Vielä löytyy auttavia ja myötätuntoisia ihmisä

eppu2

65

196

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eppu2
    • Löytyy. Uutiset vaan unohtaa ne.
      Yksi tuttava kertoi kerran vuosi sitten kuinka joutui tuoreelle kolaripaikalle, joku oli vetänyt rekkaa päin. Ihmiset olivat nopeasti järjestäytyneet auttamaan, yksi soitti hätäkeskukseen, toinen hoiti liikennettä, joku auttoi rekkakuskia ja loput peittivät pikku-auton ikkunat takeillaan ohiajavien katseilta. Nousi kyyneleet silmiin kun hän kertoi, syvä kunnioitus tavallisia ihmisiä kohtaan.
      Jokunen vuosi sitten oli sellaisia autoja jotka jättivät tien reunaan, kolme kertaa itse asiassa, ja kolme kertaa sain apua.
      Ihminen on kultaa kun sille tuulelle asettuu.

      • p.m.nic

        Eipä ole ollut edes tapana kääntää selkää millekään hädänalaiselle asialle. Ainoa ristiriita nykyaikana on teiden varsilla silloin tällöin hätävilkut päällä olevat autot. Kun niistä ei ota selvää, onko muka hätä vai onko joku vaan ajanut sivuun hoitaakseen tärkeän puhelun. Sellaisiakin on paljon.
        Eli ne vanhat säännöt varoituskolmio ja konepelti ylös, olkoon hädällä nimi mikä hyvänsä, niin ohiajaja tietää, että jossain piiputtaa. Pääasiassa bensamittari.


      • eppu2

        Hieno kertomus, tämäntapaisia juttuja kaivattaisiin nykyaikana.
        Muistan kerran, kun itse osuin kolaripaikalle (yli 30v) olin auttamassa nostamisessa.
        Illan aikana pesin moneen kertaan käsiäni, joihin olin saanut verta. Jotenkin siitä tapahtumasta ei heti päässyt irti.
        Itseäni liikutti tuo, kun junassa luki tuntematon maitotilan ahdingosta ja tuntemattomat auttoivat sähkölaskun maksamisessa.


      • eppu2
        p.m.nic kirjoitti:

        Eipä ole ollut edes tapana kääntää selkää millekään hädänalaiselle asialle. Ainoa ristiriita nykyaikana on teiden varsilla silloin tällöin hätävilkut päällä olevat autot. Kun niistä ei ota selvää, onko muka hätä vai onko joku vaan ajanut sivuun hoitaakseen tärkeän puhelun. Sellaisiakin on paljon.
        Eli ne vanhat säännöt varoituskolmio ja konepelti ylös, olkoon hädällä nimi mikä hyvänsä, niin ohiajaja tietää, että jossain piiputtaa. Pääasiassa bensamittari.

        Tuota asiaa olen itsekin tienpäällä miettinyt. Mutta jos näkee jonkun puhelimessa, niin ei kai silloin isompaa hätää ole.
        Liftareita ei paljon näe, mutta en yksinäisenä naisena kyllä uskaltaisi ottaa kyytiin.


      • ent.siivoojaparka
        p.m.nic kirjoitti:

        Eipä ole ollut edes tapana kääntää selkää millekään hädänalaiselle asialle. Ainoa ristiriita nykyaikana on teiden varsilla silloin tällöin hätävilkut päällä olevat autot. Kun niistä ei ota selvää, onko muka hätä vai onko joku vaan ajanut sivuun hoitaakseen tärkeän puhelun. Sellaisiakin on paljon.
        Eli ne vanhat säännöt varoituskolmio ja konepelti ylös, olkoon hädällä nimi mikä hyvänsä, niin ohiajaja tietää, että jossain piiputtaa. Pääasiassa bensamittari.

        Niinhän ne maantierosvot tekevä. Usein houkutuslintuna on vielä avutoman näköinen naisihminen. Piiputuksen syynä ryöstö.
        http://www.hs.fi/kotimaa/a1426477457553
        Suomessa ollaan vielä niin viattoman tietämättömiä maailman pahuudesta ja halutaan olla jonkunlaisia laupiaita samarialaisia.
        En pysähtyisi Ruotsissa. Nykyisin on jokaisella kännykkä. Jos auto jää tielle, niin voivat itse soittaa apua. Enin missä voisin auttaa on, että ohi ajellessa soittaisin poliisille ja kertoisin, että siellä näkyy jääneen joku liikenteen tukoksi.


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Niinhän ne maantierosvot tekevä. Usein houkutuslintuna on vielä avutoman näköinen naisihminen. Piiputuksen syynä ryöstö.
        http://www.hs.fi/kotimaa/a1426477457553
        Suomessa ollaan vielä niin viattoman tietämättömiä maailman pahuudesta ja halutaan olla jonkunlaisia laupiaita samarialaisia.
        En pysähtyisi Ruotsissa. Nykyisin on jokaisella kännykkä. Jos auto jää tielle, niin voivat itse soittaa apua. Enin missä voisin auttaa on, että ohi ajellessa soittaisin poliisille ja kertoisin, että siellä näkyy jääneen joku liikenteen tukoksi.

        Niihin aikoihin maantierosvoilu oli vasta tekemässä tuloa. Mutta kai ihmiset vähän kuitenkin voi tiirailla, että onko tämä sen näköinen että kaipaa apua vai ei. Nykyisin auton rekkari on kuin sormenjälki, yksi tekstari ja tiedät kuka auton omistaa.
        Ei tarkoita kuitenkaan että luottaisin jokaiseen vastaantulevaan. Naisella on vähän huonommat mahikset selvitä jos oikein huonosti tahtoo mennä. Mutta kai järkeä voi käyttää, laskeskella vaihtoehtoja päässä ja päättää vasta sen jälkeen.


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Niinhän ne maantierosvot tekevä. Usein houkutuslintuna on vielä avutoman näköinen naisihminen. Piiputuksen syynä ryöstö.
        http://www.hs.fi/kotimaa/a1426477457553
        Suomessa ollaan vielä niin viattoman tietämättömiä maailman pahuudesta ja halutaan olla jonkunlaisia laupiaita samarialaisia.
        En pysähtyisi Ruotsissa. Nykyisin on jokaisella kännykkä. Jos auto jää tielle, niin voivat itse soittaa apua. Enin missä voisin auttaa on, että ohi ajellessa soittaisin poliisille ja kertoisin, että siellä näkyy jääneen joku liikenteen tukoksi.

        Kyllähän se tosi on, että nykyään saa olla varovaisempi joka sektorilla, kuin ennen.
        Enää ei voi vaan pelkästään luutaa laittaa oven taa merkiksi, ettei olla kotona.


      • eppu2 kirjoitti:

        Hieno kertomus, tämäntapaisia juttuja kaivattaisiin nykyaikana.
        Muistan kerran, kun itse osuin kolaripaikalle (yli 30v) olin auttamassa nostamisessa.
        Illan aikana pesin moneen kertaan käsiäni, joihin olin saanut verta. Jotenkin siitä tapahtumasta ei heti päässyt irti.
        Itseäni liikutti tuo, kun junassa luki tuntematon maitotilan ahdingosta ja tuntemattomat auttoivat sähkölaskun maksamisessa.

        Varsinkin se, kun kamu kertoi että auton ikkunoita oli peitetty, oli minusta todella kaunis ele. Kun on niitä vinksahtaneita liikenteessä myös, jotka pysähtyy ottamaan kuvia.
        Sun linkittimä kertomus oli aivan ihana. Ja kivaa että noita tarinoita kerrotaan, eikä vaan kaikkea skeidaa. Itteäni ainakin vaivaa kun huomaan että luottamus ihmisiä kohtaan murenee reunoista. Kuitenkin suurin osa ihmisistä on kunnollisia ja muita ajattelevia. Harmittaa kun joku pilaantunut herne pilaa koko keiton :)


      • p.m.nic kirjoitti:

        Eipä ole ollut edes tapana kääntää selkää millekään hädänalaiselle asialle. Ainoa ristiriita nykyaikana on teiden varsilla silloin tällöin hätävilkut päällä olevat autot. Kun niistä ei ota selvää, onko muka hätä vai onko joku vaan ajanut sivuun hoitaakseen tärkeän puhelun. Sellaisiakin on paljon.
        Eli ne vanhat säännöt varoituskolmio ja konepelti ylös, olkoon hädällä nimi mikä hyvänsä, niin ohiajaja tietää, että jossain piiputtaa. Pääasiassa bensamittari.

        Mulla ei ollut bensapulaa, vaan merkkiauto nimeltä Volvo :) Eikö se tarkoita että "minä pyörin"? Kyllähän se, alamäkeä.
        En olisi uskonut että tuntemattoman kyytiin hyppäisin, liian arka sellaiseen, mutta ihmistuntemukseeni luotan. Ei ole tähän päivään mennessä pettänyt. Toisin kuin Volvo.


      • eppu2
        hmp.f kirjoitti:

        Varsinkin se, kun kamu kertoi että auton ikkunoita oli peitetty, oli minusta todella kaunis ele. Kun on niitä vinksahtaneita liikenteessä myös, jotka pysähtyy ottamaan kuvia.
        Sun linkittimä kertomus oli aivan ihana. Ja kivaa että noita tarinoita kerrotaan, eikä vaan kaikkea skeidaa. Itteäni ainakin vaivaa kun huomaan että luottamus ihmisiä kohtaan murenee reunoista. Kuitenkin suurin osa ihmisistä on kunnollisia ja muita ajattelevia. Harmittaa kun joku pilaantunut herne pilaa koko keiton :)

        Nykyään, kun jokaisella on nuo kännykät, kaikki mahdollinen kuvataan.
        Toisinaan näkee lehtijuttuja siitä, että mennään vaan ohi, eikä pysähdytä katsomaan, vaikka joku makaisi maassa.
        Taisipa taannoin, olla telkkarissakin, sellainen kokeilu, jossain ajakohtaiohjelmassa, että pysähtyykö kukaan katsomaan lähemmin.
        On ihan mukava välillä lukea toisenlaistakin juttua.


      • ent.siivoojaparka
        hmp.f kirjoitti:

        Niihin aikoihin maantierosvoilu oli vasta tekemässä tuloa. Mutta kai ihmiset vähän kuitenkin voi tiirailla, että onko tämä sen näköinen että kaipaa apua vai ei. Nykyisin auton rekkari on kuin sormenjälki, yksi tekstari ja tiedät kuka auton omistaa.
        Ei tarkoita kuitenkaan että luottaisin jokaiseen vastaantulevaan. Naisella on vähän huonommat mahikset selvitä jos oikein huonosti tahtoo mennä. Mutta kai järkeä voi käyttää, laskeskella vaihtoehtoja päässä ja päättää vasta sen jälkeen.

        Mitäs hyötyä sinulla on siitä, että tiedät mistä auto on vuokrattu tai varastettu tai kenen varastetut rekisterikilvet siinä autossa on?


      • eppu2 kirjoitti:

        Nykyään, kun jokaisella on nuo kännykät, kaikki mahdollinen kuvataan.
        Toisinaan näkee lehtijuttuja siitä, että mennään vaan ohi, eikä pysähdytä katsomaan, vaikka joku makaisi maassa.
        Taisipa taannoin, olla telkkarissakin, sellainen kokeilu, jossain ajakohtaiohjelmassa, että pysähtyykö kukaan katsomaan lähemmin.
        On ihan mukava välillä lukea toisenlaistakin juttua.

        Jossain vaiheessa jopa hesarilla oli kotimaan jutuissa linkki, että maksavat kuvasta. Tulee kiire räpsiä kuva ennen kuin soittaa apua paikalle. Ja jos on Lumia, se on hidasta :))
        Muistan sellaisen tavallaan dokumentin, missä joku nainen oli pukeutunut sairaalavaatteisiin ja mennyt Helsinkiin kävelylle. Ei harmaata aavistusta miten se päättyi, mutta aika kauas sairaalasta taisi päästä.
        Mutta tiukilla ajoilla on sellainen vaikutus, että ihmiset ajautuu lähemmäksi toisiaan, pitävät enemmän yhtä. Ehkä pakolaisvyöry ja talouskriisi ei ole pelkästään pahasta?


      • ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Mitäs hyötyä sinulla on siitä, että tiedät mistä auto on vuokrattu tai varastettu tai kenen varastetut rekisterikilvet siinä autossa on?

        No vaikka sellaista hyötyä, että just sitä autoa en auta? Tai että mun omaiset tietää mistä etsiä mut?
        Saahan ihminen luottavainen olla, mutta ei tyhmä. Äkkiä sen tekstarin näppäilee puhelimeen ja lähettää. Pieni henkivakuutus, mutta kuitenkin.


      • p.m.nic
        eppu2 kirjoitti:

        Kyllähän se tosi on, että nykyään saa olla varovaisempi joka sektorilla, kuin ennen.
        Enää ei voi vaan pelkästään luutaa laittaa oven taa merkiksi, ettei olla kotona.

        Kyllä mä vaan mökillä olen käyttänyt katuharja ovea vasten tai lapio ilmoitusta, etten ole tavattavissa juuri sillä hetkellä, vaan esimerkiksi saunassa tai kylillä käymässä ja ulkorakennukset ovat aina auki, yötä päivää kun olen siellä. Käytän sanontaa jos joku osuu kohdalle ja veisi vaikka työ värpäkkeitä porakoneet sun muut (aitasta) niin sehän on vain 1 osuma yli 5 miljoonasta mahdollisuudesta. Ja miksi ventovieras tuntematon osuisi juuri siihen kohtaa maapalloa ;) Silloin hän olisi ansainnut porakoneensa ja työkalut ja niitäkin niukasti; tuskin jalkamies paljoa veisi ja tuntematon ei auton kanssa osu siihen pihaan.


      • o-orvokki
        hmp.f kirjoitti:

        Jossain vaiheessa jopa hesarilla oli kotimaan jutuissa linkki, että maksavat kuvasta. Tulee kiire räpsiä kuva ennen kuin soittaa apua paikalle. Ja jos on Lumia, se on hidasta :))
        Muistan sellaisen tavallaan dokumentin, missä joku nainen oli pukeutunut sairaalavaatteisiin ja mennyt Helsinkiin kävelylle. Ei harmaata aavistusta miten se päättyi, mutta aika kauas sairaalasta taisi päästä.
        Mutta tiukilla ajoilla on sellainen vaikutus, että ihmiset ajautuu lähemmäksi toisiaan, pitävät enemmän yhtä. Ehkä pakolaisvyöry ja talouskriisi ei ole pelkästään pahasta?

        Muistaakseni ko. naisihminen sai kuljeskella ihan rauhassa kaupungilla, eikä kukaan pysähtynyt ottamaan selvää asiasta ja auttamaan. Ei ainakaan pitkään, pitkään aikaan.


    • kesääntyvä

      Noita positiivisia tapauksia saisi tulla esiin samalla vauhdilla kuin negatiivisiakin.

      • eppu2

        Kumpa tulisi edes jonkun verran enemmän.
        Ihmisluonto on kummallinen, se negatiivinen uutinen ylittää uutiskynnyksen helpommin.
        Katastroofeja ja isoja onnettomuuksia vatvotaan mediassa, niin, että toisinaan tulee jo sellaisiakin ajatuksia, että voi taasko. Kalutaan ja kalutaan kaikki irti.


      • kylmätotuus

        Olen samaa mieltä kuin nimim. "kesyyntyvä" ja eppu2.
        Varmaan noissa arjenteoissa on enemmän positiivisia kuin negatiivisia.
        Ne eivät vaan kiinnosta mediaa ja jäävät vaille huomiota.

        Onhan paljon "raflaavampaa" kertoa ilkeästä naapurista, joka juoksentelee nakuna kesällä kotipihallaan häiriköiden naapureitaan kuin kirjoittaa henkilöstä, joka tekee lumityöt ja ajaa nurmikonkin huonokuntoisen naapurinsa tontilla.

        Arvi Lind -ehkä paras ylen uutisankkuri- kertoo nyt kuitenkin hyviä uutisia.
        https://www.youtube.com/watch?v=FOI6Mtwj-4Y


      • kylmätotuus

      • eppu2
        kylmätotuus kirjoitti:

        Olen samaa mieltä kuin nimim. "kesyyntyvä" ja eppu2.
        Varmaan noissa arjenteoissa on enemmän positiivisia kuin negatiivisia.
        Ne eivät vaan kiinnosta mediaa ja jäävät vaille huomiota.

        Onhan paljon "raflaavampaa" kertoa ilkeästä naapurista, joka juoksentelee nakuna kesällä kotipihallaan häiriköiden naapureitaan kuin kirjoittaa henkilöstä, joka tekee lumityöt ja ajaa nurmikonkin huonokuntoisen naapurinsa tontilla.

        Arvi Lind -ehkä paras ylen uutisankkuri- kertoo nyt kuitenkin hyviä uutisia.
        https://www.youtube.com/watch?v=FOI6Mtwj-4Y

        Kyllä Arvi Lind oli paras.
        Tuosta jäi eritoten mieleeni tuo syrjäytymisrahasto. Jotain tälläisia uusia ideoita sitä tarvittaisiin nykypäivänäkin.
        Miksipä Yle ei voisi vaikka laittaa omaa ohjelmaa vaikkapa otsikolla, hyvät uutiset kuukausittain.
        Siinä kerrottaisiin esim. mitä on saatu aikaan kehitysmäärärahoilla.
        Paljonko turvapaikansaaneita on työllistetty.
        Montako uutta työpaikkaa on luotu. jne...
        Sitten olisi vaikka loppukaneettina pikku uutinen, arjen elämästä, vaikkapa, kuinka naapuri auttoi naapurinsa auton ojasta ja niimpä tämä ehti ajoissa lääkäriin.


      • kylmätotuus
        eppu2 kirjoitti:

        Kyllä Arvi Lind oli paras.
        Tuosta jäi eritoten mieleeni tuo syrjäytymisrahasto. Jotain tälläisia uusia ideoita sitä tarvittaisiin nykypäivänäkin.
        Miksipä Yle ei voisi vaikka laittaa omaa ohjelmaa vaikkapa otsikolla, hyvät uutiset kuukausittain.
        Siinä kerrottaisiin esim. mitä on saatu aikaan kehitysmäärärahoilla.
        Paljonko turvapaikansaaneita on työllistetty.
        Montako uutta työpaikkaa on luotu. jne...
        Sitten olisi vaikka loppukaneettina pikku uutinen, arjen elämästä, vaikkapa, kuinka naapuri auttoi naapurinsa auton ojasta ja niimpä tämä ehti ajoissa lääkäriin.

        Kaunis ohjelmaehdotus sinulta Ylen uutistoimitukselle. Se jäänee kuitenkin vain unelmaksi, vaikka tiedetäänkin , että positiivisuus kasvattaa positiivisuutta.
        Jostain minulle tuntemattomasta syystä Suomessa mediat tuovat esille vain negatiivisia tapahtumia.

        Mutta ei sääntöä ilman poikkeusta.
        Urheilussa menestymistä jaksetaan hehkuttaa joka tuutissa. Siinäkin vain mitalistit ovat mainitsemisenarvoisia ja heikommin pärjänneet lauletaan suohon.
        On se niin mahtavaa, kun suomalainen voittaa vaikka saappaanheiton tai eukonkannon maailmanmestaruuden!!!
        Ylen urheiluselostaja sanoo kisan ratkettua suomalaisvoittoon:" Pasila, Porilaisten marssi!"


    • Kyllä auttamishalua on, enemmä on sopivista kohteista puutetta.
      Esimerkkitapauksessa eläimet laukaisee auttamishalun.
      Sähkö yhtiöltä hyvin julma teko katkaista karjatilalta virta.

      Ihme, ku yhteiskunnan laitokset töpeksii näin paljon.
      Maatilojen ongelmat kai johtuu EU- tukien myöhästymisestä. Maatalousvirasto kai söhilöi.
      Toinen on Valvira, mitä virkaa koko laitoksella, sen pitäisi valvoa terveyden hoitoa, ei hyvältä näytä.
      Evira on kolmas, jonka tarkoitusta e ymmärrä.
      Meni ohi aiheesta, mutta menköön.
      Palataan vielä aiheeseen. Laitapuolen kulkijalle ne auttamishalut on jo hyvin monella kortilla.

      • eppu2

        Jos miettii näitä maailmanlaajuisia auttamiskohteita, ei oikein tiedä, mikä loppujen lopuksi menee perille.
        Kumma yhtälö on sekin, että kehitysapurahojakin on pumpattu euroopan maista kehitysmaihin ja silti vaan kaikki menee hullummaksi.
        Ei haittaa vaikka vähän sivuun aiheestakin rönsyää.
        On sitä itsekin tullut mietittyä, miksi nämä, joilla pitäisi olla hommat hanskassa, tuntuvat ihan kädettömiltä.
        On se hyvä, että väärinkäytökset ja lepsuilut tulee päivänvaloon.


    • Ihanaa, että ihmiset auttavat toisiaan, vieraitakin.

      Kun kaaduin pyörällä ajaessani Helsingissä Baanalla, luokseni tuli heti kaksi ystävällistä naista ja kysyivät, millaista apua tarvitsen ja miten he voisivat auttaa. Kun jatkoin kävellen matkaa, toinen rouvista käveli pitkän matkaa rinnallani.

      Kasvoissani näkyi verisiä naarmuja ja jäätyäni kävelemään yksin, ilmestyi pian uusi ystävällinen. Hän kulki pätkän matkaa rinnallani kysyttyään voisiko olla avuksi.

      Kun pysähdyin Pressan terassille ja kävin kysymässä hotellin respasta, mistä voisin saada lasin vettä, ystävällinen työntekijä lupasi tuoda minulle vesilasin terassille. Hän toi sitten suuren olutlasillisen jäävettä ja valkoisen kuitukankaisen pyyhkeen.

      - -

      Vähän aikaa sitten kännykkäni lopetti toimintansa ja lähdin hakemaan apua alan liikkeestä. Kun en löytänytkään liikkeen toimipistettä keskustassa, kysyin apua suojatien reunalla kuulokkeet korvilla odottavalta nuorelta mieheltä. Tämä ryhtyi selailemaan kännykkäänsä ja haki tarvittavan tiedon minulle.

      Iloitsen siitä, että olen aina tarvitessani saanut apua ja välillä olen päässyt itse auttamaan apua tarvitsevia.

      • eppu2

        Hieno lukea tällaista tarinaa.
        Tien päällä olen apua saanut. Itsekin autan, jos vaan tilanteeseen osun tai joku pyytää.
        Naapurin huonojalkaista rouvaa olen autellut, kun on sattunut kasseineen yht´aikaa ovista tulemaan.


    • Itäkeskuksessa odottelin metroa ja olisin ottanut lipun puhelimeeni, vaan missään ei ollut numeroa näytillä. Kysyin eräältä naiselta tietääkö hän numeron, ei muistanut sitä, mutta soitti tyttärelleen joka tiesi. Todella avulias ihminen.
      Nyt numero on tallessa puhelimessani.
      Maalla ilman muuta autetaan naapureita, mutta että kaupunkilaisetkin.

      • eppu2

        Olen tainnut tämän joskus kertoakin.
        Tuuli oli repinyt rakenteilla olevan mökin katolta huopaa.
        Ihmettelin mihin huoparulla kadonnut terassilta.
        Selvisi, että yksi naapuri ohiajaessaan nähnyt tilanteen ja soittanut käyttämällemme urakoitsijalle.
        Vahinko oli korjattu jo ennen kuin olimme sitä nähneetkään.


      • eppu2 kirjoitti:

        Olen tainnut tämän joskus kertoakin.
        Tuuli oli repinyt rakenteilla olevan mökin katolta huopaa.
        Ihmettelin mihin huoparulla kadonnut terassilta.
        Selvisi, että yksi naapuri ohiajaessaan nähnyt tilanteen ja soittanut käyttämällemme urakoitsijalle.
        Vahinko oli korjattu jo ennen kuin olimme sitä nähneetkään.

        Todella hyvää naapuriapua.
        Meidän naapurin rouva runsaan lumipyryn aikaan lähetti töistä tekstiviestin, kysyi onko pikkutiensä aurattu, että pääsee kotiin. Vastasin että mies käy sen ajamassa puhtaaksi, ja ajaa samalla pihaankin autolle paikan.
        Tuli viesti: "ootte ihania", noin pienestä tuli hyvä mieli.


    • de-meter

      Kyllä tuollaiset uutiset, viittaan linkkiin, tekevät iloisiksi tällaisena aikana, jota kuvataan laskelmoivaksi ja välinpitämättömäksi.
      Kun puolisoni vammautui, saimme paljon apua, ihan pyytämättäkin. Nuoret auttoivat talonpidossa, tutut lähtivät kuskiksi sairaalareissuille. "Kun talo palaa, sinne mahtuu koko maailma" sanottiin ennen. Ehkä se pitää vieläkin paikkansa, vaikka meillä nyt on olevinaan tämä "virallinen palokunta" (sosiaaliturva) paloja sammuttamassa...

      • eppu2

        Tuon linkissä olevan jutun lukeminen sai ihan tipan silmään.
        Nykynuoret ovat minun mielestäni etupäässä auttavaisia ja kohteliaita.
        Tietysti aina se pienempi vähemmistö näkyy ja kuuluu enemmän.


    • Kun me hiljakkoin törmättiin moottoritien kaiteeseen esin vasempaan ja sitten oikeanpuoleiseen, hyvällä vauhdilla ja liukkaalla kelillä, niin kyllä takaa tullut autoilija pysähtyi ja varmisti että me oltiin ok ennenkuin jatkoivat matkaa.
      Tällaisia pienimuotoisia ystävällisiä eleitä ja avuntarjouksia olen saanut osakseni sekä molemmissa kotimaissani, mutta mys jenkkilässä ja Kolumbiassa. Sanoisin että avuliaat ja hyväntahtoiset ihmiset ovat olleet enemminkin sääntö kuin poikkeus elämässäni, myös maailmalla.

      • eppu2

        Juuri nuo pienimutoiset avuliaat eleet ovat mielestäni suuressa roolissa, että maailma saataisiin näyttäytymään vähän paremmalta paikalta asua.


    • wee8989

      Hesarissa oli kirjoitus etteivät matkustajat tervehdi bussikuskia.
      Eivät ihmiset kaupassakaan tervehdi ainakaan minua, kääntävät päänsä pois ettei tarvitse katsoa silmiin.
      Sama tapahtuu vieraillessani sukulaisteni luona kerrostalossa ei siellä tervehditä tai avata ovea tarvitsevalle.
      Vuosikausia törmää samoihin naamoihin mutta eivät silmämme kohtaa.
      Ystävällisyys on suomalaiselle vieras asia.
      Ulkolaisten ensimmäiset kommentit Suomesta on epäystävällisyys.

      • eppu2

        Itse käytän Tampereella ollessani bussia muutaman kerran vuodessa. Tervehdin aina bussikuskia.
        Taloyhtiön (missä asun) rapussa ja pihalla kyllä useimmat tervehtii. Oviakin availlaan puolin ja toisin. Se on täällä maalaiskaupungissa varmaan sitten eri asia, kun Hesassa.
        Maalla lapa heiluu aina.
        Liekö se suomalainen ujo ja sisäänpäin kääntynyt.
        Onhan se meidän kansanluonteemme erilainen, kuin tuolla etelämpänä.


      • de-meter

        Tuota maaseudun ja kaupunkien välistä eroa sosiaalisessa käyttäytymisessä on selitetty virikkeiden runsaudella - kaupunkimiljöössä niitä on tietysti monin kerron enemmän, jopa niin paljon, että ihmiset tuntevat tarvetta suojautua liialta. Se sitten näkyy helposti epäystävällisyytenä, vaikka kyse olisi vain oman reviirin varjelusta.
        Samalla tavalla tulkitsen sen, että nuo mainitut bussikuskit eivät juuri vastaa tervehdykseen. Silti minäkin tervehdin heitä.
        Pari tuttua, jotka ovat olleet "julkisessa ammatissa" välttävät asiointia ja ulkoilua työpaikkansa lähellä, koska mittari on tullut täyteen kontakteista työpäivän aikana.


      • kylmätotuus

        En allekirjoita väitettä, että suomalaiset olisivat epäystävällisiä. Ulkomaiset ystävänikään eivät ole kokeneet itseään kohdellun Suomessa "töykeästi".

        Olen asunut sekä Helsingin kupeessa että maaseudulla ja molemmissa paikoissa ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia.
        "Hyvät päivät" on vaihdettu ja vaikka säästä puhuttu, jos ei parempaa keksi, kun esim. samaan hissiin olemme joutuneet ja samassa rapussa asumme.
        Ehkä arkuus on ongelmamme, josta saa vaikutelman, että olisimme epäystävällisiä.

        Kenties oma asenteemme kaipaa muutosta tapaan jolla kohtaamme toisen ihmisen, jos koemme saavamme vain epäystävällistä palautetta?!

        Rohkea rokan syö!
        En ole juurikaan kokenut tilannetta, jossa vastapuoli ei olisi vastannut jotain "hyvän huomenen " toivotukseeni.

        Hyvää yötä vaan kaikille!


    • Palaan nyt vai tuohon kylmän totuuden yöllä kirjoittamaan kommenttiin siitä että "Ulkomaiset ystävänikään eivät ole kokeneet itseään kohdellun Suomessa "töykeästi".
      Perinteellisesti suomalaiset ovat kohdelleet ulkomaalaiset, etenkin länsimaalaiset turistit ja maahan asettuneet joko tilapäisesti tai pysyvästi suurella tiedonhalulla ja ystävällisyydellä. Kuusikymmentäluvulla ei ollut epätavallista tuoda liftareita tienvarrelta maalaistalon tupaan ja antaa heille lounasta ja jopa yösijaa ilmaiseksi. Ulkomaalaisiin suhtauduttiin uteliaan ystävällisesti, heidän kanssaan harjoiteltiin mielellään kielitaitoa ja eloveenat taisivat olla vähän rakastuneitakin eksoottisiin ohikulkijoihin.
      Ne ajat ovat menneet; totta on että vieraskoreutta harrastetaan vieläkin ja ulkomaalaisille (paitsi pakolaisille ja turvapaikanhakijoille, koska he katsotaan vaarallisiksi ja yhteiskunnalle rasitukseksi) osoitetaan huomaavaisuutta ja ystävällisyyttä aivan eri tavalla kun oman rapun tai naapuritalon asukkaille. Suomalaiseen kaupunkikulttuuriin kuuluu jollain tapaa tuo anonyymiteetin ihannointi. Tapakulttuuriime kuuluu että mitään ei kysytä keneltäkään (kävellään mieluummin kilometri harhaan), kenenkään apua ei pyydetä ja naapureita korkeintaan moikataan.
      Oletteko muuten huomanneet että vaikka olisi käynyt samalla lääkärillä kymmenen vuotta niin kun tapaa hänet siviilissä niin hän ei ole tuntevinaan sinua? Miksi?

      (Kyläyhteisössämme heilautamme todellakin kättä kaikille ja päiväkävelyillä pysähdymme rupattelemaan naapurin mummojen ja pappojen kanssa. Maalla on kivaa!)

      • Heikunkeikku

        "Paloma"
        En yhtään ihmettele, jos lääkäri ei ole "tuntevinaan". Vapaa-aikanaan lääkäri varmaankin tahtoo eroon työstä ja työn kautta tuntemat potilaat eivät kuulu lääkärin "tuttavapiiriin".
        Kirjoituksesi lopussa olit sulkuihin kirjoittanut "Maalla on kivaa!" ja kerroit, että päiväkävelyillä pysähdytte mummojen ja paappojen kanssa rupattelemaan. Se on kivaa varmasti teille, jos tykkäätte semmosesta. Itsestäni sanoisin niin, että jos ja vaikka löytäisin oikein kivan asunnon jostakin kauniista paikasta, mutta se paikka olisi semmonen, ettei nokkaansa "uskaltaisi" ulos pistää, kun jo olisi "pakko" ruveta mummojen paappojen kanssa rupattelemaan, niin silloin en sitä asuntoa ostaisi.
        Minä kun tahdon lenkkeillä omine ajatuksineni tai maisemaa vahdatessa, niin olisi häiritsevää jos pitäisi tämän tästä alkaa seisomaan ja juttelemaan joidenkin "tuntemattomien" ihmisten kanssa. Jos vaikka ajattelisi, että lähtee reippaasti kuntoilumielessä kävelemään sen ja sen matkan, johon kuluu niin ja niin paljon aikaa, niin pysähdykset häiritsisivät.
        Kävelyilläni oon enemmän tai vähemmän semmonen ku hevonen, jolla on silmäsuojukset molemmin puolin päätä:) En valppaasti katsele, jos jossakin kävelisi joku tuttu, jolle voisi nostaa kättä.
        Kyllä perin omituinen erakkoluonne taidan olla:)


      • Heikunkeikku kirjoitti:

        "Paloma"
        En yhtään ihmettele, jos lääkäri ei ole "tuntevinaan". Vapaa-aikanaan lääkäri varmaankin tahtoo eroon työstä ja työn kautta tuntemat potilaat eivät kuulu lääkärin "tuttavapiiriin".
        Kirjoituksesi lopussa olit sulkuihin kirjoittanut "Maalla on kivaa!" ja kerroit, että päiväkävelyillä pysähdytte mummojen ja paappojen kanssa rupattelemaan. Se on kivaa varmasti teille, jos tykkäätte semmosesta. Itsestäni sanoisin niin, että jos ja vaikka löytäisin oikein kivan asunnon jostakin kauniista paikasta, mutta se paikka olisi semmonen, ettei nokkaansa "uskaltaisi" ulos pistää, kun jo olisi "pakko" ruveta mummojen paappojen kanssa rupattelemaan, niin silloin en sitä asuntoa ostaisi.
        Minä kun tahdon lenkkeillä omine ajatuksineni tai maisemaa vahdatessa, niin olisi häiritsevää jos pitäisi tämän tästä alkaa seisomaan ja juttelemaan joidenkin "tuntemattomien" ihmisten kanssa. Jos vaikka ajattelisi, että lähtee reippaasti kuntoilumielessä kävelemään sen ja sen matkan, johon kuluu niin ja niin paljon aikaa, niin pysähdykset häiritsisivät.
        Kävelyilläni oon enemmän tai vähemmän semmonen ku hevonen, jolla on silmäsuojukset molemmin puolin päätä:) En valppaasti katsele, jos jossakin kävelisi joku tuttu, jolle voisi nostaa kättä.
        Kyllä perin omituinen erakkoluonne taidan olla:)

        Me käydään päiväkävelyllä välillä kylällä, välillä metsässä. Kylällä kulkiessa tervehdimme ja vaihdamme muutaman sanan jos tulee joku tutumpi vastaan, metsässä kävelemme kahdestaan ja ihailemme luontoa ja Daalajoenkauniita rantoja.
        Erakkoja emme ole, kumpikaan.

        Mun sisko on lekuri ja ne välttää kuin ruttoa kaikenlaisia tilaisuuksia missä joutuis pakosti näkemään potilaita. Mä en tajua sitä oikein onko todella niin että ihmiset ovat niin sivistymättömiä että menenvät kysymään neuvoja tohtoreilta privaatisti työn ulkopuolella?
        Mä voin kuvitella että lääkärit ei voi kohdata monivuotisia potilaita ihmisenä työn ulkopuolella ja vaikka vain moikata? Missään muussa ammattikunnassa en ole nähnyt vastaavanlaista käyttäytymistä. Opettajatkin moikkaavat aina tuttuja vanhempia.


      • Paloma.se.co kirjoitti:

        Me käydään päiväkävelyllä välillä kylällä, välillä metsässä. Kylällä kulkiessa tervehdimme ja vaihdamme muutaman sanan jos tulee joku tutumpi vastaan, metsässä kävelemme kahdestaan ja ihailemme luontoa ja Daalajoenkauniita rantoja.
        Erakkoja emme ole, kumpikaan.

        Mun sisko on lekuri ja ne välttää kuin ruttoa kaikenlaisia tilaisuuksia missä joutuis pakosti näkemään potilaita. Mä en tajua sitä oikein onko todella niin että ihmiset ovat niin sivistymättömiä että menenvät kysymään neuvoja tohtoreilta privaatisti työn ulkopuolella?
        Mä voin kuvitella että lääkärit ei voi kohdata monivuotisia potilaita ihmisenä työn ulkopuolella ja vaikka vain moikata? Missään muussa ammattikunnassa en ole nähnyt vastaavanlaista käyttäytymistä. Opettajatkin moikkaavat aina tuttuja vanhempia.

        Vai tänne se höpötiti-blogiti nyt siirtyi.
        Älkää enää.
        Olkaa hyvät.


        H.


      • mimmimum-..mi
        Paloma.se.co kirjoitti:

        Me käydään päiväkävelyllä välillä kylällä, välillä metsässä. Kylällä kulkiessa tervehdimme ja vaihdamme muutaman sanan jos tulee joku tutumpi vastaan, metsässä kävelemme kahdestaan ja ihailemme luontoa ja Daalajoenkauniita rantoja.
        Erakkoja emme ole, kumpikaan.

        Mun sisko on lekuri ja ne välttää kuin ruttoa kaikenlaisia tilaisuuksia missä joutuis pakosti näkemään potilaita. Mä en tajua sitä oikein onko todella niin että ihmiset ovat niin sivistymättömiä että menenvät kysymään neuvoja tohtoreilta privaatisti työn ulkopuolella?
        Mä voin kuvitella että lääkärit ei voi kohdata monivuotisia potilaita ihmisenä työn ulkopuolella ja vaikka vain moikata? Missään muussa ammattikunnassa en ole nähnyt vastaavanlaista käyttäytymistä. Opettajatkin moikkaavat aina tuttuja vanhempia.

        Kyllä ihmiset varmaan ainakin maalaislääkäriltä kyselee kaikenlaisista vaivoistaan....tavatessaan... katsellut joskus telkkarista sitä maalaislääkäri ohjelmaa...
        Yksi ammattikunta joka ei tervehdi tuntemiaan asiakkaita kadulla ....on seksityölainen....heh..luin lehdestä.


      • de-meter
        mimmimum-..mi kirjoitti:

        Kyllä ihmiset varmaan ainakin maalaislääkäriltä kyselee kaikenlaisista vaivoistaan....tavatessaan... katsellut joskus telkkarista sitä maalaislääkäri ohjelmaa...
        Yksi ammattikunta joka ei tervehdi tuntemiaan asiakkaita kadulla ....on seksityölainen....heh..luin lehdestä.

        Myöskään mielisairaalan lääkärit ja/tai hoitajat eivät tervehdi potilaitaan eivätkä näiden omaisia siviilissä. He eivät myöskään sano: "nähdään taas"
        tai "palaillaan" kun asiakas lähtee sairaalasta..))


      • paree.ettei.tunne

        Paree ettei lääkäri ole tuntevinaan. Opettaja ajattelee; kas tuossa sen villikko Valtterin äiti tulee, eläinlääkäri ajattelee; kas tuossa sen ylilihavan bulldogin omistaja lyllertää, lääkäri ajattelee; kas tuossa ne pahat peräpukamat tulee.


      • eppu2
        Heikunkeikku kirjoitti:

        "Paloma"
        En yhtään ihmettele, jos lääkäri ei ole "tuntevinaan". Vapaa-aikanaan lääkäri varmaankin tahtoo eroon työstä ja työn kautta tuntemat potilaat eivät kuulu lääkärin "tuttavapiiriin".
        Kirjoituksesi lopussa olit sulkuihin kirjoittanut "Maalla on kivaa!" ja kerroit, että päiväkävelyillä pysähdytte mummojen ja paappojen kanssa rupattelemaan. Se on kivaa varmasti teille, jos tykkäätte semmosesta. Itsestäni sanoisin niin, että jos ja vaikka löytäisin oikein kivan asunnon jostakin kauniista paikasta, mutta se paikka olisi semmonen, ettei nokkaansa "uskaltaisi" ulos pistää, kun jo olisi "pakko" ruveta mummojen paappojen kanssa rupattelemaan, niin silloin en sitä asuntoa ostaisi.
        Minä kun tahdon lenkkeillä omine ajatuksineni tai maisemaa vahdatessa, niin olisi häiritsevää jos pitäisi tämän tästä alkaa seisomaan ja juttelemaan joidenkin "tuntemattomien" ihmisten kanssa. Jos vaikka ajattelisi, että lähtee reippaasti kuntoilumielessä kävelemään sen ja sen matkan, johon kuluu niin ja niin paljon aikaa, niin pysähdykset häiritsisivät.
        Kävelyilläni oon enemmän tai vähemmän semmonen ku hevonen, jolla on silmäsuojukset molemmin puolin päätä:) En valppaasti katsele, jos jossakin kävelisi joku tuttu, jolle voisi nostaa kättä.
        Kyllä perin omituinen erakkoluonne taidan olla:)

        Et liene niin kovin omituinen.
        Ymmärrän näkökantasi. Itseeni mahtuu molemmat puolet.
        Usein olen itse se, joka sanon ensimmäiseksi sanasen oudommallekin kulkijalle.
        Kun taas haluan olla yksin omine ajatuksineni, valitsen paikan sen mukaan.


      • eppu2
        hunksz kirjoitti:

        Vai tänne se höpötiti-blogiti nyt siirtyi.
        Älkää enää.
        Olkaa hyvät.


        H.

        Höpötiti, halititi, Sinut on huomattu.


      • kesääntyvä
        eppu2 kirjoitti:

        Höpötiti, halititi, Sinut on huomattu.

        Kiitos eppu, sait hymyn kasvoilleni :)


      • kylmätotuus
        mimmimum-..mi kirjoitti:

        Kyllä ihmiset varmaan ainakin maalaislääkäriltä kyselee kaikenlaisista vaivoistaan....tavatessaan... katsellut joskus telkkarista sitä maalaislääkäri ohjelmaa...
        Yksi ammattikunta joka ei tervehdi tuntemiaan asiakkaita kadulla ....on seksityölainen....heh..luin lehdestä.

        Ei tuota tv-ohjelmaa "tohtori" Kiminkisestä pidä tulkita niin, että se kertoisi terveyskeskuslääkärien arjesta ja toiminnasta yleispätevästi.

        Emme me "maalaisetkaan" niin tolloja olla, ettemme ymmärtäisi tilata aikaa lääkärin vastaanotolle ja kertoa asiamme siellä.
        Kyllä lääkärit saavat kaupassa tehdä ostoksensa aivan kaikessa rauhassa.

        Kuten olen kertonut täällä on käytössä omalääkäri/omahoitaja systeemi. Ja varmasti tervehdimme toisiamme vaikka päännyökkäyksellä kohdatessamme. Olisihan aivan typerää tuijotella vaikka kattoon, kun tapaa tutun henkilön, olipa hän sitten lääkäri tai naapuri.


      • kylmätotuus kirjoitti:

        Ei tuota tv-ohjelmaa "tohtori" Kiminkisestä pidä tulkita niin, että se kertoisi terveyskeskuslääkärien arjesta ja toiminnasta yleispätevästi.

        Emme me "maalaisetkaan" niin tolloja olla, ettemme ymmärtäisi tilata aikaa lääkärin vastaanotolle ja kertoa asiamme siellä.
        Kyllä lääkärit saavat kaupassa tehdä ostoksensa aivan kaikessa rauhassa.

        Kuten olen kertonut täällä on käytössä omalääkäri/omahoitaja systeemi. Ja varmasti tervehdimme toisiamme vaikka päännyökkäyksellä kohdatessamme. Olisihan aivan typerää tuijotella vaikka kattoon, kun tapaa tutun henkilön, olipa hän sitten lääkäri tai naapuri.

        Minä en myöskään pidä sitä epätavallisena tai pahana että ihminen jota olen tavannut sanotaanko vaikka kymmenen vuoden ajan suhteellisen säännöllisesti ja joka tietää minusta enemmän kuin moni muu kuolevainen ei kääntäisi katsettaan pois kun tulee esim. vastaan kadulla....kotilääkärini, kotihoitajani, diabeteshoitajani, lasteni opettaja, kampaajani, kaupan kassatyttö jne ihminen jonka kanssa olen ollut säännöllisessä kosketuksessa vaan tunnistaisi minut ihmisenä, ei välttämättä rasvoittuneina sepelvaltimoina. korkeana verenpaineena jne. vaan nimenomaan ihmisenä työpaikkansa ulkopuolella.

        Periaatteessa tällaista ei ole minulle henkilökohtaisesti kovinkaan usein tapahtunut: olen tietoinen tästä pohjoismaisesta lääkäriammatin kulttuurista ja juttelemme usein siskoni kanssa joka näkee asian hyvinkin eri tavalla kuin minä Hän kokee henkisesti rasittavaksi jos pitäisi vielä tervehtiä potilaita sairaalan ulkopuolella. Minä katson sen vain normaaliksi sosiaaliseksi käyttäytymiseksi.

        Kuten kylmä totuus sanoo ei sen kontaktin tarvi olla enempää kuin pieni nyökkäys jolla toinen ihminen tunnistetaan ja huomioidaan. Ei meistä kukaan muutu näkymättömäksi kun kävelemme ulos lääkärin vastaanotolta tai terveyskeskuksesta.


    • kesääntyvä

      Kyllä tervehdin bussikuskia joka kerta. Olen ilolla huomannut, että monet nuoret myös huutavat kiitoksen kuljettajalle poistuessaan bussista. Rappukäytävässä tervehditään, samoin kaupan kassaa.
      Kyllä on Heikunkeikun kanssa samoilla linjoilla tuon rupattelemisen kanssa. Yksi paikka missä toivoisin ettei puheripulia joutuisi kohtaamaan on avantouintipaikkani pukukopissa. Avantouinti on sellainen meditatiivinen tapahtuma jossa mielikin hiljentyy.

    • eppu2

      Ymmärrän hyvin tuon lääkärien ja hoitohenkilökunnan penseyden potilaiden kohtaamiseen vapaa-ajalla.
      Aikanaan itse aloin välttää esim. uudessa seurassa kertomasta ammattiani ja työpaikkaani, kaikki eivät olenkaan tajunneet, että olin vapaalla. Kysymyksiä alkoi tulla.
      Muuten kesääntyvä, tuo Sinun avantouintisi on hyvä esimerkki siitä, että on hetkiä, jolloin ei haluaisi itseään häirittävän.

    • Kukaan ei tarvitse apua.

    • Mitä tekee Suomi????

      • Pulla kansa Suomi on apinan tasolla---- maailma ei ollut valmis---...


    • Suomi on nolla kaikessa ja tulee olemaan.

      Luulen 2 miljoonaa on muuttanut pois Suomesta lähi ajassa.


      Mitä tekee maa ei mitään.

      • ajattele.edes

        Lopeta jo tuo nolla, apina, valitus. Ole kuin suomenmies.


      • Rakasran heitä kuin koko suomen historia todessa.


    • Suomesta on poistunut noin 2 miljoonaa 1965-2016 suomalaista mitä tilalle---apinoita kuin tänään.

    • Suomi on nolla tässä mielessä, ja tulee olemaan.

      • nolnolnolnol

        Miten se nyt menikään , yksi mätä omena pilaa koko korin.


    • eppu2

      Ainakin Tampereen radio suomen taajuudella tulee tänään iltapäivällä, keskustelua hyvistä teoista.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saisinpa halata sinua joka päivä

      ja kertoa miten paljon sinusta välitän. Vaikka olisi jommalla kummalla huono päivä, väsynyt päivä tai kiireinen päivä, a
      Ikävä
      64
      7084
    2. Nykymiehet odottaa, että nainen lähestyy?

      Perus luonnonlaki menee päinvastoin! Oletko nähnyt luontodokkaria jossa naaraat juoksee uroksien perässä??? 🦁🫎🦍🐒🦦�
      Ikävä
      232
      5833
    3. Me työeläkeläiset äänestämme SDP:tä

      SDP on luonut koko työeläkejärjestelmän, jonka hedelmistä saamme nyt nauttia. Kansaneläkelaitos on Maalaisliiton tekele,
      Maailman menoa
      74
      4555
    4. Kolmen tuiki tavallisen demariahdistelijan nimet julki

      Nyt tiedetään ketkä kolme oli niissä niin tavanomaisissa demarin jokapäiväisissä askareissa avustajia ahdistelemassa. K
      Maailman menoa
      106
      3792
    5. Sannahan laski sähkön ALV:n 10 prosenttiin, Riikka runnoi 25,5 %:iin

      Tässäkin nähdään kumpi on Suomen kansan puolella, ja kumpi omaa vastaan. Putinistipersuille Suomen kansa tulee aina vii
      Maailman menoa
      74
      2956
    6. Eikö tunnukin kamalalta, kun en

      anna periksi vaikka parhaasi olet tehnyt antaaksesi täystyrmäyksen? Ja kyllähän minä monta iskua olen saanut ja maannut
      Ikävä
      66
      2917
    7. Kansalaispalkka ja maksuton joukkoliikenne

      Noilla pienillä parannuksilla saadaan Suomesta taas hitusen parempi paikka peruskansalaiselle, joka elää ekologisesti ja
      Maailman menoa
      119
      2620
    8. SDP:n selitykset ontuu pahasti - "On käsitelty heti, mutta kukaan ei tiedä"

      Kokoomuslaiset pistää taas demareita nippuun. Tuppuraisen mukaan mukaan SDP:n useat ahdistelutapaukset on käsitelty het
      Maailman menoa
      25
      2083
    9. Antti Lindtman: "Ainahan kaikenlaisia huhuja liikkuu"

      Näin hän siis vastaa SDP:n häirintäkohuun, väistelee vastuutaan Juttuhan on niin, että Lindtman ja Tuppurainen on tasan
      Maailman menoa
      62
      1937
    10. Muistattekos kun kaupassa piti pyytää tavarat myyjältä

      Edes kahvipakettia ei saanut itse valita, vaan myyjä nouti sen hyllystä tiskille. Jos osti jauhelihaa, niin se jauhettii
      Maailman menoa
      255
      1831
    Aihe