Kysy hammaslääkäriltä

Yleensä kiskon ensimmäinen kontrolli on viikko käyttöön oton jälkeen. Sen jälkeen 12/24/36kk välein, riippuen mikä on tarkastusvälisi muuten. Eli tavoitteena aina tarkastusten yhteydessä.

Minulla on palautuva diskusdislokaatio,hampaan poiston yhteydessä tunsin TODELLA voimakasta kipua leukanivelen alueella hammaslääkärin ottaessa "tukea" poskesta ja sen jälkeen en saanut suuta auki ja yksityisen korvalääkärin lähetteellä pääsin joidenkin kuukausien päästä vihdoin kaupungin purentaan erikoistuneelle lääkärille missä tehtiin sitten kisko ja hiottiin. Nyt minulla on kolmas kisko.

Tällaiseen juttuun ( nyt mm lonksumista ,leuan liikehäiriötä,leuan löysyyttä,naksumista,ilman kiskoa lukkiutumista ja luksaatiota) käytän kiskoa( keskeltä paksumpi hillitsemäään alaleuan liikettä). Kiskoa on jouduttu vamman jälkeen lähes säännöllisesti hiomaan,nyt viimeisen vuoden aikana lähes kuukauden välein. Myös purentaan tullutta korotusta on jouduttu pari kertaa ihan lähiaikoinakin hiomaan vaikka vammasta on jo kymmenisen vuotta. Minulle tämä näyttää olevan loppuelämään kuuluva juttu. Aiemmin ei ollut mitään purentaongelmaa enkä edes tiennyt että purentakiskoja on olemassa. OPTG-kuvassa leukanivelet ovat normaalit. Näinkin voi nuorena käydä.

Kertooko hammaslääkäri nuuskasta vanhemmille jos lapsi on yläkouluikäinen

Kukkuuu kirjoitti:

Kertooko hammaslääkäri nuuskasta vanhemmille jos lapsi on yläkouluikäinen

Ei, koska hammaslääkärillä (shg ja hoitaja myös) on vaitiolovelvollisuus. Jos vanhempi on mukana niin hän kuulee, että nuuskasta löytyy jälkiä ylähuulesta. Jos taas nuori on yksin, ei terveystiedot leviä huoneen ulkopuolelle. Mitään punaisialappuja ei lähetetä kotia tai koululle.

Paitsi, jos lääkäri kirjaa nuuskan käytön(kuten kuuluu), tiedot näkyvät kanta.fi, ja vanhemmalla saattaa olla sitä kautta oikeus nähdä tieto (nuoren pitää tehdä erillinen kielto, ettei huoltaja saa nähdä tietoja). Tää onkin nykypäivänä kehno juttu, kun terveystietoja voi urkkia kannan kautta. Kaikilla kunnilla ei vielä ole välttämättä hammastietoja kannassa.

En ole ap, mutta alalla töissä.

Aina on mahdollista että jotain jää huomaamatta tutkimuksessa, onneksi se on kuitenkin melko harvinaista. Suomalaiset hammaslääkärit ovat pääsääntöisesti osaavia ja huolellisia. Toisaalta kaikkea ei voi aina nähdä tutkimuksessakaan (usein esim. vähän oireileva hammasytimen alkuvaiheen tulehdus). Jos on tutkittu perinpohjin hammaslääkärin toimesta sekä lisäksi on otettu myös röntgenkuva (ptg = laite joka osin kiertää pään ympäri), niin kyllä siinä useimmiten syy löydetään, viimeistään pienellä viiveellä sitten jos oireilu paikallistuu paremmin johonkin tiettyyn hampaaseen, niveliin, puremalihaksiin tms.

Viisaudenhampaat voivat aiheuttaa epämääräistä lievää tuntemusta ja tulehtuessaan turvotusta pehmytkudoksissa. Tosin jos turvotus on korvien takana, ja vielä molemmin puolin, niin on hyvin epätodennäköistä että syy on hampaissa. Korva-, nenä- ja kurkkulääkäri pystyisi arvioimaan tilanteen paremmin.

Viisaudenhampaiden poistojen vaikeusaste vaihtelee. Perussääntö on että mitä iäkkäämpi potilas, sitä hankalampi toimenpide on, koska leukaluu on "jäykempää" ja hammas on ollut pidempään purennassa. Tosin vaikeusaste ei kasva eksponentiaalisesti kuitenkaan. Yläviisaudenhampaat ovat hyvin usein helpompia poistaa kuin alaviisaudenhampaat. Suukirurgit ovat erityisen taitavia poistamaan hampaita.

Kiitos ja kumarrus vastaajalle. Kiitos!

Ihan vaan omasta kokemuksesta voin sanoa että se toisen hammaslääkärin mielipide ei ole koskaan haitaksi.Itse otin toisen mielipiteen kun oli ihan pakko,kivut ihan sietämättömät.Olin kaksi vuotta käynyt "luotto" hammslääkärillä valittamassa hampaasta,hän ei siinä mitään nähnyt.Menin yksityiselle hän hioi hammasta,kipu vain yltyi.Menin toiselle,siellä oli kunnon röntgen-kuvauslaite ja kappas siellä oli mätää,tulehdus ollut monta vuotta.Nyt on antibioottikuuri menossa.Toivottavasti tämä tällä lähtee.Vaihdan kampaajaakin jos leikkaus ei miellytä,niin tosiaan miksi luotin tähän samaan hammaslääkäriin näin kauan..niin sitä voi vaan kysyä.

> Menin toiselle,siellä oli kunnon röntgen-kuvauslaite ja kappas siellä oli mätää,tulehdus ollut monta vuotta....

Mitä voidaan vuosia yliopistossa opikelleelta alan ammattilaisena esiintyvältä hammaslääkäriltä odottaa?

Eikö hänen tarvitse havaita hampaassa olevaa tulehdusta ja mätää? Puhumattakaan tasapainoisesta purennasta ja hampaiden oikeista kontakteista?

20011 kirjoitti:

Ihan vaan omasta kokemuksesta voin sanoa että se toisen hammaslääkärin mielipide ei ole koskaan haitaksi.Itse otin toisen mielipiteen kun oli ihan pakko,kivut ihan sietämättömät.Olin kaksi vuotta käynyt "luotto" hammslääkärillä valittamassa hampaasta,hän ei siinä mitään nähnyt.Menin yksityiselle hän hioi hammasta,kipu vain yltyi.Menin toiselle,siellä oli kunnon röntgen-kuvauslaite ja kappas siellä oli mätää,tulehdus ollut monta vuotta.Nyt on antibioottikuuri menossa.Toivottavasti tämä tällä lähtee.Vaihdan kampaajaakin jos leikkaus ei miellytä,niin tosiaan miksi luotin tähän samaan hammaslääkäriin näin kauan..niin sitä voi vaan kysyä.

Lue lisää

Hammastulehdusta ei koskaan hoideta pelkällä antibiotilla. Hoidata nyt hyvä ihminen se tulehdus sieltä oikeaoppisesti pois

Tästä aiheesta on kirjoitettu monta kirjaa ja juurihoidot ovat myös yksi hammaslääketieteen erikoisaloista... Tiettyyn rajaan asti kanavaa tulee yrittää saada auki. Harkinnan mukaan joskus lähetetään jopa juurihoitospesialistille (erikoishammaslääkäri). Helpommillaan juurihoidosta selviää kahdelle tai jopa yhdellä käynnillä, harvemmin kuitenkin näin. Erityisesti takahampaat ovat usein haaasteellisia juurihoitaa koska a) niissä on monta juurikanavaa b) anatomia vaihtelee suuresti c) sijainti suussa luo haasteita d) mitä iäkkäämpi potilas sitä todennäköisemmin juurikanavat ovat ahtaat. Jos hammas on muuten hyvässä kunnossa, eli ei ole laajasti paikattu, ja hampaalla on vastapurija tai on tulossa vastapurija (esim. implanttihammas), hammas kannattaa yrittää pelastaa juurihoidon avulla. Juurihoitoa ei kannata pitää kesken kovin monta viikkoa, vaikkakin näin usein joudutaan tekemään julkisella puolella.

Jos kanavaa ei saada kokonaan auki, niin hammaslääkäri voi suositella hyväksymään tämän ennustetta jonkun verran heikentävänä tekijänä tai saattaa suositella lähetettä juurihoitospesialistille. Jos hammas on ollut elävä kun juurihoito on aloitettu, niin ennuste on parempi vaikka ei saataisikaan koko kanavaa auki. Jos hammas on ollut kuollut ja infektoitunut niin ennuste on tällaisessa tilanteessa huonompi. Tärkeää on että potilaalla on riittävästi tietoa tehdäkseen päätöksen.

Ns. "kuivakuoppasyndrooma" on poiston jälkeisistä komplikaatioista yleisin, joskin ei sekään kovin yleinen. Ilmenee seuraavasti (yleisemmin alaleuassa): Tulee erittäin voimakas kipu alkaen usein 2-3 vrk kuluttua poistosta. Siihen kuuluu myös voimakas paha maku ja haju. Syynä on verihyytymän tuhoutuminen/irtoaminen syystä tai toisesta (esim. johtuen poistokuopan imeskelystä tai mekaanisesta puhdistamisesta tai voimakkaasta purskuttelusta). Huomioitava kuitenkin on että suuhygienia pitää pitää hyvänä, mutta poistoaluetta ei saa mekaanisesti puhdistaa.

Jos poistokuopassa näkyy vaaleaa tai keltaista, se tarkoittaa yleensä sitä että hyytymä on paikoillaan sen alla, eli on ns. normaali löydös. Kuoppa menee usein umpeen vasta useamman viikon kuluttua, eli muodosta ei kannata huolia. Jos ei ole voimakasta kipua niin tuskin kyseessä on kuivakuoppasyndrooma. Toki poiston jälkeinen infektio on aina mahdollinen, mutta hankala itse diagnosoida jos ei ala turvottamaan leuan alle tai poskeen tai tule huonovointisuutta/kuumetta. Jos poistokuoppa kovasti huolettaa niin mielenrauhan saamiseksi pikainen visiitti hammaslääkärillä voi olla tarpeen.

Okei, kiitoksia vastauksesta :) täytyy ehkä käväistä hammaslääkärillä, jos pahat maut jatkuu.. kovasti mietin myös ruuanjämiä jotka koloon jää, ei varmasti kaikki purskuttelemalla lähde niin onko ne sitten ok jättää vain sinne koloon? toisella puolella kyllä vaan syönyt, mutta tottakai muruset kulkeutuu juuri sinne minne ei pitäisi..

Ruokaa kuoppaan menee väkisinkin jonkun verran. Kuoppa pitää parhaiten huolen itse itsestään. Eli ei pitäisi omatoimisesti lähteä mitenkään puhdistamaan, koska silloin mitä todennäköisimmin vahingoittaa hyytymää. Voimakas purskuttelu ei myöskään ole hyvästä.

Todennäköisesti vaatii kaksi käyntiä jos on tulehtunut, eli ei voi varmuudella sanoa että voidaan hoitaa valmiiksi kerralla nukutuksessa. Ja jos nukuttaa niin samalla kannattaa hoitaa kaikki muukin.

Asioita mitä punnitaan kun mietitään poistaako vai juurihoitaako: 1) onko hampaalla riittävän hyvä ennuste juurihoidon jälkeen muuten (eli onko paikattavissa/kruunutettavissa vielä, usein jos hammas on laajasti paikattu niin poisto voi olla järkevämpää vaikka juurihoidon voisikin tehdä) 2) onko juurihoidon onnistuminen hyvin todennäköistä (riskitekijöitä: märkivä tulehdus, haasteellinen anatomia, halkeamat juuressa) 3) potilaan motivaatio (mm. onko riittävän hyvä suuhygienia) 4) onko hampaalla vastapurijaa/tuleeko hampaalla olemaan vastapurija ja onko hammas merkityksellinen kokonaispurennan kannalta 5) potilaan toiveet ja taloudelliset mahdollisuudet 6) potilaan yleisterveydelliset tai lääkityksistä johtuvat riskit. Nämä kaikki pitää aina arvioida tapauskohtaisesti eikä näkemättä voi sanoa mikä on viisainta.

Paras tulos saadaan jos kokoproteesi (siis kaikki hampaat leuasta pois) tehdään pitkän kaavan kautta eli poistojen jälkeen olisi ilman hampaita jonkun aikaa. Jos ei ole mahdollista olla ilman hampaita, niin proteesi tehdään usein "immediaattina", eli samalla käynnillä kun hampaat poistetaan niin proteesi on jo valmina ja laitetaan suuhun heti poistojen jälkeen. Tässä tapauksessa proteesin käytön kanssa tulee enemmän ongelmia, koska poiston jälkeen luuharjanne ja ien muotoutuu vielä paljon. Proteesii vaatii pohjaustoimenpiteen usein aika pian ja vielä uudelleen muutaman kuukauden kuluttua. Usein pitkän kaavankin kautta tehdessä pohjaustarve tulee aika pian jos tuoreita poistoja on paljon luuharjanteen muovautumisen takia.

Kiitos paljon / tosipaljon

Yläleuan puudutus kestää yleensä n. 1 h ja alaleuan n. 2 h. Eli jos poisto on kestänyt 3 h (tosi pitkä!) niin ymmärrettävästi puudutetta on jouduttu lisäämään. Oireiden perusteella en usko että kyse on allergisesta reaktiosta. Pikemmin ehkä siitä että puudutetta on käytetty paljon ja joskus jos sitä menee vereen niin voi tulla erinäisiä reaktioita. Minulla ei ole tullut vastaavaa vastaan vaikka olekin tehnyt paljon poistoja (myös leikkauksellisia).

Itse ehkä käyttäisin toista puuduteainetta varmuuden vuoksi (Xylocain sisältää lidokaiinia, Ubistesin ja Dentocaine sisältävät artikaiinia, Citanest prilokaiinia). Jos on vahva epäily allergiasta niin testit tehdään iho- ja allergiasairaalassa.

Nukutus tehdään aina anestesialääkärin toimesta, enkä kuollakeseni muista mitä kaikkia aineita siinä käytetään kun ei ole "hml:n tonttia". Julkisella puolella käsittääkseni tehdään nukutuksia, mutta en osaa sanoa hoitoon valinta kriteereistä sen enempää. Harkinnan arvoinenhan voisi olla myös tablettiesilääkitys (esim. Diapam tai Dormicum). Nukutushoito yksityisellä maksaa hammashoidon päälle extraa muutama sata euro per tunti.

Jos hampaassa on tulehdus, niin se pitäisi saada tavalla tai toisella pois (eli poistamalla tai juurihoitamalla). Tiettyyn rajaan asti oireetonta voi seurata ottaen huomioon potilaan yleisterveydelliset ja lääkitykselliset riskitekijät. Mahdotonta arvioida näkemättä ja tietämättä tilannetta sen tarkemmin.

Tähän on mahdotonta vastata kun en ole nähnyt hampaita enkä röntgenkuvia niistä. Jos hampaita kuitenkin on viisi, niin en nyt heti sanoisi että kannattaa poistaa kaikkia ja tehdä kokoproteesi. Asioita joilla merkitystä päätöstä tehdessä: a) jäännöshampaiden kunto b) suuhygienia/potilaan motivaatio pitää huolta jäännöshampaista c) mahdollinen jäännöshampaiston iensairauden taso ("parodontiitti"). Hampaita ei ole siis välttämättä järkevää jättää jos on todennäköisestä että niitä tullaan menettämään pian -> joudutaan aina lisäämään proteesiin (tai jopa tekemään uusi proteesi). Tällöin saadaan ennustettavampi lopputulos kokoproteesilla.

Hintahaitarin uskoisin olevan yksityisellä puolella alle 1000e - 2000e per proteesi (tai leuka). Proteettisista hoidoista ei saa kelakorvausta. Eli jos hampaita poistetaan niin vain niistä saa kelakorvaukset. Kokoproteeseja tekevät myös erikoishammasteknikot.

Lisään tähän oman kokemukseni. Minullakin on yläleuassa edessä vain 5 hammasta ja tehtiin akryylinen osaproteesi kokokitalaella. Proteesin teosta on nyt muutamia vuosia ja ratkaisu on toiminut hyvin. Proteesi tehtiin julkisen puolen kautta ja kustannukset oli kaikkiaan n. 500 € (nyt hinnat on varmaankin nousseet hieman).

Turha odotella kiilteen kasvatusta, kestää vuosi (kymmeniä), että hoito mahdollisesti saadaan käyttöön. Ja se ei ole tulossa kuitenkaan tk-valikoimaan ja yksityisellä on jälleen budjettisi ulottumattomissa

Enpä ole tällaisesta kuullut. Ei varmasti kannata jäädä odottelemaan. Muovilla voi paikkailla eroosioita tarpeen mukaan. Siinä pitää huomioida että usein muovin pysyvyys eroosiovauroioissa on huono. Laminaatit ja kruunut ovat paras vaihtoehto jos eroosio on edennyt pidemmälle. Irtoproteesilla korvaaminen taas vaatisi hampaiden poistoa ja sitä ei nyt ihan äkkiseltään voi suositella jos hampaat ovat muuten toimivia.

Jos hammas kipuilee nyt vain vähän niin kannattaa poistaa mahd. pian. Jos hammas tulehtuu pahasti niin puutumisen kanssa saattaa olla ongelmia ja tällöin myös muut komplikaatiot ovat todennäköisempiä. Nyt hyvin todennäköisesti tunnon saa täysin pois, eli ei kannata huolia liikaa.

Kokoproteesi korvaa kaikki hampaat leuassa, osaproteesia käyttäessä omia hampaita on vielä jäljellä. Osaproteesi voi jakaa purentapaineen hampaille tai limakalvolle, kokoproteesi limakalvolle.

Hampaista saa tukea proteesille eri tavoin. Tosin joissain tilanteissa on fiksumpaa poistaa kaikki hampaat ja tehdä kokoproteesi.

Tässä lainaus Arcoxian ohjeista:
Mihin Arcoxiaa käytetään?
Arcoxia auttaa lievittämään kipua ja turvotusta (tulehdusta) nivelissä ja lihaksissa nivelrikkoa, nivelreumaa, selkärankareumaa ja kihtiä sairastavilla 16 vuotta täyttäneillä potilailla.
Arcoxiaa käytetään myös kohtalaisen kivun lyhytaikaiseen hoitoon hammaskirurgisen toimenpiteen jälkeen 16 vuotta täyttäneille.
Lisäksi ohjeissa kerrotaan että hammaskivun hoidossa hoitoaika on maksimissaan kolme päivää.
Arcoxia on melko hyvin tehoava lääke, mutta sivuvaikutuksia on runsaasti (löytyy pakkausselosteesta).

Miksi kerrot, että naishammaslääkäri teki sitä tai tätä? Ihan oikeasti olisi mielenkiintoista tietää.
Asia tehtiin mielestäsi oikein tai väärin, hyvin tai huonosti.. Mutta sen teki mieshammaslääkäri tai naishammaslääkäri.. Miten se vaikuttaa asiaan????? Hammaslääkäri tai hammaslääkäri, miten sukupuoli vaikuttaa asiaan?

Hampaan poiston jälkeen kipua tulee hyvin vaihtelevasti kokemukseni perusteella. Joskus helponkin poiston jälkeen voi tulla poikkeavan kipeäksi ja päinvastoin. Pääsääntöisesti on kuitenkin verrannollinen siihen kuinka paljon "työtä tehdään" hampaan pois saamiseksi. Tärkein mitä voit itse tehdä on noudattaa poiston jälkeisiä ohjeita (erityisesti sitä että poistokuoppaan ei saa koskea eikä sitä saa imeskellä). Jos kuoppa verestettiin uudelleen, niin kyseessä kaiketi oli "kuivakuoppasyndrooma" joka tulee poiston jälkeen 2-3vrk kuluttua. Oireina yleensä erittäin voimakas kipu ja paha haju sekä maku. Johtuu siitä että verihyytymä on poistunut poistokuopasta syystä tai toisesta ja luuseinämät ovat paljaana (esim. jos kuoppaa on itse lähtenyt puhdistamaan tai imemään).
Henk. koht. määrään kipulääkkeitä seuraavasti: 1) odotettavissa "lievää kipua": vain ibuprofeeni (tai vastaava) tai parasetamoli 2) odotettavissa "kovempaa kipua": ibuprofeeni (tai vastaava) parasetamoli 3) odotettavissa "kovaa kipua": ibuprofeeni (tai vastaava) opioidiparasetamoliyhdistelmä (Panacod). Joskus pelkkä opioidi jos ibuprofeeni ei käy syystä tai toisesta. Jos tämän tehoisilla lääkkeillä ei saada kipua hallintaan niin itse tekisin lähetteen suu- ja leukakirurgille tai ehkä jo suoraan erikoissairaanhoitoon. Voimakkaampien kipulääkkeiden määräämiseen ei välttämättä yleishml:n valtuudet (ja tuntemus) riitä.

naishammaslääkäri kirjoitti:

Miksi kerrot, että naishammaslääkäri teki sitä tai tätä? Ihan oikeasti olisi mielenkiintoista tietää.
Asia tehtiin mielestäsi oikein tai väärin, hyvin tai huonosti.. Mutta sen teki mieshammaslääkäri tai naishammaslääkäri.. Miten se vaikuttaa asiaan????? Hammaslääkäri tai hammaslääkäri, miten sukupuoli vaikuttaa asiaan?

Lue lisää

Täytyyhän asiakkaitten tietää onko kyseessä mies vai naishuijari ja nimetkin julkisuuteen.

> Kipu pitäisi tehokkaasti hoitaa mahdollisimman pian pois, koska se voi pitkittyessään kroonistua ja sitten vasta pulassa ollaan.

Kivun SYY pitäisi selvittää ja SE poistaa! Käytäntö meillä tuntuu olevan, että kipua hoidetaan pillereillä, jopa piikeillä vaikka hamaan tulevaisuuteen! Kivun SYYT tuntuvat kovin vähän kiinnostavan!

Oikeassa olet. Lääkäreitä vain ei tunnu syyt kiinnostavan eivätkä hevin kerro niitä vaikka tietäisivätkin...ainakaan hammaslääkärit. Muutenkin pihtaavat tietojansa ja ainakaan eivät myönnä jos ovat mokanneet hoidon suhteen. Kipu pitää silti hoitaa tahokkaasti pois oli syy mikä tahansa. Itselläni poiston yhteydessä selvästikin jonkinlainen hermovaurio, koska hermokivulta tuntuu säteille koko vasemmalle puolelle josta hammas alhaalta otettiin. Edelleen kaipaisin tietoa kunnollisesta kipulääkkeestä, että pystyisi toimimaan normaalisti ja nukkumaan.

auttakaapliis kirjoitti:

Oikeassa olet. Lääkäreitä vain ei tunnu syyt kiinnostavan eivätkä hevin kerro niitä vaikka tietäisivätkin...ainakaan hammaslääkärit. Muutenkin pihtaavat tietojansa ja ainakaan eivät myönnä jos ovat mokanneet hoidon suhteen. Kipu pitää silti hoitaa tahokkaasti pois oli syy mikä tahansa. Itselläni poiston yhteydessä selvästikin jonkinlainen hermovaurio, koska hermokivulta tuntuu säteille koko vasemmalle puolelle josta hammas alhaalta otettiin. Edelleen kaipaisin tietoa kunnollisesta kipulääkkeestä, että pystyisi toimimaan normaalisti ja nukkumaan.

Lue lisää

Lääkäreitä ei todellakaan tunnu ongelmien, kipujen, vaivojen syyt tunnu paljoa
kiinnostavan. Vain hoito, pillerit ja piikit ovat heti tarjolla.
- Ai mutta, hoitoahan vain luvataankin!

Sossu ohjaa yleensä kunnalliseen hammashoitoon.

Kyllä Suomessa huonohampaisia riittää, mutta vähemmän kuin esim. Aasian suunnalla mielestäni. Ei hampaita kannata hävetä silloin kun tulee hammaslääkärin vastaanotolle, me ollaan kyllä opiskeluajoista asti nähty kaikkea. Tahtotila on kuitenkin auttaa, mutta valitettavasti pro bono ei paljoa töitä tehdä (paitsi ehkä tätä vastailua kysymyksiin). Suomessa hammaslääkärissä käynti on kallista, ei siitä pääse mihinkään. En kuitenkaan suosittelisi menemään hoitoon ulkomaille. Itse olen todistanut monta erittäin ikävää juttua potilailla jotka ovat teettäneet hoitoja. En nyt kommentoi tarkemmin missä päin maailmaa... Edelleen paras lääke hammaslääkäripelkoon/hammaslääkärikustannuspelkoon yms. on jatkuva hyvä suuhygienia. Harjaa 2x päivässä (2min ajan fluoritahnalla) ja lankaa/väliharjaa/tikuttaa 1x päivässä.

Hoidon suunnittelun pitää tehdä oikomishoidon erikoishammaslääkäri, se on fakta. En usko että on mahdollista tehdä vain leikkauksia ilman oikomishoitoa samassa hoitojaksossa. 100% varmuudella en voi vastata koska on kyse sellaisesta erikoishoidosta josta yleishml ei tiedä kuin teoriatasolla.

Entpä jos ottaisi kokoproteesit ylös ja alas: hampaathan voisi proteeseihin asettaa valmiiksi suoraan eikä oikomisia tarvittaisi? Minulla nimittäin on sekä ylhäällä että alhaalla paljon juurihoidettuja hampaita, joissa hampaissa suurempi osa paikkaa kuin tervettä hammasta. Mitempä tällaisia kannattaisi lähteä oikomaan, kun eivät paikat tahdo purennassa kestää muutenkaan.

syrjäytynyt kirjoitti:

Entpä jos ottaisi kokoproteesit ylös ja alas: hampaathan voisi proteeseihin asettaa valmiiksi suoraan eikä oikomisia tarvittaisi? Minulla nimittäin on sekä ylhäällä että alhaalla paljon juurihoidettuja hampaita, joissa hampaissa suurempi osa paikkaa kuin tervettä hammasta. Mitempä tällaisia kannattaisi lähteä oikomaan, kun eivät paikat tahdo purennassa kestää muutenkaan.

Lue lisää

Omat hampaat kannattaa pyrkiä säilyttämään jos on mahdollista ja järkevää... Tähän on mahdoton vastata näkemättä hampaita, röntgenkuvia ja purentavirhettä.

Hammaslääkäri kirjoitti:

Omat hampaat kannattaa pyrkiä säilyttämään jos on mahdollista ja järkevää... Tähän on mahdoton vastata näkemättä hampaita, röntgenkuvia ja purentavirhettä.

Mitä ongelmia nuo purentavirheet voivat aiheuttaa?

Purentavirheet kirjoitti:

Mitä ongelmia nuo purentavirheet voivat aiheuttaa?

Mahdollisia haittoja: hampaiston kuluminen/rikkoutuminen, nivelongelmat, puremalihasongelmat, estetiikka. Tosin aina haittoja ei ole eikä tarvitse tehdä mitään.

Hammaslääkäri kirjoitti:

Omat hampaat kannattaa pyrkiä säilyttämään jos on mahdollista ja järkevää... Tähän on mahdoton vastata näkemättä hampaita, röntgenkuvia ja purentavirhettä.

Olen päättänyt kuitenkin yrittää.
Kuinka hyvin noin yleensä kokoproteesi ylhäällä ja alhaalla toimii alapurennassa? Viimeksi kysyin asiasta suuhygienistiltä ja hammaslääkäriltä, vain suuhygienistillä oli aikaa vastata, ja hänen näkemyksensä lyhykäisyydessään oli että haastava; hammaslääkärillä ei ollut aikaa vastata.
Onko suomesssa yksityispuolella kirurgeja, jotka tekevät leukaleikkauksia? Oikomishoitoa antavia yksityispuolella löytyy täälläkin, mutta isommat leikkaukset tehdään vain julkisella puolella.
Harmi vaan, että se edistyksellinen hammaslääkäripari on nyt eläkkeellä - he osasivat asettua minun asemaani! Nyt tuntuu, että on joutuu taistelemaan kaikkien kanssa, kun tarvitsisin opastusta ja tukea. Voinko esimerkiksi varata yksityiselle ajan pelkästään konsultaation saamiseksi, kun hampaani muuten ovat tällä erää kunnossa?

syrjäytynyt kirjoitti:

Olen päättänyt kuitenkin yrittää.
Kuinka hyvin noin yleensä kokoproteesi ylhäällä ja alhaalla toimii alapurennassa? Viimeksi kysyin asiasta suuhygienistiltä ja hammaslääkäriltä, vain suuhygienistillä oli aikaa vastata, ja hänen näkemyksensä lyhykäisyydessään oli että haastava; hammaslääkärillä ei ollut aikaa vastata.
Onko suomesssa yksityispuolella kirurgeja, jotka tekevät leukaleikkauksia? Oikomishoitoa antavia yksityispuolella löytyy täälläkin, mutta isommat leikkaukset tehdään vain julkisella puolella.
Harmi vaan, että se edistyksellinen hammaslääkäripari on nyt eläkkeellä - he osasivat asettua minun asemaani! Nyt tuntuu, että on joutuu taistelemaan kaikkien kanssa, kun tarvitsisin opastusta ja tukea. Voinko esimerkiksi varata yksityiselle ajan pelkästään konsultaation saamiseksi, kun hampaani muuten ovat tällä erää kunnossa?

Lue lisää

Kyllä kokoproteesit saa tehtyä hyvin toimiviksi, tosin jos leuat ovat kovin "eriparia" niin haastetita tulee. Kokoproteesin teko vaatii osaamista ja kokemusta, jota on vähemmän ja vähemmän koska kokoproteeseja tehdään vähemmän ja vähemmän. Jos luuharjanteella on korkeutta niin pysyy hyvin, tosin jos korkeutta ei ole, saatetaan tarvita implantteja pitämään kiinni. Protetiikan erikoishammaslääkärit pätevimpiä tekemään.
Yksityiselläkin puolella tehdään leukakirurgiaa, tosin en usko että missään tehdään ylä- tai alaleuan siirtoja. Jos hampaasi ovat muuten kunnossa niin ensimmäinen askel näiden tietojen valossa on käynti oikomishoidon erikoishammaslääkärillä konsultaatiokäynnillä (maksullinen).

Kiitos Hammaslääkärille vastauksista! Oral hammaslääkäriltä varasin ajan konsultaatioon.

Irtoproteeseista on todella haasteellista saada toimivia, mikäli leuat ovat "eriparia". Jos leuat ovat epäsuhtaiset, tilanne siirtyy proteeseihin, sillä proteesihampaat voidaan asetella vain hammasharjanteen päälle. Tilanne on toinen, jos vain hampaat ovat "epäjärjestyksessä".
Konsultaatiossa kannattaa käydä, ehkä saisit sitten kunnon hoitosuunnitelman. Tule sitten kertomaan tänne, mitä arvioitiin... olisi kiva lukea.

En tiedä kuinka yleistä on tehdä juurihoito terveeseen hampaaseen. Tarpeen niin vaatiessa, tietenkin sekin voi olla mahdollista.

Haljenneiden takahampaiden havaitsemattomuus taitaa kuitenkin olla melkoisen yleistä? Minulla myös oli amalgaamilla paikatut takaylähampaat halki, jopa palasina, molemmilta puolin. Kipukin oli sietämätöntä.

Vaikka lukemattomia kertoja kuljin asiantuntijoille valittamassa sietämättömästä kivusta, yläleuan ja takaraivon alueilla, mitään vikaa ei löydetty eikä havaittu.

Jossain vaiheessa rupesin itsekin epäilemään ja ehdottelemaan hammasperäistä kipua, mutta heti tiedettiin ja kerrottiin kuinka hyvin hampaasi on hoidettu, eikä kipusi niistä johdu! Kerrottiin myös, että paljon on kipuja joita ei saada selville. Nämä ovat niin vaikeita asioita!

Hammaslääketiede ei ole aina helppoa. Akuutin kivun vuoksi särkyvastaanotolle hakeutunut potilas on usein tuskainen kivun vuoksi, apu olisi saatava heti, vaikkei kipu paikannu selkästi tiettyyn hampaaseen. Tällöin hampaiden ensiapuluontoisen tutkimuksen (silmämääräinen tutkimus, mahdolliset rtg-kuvaukset, muut tutkimukset ja testit yms.) ja mahdollisten taustatietojen varassa hoidetaan todennäköisintä kivunaiheuttajahammasta. Valitettavasti aina ei onnistuta löytämään heti oikeaa kivuliasta hammasta. Kukaan hammaslääkäri ei lähde huvikseen juurihoitamaan hampaita, sen verran työläs ja riskialtis operaatio. Hyvin tehtynä juurihoidettu hampaasi on suussa vielä vuosia, mutta juurihoitojen onnistumisprosentti ei todellakaan ole 100%. Juurihoidettu hammas on aina heikompi ja riskialttiimpi verrattuna eläviin hampaisiin.

Kiitos vastauksistanne. Halkeama tosiaan näkyi kuvissa, ja muutama vuosi sitten olin samalla vastaanotolla saman hampaan kipuilun kanssa, jolloin sitä paikattiin. Silloin jo oli halkeama olemassa. Silloinen hammaslääkäri (tk:n päivystys) ei aloittanut juurihoitoa, koska ei voinut olla varma kumpi hammas kivut aiheuttaa. Silloinen kipu häipyi tuon paikkaustoimenpiteen myötä. Nyt kipu oli niin kova, että vaihtoehtoina enää oli vain päästä siitä eroon. Hammasta ei pystynyt kielelläkään hipaisemaan ilman kovaa tuskaa.
Kipu on nyt pois, se on pääasia.

Jozzucca kirjoitti:

Hammaslääketiede ei ole aina helppoa. Akuutin kivun vuoksi särkyvastaanotolle hakeutunut potilas on usein tuskainen kivun vuoksi, apu olisi saatava heti, vaikkei kipu paikannu selkästi tiettyyn hampaaseen. Tällöin hampaiden ensiapuluontoisen tutkimuksen (silmämääräinen tutkimus, mahdolliset rtg-kuvaukset, muut tutkimukset ja testit yms.) ja mahdollisten taustatietojen varassa hoidetaan todennäköisintä kivunaiheuttajahammasta. Valitettavasti aina ei onnistuta löytämään heti oikeaa kivuliasta hammasta. Kukaan hammaslääkäri ei lähde huvikseen juurihoitamaan hampaita, sen verran työläs ja riskialtis operaatio. Hyvin tehtynä juurihoidettu hampaasi on suussa vielä vuosia, mutta juurihoitojen onnistumisprosentti ei todellakaan ole 100%. Juurihoidettu hammas on aina heikompi ja riskialttiimpi verrattuna eläviin hampaisiin.

Lue lisää

Yhdyn tähän vastaukseen.

Ei ole mitenkään tavatonta. Neula voi hipaista kielihermoa alaleuan johtopuudutuksessa. Yleensä tuntohäiriö häviää viikon kuluessa.

Hammaslääkäri kirjoitti:

Ei ole mitenkään tavatonta. Neula voi hipaista kielihermoa alaleuan johtopuudutuksessa. Yleensä tuntohäiriö häviää viikon kuluessa.

Siitä tulee huomenna viikko. Tuntui että ns ainetta meni kieleen.olen kuullut että voi mennä 6 kk ja jos ei kahteen vuoteen palautunu ni jää. Osaatko antaa toivoa??

Hermot kirjoitti:

Siitä tulee huomenna viikko. Tuntui että ns ainetta meni kieleen.olen kuullut että voi mennä 6 kk ja jos ei kahteen vuoteen palautunu ni jää. Osaatko antaa toivoa??

Jos neula on aiheuttanut niin yleensä paranee nopeammin kuin jos vauroituu esim. hampaan poistossa. Toki tämä on aina yksilöllistä. Kannattaa jutella hoitaneen hammaslääkärin kanssa. En kuitenkaan olisi huolissani jos on neulan aiheuttama.

Hammaslääkäri kirjoitti:

Jos neula on aiheuttanut niin yleensä paranee nopeammin kuin jos vauroituu esim. hampaan poistossa. Toki tämä on aina yksilöllistä. Kannattaa jutella hoitaneen hammaslääkärin kanssa. En kuitenkaan olisi huolissani jos on neulan aiheuttama.

Lue lisää

Ok. Joo kyllä juttelin hän sanoi että "hermo ottanut varmaan nokkiinsa". Ei osannut sanoa paranemisaikaa..viikkoja sanoi. Edelleen nyt 1 vko ja 1 päivä ja kieli vaan pistelee välillä ja outo.. No pakko tässä toivoa on että paranee.

Kysyn vielä tällaista, että kun muistan kun pienenä jäi pakkasella kieli kiinni lyhtypylvääseen (oli sitten pakko tätä kokeilla), niin voiko olla mahdollista että siitä olisi jäänyt jokin "vamma" kieleen. Esim. eilen söin jäätelöä niin tämä kohta joka on ollut outo siitä puudutteesta lähtien niin "tunsi paljon kylmemmin" jääteöä. Sitten tuli mieleen että ihan kuin joskus olisin tuntenut että kieli saattaa "palaa" ruoasta tästä kohtaa helpommin.
Vaikuttaakohan tämä nyt siihen että minulla menee kauemmin että kieli paranee? Voi turkanen näitä ihmisen vaivoja kun aina on jotain....

Hermot kirjoitti:

Kysyn vielä tällaista, että kun muistan kun pienenä jäi pakkasella kieli kiinni lyhtypylvääseen (oli sitten pakko tätä kokeilla), niin voiko olla mahdollista että siitä olisi jäänyt jokin "vamma" kieleen. Esim. eilen söin jäätelöä niin tämä kohta joka on ollut outo siitä puudutteesta lähtien niin "tunsi paljon kylmemmin" jääteöä. Sitten tuli mieleen että ihan kuin joskus olisin tuntenut että kieli saattaa "palaa" ruoasta tästä kohtaa helpommin.
Vaikuttaakohan tämä nyt siihen että minulla menee kauemmin että kieli paranee? Voi turkanen näitä ihmisen vaivoja kun aina on jotain....

Lue lisää

Näin äkkiseltään sanoisin että aika epätodennäköistä. Enpä ole tällaisesta ennen kuullut.

Tähän on hyvin vaikea vastata varmuudella näkemättä röntgenkuvia ja hampaita. Jos juurihoidetut hampaat ovat kuitenkin siistit ja tulehdusvapaat röntgenkuvassa sekä oireettomat niin en lähtisi uusimaan juurihoitoja ennen kruunutuksia.

Hampaasta voi tulla verta kahdesta eri kohdasta: 1) hammasytimestä 2) ikenestä/luusta. Jos veri tuli hampaasta lohjenneen paikan kohdalta niin kuvittelisin sen tulevan hammasytimestä, tosin jos olisi näin niin kipua olisi todennäköisesti paljon. Ehkä veri on ikenestä... Kuulostaa hieman oudolta että verta tulee näin 1kk päästä lohkeamisesta... Kannattaa varata aika hammaslääkärille mahd. pian lohkeaman korjaamiseen. Mahdoton sanoa näkemättä enempää.

tutkiakseni huomasin että paikan lohettua sen alla tuntuisi olevan reikä mihin menee ruokaa, tätä puhdistellessani sieltä tuli verta ja jotain punasen mustaa verta. onkohan se nyt ruuan jätettä vai mitä? kipu on enemmänkin vähän jomottavaa kihelmöintiä, sellaista kutiavaa enemmänki, ei mitään kauheaa särkyä kuitenkaan :o

nimimerkki2 kirjoitti:

tutkiakseni huomasin että paikan lohettua sen alla tuntuisi olevan reikä mihin menee ruokaa, tätä puhdistellessani sieltä tuli verta ja jotain punasen mustaa verta. onkohan se nyt ruuan jätettä vai mitä? kipu on enemmänkin vähän jomottavaa kihelmöintiä, sellaista kutiavaa enemmänki, ei mitään kauheaa särkyä kuitenkaan :o

Lue lisää

Tosiaan vaikea sanoa näkemättä. Ehkä hyytynyttä verta, ehkä ruoan jätettä. Saattaa olla että hammasydin on paljaana ja tuosta osin jo mennyt nekroosiin (kuollut). Edelleen kannattaa mennä hammaslääkäriin asap.

Juuren ylitäytöstä ei välttämättä seuraa mitään ongelmia pitkällä aikavälillä, riippuen alkutilanteesta (onko juuren kärjessä ollut infektio vai onko juuri ollut elävä). Jos nyt juurentäytön jälkeen on purenta-arkuutta niin ei kannata huolestua. Yleensä kipu hälvenee muutamassa päivässä tai n. viikossa. Jos paikka tuntuu korkealta niin sitten takaisin hammaslääkärille hiotuttamaan korotus. Sellainen voi aiheuttaa myös purenta-arkuutta.

Ei ollut infektiota ollenkaan, vaan tavoite olisi nastakruunun laitto. n vuoden on nyt ollut purenta-arka.. ja poissa purennasta se ollut jo tosi pitkään... miksi yhä purentakipua ? Miten vaarallista se on...

Pekkacbcbcb kirjoitti:

Ei ollut infektiota ollenkaan, vaan tavoite olisi nastakruunun laitto. n vuoden on nyt ollut purenta-arka.. ja poissa purennasta se ollut jo tosi pitkään... miksi yhä purentakipua ? Miten vaarallista se on...

Lue lisää

Vaikea sanoa mistä varmuudella johtuu, tutkimatta... Ehkä juurihoito ei ole tepsinyt tai sitten hampaassa voi olla stabiili halkeama, joka aiheuttaa purenta-arkuutta. Oleellista on onko oireilua tyyliin muutaman kerran vuodessa / kuukaudessa / viikossa päivässä. Jos oirelu on päivittäistä tai viikottaista niin kannattaisi tutkia uudelleen. Ja erityisesti jos hammas jää särkemään puraisun jälkeen pidemmäksi aikaa.

Alue kannattaisi tutkia kliinisesti ja ottaa röntgenkuva. Voimakkaampaa kipua voi joskus olla poiston jälkeen jopa parisen viikkoa. Tosin kolme kuukautta on pitkä aika, eli tarkastamisen paikka.

Kyllä implantit ovat pitkäaikaisia ratkaisuja. Tosin ei niitä voi ikuisena pitää. Samahan on esim. lonkkaproteeseissa, nekin joudutaan uusimaan n. 10v välein (tosin implanteissa en puhuisi näin lyhyestä ajasta). Siksi onkin mietittävä tarkkaan kun laitetaan nuorelle ihmiselle. Hampaan poisto ja implantti ei välttämättä ole oikotie onneen. Tosin jossain tilanteissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin poistaa hammas. Luu implanttien ympäriltä pakenee muutaman millin kymmenyksen / 5 vuotta (eli hyvin vähän merkitystä). Tosin ilman hammasta tai implanttia luu katoaa huomattavasti nopeammin. En olisi huolissaan jos on käytetty hyviä implantteja, hoito on suunniteltu oikein, harjaat hampaat 2x päivässä ja puhdistat välit kerran päivässä etkä tupakoi...

Hammaslääkäri kirjoitti:

Kyllä implantit ovat pitkäaikaisia ratkaisuja. Tosin ei niitä voi ikuisena pitää. Samahan on esim. lonkkaproteeseissa, nekin joudutaan uusimaan n. 10v välein (tosin implanteissa en puhuisi näin lyhyestä ajasta). Siksi onkin mietittävä tarkkaan kun laitetaan nuorelle ihmiselle. Hampaan poisto ja implantti ei välttämättä ole oikotie onneen. Tosin jossain tilanteissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin poistaa hammas. Luu implanttien ympäriltä pakenee muutaman millin kymmenyksen / 5 vuotta (eli hyvin vähän merkitystä). Tosin ilman hammasta tai implanttia luu katoaa huomattavasti nopeammin. En olisi huolissaan jos on käytetty hyviä implantteja, hoito on suunniteltu oikein, harjaat hampaat 2x päivässä ja puhdistat välit kerran päivässä etkä tupakoi...

Lue lisää

Nyt tietosi on väärät! Ei lonkkaproteeseja vaihdeta kymmenen vuoden välein, ei pidemmänkään ajan välein. Se joudutaan uusimaan vain siinä tapauksessa että tulee jokin komplikaatio tai proteesi kuluu poikkeuksellisen paljon ja tulee liian väljäksi.

Pysy_lestissäsi kirjoitti:

Nyt tietosi on väärät! Ei lonkkaproteeseja vaihdeta kymmenen vuoden välein, ei pidemmänkään ajan välein. Se joudutaan uusimaan vain siinä tapauksessa että tulee jokin komplikaatio tai proteesi kuluu poikkeuksellisen paljon ja tulee liian väljäksi.

Lue lisää

Olet oikeassa, 10v oli huonosti sanottu. Tarkoitin että jos lonkkaproteesi laitetaan nuorena, se voidaan joutua uusimaan useampaan kertaan elämän aikana, varsinkin jos on kovassa rasituksessa. Tämä (kuten implantitkin) on toki yksilökohtaista.

Hammaslääkäri kirjoitti:

Kyllä implantit ovat pitkäaikaisia ratkaisuja. Tosin ei niitä voi ikuisena pitää. Samahan on esim. lonkkaproteeseissa, nekin joudutaan uusimaan n. 10v välein (tosin implanteissa en puhuisi näin lyhyestä ajasta). Siksi onkin mietittävä tarkkaan kun laitetaan nuorelle ihmiselle. Hampaan poisto ja implantti ei välttämättä ole oikotie onneen. Tosin jossain tilanteissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin poistaa hammas. Luu implanttien ympäriltä pakenee muutaman millin kymmenyksen / 5 vuotta (eli hyvin vähän merkitystä). Tosin ilman hammasta tai implanttia luu katoaa huomattavasti nopeammin. En olisi huolissaan jos on käytetty hyviä implantteja, hoito on suunniteltu oikein, harjaat hampaat 2x päivässä ja puhdistat välit kerran päivässä etkä tupakoi...

Lue lisää

Vielä vaivaisin. Tiedän kuitenkin, että yläpuolelle laitettiin sellainen, koko-implantti ja alas joka hammas erikseen.
Voisiko tuosta hinnasta päätellä jotain niiden laadusta? Melkein 10000€.
Teen juuri niin kuin sanot. Harjaan kaksi kertaa päivässä ja samalla puhdistan hammasvälit pikkuharjalla.
Kiitos vieläkin.

Tietoa-tarvitseisin kirjoitti:

Vielä vaivaisin. Tiedän kuitenkin, että yläpuolelle laitettiin sellainen, koko-implantti ja alas joka hammas erikseen.
Voisiko tuosta hinnasta päätellä jotain niiden laadusta? Melkein 10000€.
Teen juuri niin kuin sanot. Harjaan kaksi kertaa päivässä ja samalla puhdistan hammasvälit pikkuharjalla.
Kiitos vieläkin.

Lue lisää

Jos puhutaan "koko suun" laittamisesta implanteilla, 10000 euroa tuntuu kovin halvalta hinnalta. Tuolla summalla ei saa kovin monta implanttia, ehkäpä 5-6 kpl. Hintaa tietenkin pudottaa jos tuo yläleuan "koko-implantti" tarkoittaa esimerkiksi kahdella implantilla kiinnitettyä siltaa tai osa-/kokoproteesia.

En halua väittää vastaan, koska en tiedä, mutta, jos siis 5-6 implanttia maksaisi 10000 euroa koko suun laittaminen maksaisi noin 60000 euroa?
Minulla ei ole mitään siltaa, eikä osa-/kokoproteesia vaan ne on laitettu leukoihin kiinni. Yläpuolelle luullakseni eri tavalla, kuin alas, mutta nekin ovat lujasti kiinni ainakin (toistaiseksi). Alapuolelle laitettaessa näin, että hammaslääkäri laittoi aina yhden hampaan kerrallaan.
Kiitos vielä.

Tietoa-tarvitseisin kirjoitti:

Vielä vaivaisin. Tiedän kuitenkin, että yläpuolelle laitettiin sellainen, koko-implantti ja alas joka hammas erikseen.
Voisiko tuosta hinnasta päätellä jotain niiden laadusta? Melkein 10000€.
Teen juuri niin kuin sanot. Harjaan kaksi kertaa päivässä ja samalla puhdistan hammasvälit pikkuharjalla.
Kiitos vieläkin.

Lue lisää

Kaiketi ylhäällä kokoproteesi (saa irti) implantein tuettuna? Kun käytetään premiumimplantteja niin harvemmin yhden implantin (sis. väliosan ja hampaan) hinta on alle 2500e/kpl, pikemmin lähempänä 3000e/kpl. Oleellista on myös kuka suunnittelee hoidon ja toteuttaa proteettisen osion (implanttihoitoihin paneutunut hammaslääkäri tai protetiikan erikoishammaslääkäri) ja laittaa implantin (suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri). Tässäkin osaamisesta joutuu maksamaan, pääsääntöisesti.

Ensimmäistäkin kertaa töitä tehdessä opetusklinikan ulkopuolella he osaavat nämä teoriassa ja käytännön kokemusta myös on. Purennan tasapaino on melko laaja käsite, mutta tietävät kyllä siitä perustat.

Tottakai opetetaan nämä asiat. Tasapainoinen purenta on kaiken toiminnan tavoite. Valitettavasti ideaalia ei aina ole helppo saavuttaa. Hampaat voivat olla virheasennoissa ja aiemmat hoidot esim hampaanpoistot vaikuttavat myös asiaan.
Kysymyksen asettelu on aika outo. Kysehän on aivan perusasioista.

Tietystitietysti kirjoitti:

Tottakai opetetaan nämä asiat. Tasapainoinen purenta on kaiken toiminnan tavoite. Valitettavasti ideaalia ei aina ole helppo saavuttaa. Hampaat voivat olla virheasennoissa ja aiemmat hoidot esim hampaanpoistot vaikuttavat myös asiaan.
Kysymyksen asettelu on aika outo. Kysehän on aivan perusasioista.

Lue lisää

> Kysymyksen asettelu on aika outo. Kysehän on aivan perusasioista.

Totta. Kysehän on aivan perusasioista. Siksipä onkin hiukan outoa, että näyttäisi olevan kovin vaikeaa löytyä vastausta hammashoidon aivan perusasiaa koskevaan kysymykseen!

Kuinka opetetaan? Ensin tulee teoria ja sitten käytäntö. Ensin opetetaan "terve ihminen" ja sitten "sairas ihminen". Aloitetaan ensin hampaiden morfologian eli muoto-opin kurssilla. Opiskellaan purentaelimen toiminnan periaatteet, terve purentaelin ja patologinen purentaelin. Opetellaan teoriassa hampaiden korjaava hoito (paikkaus ja juurihoito, hammas- ja leukaprotetiikka). Sitten harjoitellaan kädentaitoja fantomeilla eli harjoituspäillä. Tämän jälkeen harjoitellaan opetusklinikan oikeilla potilailla, edetään helpoista tapauksista vaikeampiin.
Kaikella toiminnalla pitäisi olla hammaslääketieteellinen peruste. Tiede ja sen ymmärtämys erottaa hammaslääkärin muusta suorittavan tason temppujen tekijästä.
Kehotan tutustumaan hammaslääketieteen opinto-ohjelmaan, jos aihe kiinnostaa.

opinnot1 kirjoitti:

Kuinka opetetaan? Ensin tulee teoria ja sitten käytäntö. Ensin opetetaan "terve ihminen" ja sitten "sairas ihminen". Aloitetaan ensin hampaiden morfologian eli muoto-opin kurssilla. Opiskellaan purentaelimen toiminnan periaatteet, terve purentaelin ja patologinen purentaelin. Opetellaan teoriassa hampaiden korjaava hoito (paikkaus ja juurihoito, hammas- ja leukaprotetiikka). Sitten harjoitellaan kädentaitoja fantomeilla eli harjoituspäillä. Tämän jälkeen harjoitellaan opetusklinikan oikeilla potilailla, edetään helpoista tapauksista vaikeampiin.
Kaikella toiminnalla pitäisi olla hammaslääketieteellinen peruste. Tiede ja sen ymmärtämys erottaa hammaslääkärin muusta suorittavan tason temppujen tekijästä.
Kehotan tutustumaan hammaslääketieteen opinto-ohjelmaan, jos aihe kiinnostaa.

Lue lisää

> Kuinka opetetaan?

Kun ei sitäkään kysytty. Ainoastaan siltä osin mikä koskee hampaiden kontakteja ja purennan tasapainoa! Eikö opetus sisällä lainkaan tällaista osa-aluetta, kun aihe näyttää olevan aivan utopiaa?

Kontaktit kirjoitti:

> Kuinka opetetaan?

Kun ei sitäkään kysytty. Ainoastaan siltä osin mikä koskee hampaiden kontakteja ja purennan tasapainoa! Eikö opetus sisällä lainkaan tällaista osa-aluetta, kun aihe näyttää olevan aivan utopiaa?

Lue lisää

No kun hampaiden kontaktit ja purennan tasapaino ei ole mikään erillinen osa-alue vaan tasan tarkkaan sisältyy noihin edellä mainittuihin opintoihin. Kysyttiin nimenomaan liittyen paikkaushoitoon. Jos hammas on korjaavan hoidon tarpeessa, hammas pyritään muotoilemaan sen malliseksi kuin mikä sen luonnollisesti kuuluisi olla, siitä seuraa, että myöskin hampaiden kosketuspintojen toisiin hampaisiin nähden pitäisi tulla oikein. Valitettavasti ihmisen ikääntyessä hampaat enemmän tai vähemmän kuluvat ja muuttavat asentoaan ja tästä seuraa suurempia tai pienempiä purennan muutoksia ihan yksilöllisesti. Ihan yksilöllisesti ihmiset myös saavat oireita, jos "purenta ei ole tasapainoinen". Kaikille oireita ei tule, vaikka olisi vaikeakin virhepurenta ja toisille riittää yksikin purennan häiriötekijä (interferenssi) aiheuttamaan invalidisoivan tilan.
Jos kysyy epäselvästi, ei välttämättä saa toivomaansa vastausta. "Hampaiden kontaktit" voi tarkoittaa montaa asiaa.

epäselväkysymys kirjoitti:

No kun hampaiden kontaktit ja purennan tasapaino ei ole mikään erillinen osa-alue vaan tasan tarkkaan sisältyy noihin edellä mainittuihin opintoihin. Kysyttiin nimenomaan liittyen paikkaushoitoon. Jos hammas on korjaavan hoidon tarpeessa, hammas pyritään muotoilemaan sen malliseksi kuin mikä sen luonnollisesti kuuluisi olla, siitä seuraa, että myöskin hampaiden kosketuspintojen toisiin hampaisiin nähden pitäisi tulla oikein. Valitettavasti ihmisen ikääntyessä hampaat enemmän tai vähemmän kuluvat ja muuttavat asentoaan ja tästä seuraa suurempia tai pienempiä purennan muutoksia ihan yksilöllisesti. Ihan yksilöllisesti ihmiset myös saavat oireita, jos "purenta ei ole tasapainoinen". Kaikille oireita ei tule, vaikka olisi vaikeakin virhepurenta ja toisille riittää yksikin purennan häiriötekijä (interferenssi) aiheuttamaan invalidisoivan tilan.
Jos kysyy epäselvästi, ei välttämättä saa toivomaansa vastausta. "Hampaiden kontaktit" voi tarkoittaa montaa asiaa.

Lue lisää

> Jos kysyy epäselvästi, ei välttämättä saa toivomaansa vastausta. "Hampaiden kontaktit" voi tarkoittaa montaa asiaa.

Onko todellakin kysytty epäselvästi? Tuskin selvemmin, yksinkertaisemmin voi enää kysyä? Auttaisikohan piirros?

Sen sijaan vastauksesta voi havaita tuon epäselvyyden. Mitään faktaa sisältävää vastaukseen ei näy sisältyvän. Vain asioiden epämääräistä pyörittelyä, ja tietenkin asiakkaasta johtuvia ongelmia!

epäselväkysymys kirjoitti:

No kun hampaiden kontaktit ja purennan tasapaino ei ole mikään erillinen osa-alue vaan tasan tarkkaan sisältyy noihin edellä mainittuihin opintoihin. Kysyttiin nimenomaan liittyen paikkaushoitoon. Jos hammas on korjaavan hoidon tarpeessa, hammas pyritään muotoilemaan sen malliseksi kuin mikä sen luonnollisesti kuuluisi olla, siitä seuraa, että myöskin hampaiden kosketuspintojen toisiin hampaisiin nähden pitäisi tulla oikein. Valitettavasti ihmisen ikääntyessä hampaat enemmän tai vähemmän kuluvat ja muuttavat asentoaan ja tästä seuraa suurempia tai pienempiä purennan muutoksia ihan yksilöllisesti. Ihan yksilöllisesti ihmiset myös saavat oireita, jos "purenta ei ole tasapainoinen". Kaikille oireita ei tule, vaikka olisi vaikeakin virhepurenta ja toisille riittää yksikin purennan häiriötekijä (interferenssi) aiheuttamaan invalidisoivan tilan.
Jos kysyy epäselvästi, ei välttämättä saa toivomaansa vastausta. "Hampaiden kontaktit" voi tarkoittaa montaa asiaa.

Lue lisää

> siitä seuraa, että myöskin hampaiden kosketuspintojen toisiin hampaisiin nähden pitäisi tulla oikein.....

Mikä se OIKEIN sitten on?

Kosketuspinnat kirjoitti:

> siitä seuraa, että myöskin hampaiden kosketuspintojen toisiin hampaisiin nähden pitäisi tulla oikein.....

Mikä se OIKEIN sitten on?

Tässä hyvää perustietoa: www.slideshare.net/mobile/jesusvictor/occlusion-ppt

Tässäpätätä kirjoitti:

Tässä hyvää perustietoa: www.slideshare.net/mobile/jesusvictor/occlusion-ppt

Onhan siinä perustietoa, mutta tarkoitus ei ole kysellä joistain intialaisista tai muidenkaan maiden näkemyksistä, vaan ihan suomalaisesta näkemyksestä ja käytännöstä, jonka mukaan Suomessa opetetaan, sekä hampaat tarkistetaan ja hoidetaan!

Olen myös hammaslääkäri, en tosin sama kuin tämän ketjun "ylläpitäjä"

Yllä linkattu slaidi käsitteli ihan purennan perusasioita ja voisi olla ihan yhtä hyvin mistä tahansa suomalaisesta yliopistosta, ihan samat asiat ihan samalla tavalla opiskellaan myös meillä. Tosin tuokaan lähes 100 sivun nippu ei vielä edes kata läheskään kaikkea, mutta perusteita siinä on jo aika paljon.

Potilasta hoitaessa tosin tulee huomioida, että purenta on vain yksi hyvän hammaslääketieteellisen hoidon osa-alue ja aina ideaalin purennallisen lopputuloksen saavuttaminen ei ole mahdollista.

Alkuperäiseen kysymykseen "mitä purennasta ja hammaskontakteista opetetaan" on tällaisella palstalla lähes mahdoton vastata, ellei kysymystä tarkenneta. Purentafysiologiaa opiskellaan hammaslääketieteen koulutusohjelmassa täysipäiväisesti sekä erikseen että sulautettuna muihin oppialoihin kaikkiaan kuukausia, joten lienee melko selvää, että selvää yleispätevää vastausta ei voi niputtaa muutamaan kymmeneen riviin. Kysymys on samaa luokkaa kuin koneinsinööriltä kysyisi, että mitä teille opetetaan dieselmoottorin suunnittelusta.

HML123 kirjoitti:

Olen myös hammaslääkäri, en tosin sama kuin tämän ketjun "ylläpitäjä"

Yllä linkattu slaidi käsitteli ihan purennan perusasioita ja voisi olla ihan yhtä hyvin mistä tahansa suomalaisesta yliopistosta, ihan samat asiat ihan samalla tavalla opiskellaan myös meillä. Tosin tuokaan lähes 100 sivun nippu ei vielä edes kata läheskään kaikkea, mutta perusteita siinä on jo aika paljon.

Potilasta hoitaessa tosin tulee huomioida, että purenta on vain yksi hyvän hammaslääketieteellisen hoidon osa-alue ja aina ideaalin purennallisen lopputuloksen saavuttaminen ei ole mahdollista.

Alkuperäiseen kysymykseen "mitä purennasta ja hammaskontakteista opetetaan" on tällaisella palstalla lähes mahdoton vastata, ellei kysymystä tarkenneta. Purentafysiologiaa opiskellaan hammaslääketieteen koulutusohjelmassa täysipäiväisesti sekä erikseen että sulautettuna muihin oppialoihin kaikkiaan kuukausia, joten lienee melko selvää, että selvää yleispätevää vastausta ei voi niputtaa muutamaan kymmeneen riviin. Kysymys on samaa luokkaa kuin koneinsinööriltä kysyisi, että mitä teille opetetaan dieselmoottorin suunnittelusta.

Lue lisää

> Kysymys on samaa luokkaa kuin koneinsinööriltä kysyisi, että mitä teille opetetaan dieselmoottorin suunnittelusta.

Mutta olipas se kovin vaikea kysymys, vaikka pitäisi kuulua aivan niihin alan alkeisiin! Aivan kuin siellä peruskoulussa lukemisen perusteita opetettaessa. A:sta aloitettaessa!

Kuinkahan tuo dieselmoottorin suunnittelukin onnistui tähän mahtumaan?
Eikös ne hampaat ym. ole suunniteltu jo aikoja sitten?
Pieniä tai vähän isompiakin korjauksia kuitenkin nekin tarvitsee, kuten se dieselmoottorikin! Silloin insinöörin, myös korjaajan tulee tietää toleranssit, joiden sisällä liikutaan kun moottoria korjataan.

Onkohan hammaslääkärillä vastaavia toleransseja, kun niitä korjaustöitä ihmisten hampaisiin suorittaa?

HML123 kirjoitti:

Olen myös hammaslääkäri, en tosin sama kuin tämän ketjun "ylläpitäjä"

Yllä linkattu slaidi käsitteli ihan purennan perusasioita ja voisi olla ihan yhtä hyvin mistä tahansa suomalaisesta yliopistosta, ihan samat asiat ihan samalla tavalla opiskellaan myös meillä. Tosin tuokaan lähes 100 sivun nippu ei vielä edes kata läheskään kaikkea, mutta perusteita siinä on jo aika paljon.

Potilasta hoitaessa tosin tulee huomioida, että purenta on vain yksi hyvän hammaslääketieteellisen hoidon osa-alue ja aina ideaalin purennallisen lopputuloksen saavuttaminen ei ole mahdollista.

Alkuperäiseen kysymykseen "mitä purennasta ja hammaskontakteista opetetaan" on tällaisella palstalla lähes mahdoton vastata, ellei kysymystä tarkenneta. Purentafysiologiaa opiskellaan hammaslääketieteen koulutusohjelmassa täysipäiväisesti sekä erikseen että sulautettuna muihin oppialoihin kaikkiaan kuukausia, joten lienee melko selvää, että selvää yleispätevää vastausta ei voi niputtaa muutamaan kymmeneen riviin. Kysymys on samaa luokkaa kuin koneinsinööriltä kysyisi, että mitä teille opetetaan dieselmoottorin suunnittelusta.

Lue lisää

Hammastekniikassa on jo vuosia ollut voimassa NAT- tekniikka jossa yritetään tekemään mahdollisimman luonnonmukainen purenta. H.M Polz kehitti sen 1990- luvulla. Siinä otetaan koko purentaelin huomioon hampaiden pintoja muotoiltaessa. Kaikki leuan liikkeet huomioidaan.

Nyttemmin on käytössä lähinnä Dieter Schulzin ja Gunter Saubertin jatkokehittämä menetelmä, jossa värikoodattu okklusaalinen kompassi kertoo leuan liikkeet ja sen mukaan laitetaan hampaan muodot kohdilleen. Sitä käytetään myös hankaliin purentoihin.
Menetelmä ei ole saanut Suomessa isompaa huomiota. Vastaanotoilla sen toteutus on liki mahdotonta. Tietokoneavusteiset purennat ei myöskään pysty oikeita muotoja toteuttamaan.

Aiemmin oli käytössä Peter Thomasin kuspi/fossa metelmä ja Payne-Lundenin kuspi- harjanne systeemi. Niille on käyttöä lähinnä proteesitöissä.

Vastaanoton hammaslääkäreiden ja teknikoiden NAT purennat eroaa eniten ehkä keskipurennan vapaatilassa ja kuspikaltevuudessa, jotka vastaanotoilla pyritään tekemään väljemmiksi.
Okkluusioista on saatavana useampia saksankielisiä julkaisuja.
Asian hahmottaminen voi viedä useita vuosia .

PS. Kirjoitin tekstin muistista , joten nimissä voi olla heittoa.

Dieselmoottorinsuunnitte kirjoitti:

> Kysymys on samaa luokkaa kuin koneinsinööriltä kysyisi, että mitä teille opetetaan dieselmoottorin suunnittelusta.

Mutta olipas se kovin vaikea kysymys, vaikka pitäisi kuulua aivan niihin alan alkeisiin! Aivan kuin siellä peruskoulussa lukemisen perusteita opetettaessa. A:sta aloitettaessa!

Kuinkahan tuo dieselmoottorin suunnittelukin onnistui tähän mahtumaan?
Eikös ne hampaat ym. ole suunniteltu jo aikoja sitten?
Pieniä tai vähän isompiakin korjauksia kuitenkin nekin tarvitsee, kuten se dieselmoottorikin! Silloin insinöörin, myös korjaajan tulee tietää toleranssit, joiden sisällä liikutaan kun moottoria korjataan.

Onkohan hammaslääkärillä vastaavia toleransseja, kun niitä korjaustöitä ihmisten hampaisiin suorittaa?

Lue lisää

Olet saanut jo ihan hyviä vastauksia, miksi mikään ei kelpaa? Olet ilmeisesti sama, joka on tällä palstalla ruikuttanut jo vuosia "kontakteista", joista et tunnu olevan selvillä vuosien jankkaamisen jälkeen yhtään enempää. Yksinkertaisesti sinulle ei ole tyhjentävää vastausta. On vähän kuin kysyisi sairaanhoitajalta, että mitä sairaanhoitajaopistossa opetetaan sairauksista...

täysinkyllästynyt kirjoitti:

Olet saanut jo ihan hyviä vastauksia, miksi mikään ei kelpaa? Olet ilmeisesti sama, joka on tällä palstalla ruikuttanut jo vuosia "kontakteista", joista et tunnu olevan selvillä vuosien jankkaamisen jälkeen yhtään enempää. Yksinkertaisesti sinulle ei ole tyhjentävää vastausta. On vähän kuin kysyisi sairaanhoitajalta, että mitä sairaanhoitajaopistossa opetetaan sairauksista...

Lue lisää

Onpa yksinkertaisesta asiasta saatu kovin vaikeaa, ja suorastaan jumalaton määrä tekstiä aikaiseksi! Kuten kerrotkin. Ja erilaisia menetelmiä! Kuinka nämä sitten auttavat sen OIKEAN hammaskontaktin ja purennan tekemisessä, ei ole vielä selvennyt, vaikka erilaisia vastauksia on tullutkin. Ovatko vastaukset sitten hyviä, jos ne eivät vastaa kysyjän tiedusteluihin, vain vastaaja on tyytyväinen?

Olenhan minäkin näistä "kontakteista" kysellyt, mutta valitettavasti asia ole vieläkään selvinnyt. Kyselyistä huolimatta. Siksipä aiheesta täytyy kysellä asiantuntijoilta, joille asia on opetettu, ja päivittäin joutuvat siihen paneutumaankin!

> On vähän kuin kysyisi sairaanhoitajalta, että mitä sairaanhoitajaopistossa opetetaan sairauksista...

Tuntuisi tuokin vertaus hieman yliampuvalta? Paremmin voisi verrata vaikkapa kysymykseen, pitääkö sairaanhoitajan pistää käytetyllä vai käyttämättömällä neulalla?

> ... Tiede ja sen ymmärtämys erottaa hammaslääkärin muusta suorittavan tason temppujen tekijästä....

On tullut selväksi, että todella kovin vaikeasta, ja tietenkin siihen tieteeseen perustuvasta aiheesta ja toiminnasta on kysymys. Edes toiminnasta, hoidoista maksavien, potilaita kiinnostaviin aiheisiin ei löydy faktaa sisältävää vastausta!

Vain tällaista tietoa tarjolla:

>... Ensimmäistäkin kertaa töitä tehdessä opetusklinikan ulkopuolella he osaavat nämä teoriassa ja käytännön kokemusta myös on.

>... Sitten harjoitellaan kädentaitoja fantomeilla eli harjoituspäillä. Tämän jälkeen harjoitellaan...

Kun kaikki osaavat näin hyvin, niin mistä johtuu, että opetusklinikan ulkopuolellakin löytyy paikkauksia, maksettuja paikkauksia, kuin sen "fantomin" suuta tarkasteltaessa? Kuin olisi temppuja tehty?

Vastauksista kirjoitti:

Onpa yksinkertaisesta asiasta saatu kovin vaikeaa, ja suorastaan jumalaton määrä tekstiä aikaiseksi! Kuten kerrotkin. Ja erilaisia menetelmiä! Kuinka nämä sitten auttavat sen OIKEAN hammaskontaktin ja purennan tekemisessä, ei ole vielä selvennyt, vaikka erilaisia vastauksia on tullutkin. Ovatko vastaukset sitten hyviä, jos ne eivät vastaa kysyjän tiedusteluihin, vain vastaaja on tyytyväinen?

Olenhan minäkin näistä "kontakteista" kysellyt, mutta valitettavasti asia ole vieläkään selvinnyt. Kyselyistä huolimatta. Siksipä aiheesta täytyy kysellä asiantuntijoilta, joille asia on opetettu, ja päivittäin joutuvat siihen paneutumaankin!

> On vähän kuin kysyisi sairaanhoitajalta, että mitä sairaanhoitajaopistossa opetetaan sairauksista...

Tuntuisi tuokin vertaus hieman yliampuvalta? Paremmin voisi verrata vaikkapa kysymykseen, pitääkö sairaanhoitajan pistää käytetyllä vai käyttämättömällä neulalla?

Lue lisää

Mutta missä se mainostettu TIETEELLINEN näkemys tuosta konkreettisesta asiasta viipyy? Vaikuttaa kuin ko. toiminnan mainososasto olisi laatinut nuo vastaukset!

Tieteellinen kirjoitti:

Mutta missä se mainostettu TIETEELLINEN näkemys tuosta konkreettisesta asiasta viipyy? Vaikuttaa kuin ko. toiminnan mainososasto olisi laatinut nuo vastaukset!

Sitä luvattua tiedettä ja faktaa hammaslääkärin paikantekoon ja tarkistuksiin kaivataan!

Eitemppuja kirjoitti:

Sitä luvattua tiedettä ja faktaa hammaslääkärin paikantekoon ja tarkistuksiin kaivataan!

Eikö tähän tiedettä noudattavaan hammashoitoon todellakaan ole mitään ohjeita paikkojen tekoon ja tarkastuksiin, vai ovatko ne siellä "salaisissa kansioissa"?

Kaikessa terveydenhoidossahan on ohje-, viitearvot ja toleranssit.
Esim. laboratoriotuloksissa. Nehän ovat kaiken perusta. Jos arvot ovat viitearvojen sisällä, potilas on terve, vaikka kuinka tuntisi itsensä sairaaksi.
Näinhän se menee. Mm. kilpirauhaspotilaat.

Ohjearvot kirjoitti:

Eikö tähän tiedettä noudattavaan hammashoitoon todellakaan ole mitään ohjeita paikkojen tekoon ja tarkastuksiin, vai ovatko ne siellä "salaisissa kansioissa"?

Kaikessa terveydenhoidossahan on ohje-, viitearvot ja toleranssit.
Esim. laboratoriotuloksissa. Nehän ovat kaiken perusta. Jos arvot ovat viitearvojen sisällä, potilas on terve, vaikka kuinka tuntisi itsensä sairaaksi.
Näinhän se menee. Mm. kilpirauhaspotilaat.

Lue lisää

Olipa todellakin uskomattoman vaikea kysymys!

Vastaus tähän uskomattoman vaikeaan kysymykseen on 0,01 mm!

SELÖYTYISITTENKIN kirjoitti:

Olipa todellakin uskomattoman vaikea kysymys!

Vastaus tähän uskomattoman vaikeaan kysymykseen on 0,01 mm!

> Jos hammas on korjaavan hoidon tarpeessa, hammas pyritään muotoilemaan sen malliseksi kuin mikä sen luonnollisesti kuuluisi olla, siitä seuraa, että myöskin hampaiden kosketuspintojen toisiin hampaisiin nähden pitäisi tulla oikein....

Pyritään, pitäisi. Näin sitä pitäisi, mutta tapahtuuko näin, se onkin jo siinä "korkeammassa käressä". Entä vastaako se sitä mainostettua tieteellisyyttäkin?

Tuossa 0,01 mm:n ohjeessa voidaan nähdä jo jotain faktaa, jopa tieteellisyyttäkin!

Yksisadasosa kirjoitti:

> Jos hammas on korjaavan hoidon tarpeessa, hammas pyritään muotoilemaan sen malliseksi kuin mikä sen luonnollisesti kuuluisi olla, siitä seuraa, että myöskin hampaiden kosketuspintojen toisiin hampaisiin nähden pitäisi tulla oikein....

Pyritään, pitäisi. Näin sitä pitäisi, mutta tapahtuuko näin, se onkin jo siinä "korkeammassa käressä". Entä vastaako se sitä mainostettua tieteellisyyttäkin?

Tuossa 0,01 mm:n ohjeessa voidaan nähdä jo jotain faktaa, jopa tieteellisyyttäkin!

Lue lisää

Mikä mikä? Mikä lukitsi hammaslääkärin koneen näppäimet, kun piti keskustella tästä ihan jokapäiväisestä aiheesta?

Tämähän tulee hammaslääkärille eteen ja huomioitavaksi joka päivä, ja lähes jokaisen potilaan kohdalla. Ainakin niiden, jotka ostavat asiantuntijalta hampaiden paikkauksen, ja hammaslääkäri tekee, myy sen!

Hammaskontaktit kirjoitti:

Mikä mikä? Mikä lukitsi hammaslääkärin koneen näppäimet, kun piti keskustella tästä ihan jokapäiväisestä aiheesta?

Tämähän tulee hammaslääkärille eteen ja huomioitavaksi joka päivä, ja lähes jokaisen potilaan kohdalla. Ainakin niiden, jotka ostavat asiantuntijalta hampaiden paikkauksen, ja hammaslääkäri tekee, myy sen!

Lue lisää

Taisi hammaslääkäri kyllästyä väittelyyn. Halusi vastata tavallisten ihmisten ongelmiin, mutta kun ketju alkoi mennä väittelyksi hammashoidosta ja koulutusmetodeista, totesi että tulipa haukattua liian iso kakku.

Kyllä minäkin jättäisin vastailematta tällaisiin juupas-eipäs väittelyihin ja keskittyisin asiallisiin kysymys-vastaus pareihin.

Lue_aloitusotsikko kirjoitti:

Taisi hammaslääkäri kyllästyä väittelyyn. Halusi vastata tavallisten ihmisten ongelmiin, mutta kun ketju alkoi mennä väittelyksi hammashoidosta ja koulutusmetodeista, totesi että tulipa haukattua liian iso kakku.

Kyllä minäkin jättäisin vastailematta tällaisiin juupas-eipäs väittelyihin ja keskittyisin asiallisiin kysymys-vastaus pareihin.

Lue lisää

Mistäs "juupas-eipäs väittelystä" on kysymys? Kysymyshän koski aivan tavallisten ihmisten perusasioita, kuten joku tuolla aikaisemmin asian jo ilmaisikin!

Perusasiat kirjoitti:

Mistäs "juupas-eipäs väittelystä" on kysymys? Kysymyshän koski aivan tavallisten ihmisten perusasioita, kuten joku tuolla aikaisemmin asian jo ilmaisikin!

Tavallinen, vähemmän koulutettu kansalainen kuvittelee, että oikealla, tasapainoisella purennalla ja hampaiden kontakteilla on suurikin merkitys hampaiden hoidossa. Myös jopa pään-ja niskan alueen kiputiloissakin!

Mutta enemmän, vuosien alan koulutuksen jälkeen, sillä ei näytä olevan suurtakaan merkitystä hampaiden, saati terveyden hoidossa.

"Googlehammaslääkäriltä" löytyi vihdoin sitä kauan kaivattua, etsittyä tietoa, joka näytti nettihammaslääkäreille olevan kovin vierasta, jopa utopiaa. Vai onko se sitä vain "salaisissa kansioissa" olevaa vaiettua tietoa?

http://www.medident.fi/leukanivelongelmat-purentahairiot/

Mitä mieltä nettihammaslääkärimme on juurihoidetuista hampaista?

Faktapohjaista tietoa luvattiin, mutta kuten havaittiin, kovin epämääräiseksi jäi keskusteluyritykset jopa oikeista hammaskontakteista ja purennan tasapainosta sekä niiden aiheuttamista ongelmistakin!

http://magneettimedia.com/totuus-juurihoidoista/

Kysymyshammaslääkärille kirjoitti:

Mitä mieltä nettihammaslääkärimme on juurihoidetuista hampaista?

Faktapohjaista tietoa luvattiin, mutta kuten havaittiin, kovin epämääräiseksi jäi keskusteluyritykset jopa oikeista hammaskontakteista ja purennan tasapainosta sekä niiden aiheuttamista ongelmistakin!

http://magneettimedia.com/totuus-juurihoidoista/

Lue lisää

Magneettimedia on humpuukilähde.

Kukaan_ei_usko kirjoitti:

Magneettimedia on humpuukilähde.

Kysymys ei koskenut Magneettimediaa, vaan ASIAA josta ko. julkaisu kirjoittaa!

Mutta olikohan tämä kysymys hampaiden kontakteista ja purennasta aivan liian vaikea vai jopa turha kysymys, kun ei näy minkäänlaista vastausta?

Laajasti paikattu hammas ei luonnollisesti ole yhtä kestävä kuin terve hammas. Varsinkin alaetuhampaat ovat luonnostaan niin pienikokoisia, että jo hampaan läpi juurihoidon suorittaminen heikentää hammasta varsin paljon. Olet ehkä huomannut, kuinka kapeita alaetuhampaat ovat ienrajasta. Kuvittelepa siihen keskelle vielä ontelo, jolloin hampaan reunat voivat jäädä todella ohuiksi. Alttiimpia "katkeamiselle" tai isolle lohkeamisille ovat haukkaustilanteet, jolloin hampaisiin kohdistuu kovaa vääntöä. Mitä kovempaa ruokaa puret, sitä suurempi rasitus... kehotan välttämään siis kovan puremista eli varo porkkanoita, pähkinää, kovaa leivänreunaa...

Ymmärsi vihdoinkin ettei tästä saa palkkaa eikä uusia potilaita. Sitten vielä jotkut alkaa haukkumaan, kuka sitä viitsii kärsiä vapaaehtoisesti.

Tuli_järkiinsä kirjoitti:

Ymmärsi vihdoinkin ettei tästä saa palkkaa eikä uusia potilaita. Sitten vielä jotkut alkaa haukkumaan, kuka sitä viitsii kärsiä vapaaehtoisesti.

> Ymmärsi vihdoinkin ettei tästä saa palkkaa eikä uusia potilaita....

Sehän täällä kirjoittavilta ja kyseleviltä on näköjään aivan unohtunut, että palkka ja rahahan se on tärkeintä noissa hommissa!

Sen sijaan havainnoitsija on aivan väärässä, ettei uusia potilaita tästä saisi.
Uusia potilaita olisi tulossa pilvin pimein, jos hammaslääkäri vain kertoisi rehellisesti kuinka hän KONKREETTISESTI huomioi ja hoitaa potilaansa.
Kas, kun potilaan usko ja luottamus hammaslääkäriin ja hänen POTILAAN eduksi tekemisiinsä on lähtökohta tällaisessa toiminnassa!

Valitettavasti tuo vaatimus ei näyttäisi aivan toteutuvan noissa ylimalkaisissa hammaslääkäri(e)n esityksissä.

> Sitten vielä jotkut alkaa haukkumaan, kuka sitä viitsii kärsiä vapaaehtoisesti.

Missä kohdin kertomaasi haukkumista on tapahtunut?

Taisi kyllästyä jo kun neuvot eivät kelvanneet ja alkoi syntyä väittelyitä keskustelijoiden kanssa.

Meni_jo kirjoitti:

Taisi kyllästyä jo kun neuvot eivät kelvanneet ja alkoi syntyä väittelyitä keskustelijoiden kanssa.

Minkälaisia neuvoja onkaan annettu?

muuta en osaa kommentoida asiaan kuin vaan tosta hammashoidon hinnasta..itse kävin yksityisellä kuvauttamassa tulehtuneen hampaan ja sieltä päädyin sitten kunnalliseen jossa poistattivat hampaan ja kalliiksi tuli ..ensinnäkin hinnaksi koitui 90e omavastuu ,,niin ja siis tuoltahan ei kela alennusta saakaan...ja sokerina pohjalla aamulla operoitiin ja käskettiin välttämään fyysistä tekemistä eli ei töihin ja ei myöskään sairaslomaa vaan palkaton päivä omaan piikkiin jotenka hinnaksi tuli vajaa 200e ..eli voisi todeta että yksittäisellä olisin selvinnyt liki puolet halvemmalla kun olisin mennyt työpäivän jälkeen. niin ja kunnallis puolella nousi hinnat keväällä oliko 30 prosenttia...joten duunarilla ei ole varaa käydä kunnallisella hammashoidossa

Ensin vastaus nimimerkille Kalevi--. Kunnallisella puolella potilas varaa itse ajan jatkohoitoon, ellei lääkäri anna sitä heti vastaanotolla. Yksi vaihtoehto on myös se että lääkäri ei etsi jatkoaikaa itselleen, vaan pyytää potilasta varaamaan ajan ennen poislähtöään hammashoitolan toimistosta. Kunnallisen puolen lääkäri ei kutsu potilasta jatkohoitoon. Kun juuren tulehdus on hoidettu, hammas todennäköisesti asettuu paikalleen eikä sitä tarvitse tukea muihin hampaisiin.

Sitten nimimerkille kylänäinvaanon. Kunnallisen puolen hammashoidon taksat ovat edelleen edullisia verrattuna yksityispuoleen, Kelakorvauksen jälkeenkin. Ei ne kunnallisen puolen hinnat nousseet paljoakaan ja kyllä yksityispuolikin nostaa hintoja, Kela ei kuitenkaan korota taksojaan. Itse ainakin totesin vuosi sitten että n. kuukauden välein yksityispuoli veloitti hampaan poistosta selvästi enemmän kuin kunnallinen.

Luitko mitä yllä kirjoitin? Minun tapauksessa kunnallisella tuli tuplaten hintaa enemmin kuin yksityispuolella iltaaikana

Nuo hinnatkin ovat huomion arvoisa pohtia, mutta vielä tärkeämpää on MITÄ sillä hinnalla saa?
Valitettavan useasti käy kuten runossa, että moni kakku päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä!

Kylänäinvaanon kirjoitti:

Luitko mitä yllä kirjoitin? Minun tapauksessa kunnallisella tuli tuplaten hintaa enemmin kuin yksityispuolella iltaaikana

Kyllä luin, mutta sinä laskit kunnalliseen hammashoitoon palkkamenetyksesikin. Joissakin kunnissa on mahdollista päästä myös iltavastaanotolle.

Hoidon_erot kirjoitti:

Kyllä luin, mutta sinä laskit kunnalliseen hammashoitoon palkkamenetyksesikin. Joissakin kunnissa on mahdollista päästä myös iltavastaanotolle.

niin eli jutun pointti on se että TYÖSSÄ KÄYVÄN IHMISEN ON EDULLISEMPI KÄYDÄ YKSITYISELLÄ HOIDATTAMASSA HAMPAANSA KUIN KUNNALLISPUOLELLA! eli SE MAKSAA ENEMMIN RAHAA....PISTE

Lolita Barbarella aus Virginislands.

Eipä tähän ketjuun tule kovin paljon kysymyksiä, joten lukemniseen ja vastaamiseen ei mene tuntitolkulla aikaa. Eiköhän vartti illassa riitä, useimmiten vähemmänkin ja luultavasti sellainen aika löytyisi. Mutta epäilenpä että taustalla on se ettet pystynyt rahastamaan näillä ohjeilla eikä asiakkaitakaan voi hankkia tällä tavalla. Mutta aikansa kutakin.

Minulla on sairauksia vaikea taas mennä hammaslääkäriin kun kipeä hammas on lohkennu paikka ja pois ei voi ottaa hammasta sanottiin tulee kuolio kun mulla on osteoporoosi todettu syön lääkkeitä nyt menossa lääke kuuri .kestää neljä vuotta lääke hoito.jännitystä on hampaan takia miten käy toivon pian vastausta

"Avustukset" jää siihen mitä Kela korvaa yksityispuolen hoidosta. Kaiken muun pitää maksaa itse.

En ole hammaslääkäri ja ilmeisesti aloittaja on jo hylännyt tämän ketjun.

Keinoluuta joudutaan istuttamaan kun leukaluuta ei ole riittävästi implantin varmaan kiinnittymiseen. Tuollainen 200 euron lisähinta implantin laiton kokonaishintaan on suhteellisen pieni ja sillä saa varmuuden että implantti myös pysyy.

Niin, ajattelin kyllä että miksi juuri jo hampaanpoiston yhteydessä keinoluuta lisätään, kun leukaluuta varmasti vielä on. Ymmärrän keinoluun tapauksissa jossa implantti laitetaan jo vusia sitten poistetun hampaan tilalle, jolloin leukaluu jo vatmasti on vetäytynyt.
Hammaslääkäri itsekin myönsi että keinoluu voidaan asettaa tarvittaessa sitten kun keinojuurta aletaan laittaa, eli n. puolen vuoden kuluttua, ettei tapauksessani keinoluun lisääminen mielestäni vielä poiston yhtedessä ole välttämätöntä.

Tässä käynnissä lääkäri laskutti erikseen myöskin ompelun, röntgenkuvan sekä poiston. Ihmettelin myöskin ettei kumpikaan ei hammaslääkäri enenmpää kuin hoitajakaan käyttäneet suusuojainta koko toimenpitteen aikna.
Muutama muukin seikka jäi mietityttämään, ja varmaa onkin että puolen vuoden kuluttua suuntaan kyllä jollekin toiselle hammaslääkärille, kun tulee keinojuuren , sekä myöhemmin hampaanlaiton aika.

Tuo aloitusviestin kirjoittanut henkilö ei varmaankaan enää vastaile täällä.

Jos olet muuttanut opiskelemaan Tampereelle, oletettavasti myös asut siellä. Miksi et ole tehnyt muuttoilmoitusta jos olet vielä kirjoilla entisessä kunnassa. Jos olet vielä kirjoilla vanhassa asuinkunnassa, sen kunnan hammashoidon pitäisi hoitaa sinua. Mutta ellet pysty matkustamaan sinne hoitoon, voit myös hakea terveyskeskuksen vaihtoa Tampereelle, jonka jälkeen saat hoidon sieltä. Mikäli ehdit täysi-ikäiseksi, jatkohoidot ovat sitten maksullisia.

Ota vaikkapa yhteyttä nykyisen asuinpaikkasi terveyskeskukseen ja kysy miten tuo vaihto tehdään.

Soita hammaslääkäriin ja varaa aika.