotteista ja palveluista löytyy
Tottahan se tietysti on, että pidemmällä aikavälillä hinnat nousevat ja siksihän indeksikorotuksetkin nostavat eläkkeitä. Joskus vähemmän joskus enemmän.
Ja sekin on selvää, ettei eläke nosta kenenkään elintasoa eikä se ole tietysti tarkoituskaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo luettelemasi korotukset on huomioitu kyllä eläkkeensaajan indeksissa, joka koostuu 80% hintatason muutoksista ja 20% palkkatason muutoksista. Muistaakseni tuo indeksi määräytyy vuosittain siten, että aikaväli, joka vaikuttaa on syksystä seuraavaan syksyyn ja indeksikorotus huomioidaan eläkkeissä vasta vuoden vaihteessa. Eli takautuvasti. Tammikuun indeksissä huomioitiin hintatason muutos ajalta syksy 2019 -syksy 2020.
Se on selvä, että eri korotukset osuvat eri tavalla eri ihmisiin. Paljon autolla ajavalle on polttoaineiden korotus iso asia, kun taas autottomalle jokseenkin merkityksetön. Sama juttu jokaisen muunkin kohdalla. Raflaavaa juttua tietysti saa aina, kun jonkun yksittäisen tavaran/palvelun hinnankorotusta vertaa eläkkeen korotukseen.
Elintarvikkeiden hinnat kyllä vaihtelevat jatkuvasti, kausivaihtelut ovat yleisiä. Satokauden ollessa parhaimmillaan, hinnatkin ovat edullisimmillaan. Polttoaineidenkin hinnat muuttuvat koko ajan, bensa on kalleinta kesäaikaan ja halvempaa talviaikaan, diesel päinvastoin. Lämmitysöljyn hinta halpeni vuodessa jopa 40s/l eli noin 1,10 €:sta noin 0,70€:oon. Se on merkittävä kustannusalennus, kun öljyä kuluu esim n 2000l/vuosi, usein enemmänkin. Tuokin tietysti helpottaa vain niitä, joiden talo lämpiää öljyllä. Kyllä näitä esimerkkejä halvenneistakin tuotteista ja palveluista löytyy
Tottahan se tietysti on, että pidemmällä aikavälillä hinnat nousevat ja siksihän indeksikorotuksetkin nostavat eläkkeitä. Joskus vähemmän joskus enemmän.
Ja sekin on selvää, ettei eläke nosta kenenkään elintasoa eikä se ole tietysti tarkoituskaan.Ei indeksi määräydy syksystä syksyyn,vaan sen määrää vuoden kolmas neljännes,eli heinä-elo-syyskuun inflaatio,josta se lasketaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei indeksi määräydy syksystä syksyyn,vaan sen määrää vuoden kolmas neljännes,eli heinä-elo-syyskuun inflaatio,josta se lasketaan.
Minulla oli väärä mielikuva. Kiitos tarkennuksesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)644406Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142219- 251734
- 121478
- 251411
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51278- 101207
- 131126
- 221076
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911004