Onko kyseisessä laitteessa sinkki? En ole ainakaan vaihtanut. Vetolaitteessa näyttäisi olevan vetolaitteen yläosassa mutterin takana sinkkionko tämä tärkeätä vaihtaa, on äärimmäisen hankalassa paikassa. Vetolaitteessa on tietysti potkurin vieressä sinkki.
Kuinka tuhoisaa on jättää vetolaitteen sinkki, jonkinlainen ruuvi sinkki vaihtamatta. Näyttäisi että sitä ei ole vaihdettu koskaan.
Yanmar 3ym 20 moottorin sinkki
Zinkkimoottori
17
1181
Vastaukset
- Sinkitönminäkin
Enpä ole minäkään vaihtanut. kuka tietää kuinka haitallista on moottorille jos sinkkiä ei ole?
- lataa.manuaali.netistä
Eikö sinulla ole oman moottorisi käyttöohjekirjaa? Jos ei ole, eikö kannattaisi ladata netistä? Käyttöohjekirjassa varmaankin kuvataan sinkkien paikat ja kerrotaan toimintaohjeet.
Makeavesijäähdytteisissä moottoreissa ei tarvita sinkkiä, mutta vetolaitteessa tarvitaan ja on aina sinnki. Akselivetoisissa on akseli- tai potkurisinkki tai molemmat. - Hankalapaikka
Kyllä on ja tiedän missä se on mutta mutteri jonka alla sinkki on on todella hankalassa paikassa.
- Ei_helppo_juttu
Meillä on mahdollisesti sama tilanne eli vetolaitteen sinkin huolto on vaikea muttei mahdoton tehtävä. Kolmantena vuotena viitsin onneksi paneutua hommaan kunnolla.
Ensin hyvät uutiset. Meillä on edelleen alkuperäinen sinkki, eli en ole sitä vaihtanut. Jonkin verran siihen olen saanut syöpymistä aikaan, onneksi. Uusi sinkki odottaa edelleen pakkauksessa, ja Suomen oloissa sitä tuskin tarvitsee vaihtaa kovin usein.
Huono juttu on se, että sinkin pinta karstoittuu. Ensimmäisellä huoltokerralla tätä "sinkkiä suojaavaa" kerrosta sai työstää tosissaan, ennen kuin puhdas sinkkipinta tuli jälleen esille. Jotta anodi toimisi oikein, olen sen jälkeen puhdistanut sen vähintään joka toinen vuosi.
Koska sinkin kantana toimivaan mutteriin koskeminenkin vaatii melkoista akrobatiaa, homma voi helposti tuntua toivottomalta. Omassa veneessämme olen hoitanut homman oikean kokoisella hylsyavaimella ja räikkätoimisella momenttiavaimella. Sillä pystyy juuri ja juuri saamaan pari naksahdusta kerrallaan mutteria auki. Hylsyn ja räikän väliin tarvitaan tietysti lyhyt jatkokappale, jonka pituuden pitää olla oikea alle sentin tarkkuudella.
Ainakin meidän veneessä tämän työn voi tehdä vain silloin kun vene on kuivilla.- Ajatussekin
Olisiko pyöriväkahvainen räikkä helpompi?
- Ei_helppo_juttu
Riippuu veneestä. Meillä ongelmana on se, että räikän varren pitää olla pitkä. Momenttiavaimestakin pystyy vääntämään vain aivan kahvan päästä.
- sinkin.harjaus
Sinkkianodin "karstoittuminen" on luonnollinen ilmiö ja johtuu sinkkioksidista. Oksidikerros heikentää sinkin tehoa uhrausanodina (sinkki kyllä säilyy pitempään, kun se on vaalean sinkkioksidin suojaama). Oksidikerros kannattaa poistaa esim teräsharjalla. Kun yli puolet sinkistä on syöpynyt pois, kannattaa vaihtaa uusi sinkkianodi tilalle. Jos sinkki ei syövy ollenkaan, vene on varmaankin ollut enimmäkseen makeassa vedessä tai hyvin vähäsuolaisessa murtovedessä. Siinä ympäristössä vetolaitteen korroosiokaan ei ole ongelma.
Vetolaitteen sinkin merkitys 3.5% valtamerisuolaisuudessa on paljon oleellisempi kuin omien murtovesiemme alle 0.8% suolapitoisuuksissa. Ei_helppo_juttu kirjoitti:
Riippuu veneestä. Meillä ongelmana on se, että räikän varren pitää olla pitkä. Momenttiavaimestakin pystyy vääntämään vain aivan kahvan päästä.
Laita putkenpätkä räikän varren jatkoksi.
- Joakim1
sinkin.harjaus kirjoitti:
Sinkkianodin "karstoittuminen" on luonnollinen ilmiö ja johtuu sinkkioksidista. Oksidikerros heikentää sinkin tehoa uhrausanodina (sinkki kyllä säilyy pitempään, kun se on vaalean sinkkioksidin suojaama). Oksidikerros kannattaa poistaa esim teräsharjalla. Kun yli puolet sinkistä on syöpynyt pois, kannattaa vaihtaa uusi sinkkianodi tilalle. Jos sinkki ei syövy ollenkaan, vene on varmaankin ollut enimmäkseen makeassa vedessä tai hyvin vähäsuolaisessa murtovedessä. Siinä ympäristössä vetolaitteen korroosiokaan ei ole ongelma.
Vetolaitteen sinkin merkitys 3.5% valtamerisuolaisuudessa on paljon oleellisempi kuin omien murtovesiemme alle 0.8% suolapitoisuuksissa.Kun 1GM10:stä puhdistin kerran tuon veneen sisältä vetolaitteesta irrotettavan sinkin, se "karstoittuminen" oli mielestäni enemmänkin likaantumista kuin oksidoitumista. Sinkki ei ollut kulunut lainkaan uuteen verrattuna. Potkurin vieressä vetolaitteessa oleva iso sinkki kyllä kuluu (kestää minulla 3-5 vuotta) ja oksidoituu, mutta ei lainkaan samalla tavalla. Se on pinta-alaltaan ja painoltaan vähintään 10-kertainen. Mahtaakohan tuo vetolaitteen yläosan sinkki edes olla tarpeellinen. VP:ssä ei sellaista tietääkseeni ole.
- seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Kun 1GM10:stä puhdistin kerran tuon veneen sisältä vetolaitteesta irrotettavan sinkin, se "karstoittuminen" oli mielestäni enemmänkin likaantumista kuin oksidoitumista. Sinkki ei ollut kulunut lainkaan uuteen verrattuna. Potkurin vieressä vetolaitteessa oleva iso sinkki kyllä kuluu (kestää minulla 3-5 vuotta) ja oksidoituu, mutta ei lainkaan samalla tavalla. Se on pinta-alaltaan ja painoltaan vähintään 10-kertainen. Mahtaakohan tuo vetolaitteen yläosan sinkki edes olla tarpeellinen. VP:ssä ei sellaista tietääkseeni ole.
VP saildrivessa sinkkiä on alapäässä runsaasti ja siellähän elektrolyytti eli merivesi on. Yläpään sinķkiasiaa en tunne koska Vp:ssa ei ole, eikä se voi kuivassa toimia. Saildrive lmeisesti on myös yritetty eristää moottorista muovilevyllä.
- Joakim1
seppomartti kirjoitti:
VP saildrivessa sinkkiä on alapäässä runsaasti ja siellähän elektrolyytti eli merivesi on. Yläpään sinķkiasiaa en tunne koska Vp:ssa ei ole, eikä se voi kuivassa toimia. Saildrive lmeisesti on myös yritetty eristää moottorista muovilevyllä.
No onhan se vetolaitteen vesikanavisto ainakin vesilinjaan saakka täysi, mutta ko. vesi on paikallaan satamassa ja siinä tuskin happea riittää pitkäksi aikaa.
Sekä vesi että vetolaite ovat "samat" eli sähkoisesti toisiinsa hyvin kytketyt molemmissa sinkeissä, joten en ymmärrä miksei yksi riittäisi. - murtovesi
Joakim1 kirjoitti:
Kun 1GM10:stä puhdistin kerran tuon veneen sisältä vetolaitteesta irrotettavan sinkin, se "karstoittuminen" oli mielestäni enemmänkin likaantumista kuin oksidoitumista. Sinkki ei ollut kulunut lainkaan uuteen verrattuna. Potkurin vieressä vetolaitteessa oleva iso sinkki kyllä kuluu (kestää minulla 3-5 vuotta) ja oksidoituu, mutta ei lainkaan samalla tavalla. Se on pinta-alaltaan ja painoltaan vähintään 10-kertainen. Mahtaakohan tuo vetolaitteen yläosan sinkki edes olla tarpeellinen. VP:ssä ei sellaista tietääkseeni ole.
Kyseinen Yanmarin vetolaitteen sisällä oleva sinkki voi olla hyvinkin tarpeellinen suolaisen meriveden alueella. Sinne varmaankin valtaosa Yanmarin tuotannosta menee ja murtovesi- ja järvialueet on vähemmistö.
Jos sinkki ei kulu, käyttöympäristö on ollut vähäsuolaista tai kokonaan suolatonta ja sinkki on hyödytön.
Eikö kulumaton sinkkianodi pitäisi vaihtaa magnesiumanodiin, jos alumiisen vetolaitteen korroosio on oikeasti ongelma vähäsuolaisessa ympäristössä?
http://www.performancemetals.com/images/anodes/faqactivity.gif
Pronssisen potkurin korroosiosuojana sinkki toimii murtovesialueellakin, kuten käytännössä nähdään. Sinkkianodi syöpyy, potkuri ei. - Joakim1
Vetolaitteessahan on iso sinkki lähellä potkuria. Se ei ole potkurin, vaan vetolaitteen suojana. Potkurissahan on usein oma sinkkinsä, joka kuluu Suomessakin hurjaa vauhtia, kun paljasta jalompaa metallia on paljon. Kaikissa potkureissa ei ole sinkkiä, kuten ei minunkaan nykyisessä potkurissa.
Tuossa edellisen veneeni 1GM10:ssä oli kolme sinkkipalaa potkurissa, iso sinkkirengas vetolaitteessa ja pieni sylinterimäinen sinkki vetolaitteen vesitilassa. Tuo potkurin sinkki kului 1-2 vuodessa, iso rengas n. 5 vuodessa (riippuu toki siitä mikä on vaihtokriteeri, ohjekirjassa muistaakseni "kun puolet on kulunut") ja se sylinterimäinen ei lainkaan havaittavasti. Vetolaitteessa en havainnut minkäänlaista korroosiota.
Seurakaveri maalasi epoksilla vetolaitteen siten, että myös sinkkiä vastaan tuleva pinta tuli eristettyä. Yhden kauden jälkeen vetolaite oli kuin pommin jäljiltä. Onneksi se ei kuitenkaan ollut syöpynyt puhki ja sen sai uudella hionnalla ja maalauksella kuntoon. Ennen ko. maalausta ja korjauksen jälkeen ei ollut korroosio-ongelmia.
Tuolla kokemuksella ja galvaanisen korroosion perustiedolla väittäisin, että se rengasmainen iso sinkki on hyvin oleellinen suoja ja taas se pieni vesitilan ei niinkään oleellinen, varsinkin kun sitä ei VP:ssä edes ole. - Toisaalta1
Joakim1 kirjoitti:
No onhan se vetolaitteen vesikanavisto ainakin vesilinjaan saakka täysi, mutta ko. vesi on paikallaan satamassa ja siinä tuskin happea riittää pitkäksi aikaa.
Sekä vesi että vetolaite ovat "samat" eli sähkoisesti toisiinsa hyvin kytketyt molemmissa sinkeissä, joten en ymmärrä miksei yksi riittäisi.Veden vastus rajoittaa sinkin vaikutusaluetta, kysehän on sähköisestä ilmiöstä. Siksi sinkkejä täytyy olla enemmän kuin yksi.
Murtoveden sähkönjohtokyky on merivettä pienempi, joten sinkkejä piytäisi olla tiheämmin, joskin ne voi olla pienempiä koska eivät kulu niin paljon. Tämä siis teoriassa. - murtovesi
Joakim1 kirjoitti:
Vetolaitteessahan on iso sinkki lähellä potkuria. Se ei ole potkurin, vaan vetolaitteen suojana. Potkurissahan on usein oma sinkkinsä, joka kuluu Suomessakin hurjaa vauhtia, kun paljasta jalompaa metallia on paljon. Kaikissa potkureissa ei ole sinkkiä, kuten ei minunkaan nykyisessä potkurissa.
Tuossa edellisen veneeni 1GM10:ssä oli kolme sinkkipalaa potkurissa, iso sinkkirengas vetolaitteessa ja pieni sylinterimäinen sinkki vetolaitteen vesitilassa. Tuo potkurin sinkki kului 1-2 vuodessa, iso rengas n. 5 vuodessa (riippuu toki siitä mikä on vaihtokriteeri, ohjekirjassa muistaakseni "kun puolet on kulunut") ja se sylinterimäinen ei lainkaan havaittavasti. Vetolaitteessa en havainnut minkäänlaista korroosiota.
Seurakaveri maalasi epoksilla vetolaitteen siten, että myös sinkkiä vastaan tuleva pinta tuli eristettyä. Yhden kauden jälkeen vetolaite oli kuin pommin jäljiltä. Onneksi se ei kuitenkaan ollut syöpynyt puhki ja sen sai uudella hionnalla ja maalauksella kuntoon. Ennen ko. maalausta ja korjauksen jälkeen ei ollut korroosio-ongelmia.
Tuolla kokemuksella ja galvaanisen korroosion perustiedolla väittäisin, että se rengasmainen iso sinkki on hyvin oleellinen suoja ja taas se pieni vesitilan ei niinkään oleellinen, varsinkin kun sitä ei VP:ssä edes ole.En kiistä niiden sinkkianodien hyötyä, jotka syöpyvät kauden aikana!
Ajatukseni oli se, että sellainen sinkkianodi, joka vuodesta toiseen säilyy ilman syöpymisen merkkejä on hyödytön. Makea/murtovesikäyttöön on olemassa magnesium-anodeita sinkkien tilalle.
En tunne yanmarin vetolaitteen sinkkejä ja niiden sijoituksia. Akselivetoisessa veneessäni sinkki suojaa potkuria. Se syöpyy suolaisissa vesissä purjehtiessa paljon nopeammin kuin Itämerellä.
- Ei_helppo_juttu
Tuolla aikaisemmin neuvottiin putsaamaan anodia teräsharjalla. Jostain kuitenkin olen lukenut, että tavallisesta teräksestä tehdyn teräsharjan käyttö aiheuttaisi sinkkien puhdistuksessa ongelmia. Muistaakseni sen väitettiin muodostavan jonkinlaisen kerroksen, joka suojaa sinkkiä eli estää sen toiminnan. En tiedä onko tässä perää, mutta olen joka tapauksessa käyttänyt putsaamiseen rst-teräsharjaa hiekkapaperin yms lisäksi.
- pyöröharja.poraan
Minäkin muistan lukeneeni noita harjaamisjuttuja engl. kielisiltä foorumeilta, muistelen että ainakin ybw:n foorumilla oli juttuja (yleensä seurailen sitä).
Selitys teräsharjan haitasta oli mielestäni se, että teräsharjasta irtoaa pieniä rautahiukkasia rosoisen Zn-anodin pintaa. Hiukkaset ruostuvat ja haittaavat anodin tehoa. Ratkaisu on se, että käytät rosteriharjaa aivan kuten itse aprikoit.
Rosteriharja voi olla porakoneeseen tai dremeliin liitettävä pyöröharja. Sellaisella itse olen joka kevät puhdistanut veneeni runko- ja potkurisinkit. Sitten kun sinkistä on noin puolet syöpynyt pois, on aika korvata se uudella.
Itse en usko hiekkapaperin olevan paras menetelmä. Tarkoitushan on puhdistaa rosoiseksi syöpyneestä sinkistä myös pikkuisten syvennysten pohjat. Tavoite ei ole saada anodin pinta tasaiseksi ja kiiltäväksi, vaan saada puhdas metallipinta esiin. Anodin teho heikkenee, jos se on suojakerroksen verhoama. Anodi ei toimi ollenkaan, jos sen vahingossa maalaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
"Miko Bergbom, miksi euron bensa maksaa kaksi euroa?"
Valtakunnan suurin kaupallinen porvarimediakin kyselee nyt miksi perussuomalaisset ovat rikkoneet tärkeimmän vaalilupauk435364Maahanmuuttajien vaikutus Suomen valtiontalouteen positiivinen
Maahanmuuttajat maksavat enemmän tuloveroja kuin saavat tulonsiirtoja. Eroavat persuista tässä suhteessa. Persuista o4175059Olen Päivi Räsäsen puolella
En oe uskovainen enkä kristillisdemograattikaan mutta onhan tuo naurettavaa laittaa Päivi syylliseksi omasta mielipit5603388SDP: "On hyvä että bensiinin hinta nousee"
Suurin oppositiopuolue SDP on mielissään siitä, että bensan hinta nousee suomalaisille. https://www.iltalehti.fi/polit722874Ukrainan tiedustelun huippupotti - Iski ensin yhteen satamaan, sitten toiseen
Ukrainan tiedustelupalvelu SBU kertoo johtaneensa operaatiota, jossa on isketty drooneilla Venäjän tärkeimpiin satamiin1322720Nuhteettomia edustajia
Korkein oikeus tuomitsi Päivi Räsäsen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Kansanedustaja Päivi Räsästä (kd.) vastaan no2612680Ulkomaalaistaustaiset tulevat kalliiksi yhteiskunnalle.
Selvitys: Ulkomaalaistaustaiset saivat selvästi enemmän työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea kuin suomalaistaustaiset.2012646"Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi."
Räsäsen tuomio on iso harppaus woke-valtioksi. – Tässä maassa on nyt selvästi kiellettyjä sanoja ja ajatusrikoksia. –931784Päivi Räsänen tuomittiin rikoksesta...
...kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuskin tajuaa silti vieläkään, että raamattu ei ole lakikirja. https://yle.fi/a6561714Huumeliika mellastaa Suomussalmella
Varastanut S-marketissa, jopa kolme kertaa päivässä. Päätekijä pitänyt kuumeorjanaan naistaan useita vuosia. Mies potki181600