Tekevätkö lapsemme samat virheet, kuin me aikanamme? Eivät tee, jos ja kun....
Henkisen kehityksen kaava lienee olosuhteisiin, sivistystasoon liittyvä prosessi, jossa osansa on sillä yhteistyöllä johon vanhemmat osaavat sitoutua päiväkotien, koulujen ja harrastusten symbioosissa.
Meillä isovanhemmilla on roolimme nykyaikaisina aikuisina olla mukana saadaksemme viisaita päättäjiä ja tekijöitä viemään kotimaatamme seuraaville polville.
Kuitenkin toivoisin, että he olisivat omassa elämässään tasapainoisia ja löytäisivät oman paikkansa työelämässä, sekä rakkautta henkilökohtaisessa elämässään.
Oikeita päätöksiä
91
251
Vastaukset
Aika mielenkiintoinen aloitus.
Minusta tuntuu että jokaisella aikakaudella on omanlaisensa ongelmat. Meillä oli sen laatuiset, että vanhempamme ja varsinkin isovanhempamme, oli vähän ymmyrkäisenä että tuoko muka ongelma. Ja se sama kaava jatkuu.
Tuntuu että elämä on menossa aina vaan henkisemmäksi, koulutustaso nousee ja ammatitkin muuttuu enemmän palveluksi kuin aineelliseksi. Stressaava, hektistä, kyynärpäitä täynnä. Meidän sukupolvi on oppinut mitä masennus tarkoittaa, ja moni meistä on siirtänyt sen lapsillemme. Saavat siis tuntea tätä peikkoa jo aikaisemmassa elon vaiheessa kuin me aikoinaan. Missä tulee se raja, jolloin yhteiskunta siirtyy ennakoimaan tätä, sen sijaan että on ajan tasalla sen kanssa.
Kunnianhimo on jotain mitä itse en koskaan tuntenut, mutta mikä on vahvana mun lasten elämässä, halusivat tai ei. En ihan tiedä miten suhtautua asiaan, kun ei ole tuttu kaveri.
Sosiaalisen median ne hallitsee paremmin kuin me, siinä ei onglemia. Ekat töppäykset on tehty heti 12 vuotiaana, ja ovat siitä kasvaneet, kasvaneet sen maailman kanssa ikään kuin. Toisin kuin me.- Nyt-on-yö
Jokainen uusi sukupolvi ajaa vanhemman väestön ohi koska eväät vaan paranee, tekniikka helpottuu ja koko maailma on nenän edessä toisin kuin omassa nuoruudessamme "joka kodin tietosanakirjat" hyllyjen pölyn kerääjinä.
- siilimuori3
Nyt-on-yö kirjoitti:
Jokainen uusi sukupolvi ajaa vanhemman väestön ohi koska eväät vaan paranee, tekniikka helpottuu ja koko maailma on nenän edessä toisin kuin omassa nuoruudessamme "joka kodin tietosanakirjat" hyllyjen pölyn kerääjinä.
Jossain tulee raja vastaan tässä eväiden paranemisessakin. Oisko näin et nyt on menossa joku taiekohta ja välttämättä ei parempaan. suuntaan. Maailma on eri kuin meidän nuoruudessamme. Lapsemme ja mahdolliset lapsenlapsemme ovat erilaisten ratkaisujen ja maailman edessä kuin me.
- 1eero
Aikaa kutakin sanotaan jos elämä on hallinassa niin on mahdollisuuksia, epäilen että jälkipolvilla olisi asiat paremmin.
- Haans_seA
siilimuori3 kirjoitti:
Jossain tulee raja vastaan tässä eväiden paranemisessakin. Oisko näin et nyt on menossa joku taiekohta ja välttämättä ei parempaan. suuntaan. Maailma on eri kuin meidän nuoruudessamme. Lapsemme ja mahdolliset lapsenlapsemme ovat erilaisten ratkaisujen ja maailman edessä kuin me.
Se raja on tullut jo vastaan.
Kun "uudet" kotitaloudet ovat velkaisempia kuin koskaan historiamme aikana, on kyse vain siitä, että pyramidihuijjaus nimelta KAPITALISMI vain ulosmittaa näiden velkaisten paskahousujen tulevat perinnöt !
Siis juuri sinun - isovanhempi - tämänhetkisen omaisuuden. Nyt-on-yö kirjoitti:
Jokainen uusi sukupolvi ajaa vanhemman väestön ohi koska eväät vaan paranee, tekniikka helpottuu ja koko maailma on nenän edessä toisin kuin omassa nuoruudessamme "joka kodin tietosanakirjat" hyllyjen pölyn kerääjinä.
Elämä ehkä helpottuu fyysisesti, ja ihmisillä on enemmän rahaa. Mutta toisaalta he myös maksavat kalliin hinnan. Itsekkyys kasvaa, lihavuus lisääntyy, laiskuuskin lisäntyy, ja näiden myötä henkiset ja fyysiset sairaudet. Milloin päästään tasapainoon, että vaurautta käytetään oikein? Ei varmaan ikinä, ihmisen pitää kehittyä ensin, ja se on hidasta puuhaa.
- siilimuori3
Haans_seA kirjoitti:
Se raja on tullut jo vastaan.
Kun "uudet" kotitaloudet ovat velkaisempia kuin koskaan historiamme aikana, on kyse vain siitä, että pyramidihuijjaus nimelta KAPITALISMI vain ulosmittaa näiden velkaisten paskahousujen tulevat perinnöt !
Siis juuri sinun - isovanhempi - tämänhetkisen omaisuuden.No minä hävitänki kaiken mitä mulla mahollisesti on.Tuhlaam menemään, paan haiseen.
"kawe"
Elämä ilman toivoa olisi toivottoman tarpeetonta.
Eläimellistä.
-
On myöskin niin, että jokaisella on aina sotansa.
Vuosi-tuhansien vieriessä aina jotain jalostuu vähän.
Mikä lie on se Sinapin-siemenen kokoinen Timantti, jonka joku joskus löytää?
Myydäänkö Timantti ja kaikki alkaa alusta, vai repäistäänkö sillä taivaan-
kannet auki?
-
Meidän ei tulevaisuutta kannata murehtia, ihmetellä.
Lapsemme, oppineena puhumaan, ovat saaneet meiltä kaiken mitä meillä on.
H.- parempi-suomimies
Turun sinappikin myytiin Tukholmiin ja siitäkös sinappisota alkoi. Taisi sinappi palata jo takaisin Turkuun, ainakin tuontituotteenna. Yksinäisten miesten onneksi HK ei ole myynyt sinistään afrikkaan. Sepä saisi aikaan peniskateus-efektin. Ja mikä parasta, suomi miehillä on nautittavaa kaksi takuuvarmaa sinistä. Toinen on tämä HK ja toinenkin alkaa VG merkinnällä.
- J.W.Ruunanperä
Vai pelkkä sinappi ?
Meidät kaikki on myyty päineen sorkkineen. Ovet ja ikkunat ovat auki ja päätösvalta on niillä jotka ostivat meidät. "Tirektiivi ja Germaaninen tirektoraatti" päättää mihin muinainen Wotan meidät velvoittaa. Olkaamme onnelliset kyllä "saappaiden kiillottajapoikia" tarvitaan kun marssi alkaa !!
Kuulostaa siltä kuin "Kumpujen kätköistä mullasta maan isät katsovat poikiaan".
Osittain samoja, osittain eri virheitä. Molemmista olisin voinut varoittaa heitä, mutta kun ne ei halua kuunnella minua. Poikakin oikein loukkaantuu kun yritän esim. tuputtaa sille ruokavalion parannusta ja päivittäistä ulkoilua....mutta kun kävi verenpainettaan mittauttamassa ja hoituritäti sille sievästi osasi ehdottaa ihan samoja asioita, niin a vot alkoi tehoamaan.
"Paloma.se.co"
Sinä kopioit.
Kuten kirjoitin.
"Lapsemme, oppineena puhumaan, ovat saaneet meiltä kaiken mitä meillä on"
H.- höpötöti
hunksz kirjoitti:
"Paloma.se.co"
Sinä kopioit.
Kuten kirjoitin.
"Lapsemme, oppineena puhumaan, ovat saaneet meiltä kaiken mitä meillä on"
H.Jankuti jankuti, höpöti löpöti.
Sinun lapsesi ovat varmaan saaneet sinulta jo kaiken mitä sinulla on annettavaa.
Kehittyvänä ja kehityskelpoisena ihmisenä minä katson olevani iänikuinen viisauden kaivo ja minulta annettava loppuu vasta sitten kun henki pakenee ruumiista. MUTTA: osaan myös ottaa vastaan.- oikeinpahaatekee
Sääliksi kävisi hunkzin lapsia, jos tuntisin ja olisivat ottaneet ohjeet isukiltaan.
- de-meter
Ai että onko muna viisaampi kuin kana ? Luultavasti lapsemme sukkuloivat globaalissa ympäristössä jouhevammin kuin me (lue=minä), mikä on tietysti luettava heille ansioksi. Aika tarjoaa heille myös monia uudelleen alkamisen mahdollisuuksia, jos jokin polku päätyy umpikujaan,
Niin, että jokapäiväisessä selviytymisessä he ovat luultavasti parempia kuin itse olisin tämän päivän maailmassa.
Mutta miten voi kokonaisuus, millainen on tulevaisuus ? Vastuunottaminen ja jatkaminen siitä, mikä jäi meiltä kesken ? Onko heistä siihen, kun ei meistäkään ollut ?
Kiristyvä talous, syvenevä eriarvoisuus, sodat, kansainvaellukset, kasvavat ympäristöongelmat ? Nuohan ovat meidän perintömme heille. "Ahne
sukupolvi" on meistä sanottu, eikä turhaan ?
Mitähän tuo "nykyaikainen aikuisuus", isovanhemmuus, tänä päivänä sisältäisi ? Itse näen sen vain velvollisuutena pitää yllä toivoa kaikesta huolimatta. Meillä lienee kuitenkin kaikilla kokemusta siitä, että vaikeistakin paikoista on selvitty...Meillä ainakin noi "munat" on ainakin omasta mielestään aina viisaampia kuin me kalkkeutuneet kanat ja kukot....ehkäpä he ovat oikeassa. Me vartuimme aikuisiksi paljon rankemmilla ehdoilla ja esim. työmoraali on aivan erilainen tänään yhteiskunnassa joka ei edes tarjoa työtä ainoaksi välttämättömäksi elämäntavaksi. Arbeit Mach Frei ei kuulosta enää yhtä osuvalta ohjenuoralta lapsillemme....
- de-meter
Paloma.se.co kirjoitti:
Meillä ainakin noi "munat" on ainakin omasta mielestään aina viisaampia kuin me kalkkeutuneet kanat ja kukot....ehkäpä he ovat oikeassa. Me vartuimme aikuisiksi paljon rankemmilla ehdoilla ja esim. työmoraali on aivan erilainen tänään yhteiskunnassa joka ei edes tarjoa työtä ainoaksi välttämättömäksi elämäntavaksi. Arbeit Mach Frei ei kuulosta enää yhtä osuvalta ohjenuoralta lapsillemme....
Kai tuo itseriittoisuus kuuluu nuoruuteen, annetaan heille anteeksi..))
Tuttavapariskunta kertoili sukulaislapsistaan, siis ikään kuin meidän lapsenlapsista ja heidän asenteistaan heihin. Heitä pidettiin avoimesti kelkasta pudonneina. vitsin aiheina. Huumorilla he itsekin asiaan suhtautuivat, mutta jäin miettimään, onko sekin tätä aikaa, että ellei isovanhempien sukupolvi myötäile nuorempia, heitä ei ote mitenkään lukuun.
Aivan. Työntekemisen meininki on kovastikin muuttunut. Aika pitkälle katsotaan, että työn tulisi olla mieluista, juuri minulle sopivaa, omaa koulutustani ja osaamistani vastaavaa. Jokainen tajuaa, että sitä ei kaikille löydy. Työelämän joustoa ei välttämättä synny tuohon suuntaan. Että tyydyttäisin vähempään ja nähtäisiin kaikki työ arvokkaana. Tai siis sellainen työ, mikä on arvokasta. Turhakkeiden valmistusta hupenevilla luonnonvaroilla en kyllä kovin arvokkaana näe... Toivottavasti keskitysleirien "Arbeit macht frei" -tunnus ei koskaan enää nousisi valtaa pitävien tunnuslauseeksi, vaan jokainen saisi ansaitsemansa korvauksen tekemästään työstä. - Palkaton pakkotyö, nälkä, kidutus ja lopulta kaasukammio työkykynsä menettäneiden hävittämiseksi ei todellakaan sovi ohjenuoraksi kenellekään.
Työn tekeminen ja inhimillinen välittäminen voisivat nousta enemmän arvoonsa, etteivät ihmiset haluaisi saada kaikkea hyvää vastikkeetta "Mulle heti kaikki ja muista viis" -hengessä.
Inhimillisyys, kaiken elollisen kunnioittaminen ja ihmisten tasa-arvo saisivat levitä maailmassa joka kolkkaan.
Ehdimmekö me nähdä sellaisen maailman?
1960-luvulla moni uskoi, että sellainen olisi saavutettu jo viime vuosisadalla.
- Viatonsivullinen
Meidän lapset tekee Omat virheensä. Eihän ne varvastaan lyö siihen kynnykseen mistä me ollaan paasattu, ne lyö toiseen. Lopputulema on sama, ei pysty kuvittelemaan mitä olisi, jos toisin olisi.
- ihan-tyhmä-kääkkä
MINÄ! Tässä näin, jämäkkä mies, olen itseoppinut kaikessa ja koko ajan opin lisää. En ole tarvinnut neuvoja alaikäisiltä alle 30 vuotiailta, päinvastoin olen pystynyt aikanaan neuvomaan nuoria ja sukua niin tietotekniikassa kuin elämän ja käytännön asioissa puhelimien toimintaa unohtamatta.
Nyttemmin toki olen laiskistunut ja nuoriso ajanut ohi wappiwippeineen sun muine soskumedioineen, youtuupiinkaan en ole ladannut mitään vaikka tili siellä on ollut kymmenisen vuotta.
Ja jos en osaa jotakin, tunnustan asian ja yritän opetella ilman apuja, toki neuvoja , vihjeitä yritän googlettaa. Olen mielestäni onnistunut lasteni kasvatuksessa. Johtuisikohan se siitä, että lasteni kasvatuksessa on ollut yski vahva kasvattaja, minä. Olin yksinhuoltaja ja kuuntelin sisäisiä vaistojani ongelmien edessä. Muistelin äitiäni ja sovelsinhänen oppejaan lapsiini. Tein oikeita ratkaisuja luottaen siihen, että jos en itse kyennyt kysyin apua asiantuntijoilta. Tärkeintä kasvatuksestani on suora rehellinen puheyhteys molemmin puolin. Ei ole ongelmaa, jota emme voisi yhdessä ratkoa. Äitini toimi myös näin.
- kaikki_keinot_sinulla
Olet oikeassa lapsiesi suhteen ja hienoa että rohkenit mainita "asiantuntijat" sillä kyl terapiassakin kasvaneista lapsista voi tulla täysipäisiä.
- Korppis1
Kyllä, terapia on menen lapsen pelastus. Toimin koulun vanhempainneuvostossa puheenjohtajana, minulla oli suora yhteys koulun opettajiin, terveydenhoitajiin ja johtoon. Tunsin oppilaat, heidän taustansa sekä ongelmansa.
Kuinka monta lasta on jätetty hoitamatta kun pelätään ihmisten reaktiota kuten sinunkin, kommenttisi oli sopiva esimerkki painottamaan asiani ydintä.
Jos lapsen tuskaa aliarvioidaan ja yritetään itse ratkaista ongelma mihin oma koulutus ei riitä. Ei uskalleta hakea apua, voi olla, että se lapsen tulevaisuus on sinetöity.
Nämä ovat juuri näitä syrjäytyneitä, pitkäaikaistyöttömiä, peräkamaripoikia ja tyttöjä, jotka ovat hukanneet tulevaisuutensa.
Kiitos kommenttisi oli hyvä lisä johdattaa lukijat ajatusteni kulkuun. - de-meter
Korppis1 kirjoitti:
Kyllä, terapia on menen lapsen pelastus. Toimin koulun vanhempainneuvostossa puheenjohtajana, minulla oli suora yhteys koulun opettajiin, terveydenhoitajiin ja johtoon. Tunsin oppilaat, heidän taustansa sekä ongelmansa.
Kuinka monta lasta on jätetty hoitamatta kun pelätään ihmisten reaktiota kuten sinunkin, kommenttisi oli sopiva esimerkki painottamaan asiani ydintä.
Jos lapsen tuskaa aliarvioidaan ja yritetään itse ratkaista ongelma mihin oma koulutus ei riitä. Ei uskalleta hakea apua, voi olla, että se lapsen tulevaisuus on sinetöity.
Nämä ovat juuri näitä syrjäytyneitä, pitkäaikaistyöttömiä, peräkamaripoikia ja tyttöjä, jotka ovat hukanneet tulevaisuutensa.
Kiitos kommenttisi oli hyvä lisä johdattaa lukijat ajatusteni kulkuun.Vähän latteita taidat puhua nyt korppis. Että ei muuta kuin terapiaa kehiin, niin sopeutumattomat saadaan ruotuun ja menestyksen portit aukeavat kaikille ?
Ja että vanhemmat eivät uskaltaisi hakea apua leimautumisen pelossa ?
En usko tuota. Katson, että apua haetaan liiankin hanakasti, kun ei itse viitsitä ottaa vastuuta silloin kun mopo uhkaa karata käsistä.
Mitenkäs monta lasta sinä sait pelastettua, kun tunsit "oppilaat, heidän taustansa ja heidän ongelmansa" ? Jos tuo riittäisi, meillä ei olisi mielenterveys-, päihde- eikä muitakaan ongelmia.
Itse olen joutunut todistamaan liian monta tapausta, jossa ei ole riittänyt edes hyvä vanhemmuus eikä ammatti-ihmisten tuki vaan nuori on ajautunut sivuraiteille. Toiveikkuus ei varmastikaan ole pahasta, mutta huitaisten tehty päätelmä toimenpiteitten vaikuttavuudesta tuntuu hiukan kevyeltä. - Elämän-laki
Näin on.
- Jok ikinen sukupolvi tuottaa pudokkaat, syrjään liukuvat.
- Normaalisti pärjäävät.
- ja menestyjiäkin. de-meter kirjoitti:
Vähän latteita taidat puhua nyt korppis. Että ei muuta kuin terapiaa kehiin, niin sopeutumattomat saadaan ruotuun ja menestyksen portit aukeavat kaikille ?
Ja että vanhemmat eivät uskaltaisi hakea apua leimautumisen pelossa ?
En usko tuota. Katson, että apua haetaan liiankin hanakasti, kun ei itse viitsitä ottaa vastuuta silloin kun mopo uhkaa karata käsistä.
Mitenkäs monta lasta sinä sait pelastettua, kun tunsit "oppilaat, heidän taustansa ja heidän ongelmansa" ? Jos tuo riittäisi, meillä ei olisi mielenterveys-, päihde- eikä muitakaan ongelmia.
Itse olen joutunut todistamaan liian monta tapausta, jossa ei ole riittänyt edes hyvä vanhemmuus eikä ammatti-ihmisten tuki vaan nuori on ajautunut sivuraiteille. Toiveikkuus ei varmastikaan ole pahasta, mutta huitaisten tehty päätelmä toimenpiteitten vaikuttavuudesta tuntuu hiukan kevyeltä.Sinä alat muistuttamaan Palomaa.
"Vähän latteita taidat puhua nyt korppis".
Sitten jatkoit yleistäen:
"Että ei muuta kuin terapiaa kehiin, niin sopeutumattomat saadaan ruotuun ja menestyksen portit aukeavat kaikille ?"
Ketkä sopeutumattomat?
Kaikille, siis kelle kaikille?
En usko tuota. Ei se ole uskon kappale, usko pois ; )
"Katsot, että apua haetaan liiankin hanakasti, kun ei itse viitsitä ottaa vastuuta silloin kun mopo uhkaa karata käsistä"
Usein mopo lähtee käsistä jo lapsen syntyessä erilaiseksi. Ongelmalapsi voi syntyä esim. vääränvärisenä.
Tee aikajana ota lähtöpääksi vaikka vuosi 1980 ja loppupää 2010. Tutkaile nuorten psykoterapian kehitystä.
En ole ketään pelastanut. Lapset pelastavat itsensä jos he saavat tukea aikuisuuteen kehitysvaiheessa.
Toimit vapaaehtoistyössä. Niin toimin minäkin, mutta koska näitä menetettyjä sieluja ei voi pelastaa, minä lopetin huutamasta tuuleen.- de-meter
korppis kirjoitti:
Sinä alat muistuttamaan Palomaa.
"Vähän latteita taidat puhua nyt korppis".
Sitten jatkoit yleistäen:
"Että ei muuta kuin terapiaa kehiin, niin sopeutumattomat saadaan ruotuun ja menestyksen portit aukeavat kaikille ?"
Ketkä sopeutumattomat?
Kaikille, siis kelle kaikille?
En usko tuota. Ei se ole uskon kappale, usko pois ; )
"Katsot, että apua haetaan liiankin hanakasti, kun ei itse viitsitä ottaa vastuuta silloin kun mopo uhkaa karata käsistä"
Usein mopo lähtee käsistä jo lapsen syntyessä erilaiseksi. Ongelmalapsi voi syntyä esim. vääränvärisenä.
Tee aikajana ota lähtöpääksi vaikka vuosi 1980 ja loppupää 2010. Tutkaile nuorten psykoterapian kehitystä.
En ole ketään pelastanut. Lapset pelastavat itsensä jos he saavat tukea aikuisuuteen kehitysvaiheessa.
Toimit vapaaehtoistyössä. Niin toimin minäkin, mutta koska näitä menetettyjä sieluja ei voi pelastaa, minä lopetin huutamasta tuuleen.korppis@
Minulle nuo viestisi avautuivat näin :
Ensin katsoit onnistuneesi omien lastesi kasvatuksessa ja sitten kerroit miten (mallikkaasti ?) toimit vanhempainneuvostossa.
Tuli sellainen vaikutelma, että kaikki hoituu tuosta noin vain. kun oikeat toimijat ovat asialla. Tuo kuulosti minusta vähän hataralta rankempaa todellisuutta vasten peilaten. - siilimuori3
korppis kirjoitti:
Sinä alat muistuttamaan Palomaa.
"Vähän latteita taidat puhua nyt korppis".
Sitten jatkoit yleistäen:
"Että ei muuta kuin terapiaa kehiin, niin sopeutumattomat saadaan ruotuun ja menestyksen portit aukeavat kaikille ?"
Ketkä sopeutumattomat?
Kaikille, siis kelle kaikille?
En usko tuota. Ei se ole uskon kappale, usko pois ; )
"Katsot, että apua haetaan liiankin hanakasti, kun ei itse viitsitä ottaa vastuuta silloin kun mopo uhkaa karata käsistä"
Usein mopo lähtee käsistä jo lapsen syntyessä erilaiseksi. Ongelmalapsi voi syntyä esim. vääränvärisenä.
Tee aikajana ota lähtöpääksi vaikka vuosi 1980 ja loppupää 2010. Tutkaile nuorten psykoterapian kehitystä.
En ole ketään pelastanut. Lapset pelastavat itsensä jos he saavat tukea aikuisuuteen kehitysvaiheessa.
Toimit vapaaehtoistyössä. Niin toimin minäkin, mutta koska näitä menetettyjä sieluja ei voi pelastaa, minä lopetin huutamasta tuuleen.Kirjoitit tuolla aiemmin:
"Ei ole ongelmaa, jota emme voisi yhdessä ratkoa."
Entäs jos poikasi olisikin ollut se menetetty sielu, jonka vuoksi löit hanskat tiskiin vapaehtoistyössä. - siilimuori3
de-meter kirjoitti:
korppis@
Minulle nuo viestisi avautuivat näin :
Ensin katsoit onnistuneesi omien lastesi kasvatuksessa ja sitten kerroit miten (mallikkaasti ?) toimit vanhempainneuvostossa.
Tuli sellainen vaikutelma, että kaikki hoituu tuosta noin vain. kun oikeat toimijat ovat asialla. Tuo kuulosti minusta vähän hataralta rankempaa todellisuutta vasten peilaten.Minä luin asian noin myös demeter. En kuitenkaan viitsinyt kommentoida kun ajattelin at se oli korppikselle tyypillistä provoamista vissiin :D.
- de-meter
siilimuori3 kirjoitti:
Minä luin asian noin myös demeter. En kuitenkaan viitsinyt kommentoida kun ajattelin at se oli korppikselle tyypillistä provoamista vissiin :D.
Heh, siilimuori. Sinä punnitsit sanottavasi, minä en..))
- siilimuori3
Juu. Jokainen on tietenkin tyytyväinen jos omat lapset menestyvät elämässä. Se kun kuitenkin vaan tuppaa olemaan niin että äiti ei ole se ainoa kasvattaja joka lapsiamme kasvattaa. Joten kehuja ei voi pelkästään itselleen kerätä vaikka kuinka tekisi mieli :D.
siilimuori3 kirjoitti:
Kirjoitit tuolla aiemmin:
"Ei ole ongelmaa, jota emme voisi yhdessä ratkoa."
Entäs jos poikasi olisikin ollut se menetetty sielu, jonka vuoksi löit hanskat tiskiin vapaehtoistyössä.Mikä siinä tökkäsi jos kerroin onnistuneeni kasvattajana? Enkö olisi saanut onnistua?
Mikä siinä tökkäsi jos toimin aktiivina koulun vanhempain neudostossa?
Toimiessani yhteistyössä asinatuntijoiden kanssa sain vinkkejä jos oli ongelmia.
Olin läsnä kasvatuksessa kokonaisvaltaisesti. En jättänyt vastuuta koululle jos oppimistavotteet eivät onnistuneet.
Kuopus oli peruskoulun kolmannella ja huijasi opettajaa ja minua. Poika kertoi joulun alla, että oli ulkona matematiikasta. Hän oli nolo ja sanoi, että tarvitsee apuani. Joululomalla opiskelimme yhdessä 10-tuntia syyskauden oppimäärää. Tavoiteet saavutettiin.
Ylioppilaskirjoitusten aikana sama tilanne. Yhdessä oppiaineiden kertausta samalla luoden uskoa, onnistumisesta. Älykäs kaveri, mutta laiska lukemaan.
Olen yksi niistä pioneereistä, jotka loivat iltapäiväkerhotoiminnan Korpeen. Olen yksi niistä joka järjesti vapaa-ajan toimintaa koulun oppilaille, diskoja, kirppiksiä jne. Olen ylpeä siitä mitä sain aikaan.
Kun myöhemmin sain Nuori Mieli-hankkeen koulutuksen, tehtäväni oli auttaa henkisesti epävakaita nuoria erilaisin harrastustoimien ohjaajana. Se ei ollut mun juttu ja lopetin.
Jospa tässä tuli selkeämpi versio tavoistani toimia. Siis kaksi tosisitaan eri kokonaisuutta. Toimimiseni vapaaehtoistyössä kouluyhteisössä ja toimiminen myöhemmin vapaaehtoistyössä nuorten aikuisten kanssa.
Siili@
Kirjoitit.
"Entäs jos poikasi olisikin ollut se menetetty sielu, jonka vuoksi löit hanskat tiskiin vapaehtoistyössä."
Omien lasten kanssa kärsivällisyyteni on joustavaa ja pinna katkeamaton vaikka se pinna on joskus ollut tiukalla.
Koska käytit JOS- asettelua niin ehkä paras tapa olisi ollut vastata kysymykseesi .
JOS.... tätillä olisi munat täti olisi setä.korpikirjailija kirjoitti:
Mikä siinä tökkäsi jos kerroin onnistuneeni kasvattajana? Enkö olisi saanut onnistua?
Mikä siinä tökkäsi jos toimin aktiivina koulun vanhempain neudostossa?
Toimiessani yhteistyössä asinatuntijoiden kanssa sain vinkkejä jos oli ongelmia.
Olin läsnä kasvatuksessa kokonaisvaltaisesti. En jättänyt vastuuta koululle jos oppimistavotteet eivät onnistuneet.
Kuopus oli peruskoulun kolmannella ja huijasi opettajaa ja minua. Poika kertoi joulun alla, että oli ulkona matematiikasta. Hän oli nolo ja sanoi, että tarvitsee apuani. Joululomalla opiskelimme yhdessä 10-tuntia syyskauden oppimäärää. Tavoiteet saavutettiin.
Ylioppilaskirjoitusten aikana sama tilanne. Yhdessä oppiaineiden kertausta samalla luoden uskoa, onnistumisesta. Älykäs kaveri, mutta laiska lukemaan.
Olen yksi niistä pioneereistä, jotka loivat iltapäiväkerhotoiminnan Korpeen. Olen yksi niistä joka järjesti vapaa-ajan toimintaa koulun oppilaille, diskoja, kirppiksiä jne. Olen ylpeä siitä mitä sain aikaan.
Kun myöhemmin sain Nuori Mieli-hankkeen koulutuksen, tehtäväni oli auttaa henkisesti epävakaita nuoria erilaisin harrastustoimien ohjaajana. Se ei ollut mun juttu ja lopetin.
Jospa tässä tuli selkeämpi versio tavoistani toimia. Siis kaksi tosisitaan eri kokonaisuutta. Toimimiseni vapaaehtoistyössä kouluyhteisössä ja toimiminen myöhemmin vapaaehtoistyössä nuorten aikuisten kanssa.
Siili@
Kirjoitit.
"Entäs jos poikasi olisikin ollut se menetetty sielu, jonka vuoksi löit hanskat tiskiin vapaehtoistyössä."
Omien lasten kanssa kärsivällisyyteni on joustavaa ja pinna katkeamaton vaikka se pinna on joskus ollut tiukalla.
Koska käytit JOS- asettelua niin ehkä paras tapa olisi ollut vastata kysymykseesi .
JOS.... tätillä olisi munat täti olisi setä.Tämä vastaus oli Demeterille ja siinä sivussa siilille.
- siilimuori3
korpikirjailija kirjoitti:
Mikä siinä tökkäsi jos kerroin onnistuneeni kasvattajana? Enkö olisi saanut onnistua?
Mikä siinä tökkäsi jos toimin aktiivina koulun vanhempain neudostossa?
Toimiessani yhteistyössä asinatuntijoiden kanssa sain vinkkejä jos oli ongelmia.
Olin läsnä kasvatuksessa kokonaisvaltaisesti. En jättänyt vastuuta koululle jos oppimistavotteet eivät onnistuneet.
Kuopus oli peruskoulun kolmannella ja huijasi opettajaa ja minua. Poika kertoi joulun alla, että oli ulkona matematiikasta. Hän oli nolo ja sanoi, että tarvitsee apuani. Joululomalla opiskelimme yhdessä 10-tuntia syyskauden oppimäärää. Tavoiteet saavutettiin.
Ylioppilaskirjoitusten aikana sama tilanne. Yhdessä oppiaineiden kertausta samalla luoden uskoa, onnistumisesta. Älykäs kaveri, mutta laiska lukemaan.
Olen yksi niistä pioneereistä, jotka loivat iltapäiväkerhotoiminnan Korpeen. Olen yksi niistä joka järjesti vapaa-ajan toimintaa koulun oppilaille, diskoja, kirppiksiä jne. Olen ylpeä siitä mitä sain aikaan.
Kun myöhemmin sain Nuori Mieli-hankkeen koulutuksen, tehtäväni oli auttaa henkisesti epävakaita nuoria erilaisin harrastustoimien ohjaajana. Se ei ollut mun juttu ja lopetin.
Jospa tässä tuli selkeämpi versio tavoistani toimia. Siis kaksi tosisitaan eri kokonaisuutta. Toimimiseni vapaaehtoistyössä kouluyhteisössä ja toimiminen myöhemmin vapaaehtoistyössä nuorten aikuisten kanssa.
Siili@
Kirjoitit.
"Entäs jos poikasi olisikin ollut se menetetty sielu, jonka vuoksi löit hanskat tiskiin vapaehtoistyössä."
Omien lasten kanssa kärsivällisyyteni on joustavaa ja pinna katkeamaton vaikka se pinna on joskus ollut tiukalla.
Koska käytit JOS- asettelua niin ehkä paras tapa olisi ollut vastata kysymykseesi .
JOS.... tätillä olisi munat täti olisi setä.Palautan keskustelun sisällön siihen mitä demeter sanoi ja mitä edelleen komppaan.
Eli uepopas uudelleen, tarkasti.
"korppis@
Minulle nuo viestisi avautuivat näin :
Ensin katsoit onnistuneesi omien lastesi kasvatuksessa ja sitten kerroit miten (mallikkaasti ?) toimit vanhempainneuvostossa.
Tuli sellainen vaikutelma, että kaikki hoituu tuosta noin vain. kun oikeat toimijat ovat asialla. Tuo kuulosti minusta vähän hataralta rankempaa todellisuutta vasten peilaten." siilimuori3 kirjoitti:
Palautan keskustelun sisällön siihen mitä demeter sanoi ja mitä edelleen komppaan.
Eli uepopas uudelleen, tarkasti.
"korppis@
Minulle nuo viestisi avautuivat näin :
Ensin katsoit onnistuneesi omien lastesi kasvatuksessa ja sitten kerroit miten (mallikkaasti ?) toimit vanhempainneuvostossa.
Tuli sellainen vaikutelma, että kaikki hoituu tuosta noin vain. kun oikeat toimijat ovat asialla. Tuo kuulosti minusta vähän hataralta rankempaa todellisuutta vasten peilaten."Tuo on demeterin kirjoitus. Minulle ei yleensä koskaan aukea muiden kirjoitukset samanlailla.
Minä ajattelen omilla aivoillani.
Uepopas?- de-meter
siilimuori3 kirjoitti:
Juu. Jokainen on tietenkin tyytyväinen jos omat lapset menestyvät elämässä. Se kun kuitenkin vaan tuppaa olemaan niin että äiti ei ole se ainoa kasvattaja joka lapsiamme kasvattaa. Joten kehuja ei voi pelkästään itselleen kerätä vaikka kuinka tekisi mieli :D.
Juuri noin siilimuori. Ei äiti eikä edes perhe ole se ainoa vaikuttaja lapsen elämässä. Tiedän perheen, jonka molemmat lapset päätyivät itsemurhaan. Perheen isä totesi: "paljon otan omiin nimiini, mutta minä en tehnyt maailmaa sellaiseksi kuin se on".
Kaikki eivät sovellu, eivätkä edes halua alkaa kilpailla vähäisistä työpaikoista ja joskus myös kriittisyys vallitsevia oloja ja arvoja kohtaan riittää evääksi syrjäytymiseen.
En osaa mielipidettäni selkeämmin ilmaista kuin jo tein korppis.
Ei siis mielestäni ollut kyse sinun meriiteistäsi vaan pikemminkin siitä, miten erilaiset tukitoimet vaikuttavat kenenkin kohdalla.
Puuhastelijoista ja ideanikkareista ei ole koskaan ollut pulaa, vastuunjakajista ja -kantajista on jatkuva haku päällä. - de-meter
korpikirjailija kirjoitti:
Tuo on demeterin kirjoitus. Minulle ei yleensä koskaan aukea muiden kirjoitukset samanlailla.
Minä ajattelen omilla aivoillani.
Uepopas?Ai ajattelet omilla aivoillasi, korppis ? Minusta sinä nimenomaan myötäilit vallitsevaa suuntausta, yleistä mielipidettä , kertoessasi miten toimia lasten/nuorten kanssa. Siksi latteudesta puhuinkin.
de-meter kirjoitti:
Ai ajattelet omilla aivoillasi, korppis ? Minusta sinä nimenomaan myötäilit vallitsevaa suuntausta, yleistä mielipidettä , kertoessasi miten toimia lasten/nuorten kanssa. Siksi latteudesta puhuinkin.
"de-meter"
Unohda jo rosaliinos korppius.
Hän lukee toisten mietteitä, valitsee jonkun nimmareistaan ja alkaa kopioida
sanoja vaihdellen.
Luullen tekevänsä jotain suuren-moista.
Niin friidullesti lieroillen.
Blogiaan vuodattaen.
"Sattuiko ihminen? Missä on virheesi?"
H.de-meter kirjoitti:
Ai ajattelet omilla aivoillasi, korppis ? Minusta sinä nimenomaan myötäilit vallitsevaa suuntausta, yleistä mielipidettä , kertoessasi miten toimia lasten/nuorten kanssa. Siksi latteudesta puhuinkin.
Koeta ymmärtää. Puhumme jokseenkin samoista asioista yleisellä tasolla siis yhteisvastuusta nuorisomme eteen. Jos "kehaisin" omilla kasvatuskeinoillani, annoin esimerkkejä. Se kai johti ajatuksen juoksusi harhaan samoin komppaajasi.
En ole lukenut aikoihin kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta ja yleisiä suuntauksia ja vaan kirjoitin omia kokemuksiani.
Aloitushan aukaisee keskustelun "yleisesti" kasvatukseen liittyvistä asioista universaalisti. Tietenkin voimme alkaa keskustelemaan väestön ylikasvusta tai ilmaston pilaantumisesta uhkana jälkikasvullemme. Nekin asiat lyyhistyy latteuksiin, ihmisen hiilijalanjälkiin jne.
Yleisesti voi jokainen kirjoittaa latteuksia. Wikistä löytyy "viisauksia".
Itse otin osaa kertomalla omia kokemuksia kasvatuksesta, en viisauksia en yleisiä mielipiteitä. Jos koit mielipiteeni yleisiksi latteuksiksi ne ovat sitten sinun mielestäsi yleisiä latteuksia. (siili komppaa).hunksz kirjoitti:
"de-meter"
Unohda jo rosaliinos korppius.
Hän lukee toisten mietteitä, valitsee jonkun nimmareistaan ja alkaa kopioida
sanoja vaihdellen.
Luullen tekevänsä jotain suuren-moista.
Niin friidullesti lieroillen.
Blogiaan vuodattaen.
"Sattuiko ihminen? Missä on virheesi?"
H.Kieltämättä ihailen Rosaliin selkeää virheetöntä kirjoitusta. Se ilmeisesti laukaisi sinussa suomalaisen kansallistaudin.
- siilimuori3
korpikirjailija kirjoitti:
Tuo on demeterin kirjoitus. Minulle ei yleensä koskaan aukea muiden kirjoitukset samanlailla.
Minä ajattelen omilla aivoillani.
Uepopas?Minä luen ennakkoluulottomasti kaikkien kirjoituksia. Toisien kirjoituksille voi nyökytellä toisia voi pikkuisen kritisoida. Näyttääs siltä että toisten kirjoituksissa säilyy ememmän se tavallisesti nuoruuteen liitettävä itseriittoisuus, mikä taas itselle on vierasta.
- siilimuori3
korpikirjailija kirjoitti:
Koeta ymmärtää. Puhumme jokseenkin samoista asioista yleisellä tasolla siis yhteisvastuusta nuorisomme eteen. Jos "kehaisin" omilla kasvatuskeinoillani, annoin esimerkkejä. Se kai johti ajatuksen juoksusi harhaan samoin komppaajasi.
En ole lukenut aikoihin kasvatukseen liittyvää kirjallisuutta ja yleisiä suuntauksia ja vaan kirjoitin omia kokemuksiani.
Aloitushan aukaisee keskustelun "yleisesti" kasvatukseen liittyvistä asioista universaalisti. Tietenkin voimme alkaa keskustelemaan väestön ylikasvusta tai ilmaston pilaantumisesta uhkana jälkikasvullemme. Nekin asiat lyyhistyy latteuksiin, ihmisen hiilijalanjälkiin jne.
Yleisesti voi jokainen kirjoittaa latteuksia. Wikistä löytyy "viisauksia".
Itse otin osaa kertomalla omia kokemuksia kasvatuksesta, en viisauksia en yleisiä mielipiteitä. Jos koit mielipiteeni yleisiksi latteuksiksi ne ovat sitten sinun mielestäsi yleisiä latteuksia. (siili komppaa).Kasvatuskeinoissa pitää olla mukana mutakin kuin kirjoista luettavaa viisauta. Sitä eivät kaikissa ole koskaan, vapaehtoistyönteijöissäkään.
- Korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
Kasvatuskeinoissa pitää olla mukana mutakin kuin kirjoista luettavaa viisauta. Sitä eivät kaikissa ole koskaan, vapaehtoistyönteijöissäkään.
Demeter on kova tekeemään vapaaehtoistyötä. Entä itse olethan saanut lähihoitajakoulutuksen, pystytkö auttamaan ilman rahallista korvausta vaikeuksissa olevia nuoria itseriittoisia ihmisiä, itseriittoisuus käsitteenä on sulle vieras, onnistuisitko?
- siilimuori3
Korppis1 kirjoitti:
Demeter on kova tekeemään vapaaehtoistyötä. Entä itse olethan saanut lähihoitajakoulutuksen, pystytkö auttamaan ilman rahallista korvausta vaikeuksissa olevia nuoria itseriittoisia ihmisiä, itseriittoisuus käsitteenä on sulle vieras, onnistuisitko?
No jos vastaan samalla tyylillä: sinusta ei ole vapaaehtoistyöntekijäksi, ainakaan hyväksi. Siihen tarvitaan sydämen sivistystä ja kyky asettua toisen asemaan ja sitä sinulta vaikuttaa puuttuvan. Toisin kuin demeterllä. Valitettavasti auttamistyöhön hakeutuu myös sinun kaltaisiasi, mikä lie motiivi? Kokin koulutuksella ;).
- Korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
No jos vastaan samalla tyylillä: sinusta ei ole vapaaehtoistyöntekijäksi, ainakaan hyväksi. Siihen tarvitaan sydämen sivistystä ja kyky asettua toisen asemaan ja sitä sinulta vaikuttaa puuttuvan. Toisin kuin demeterllä. Valitettavasti auttamistyöhön hakeutuu myös sinun kaltaisiasi, mikä lie motiivi? Kokin koulutuksella ;).
No, huomaatkos olet palstan helpoin nakki ja täysin vedätettävissä. Asetuhan nyt vaikka lähihoitajan kulutuksella kokin asemaan ja empatisoi, josko vaikka onnistuisit ; )
- siilimuori3
Korppis1 kirjoitti:
No, huomaatkos olet palstan helpoin nakki ja täysin vedätettävissä. Asetuhan nyt vaikka lähihoitajan kulutuksella kokin asemaan ja empatisoi, josko vaikka onnistuisit ; )
Kilju sinä vain sänkypuuhissasi palstalla, vapaaehtoistyöntekijä :DD.
Missä sinä minua muka olet vedättänyt? Tekstiesi sisältö ei minua vakuuta, itseriittoinen tyylisi yrittää olla itseäsi fiksumpi sen sijaan paljastaa sinusta paljonkin.
Lähihoitajan kulutuksella. Onkos sellainenkin tilasto tehty? - de-meter
Heh, korppis ja siilimuori. Jos tuosta vapaaehtoistyöstä ja eri ihmisten soveltuvuudesta siihen jotakin mieltä olen, sanoisin, että siihen sopimattomat karsiutuvat siitä aika äkkiä pois. Elleivät sitten saa johtajanpaikkaa tai pääse muuten pätemään kuviossa.
Minun vapaaehtoistyöstäni ei kannata tehdä kovin isoa numeroa. Saman verran tekee moni terve eläkeläinen. Ja kun minulla on ollut epätyypillinen työura, palkkatyö ja vapaaehtoistyö ovat usein kulkeneet rinnakkain. Ja kumpaa sitten luottamustehtävät olisivat ? Tai mukana olo politiikassa tai järjestöissä ?
Juttelimme kerran puolisoni kuusivuotiaan lapsenlapsen kanssa siitä, mikä elämässä on tärkeätä. Hänen mielestään tärkeintä oli osallistuminen..))
Niin kai se täytyy nähdä, mutta kuten sanoin, ideanikkareista ja puuhastelijoista on ylitarjontaa kaikkialla, tylsien rutiinitehtävien tekijöitä taas ei tahdo löytää mistään ja ne ovat kuitenkin toiminnan kivijalka monella tapaa. - korppis1
de-meter kirjoitti:
Heh, korppis ja siilimuori. Jos tuosta vapaaehtoistyöstä ja eri ihmisten soveltuvuudesta siihen jotakin mieltä olen, sanoisin, että siihen sopimattomat karsiutuvat siitä aika äkkiä pois. Elleivät sitten saa johtajanpaikkaa tai pääse muuten pätemään kuviossa.
Minun vapaaehtoistyöstäni ei kannata tehdä kovin isoa numeroa. Saman verran tekee moni terve eläkeläinen. Ja kun minulla on ollut epätyypillinen työura, palkkatyö ja vapaaehtoistyö ovat usein kulkeneet rinnakkain. Ja kumpaa sitten luottamustehtävät olisivat ? Tai mukana olo politiikassa tai järjestöissä ?
Juttelimme kerran puolisoni kuusivuotiaan lapsenlapsen kanssa siitä, mikä elämässä on tärkeätä. Hänen mielestään tärkeintä oli osallistuminen..))
Niin kai se täytyy nähdä, mutta kuten sanoin, ideanikkareista ja puuhastelijoista on ylitarjontaa kaikkialla, tylsien rutiinitehtävien tekijöitä taas ei tahdo löytää mistään ja ne ovat kuitenkin toiminnan kivijalka monella tapaa.Tehdäänkö sopimus Demeter sama kuin K/K kanssa, että jos keskustelemme asioista emme anna sivustahuutelijoiden hämmentää soppaa.
Se, että kinastelisimme kuka sopii vapaaehtoistyöhön ja kuka ei sellaista sääntöä ei olekaan. Vapaaehtoistyötä on niin monen sorttista. Velkaneuvojana olin hyvä. Samoin vetäessäni taidepiiriä ja kokkikerhoa mielennterveyspotilaille. Se oli antoisaa, joskin henkisesti voimia vievää. itseasiassa lopetin kun sairastuin rintasyöpään.
Se näistä puuhastelustani.
Homma lipes käsistä, nyt peace Y - siilimuori3
de-meter kirjoitti:
Heh, korppis ja siilimuori. Jos tuosta vapaaehtoistyöstä ja eri ihmisten soveltuvuudesta siihen jotakin mieltä olen, sanoisin, että siihen sopimattomat karsiutuvat siitä aika äkkiä pois. Elleivät sitten saa johtajanpaikkaa tai pääse muuten pätemään kuviossa.
Minun vapaaehtoistyöstäni ei kannata tehdä kovin isoa numeroa. Saman verran tekee moni terve eläkeläinen. Ja kun minulla on ollut epätyypillinen työura, palkkatyö ja vapaaehtoistyö ovat usein kulkeneet rinnakkain. Ja kumpaa sitten luottamustehtävät olisivat ? Tai mukana olo politiikassa tai järjestöissä ?
Juttelimme kerran puolisoni kuusivuotiaan lapsenlapsen kanssa siitä, mikä elämässä on tärkeätä. Hänen mielestään tärkeintä oli osallistuminen..))
Niin kai se täytyy nähdä, mutta kuten sanoin, ideanikkareista ja puuhastelijoista on ylitarjontaa kaikkialla, tylsien rutiinitehtävien tekijöitä taas ei tahdo löytää mistään ja ne ovat kuitenkin toiminnan kivijalka monella tapaa.Minulla ei ole kokemusta vapaaehtoistyöstä, enkä usko että että jatkossakaan tulen siihen hakeutumaan. Eläkkeelle päästyäni aion kyllä suunnata mielenkiintoni ihan muualle kuin toisten palvelemiseen tai auttamiseen, lukuunottamatta tietenkin ihan omia läheisiäni.
Minulla on mielikuva ihmisestä, joka soveltuu auttajaksi. Olen ymmärtänyt että vapaaehtoistyön tekijöiksi on olemassa jonkinlaiset haastattelut soveltuvuuden selvittämiseksi ja koulutus ko tehtävään, myös tuki. Riippunee varmaan paljolti työn laadusta. Lasten ja nuorten kohdalla vaadittaneen rikosrekisteriote.
Uskon myös siihen että hän jolla on valmiit kaavat ja joka luulee et niit noudattamalla asiat hoituu, turhautuu työssä alta aikayksikön. Kun omat ideat eivät naksutakkaan asioita oitis paikoilleen. - de-meter
korppis1 kirjoitti:
Tehdäänkö sopimus Demeter sama kuin K/K kanssa, että jos keskustelemme asioista emme anna sivustahuutelijoiden hämmentää soppaa.
Se, että kinastelisimme kuka sopii vapaaehtoistyöhön ja kuka ei sellaista sääntöä ei olekaan. Vapaaehtoistyötä on niin monen sorttista. Velkaneuvojana olin hyvä. Samoin vetäessäni taidepiiriä ja kokkikerhoa mielennterveyspotilaille. Se oli antoisaa, joskin henkisesti voimia vievää. itseasiassa lopetin kun sairastuin rintasyöpään.
Se näistä puuhastelustani.
Homma lipes käsistä, nyt peace YMinä taas tykkään, korppis, että on kiva, jos keskusteluun osallistuu useampi henkilö. Muutenkin moititaan kaksinpuhelijoita, "sisäpiiriläisiä".
Mutta yritän muistaa toiveesi. Ei kai tässä mitään vahinkoa tapahtunut ? - siilimuori3
korppis1 kirjoitti:
Tehdäänkö sopimus Demeter sama kuin K/K kanssa, että jos keskustelemme asioista emme anna sivustahuutelijoiden hämmentää soppaa.
Se, että kinastelisimme kuka sopii vapaaehtoistyöhön ja kuka ei sellaista sääntöä ei olekaan. Vapaaehtoistyötä on niin monen sorttista. Velkaneuvojana olin hyvä. Samoin vetäessäni taidepiiriä ja kokkikerhoa mielennterveyspotilaille. Se oli antoisaa, joskin henkisesti voimia vievää. itseasiassa lopetin kun sairastuin rintasyöpään.
Se näistä puuhastelustani.
Homma lipes käsistä, nyt peace YEiköhän tässä korppis ihan jokainen ole oman soppansa hämmentänyt, tasavertaisina kirjoittajana. Ota vastuu omasta osiostasi kuin rehti nainen ikkään :).
de-meter kirjoitti:
Minä taas tykkään, korppis, että on kiva, jos keskusteluun osallistuu useampi henkilö. Muutenkin moititaan kaksinpuhelijoita, "sisäpiiriläisiä".
Mutta yritän muistaa toiveesi. Ei kai tässä mitään vahinkoa tapahtunut ?Ei todellakaan, asiaa käsiteltiin ja asiottomuuksia sivuttiin.
- de-meter
siilimuori3 kirjoitti:
Minulla ei ole kokemusta vapaaehtoistyöstä, enkä usko että että jatkossakaan tulen siihen hakeutumaan. Eläkkeelle päästyäni aion kyllä suunnata mielenkiintoni ihan muualle kuin toisten palvelemiseen tai auttamiseen, lukuunottamatta tietenkin ihan omia läheisiäni.
Minulla on mielikuva ihmisestä, joka soveltuu auttajaksi. Olen ymmärtänyt että vapaaehtoistyön tekijöiksi on olemassa jonkinlaiset haastattelut soveltuvuuden selvittämiseksi ja koulutus ko tehtävään, myös tuki. Riippunee varmaan paljolti työn laadusta. Lasten ja nuorten kohdalla vaadittaneen rikosrekisteriote.
Uskon myös siihen että hän jolla on valmiit kaavat ja joka luulee et niit noudattamalla asiat hoituu, turhautuu työssä alta aikayksikön. Kun omat ideat eivät naksutakkaan asioita oitis paikoilleen.Käsittääkseni aika harva jatkaa vapaaehtoisena sitä työtä, mistä sai joskus palkkaa, siilimuori. Hoitotyöläiset eivät ainakaan.
Kyllä vapaaehtoistyöntekijät haastatellaan ja heidät koulutetaan tehtäviinsä. Aika usein käy kuitenkin niin, että kurssin käyneet eivät sittenkään ota tehtävää vastaan, kuten en minäkään ottanut, kun kävin mielenterveyskuntoutujan ystäväkurssin. Tuntui, että sitäkin lajia oli ollut elämän varrella liikaa... - siilimuori3
de-meter kirjoitti:
Käsittääkseni aika harva jatkaa vapaaehtoisena sitä työtä, mistä sai joskus palkkaa, siilimuori. Hoitotyöläiset eivät ainakaan.
Kyllä vapaaehtoistyöntekijät haastatellaan ja heidät koulutetaan tehtäviinsä. Aika usein käy kuitenkin niin, että kurssin käyneet eivät sittenkään ota tehtävää vastaan, kuten en minäkään ottanut, kun kävin mielenterveyskuntoutujan ystäväkurssin. Tuntui, että sitäkin lajia oli ollut elämän varrella liikaa...Aivan. Enempäänsä ei kukaan jaksa. Jos omna työ on vaivojen ja valitusten, hoitamisen ja hoivaamisen kanssa painimista, pitää sieen vapaa-aika suunnata muunlaisiin asioihin.
- saa.nähdä
Aloitus tarkoitti lapsiemme tulevaisuutta, en kerro kerro omista lapsistani. Uskon tämän hetkisen elämän maapallolla olevan parasta aikaa ihmisille jos tilastoihin on uskominen. Sotia on nykyään vähemmän entiseen myös nälänhätä pienentynyt sekä terveys olot kohentuneet, toivottovasti olen väärässä ja hyvinvointi jatkuu.
- Korppis1
"Henkisen kehityksen kaava lienee olosuhteisiin, sivistystasoon liittyvä prosessi, jossa osansa on sillä yhteistyöllä johon vanhemmat osaavat sitoutua päiväkotien, koulujen ja harrastusten symbioosissa."
Ote aloituksesta.
Ei me voida kommentoida kaikkien lasten tulevaisuudesta maapallolla.
Asia on rajattava omiin kokemuksiin, omiin lapsiin ja lasten koulu-ja harrastuskavereihin, meidän ja heidän kotikasvatukseen. Kasvattimme uuden sukupolven esim. minä kasvatin lapseni aikuisuuteen aikavälillä 1983 - 2009. Suurin osa Teistä vanhemmista kirjoittajista olette saaneet lapsenne 1960 - 1970-luvulla.
Eli en kasvattanut vanhan kaavan mukaan, ongelmat maton alle vaan avoimesti, tiedostaen tukiverkostot kasvatusongelmissa. Ongelmien ratkaisussa tarvitaan avointa vuorovaikutusta välillä vanhempi/lapsi, koulu ja tukiverkostot. - Sunjatzen
Joku on sanonut "kansa joka ei opi historiastaan on tuomitttu elämään se uudelleen ".
Nyt näyttää siltä että unohdus on tavoittanut useita kansakuntia. Viisautta joka on hankittu istumalla ruumiskasojen vieressä ivät muista kuin siinä istuneet. Uho on meilläkin tavoittanut ne joiden esiisät ovat kunniakkaasti palvelleet milloin kunigasta milloin keisaria ja milloin muutakin "sraappia" viimeiseen oopperakellarin akvaviittilasia myöten. Näihin sankareihin ja mamme myyjiin pätee lause.Mieltä on mahdoton etsiä heistä. Se on kuin etsis linnunjälkiä taivaalta.
Kaitselmuksen herra varjelisit meitä edes tämän kerran ! - saa.nähdä
Korppis1 kirjoitti:
"Henkisen kehityksen kaava lienee olosuhteisiin, sivistystasoon liittyvä prosessi, jossa osansa on sillä yhteistyöllä johon vanhemmat osaavat sitoutua päiväkotien, koulujen ja harrastusten symbioosissa."
Ote aloituksesta.
Ei me voida kommentoida kaikkien lasten tulevaisuudesta maapallolla.
Asia on rajattava omiin kokemuksiin, omiin lapsiin ja lasten koulu-ja harrastuskavereihin, meidän ja heidän kotikasvatukseen. Kasvattimme uuden sukupolven esim. minä kasvatin lapseni aikuisuuteen aikavälillä 1983 - 2009. Suurin osa Teistä vanhemmista kirjoittajista olette saaneet lapsenne 1960 - 1970-luvulla.
Eli en kasvattanut vanhan kaavan mukaan, ongelmat maton alle vaan avoimesti, tiedostaen tukiverkostot kasvatusongelmissa. Ongelmien ratkaisussa tarvitaan avointa vuorovaikutusta välillä vanhempi/lapsi, koulu ja tukiverkostot.Vaikea päätellä onko tapahtunut henkistä kehitystä, oppittua tiedon kautta on sivistymistä henkinen tulee ihmisestä itsestään.
Enhän minä tuota keskitysleirikylttiä tarkoittanutkaan miksikään muuksi kuin kaikkein irvokkaimmaksii esimerkikiksi oman sukupolvemme työmoraalista. Kuitenkin kokonaisia sukupolvia on perinteisesti kasvatettu ajattelemaan että "se joka ei tee työtä sen ei ole syömän" ja että "joutilaat kädet ovat sielunvihollisen työkalu". Kirjatoukkia ollaan agraariyhteiskunnassa usein katsottu halveksivasti alaspäin ja "se on paremminkin kynämiehiä" ei ole ollut mikään positiivinen arvio tulevasta vävynkutaleesta.
Omat lapsemme eivät näe maailmaa samalla tavalla.Viisaita olette - asiallinen keskustelu, ...............
Kehitys tiedon ja sivistyksen määrästä ja tasosta on jatkumo, jossa olemme pikku lenkkinä mukana. Tällä kaavalla meidän tehtävä on tehty, mutta kun aikamme on olla myös sen kehittymisen osa, osaltamme viemässä koko yhteiskuntaa niin kauan esimerkillämme kunnes seuraavat jatkavat kukin tavallaan,
Meidän vaikutuksemme linkittyy vanhempiemme ja lapsiemme kautta aikalaisten tapakulttuurina, On hyvä että niin on koska tietty hektisyys tasapainottuu, kun nykylapset näkevät miten isovanhemmat maailmaan suhtautuvat,.
Me olemme turva ja tuttuus, ne aurinkoiset hellepäivä't heidän muistoissa ja nykyelämässä kuitenkin mukana, eli pidetään aivoista huolta - Vanhuskäsitys on muutoksessa, miten haluatte meitä kohdeltavan - media - terveysasemat - poliittisina vaikuttajina ym. ym .
- Pirrepä
Voi ihme kun ovat jo mitä ovat, niin aikuisia ja omillaan, eipä meikäläisen enää passaa mennä kovin ohjailemaan, mutta lapsenlapsia ehkä voi hieman "manipuloida"-ainakin yrittää..
Tuolla joku sanoi että nykyisin on paremmin, ei ainakaan työnsaanti ole enää niin helppoa kuin aikoinaan meikäläisen iässä, ja ehkä jo lastemmekin, ainakin hyvissä ajoin tehtyjen :) - Pirrepä
No niin, lapsenlapsistahan aloituksessa oli kyse, luin huolimattomasti...
- eppu2
Minä uskon siihen, että jokainen uusi sukupolvi on pystyvämpi,kuin edellinen.
Jokainen sukupolvi raivaa tien johonkin pisteeseen, mistä seuraavat ponnistavat eteenpäin.
Ehkäpä uuden sukupolven aivojenkin kapasiteetti on erilainen, niin, että he tekevät asiat eri tavalla, kuin meidän sukupolvemme.
Huolen aihe on minun näkemykseni mukaan se, että tekninen kehitys kehittyy nopeammin, kuin ihmisen henkinen käsityskyky.
Hyvä esimerkki mielestäni ovat nämä ilmastoasiat.
Sitkeästi vaan naamari naamalla kuljetaan suurkaupungeissa, kun jo kiireesti pitäisi ymmärtää tehdä jotain.
Vaarana on aina sellaiset asiat, että ei tehdä mitään tai innostutaan niin, että asiat hosutaan pilalle.
Minulla on yleinen luottamus tuleviin sukupolviin,
Sanomattakin on selvää, että yksilövaihtelua voi olla suurtakin. - 1eero
Henkisestä kehityksestä en olisi niinkään varma, sivistys sekin on mitä tarkoitetaan. Pitää paikkansa kun tietoa on saatavilla aivan eritavalla meidän lapsuutemme verrattuna ja maailma ympärillämme digi glopalisaation myötä on lapsillamme erilähtökohdat kehittyä. Ihminen ei periaatteessa ole muuttunut sadoissa vuosissa.
- siilimuori3
Toivoin että jostain ottaisivat oppia ja jostain olisivat myös oppineet, siis miten ei kannata toimia :).
Minäkin toivoisin että "olisivat omassa elämässään tasapainoisia ja löytäisivät oman paikkansa työelämässä, sekä rakkautta henkilökohtaisessa elämässään."
Olen mukana tasoittamassa tietä tähän niin kauan kuin ymmärrystä ja voimia riittää.- de-meter
"Olen mukana tasoittamassa tietä tähän niin kauan kuin ymmärrystä ja voimia riittää."
Hyvin sanottu siilimuori. Enempää emme voi ja vähempään ei pidä tyytyä. de-meter kirjoitti:
"Olen mukana tasoittamassa tietä tähän niin kauan kuin ymmärrystä ja voimia riittää."
Hyvin sanottu siilimuori. Enempää emme voi ja vähempään ei pidä tyytyä."de-meter"
Siili teki kopion tästä:
"Meidän ei tulevaisuutta kannata murehtia, ihmetellä.
Lapsemme, oppineena puhumaan, ovat jo saaneet meiltä kaiken mitä meillä on"
Muuten hän näyttää vain toivovan jotain.
H.- Viatonsivullinen
Kaikki on tehty mitä tehdä voi. Rukous, se on enää.
- de-meter
hunksz kirjoitti:
"de-meter"
Siili teki kopion tästä:
"Meidän ei tulevaisuutta kannata murehtia, ihmetellä.
Lapsemme, oppineena puhumaan, ovat jo saaneet meiltä kaiken mitä meillä on"
Muuten hän näyttää vain toivovan jotain.
H.Äidit toivovat aina, hunksi. Sinunkin äitisi on toivonut.
"Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta."
(Lauri Viita: Alfhild) de-meter kirjoitti:
Äidit toivovat aina, hunksi. Sinunkin äitisi on toivonut.
"Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta."
(Lauri Viita: Alfhild)"de-meter"
"Teit isäin astuvi poika-lapsi
miehen vaimona tyttönen sulo-hapsi.
Yli vanhempain valvoo harmaa-hapsi
tuo kaikista heistä, viisahampi."
- HUNKSZ 25.01.2016
"Älä puutu vanhus, mitä teetkin on se lahjus"
H.hunksz kirjoitti:
"de-meter"
"Teit isäin astuvi poika-lapsi
miehen vaimona tyttönen sulo-hapsi.
Yli vanhempain valvoo harmaa-hapsi
tuo kaikista heistä, viisahampi."
- HUNKSZ 25.01.2016
"Älä puutu vanhus, mitä teetkin on se lahjus"
H.pers...
"...viisa-hampi."
H.Toivon, että olisin jatkossakin terve ja hyvin voipa.
Toivon, että lapseni menestyvät jatkossakin.
Toivon, että voisin kehittyä munasta kanaksi.
Toivon ei niin vaan....oikeesti, yritän tehdä oman osani näiden asioiden parantamiseksi.korpikirjailija kirjoitti:
Toivon, että olisin jatkossakin terve ja hyvin voipa.
Toivon, että lapseni menestyvät jatkossakin.
Toivon, että voisin kehittyä munasta kanaksi.
Toivon ei niin vaan....oikeesti, yritän tehdä oman osani näiden asioiden parantamiseksi.lisäys....ja näiden asioiden eteen ; )
korpikirjailija kirjoitti:
lisäys....ja näiden asioiden eteen ; )
"korpikirjailija"
Eli:
...ja näiden asioiden eteen parantamiseksi.
Tota noin...
H.- Korppislähdössälenkille
hunksz kirjoitti:
"korpikirjailija"
Eli:
...ja näiden asioiden eteen parantamiseksi.
Tota noin...
H.Rautalankamalliko, joo teen.
Toivon, että olisin jatkossakin terve ja hyvin voipa.
Voin itse vaikuttaa terveyteeni ulkoilemalla, syömällä oikein, nukkumalla riittävästi.
(tekoja terveyteni eteen)
Toivon, että lapseni menestyvät jatkossakin.
Voin vaikuttaa lapsieni menestymisen eteen, tukemalla heitä tarvittaessa. (kuuntelemalla ja neuvomalla)
Toivon, että voisin kehittyä munasta kanaksi.
Kehittyisin ihmisenä, parantamalla ja kehittämällä itseäni ; )).
Lottovoittoa voi toivoa ikävä kyllä omat toimet eivät auta ja se jää useimmilta toteutumatta. - de-meter
hunksz kirjoitti:
"de-meter"
"Teit isäin astuvi poika-lapsi
miehen vaimona tyttönen sulo-hapsi.
Yli vanhempain valvoo harmaa-hapsi
tuo kaikista heistä, viisahampi."
- HUNKSZ 25.01.2016
"Älä puutu vanhus, mitä teetkin on se lahjus"
H.Ai että miehen vaimona, hunksi ? Etkös ole seuraillut viime aikojen keskustelua ? Nyt ollaan vaimon miehiä ja sekin oleminen on tarkoin määritelty...))
- siilimuori3
hunksz kirjoitti:
"de-meter"
Siili teki kopion tästä:
"Meidän ei tulevaisuutta kannata murehtia, ihmetellä.
Lapsemme, oppineena puhumaan, ovat jo saaneet meiltä kaiken mitä meillä on"
Muuten hän näyttää vain toivovan jotain.
H.Niin. Niin kauan on valoa kuin on toivoa, näin näkisin. Kun toivo sammuu, sammuu valokin.
- siilimuori3
de-meter kirjoitti:
Äidit toivovat aina, hunksi. Sinunkin äitisi on toivonut.
"Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta."
(Lauri Viita: Alfhild)Ihana tuo runi ja viisaus <3. Äideissa on parhaimmillaan kaikki, mitä toivoa voi.
- siilimuori3
Korppislähdössälenkille kirjoitti:
Rautalankamalliko, joo teen.
Toivon, että olisin jatkossakin terve ja hyvin voipa.
Voin itse vaikuttaa terveyteeni ulkoilemalla, syömällä oikein, nukkumalla riittävästi.
(tekoja terveyteni eteen)
Toivon, että lapseni menestyvät jatkossakin.
Voin vaikuttaa lapsieni menestymisen eteen, tukemalla heitä tarvittaessa. (kuuntelemalla ja neuvomalla)
Toivon, että voisin kehittyä munasta kanaksi.
Kehittyisin ihmisenä, parantamalla ja kehittämällä itseäni ; )).
Lottovoittoa voi toivoa ikävä kyllä omat toimet eivät auta ja se jää useimmilta toteutumatta.Kumpi on pojillesi tärkeämpi ohjeistamaan, sinä vai vaimo?
- Korppis1
siilimuori3 kirjoitti:
Kumpi on pojillesi tärkeämpi ohjeistamaan, sinä vai vaimo?
Riippuu asiasta missä he tarvitsee oheistusta.
- elämää_juoksussa
Sitten kun lapsemme ovat kuolinvuoteellaan niin voi tutkia mitä virheitä ovat tehneet. Turha nyt on kehua millään, on liian aikaista, kun ei tiedä onko lapsilla edessä kuritushuone vai hirsipuu tai kenties nobelpalkinto.
- entinen_lapsi
Muna on kanaa viisaampi, sillä on perimässään kaikki kanan tiedot ja taidot sekä vielä oma elämä kerätä uutta sen päälle. Tyhmä lapsi tekee vanhempiensa virheitä, fiksu lapsi kehittää omat virheensä.
Voisikohan se kuitenkin mennä niin, että me olemme nyt siinä asemassa seuraaviin nähden, että siirrämme arvomaailmaamme tiedostamattammekin eteenpäin. Olen vakuuttunut, että jotain he poimivat myös tiedostamattaan muistiinsa ja käyttävät mentaali ja tai toiminnallisella tasolla oman elämän arvo valinnoissa.
Toivon niin omille lapsille ja heidän lapsilleen, kuin myös kaikkien teidän omillenne, sitä että he omaisivat hyvän itsetunnon joka mahdollistaa viisaita valintoja, päätöksiä jotka ovat vastuullisia laajempienkin kokonaisuuksien kannalta.
Kun ihminen rakastaa itseään hän voi rakastaa muita - kunnioittaa muita ym. ym., olla ihminen ihmisille.
Elämä antaa silloin niin paljon enemmän ..................- entinen_lapsi
Saarnaaminen on arvojen tietoista siirtämistä, toimii huonosti varsinkin jos lapsilla on itsetunto kunnossa.
Teot ovat arvojen tiedostamatonta siirtämistä ja se tapa todella siirtää arvot tehokkaammin lapsille. Sitä käyttävät eläimetkin joten se tapa on geeneissä ja vaikea vastustaa järkeilemälläkään. - kylmätotuus
entinen_lapsi kirjoitti:
Saarnaaminen on arvojen tietoista siirtämistä, toimii huonosti varsinkin jos lapsilla on itsetunto kunnossa.
Teot ovat arvojen tiedostamatonta siirtämistä ja se tapa todella siirtää arvot tehokkaammin lapsille. Sitä käyttävät eläimetkin joten se tapa on geeneissä ja vaikea vastustaa järkeilemälläkään.Saarnaamisella tuhotaan itsenäinen ajattelu ja myös itsetunto. Tarkoitan sitä, että jos omaa totuuttani pidän ainoana oikeana totuutena, ei lapselleni voi kehittyäkään itsetuntoa, kun olen uuden tiedon jarruna.
Teot ovat osa kulttuuria, johon olemme kasvaneet. Osa niistä ovat tarpeellisia ja osa tarpeettomia.
Tarpeettomia tapoja voimme yrittää nollata, jotta uudelle kasvulle tulisi tilaa.
Jos jämähdämme vanhaan, ei edistystä tapahdu.
- kylmätotuus
Saattaa olla, että he toistavat joitain virheistämme, mutta eivät kaikkia sentään.
Kultuuriamme arvomaailmoineen siirrämme väistämättä seuraavalle sukupolvelle.
Nuoret poimivat niistä itselleen osan ja hylkäävät osan, jos saavat vapaasti päättää.
Olen aina karsastanut sanaa kasvatus.
Jos lapselle annetaan vapaus muodostaa oma mielipiteensä asioista, niin silloin olemme parhaita "kasvattajia".
Käsittelen nyt vaan omaa jälkikasvuani ja omaa tapaani toimia vanhempana.
Tapakasvatus on mielestäni ainoa, mikä on vanhempien ehdoton velvollisuus.
Muuten lapsi saa kasvaa ja kehittyä omien taipumustensa mukaan.
Jo hyvin pieni lapsi kykenee ilmaisemaan luovuuttaan ja taipumuksiaan käsitellä asioita.
On viisautta kuunnella lasta tuputtamatta omia mielipiteitään, vaikka ne tenavan ajatukset tuntuisivatkin aivan "järjettömiltä".
Kannustus on parasta, mitä voimme tehdä.
Näin lapsen itsetunto kasvaa ja hän rohkaistuu ottamaan lisää haasteita.
Hän oppii myös rakastamaan itseään terveesti, kuten aloittaja "kawe" totesi.
On vielä lisättävä, että monet tuntemani nuoret eivät ole enää niin "rahan perään", vaan heille monet elämänläheiset asiat ovat etusijalla, vaikka olisivatkin korkeasti koulutettuja.
Ts. he ymmärtävät suuria kokonaisuuksia.- siilimuori3
Tuon olen minäkin huomannut että "nuoret eivät ole enää niin "rahan perään", vaan heille monet elämänläheiset asiat ovat etusijalla". Myös omissa lapsissani ja minusta se on hyvä asia. Osaavat siinä mielessä ehkä ottaa rennommin ja nähdä et elämä on muutakin kuin raatamista ja elämistä "sitten kun".
Hyvä, että yhä useammille on noussut taloudellisen pärjäämisen oheen myös ympäröivän luonnon tilasta huolehtiminen. Ne eivät sulje toisiaan pois ja reaalielämässä kuitenkin totuudenmukaisempaa. Meillähän kierrätetään trendikkäästi kaikkea, eikä se ole mitään köyhäilyä vaan normi elämää - hienosti toimii. Yksi lastemme arvovalinnoista jne.
- Pirrepä
..aiheen vierestä ja aiheestakin..
Viisivuotias, nuorin lapsenlapsemme oli tuumannut toiselle mummilleen hänen kertoessaan että "ensiviikolla hoidan minä sinua ja seuraavalla viikolla "Pirre" -mummi, onhan sinulla kaksi mummia". Lapsi oli ollut hieman huolestunut jostain loma ajan hoidosta, no sitten tyttö oli tuumannut huokaisten mietittyään vähän aikaa, että "on se niin riittoisaa" :)).
Ai niin, pojan nuorin, pian 13 vuotias lukee kuulemma neurokirurgiksi...no niin - kai minä (he) olen onnistunut kasvatuksessa..naa naa..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 888149
- 896238
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon556178Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme344731- 503235
- 363234
- 442779
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per432724- 442676
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo562572