Da Vinci -koodi

Nanna

Olen juuri lukemassa kyseistä teosta ja toisaalta haluan ahmaista sen putkeen ja toisaalta säästää niin kutkuttavalta se tuntuu.

Mielestäni kirjojen yksi tehtävä on herättää ihmisille uusia näkökantoja asioihin ja tämä kirja ainakin tekee sen jollei ole ennestään tutustunut kirjan aihepiiriin.

Seuraavaksi meinaan lukea Umberto Ecoa ja Dan Brownin muut.

Lukeminen on parasta, ajatelkaa miten ihmeellinen keksintö on kirjoitustaito. Pystyy viemään lukijan minne vain tekstin avulla. En tajua ihmisiä, jotka eivät lue lainkaan. Ajattelen heidän elämänsä olevan köyhempää kuin omani.

39

11854

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • happos

      Kuitenkin kirjoja lukiessa täytyy muistaa säilyttää eräs asia. Oman järjen käyttö. Da Vinci koodi on tavallaan oikein sievä kirja, toisaalta se saa ihmiset uskomaan täysin hölynpölyyn jonka kirjailijan on myöntänyt olevan hölynpölyä. Kirja on fiktiota jonka toiset ihmiset välttämättä haluavat jotenkin oudosti kääntää faktaksi.

      Olet oikeassa siinä, että kirjat saavat ihmiset ajattelemaan. Ja siinä olet oikeassa, että lukutaito on ihmiskunnan paras keksintö. Dostojevskin sanoin: Jos et elämässäsi lue ainuttakaan kirjaa, elät ainoastaan kerran.

      Ja muuten Umberto Ecoa suosittelen ERITTÄIN paljon. Kieli on mielettömän upeaa (toisin kuin Brownilla) ja muutenkin esim. Ruusun nimi on IHANA. On kai siinä Brownissa jotain hyvää jos saa ohjattua ihmisiä hyvän kirjallisuuden pariin (mitä hänen omat kirjansa eivät ole).

      Hyviä hetkiä Econ kanssa. Kannattaa aloittaa Ruusun nimestä jos et ole sitä jo lukenut :)

      • Nanna

        mulla on Foucaultin heiluri, mutta täytyy käydä sitten kirjastossa. Olen joskus nähnyt Ruusun nimi leffan ja muistan että kiinnostuin silloin siitä, mutta ei tullut luettua. Nyt lukeminen kiinnostaa entistä enemmän kun pitää aloittaa opinnäytetyö ; ).

        Kun sanoit että Dan Brownin kirjat eivät ole hyviä niin usein kirjan lopussa vasta selviää oliko kirja hyvä.
        Tarkoitan sitä että kuten Da Vinci -koodi oli mukaansatempaava ja halusin äkkiä tietää mitä tapahtuu niin loppu oli jonkinlainen pettymys. Hyvällä kirjailijalla on taito lopettaa kirja "oikein", oletko ajatellut tälläistä asiaa tai joku muu, mitä sanotte?

        Kuitenkin dan Brownin kirjassa pidin nippelitiedosta mitä se tarjoaa yllinkyllin, mutta ymmärtääkseni Ecolla tietoa on suuremmassa mittakaavassa.

        Dan Brownin Da Vinci -koodi on helppoa tekstiä ja helppotajuinen, myös siksi se varmaan on niin suosittu.


      • happos
        Nanna kirjoitti:

        mulla on Foucaultin heiluri, mutta täytyy käydä sitten kirjastossa. Olen joskus nähnyt Ruusun nimi leffan ja muistan että kiinnostuin silloin siitä, mutta ei tullut luettua. Nyt lukeminen kiinnostaa entistä enemmän kun pitää aloittaa opinnäytetyö ; ).

        Kun sanoit että Dan Brownin kirjat eivät ole hyviä niin usein kirjan lopussa vasta selviää oliko kirja hyvä.
        Tarkoitan sitä että kuten Da Vinci -koodi oli mukaansatempaava ja halusin äkkiä tietää mitä tapahtuu niin loppu oli jonkinlainen pettymys. Hyvällä kirjailijalla on taito lopettaa kirja "oikein", oletko ajatellut tälläistä asiaa tai joku muu, mitä sanotte?

        Kuitenkin dan Brownin kirjassa pidin nippelitiedosta mitä se tarjoaa yllinkyllin, mutta ymmärtääkseni Ecolla tietoa on suuremmassa mittakaavassa.

        Dan Brownin Da Vinci -koodi on helppoa tekstiä ja helppotajuinen, myös siksi se varmaan on niin suosittu.

        Ehkä minun ongelmani on, että vaadin kirjan kieltä paljon. Nimittäin nautin erityisesti kun kieli on elävää ja moniulotteista, juuri niinkuin Ecolla on.

        Olet oikeassa vasta kirjan kokonaan luettuaan tietää oliko kirja hyvä, tämä varmasti siksi että hyvä kirja on nimenomaan EHJÄ kokonaisuus. Toisaalta on kirjoja joista nauttii vaikka eivät niin ehjiä olekaan esim. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Joka kuitenkin tempaa mukaansa ja erittäin nautittava kirja (ja kieli on ihanaa).

        Tuo erityinen kirjailijan kielen arvostus ehkä johtuu siitä että minulla löytyy sivuainevalikoimasta sekä kirjallisuus että kielitiede :)

        Ns. helppolukuiset kirjat kehittävät tietysti, mutta kirja joissa on kielen eteen nähty erityisesti vaivaa ja käytetään moniulotteisia ilmaisuja, niin ne kehittävät erityisesti. Lukijan oma sanavarasto kehittyy ja kyky ilmaista asioita parantuu.

        Noh Da Vinci koodi onkin luultavasti suunnattu ajankulukirjallisuudeksi ja tietynlaisena viihdekirjallisuutena se on varmasti paikkansa ansainnut. Eikä sen tarkoituksena olekaan ns. ilmaisu vaan pikemminkin esittää asetelma "entä jos näin olisi", tosin siinä se sortuu monin paikoin suoranaiseen disinformaatioon.


      • Loskoipio
        happos kirjoitti:

        Ehkä minun ongelmani on, että vaadin kirjan kieltä paljon. Nimittäin nautin erityisesti kun kieli on elävää ja moniulotteista, juuri niinkuin Ecolla on.

        Olet oikeassa vasta kirjan kokonaan luettuaan tietää oliko kirja hyvä, tämä varmasti siksi että hyvä kirja on nimenomaan EHJÄ kokonaisuus. Toisaalta on kirjoja joista nauttii vaikka eivät niin ehjiä olekaan esim. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Joka kuitenkin tempaa mukaansa ja erittäin nautittava kirja (ja kieli on ihanaa).

        Tuo erityinen kirjailijan kielen arvostus ehkä johtuu siitä että minulla löytyy sivuainevalikoimasta sekä kirjallisuus että kielitiede :)

        Ns. helppolukuiset kirjat kehittävät tietysti, mutta kirja joissa on kielen eteen nähty erityisesti vaivaa ja käytetään moniulotteisia ilmaisuja, niin ne kehittävät erityisesti. Lukijan oma sanavarasto kehittyy ja kyky ilmaista asioita parantuu.

        Noh Da Vinci koodi onkin luultavasti suunnattu ajankulukirjallisuudeksi ja tietynlaisena viihdekirjallisuutena se on varmasti paikkansa ansainnut. Eikä sen tarkoituksena olekaan ns. ilmaisu vaan pikemminkin esittää asetelma "entä jos näin olisi", tosin siinä se sortuu monin paikoin suoranaiseen disinformaatioon.

        Mitä Däniken on tähtitieteelle sitä tämä Vincin koodi on teologialle. Kai?


      • realismi rules
        Loskoipio kirjoitti:

        Mitä Däniken on tähtitieteelle sitä tämä Vincin koodi on teologialle. Kai?

        Se kirja on alusta loppuun roskaa. Silkkaa viihdettä. Kertoo kyllä hengen köyhyydestä nuo kirjan myyntiluvut Euroopassa.


      • Hiram
        realismi rules kirjoitti:

        Se kirja on alusta loppuun roskaa. Silkkaa viihdettä. Kertoo kyllä hengen köyhyydestä nuo kirjan myyntiluvut Euroopassa.

        Jos kirjailijat suosivat vain jonkun dogmaattisen määritelmän "realismista" aika harva kirja koskaan ilmestyisi. Mielestäni historiaa, esoteriaa ja oman sisäavaruuden kaikuja yhdistelevät teokset ovat ihan jees: ainakin kiinnostavampia tästä lukijasta kuin arki/inhorealistiset ihmiselämän raadollisuuden kuvaukset.

        Muuten, onko joku lukenut Dan Brownin Da Vinci Koodia ennen julkaistun "Angels and demons"? Millaiselta vaikutti?

        Itse suosittelen astetta hurjempaa menoa:
        Robert Anton Wilsonin "Illuminatus!"-sarja, joka vasta nyt suomennetaan Liken toimesta. Vielä parempi ovat "Historical Illuminatus Chronicles"-nimellä kulkeva trilogia.

        Ja aiheesta viidenteen: kyllä se "Kansallisaarre"elokuvakin oli ihan katsottavaa kamaa. Mukavaa vapaamuurarisymboliikkaa ja toimintaa, mikäpä siinä!


      • Hiram
        realismi rules kirjoitti:

        Se kirja on alusta loppuun roskaa. Silkkaa viihdettä. Kertoo kyllä hengen köyhyydestä nuo kirjan myyntiluvut Euroopassa.

        Mielestäni ei ole mitään järkeä kirjoitella lyhyesti vain, että joku kirja on "roskaa". Oletko edes lukenut kirjan ITSE että voit noin sanoa? Monikin realistinen kirja on minun mielestäni "roskaa", mutta en toitota sitä joka paikassa. On myös monia joiden "Da Vinci Koodi on roskaa"-panettelu saattaa olla vain piilokristillistä ahdistuksen purkamista, kun oman ajattelun/uskon totuudet kielletään kaunokirjallisessa tuotoksessa.


      • realismi rules
        Hiram kirjoitti:

        Mielestäni ei ole mitään järkeä kirjoitella lyhyesti vain, että joku kirja on "roskaa". Oletko edes lukenut kirjan ITSE että voit noin sanoa? Monikin realistinen kirja on minun mielestäni "roskaa", mutta en toitota sitä joka paikassa. On myös monia joiden "Da Vinci Koodi on roskaa"-panettelu saattaa olla vain piilokristillistä ahdistuksen purkamista, kun oman ajattelun/uskon totuudet kielletään kaunokirjallisessa tuotoksessa.

        Olet oikeassa, ei pitäisi heittää perusteettomia kommentteja tyyliin "ko. kirja on roskaa", anteeksi siitä.

        Mutta pysyn mielipiteessäni kuitenkin täysin. En ole kirjaa lukenut, paitsi hieman alkua. Ei tarvitse syödä koko puuroa huomatakseen onko se pilaantunut, eikö niin?
        Tuon kirjan aihe on uskomaton. Millaista ihmistä se jaksaa kiinnostaa ihan oikeasti? Kyllä moni sitä varmaan ajankulukseen lueskelee, mutta sitäkö se vain on? Toki moni realistinenkin kirja on roskaa, mutta kokemukseni mukaan HARVEMMIN. Jos kirja perustuu tositapahtumiin, se ei voi olla koskaan niin pahasti roskaa kuin hatusta vedetty salaisuus-jännitys-salaseura -kirjat. Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta ihmettelen edelleen, miten joku saa Da vinci Koodin luettua... Eikä mielestäni ko. kirjassa ole edes mitenkään loistavaa Pariisin tai yleensä minkään miljöön kuvausta.

        Mikä kirjan ydin on? Mikä siinä on kantavana ideana, voisiko joku kertoa ja perustella, miksi minun kannattaisi lukea se???


      • Hiram
        realismi rules kirjoitti:

        Olet oikeassa, ei pitäisi heittää perusteettomia kommentteja tyyliin "ko. kirja on roskaa", anteeksi siitä.

        Mutta pysyn mielipiteessäni kuitenkin täysin. En ole kirjaa lukenut, paitsi hieman alkua. Ei tarvitse syödä koko puuroa huomatakseen onko se pilaantunut, eikö niin?
        Tuon kirjan aihe on uskomaton. Millaista ihmistä se jaksaa kiinnostaa ihan oikeasti? Kyllä moni sitä varmaan ajankulukseen lueskelee, mutta sitäkö se vain on? Toki moni realistinenkin kirja on roskaa, mutta kokemukseni mukaan HARVEMMIN. Jos kirja perustuu tositapahtumiin, se ei voi olla koskaan niin pahasti roskaa kuin hatusta vedetty salaisuus-jännitys-salaseura -kirjat. Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta ihmettelen edelleen, miten joku saa Da vinci Koodin luettua... Eikä mielestäni ko. kirjassa ole edes mitenkään loistavaa Pariisin tai yleensä minkään miljöön kuvausta.

        Mikä kirjan ydin on? Mikä siinä on kantavana ideana, voisiko joku kertoa ja perustella, miksi minun kannattaisi lukea se???

        Ei sinun kannatakaan lukea sitä - ellet sitten ole kiinnostunut esim. alkukristillisistä suuntauksista kuten gnostilaisuudesta (www.gnosis.org), katolisen kirkon sisällä oikeastikin vaikuttavan Opus Dei'n mädännäisyydestä (aika karmivaa uskontojen uhrit-materiaalia! Tsekkaapa esim. entisten Opus Dei-laisten tietosivu www.odan.org) ja ylipäänsä vaihtoehtoisista historian/uskonnon käsityksistä. Brown ei ole nimittäin keksinyt kirjan teemoja omasta päästään, vaan tukeutuu erilaisiin Jeesukseen liittyviin esoteerisiin teorioihin ja esim. Opus Dei'n kohdalla aivan faktatietoihinkin. Eihän sitä tarvitse - eikä pidä! - minään kirjaimellisena totena ottaa - mutta mielenkiintoisia ajatuspähkinöitä se kaikesta huolimatta sisältää ja ainakin minusta se oli varsin viihdyttäväkin.

        Ehdotan, että aiheesta kiinnostuneet vierailevat kirjailijan omalla kotisivulla: www.danbrown.com, jossa kirjaa ruoditaan lisää. Samalla saa myös kuvaa siitä, millainen mies itse kirjailija on. Mutta lukea ei kannata, ellei kiinnosta! ;)


      • Hiram
        realismi rules kirjoitti:

        Olet oikeassa, ei pitäisi heittää perusteettomia kommentteja tyyliin "ko. kirja on roskaa", anteeksi siitä.

        Mutta pysyn mielipiteessäni kuitenkin täysin. En ole kirjaa lukenut, paitsi hieman alkua. Ei tarvitse syödä koko puuroa huomatakseen onko se pilaantunut, eikö niin?
        Tuon kirjan aihe on uskomaton. Millaista ihmistä se jaksaa kiinnostaa ihan oikeasti? Kyllä moni sitä varmaan ajankulukseen lueskelee, mutta sitäkö se vain on? Toki moni realistinenkin kirja on roskaa, mutta kokemukseni mukaan HARVEMMIN. Jos kirja perustuu tositapahtumiin, se ei voi olla koskaan niin pahasti roskaa kuin hatusta vedetty salaisuus-jännitys-salaseura -kirjat. Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta ihmettelen edelleen, miten joku saa Da vinci Koodin luettua... Eikä mielestäni ko. kirjassa ole edes mitenkään loistavaa Pariisin tai yleensä minkään miljöön kuvausta.

        Mikä kirjan ydin on? Mikä siinä on kantavana ideana, voisiko joku kertoa ja perustella, miksi minun kannattaisi lukea se???

        Kannattaa tsekata myös tämä teos:

        http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/detail/-/0972952977/104-5292627-0483904?v=glance


      • sofia
        realismi rules kirjoitti:

        Olet oikeassa, ei pitäisi heittää perusteettomia kommentteja tyyliin "ko. kirja on roskaa", anteeksi siitä.

        Mutta pysyn mielipiteessäni kuitenkin täysin. En ole kirjaa lukenut, paitsi hieman alkua. Ei tarvitse syödä koko puuroa huomatakseen onko se pilaantunut, eikö niin?
        Tuon kirjan aihe on uskomaton. Millaista ihmistä se jaksaa kiinnostaa ihan oikeasti? Kyllä moni sitä varmaan ajankulukseen lueskelee, mutta sitäkö se vain on? Toki moni realistinenkin kirja on roskaa, mutta kokemukseni mukaan HARVEMMIN. Jos kirja perustuu tositapahtumiin, se ei voi olla koskaan niin pahasti roskaa kuin hatusta vedetty salaisuus-jännitys-salaseura -kirjat. Nämä ovat tietysti makuasioita, mutta ihmettelen edelleen, miten joku saa Da vinci Koodin luettua... Eikä mielestäni ko. kirjassa ole edes mitenkään loistavaa Pariisin tai yleensä minkään miljöön kuvausta.

        Mikä kirjan ydin on? Mikä siinä on kantavana ideana, voisiko joku kertoa ja perustella, miksi minun kannattaisi lukea se???

        Siis et ole edes lukenut koko kirjaa ja silti katsot voivasi arvostella sitä? Haloo! Lue ensin ja muodosta vasta sitten mielipiteesi. Minusta kirja oli mielenkiintoinen siksi, että se tarjosi vaihtoehtoisen näkemyksen kristinuskon synnystä ja Jeesuksen elämästä. Teoksen feministinen näkökulma oli myös mukava yllätys. Ja minua ainakin kiinnosti tutustua Opus Dein toimintaan, sitähän pidetään jonkinlaisena salaseurana. Mutta jos tällaisia asioita tarvitsee vääntää sinulle rautalangasta, kannattanee pysyä ihan vain niissä Aku Ankoissa...


      • Tirlittan
        sofia kirjoitti:

        Siis et ole edes lukenut koko kirjaa ja silti katsot voivasi arvostella sitä? Haloo! Lue ensin ja muodosta vasta sitten mielipiteesi. Minusta kirja oli mielenkiintoinen siksi, että se tarjosi vaihtoehtoisen näkemyksen kristinuskon synnystä ja Jeesuksen elämästä. Teoksen feministinen näkökulma oli myös mukava yllätys. Ja minua ainakin kiinnosti tutustua Opus Dein toimintaan, sitähän pidetään jonkinlaisena salaseurana. Mutta jos tällaisia asioita tarvitsee vääntää sinulle rautalangasta, kannattanee pysyä ihan vain niissä Aku Ankoissa...

        Itse erittäin harvoin viitsin lukea jännitystä tai dekkareita. Da Vinci-koodin halusin kuitenkin lukea heti kun olin takakannen lukenut, sillä taidehistoria ym kiinnostaa mua muutenkin.
        Erittäin hyvä kirja, eikä mitään roskaa. Eikö se sitä paitsi aika monessaki jutussa perustunut dokumentteihin ja tosiseikkoihin?
        Mulle aukes ainaki monta asiaa tuon kirjan pohjalta. Esimerkiksi Leonardo da Vincistä.Ja sen maalauksista. Ja pisti miettimään vakaviakin asioita, esimerkiksi omaa uskonnollista vakaumustani.
        Oletteko kirjan luettuanne katsoneet esim. Da Vincin maalausta Viimeinen ehtoollinen? Mulla on se kuva yhdessä taidekalenterissa,ja piti heti tarkistaa onko se totta mitä siinä kirjassa sanottiin kyseisestä maalauksesta. Olin pyörtyä ku tajusin että totta oli joka sana. Sitäki kuvaa olin kuukauden katsellut keittiön seinällä "mitään näkemättä". Käsittämätöntä miten ihminen voi olla sokea ja nähdä asiat just niinku niiden luulee olevan.
        Juoni kirjassa olis voinu olla parempikin,en kovin paljon perustanut loppuratkaisusta ja alussakin oli välillä vähän tylsää. Mutta ei todellakaan pitäs mitään kritiikkiä sanoa kirjasta jota ei ole lukenut :)Ja siitä, et "ei tarvi syödä koko puuroa huomatakseen sen olevan pilaantunutta", se pätee tosiaan vain ja ainoastaan siihen puuroon. Jos käytettäisi samaa logiikkaa vaikka ihmisiin, saattais monta kultaista sydäntä jäädä löytymättä, uskon minä. No oli miten oli, minä tykkäsin kirjasta, paljon!
        En yhdy mielipiteeseen että huimat myyntiluvut osoittaisivat järjen köyhyyttä.
        Jatkakaa keskustelua, sitä seuraa mielenkiinnolla:)


      • Tirlittan
        realismi rules kirjoitti:

        Se kirja on alusta loppuun roskaa. Silkkaa viihdettä. Kertoo kyllä hengen köyhyydestä nuo kirjan myyntiluvut Euroopassa.

        Ehkä kertookin järjen köyhyydestä se, ettet ymmärtänyt sitä kirjaa pintaa syvemmältä, hehee! :)


      • DB lukija
        Hiram kirjoitti:

        Jos kirjailijat suosivat vain jonkun dogmaattisen määritelmän "realismista" aika harva kirja koskaan ilmestyisi. Mielestäni historiaa, esoteriaa ja oman sisäavaruuden kaikuja yhdistelevät teokset ovat ihan jees: ainakin kiinnostavampia tästä lukijasta kuin arki/inhorealistiset ihmiselämän raadollisuuden kuvaukset.

        Muuten, onko joku lukenut Dan Brownin Da Vinci Koodia ennen julkaistun "Angels and demons"? Millaiselta vaikutti?

        Itse suosittelen astetta hurjempaa menoa:
        Robert Anton Wilsonin "Illuminatus!"-sarja, joka vasta nyt suomennetaan Liken toimesta. Vielä parempi ovat "Historical Illuminatus Chronicles"-nimellä kulkeva trilogia.

        Ja aiheesta viidenteen: kyllä se "Kansallisaarre"elokuvakin oli ihan katsottavaa kamaa. Mukavaa vapaamuurarisymboliikkaa ja toimintaa, mikäpä siinä!

        Sain juuri loppuun tuon kirjan ja oli muuten parempi kuin Da Vinci koodi, erityisesti loppu oli kiinnostava. Ei tämäkään kirja mikään mestariteos ole, mutta 10h lento kului mukavasti sitä lukiessa.

        Olen lukenut myös Digitall Fortressin ja sama kaava toituu. Dan osaa pitää mielenkiintoa yllä ja helposti tulee luettua koko kirja putkeen. Ongelma on ehkä se, että jossain vaiheessa kirjoittaja alkaa toistaa itseään.


      • Luppakorva
        realismi rules kirjoitti:

        Se kirja on alusta loppuun roskaa. Silkkaa viihdettä. Kertoo kyllä hengen köyhyydestä nuo kirjan myyntiluvut Euroopassa.

        Jos sanot,että kirja on roskaa,etkä kerro perusteluja väitteelle niin miksi tarvitsee kirjoittaa tuollaista tänne?Ei kirja voi kaikka viihdyttää eikä kukan pakota sinua lukemaan teosta jos se tuotaa noin paljon tuskaa.


      • ssh
        realismi rules kirjoitti:

        Se kirja on alusta loppuun roskaa. Silkkaa viihdettä. Kertoo kyllä hengen köyhyydestä nuo kirjan myyntiluvut Euroopassa.

        Jos kirja on viihdettä, se ei tarkoita että se on roskaa.

        Omasta mielestäni kirja on hyvä silloin, kun sen lukeminen on ollut nautittavaa ja mielekästä. Kirja oli huippu nimenomaan sen takia, että se oli viihdettä.... sen takia, että se imaisi minut täysin seikkailunsa pyörteisiin ja kuljetti minut Louvreen ja ties minne, vaikka olinkin vain omalla kotisohvalla...


      • Hanajima
        realismi rules kirjoitti:

        Se kirja on alusta loppuun roskaa. Silkkaa viihdettä. Kertoo kyllä hengen köyhyydestä nuo kirjan myyntiluvut Euroopassa.

        Miten sinä luokittelet viihteen ja taiteen eri lokeroihin? Olisi kiva saada titetää vähän enemmän näkökannastasi, kuin sen, että kirja on "roskaa ja vain viihdettä".
        Eikös viihde ole kuitenkin melko tärkeä asia?


    • Daisy

      Da Vinci -koodi on minulla kesken, mutta jo nyt voin sanoa, ettei se ole minun mieleeni. Heti ensimmäisessä luvussa ihmetytti, miksi sen hyökkääjän piti olla albiino, ja kaikkia muitakin omituisuuksia siihen on kerätty.

      Kirja ei ole uskottava - miten muka joku kuolemaisillaan oleva ehtii riipustella anagrammeja pitkin Louvrea? Monta muutakin kysymystä heräsi, mutta jääköön nyt esittämättä, ettei pilata yllätystä niiltä, jotka eivät ole vielä aloittaneetkaan.

      Nämä salaseura- ja kirkkoaiheet eivät ylipäätään minua kovin paljon kiinnosta, jännittävimpiä minusta ovat sellaiset tarinat, jotka voisivat olla totta ja tapahtua kenelle tahansa. Tässä kirjassa ei ole yhden yhtä ns. tavallista ihmistä!

      Kirja on kyllä luistavasti kirjoitettu ja sellaisena helppo lukea, mutta Dan Brownista ei kyllä tullut mitenkään minun suosikkiani. Kotimaiset dekkarit ovat paljon parempia!

      • Nanna

        Mun äiti aloitti Da Vinci -koodia sen jälkeen ku olin lukenut ja hän sanoi päässeensä juuri kohtaan albiino murhaaja ja se riitti hänelle. : )


      • Mageling

        Huh. Tästä tulee pitkä.

        Mutta aloitetaan. En väitä, että Da Vinci -koodi olisi mikään kielellinen mestariteos; se on helppolukuinen, kevyt kirja, jonka tarkoituskin on viihdyttää. Silti, en myöskään halua sitä tuomita. Listaankin tässä siis joitakin kirjan omasta mielestäni hyviä puolia.

        1. Luin kirjan alkuperäiskielellä, kuten teen niin monen kirjan kohdalla kuin suinkin pystyn. Käännöksessä menettää aina jotain. Something get lost in translation.. ;D
        Englanniksi se toimii yllättävänkin hyvänä oppimateriaalina, ja täytyy sanoa, ettei kielen köyhyys tai vivahteiden puute juuri pääse häiritsemään, kun keskittyy ymmärtämään vierasta kieltä. Muutaman uuden sanan opin tästäkin teoksesta, ja kaiken kaikkiaan se veresti mukavasti rapistumaan päässyttä kielipäätä.

        2. Vaikka kirjan tarjoama materiaali itsessään onkin pelkkä pintaraapaisu, se saa toiset ihmiset ajattelemaan asioita uudesta kulmasta, ja jo siksi palvelee tarkoitustaan. Mikä vain kirja voi olla monien tarvitsema kimmoke lisätiedon etsimiseen, ja Da Vinci -koodi näyttää räätälöidyltä tähän tarkoitukseen.

        3. En voi olla nostamatta hattua yhdellekään nykykirjalle, jonka logiikka ei onnu. Vaikka kirjassa esitetäänkin paljon spekulaatiota ja hyvin kyseenalaista historiantutkimusta, se on pohjimmiltaan hyvin looginen, ja kaikelle löytyy tarvittava selitys..
        Tämä on toisaalta myös huono puoli siinä mielessä, että lukijan moinen holhoaminen tekee kirjasta todella valmiiksipureskellun ja helpon oloisen, ja latistaa voitonriemua, jonka vaativa aivotyö saa aikaan. Da Vinci -koodissa ei ole aukkoja. Ja niitä jää kaipaamaan.

        4. Kerrankin miehen kirjoittama kirja, joka edes yrittää kunnioittaa naisia.

        5. Kerrankin amerikkalainen kirja, joka edes yrittää kunnioittaa eurooppalaisia.

        6. Oma mielipiteeni on, että vaikka aasinsiltoja viljelläänkin rankasti, teoriat ovat sinällään kiehtovia, ja aihe mielenkiintoinen. Se, millaisen hulabaloon kirja on saanut aikaan kotimaassaan, kertoo lähinnä amerikkalaisten maailmankuvan suppeudesta.

        Kaiken kaikkiaan, hyvä, viihdyttävä, kaikin puolin mukava kirja, josta puutteistaan huolimatta jää hyvä mieli. Eikö se ole itse tarkoitus? Viihdekirjallisuus ja ryppyotsainen, syvällinen taidekirjallisuus vaativat aivan erilaista asennoitumista, ja jos kirjaa aloittaessaan katsoo sitä väärin, ei lukemisestakaan tule mitään..


      • Oliverhime
        Mageling kirjoitti:

        Huh. Tästä tulee pitkä.

        Mutta aloitetaan. En väitä, että Da Vinci -koodi olisi mikään kielellinen mestariteos; se on helppolukuinen, kevyt kirja, jonka tarkoituskin on viihdyttää. Silti, en myöskään halua sitä tuomita. Listaankin tässä siis joitakin kirjan omasta mielestäni hyviä puolia.

        1. Luin kirjan alkuperäiskielellä, kuten teen niin monen kirjan kohdalla kuin suinkin pystyn. Käännöksessä menettää aina jotain. Something get lost in translation.. ;D
        Englanniksi se toimii yllättävänkin hyvänä oppimateriaalina, ja täytyy sanoa, ettei kielen köyhyys tai vivahteiden puute juuri pääse häiritsemään, kun keskittyy ymmärtämään vierasta kieltä. Muutaman uuden sanan opin tästäkin teoksesta, ja kaiken kaikkiaan se veresti mukavasti rapistumaan päässyttä kielipäätä.

        2. Vaikka kirjan tarjoama materiaali itsessään onkin pelkkä pintaraapaisu, se saa toiset ihmiset ajattelemaan asioita uudesta kulmasta, ja jo siksi palvelee tarkoitustaan. Mikä vain kirja voi olla monien tarvitsema kimmoke lisätiedon etsimiseen, ja Da Vinci -koodi näyttää räätälöidyltä tähän tarkoitukseen.

        3. En voi olla nostamatta hattua yhdellekään nykykirjalle, jonka logiikka ei onnu. Vaikka kirjassa esitetäänkin paljon spekulaatiota ja hyvin kyseenalaista historiantutkimusta, se on pohjimmiltaan hyvin looginen, ja kaikelle löytyy tarvittava selitys..
        Tämä on toisaalta myös huono puoli siinä mielessä, että lukijan moinen holhoaminen tekee kirjasta todella valmiiksipureskellun ja helpon oloisen, ja latistaa voitonriemua, jonka vaativa aivotyö saa aikaan. Da Vinci -koodissa ei ole aukkoja. Ja niitä jää kaipaamaan.

        4. Kerrankin miehen kirjoittama kirja, joka edes yrittää kunnioittaa naisia.

        5. Kerrankin amerikkalainen kirja, joka edes yrittää kunnioittaa eurooppalaisia.

        6. Oma mielipiteeni on, että vaikka aasinsiltoja viljelläänkin rankasti, teoriat ovat sinällään kiehtovia, ja aihe mielenkiintoinen. Se, millaisen hulabaloon kirja on saanut aikaan kotimaassaan, kertoo lähinnä amerikkalaisten maailmankuvan suppeudesta.

        Kaiken kaikkiaan, hyvä, viihdyttävä, kaikin puolin mukava kirja, josta puutteistaan huolimatta jää hyvä mieli. Eikö se ole itse tarkoitus? Viihdekirjallisuus ja ryppyotsainen, syvällinen taidekirjallisuus vaativat aivan erilaista asennoitumista, ja jos kirjaa aloittaessaan katsoo sitä väärin, ei lukemisestakaan tule mitään..

        Kirjat saavat ihmiset ajattelemaan! Ei tarvitse olla samaa mieltä kirjailijan kanssa mutta varmasti maailmankuva laajenee luetun määrän kasvaessa. Valitettavasti maailmassa on suunnaton määrä kiinnostavia kirjoja ja pitäisi elää ikusesti kyetäkseen lukemaan ne kaikki. Kokeilkaapa vaikka Robert M. Pirsigin kirjoja esim. Lila.


    • Puu

      Da Vinci-koodi oli huono kirja. Aihe oli tosin tavattoman mielenkiintoinen, mutta kirjailijana Dan Brown oli ikävä kyllä huono. Dekkarina tuskin edes keskinkertainen kirja.
      Olisi ollut kiva, mikäli näinkin mielenkiintoiseen aiheeseen olisi tarttunut joku, joka oikeasti osaa kirjoittaa ja luoda tarinaa. Olisi voinut olla vaikka miten hyvä tarina...

      • Nanna

        no oletko lukenut Umberto Econ Foucaultin heiluri? Aloitin sen Da Vinci -koodin jälkeen ja se tuntuu mun mielestä paremmalta. Lisäksi tuolla vapaa-ajattelijoiden keskustelu palstalla on suositeltu montaa aiheeseen liittyvää kirjaa. Sinne ei ole kyllä tänään päässyt jostain syystä.


      • Luuseri_

        Da Vinci koodi on selvästikin kirjoitettu elokuvan käsikirjoitukseksi. Siksi se on niin täynnä kuvallista symboliikkaa, ripeätä toimintaa, jännittäviä takaa-ajoja, uskomattomia viime hetken pelastuksia koko kirja täynnä. Ja elokuvaahan siitä ollaankin väsäämässä. Ja jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren yleisön, on seksi jätetty lähes kokonaan pois.
        Minusta ei ole kivaa, että kirjailijan tavoitteena on saada kirjansa elokuvaksi. Tietenkin se tuo rutkasti mammonaa, jos elokuvasta tulee kaupallinen menestys. Kirjailijan päätehtävä on kirjoittaa lukeville ihmisille hyvää, kaunista kieltä, ja sen mausteeksi pitää olla mielenkiintoinen juoni. Da Vinci koodissa kieli on helppoa, ei ollenkaan omaperäistä eikä kaunista, juoni on alkeellinen takaa-ajo/aarteenetsintä (Indiana Jones kopio) ja konnan tunnistaa jo kirjan puolivälissä.
        Dan Brown olisi omimmillaan matkaopaskirjailijana. Se hyvä puoli kirjassa oli, että mainostaminen oli aika vähäistä. Oikeastaan vain automerkkejä ja turismia kaupiteltiin lukijalle. Kiitos kuitenkin pojalle, joka sen vähistä varoistaan minulle joululahjaksi antoi! (Ja lumipallo pyörii...)


      • jännärihän oli kyseessä
        Luuseri_ kirjoitti:

        Da Vinci koodi on selvästikin kirjoitettu elokuvan käsikirjoitukseksi. Siksi se on niin täynnä kuvallista symboliikkaa, ripeätä toimintaa, jännittäviä takaa-ajoja, uskomattomia viime hetken pelastuksia koko kirja täynnä. Ja elokuvaahan siitä ollaankin väsäämässä. Ja jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren yleisön, on seksi jätetty lähes kokonaan pois.
        Minusta ei ole kivaa, että kirjailijan tavoitteena on saada kirjansa elokuvaksi. Tietenkin se tuo rutkasti mammonaa, jos elokuvasta tulee kaupallinen menestys. Kirjailijan päätehtävä on kirjoittaa lukeville ihmisille hyvää, kaunista kieltä, ja sen mausteeksi pitää olla mielenkiintoinen juoni. Da Vinci koodissa kieli on helppoa, ei ollenkaan omaperäistä eikä kaunista, juoni on alkeellinen takaa-ajo/aarteenetsintä (Indiana Jones kopio) ja konnan tunnistaa jo kirjan puolivälissä.
        Dan Brown olisi omimmillaan matkaopaskirjailijana. Se hyvä puoli kirjassa oli, että mainostaminen oli aika vähäistä. Oikeastaan vain automerkkejä ja turismia kaupiteltiin lukijalle. Kiitos kuitenkin pojalle, joka sen vähistä varoistaan minulle joululahjaksi antoi! (Ja lumipallo pyörii...)

        Jos et ole huomannut jännäreissä tuppaa olemaan noita tapahtumia. Mielestäni esim Ilkka remeksen kirjat ovat olleet vielä turboahdetumpia. En tätä nyt taiteellisesti korkeatasoiseksi väittäisi mutta _viihdytävä_ tapaus joka tapauksessa.


    • toinen "koodi"

      Jos haluaa lukea hieman erilaisen näkökannan Mona Lisa / Leonardon "salaisuuksista", niin kannattaa lukea Timothy Findleyn: Ikuisen hämärän vaeltaja. Siinä on paljon smoja aineksia kuin Dan Brownin koodissa. Mielstäni Findley on jopa parempi kirjoittaja kuin Brown, tosin kirjan juoni ei ehkä kaikkia tiukkojen dekkarikirjojen ystävää ehkä miellytä, on ikäänkuin proosamaisempi. Ikusen hämärän vaeltaja on mielestäni huomattavasti värikkäämpää kieliasullisesti kuin koodi. Tai sitten DaVinci koodi on huonosti suomennettu....

      • hjfbv

        Da vinci koodi ei kyl kerro läheskään totuutta opus deistä ja jos tuo oli elokuvan "käsikirjoitus" niin saa tehä aika pitkän elokuvan jos meinaa saaha koko kirjan sisällön. Muuten kirja oli loistava.


    • Kaikkea sitä

      siinä kirjassa viehättää? Juoni oli kuin poikien seikkailukirjasta, kieli kerrassaan surkeaa ja tyyli amerikkalaisesta kirjeopistosta "Kuinka tulla menestyskirjailijaksi ja kuinka kursivoin tarpeettomia tekstejä jotka olisi ollut parempi jättää pois." Hirveästi yleistäen jännityskirjallisuus on mennyt tyylillisesti alamäkeä kuin lehmän häntä.
      Mitä itse davincikoodiin kirjana tulee, niin jos sen tarkoituksena oli viihdyttää niin sitä se ei onnistunut minun kohdallani tekemään, jos sen tarkoituksena oli rahastaa niin siinä Brown on onnistunut. Ehkä kirjallisuuteen pesiytynyt kursivointi ja tässä kirjassa esiintynyt faktan ja fiktion epämääräinen sekoittaminen ärsytti minua enemmän kuin uskoinkaan. Että Disneyn piirtäjät olisivat oikeasti sirotelleet vapaamuurari ja Graali-symboliikaa Pieneen merenneitoon? Ettei vaan olisi itse H.C. Anderssenkin ollut vapaamuurari tai peräti temppeliherroja! Tässä kohtaa minulla kävi ajatus, että Brown on tainnut kirjoittaa koko roskan kieli poskessa. Jos niin on niin sitten myönnän, että hyvin on kusetettu isompaakin yleisöä arvostelijoista puhumattakaan.
      Sitä paitsi koko juoni oli uskomattoman epäuskottava edes dekkariksi. Vai oli se vanha äitimuori ja velipoika kuitenkin hengissä ja hoiteli kaikessa rauhassa vanhaa temppeliä. Hä? Millainen poliisikunta Englannissa oikein on? Ihanko omaisten ilmoituksen peruusteella todetaan Englannissa ihminen kuolleeksi? Eikä tämä nyt ollut läheskään ainoa kökköys. Koko kirjan lähtökohta oli hanurista reväisty ja kun kirjailija tai kustannustoimittaja viimein huomasi juonen maaöatun nurkkaan, keksittiin paikallisessa pubissa jonkinlainen loppu kaikkine pallonkopitteluineen Newtonin haudalla.
      Henk.koht. olen sitä mieltä, ett tämä teos taisi olla surkein esitys vuosikausiin bestseller-listoilla, vaikka harvoinpa sinne hyviä kirjoja nouseekaan.

      • karhuherra baddington

        Muuten jees mut sophien vanhemmathan olivat kuolleet niinku kirjassa sanotaan ja se "vanha äitimuori" oli sophien isoäiti.
        Mites ois jos lukisit uudelleen sen kirjan läpi ni ehkä ymmärtäisitki jotaki siitä? :)


    • k_ii

      Keskustelua kirja ainakin herättää. IL:n (17.1)kolumnistikin otti herneen nenään, kun fiktiivisen kirjan faktat ei pidäkään paikkaansa..

    • Jalmari

      Luin juuri kirjan alkuperäiskielellä ja olin hämmästynyt siitä kuinka kliseinen se oli. Olen lukenut monenlaisia dekkareita, mutta täytyy sanoa, että tämä ei ollut lähelläkään esim.Chandlerin tasoa (joka on taidetta tämän rinnalla)

      Pystyin ennakoimaan käytännössä kaikki juonenkäänteet, joka loppua kohden minua rasitti.Sinänsä aihepiiri oli hauska, vaikkei siinä totuuden hiventäkään ollut, (vaikka kaikki ovat vakuuttuneet niiden paikkansapitävyydestä)paitsi tapahtumapaikat.

      Itseasiassa Brownhan ei edes väitä, että kirjan ns.faktat olisivat totta paitsi Opus Dei ja Priory of Sion. Itseasiassa Siionin veljeskunta perustettiin joskus 1960-luvulla Ranskassa ja se on sittenmin hiipunut, kannatuksen puutteessa.

      Jonkin verran myös tökki kirjoittajan historian ja taidehistorian asiantuntemattomuus monissa kohden (itse olen lukenut kumpaakin), mutta annettakoon ne anteeksi, sillä kirjahan oli fiktiota....

    • Leonardo
    • abc

      Itse en ole Da Vinci Koodia lukenut mutta kaikesta päätelen se perustuu suurelta osin kirjaan The Holy Blood and the Holy Grail joka kannattaa kyllä lukea mieluummin kuin sama asia väännettynä dekkarin muotoon. Kyseisen kirjan jatko-osa The Messianic Legacy on myös mielenkiintoinen.

    • nuoli

      Da Vinci-koodi saattaa aiheuttaa katkeruuttakin niissä jotka uskovat patriarkaatin olevan alkuperäisin ja luonnollinen yhteiskuntamuoto.

      Olen törmännyt opinnoissani moniin saman sisältöisiin kohtiin kuin koodissa. Esim. jumalattarien aikaan ja matriarkaattiin jonka kreikan filosofit ja kirkon miehet syrjäyttivät kirjoittamalla raamatun patriarkaalista järjetemää tukemaan ja sulki samalla mm. naisen "Pyhän" ulkopuolelelle. (Raamatun synnyn 'historiaa' näin aluksi voi löytää Sonerapalzan keskustelujen elämänkatsomuspalstalta. Otsikko muistaakseni "Oikea evankeliumi")

    • lukenut

      minäkin hurmaannuin kirjasta. Olen nyt aloittanut uudelleen lukea ruusun nimeä. Olin liian tietämätön, kun yritin aiemmin lukea ja jätin kesken. Mielestäni koodeissa on järkeä. Kun katselee kirjassa mainittuja maalauksia, niistä todella huokuu symboleja. Oletko käynyt nettisivuilla katsomassa, miten upea louvren lasipyramidi on? Tietysti täytyy pitää mielessä, että tämähän on trilleri, eli jännityskirja, ja lajissaan mainio sellainen. Mutta kyllä siitä kumma kiinnostus jää... Jos varsinkin on kiinnostusta raamatullisiin tapahtumiin ja itsellään jonkinlaista uskoa korkeimpaan niin hyvä fiilis jää ... Äläkä välitä mänttipäistä , jotka yrittävät olla jotain.

      • Kun viimeksi luin tämäntyyppisen krijan, siinä jahdattiin Hitlerin päätä, jonka joku porukka aikoi istuttaa erityisesti kasvatetun nuoren miehen kroppaan. Onhan niitä juonia.


      • horridus
        sharyn kirjoitti:

        Kun viimeksi luin tämäntyyppisen krijan, siinä jahdattiin Hitlerin päätä, jonka joku porukka aikoi istuttaa erityisesti kasvatetun nuoren miehen kroppaan. Onhan niitä juonia.

        että Dan Brown olisi plagioinut idean Tom Egelandin kirjasta Ympyrän pää (Sirkelens ende 2001).

        Tiedä häntä. Monesta kohtaa löytyy kyllä juonellisia yhtäläisyyksiä...


      • jokuraja-
        horridus kirjoitti:

        että Dan Brown olisi plagioinut idean Tom Egelandin kirjasta Ympyrän pää (Sirkelens ende 2001).

        Tiedä häntä. Monesta kohtaa löytyy kyllä juonellisia yhtäläisyyksiä...

        Juu, niissä muuten oli tosi paljon yhteistä! Mutta Tom Egeland on itse sanonut, ettei hän usko Brownin plagioineen - eihän Ympyrän pää kuitenkaan ollut noussut mihinkään jättisuosioon, ja eihän sitä ollut edes käännetty englanniksi ennen kuin Da Vinci -koodi ilmestyi? Vaikka onhan se totta kai aikamoinen sattuma, että esimerkiksi molemmissa kirjoissa esiintyy albiino. Itse en ole vastaavaan törmännyt kovinkaan montaa kertaa.


    • jokuraja-

      Mä itse pidin Da Vinci -koodista hirveästi, kuten muistakin Dan Brownin kirjoista. Ei niitä ole uskottavuudella pilattu, mutta todella viihdyttäviä ja mukaansatempaavia ne olivat. Muistan Enkeleitä ja demoneita lukeneeni tuntikaudet yhtenä yönä ja seuraavana päivänä ollut ihan naatti... Olin 12-vuotias, kun luin Koodin, ja se pisti kyllä pään ihan pyörälle; ainakin oma suhde uskontoon muuttui sen jälkeen tosi rajusti. Ainakin se pisti ajattelemaan asioita sen sijaan että olisi niellyt kaiken purematta. Tosin tämän kirjan kanssa ainakin sieti tehdä niin - vaikka mitä väliä, vaikka kirjassa faktoiksi väitetyt asiat olisivat huuhaata? Kyse on kuitenkin kaunokirjallisuudesta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      97
      2743
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      104
      2330
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2090
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      15
      1847
    5. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      44
      1721
    6. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      38
      1715
    7. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1696
    8. 100
      1646
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      129
      1477
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1294
    Aihe