ensivene mikä ois ??

Joku tolkku rullapurjeisiinkin. Puolitonnaria pienemmässä rulla on turha härpäke.

Bluebirdit on kaikki tai useimmat sisäkoneella.

turha.pienissä kirjoitti:

Joku tolkku rullapurjeisiinkin. Puolitonnaria pienemmässä rulla on turha härpäke.

Bluebirdit on kaikki tai useimmat sisäkoneella.

Kyllä rulla lisää mukavuutta pienemmissäkin. Olen nähnyt sellaisen jopa folkkarissa (jossa se on sen verran ongelma, että luokkasäännöt eivät sitä salli eli sellaisella folkkarilla ei voi kilpailla; tämä on tietysti ongelma vain niille, jotka nyt ylipäätään haluavat kisoihin osallistua).

10-14 kirjoitti:

Kyllä rulla lisää mukavuutta pienemmissäkin. Olen nähnyt sellaisen jopa folkkarissa (jossa se on sen verran ongelma, että luokkasäännöt eivät sitä salli eli sellaisella folkkarilla ei voi kilpailla; tämä on tietysti ongelma vain niille, jotka nyt ylipäätään haluavat kisoihin osallistua).

Lue lisää

Pienen purjeen käsittelyssä rullan mukavuusvaikutus on kovin marginaalinen. Se ei kompensoi rullan huonoja puolia. Hakasilla oleva pieni purje on helppo ja erittäin varmatoiminen.

Jos joku on folkkariin laittanut rullan, se ei mitenkään todista, että niin olisi kannattanut tehdä. Luokkasäännöstä riippumatta rullalla varustetulla folkkarilla ei kilpailla. Minulla on kyllä itsellä pelkästään kilpailukäytössä olevassa 6mR:ssä rullalaite, kuten melkein kaikissa muissakin kuutosissa. Niissä rullaa käytetään nimenomaan apuvälineenä kisassa. Kun purje on hyvin leveä, kuten kuutosessa, on rullalaite erinomainen apu myös satamaan tuloissa ja lähdöissä.

Ei rullassa ole keskivertopurjehtijalle mitään huonoja puolia, pelkkiä etuja. Itse asiassa pienessä veneessä rullan mukavuusvaikutus jopa korostuu, koska tilaa on vähän niin kannella kuin sisälläkin. Ja veneen koosta riippumatta purjeen laittelu paikoilleen satamasta lähtiessä ja viikkailu säkkiin palatessa on turhaa ylimääräistä duunia.

10-14 kirjoitti:

Ei rullassa ole keskivertopurjehtijalle mitään huonoja puolia, pelkkiä etuja. Itse asiassa pienessä veneessä rullan mukavuusvaikutus jopa korostuu, koska tilaa on vähän niin kannella kuin sisälläkin. Ja veneen koosta riippumatta purjeen laittelu paikoilleen satamasta lähtiessä ja viikkailu säkkiin palatessa on turhaa ylimääräistä duunia.

Lue lisää

Onkohan sinulla paljonkin kokemusta rullapurjeista pienessä veneessä kun tiedät hyvät ja huonot puolet? Hakasilla olevan purjeen voi hyvin pakata puomipeitteen tapaiseen peitteeseen ja jättää kannelle kaiteeseen kiinnitettynä.

Käytän suurta ja ohutta light genoaa kevyillä tuulilla ja vene kulkee sillä hyvin. Sitä tuskin voisi korvata rullagenoalla. Toinen suuri genoani on normaalipaksuista materiaalia ja sillä vene ei kulje kevyillä tuulilla.

tiedätkö kirjoitti:

Onkohan sinulla paljonkin kokemusta rullapurjeista pienessä veneessä kun tiedät hyvät ja huonot puolet? Hakasilla olevan purjeen voi hyvin pakata puomipeitteen tapaiseen peitteeseen ja jättää kannelle kaiteeseen kiinnitettynä.

Lue lisää

Tiellä se on siinäkin. Ja kevyillä tuulilla ajetaan koneella. Kahden keulapurjeen pitäminen syö arvokasta säilytystilaa, josta on veneessä yleensä puute, kuten 10-14 aivan oikein sanoi.

Light genoalla voin purjehtia kevyellä tuulella eikä tarvitse ajaa koneella. Tavallisesti light genoallani pääsen vielä kohtuullista viittä solmua hyvin kevyessä tuulessa kun muilla purjeilla ei enää kulje. En vaihtaisi tuota etua rullapurjeen etuihin.

Bavariaristi kirjoitti:

Tiellä se on siinäkin. Ja kevyillä tuulilla ajetaan koneella. Kahden keulapurjeen pitäminen syö arvokasta säilytystilaa, josta on veneessä yleensä puute, kuten 10-14 aivan oikein sanoi.

Lue lisää

Tässä jutussa puheoikeus on vain niillä, jotka ovat oikeasti purjehtineet parikymmentäjalkaisilla veneillä. Muut puhuvat ainoastaan luulemistaan.

pienistä.kyse kirjoitti:

Tässä jutussa puheoikeus on vain niillä, jotka ovat oikeasti purjehtineet parikymmentäjalkaisilla veneillä. Muut puhuvat ainoastaan luulemistaan.

Mulle ei tule nyt suoralta kädeltä mieleen yhtään asuttavaa kölivenettä, joka olisi enintään 20 jalkaa eli 6 metriä. Ja muutenkin rajauksesi on outo, kun keskustelemme ensiveneestä ihmiselle, joka on asettanut tavoitteensa tuonne 30 jalan seutuville, kuten ketjun avauskirjoituksesta käy ilmi.

Bavariaristi kirjoitti:

Mulle ei tule nyt suoralta kädeltä mieleen yhtään asuttavaa kölivenettä, joka olisi enintään 20 jalkaa eli 6 metriä. Ja muutenkin rajauksesi on outo, kun keskustelemme ensiveneestä ihmiselle, joka on asettanut tavoitteensa tuonne 30 jalan seutuville, kuten ketjun avauskirjoituksesta käy ilmi.

Lue lisää

Mulle tulee suoralta käältä mieleen Havsfidra - 20 ft pallonkiertopaatti. Jos nopeudella ei ole väliä, niin kyllä se kelluu - lys 0,8.

Mukavuutta on kun kovan tuulen kryssillä pääsee etenemään vauhdikkaasti (purjeilla). Purjehduksella keulapurjeita voi pitää pistopunkassa (jos sellainen on) ja yöksi nostaa kannelle ikkunoiden eteen plokkamaan aamuaurinkoa.

turha.pienissä kirjoitti:

Joku tolkku rullapurjeisiinkin. Puolitonnaria pienemmässä rulla on turha härpäke.

Bluebirdit on kaikki tai useimmat sisäkoneella.

Kyllä se rulla vähän turha on, kun pienten purjeiden vaihto ei ole kovin hankalaa. Riippuu siitä, kuinka paljon siitä joutuu maksamaan. Purjeidenvaihdossa tarvitsee olla 2 ihmistä tai autopilotti voi korvata toisen.

Yleensä on sisäkone, tyypillisesti Vire...

FF27Charlotta kirjoitti:

Mukavuutta on kun kovan tuulen kryssillä pääsee etenemään vauhdikkaasti (purjeilla). Purjehduksella keulapurjeita voi pitää pistopunkassa (jos sellainen on) ja yöksi nostaa kannelle ikkunoiden eteen plokkamaan aamuaurinkoa.

Lue lisää

Eli vahvistat todeksi sinäkin sen, mitä 10-14 kirjoitti: säkeissä säilytettävät purjeet ovat etenkin pienessä veneessä riesa ja aina tiellä. Vaikka yritätkin dissata tämän riesan merkitystä.

Bavariaristi kirjoitti:

Eli vahvistat todeksi sinäkin sen, mitä 10-14 kirjoitti: säkeissä säilytettävät purjeet ovat etenkin pienessä veneessä riesa ja aina tiellä. Vaikka yritätkin dissata tämän riesan merkitystä.

Lue lisää

Omassa alle 30 jalkaisessa kulkeutuu mukana kaksi genoaa, ST-fokka ja spinnu. Riesanahan nuo ovat, mutta koen niiden edelleen olevan pienempi haitta, kuin rullapurjeen tuomat huonot ominaisuudet.

En kiellä rullan kätevyyttä, mutta harrastamista se haittaa. Mukanani ei kulje nelihenkinen perhe, joten pistopunkan pystyn uhraamaan purjeille.

Bavariaristi kirjoitti:

Mulle ei tule nyt suoralta kädeltä mieleen yhtään asuttavaa kölivenettä, joka olisi enintään 20 jalkaa eli 6 metriä. Ja muutenkin rajauksesi on outo, kun keskustelemme ensiveneestä ihmiselle, joka on asettanut tavoitteensa tuonne 30 jalan seutuville, kuten ketjun avauskirjoituksesta käy ilmi.

Lue lisää

Jos katsot, mistä tämä säie lähti, siinä oli esitetty mm. pikkuavancea sopivaksi ja rullapurjetta hyväksi kaikissa kokoluokissa. Sen jälkeen sanottiin rullan olevan turhake alle puolitonnarin kokoluokissa. Ja siitä jatkettu vääntöä rullasta pienissä veneissä.

Havsfidra on jo mainittu asuttavana 20-jalkaisena. Oikeastaan kaikenlaiset veneet Joe-17:sta alkaen ovat asuttavia. Miksi eivät olisi? Ei asumiseen tarvita suinkaan kolmikymppistä tai sitä isompaa Bavariaa. Ihan itse on koettu kaksikymppisten asuttavuus ja purjehdittavuus.

Bavariaristi kirjoitti:

Eli vahvistat todeksi sinäkin sen, mitä 10-14 kirjoitti: säkeissä säilytettävät purjeet ovat etenkin pienessä veneessä riesa ja aina tiellä. Vaikka yritätkin dissata tämän riesan merkitystä.

Lue lisää

Pienen veneen pienet purjepussit käyvät vaikka tyynystä. Pienen veneen punkat ovat kuitenkin yhtä isoja kuin isompien veneiden.

Bavariaristi kirjoitti:

Eli vahvistat todeksi sinäkin sen, mitä 10-14 kirjoitti: säkeissä säilytettävät purjeet ovat etenkin pienessä veneessä riesa ja aina tiellä. Vaikka yritätkin dissata tämän riesan merkitystä.

Lue lisää

Me ollaan ainakin 28-jalkaisessa osatakilaveneessä pärjätty hyvin irrallisilla keulapurjeilla 4-henkisen perheen kanssa. Keluapurjeina on kryssifokka ja 1 genua. Säilytetään pistopunkassa joka on muutenkin tavaraa täynnä tai kannella pussissa, varsinkin jos näyttää siltä että seuraavana päivänä jatketaan samalla setillä. Lapset nukkuu keulassa, vanhemmat salongin sohvasta tehtävällä parivuoteella. En ole kokenut mitenkään ongelmaksi purjeiden käsittelyä. Varsinkin tuo kryssifokka on todella tehokas enkä usko että rullagenoalla päästäisiin lähellekkään samaan.

Tässäkin on taas hyvä esimerkki siitä, miten veneilyä voi harrastaa monella tavalla ja miksi ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa oikeata vastausta. Tuo purjejuttu, rulla vs. irtopurjeet on tietysti jo sinänsä sellainen. Mutta tuossa on toinenkin kohta: te olette ilmeisen tyytyväisiä veneeseenne ja hieno juttu niin, mutta moni muu taas sanoisi, että vene on liian pieni, jos vanhemmille ei ole omaa erillistä parivuoteellista kajuuttaa.

ÄfEe kirjoitti:

Omassa alle 30 jalkaisessa kulkeutuu mukana kaksi genoaa, ST-fokka ja spinnu. Riesanahan nuo ovat, mutta koen niiden edelleen olevan pienempi haitta, kuin rullapurjeen tuomat huonot ominaisuudet.

En kiellä rullan kätevyyttä, mutta harrastamista se haittaa. Mukanani ei kulje nelihenkinen perhe, joten pistopunkan pystyn uhraamaan purjeille.

Lue lisää

Mitkä on rullapurjeen huonoja ominaisuuksia?? Jos itellä olisi ollut tarve uusia kaikki keulapurjeet, niin olisin laittanut myös rullan sekä ostanut LW-Genoa, ehkä 120% genoa ja ST. Kaikki foiliin sopivia, kaikki ilman rullatäytettä.... Vai voiko näin sittenkään tehdä??

rullallaa kirjoitti:

Mitkä on rullapurjeen huonoja ominaisuuksia?? Jos itellä olisi ollut tarve uusia kaikki keulapurjeet, niin olisin laittanut myös rullan sekä ostanut LW-Genoa, ehkä 120% genoa ja ST. Kaikki foiliin sopivia, kaikki ilman rullatäytettä.... Vai voiko näin sittenkään tehdä??

Lue lisää

Rullapurjeella tarkoitataan tässä todennäköisesti keulapurjetta, jonka pinta-alaa säädetään rullaamalla. On - off rullat on toinen juttu.

rullallaa kirjoitti:

Mitkä on rullapurjeen huonoja ominaisuuksia?? Jos itellä olisi ollut tarve uusia kaikki keulapurjeet, niin olisin laittanut myös rullan sekä ostanut LW-Genoa, ehkä 120% genoa ja ST. Kaikki foiliin sopivia, kaikki ilman rullatäytettä.... Vai voiko näin sittenkään tehdä??

Lue lisää

Tietysti noin voi tehdä, mutta onhan siinäkin rajoituksensa.
-ko. purjeilla ei voi purjetia järkevästi osin rullattuna ja purjeet eivät sitä välttämättä kestäkään
-purjeiden vaihto ei onnistu kuorimalla, jos käytetään rullaleikkaria
-purjeiden etuliikki lyhenee
-fokissa ei voi käyttää kunnollisia vaakalattoja, jos aikoo rullata
-purjeisiin vaaditaan UV-suoja tai suojapussi, joka on yhtä työläs kuin viikkaus

Minä en kyllä pitäisi mukana veneessä kuin enintään kahta keulapurjetta ( myrskyfokka). Kyllä genua fokka pitää riittää ja fokkaveneissä pärjää hienosti yhdellä fokalla.

Joakim1 kirjoitti:

Tietysti noin voi tehdä, mutta onhan siinäkin rajoituksensa.
-ko. purjeilla ei voi purjetia järkevästi osin rullattuna ja purjeet eivät sitä välttämättä kestäkään
-purjeiden vaihto ei onnistu kuorimalla, jos käytetään rullaleikkaria
-purjeiden etuliikki lyhenee
-fokissa ei voi käyttää kunnollisia vaakalattoja, jos aikoo rullata
-purjeisiin vaaditaan UV-suoja tai suojapussi, joka on yhtä työläs kuin viikkaus

Minä en kyllä pitäisi mukana veneessä kuin enintään kahta keulapurjetta ( myrskyfokka). Kyllä genua fokka pitää riittää ja fokkaveneissä pärjää hienosti yhdellä fokalla.

Lue lisää

"Kyllä genua fokka pitää riittää ja fokkaveneissä pärjää hienosti yhdellä fokalla."

Särähtää korvaan aika pahasti.

rullallaa kirjoitti:

Mitkä on rullapurjeen huonoja ominaisuuksia?? Jos itellä olisi ollut tarve uusia kaikki keulapurjeet, niin olisin laittanut myös rullan sekä ostanut LW-Genoa, ehkä 120% genoa ja ST. Kaikki foiliin sopivia, kaikki ilman rullatäytettä.... Vai voiko näin sittenkään tehdä??

Lue lisää

Miksi pitää montaa keulapurjetta? Jos ei ole ST-fokan heloituksia, niin pelkkä genua. Jos on ne heloitukset, joko pelkkä ST-fokka tai sitten ST-fokka ja genua. Mutta kyllä silloinkin herkästi käy niin, että se toinen purje asuu koko kesän säkissään. Jos yleensä tulee nostettua veneeseen mukaan.

rolling.and.rolling kirjoitti:

Miksi pitää montaa keulapurjetta? Jos ei ole ST-fokan heloituksia, niin pelkkä genua. Jos on ne heloitukset, joko pelkkä ST-fokka tai sitten ST-fokka ja genua. Mutta kyllä silloinkin herkästi käy niin, että se toinen purje asuu koko kesän säkissään. Jos yleensä tulee nostettua veneeseen mukaan.

Lue lisää

Toppirikisessä ohut iso Light genoa kevyille tuulille joita on usein. Fokka tarvitaan koska usein myös tuulee, ja myrskyfokkaakin joskus harvoin käyttänyt kun tuulet 18m/sek. Purje viettää yöt kannella purjesäkissään hakasilla kiinni etustaagissa. Toinen purje sekä pieni myrskyfokka pidetään säkeissään sisällä.

rolling.and.rolling kirjoitti:

Miksi pitää montaa keulapurjetta? Jos ei ole ST-fokan heloituksia, niin pelkkä genua. Jos on ne heloitukset, joko pelkkä ST-fokka tai sitten ST-fokka ja genua. Mutta kyllä silloinkin herkästi käy niin, että se toinen purje asuu koko kesän säkissään. Jos yleensä tulee nostettua veneeseen mukaan.

Lue lisää

Ykkös- ja kolmosgenua on täysin riittävä setti matkapurjehdukseen. Noilla on ina ylhäällä setti, joka on hyvin lähellä optimia. Fokkaveneessä ei sitten sitä ykköstäkään.

ÄfEe kirjoitti:

"Kyllä genua fokka pitää riittää ja fokkaveneissä pärjää hienosti yhdellä fokalla."

Särähtää korvaan aika pahasti.

Nyt kai kuitenkin puhutaan matkapurjehduksesta? Jos vene ei kanna enää genuaa, se kulkee hienosti fokallakin. Omasta mielestäni normaali fokka, ei ST, joka on selvästi pienempi ja josta puuttuu skuuttipisteen säätö purjehduksen aikana.

Fokalle suunnitellussa tai sitä kaipaamattomassa veneessä ei tietysti ole kuin fokkia. Yksi riittää oikein hienosti matkakäyttöön ja sopivasti valitulla pääsee kisoissakin pitkälle, vaikka toki 3 fokkaa on optimi.

Joakim1 kirjoitti:

Nyt kai kuitenkin puhutaan matkapurjehduksesta? Jos vene ei kanna enää genuaa, se kulkee hienosti fokallakin. Omasta mielestäni normaali fokka, ei ST, joka on selvästi pienempi ja josta puuttuu skuuttipisteen säätö purjehduksen aikana.

Fokalle suunnitellussa tai sitä kaipaamattomassa veneessä ei tietysti ole kuin fokkia. Yksi riittää oikein hienosti matkakäyttöön ja sopivasti valitulla pääsee kisoissakin pitkälle, vaikka toki 3 fokkaa on optimi.

Lue lisää

Edelleen kaipaan vastausta siihen, miksi pitäisi kuljetella montaa keulapurjetta mukana? Toki tunnistan itsekin pieniä eroja siinä, miten purjeet sopivat mihinkin: ST-fokka on etenkin yksin seilatessa lyömätön saaristopurjehduksessa, kun kryssilläkään ei tarvitse kuin käännellä ruoria. Ja toki 150% genoa kyllä kuljettaa venettä paremmin kuin fokka eli jos suunnitelmassa on enemmän avomeriseilausta, niin minä laitan keväällä venettä rikatessa genuan foiliin kiinni.
Mutta en silti näe syytä, miksi molempien tarvitsisi olla veneessä mukana tai miksi keulapurjeita pitäisi olla useampi. Rahaakin niihin suotta sitoutuu, 35-jalkaisen purjekerta (isopurje ja yksi keulapurje) maksaa helposti sellaisen 3500-4000 euroa ihan hyvästä matkapurjehdukseen sopivasta materiaalista tehtyinä, ilman mitään kevlar-hifistelyjä. Jokainen purje lisää on helposti 1500-2000 euroa, ilman vastinetta.

rolling.and.rolling kirjoitti:

Edelleen kaipaan vastausta siihen, miksi pitäisi kuljetella montaa keulapurjetta mukana? Toki tunnistan itsekin pieniä eroja siinä, miten purjeet sopivat mihinkin: ST-fokka on etenkin yksin seilatessa lyömätön saaristopurjehduksessa, kun kryssilläkään ei tarvitse kuin käännellä ruoria. Ja toki 150% genoa kyllä kuljettaa venettä paremmin kuin fokka eli jos suunnitelmassa on enemmän avomeriseilausta, niin minä laitan keväällä venettä rikatessa genuan foiliin kiinni.
Mutta en silti näe syytä, miksi molempien tarvitsisi olla veneessä mukana tai miksi keulapurjeita pitäisi olla useampi. Rahaakin niihin suotta sitoutuu, 35-jalkaisen purjekerta (isopurje ja yksi keulapurje) maksaa helposti sellaisen 3500-4000 euroa ihan hyvästä matkapurjehdukseen sopivasta materiaalista tehtyinä, ilman mitään kevlar-hifistelyjä. Jokainen purje lisää on helposti 1500-2000 euroa, ilman vastinetta.

Lue lisää

Ohuita ja paksuja dacroneita:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14173165/ensivene-mika-ois-#comment-83682803

Käyttötarkoituksia kirjoitti:

Ohuita ja paksuja dacroneita:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14173165/ensivene-mika-ois-#comment-83682803

Lue lisää

Ei tuo ole järkevä vastaus. Kevyillä tuulilla voi ajaa koneella, jos tuuli ei riitä siihen, että vene edes jotain 3-4 solmua kulkisi.

rolling.and.rolling kirjoitti:

Edelleen kaipaan vastausta siihen, miksi pitäisi kuljetella montaa keulapurjetta mukana? Toki tunnistan itsekin pieniä eroja siinä, miten purjeet sopivat mihinkin: ST-fokka on etenkin yksin seilatessa lyömätön saaristopurjehduksessa, kun kryssilläkään ei tarvitse kuin käännellä ruoria. Ja toki 150% genoa kyllä kuljettaa venettä paremmin kuin fokka eli jos suunnitelmassa on enemmän avomeriseilausta, niin minä laitan keväällä venettä rikatessa genuan foiliin kiinni.
Mutta en silti näe syytä, miksi molempien tarvitsisi olla veneessä mukana tai miksi keulapurjeita pitäisi olla useampi. Rahaakin niihin suotta sitoutuu, 35-jalkaisen purjekerta (isopurje ja yksi keulapurje) maksaa helposti sellaisen 3500-4000 euroa ihan hyvästä matkapurjehdukseen sopivasta materiaalista tehtyinä, ilman mitään kevlar-hifistelyjä. Jokainen purje lisää on helposti 1500-2000 euroa, ilman vastinetta.

Lue lisää

Genualla ollaan pulassa tuulen koventuessa, joten se ei kelpaa missään tapauksessa ainoaksi purjeeksi. Rullagenuaa tietysti voi pienentää, mutta tarpeeksi pienennettynä sen muoto ei enää ole mistään kotoisin eli kaataa edelleen venettä, mutta ei vie tehokkaasti eteenpäin. Kovemmissa sivu- ja myötätuulissa sillä pärjää, mutta kryssi on pahaa ontumista.

Fokalla voi pärjätä yhdellä purjeella, kuten kirjoitin. Monet veneet ovat kuitenkin sen verran alirikattuja, että vauhti kevyessä tuulessa fokalla ei ole tyydyttävä.

35-jalkaisia ja purjekriteerejä on tietysti monenlaisia, mutta omaan 35-jalkaiseen 3500-4000 euroa ei riitä edes isopurjeeseen. Kevlar-purjeena isopurje (41 m2) olisi sitten jo 7 tonnin luokkaa ja fokka (31 m2) 5 tonnia.

Minulla on kaksi viimeisintä venettä olleet pelkällä fokalla. Matkapurjehdukset on menty yhdellä fokalla ( myrskyfokka edellisessä, nykyisessä rulla). Sillä on saatu riittävä vauhti kevyeen ja pärjätty tuulissa joita on tullut vastaan (pitkälle yli 10 m/s kryssi menee hyvin 1-2 reivillä ja täysikokoisella fokalla tai myös pelkällä täysikokoisella fokalla). Rullareivausta olen käyttänyt kerran 7000 M aikana ja silloinkin lähinnä koemielessä. Ihan OK toimi fokka rullatäytteellä pari kierrosta rullattuna, mutta paremmin kokonaan auki.

Sitä edellisessä oli myös genua, jolloin mukana oli aina genua ja fokka. Fokalla oli ankeaa alle 5 m/s ja yli 8 m/s oltiin pulassa genualla.

rolling.and.rolling kirjoitti:

Ei tuo ole järkevä vastaus. Kevyillä tuulilla voi ajaa koneella, jos tuuli ei riitä siihen, että vene edes jotain 3-4 solmua kulkisi.

Ai ei ole järkevä vastaus, koneella ajamisesi ei ole purjehtimista. Ohut ja suuri light genoa nimenomaan mahdollistaa purjehtimisen kelvollisella vauhdilla silloin kun edes paksumpimateriaalisella genoalla ei enää kulje. Silloin kun minä yhä purjehdin kuutta solmua light genoallani niin sinä jo moottoriveneilet. Vastaus oli nimenomaan järkevä.

vänkäävänkää kirjoitti:

Ai ei ole järkevä vastaus, koneella ajamisesi ei ole purjehtimista. Ohut ja suuri light genoa nimenomaan mahdollistaa purjehtimisen kelvollisella vauhdilla silloin kun edes paksumpimateriaalisella genoalla ei enää kulje. Silloin kun minä yhä purjehdin kuutta solmua light genoallani niin sinä jo moottoriveneilet. Vastaus oli nimenomaan järkevä.

Lue lisää

On keulaan myrskyfokka, matala fokka, täyskorkea fokka, kakkosgenua, genua ja ghoster. Tuolla viimemainitulla, jonka alaliikkiä riittää miltei perään asti vanha, raskas, alirikattu toppirikinen kulkee vielä pienessäkin tuulenvirissä. Maston taakse on trysail, isopurje ja vanha iso varalla. On nuo kyytiin mahtuneet ja lisäksi pari spinnua, osa keulapunkan alle ja useimmin tarvitut toisessa takahytissä. Kaikille on käyttönsä - tosin trysailille vain sillon kun vanha isopurje meni huipusta päreiksi ja on nyt varakipaleena mukana ja myrskyfokka kokeeksi...

rolling.and.rolling kirjoitti:

Edelleen kaipaan vastausta siihen, miksi pitäisi kuljetella montaa keulapurjetta mukana? Toki tunnistan itsekin pieniä eroja siinä, miten purjeet sopivat mihinkin: ST-fokka on etenkin yksin seilatessa lyömätön saaristopurjehduksessa, kun kryssilläkään ei tarvitse kuin käännellä ruoria. Ja toki 150% genoa kyllä kuljettaa venettä paremmin kuin fokka eli jos suunnitelmassa on enemmän avomeriseilausta, niin minä laitan keväällä venettä rikatessa genuan foiliin kiinni.
Mutta en silti näe syytä, miksi molempien tarvitsisi olla veneessä mukana tai miksi keulapurjeita pitäisi olla useampi. Rahaakin niihin suotta sitoutuu, 35-jalkaisen purjekerta (isopurje ja yksi keulapurje) maksaa helposti sellaisen 3500-4000 euroa ihan hyvästä matkapurjehdukseen sopivasta materiaalista tehtyinä, ilman mitään kevlar-hifistelyjä. Jokainen purje lisää on helposti 1500-2000 euroa, ilman vastinetta.

Lue lisää

Pelkällä fokalla pärjää, jos purjehtii koko kauden ainoastaan 8 tuulissa. Pelkällä genualla pärjää, jos purjehtii koko kauden ainoastaan 8- tuulissa. Ehkä nuo rajoitukset eivät sinua haittaa, minua kovasti haittaisivat.

vänkäävänkää kirjoitti:

Ai ei ole järkevä vastaus, koneella ajamisesi ei ole purjehtimista. Ohut ja suuri light genoa nimenomaan mahdollistaa purjehtimisen kelvollisella vauhdilla silloin kun edes paksumpimateriaalisella genoalla ei enää kulje. Silloin kun minä yhä purjehdin kuutta solmua light genoallani niin sinä jo moottoriveneilet. Vastaus oli nimenomaan järkevä.

Lue lisää

Miksi pitäisi aina edetä purjein?
Uskallan kyllä epäillä, että veneesi kulkisi kevyemmällä genualla kuutta solmua sellaisissa tuulioloissa, joissa se ei normaalilla genualla kulkisi ihan siedettävästi, jotain neljää solmua.

En ole havainnut tuollaista "kahdeksan metrin rajaa". Hyvin tuo on käyttäytynyt sitä kovemmassakin tuulessa. Tietysti sitten, kun ruvetaan menemään kaksinumeroisiin, on muutenkin järkevämpi pysyä rannassa odottelemassa parempaa säätä tai valita suojainen saaristoreitti.

Mukavinta purjehdus on kyllä joka tapauksessa sellaisessa 6-7 m/s tuulessa. Se ei vielä nostata liikaa aallokkoa.

vänkäävänkää kirjoitti:

Ai ei ole järkevä vastaus, koneella ajamisesi ei ole purjehtimista. Ohut ja suuri light genoa nimenomaan mahdollistaa purjehtimisen kelvollisella vauhdilla silloin kun edes paksumpimateriaalisella genoalla ei enää kulje. Silloin kun minä yhä purjehdin kuutta solmua light genoallani niin sinä jo moottoriveneilet. Vastaus oli nimenomaan järkevä.

Lue lisää

Niin ja siis vastaus ei ollut järkevä juuri siksi, että siinä vaiheessa kun tuuli putoaa niin alas, ettei vene enää kulje kuin jotain 2-3 solmua, on fiksuin ja mukavin ratkaisu käynnistää kone sen sijaan, että rupeaa jotain purjeenvaihtosouvia harrastamaan.

Rolling.and.rolling kirjoitti:

Niin ja siis vastaus ei ollut järkevä juuri siksi, että siinä vaiheessa kun tuuli putoaa niin alas, ettei vene enää kulje kuin jotain 2-3 solmua, on fiksuin ja mukavin ratkaisu käynnistää kone sen sijaan, että rupeaa jotain purjeenvaihtosouvia harrastamaan.

Lue lisää

Jos pärjäät isolla genualla kaksinumeroisiin tuuliin saakka, on veneesi törkeästi alirikattu. Ei sitä saa kevyessä tuulessa kulkemaan millään purjeella.

No, toiset tyytyvät purjehtimaan silloin, kun joskus sattuu tuulemaan ne mukavat 5-7 m/s. Tai noin pahasti alirikatulla se 5 m/s onkin vielä liian vähän. Ei auta purjeenvaihtosouvi, pitää alkaa veneenvaihtosouvi oikeaan purjeveneeseen. Ei aina ole pakko edetä purjein, mutta paljon mukavampaa se on, kunhan on sellainen vene, joka toimii laajemmassa tuulirekisterissä. Epäilemättä se sitten vaatii joskus hieman työtäkin vaihtoehtona koneen käynnistämiselle.

Rolling.and.rolling kirjoitti:

Niin ja siis vastaus ei ollut järkevä juuri siksi, että siinä vaiheessa kun tuuli putoaa niin alas, ettei vene enää kulje kuin jotain 2-3 solmua, on fiksuin ja mukavin ratkaisu käynnistää kone sen sijaan, että rupeaa jotain purjeenvaihtosouvia harrastamaan.

Lue lisää

Vänkää vaan, mitään et tiedä. Siinä vaiheessa kun tuuli on niin heikko ettei vene muuten kulje kuin 2-3 solmua, niin light genoalla kulkee vielä lähes runkonopeutta, olisi myös suuri ero purjehtia kuutta solmua tarkoituksenmukaisella purjeella kuin neljää solmua. Light genoaa voi yleensä käyttää koko päivänkin silloin kun tuuli on heikkoa, koska kyllä se toimii ja kestää vielä kohtalaistakin tuulessa, eikä se purjeenkaan vaihtaminen hakasilta ole iso vaiva. Ai miksikö pitäisi edetä purjein :D Sinähän voit ajella moottorillasi purje rullalla ihan niin paljon kuin lystää mutta se ei ole purjehtimista, ei tietenkään tarvitse edetä purjein :D

Rolling.and.rolling kirjoitti:

Miksi pitäisi aina edetä purjein?
Uskallan kyllä epäillä, että veneesi kulkisi kevyemmällä genualla kuutta solmua sellaisissa tuulioloissa, joissa se ei normaalilla genualla kulkisi ihan siedettävästi, jotain neljää solmua.

En ole havainnut tuollaista "kahdeksan metrin rajaa". Hyvin tuo on käyttäytynyt sitä kovemmassakin tuulessa. Tietysti sitten, kun ruvetaan menemään kaksinumeroisiin, on muutenkin järkevämpi pysyä rannassa odottelemassa parempaa säätä tai valita suojainen saaristoreitti.

Mukavinta purjehdus on kyllä joka tapauksessa sellaisessa 6-7 m/s tuulessa. Se ei vielä nostata liikaa aallokkoa.

Lue lisää

Siks koska purjehtiessa on mukava edetä purjein. Minulla on toppirikisessä perinteisessä pitkäkölisessä sopivat purjeet alle viiden metrin tuulista yli kahdenkymmenen metrin tuuliin, ja niitä kaikkia olen käyttänyt. Keskikesän tyypillisissä kevyissä tuulissa useimmin käytetty purje on ollut ohutkankainen lähes perään asti ulottuva genua. Säkki on kevyt siirrellä koska ohuena purjekangas on myös kevyt. Purjetta ei tarvitse heti vaihtaa pienempään tukevampaan vaikka tuuli vähän nousee, joten aika usein sillä ajetaankin aamusta iltaan.

Vielä lisäisin että heikossa 3m/sek tuulessa tuollainen kevytrakenteinen genua on minulle ainoa oikea purje.

Aloittelijan listaa kun katsoo, niin ihmettelen miksi täällä keskustellaan 35-jalkaisista fokkaveneistä. Ei ole omassa varttitonnarissa syvää bulbiköliä eikä siten oikaisevaan momenttia mitenkään erityisen paljoa ole. Yhdessä keulapurjeessa ei olisi mitään mieltä. Ainakaan jos haluaa liikkua purjein tuulialueella 3 - 14 m/s (kryssien). Kesälomapurjehduksella medium genoa yksi 3 - 7 m/s, st-fokka 7 - 12 m/s ja kovan tuulen st-fokka 12 m/s.

Siksikö niin monet ajavat koneella, jos he avaavat furlexinsa vain 6-7 m tuulilla.

FF27Charlotta kirjoitti:

Aloittelijan listaa kun katsoo, niin ihmettelen miksi täällä keskustellaan 35-jalkaisista fokkaveneistä. Ei ole omassa varttitonnarissa syvää bulbiköliä eikä siten oikaisevaan momenttia mitenkään erityisen paljoa ole. Yhdessä keulapurjeessa ei olisi mitään mieltä. Ainakaan jos haluaa liikkua purjein tuulialueella 3 - 14 m/s (kryssien). Kesälomapurjehduksella medium genoa yksi 3 - 7 m/s, st-fokka 7 - 12 m/s ja kovan tuulen st-fokka 12 m/s.

Lue lisää

Minulla nyt sattuu olemaan 35-jalkainen vene, jossa käytän vain fokkia (voisi käyttää myös genuaa, mutta purjea-alaa on fokallakin tarpeeksi). Siinä ei ole bulbiköliä (hiukan paksumpi köli kyllä on alhaalta) eikä se ole kauhean syväkään (2 m). Oikaiseva momentti on aika vaatimaton veneen kokoon nähden.

Edellinen vain fokille tarkoitettu vene oli 28-jalkainen. Siinä minulla oli kolme fokkaa: Kisafokka, matkafokka ja myrskyfokka (1/3 edellisten pinta-alasta).

Vanhempiakin veneitä on paljon fokilla. Vaikkapa Albin Express ja H toimivat hyvin tuon 3-14 m/s alueen, tosin Express on vaikea vene kovemmissa tuulissa. Noissa ei usein ole edes reivejä. Myös monet 80-luvun genuaveneet, kuten Inferno 31 ja Comfortina 32 on kisoissa osoitettu toimivan loistavasti pelkällä fokalla, myös 3 m/s tuulessa. Ei ollut harvinaista, että olivat maalissakin ennen genualla purjehtineita sisarveneitään kevyessäkin. Toki niissä silloin oli fokka, joka oli suunniteltu toimimaan myös keveyssä.

FF27Charlotta kirjoitti:

Aloittelijan listaa kun katsoo, niin ihmettelen miksi täällä keskustellaan 35-jalkaisista fokkaveneistä. Ei ole omassa varttitonnarissa syvää bulbiköliä eikä siten oikaisevaan momenttia mitenkään erityisen paljoa ole. Yhdessä keulapurjeessa ei olisi mitään mieltä. Ainakaan jos haluaa liikkua purjein tuulialueella 3 - 14 m/s (kryssien). Kesälomapurjehduksella medium genoa yksi 3 - 7 m/s, st-fokka 7 - 12 m/s ja kovan tuulen st-fokka 12 m/s.

Lue lisää

Kuka on niin hullu, että rupeaa kryssaamaan 3 m/s tuulessa? Kyllä se on koneajokeli. Sivulta jos saa tuon tuulen, niin voi vielä seilatakin.

Ja kyllä minäkin ihmettelen tuo "rollaajan" tavoin, jos teidän veneissänne ei genuaa voisi käyttää yli 7 m/s tuulessa.

vänkäävänkää kirjoitti:

Vänkää vaan, mitään et tiedä. Siinä vaiheessa kun tuuli on niin heikko ettei vene muuten kulje kuin 2-3 solmua, niin light genoalla kulkee vielä lähes runkonopeutta, olisi myös suuri ero purjehtia kuutta solmua tarkoituksenmukaisella purjeella kuin neljää solmua. Light genoaa voi yleensä käyttää koko päivänkin silloin kun tuuli on heikkoa, koska kyllä se toimii ja kestää vielä kohtalaistakin tuulessa, eikä se purjeenkaan vaihtaminen hakasilta ole iso vaiva. Ai miksikö pitäisi edetä purjein :D Sinähän voit ajella moottorillasi purje rullalla ihan niin paljon kuin lystää mutta se ei ole purjehtimista, ei tietenkään tarvitse edetä purjein :D

Lue lisää

En ole kyllä koskaan nähnyt venettä, jossa samassa oloissa samaan suuntaan ajaen nopeusero olisi edes kahta solmua keulapurjevalinnasta riippuen. Puolikin solmua on jo valtava ero. Toki ei ole kokemuksesta vaikkapa myrskyfokka vs. light genua vertailusta. 2-3 solmua vs. runkonopeus (6 solmua jo 25 jalkaisella) ero ei synny edes light genua vs. ei lainkaan keulapurjetta.

Vaikkapa X-99 kevyeänä ja reilulla purjealalla varustettuna pääsee optimisuuntiin (60-90 astetta tosituuleen) genualla 6 solmua hiukan yli 3 m/s tuulessa ja runkonopeutta (7,1 solmua) vasta 5 m/s tuulessa. Kryssillä 6 solmua vaatii lähes 5 m/s.

Bavariaristi kirjoitti:

Kuka on niin hullu, että rupeaa kryssaamaan 3 m/s tuulessa? Kyllä se on koneajokeli. Sivulta jos saa tuon tuulen, niin voi vielä seilatakin.

Ja kyllä minäkin ihmettelen tuo "rollaajan" tavoin, jos teidän veneissänne ei genuaa voisi käyttää yli 7 m/s tuulessa.

Lue lisää

3 m/s on mitä nautinnollisin kryssikeli! Oma veneeni kulkee kryssillä ko. kelissä lähes 5 solmua ja VMG suoraan tuuleen lähes 3,5 solmua. Lenssi tuossa kelissä sen sijaan on jo aika ikävää, varsinkin helteellä. Joutuu leikkaamaan paljon, vauhti hitaampi (ei VMG) ja purjeissa olematon paine.

Kyllähän melkein kaikilla veneillä pärjää täyskokoisella genuoilla 7 m/s tuulessa, mutta 8 tai viimeistään 10 m/s on jo paljon sille. Missä veneessä täysikokoinen genua on järkevä purje 10 m/s tuulessa?

Bavariaristi kirjoitti:

Kuka on niin hullu, että rupeaa kryssaamaan 3 m/s tuulessa? Kyllä se on koneajokeli. Sivulta jos saa tuon tuulen, niin voi vielä seilatakin.

Ja kyllä minäkin ihmettelen tuo "rollaajan" tavoin, jos teidän veneissänne ei genuaa voisi käyttää yli 7 m/s tuulessa.

Lue lisää

Jokainen liikkuu purkkarilla vain huvikseen ja omaksi ilokseen.

Eri ihmiset saavat hupinsa eri asioista.
Yhdestä on hauskaa mennä purjeilla aina kun vain voi.
Toisellle on tärkeä päästä nopeasti eteenpäin, joten hän laittaa moottorin käyntiin, kun purjeilla ei etene riittävän nopeasti.
Moottoriveneilijän mielestä saattaa kaikenlainen purjehtiminen olla älytöntä.

Tällä palstalla tuntuu monelle olevan kovin vaikeaa ymmärtää, että eri ihmiset nauttivat eri asioista.
Moni tarjoaa omaa juttuansa ainoana oikeana ja pitää toisin ajattelevia hulluina.

Joakim1 kirjoitti:

Minulla nyt sattuu olemaan 35-jalkainen vene, jossa käytän vain fokkia (voisi käyttää myös genuaa, mutta purjea-alaa on fokallakin tarpeeksi). Siinä ei ole bulbiköliä (hiukan paksumpi köli kyllä on alhaalta) eikä se ole kauhean syväkään (2 m). Oikaiseva momentti on aika vaatimaton veneen kokoon nähden.

Edellinen vain fokille tarkoitettu vene oli 28-jalkainen. Siinä minulla oli kolme fokkaa: Kisafokka, matkafokka ja myrskyfokka (1/3 edellisten pinta-alasta).

Vanhempiakin veneitä on paljon fokilla. Vaikkapa Albin Express ja H toimivat hyvin tuon 3-14 m/s alueen, tosin Express on vaikea vene kovemmissa tuulissa. Noissa ei usein ole edes reivejä. Myös monet 80-luvun genuaveneet, kuten Inferno 31 ja Comfortina 32 on kisoissa osoitettu toimivan loistavasti pelkällä fokalla, myös 3 m/s tuulessa. Ei ollut harvinaista, että olivat maalissakin ennen genualla purjehtineita sisarveneitään kevyessäkin. Toki niissä silloin oli fokka, joka oli suunniteltu toimimaan myös keveyssä.

Lue lisää

>>Noissa ei usein ole edes reivejä.

Matkapurjehtijan kannattaa ilman muuta asentaa omaan H-veneeseensä reivi. Ei maksa paljoa. Auttaa purjehdusta aivan samalla lailla kuin muissakin veneissä.
Itsellä on hyvät kokemukset siltä ajalta kun purjehdin H:lla.

H_ja_reivi kirjoitti:

>>Noissa ei usein ole edes reivejä.

Matkapurjehtijan kannattaa ilman muuta asentaa omaan H-veneeseensä reivi. Ei maksa paljoa. Auttaa purjehdusta aivan samalla lailla kuin muissakin veneissä.
Itsellä on hyvät kokemukset siltä ajalta kun purjehdin H:lla.

Lue lisää

Varmasti kannattaa laittaa reivi, mutta kyllä noilla molemmilla on kryssitty OK 14 m/s tuulessa ilman reiviä ja sillä ainokaisella fokalla, jopa avomerellä (mm. Hangon Offshore Week 2003, Hangosta Viron rannikolle ja takaisin ainakin ko. tuulessa: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2003/ow/)

Joakim1 kirjoitti:

En ole kyllä koskaan nähnyt venettä, jossa samassa oloissa samaan suuntaan ajaen nopeusero olisi edes kahta solmua keulapurjevalinnasta riippuen. Puolikin solmua on jo valtava ero. Toki ei ole kokemuksesta vaikkapa myrskyfokka vs. light genua vertailusta. 2-3 solmua vs. runkonopeus (6 solmua jo 25 jalkaisella) ero ei synny edes light genua vs. ei lainkaan keulapurjetta.

Vaikkapa X-99 kevyeänä ja reilulla purjealalla varustettuna pääsee optimisuuntiin (60-90 astetta tosituuleen) genualla 6 solmua hiukan yli 3 m/s tuulessa ja runkonopeutta (7,1 solmua) vasta 5 m/s tuulessa. Kryssillä 6 solmua vaatii lähes 5 m/s.

Lue lisää

Light genoa on erinomainen purje keveimmissä tuulissa. Normaaligenoani ei jaksa materiaalinsa painosta johtuen edes pullistua muotoonsa eli sillä en käytännössä liiku lainkaan. Kryssikisailussa olen jopa noussut n. 1-2m sek tuulenvireessä light genoalla inhaulerin virittämällä paremmin tuuleen ja ohi folkkareista joilla on aavistuksen parempi lys-luku, vaikkei tuo varsinainen kryssipurje olekaan. Bavaristilta oli outo väite että 3m sek tuulessa ei kannattaisi kryssiä, silloinhan juuri kannattaa kryssiä mutta myötäiseen purjehtimisessa olisi vähemmän järkeä.

Miksikö_purjein kirjoitti:

Light genoa on erinomainen purje keveimmissä tuulissa. Normaaligenoani ei jaksa materiaalinsa painosta johtuen edes pullistua muotoonsa eli sillä en käytännössä liiku lainkaan. Kryssikisailussa olen jopa noussut n. 1-2m sek tuulenvireessä light genoalla inhaulerin virittämällä paremmin tuuleen ja ohi folkkareista joilla on aavistuksen parempi lys-luku, vaikkei tuo varsinainen kryssipurje olekaan. Bavaristilta oli outo väite että 3m sek tuulessa ei kannattaisi kryssiä, silloinhan juuri kannattaa kryssiä mutta myötäiseen purjehtimisessa olisi vähemmän järkeä.

Lue lisää

No ei todellakaan kannata kryssiä, jos otamme Joakimin luvut vakavasti (ja yleensä hänellä on aika hyvä tatsi ollut näihin): 3,5 solmua VMG vastaan koneella-ajaen 6 solmua. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 30 mpk päässä olevaan saaritukikohtaan, johon ainakin alkukesästä ehtii työpäivän jälkeen ennen auringonlaskua, tulisi perille vasta joskus kahden-kolmen maissa yöllä.

Mutta puhut muutenkin jostain muusta kuin matkaveneistä, jos lys-lukusi on alle folkkarin.

Bavariaristi kirjoitti:

No ei todellakaan kannata kryssiä, jos otamme Joakimin luvut vakavasti (ja yleensä hänellä on aika hyvä tatsi ollut näihin): 3,5 solmua VMG vastaan koneella-ajaen 6 solmua. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 30 mpk päässä olevaan saaritukikohtaan, johon ainakin alkukesästä ehtii työpäivän jälkeen ennen auringonlaskua, tulisi perille vasta joskus kahden-kolmen maissa yöllä.

Mutta puhut muutenkin jostain muusta kuin matkaveneistä, jos lys-lukusi on alle folkkarin.

Lue lisää

Mä lähtisin sitten mieluummin vasta seuraavana aamuna saareen jotta saisin purjehtia eikä tarvitsisi ajaa 30 mpk moottoriajoa.

Bavariaristi kirjoitti:

Kuka on niin hullu, että rupeaa kryssaamaan 3 m/s tuulessa? Kyllä se on koneajokeli. Sivulta jos saa tuon tuulen, niin voi vielä seilatakin.

Ja kyllä minäkin ihmettelen tuo "rollaajan" tavoin, jos teidän veneissänne ei genuaa voisi käyttää yli 7 m/s tuulessa.

Lue lisää

Kyllä 3 m/s on aivan ok kryssikeli. Tuo vmg 3.5 solmua tarkoittaa suoraa vastatuulta, joten todellisuus on parempi, kun ei se tuuli ole ihan vastaa koko aikaa. Välistä voin lillua tunnin paikallaankin, ehtii sinne saareen korkkaileen myöhemminkin. Monesti alkaa tuulemaan, kun hetken malttaa. Siirrolla viime kesänä vei yöllä 2.3 m/s tuuli vielä tarpeeksi, kun suunta oli optimaalinen.

Miksikö_purjein kirjoitti:

Light genoa on erinomainen purje keveimmissä tuulissa. Normaaligenoani ei jaksa materiaalinsa painosta johtuen edes pullistua muotoonsa eli sillä en käytännössä liiku lainkaan. Kryssikisailussa olen jopa noussut n. 1-2m sek tuulenvireessä light genoalla inhaulerin virittämällä paremmin tuuleen ja ohi folkkareista joilla on aavistuksen parempi lys-luku, vaikkei tuo varsinainen kryssipurje olekaan. Bavaristilta oli outo väite että 3m sek tuulessa ei kannattaisi kryssiä, silloinhan juuri kannattaa kryssiä mutta myötäiseen purjehtimisessa olisi vähemmän järkeä.

Lue lisää

Folkkari on äärimmäisen hidas vene kevyessä tuulessa, joten sen ohittaminen ei ole mikään temppu kevyessä suunnilleen saman LYS-luvun veneellä. Kovassa tuulessa sitten Folkkari onkin aika lyömätön saman LYS-luvun veneisiin nähden.

1-2 m/s tuulessa kevyt kangas voi olla merkittävästi parempi. Usein myös pienempi koko auttaa aivan kevyessä. Mutta noissa tuulissa ei kyllä mennä lähellekään runkonopeutta, hyvä jos puolet siitä.

Bavariaristi kirjoitti:

No ei todellakaan kannata kryssiä, jos otamme Joakimin luvut vakavasti (ja yleensä hänellä on aika hyvä tatsi ollut näihin): 3,5 solmua VMG vastaan koneella-ajaen 6 solmua. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 30 mpk päässä olevaan saaritukikohtaan, johon ainakin alkukesästä ehtii työpäivän jälkeen ennen auringonlaskua, tulisi perille vasta joskus kahden-kolmen maissa yöllä.

Mutta puhut muutenkin jostain muusta kuin matkaveneistä, jos lys-lukusi on alle folkkarin.

Lue lisää

Toisille purjehtijoille purjehdus on tärkeämpää kuin saaritukikohtaan saunomaan pääsy. Eiköhän siinä välissä ole joku yöpymispaikka eikä siinä kahden maissa perilletulossakaan ole mitään pahaa. Onhan siinä sitten seuraava päivä aikaa nauttia saarielämästä.

Joakim1 kirjoitti:

Folkkari on äärimmäisen hidas vene kevyessä tuulessa, joten sen ohittaminen ei ole mikään temppu kevyessä suunnilleen saman LYS-luvun veneellä. Kovassa tuulessa sitten Folkkari onkin aika lyömätön saman LYS-luvun veneisiin nähden.

1-2 m/s tuulessa kevyt kangas voi olla merkittävästi parempi. Usein myös pienempi koko auttaa aivan kevyessä. Mutta noissa tuulissa ei kyllä mennä lähellekään runkonopeutta, hyvä jos puolet siitä.

Lue lisää

Oma veneeni on vähintään yhtä hidas kevyessä tuulessa kuin folkkari, mutta kiitos kevytkankaisen light genoani etenen kevyissä tuulissa samaa tahtia astetta kevytkulkuisempien veneiden kanssa joilla ei ole yhtä monipuolista purjevalikoimaa. Kovassa tuulessa veneeni folkkaria raskaampana mutta samankaltaisella rungolla ja kölillä varustettuna on vielä folkkariakin lyömättömämpi. Yhtä ainoaa rullapurjetta käyttämällä veneeni käyttökelpoisuus kärsisi kohtuuttomasti.

Bavariaristi kirjoitti:

No ei todellakaan kannata kryssiä, jos otamme Joakimin luvut vakavasti (ja yleensä hänellä on aika hyvä tatsi ollut näihin): 3,5 solmua VMG vastaan koneella-ajaen 6 solmua. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 30 mpk päässä olevaan saaritukikohtaan, johon ainakin alkukesästä ehtii työpäivän jälkeen ennen auringonlaskua, tulisi perille vasta joskus kahden-kolmen maissa yöllä.

Mutta puhut muutenkin jostain muusta kuin matkaveneistä, jos lys-lukusi on alle folkkarin.

Lue lisää

30 mpk työpäivän jälkeen tarkoittaa, että on joka tapauksessa myöhään illalla perillä. Sama se sitten olisi, vaikka menee vähän seuraavan vuorokauden puolelle. Paljon järkevämpi vaihtoehto on kuitenkin lähteä illaksi merelle, mutta heittää kuokka pohjaan vaikka lähempänäkin kotisatamaa ja tehdä pitkä legi päiväpurjehduksesta ja merituulesta nauttien. Viiden tunnin koneajo on joka tapauksessa tylsyyden huipentuma.

Joakim1 kirjoitti:

Varmasti kannattaa laittaa reivi, mutta kyllä noilla molemmilla on kryssitty OK 14 m/s tuulessa ilman reiviä ja sillä ainokaisella fokalla, jopa avomerellä (mm. Hangon Offshore Week 2003, Hangosta Viron rannikolle ja takaisin ainakin ko. tuulessa: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2003/ow/)

Lue lisää

Viestissäni oli sana "matkapurjehtijan", et varmaan huomannut sitä.

En väittänytkään etteikö osaava kilpapurjehdusmiehistö pystyisi purjehtimaan ilman reiviä.

Missä se H-vene oli? Ei näkynyt tuolla Offshore Week 2003 www-sivulla, jonka laitoit linkiksi.

Niin hyvää saarta ei olekaan että ajaisin 5 tuntia tylsää koneajoa siellä saaressa viikonlopun viettääkseni, eihän tuollaisella ole purjehtimisen kanssa mitään tekemistä,

Joakim1 kirjoitti:

Toisille purjehtijoille purjehdus on tärkeämpää kuin saaritukikohtaan saunomaan pääsy. Eiköhän siinä välissä ole joku yöpymispaikka eikä siinä kahden maissa perilletulossakaan ole mitään pahaa. Onhan siinä sitten seuraava päivä aikaa nauttia saarielämästä.

Lue lisää

Hyvä esimerkki siitä, miten keskustelu on yleensä aika hedelmätöntä, kun osapuolten lähtökohdat ovat täysin erilaiset.

H_ja_reivi kirjoitti:

Viestissäni oli sana "matkapurjehtijan", et varmaan huomannut sitä.

En väittänytkään etteikö osaava kilpapurjehdusmiehistö pystyisi purjehtimaan ilman reiviä.

Missä se H-vene oli? Ei näkynyt tuolla Offshore Week 2003 www-sivulla, jonka laitoit linkiksi.

Lue lisää

Joo tuolla oli vain aiemmin mainitsemani Albin Expresss. H:lla ei ko. kisaan pääse mm. kaiteiden puuttumisen takia. Mutta kyllä H:t pärjäävät vastaavassa kelissä avomerellä olevissa ratakisoissa ilman reiviä.

ei ei, vaan osta se missä on eniten remontoitavaa. Vanhan veneen remppailu on ihan parasta! No ihan sama, kun kaikissa noissa on rempattavaa loputtomasti.

fasdfd kirjoitti:

ei ei, vaan osta se missä on eniten remontoitavaa. Vanhan veneen remppailu on ihan parasta! No ihan sama, kun kaikissa noissa on rempattavaa loputtomasti.

ei kun ostaa hyvän.
jossa tehty kaikki,uusikone,purjeet ikkunat vaihdettu,köydet,pohjankunnostus ,vinssit vantit uudet. ostin 2v siten b31mk2
ruotsista 110000sek !!

mielestäni hyvä diili.

Ei toppirikissä mitään vikaa ole, mutta ei ole osarikissäkään. Aika monta kertaa täällä näkee tuon saman ajatuksen, että toppiriki olisi jotenkin tukevampi ja varmempi. Siinä on kyse vain ennakkoluulosta, jota olen joskus itsekin tuntenut. Sitten vaihdoin osarikiseen barduunoineen, enkä takaisin ole kaivannut.

Vuosina ole näkyny liikenteessä h-venettä tai muutakaan pienensorttista kölivenettä airot heiluen - harvemmassa on hankaimetkaan:-)

Melalla auttaen satamassa, jos ei vauhti riittänyt laituriin asti ja kone hukassa...

Eikö olis ollut helpompaa mennä purjein?

Se oli siis soutuvene