Miksi joulukirkko kiinnostaa vain murto-osaa

Tyttäret lähtevät opiskelemaan ja "katu" uskottavuuden takia pitää sitten samantien erota kirkosta vaikka ihan kristillinen kasvatus.Tulee sitten satuolentoa ja suvaitsevaisuutta yms retorikkaa kun vanhempien tiedustelut.Äidit sitten piilottavat kristillisiä symboleja kun tulevat sitten pyhinä käymään poppana vaatteissaan.
Sitten kovat väittelyt siitä että eräs uskonto ei sitten tippaakaan anna myötä ja nuorisolla ei tulisi mieleenkään kyseenalaistaa uskoaan ja miten vuosikymmenien päästä täällä käy.

Tuossa on suurin osa konsertteja, joista osa maksullisia. Mikä osa oli seurakuntien omia hengellisiä tilaisuuksia? Pk seudulla yli miljoona asukasta.

Ovatko sinusta hengelliset tilaisuudet jotenkin arvokkaampia kuin muut kirkossa pidettävät tilaisuudet esim. konsertit?

ErjaPiipponen kirjoitti:

Ovatko sinusta hengelliset tilaisuudet jotenkin arvokkaampia kuin muut kirkossa pidettävät tilaisuudet esim. konsertit?

Kiitos Erja kun kommentoit kirkon puolesta asiaa.

Minun mielestäni sillä on eroa, käydäänkö kirkossa kirkon/seurakunnan omissa, uskonnollisissa tilaisuusksissa, vai muissa tilaisuuksissa. En tiedä, onko jompikumpi arvokkaampaa kuin toinen, mutta tästä voisi nähdä ainakin sen millaiset tilaisuudet ihmisiä kirkkorakennuksissa enemmän kiinnostaa.

Entä kuinka paljon kirkoissa kävijöistä tuona aikana oli koululaisia ohjatuissa koulujumalanpalveluksissa?

Entä tiedätkö sinä kuinka paljon Helsingin Juhlaviikoilla käy koululaisia heille järjestetyissä tilaisuuksissa? Entä koululaisia museoissa, taidemuseoissa tai konserteissa, jotka eivät heitä lähtökohtaisesti kiinnosta? Miksi kouluille järjestetyt joulukirkot ovat vahingollisia lapsille tai aikuisille?

ErjaPiipponen kirjoitti:

Entä tiedätkö sinä kuinka paljon Helsingin Juhlaviikoilla käy koululaisia heille järjestetyissä tilaisuuksissa? Entä koululaisia museoissa, taidemuseoissa tai konserteissa, jotka eivät heitä lähtökohtaisesti kiinnosta? Miksi kouluille järjestetyt joulukirkot ovat vahingollisia lapsille tai aikuisille?

Lue lisää

Erja-hyvä, väitinkö jossain kohden kommenttiani joulukirkkojen olevan haitallisia lapsille tai aikuisille? Onko tämä jotenkin arka aihe, vai mistä hyökkäävyys?

En tiedä, paljonko koululaisia Helsingin juhlaviikoilla käy koululaistilaisuuksissa tai museokäynneillä tms, mutta olevan varma että esim. juhlaviikkojen organisaatiolta tai kouluilta kyseiset luvut löytyisivät helposti. Olen samoin varma, että kirkolta löytyy tiedot koululaisjumalanpalvelusten kävijämääristä, löytyyhän sieltä tiedot kirkossakävijöistä muutenkin, niin jumalanpalveluksista kuin muistakin kirkoissa järjestetyistä tilaisuuksista.

Kommentoit, että adventtiaikaan PK-seudun kirkoissa kävi tietty määrä ihmisiä. Olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin, miten kävijämäärät jakautuvat erityyppisiin tilaisuuksiin (jumalanpalvelukset, muut srk-tilaisuudet kirjoissa, maksulliset konsertit, koululaisjumalanpalvelukset jne) ihan keskustelun pohjaksi. Kirkolta, ja kirkon tiedottajalta nämä luvut varmasti löytyvät, ja arvostaisin kovasti jos tiedottaja voisi ne tuoda mukaan keskusteluun. Jos taas ei voi, tai ei halua, sekin olisi hyvä kuulla, ehkä myös syy siihen.

ErjaPiipponen kirjoitti:

Entä tiedätkö sinä kuinka paljon Helsingin Juhlaviikoilla käy koululaisia heille järjestetyissä tilaisuuksissa? Entä koululaisia museoissa, taidemuseoissa tai konserteissa, jotka eivät heitä lähtökohtaisesti kiinnosta? Miksi kouluille järjestetyt joulukirkot ovat vahingollisia lapsille tai aikuisille?

Lue lisää

"Miksi kouluille järjestetyt joulukirkot ovat vahingollisia lapsille tai aikuisille?"

Niinkuin et tietäisi, että yhteiskunnan, joka koulut järjestää ja kustantaa, tehtävänä ei ole harjoittaa tai edes suosia jonkun uskontokunnan palvontamenoja ja haaskata näin sekä opettajien että oppilaiden aikaa, jonka voisi käyttää paremmin opettamalla ja opiskelemalla oikeaa asiaa tai vaikkapa harjoittamalla liikuntaa.

jimmyogg kirjoitti:

Erja-hyvä, väitinkö jossain kohden kommenttiani joulukirkkojen olevan haitallisia lapsille tai aikuisille? Onko tämä jotenkin arka aihe, vai mistä hyökkäävyys?

En tiedä, paljonko koululaisia Helsingin juhlaviikoilla käy koululaistilaisuuksissa tai museokäynneillä tms, mutta olevan varma että esim. juhlaviikkojen organisaatiolta tai kouluilta kyseiset luvut löytyisivät helposti. Olen samoin varma, että kirkolta löytyy tiedot koululaisjumalanpalvelusten kävijämääristä, löytyyhän sieltä tiedot kirkossakävijöistä muutenkin, niin jumalanpalveluksista kuin muistakin kirkoissa järjestetyistä tilaisuuksista.

Kommentoit, että adventtiaikaan PK-seudun kirkoissa kävi tietty määrä ihmisiä. Olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin, miten kävijämäärät jakautuvat erityyppisiin tilaisuuksiin (jumalanpalvelukset, muut srk-tilaisuudet kirjoissa, maksulliset konsertit, koululaisjumalanpalvelukset jne) ihan keskustelun pohjaksi. Kirkolta, ja kirkon tiedottajalta nämä luvut varmasti löytyvät, ja arvostaisin kovasti jos tiedottaja voisi ne tuoda mukaan keskusteluun. Jos taas ei voi, tai ei halua, sekin olisi hyvä kuulla, ehkä myös syy siihen.

Lue lisää

Erja, huhuu?

mihinerjakatosi kirjoitti:

Erja, huhuu?

Erjalle taisi tulla muuta tiedotettavaa. Toivottavasti palaa kuitenkin keskusteluun, kun oltiin melkein mielenkiintoisen vuoropuhelun äärellä jo,

korjaussarja kirjoitti:

Erjalle taisi tulla muuta tiedotettavaa. Toivottavasti palaa kuitenkin keskusteluun, kun oltiin melkein mielenkiintoisen vuoropuhelun äärellä jo,

OIisiko Erjalla tänään aikaa palata keskusteluun? Joulukirkon suosion analysointi olisi mielenkiintoinen keskuteluaihe, johon kirkon väellä olisi paljon annettavaa, jos vain jatkaisivat aloittamaansa kommentointia.

korjaussarja kirjoitti:

OIisiko Erjalla tänään aikaa palata keskusteluun? Joulukirkon suosion analysointi olisi mielenkiintoinen keskuteluaihe, johon kirkon väellä olisi paljon annettavaa, jos vain jatkaisivat aloittamaansa kommentointia.

Lue lisää

Tunnustuksellisen jumalanpalveluksen ymppääminen koulupäivän ohjelmaan ei ole oikein, koska koulun toiminnan tulee olla uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnonharjoituksen organisointi opettajien työaikaa hyväksikäyttäen ei kuulu koulujen säädettyihin tehtäviin.

Käsittääkseni lasten joulukirkot eivät ole erityisen "tunnustuksellisia", eikä niihin ole kenenkään ateistin lapsen pakko osallistua. Tilaisuuden vietto kirkkotilassa ei tee tilaisuudesta vielä tunnustuksellista. Vain ateistit näyttävät olevan niin taikauskoisia, että luulevat "uskonnon tarttuvan" jotenkin maagisesti lapsiin tai aikuisiin pelkän kirkkotilan välityksellä. Tilaisuuden sisältö ratkaisee, ja se varmaan vaihtelee ihan koulun/seurakunnan mukaan.
Toisekseen joulu on alun perin (myös ns. pakanallisena juhlana) ollut aina luonteeltaan uskonnollinen. On historiallisesti väärin ja perinteisen suomalaisen tavan ja kulttuurin halveksumista riisua joulusta sen uskonnollinen sisältö. Vai viettäisivätkö ateistit muka mieluummin joulua vaikkapa ns. pakanallisena juhlana Saturnus-jumalan kunniaksi?
Ja välttäkää ateistit tällaisia keskustelujakin, uskonto tarttuu paitsi kirkkotilojen ;-), mutta myös tällaisten keskustelujen välityksellä, voitte kohta huomata hinkuavanne kirkkoon ja tulla uskovaisiksi, kun jatkuvasti siitä puhutte!
En muuten tunne kirkosta ja sen toiminnasta enemmän riippuvaisia ihmisiä kuin ns. taistelevat ateistit, joiden koko elämä tuntuu pyörivän kirkon ja uskonnon vastustamisen ympärillä, mutta todella surullisesti ilman osallisuutta siitä voimavarasta, valosta, ilosta ja yhteisöllisyydestä, jota kirkko/uskonto voi parhaimmillaan ihmisille antaa.

Kirkollinen kirjoitti:

Käsittääkseni lasten joulukirkot eivät ole erityisen "tunnustuksellisia", eikä niihin ole kenenkään ateistin lapsen pakko osallistua. Tilaisuuden vietto kirkkotilassa ei tee tilaisuudesta vielä tunnustuksellista. Vain ateistit näyttävät olevan niin taikauskoisia, että luulevat "uskonnon tarttuvan" jotenkin maagisesti lapsiin tai aikuisiin pelkän kirkkotilan välityksellä. Tilaisuuden sisältö ratkaisee, ja se varmaan vaihtelee ihan koulun/seurakunnan mukaan.
Toisekseen joulu on alun perin (myös ns. pakanallisena juhlana) ollut aina luonteeltaan uskonnollinen. On historiallisesti väärin ja perinteisen suomalaisen tavan ja kulttuurin halveksumista riisua joulusta sen uskonnollinen sisältö. Vai viettäisivätkö ateistit muka mieluummin joulua vaikkapa ns. pakanallisena juhlana Saturnus-jumalan kunniaksi?
Ja välttäkää ateistit tällaisia keskustelujakin, uskonto tarttuu paitsi kirkkotilojen ;-), mutta myös tällaisten keskustelujen välityksellä, voitte kohta huomata hinkuavanne kirkkoon ja tulla uskovaisiksi, kun jatkuvasti siitä puhutte!
En muuten tunne kirkosta ja sen toiminnasta enemmän riippuvaisia ihmisiä kuin ns. taistelevat ateistit, joiden koko elämä tuntuu pyörivän kirkon ja uskonnon vastustamisen ympärillä, mutta todella surullisesti ilman osallisuutta siitä voimavarasta, valosta, ilosta ja yhteisöllisyydestä, jota kirkko/uskonto voi parhaimmillaan ihmisille antaa.

Lue lisää

Ovathan ne uskonnollisia tilaisuuksia, koska niille täytyy järjestää vaihtoehtoista ohjelmaa sellaisille jotka eivät halua osallistua. Jos tilaisuus oli harmittoman tunnustukseton, ei vaihtoehtoista ohjelmaakaan tarvittaisi.

Uskonto muuten tarttuu: kuinka moni lapsi oppii uskonnon jotenkin muuten kuin että vanhemmat tai koulu siihen opettaa? Kirkkokäynneillä luodaan kuvaa, että se on normaalia ja kuuluu hyvään kansalaisuuteen, vaikka todellisuudessa pienen pieni osa edes kirkon jäsenistä osallistuu vuosittain yhteenkään jumalanpalvelukseen. Jännästi lasten nimellinen uskontokin noudattelee ympäristönsä uskontoa, eikä ole satunnaisesti vaihtelevaa - ympäristö tartuttaa, kielikuvaasi käyttääkseni.

Joululla toki on juurensa uskonnoissa, mutta sitäkin enemmän tähtitieteessä ja vuoden luonnollisessa kierrossa, jolle vain on alettu antaa myös uskonnollisia merkityksiä. Mutta: keskivertosuomalaisen joulunvietossa ei ole mitään erityistä uskonnolliseksi miellettävää: koristeluissa ja ruuissa ja tavoissa on asioista jotka ovat joskus pohjanneet myös uskonnollisiin merkityksiin, mtta ovat nykyisin vain perinteitä vailla uskonollista sisältöä. Huomattavaa on erityisesti, että kristillinen symboliikka loistaa poissaololtaan normaalista suomalaisesta joulunvietosta (kuten myös pääsiäisestä.

jimmyogg kirjoitti:

Erja-hyvä, väitinkö jossain kohden kommenttiani joulukirkkojen olevan haitallisia lapsille tai aikuisille? Onko tämä jotenkin arka aihe, vai mistä hyökkäävyys?

En tiedä, paljonko koululaisia Helsingin juhlaviikoilla käy koululaistilaisuuksissa tai museokäynneillä tms, mutta olevan varma että esim. juhlaviikkojen organisaatiolta tai kouluilta kyseiset luvut löytyisivät helposti. Olen samoin varma, että kirkolta löytyy tiedot koululaisjumalanpalvelusten kävijämääristä, löytyyhän sieltä tiedot kirkossakävijöistä muutenkin, niin jumalanpalveluksista kuin muistakin kirkoissa järjestetyistä tilaisuuksista.

Kommentoit, että adventtiaikaan PK-seudun kirkoissa kävi tietty määrä ihmisiä. Olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin, miten kävijämäärät jakautuvat erityyppisiin tilaisuuksiin (jumalanpalvelukset, muut srk-tilaisuudet kirjoissa, maksulliset konsertit, koululaisjumalanpalvelukset jne) ihan keskustelun pohjaksi. Kirkolta, ja kirkon tiedottajalta nämä luvut varmasti löytyvät, ja arvostaisin kovasti jos tiedottaja voisi ne tuoda mukaan keskusteluun. Jos taas ei voi, tai ei halua, sekin olisi hyvä kuulla, ehkä myös syy siihen.

Lue lisää

Kiitos kiinnostuksesta joulunajan kirkollisia tilastoja kohtaan. Ikävä kyllä toivomaasi erittelyä en pysty sinulle tällä kertaa kertomaan. Kyllä tilaisuuskäynnit voisi Excel-taulukoista eritellä, ja mitä todennäköisemmin se tullaan myös tekemään, mutta ei tässä vaiheessa. Sen verran voin sanoa, että jouluaattona kirkot ovat olleet täysiä mm. Töölössä, Kalliossa, Tuomiokirkossa ja Johanneksenkirkossa. Kaikissa näissä on ollut osallistujia tuhannen paikkeilla, muutamat mainitakseni: Johanneksen kirkossa 1400 kello 16, Tuomiokirkossa 1140 kello 23, 1100 kello 15.30 ja 836 kello 13, Temppeliaukion kirkossa 750 kello 13 ja 900 kello 15, Kallion kirkossa 915 kello 16 ja Lauttasaaren kirkossa 600 kello 16. Nämä kaikki tilaisuudet ovat jouluhartauksia. Muissa pienemmissä kirkoissa kolme-neljäsataa osallistujaa täyttää jo kirkon.

Riippuu tietysti katsojasta näkeekö ympärillään kristillistä jouluviettoa vai ei. Minä en rohkenisi lähteä arvioimaan ihmisten sisäistä kristillistä tai hengellistä kokemusta missään, en edes joulunvietossa, varsinkaan sen ulkoisissa merkeissä. Minusta on hienoa, että kirkot tarjoavat tässä maailmassa toivoa - joulunakin.
Erja Piipponen, Kirkko Helsingissä, tiedottaja

ErjaPiipponen kirjoitti:

Kiitos kiinnostuksesta joulunajan kirkollisia tilastoja kohtaan. Ikävä kyllä toivomaasi erittelyä en pysty sinulle tällä kertaa kertomaan. Kyllä tilaisuuskäynnit voisi Excel-taulukoista eritellä, ja mitä todennäköisemmin se tullaan myös tekemään, mutta ei tässä vaiheessa. Sen verran voin sanoa, että jouluaattona kirkot ovat olleet täysiä mm. Töölössä, Kalliossa, Tuomiokirkossa ja Johanneksenkirkossa. Kaikissa näissä on ollut osallistujia tuhannen paikkeilla, muutamat mainitakseni: Johanneksen kirkossa 1400 kello 16, Tuomiokirkossa 1140 kello 23, 1100 kello 15.30 ja 836 kello 13, Temppeliaukion kirkossa 750 kello 13 ja 900 kello 15, Kallion kirkossa 915 kello 16 ja Lauttasaaren kirkossa 600 kello 16. Nämä kaikki tilaisuudet ovat jouluhartauksia. Muissa pienemmissä kirkoissa kolme-neljäsataa osallistujaa täyttää jo kirkon.

Riippuu tietysti katsojasta näkeekö ympärillään kristillistä jouluviettoa vai ei. Minä en rohkenisi lähteä arvioimaan ihmisten sisäistä kristillistä tai hengellistä kokemusta missään, en edes joulunvietossa, varsinkaan sen ulkoisissa merkeissä. Minusta on hienoa, että kirkot tarjoavat tässä maailmassa toivoa - joulunakin.
Erja Piipponen, Kirkko Helsingissä, tiedottaja

Lue lisää

Ehkäpä saamme nuo tarkemmat erittelyt erityyppisten tilaisuuksien kävijämääristä sitten myöhemmin. Muutamasta yksittäisestä suositusta tilaisuudesta osallistujamäärineen ei saa muodostettua kokonaiskuvaa.

"Riippuu tietysti katsojasta näkeekö ympärillään kristillistä jouluviettoa vai ei." Mistä tunnusmerkeistä erityisesti kristillisen joulunvieton voisi tunnistaa, jos olisi taipuvainen sellaista näkemään? Onko kristillisessa joulunvietossa jotain, joka erottaa sen maallisemmasta, ei-kristillisestä joulunvietosta? Tai toisinpäin, onko ei-kristillisessä joulunvietossa jotain, joka ei kristilliseen jouluun tyypillisesti kuulu?

Ei kirkko ole kiinnostunut köyhistä jäsenistä. Rahaa kirkko tarvitsee!

Köyhä antaa viimeisen roponsakin kirkolle ostaakseen taivaspaikkansa.
Rikkaiden pääomatuloista ei peritä lainkaan kirkollisveroa!

"Kiitos nykyyhteiskunnan."

Kannattaa köyhän kiitellä vaan omaa tyhmyyttään ja laiskuuttaan köyhyydestään, sieltä se oikea syy löytyy.

tyhmien_kirkko kirjoitti:

Köyhä antaa viimeisen roponsakin kirkolle ostaakseen taivaspaikkansa.
Rikkaiden pääomatuloista ei peritä lainkaan kirkollisveroa!

Mitä! Eikö pääomatulosta peritä kirkollisveroa?!

Ollakseen kirkon jäsen on oltava todella tyhmä ja tietämätön, sekä köyhä ... nehän kulkevat käsi kädessä.
PÄÄOMATULOISTA EI PERITÄ KIRKOLLISVEROA!

Joukossa tyhmyys tiivistyy ...... jeesus, jeesus auta meitä köyhiä ..... anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme .... Onko antanut? Minä leivon leipäni itse tai haen kaupasta!

Kyseessä on tietysti kirkossa eri tilaisuuksissa käyntien yhteis-lkm, eikä lainkaan kävijöiden henkilömäärä.
Suurkuluttajat ovat käyneet monta kertaa eri tilaisuuksissa, ja jokainen käynti on laskettu erikseen. On tietoinen valinta esittää tämä vääristelevästi että niin ja niin monta henkeä olisi käynyt, kun hyvä esitystapa olisi niin ja niin monta käyntikertaa (joista iso osa samoilla henkilöillä).