spiirapuomin mitoitus?

Täysin samaa mieltä kuin seppomartti.
Spinnupuomi on oivallinen spiirapuomi myös siksi, että se on tarpeeksi tukeva. Jos veneesi on iso ja spinnupuomi tuntuu liian raskaalta, voit tietysti harkita J-mittaista hiilikuitupuomia.
Spiirapuomia voi käyttää kovatuulisillakin lensseillä. Itse käytän myös silloin kun isopurje on reivattu tai otettu kokonaan alas. Puomi pitää purjeen vakaana aallokossakin.
Jos veneessäsi on rullagenua, se helpottaa puomin virittämistä sekä jiippejä. Yksinpurjehtijana spiiraan purjeen rullaamalla sen ensin kokonaan sisään. Puomi on kiinni mastohelassa ja ulompi pää on vielä kannella, kun panen skuutin paikalleen puomin nokkaan. Loput hoidan istuinlaatikosta käsin eli nostan puomin ylägaijalla ja avaan genuan. Samalla vedän alagaija tiukalle. Kun jiippaan, vedän genuan kokonaan rullalle ja lasken puomin pään kannelle alagaijadsta kiristämällä. Sitten pitää mennä kannelle vaihtamaan toinen skuutti puomin nokkaan… En ole kokenut puomin painoa hankalaksi tällä metodilla.

Jos spinnupuomin säilyttäminen kannella tuntuu hankalalta, kannattaa harkita sen säilyttämistä mastolla. Sitä tarkoitusta varten maston puomikiskon on oltava sen verran pitkä ja korkealla, että puomin saa pystyyn. Etu on sekin, ettei puomia tarvitse ollenkaan irroittaa mastohelasta. Se on nopeasti käyttövalmis, kun gaijatkin ovat aina paikoillaan.

Varmasti totta joka sana kuten Sepplmartilta aina, mutta tämä oli kyllä huippu esimerkki purjehdusslangista. Onkohan yhtään sanaa jonka voisi Suomella korvata, ei bussiin?

Panihuvittaan kirjoitti:

Varmasti totta joka sana kuten Sepplmartilta aina, mutta tämä oli kyllä huippu esimerkki purjehdusslangista. Onkohan yhtään sanaa jonka voisi Suomella korvata, ei bussiin?

Lue lisää

Vähän naureskelin sanaa. Slööri ja luuvartti nyt ainakaan eivät sanoneet mitään.

Broutsi varmaan tarkoitti broachia, jonka luulen tietäväni joskaan en kokeneeni ja samoin alagaijan luulen tunnistavani.

Slööri tarkoittaa sivumyötäiseen (tai ei aivan täysmyötäiseen) ajamista, luuvartti taas tuulenpuolta. Alagaija on spinaakkeripuomin alasvetäjä. Spiirapuomille ei taida olla kelvollista vastinetta, koska optimistijollassa oleva varpatanko, jota myös kutsutaan spiirapuomiksi, on heppoisempi ja käyttötarkoitukseltaan erilainen.

Seppomartin purjehtijalle täysin ymmärrettävä ja selkeä viesti voidaan siis helposti ilmaista suomalaisemmillakin ilmauksilla. (En kehtaa sanaa pallokas tässä yhteydessä käyttää):

"Tavallinenkin spinaakkeripuomi katkeaa, jos puomin alasvetäjä puuttuu ja ajat sivumyötäiseen puomi tuulenpuolella. Veneen kallistuessa hallitsemattomasti suojanpuolelle puomi lyö taaksepäin vanttiin ja napsahtaa poikki..."

Pallokas kirjoitti:

Slööri tarkoittaa sivumyötäiseen (tai ei aivan täysmyötäiseen) ajamista, luuvartti taas tuulenpuolta. Alagaija on spinaakkeripuomin alasvetäjä. Spiirapuomille ei taida olla kelvollista vastinetta, koska optimistijollassa oleva varpatanko, jota myös kutsutaan spiirapuomiksi, on heppoisempi ja käyttötarkoitukseltaan erilainen.

Seppomartin purjehtijalle täysin ymmärrettävä ja selkeä viesti voidaan siis helposti ilmaista suomalaisemmillakin ilmauksilla. (En kehtaa sanaa pallokas tässä yhteydessä käyttää):

"Tavallinenkin spinaakkeripuomi katkeaa, jos puomin alasvetäjä puuttuu ja ajat sivumyötäiseen puomi tuulenpuolella. Veneen kallistuessa hallitsemattomasti suojanpuolelle puomi lyö taaksepäin vanttiin ja napsahtaa poikki..."

Lue lisää

" purjehtijalle täysin ymmärrettävä ja selkeä viesti"

Tähän on pakko huomauttaa, että ei tuo ollut jokaiselle purjehtijalle "täysin ymmärrettävä ja selkeä". Ei ollut ainakaan minulle, vaikka olen purjehtinut 90-luvulta asti.

Ei taida olla hyvä ohje. 150% LP genoalle 1.5 kertaa normaali spinnupuomin pituus?. Kokemukseni mukaan olisi turhan pitkä. Ei ole tarkoitus pingoittaa purjeita laudansuoraksi levyksi vaan säilyttää siipiprofiili. Toinen ongelma tulee piempien tai pienennettyjen purjeiden spiiraamisessa. Haruspurjeen spiiraaminen esim olisi mahdotonta ja juuri kovassa tuulessa spiiraaminen on hyvä keino kun ollaan runkonopeudessa ja purjeen paukahtelu sen lopulta hajottaa. Itse olen paljon käyttänyt myös J- mittaa lyhyempää puomia spiirana. Teleskoppi voisi olla hyvä muttei ole omaa kokemusta.

seppomartti kirjoitti:

Ei taida olla hyvä ohje. 150% LP genoalle 1.5 kertaa normaali spinnupuomin pituus?. Kokemukseni mukaan olisi turhan pitkä. Ei ole tarkoitus pingoittaa purjeita laudansuoraksi levyksi vaan säilyttää siipiprofiili. Toinen ongelma tulee piempien tai pienennettyjen purjeiden spiiraamisessa. Haruspurjeen spiiraaminen esim olisi mahdotonta ja juuri kovassa tuulessa spiiraaminen on hyvä keino kun ollaan runkonopeudessa ja purjeen paukahtelu sen lopulta hajottaa. Itse olen paljon käyttänyt myös J- mittaa lyhyempää puomia spiirana. Teleskoppi voisi olla hyvä muttei ole omaa kokemusta.

Lue lisää

Kertoessani J-mitasta tarkoitin rikimittaa (etustaagin tyvestä maston etureunaan) enkä eri kokoisten keulapurjeiden mittoja. Omasta mielestäni J-mitta on sopiva pituus spinnu/spiirapuomille.
Seldenin teleskooppipuomista tuli kokemusta kauan sitten, kun se kuului erään aikaisemman veneeni varustukseen. Varmaankin teleskooppipuomi on käyttökelpoinen etenkin suojaisten vesien purjehduksilla. Aallokossa ja kovassa tuulessa teleskooppini pituuslukitus ei toiminut, vaan puomilla oli taipumus rysähtää kokoon. Syynä saattoi olla lukituksen toistuva temppuilu ja jumittuminen (lukitusmekanismi ei tykännyt suolavedestä). Kevyessä tuulessa etuna oli puomin pidennys isolle genualle sopivaksi - mutta siinä kelissä spinnu on mielekkäämpi vaihtoehto. Omaan käyttööni en tarvitse teleskooppia. Tukeva spinnupuomi on yksinkertaisempi ja luotettavampi: "keep it simple and reliable"!

Kyllä sitä takatuulella on kivempi mennä, jos on spiirattu keulapurje ja tasapinoisesti purjealaa auki eli iso ja keula sluupissa.

Olen Seppomartin kanssa samaa mieltä niistä voimista. Jos ei tarvitse suuntaa muuttaa usein, niin kyllä kovallakin kelillä voi spiirata. Purjealaa sen mukaan auki, mitä vene/miehistö kestää.

Jos säilytät spinnupuomia (tai teleskooppipuomia) mastolla, asenna maston tyveen kiinnityslenkki. Puomin alapää lukitaan siihen. Ainakin Selden valmistaa heloja siihen tarkoitukseen.
Tässä on kaavio siitä, mitä tarkoitan:
https://fisheriessupply.scene7.com/is/image/FisheriesSupply/260632_SLD_POLE-SLIDER_PPM?$Zprodphoto$&wid=250&hei=250

yksinpurjehtijan_spiira kirjoitti:

Jos säilytät spinnupuomia (tai teleskooppipuomia) mastolla, asenna maston tyveen kiinnityslenkki. Puomin alapää lukitaan siihen. Ainakin Selden valmistaa heloja siihen tarkoitukseen.
Tässä on kaavio siitä, mitä tarkoitan:
https://fisheriessupply.scene7.com/is/image/FisheriesSupply/260632_SLD_POLE-SLIDER_PPM?$Zprodphoto$&wid=250&hei=250

Lue lisää

Laitan tähän vielä erään ruotsalaisen firman hinnaston:
http://www.benns.se/mast-rigg/spinnakerbom/beslag

Kovaan myötätuuleen ei spiiraamatta kannata ajaa. Kamalaa pauketta ja jotain lopulta hajoaa. Ellei ole spiirapuomia niin kannattaa luovia n 25-30 asteen kulmilla myötäiseen vaikkei vauhti enää paranekkaan.
Puomi ei voi olla juuri J- mittaa pitempi. Kuten yllä on selitettu, rullapurjeen saa reivatuksi päästämällä puomin keulastaagiin. Ja rikatuksi näppärästi puomin pää kannella keulassa. Ja spinnulla voi tehdä dippijiipin. Jos puomi on 1,3-1,5x J niin kaikki on hieman pielessä.

Spinnupuomi, eli hiukan reilu J-mitta on paras spiiralle. Voi spiirata Genuan lisäksi myös genaakkerin, Code 0:n tai muun haluamansa purjeen tai käyttää omassa tarkoituksessaan. Code 0:lla ja rulla genoalla on helppo säätää purjealaa sopivaksi spiirattunakin. En ymmärrä miten H-veneen spinnupuomi voi olla liian pitkä spiirapuomiksi?

Spiiraamiselle on nimenomaan tarvetta kovassa tuulessa ja isossa aallokossa kun määränpää on täysin myötätuulessa, eikä enää uskalleta/pystytä ajamaan spinnulla.

Kevyessä kelissä nimenomaan ei ole mitään järkeä spiirata keulapurjetta, vaan silloin kannattaa ajaa kulmaa, jotta saadaa omalla vauhdilla luotua apparenttituulta.
Vai mitä ihmettä tarkoitit kevyessä kelissä spiiraamisella?

https://www.goldpokal2015.de/index.php/gallery/singleimage/3rd-race-day/2. Race 1 15. Juli 2015-114-jpg/#image

tässä

Tototo12, oletko kokeillut spiirata H-veneen fokkaa H-veneen spinnupuomilla?

H-veneen spinnupuomi on liian pitkä fokan spiiraamiselle, koska se venyttää fokan levyksi - en sitä sen paremmin osaa selittää. Haluaisin purjeeseen myötätuulessa hieman pussikkuutta; kuvittelisin siis, että fokan skuuttikulma asettuisi jotakuinkin samoille seuduille spiiran kanssa kuin ilmankin. Hieman ulospäin toki, muttei pinkeäksi purjetta ole tarkoitus venyttää. (Toinen puomin pää on siis mastolla).

Genualle puomi saattaisi sopiakin, mutta H:ssa ei sellaista ole. Genaakkerillekin se sopinee.

Spinaakkeria minulla ei ole. Spiiraamista koen tarvitsevani kevyehkössä kelissä, jotta saisin pakotettua fokan puomin avulla virsikirjan toiseksi osapuoleksi. Tuulen reipastuessa fokka pysyy vedossa H-ssa oikein hyvin - mutta täytyy ottaa vinkistä vaarin ja kokeilla spiiraamista tuulen yltyessäkin.

Sfäärinkirurgi kirjoitti:

Tototo12, oletko kokeillut spiirata H-veneen fokkaa H-veneen spinnupuomilla?

H-veneen spinnupuomi on liian pitkä fokan spiiraamiselle, koska se venyttää fokan levyksi - en sitä sen paremmin osaa selittää. Haluaisin purjeeseen myötätuulessa hieman pussikkuutta; kuvittelisin siis, että fokan skuuttikulma asettuisi jotakuinkin samoille seuduille spiiran kanssa kuin ilmankin. Hieman ulospäin toki, muttei pinkeäksi purjetta ole tarkoitus venyttää. (Toinen puomin pää on siis mastolla).

Genualle puomi saattaisi sopiakin, mutta H:ssa ei sellaista ole. Genaakkerillekin se sopinee.

Spinaakkeria minulla ei ole. Spiiraamista koen tarvitsevani kevyehkössä kelissä, jotta saisin pakotettua fokan puomin avulla virsikirjan toiseksi osapuoleksi. Tuulen reipastuessa fokka pysyy vedossa H-ssa oikein hyvin - mutta täytyy ottaa vinkistä vaarin ja kokeilla spiiraamista tuulen yltyessäkin.

Lue lisää

Olen kokeillut, ylläolevasta kuva-linkistä näät minkämittainen on esim. folkkarin spiirapuomi suhteessa J-mittaan. Se on paljon pidempi kuin spiirapuomi. Vaikka tuntuu omituiselle niin spiiratessa keulapurjeen skuuttikulma halutaan mahdollisimman suoraa sivulle staagista, toki purjeeseen pitää jäädä pieni kaarevuus veneen pituus-suunnassa, näin se on kaikkein tehokkain/nopein.

Spiirapuomille tulee käyttöä lähinnä kovassa kelissä 30kn, avomerellä isossa aallokossa, jolloin spinnulla ei haluta enää ajaa riskien kasvaessa. En ole tavannut vielä sellaista rattimiestä kun ajelee noissa olosuhteissa pimeällä keulapurje paukuttamatta.

Tottakai spiiraamisesta on hyötyä myös kevyemmissä olosuhteissa, vaikka saaristomerellä, voi ajella isompia tuulikulmia keulapurjeen vielä pysyessä vedossa.

Ei tässä ole mitään vastakkainasettelua, mutta ne ketkä väittävät ettei ole tarvetta spiiralle kovassa kelissä, niin eivät ole purjehtineet ko. olosuhteissa virsikirjalla.

Tässä vielä havainnollistava kuva:

https://www.goldpokal2015.de/index.php/gallery/singleimage/3rd-race-day/2. Race 1 15. Juli 2015-119-jpg/#image

Juu, no nythän minulla on sitten ensi kaudeksi sekä pitempi ja paksumpi spiiraamisväline eli spinnupuomi että itse nikerretty lyhyempi ja ohkaisempi ns. kevyen kelin fokkaspiira.

kaisika kirjoitti:

Olen kokeillut, ylläolevasta kuva-linkistä näät minkämittainen on esim. folkkarin spiirapuomi suhteessa J-mittaan. Se on paljon pidempi kuin spiirapuomi. Vaikka tuntuu omituiselle niin spiiratessa keulapurjeen skuuttikulma halutaan mahdollisimman suoraa sivulle staagista, toki purjeeseen pitää jäädä pieni kaarevuus veneen pituus-suunnassa, näin se on kaikkein tehokkain/nopein.

Spiirapuomille tulee käyttöä lähinnä kovassa kelissä 30kn, avomerellä isossa aallokossa, jolloin spinnulla ei haluta enää ajaa riskien kasvaessa. En ole tavannut vielä sellaista rattimiestä kun ajelee noissa olosuhteissa pimeällä keulapurje paukuttamatta.

Tottakai spiiraamisesta on hyötyä myös kevyemmissä olosuhteissa, vaikka saaristomerellä, voi ajella isompia tuulikulmia keulapurjeen vielä pysyessä vedossa.

Ei tässä ole mitään vastakkainasettelua, mutta ne ketkä väittävät ettei ole tarvetta spiiralle kovassa kelissä, niin eivät ole purjehtineet ko. olosuhteissa virsikirjalla.

Lue lisää

"Spiirapuomille tulee käyttöä lähinnä kovassa kelissä 30kn, avomerellä isossa aallokossa, jolloin spinnulla ei haluta enää ajaa riskien kasvaessa. En ole tavannut vielä sellaista rattimiestä kun ajelee noissa olosuhteissa pimeällä keulapurje paukuttamatta."

Tässä taisi tiivistyä jollain tapaa se, mitä tuolla alempana keskustellaan eri kokemuksista ja olosuhteista. Yli 15 m/s tuuli pimeässä avomerellä ei kuulu niihin olosuhteisiin, joista suurinta osaa suomalaisista purjehtijoista tapasi. Enemmistö on pimeän aikaan mukavasti laiturissa kiinni :)

kaisika kirjoitti:

Olen kokeillut, ylläolevasta kuva-linkistä näät minkämittainen on esim. folkkarin spiirapuomi suhteessa J-mittaan. Se on paljon pidempi kuin spiirapuomi. Vaikka tuntuu omituiselle niin spiiratessa keulapurjeen skuuttikulma halutaan mahdollisimman suoraa sivulle staagista, toki purjeeseen pitää jäädä pieni kaarevuus veneen pituus-suunnassa, näin se on kaikkein tehokkain/nopein.

Spiirapuomille tulee käyttöä lähinnä kovassa kelissä 30kn, avomerellä isossa aallokossa, jolloin spinnulla ei haluta enää ajaa riskien kasvaessa. En ole tavannut vielä sellaista rattimiestä kun ajelee noissa olosuhteissa pimeällä keulapurje paukuttamatta.

Tottakai spiiraamisesta on hyötyä myös kevyemmissä olosuhteissa, vaikka saaristomerellä, voi ajella isompia tuulikulmia keulapurjeen vielä pysyessä vedossa.

Ei tässä ole mitään vastakkainasettelua, mutta ne ketkä väittävät ettei ole tarvetta spiiralle kovassa kelissä, niin eivät ole purjehtineet ko. olosuhteissa virsikirjalla.

Lue lisää

Saaristossa kun ajelee mutkittelevia reittejä tulee usein esiin tilanne, että kartalla huomaa, että jossain kohtaa tulee pätkä, jolloin ei voi ajaa spinnulla eikä toisaalta voi myötäisen pätkillä etsiä tuulikulmia saarten vuoksi ja välillä joutuu ajamaan jiipin rajoilla. Perhepurjehtija helposti jättää silloin spinnun pois ja etenee genualla. Spiira on nopeampi virittää kuin spinnu, joten sille on käyttöä myös saaristossa kelissä kuin kelissä.

Väitän, että "spirspirin" havaitsemat "täysin vastakkaiset mielipiteet" johtuvat erilaisista purjehdusalueista ja erilaisista veneistä. Ei niissä ole kysymnys siitä, että toiset ovat oikeassa tai toiset väärässä.

Suojaisilla vesillä, joissa ei ole korkeaa aallokkoa, myötätuulessa voi hyvin ajella pelkällä keulapurjeella ilman puomia. Purje pysyy vedossa eikä siksi ole tarvetta puomille.
Tilanne on aivan toinen, jos olet ylittämässä Pohjanmerta 10-15 m/s "plattiksessa" tai vaikkapa Itämerta kovassa myötiksessä, valtamerietapeista nyt puhumattakaan. Niissä tilanteissa puomilla spiirattu keulapurje helpottaa purjehtimista. Jos puomia ei ole, purje pyrkii paukahtelemaan puolelta toiselle. Tempaukset ovat rajuja, venettä täräyttäviä, vaikka purje olisi pieni. Myrskyfokan paukkuminen puolelta toiselle myrskyisessä myötiksessä muistuttaa tykin laukauksia.

Joku esitti, että spiirapuomia voi käyttää silloin, kun veneen suunta säilyy vakaana. Mielestäni asia on hiukan tosin. Puomia käyettäessä purje pysyy paljon vakaamapana isommalla suunta-aleella kuin ilman puomia. Jos tulee tarve jiippaamisen, sitten jiipataan.

Kevyt tuuli on asia erikseen. Jos ei halua käyttää spinnua tai genaakkeria eikä leikata kurssia saadakseen genuan vetämään, voi tietysti ajaa virsaria ja spiirata genua puomilla. Tuskin siitä on vastakkaisia mielipiteitä?

Nyt meni pieleen. Tehokkain purje myötäisellä ei ole levy, millä tuuli työntää. Eikä spinnu ole pussi, minne tuuli kerätään. Täytyy olla virtausta ja siipiprofiilia, jotta syntyisi paine-eroa. Tavoite on, että purjeella imetään venettä eteenpäin. Aivan plattiksella rättien eri osat työntää ja vetää. Poikittaiseksi maksimikokoiseksi levyksi levitetty keulapurje ei ole tavoite. 150% lp genoa toimii hyvin J- mittaisella. Pinta- alaltaan 2x suurempi Code 0 toimii oikein hyvin myös samalla puomilla. Kun J- mitta nyt on 4.4m niin yllä moneen kertaan mainittu 1.5 x merkitsisi 6.6m puomia. Arvaan, että olisi äärimmäisen epäkäytännöllinen ja aika painavakin. Jos jotain pitäisi kiinnittää puomin päähän, se olisi noin 1.5m keulastaagin etupuolella, mihin ei enää yllä. Merenkäynnissä genaakkeripuomin päähän ulottuvuuteni mahallaan maaten ja keulapulpittiin tukien on 80 cm.

Mitä sivua suosittelet?
Purjehduskilpailuista olen siirtynyt cruisingmaailmaan jo 35v. sitten eli toiveesi on jo toteutunut.

Laittaisin spiirapuomin sivuvanttien etupuolelle. Silloin puomin voi hallitusti päästää eteenpäin keulaharukseen saakka. Jos se kulkee sivuvanttien välistä, vaarana on puomin tai vantin vahingoittuminen heti jos skuuttia löysää liikaa tai purje pääsee pakkaamaan. Voimat ovat kovemmalla tuulella suuret.

Toinen keino on lukita spiirapuomin pää etu-takasuunnassa esimerkiksi spinnuskuutilla, joka viritetään perästä puomin pään kautta keulaan ja sidotaan spiirapuomin päähän kidan viereen siten, että genuan skuutti voi juosta kidassa vapaasti. Tämän menetelmän etuna on, että spiirapuomin voi virittää rauhassa paikalleen ja vasta sen jälkeen vedetään skuutilla purje virsikirjaksi. Paljon turvallisempaa verrattuna keulakansityöskentelyyn spiiran pään ollessa kiinni isossa paukahtelevassa genuassa. Haittapuolena jiipin teko hidastuu.

Haruksen eteen asennettaessa täytyy purjettareivata, muuten pussittaa liikaa. Tai alatukipistettä tuodä eteenpäin, jolloin hyvä kiinnityskohta puuttuu. Spinnuskuutin käyttö tuntuu mielenkiintoiselta. Ehkä sen viriyyksen saisi vedettyä kannelle, kun ei ole tarvetta spiiralle.