Mukavuudet maailmalla

Lisään vielä:
Tilava jääkaappi, jossa kunnollinen pakastelokero
Avotilasta (iso) helppo kulku uimatasolle
Avotilan bimini käytettävissä myös purjehtiessa
Biminissä irrotettavat aurinko/sade-sivuseinät
Toinen suihku uimatasolla, jossa kylmä/kuuma vesi
Avotilassa kiinteä isohko (4-6 h) pöytä

Mukavuuteen vaikuttavaa tekniikkaa veneessä ainakin:
Sähkövinssi ainakin ison nostimessa tai rullassa, myös genoassa
Ankkuripelissä kauko-ohjain
Keulapotkuri
Isohko moottori, = normaaliajo pienillä kierroksilla, ei turhaa melua
Hyvä sähköntuotto (genu, >200W paneelit, ehkä tuuligenu)
Iso akkupatteristo (600-1000 Ah)

Ilmastointi -- Höpö höpö, jos on liian kuumaa voi kastella lakanat tai nukkua ulkona.

Genu - Niin tämähän on välttämätön jos on ilmastointi ja kaikkea muuta turhaa, muuten tarpeeton.

Vesikone - Ehkä jos meinaa ylittää valtameriä

Kuma vesi - Nice to have mutta ei ihan välttämätön

Mikro - Ja pinokaupalla mikroaterioita, höpsistä. Ruokaa voi laittaa liedellä. Tämä on taas vain yksi kuviteltu tarve joka lisää generaattorin tarvetta.

Pyykkikone - Maissa voi pestä pyykkiä, no ehkä, sallitaan jos nyt asuu veneessä vuodesta toiseen

2 Vessaa - Miksi onko pidätysvaikeuksia, no onhan siitä ajakulua kun saa korjata vessoja. Kaksi vessaa tuplasti korjattavaa. Voihan tämän toki nähdä niinkin että kun kippari on korjaamassa toista vessaa voi miehistö käyttää sillä aikaa toista

Wlan veneessä - Tosin ei toimi merellä ilman sateliittiyhteyttä

Pari telkkaria - Mitä näillä tekee merellä ennemmin katsoon niitä elokuvua vaikka tabletilta

Miksi lähteä maksimoimaan kurjuutta? Autoissa ja kodeissa nuo kaikki löytyy. Miksi ei siis venestä jossa viettää vuosia palloa kierrellen?

Kurjuus tulee siitä kun tuo kaikki on toteutettu enemmän tai vähemmän rimpulatekniikalla joka joutuu toimimaan tavallistakin kovemmissa olosuhteissa. Osa laitteista on itseasiassa suunniteltu vain satunnaiseen käyttöön. Nykyveneet ovat pullollaan tekniikkaa ja elämäntapapurjehtijan aika menee kaikenlaisten laitteiden korjailuun. Lisäksi nämä mukavuuden lisäämiseen vaadittavat laitteet lisäävät veneen painoa ja kokoa yllättävässä määrin.

korjaajakippari kirjoitti:

Ilmastointi -- Höpö höpö, jos on liian kuumaa voi kastella lakanat tai nukkua ulkona.

Genu - Niin tämähän on välttämätön jos on ilmastointi ja kaikkea muuta turhaa, muuten tarpeeton.

Vesikone - Ehkä jos meinaa ylittää valtameriä

Kuma vesi - Nice to have mutta ei ihan välttämätön

Mikro - Ja pinokaupalla mikroaterioita, höpsistä. Ruokaa voi laittaa liedellä. Tämä on taas vain yksi kuviteltu tarve joka lisää generaattorin tarvetta.

Pyykkikone - Maissa voi pestä pyykkiä, no ehkä, sallitaan jos nyt asuu veneessä vuodesta toiseen

2 Vessaa - Miksi onko pidätysvaikeuksia, no onhan siitä ajakulua kun saa korjata vessoja. Kaksi vessaa tuplasti korjattavaa. Voihan tämän toki nähdä niinkin että kun kippari on korjaamassa toista vessaa voi miehistö käyttää sillä aikaa toista

Wlan veneessä - Tosin ei toimi merellä ilman sateliittiyhteyttä

Pari telkkaria - Mitä näillä tekee merellä ennemmin katsoon niitä elokuvua vaikka tabletilta

Lue lisää

katsoppas korjaajakippari tuota aloittajan otsikkoa. mukavuudet maailmalla ja vielä tekstistä monivuotista matkaa tehtäessä.. mieti tämän jälkeen kommenttejasi uudelleen.

lukemisen_ymmätäminen kirjoitti:

katsoppas korjaajakippari tuota aloittajan otsikkoa. mukavuudet maailmalla ja vielä tekstistä monivuotista matkaa tehtäessä.. mieti tämän jälkeen kommenttejasi uudelleen.

Korjaajakippari on kuitenkin oikeassa. Kurjuuden maksimointia on omistaa paljon tekniikkaa, joka ei toimi. Vertailukohtana voisi käyttää vaikka pilssipumpun automaattikytkintä, jonka keskimääräinen elinikä on korkeintaan vuosi. Paljon vähemmällä pääsee, kun tekee itse enemmän tavalliseen elämään liittyviä asioita kuin viettää aikaansa hikisenä pää jossain lokerossa korjaten ilmastointilaitetta. Ja seuraavana päivänä jotain muuta turhaketta.

Laskukaava ei ole yleispätevä vaan voi liittyä sanojaan. Tutuista tietää, eika kaksi ole 2X ja kolmin 3X jne ongelmia- pikemmin päin vastoin. Umpivieraiden kanssa voi sujua ihan mukavasti. Juuri päättyi purjehdusviikko viiden tuntemattoman kanssa, eikä ollut 5- kertainen ongelma vaan päin vastoin ja suunnitellaan jatkoa.
Yllä olevasta varustelistasta en ottaisi mukaan 1000Ah akkuja, tuskin ihan puoltakaan. Sama 1000 L pa -määrän suhteen. Kokonaan luopuisin keulapotkurista, sähkövinsseistä, ehdottomasti uimatasosta, isosta biministä purjehtiessa, TV:stä ja filmeistä, erillisestä suihkutilasta, toisesta wc:stä, pesukoneesta, mikrosta, polttomoottorigenusta ja ilmastoinnista.

seppomartti kirjoitti:

Laskukaava ei ole yleispätevä vaan voi liittyä sanojaan. Tutuista tietää, eika kaksi ole 2X ja kolmin 3X jne ongelmia- pikemmin päin vastoin. Umpivieraiden kanssa voi sujua ihan mukavasti. Juuri päättyi purjehdusviikko viiden tuntemattoman kanssa, eikä ollut 5- kertainen ongelma vaan päin vastoin ja suunnitellaan jatkoa.
Yllä olevasta varustelistasta en ottaisi mukaan 1000Ah akkuja, tuskin ihan puoltakaan. Sama 1000 L pa -määrän suhteen. Kokonaan luopuisin keulapotkurista, sähkövinsseistä, ehdottomasti uimatasosta, isosta biministä purjehtiessa, TV:stä ja filmeistä, erillisestä suihkutilasta, toisesta wc:stä, pesukoneesta, mikrosta, polttomoottorigenusta ja ilmastoinnista.

Lue lisää

Samat kokemukset gastien mukanaolosta, yleensä helpottaa matkantekoa. Ainakin, kun vene on 15 m pitkä ja suunnilleen sama mitta tonneissa.
Seppomartin kanssa olen hiukan eri mieltä varustelusta, johtuu ehkä osin veneen kokoerosta, osin ehkä kysymyksenasetteluun. Kysymys oli "minkälaisia elämisen ja asumisen kannalta olennaisia mukavuustekijöitä ihmiset täällä arvostavat veneessä kun tehdään monivuotista matkaa?"
4 valtameren ylitystä on vienyt noin 3 vuoden purjehdusajasta vain muutaman kuukauden. Paikallispurjehdusta, ankkurissa ja satamissa oloa puolestaan kymmenkertaisesti, lähes 3 vuotta ja usein ylityksiä isommalla miehistöllä.
Siksi ainakin isossa veneessä Seppomartin hyljeksimät 1000Ah akut, keulapotkuri, sähkövinssit, ehdottomasti uimataso, iso bimini myös välillä purjehtiessa, erillinen suihkutila, toinenkin wc, kaikki nuo ovat osoittautuneet mukavuutta lisääviksi eikä niistä isompaa riesaa missään vaiheessa ole tullut.
Lista on tietysti enemmän Seppomartin luettelon mukainen, jos sahataan merta ees-taas vain pienin välitauoin.

ToinenNäkökulma kirjoitti:

Samat kokemukset gastien mukanaolosta, yleensä helpottaa matkantekoa. Ainakin, kun vene on 15 m pitkä ja suunnilleen sama mitta tonneissa.
Seppomartin kanssa olen hiukan eri mieltä varustelusta, johtuu ehkä osin veneen kokoerosta, osin ehkä kysymyksenasetteluun. Kysymys oli "minkälaisia elämisen ja asumisen kannalta olennaisia mukavuustekijöitä ihmiset täällä arvostavat veneessä kun tehdään monivuotista matkaa?"
4 valtameren ylitystä on vienyt noin 3 vuoden purjehdusajasta vain muutaman kuukauden. Paikallispurjehdusta, ankkurissa ja satamissa oloa puolestaan kymmenkertaisesti, lähes 3 vuotta ja usein ylityksiä isommalla miehistöllä.
Siksi ainakin isossa veneessä Seppomartin hyljeksimät 1000Ah akut, keulapotkuri, sähkövinssit, ehdottomasti uimataso, iso bimini myös välillä purjehtiessa, erillinen suihkutila, toinenkin wc, kaikki nuo ovat osoittautuneet mukavuutta lisääviksi eikä niistä isompaa riesaa missään vaiheessa ole tullut.
Lista on tietysti enemmän Seppomartin luettelon mukainen, jos sahataan merta ees-taas vain pienin välitauoin.

Lue lisää

Juurikin niin, valinnat ovat henkilökohtaisia. .Esimerkkejä miksi, miksi: uimataso estää hydrogeneraattorin ja tuuliperäsimen käytön, iso bimini repeää kovassa tuulessa eikä näe trimmata purjeista vaikka olen rakentannuttanut reivauksen ja ikkunan, minkä läpi päivällä näkee. Jos tuotettava ampperimäärä vastaa kulutusta tulee pienilläkin akuilla toimeen. Jos pa-kulutus ( ennyksenä ) 7000 maililla oli 100L niin 10 v vanha polttoaine olisi pilaantunut 1000 L tankeissa. Jos keulapotkuri on tunnelissa kärsii hydrodynamiikka. Jos se on alaslaskettava estää näkit toiminnan. Semmoisia tilanteita, ettei vinssi lihasvoima ole riittänyt, ei ole tullut vastaan. Sen sijaan rikkimeneviä sähkölaitteita on jatkuvasti. Jos ei ole rullareiviä mastoon tai puomiin niin ei mene sekäänmukavuus rikki. Jne .

seppomartti kirjoitti:

Laskukaava ei ole yleispätevä vaan voi liittyä sanojaan. Tutuista tietää, eika kaksi ole 2X ja kolmin 3X jne ongelmia- pikemmin päin vastoin. Umpivieraiden kanssa voi sujua ihan mukavasti. Juuri päättyi purjehdusviikko viiden tuntemattoman kanssa, eikä ollut 5- kertainen ongelma vaan päin vastoin ja suunnitellaan jatkoa.
Yllä olevasta varustelistasta en ottaisi mukaan 1000Ah akkuja, tuskin ihan puoltakaan. Sama 1000 L pa -määrän suhteen. Kokonaan luopuisin keulapotkurista, sähkövinsseistä, ehdottomasti uimatasosta, isosta biministä purjehtiessa, TV:stä ja filmeistä, erillisestä suihkutilasta, toisesta wc:stä, pesukoneesta, mikrosta, polttomoottorigenusta ja ilmastoinnista.

Lue lisää

Joitain vuosia sitten tein kahden viikon pääsiäisreissun meriveden lämmön ollessa 1,3 - 3 -astetta. Lämmitys otti 140 litraa ja kone 40 litraa. Noin oletettuna kylmien latitudien naftan kuukausikulutukseksi pitää laskea 400 -500 litraa, joten 1000 litran tankki ei ole ollenkaan ylimitoitettu kun aineen saantimahdollisuudetkin ovat rajoitetut tai olemattomat.
Akkuja on 720 Ah ja sen ansiosta varausta ei oikeastaan ikinä tarvitse laskea alle 60 prosentin, harvoin edes alle 70 prosentin. Noin käytettyinä akut kestävät hyvin kymmenen vuotta.

Kylmässä tai täysinäisillä ankkuropaikoilla ei voi ulkona kohtuudella suihkutella, joten käyttövessan kastelu on tosiasia jos ei ole erillistä suihkutilaa tai kahta vessaa. Jälkimmäinen on monitoimisempi ratkaisu.

Mikroaaltouuni lienee edelleen sähkösyöppö ja vaatinee jopa koneen käynnistyksen joissain tapauksissa. Sillä tehtävä ruoka on poikkeuksetta hirveää ja mielialaa ennemminkin laskevaa.

Omalla pesukoneella säästää rahaa ja etenkin vaivaa. On sitten porukan koosta ja hygieniatottumuksista kiinni säästyykö se vitonen 2×kk vai 4×vko. Ihan kirpparilta löytyvä 70 -luvun muovinen pienpulsaattorikone tekee hommansa ja tuuli aurinko kuivaavat. Tuollainen kone maksaa ehkä parikymppiä, ja esim. uusi Carbest noin 80 eur. Varsinaisiin kunnon vehkeisiin en satsaisi, vaikka itse vaatteet pesenkin.

Melkein kaikki nuo listojen kamat kannattaa isommassa veneessä olla jos niiden hankkiminen ei siirrä matkan aloitusta vaikkapa vuodella eteenpäin tai muuten kurjista matkabudjettia. Jos siirtää, on parasta lähteä ilman. Vedenpitävä vene luotettavalla koneella, lämppärillä, kylmäboksilla, puhtailla nafta- ja vesitankeilla, plotterilla, paikatuilla purjeilla, soudettavalla jollalla, VHF:llä ja tarpeellisilla asiakirjoilla varustettuna riittää. Tavaraa on matkalla myynnissä Suomea enemmän ja halvemmalla jos tarvetta ilmenee.

Ariel37 kirjoitti:

Joitain vuosia sitten tein kahden viikon pääsiäisreissun meriveden lämmön ollessa 1,3 - 3 -astetta. Lämmitys otti 140 litraa ja kone 40 litraa. Noin oletettuna kylmien latitudien naftan kuukausikulutukseksi pitää laskea 400 -500 litraa, joten 1000 litran tankki ei ole ollenkaan ylimitoitettu kun aineen saantimahdollisuudetkin ovat rajoitetut tai olemattomat.
Akkuja on 720 Ah ja sen ansiosta varausta ei oikeastaan ikinä tarvitse laskea alle 60 prosentin, harvoin edes alle 70 prosentin. Noin käytettyinä akut kestävät hyvin kymmenen vuotta.

Kylmässä tai täysinäisillä ankkuropaikoilla ei voi ulkona kohtuudella suihkutella, joten käyttövessan kastelu on tosiasia jos ei ole erillistä suihkutilaa tai kahta vessaa. Jälkimmäinen on monitoimisempi ratkaisu.

Mikroaaltouuni lienee edelleen sähkösyöppö ja vaatinee jopa koneen käynnistyksen joissain tapauksissa. Sillä tehtävä ruoka on poikkeuksetta hirveää ja mielialaa ennemminkin laskevaa.

Omalla pesukoneella säästää rahaa ja etenkin vaivaa. On sitten porukan koosta ja hygieniatottumuksista kiinni säästyykö se vitonen 2×kk vai 4×vko. Ihan kirpparilta löytyvä 70 -luvun muovinen pienpulsaattorikone tekee hommansa ja tuuli aurinko kuivaavat. Tuollainen kone maksaa ehkä parikymppiä, ja esim. uusi Carbest noin 80 eur. Varsinaisiin kunnon vehkeisiin en satsaisi, vaikka itse vaatteet pesenkin.

Melkein kaikki nuo listojen kamat kannattaa isommassa veneessä olla jos niiden hankkiminen ei siirrä matkan aloitusta vaikkapa vuodella eteenpäin tai muuten kurjista matkabudjettia. Jos siirtää, on parasta lähteä ilman. Vedenpitävä vene luotettavalla koneella, lämppärillä, kylmäboksilla, puhtailla nafta- ja vesitankeilla, plotterilla, paikatuilla purjeilla, soudettavalla jollalla, VHF:llä ja tarpeellisilla asiakirjoilla varustettuna riittää. Tavaraa on matkalla myynnissä Suomea enemmän ja halvemmalla jos tarvetta ilmenee.

Lue lisää

Omaa pesukonetta ei tule mahtumaan veneisiini monestakin syystä. Portugalin marinoissa, missä ilmeisesti olet, marinan iso pesukone yleensä maksaa 2€. Turkissa "Ikeakassillinen" pyykkiä pesetettynä siististi laskostettuna on 6,5 €. Kuuden hengen liinavatteet ja pyykit viikon ajalta 13€. Ei siinä valkoinen mies oikein pääse palkoille itse pesemällä.
Toinen ääripää tasapuolisuuden vuoksi. St. Lucian pyykkäri 120 USD Arc: aikana.

Jos moottoriin menee vettä niin se on tuhon partaalla. Päivittäinen käyttäminen auttaa vain hetken. Kyllä se on täysremontin tai vaihdon tarpeessa. Puhun nyt kahden vihreän vettä saaneen ja tuhotun moottorin moottorin kokemuksella.

seppomartti kirjoitti:

Jos moottoriin menee vettä niin se on tuhon partaalla. Päivittäinen käyttäminen auttaa vain hetken. Kyllä se on täysremontin tai vaihdon tarpeessa. Puhun nyt kahden vihreän vettä saaneen ja tuhotun moottorin moottorin kokemuksella.

Lue lisää

Mulla kävi vihreä moottori meren pohjassa, nousi ylös jo ennen kolmatta päivää ja heti käynnistettiin; nytkin muutama vuosi tuon jälkeen lähti talven jälkeen ekalla pörisemään. Mutta se onkin vuodelta n. -72.

Pääs poiketen meidän konttuurin kautta niin pannahan rahoitus kuntoon.
Välkommen barfot....

Nafta on tosiaan hyvä saada säilöön muualle kuin kuumalle kannelle mustissa muovikanistereissa. Kaikki manuaalinen präkääminen naftan kanssa on sottaista, ikävää ja haisevaa hommaa. Kuumuudessa varmaan levänkasvuakin ilmenee enemmän polttoaineessa.

Naftan liasta vielä. Vaihdoin nyt vedenerottimen suodatinpatruunan. Se oli ehkä alkuperäinen, 13 kautta, noin 2500 konetuntia, 10 000 litraa suodattanut. Ihan varmasti kuitenkin oman omistusaikani 7 kautta, 2000 tuntia ja 8000 litraa. Musta tietysti, pikimusta, mutta sakkakupissa ei oikein mitään. Lisäaineita en tankkiin ole laittanut. Sakat olen kerran imenyt tankkien pohjilta, ei ihmeenpiä sielläkään koskaan.

Ariel371 kirjoitti:

Nafta on tosiaan hyvä saada säilöön muualle kuin kuumalle kannelle mustissa muovikanistereissa. Kaikki manuaalinen präkääminen naftan kanssa on sottaista, ikävää ja haisevaa hommaa. Kuumuudessa varmaan levänkasvuakin ilmenee enemmän polttoaineessa.

Naftan liasta vielä. Vaihdoin nyt vedenerottimen suodatinpatruunan. Se oli ehkä alkuperäinen, 13 kautta, noin 2500 konetuntia, 10 000 litraa suodattanut. Ihan varmasti kuitenkin oman omistusaikani 7 kautta, 2000 tuntia ja 8000 litraa. Musta tietysti, pikimusta, mutta sakkakupissa ei oikein mitään. Lisäaineita en tankkiin ole laittanut. Sakat olen kerran imenyt tankkien pohjilta, ei ihmeenpiä sielläkään koskaan.

Lue lisää

Olet todellinen Hannu Hanhi. Tuuri ei voi kestä loputtomiin. Kun suuri tankkisi saastuu niin lopuu matka teko. Monia tarinoita olen kuullut.
Katselen juuri viimekesäistä espajalasta löpöä. Pientä ruskeaa hiutaletta, ei voi olla muuta kuin kasvua 0.25: 1000 Grotamarista huolimatta. Ja tankkini on vain 160 L enkä sitäkään pyri pitäämän täynnä, että olisi vaihtuvuutta. Vaihdoin filtterit ja ne olivat vaaleat mutta paksun läpinäkyvän geelin peitossa. Mietin juuri, pitäisikö kuitukamera pistää tankkiin ja katsoa. Aluksi 1:1000 Grotamaria ja filttereiden vaihtoa, sakkakupin tyhjennystä ja tankin ajo tyhjäksi.
Hyvä sakkakuppi ei muuten pitäisi olla puhdas, jos filtterit ovat likaiset. Sakkakupit toimii nykyään separaattorin eli jonkinlaisen sentrifuugin periaatteella.

Onko nyt niin, että biodiesel on tuonut mukanaan näitä kasvusto-ongelmia? Eikö ole kunnon myrkkyjä saaatavilla kasvustoa vastaan?

diiiiiiiiiiiiiiiiiiiisel kirjoitti:

Onko nyt niin, että biodiesel on tuonut mukanaan näitä kasvusto-ongelmia? Eikö ole kunnon myrkkyjä saaatavilla kasvustoa vastaan?

On se niin. Biodieselillä on sellainen huono ominaisuus, että se on hygroskooppista eli vettä itseensä imevää. Yachting Monthlyssä on hiljattain ollut parikin artikkelia lisääntyvistä dieselpolttomaineen ongelmista. Onglmat koskevat nimeomaan venedieseleitä siksi että veneissä biodieselin varastointiaika ylittää turvallisen 6 viikon rajan. Polttoaine seisoo tankeissa pitkään paitsi veneissä myös ehkä meriasemien säiliöissä.
Nykyisin biodieselin osuus on alle 20%, muistelen eurooppalaiseksi keskiarviksi mainitun 7%. mutta sen osuutta tullaan lisäämään: ongelmat kasvavat vielä nykyisestä!
Dieselongelmien torjumiseksi joihinkin veneisiin on jo asennettu "fuel polishing" - järjestelmiä. Idea on yksinkertainen. Tarvitaan kiinteästi asennettu ylimääräinen suodatin vedenerotin ja sähköinen polttoainepumppu. Pumppu imee säiliön pohjalta ja palauttaa suodatetun polttoaineen takaisin tankkiin. Markkinoille on tullut asennussarjoja. YM esitteli "Fuel-Guard FDG120" puhdistusjärjestelmän, jossa suodattimen voi puhdistaa. Kun tarpeeksi kauan kierrättää polttoainetta filtterin kautta, vesi ja orgaaninen sakka tarttuu suodatinjärjestelmään. www.fuel-guard.co.uk

Meillä talossa öljy riittää säiliössä 2 vuotta. Siinä ei 6 viikkoa paöjoa tunnu. Sama säiliö ollut 20 vuotta ja vielä pelaa.

Jdshshaka kirjoitti:

Meillä talossa öljy riittää säiliössä 2 vuotta. Siinä ei 6 viikkoa paöjoa tunnu. Sama säiliö ollut 20 vuotta ja vielä pelaa.

Miten se mielestäsi liittyy meriolosuhteisiin ja uusiin biopolttoaineisiin?
Itse hankin ensimmäisen venedieselin 70-luvun lopussa (vaihdoin silloin 2-tahtisen Vire-moottorini 1-syl. dieseliin). Nyt venedieseleistä on tuhansien käyttötuntien kokemus. Ei koskaan ollut mitään ongelmia ja filtteritkin pysysyivät puhtaina eikä sakkakuppiin kertynyt vettä tai moskaa, kunnes tilanne muuttui toissa vuonna. Moottori pysähtyi uusien suodattimien tukkeutuessa. Olin saanut tankatessa likaista biodieseliä.
Tankin puhdistuksen ja suodattimien vaihdon jälkeen meni taas muutama sata tuntia koneajoa ilman ongelmia. Sitten jälleen suodattimen sakkakupissa oli hiutaleita, vaikka olin alkanut käyttää Grotamaria. Kone ei pysähtynyt, koska olin vaihtanut esisuodattimeksi 10 mikronin Racor 500MA:n. Se ei päästä pikkuhiukasia sekundaarifiltteriin (joka on hankala vaihtaa merellä). Racor 500:n suodatinpatruuna on helppo ja nopea vaihtaa merelläkin. Ilmastustakaan ei tarvita.

Varmaankin ongelma ei vielä ole niille tuttu, jotka liikkuvat kotirannikoilla ja tankkaavat hyvin hoidetuilta meriasemilta.

seppomartti kirjoitti:

Olet todellinen Hannu Hanhi. Tuuri ei voi kestä loputtomiin. Kun suuri tankkisi saastuu niin lopuu matka teko. Monia tarinoita olen kuullut.
Katselen juuri viimekesäistä espajalasta löpöä. Pientä ruskeaa hiutaletta, ei voi olla muuta kuin kasvua 0.25: 1000 Grotamarista huolimatta. Ja tankkini on vain 160 L enkä sitäkään pyri pitäämän täynnä, että olisi vaihtuvuutta. Vaihdoin filtterit ja ne olivat vaaleat mutta paksun läpinäkyvän geelin peitossa. Mietin juuri, pitäisikö kuitukamera pistää tankkiin ja katsoa. Aluksi 1:1000 Grotamaria ja filttereiden vaihtoa, sakkakupin tyhjennystä ja tankin ajo tyhjäksi.
Hyvä sakkakuppi ei muuten pitäisi olla puhdas, jos filtterit ovat likaiset. Sakkakupit toimii nykyään separaattorin eli jonkinlaisen sentrifuugin periaatteella.

Lue lisää

Niin olen, saas nähdä koska tuuri loppuu. Mulla on kaksi tankkia ja pyrin täyttelemään ne eri paikoissa. Kaikkein viisainta olisi ajaa aina isolla 250 litran tankilla ja pitää satalitraisessa varalla jostain isolta autoasemalta ostettua ja itse levämyrkyllä käsiteltyä naftaa aina ajokausi kerrallaan. Sitten talvikaudella käyttää sekin pois Webastolla, putsata kumpikin tankki ja taas täyttää pieni tankki autoasemalta.

En suin surminkaan ikinä Suomessa tankannut ensimmäisten joukossa pieniltä meriasemilta. Toisaalta kotonani on maanpäällä pakkasissa ja helteissä farmarisäiliöitä, eikä niistä tankatut koneet ole ikinä nikotelleet. Tuo 2500 tunnin vaihtoväli onkin maakonepuolella itse todettu siellä asianmukaiseksi. Merellä pitänee opetella tiheämpi vaihtoväli. Riskit ovat kuitenkin ihan eri luokkaa kuin mitä jonkun traktorin kanssa touhutessa.

En oikein keksi että miten sinulla kasvaa Välimeren varmasti monista samoista paikoista tankatussa naftassa limaa ja minulla ei, vaikka en käytä myrkkyjäkään. Eräs syy voi olla se, että minun tankit ovat syvemmällä, kylmemmässä, poltan varmasti enemmän naftaa ja ehkä moottorien polttoaineen paluukierto on erilainen. Kierto kyllä lämmittää naftaa, mutta samalla se tietysti suodattaa sitä. Jos tankki on pieni, polttoaine lämpenee kierrossa enemmän, mutta myös suodattuu useammin.
Tankeista olen vain kerran imenyt sakkapumpulla vedet ja sakat pois, noin 10 käyttövuoden jälkeen. Näen säiliöihin sisälle ja syytä putsauksiin ei muulloin ole ollut. Tankkini ovat muovia.

Ariel371 kirjoitti:

Niin olen, saas nähdä koska tuuri loppuu. Mulla on kaksi tankkia ja pyrin täyttelemään ne eri paikoissa. Kaikkein viisainta olisi ajaa aina isolla 250 litran tankilla ja pitää satalitraisessa varalla jostain isolta autoasemalta ostettua ja itse levämyrkyllä käsiteltyä naftaa aina ajokausi kerrallaan. Sitten talvikaudella käyttää sekin pois Webastolla, putsata kumpikin tankki ja taas täyttää pieni tankki autoasemalta.

En suin surminkaan ikinä Suomessa tankannut ensimmäisten joukossa pieniltä meriasemilta. Toisaalta kotonani on maanpäällä pakkasissa ja helteissä farmarisäiliöitä, eikä niistä tankatut koneet ole ikinä nikotelleet. Tuo 2500 tunnin vaihtoväli onkin maakonepuolella itse todettu siellä asianmukaiseksi. Merellä pitänee opetella tiheämpi vaihtoväli. Riskit ovat kuitenkin ihan eri luokkaa kuin mitä jonkun traktorin kanssa touhutessa.

En oikein keksi että miten sinulla kasvaa Välimeren varmasti monista samoista paikoista tankatussa naftassa limaa ja minulla ei, vaikka en käytä myrkkyjäkään. Eräs syy voi olla se, että minun tankit ovat syvemmällä, kylmemmässä, poltan varmasti enemmän naftaa ja ehkä moottorien polttoaineen paluukierto on erilainen. Kierto kyllä lämmittää naftaa, mutta samalla se tietysti suodattaa sitä. Jos tankki on pieni, polttoaine lämpenee kierrossa enemmän, mutta myös suodattuu useammin.
Tankeista olen vain kerran imenyt sakkapumpulla vedet ja sakat pois, noin 10 käyttövuoden jälkeen. Näen säiliöihin sisälle ja syytä putsauksiin ei muulloin ole ollut. Tankkini ovat muovia.

Lue lisää

Jos filtterisi olivat mustat niin tuurin loppuminen on jo alkanut. Dieseli ei ole mustaa vaan mustuus on kasvua eli hitusia, joita ei tankkiin tiirailulla näe. Itse lirautan " vesipensan" putsattuun valkoiseen jugurttikuppiin niin näen paremmin. Hitusten jälkeen syntyy tummia pikkupalleroita, jotka näkee helposti. Seuraavaksi isoja tummia geeliklönttejä. Lopuksi tankin seinät ovat tumman kerroksen peitossa ja tämän putsaamiseen on Euroopassa erikoistuneita firmoja. Tekevät tankkiin isot huoltoaukot. Rosteritankit voivat pahassa dieselrutossa mennä pinnaltaan röpelöiseksi eli pilalle. Kauhukuvat ovat luento- oppia. En ole edistynyt dieselrutto- opiskelussa käyntiäiriöihin asti vaan ainoastaan pikkuklönttien asteelle ja tankin tyhjennykseen x1. Käytän Separ 5u suodatinta. Suomessa ongelmat ovat vielä pieniä.
Toinen onnenkantamoinen on sattunut Arielille. Minulla molemmat 200 L muovitankit ovat murtuneet kinnityspisteistään. Nyt on etsittävänä 160 L muovitankin vuoto. Onneksi kaikki 3 ovat olleet vesitankkeja. Kryssissä 150- 250 litran hölskyminen on muoville ilmeisesti kova rasitus.

seppomartti kirjoitti:

Jos filtterisi olivat mustat niin tuurin loppuminen on jo alkanut. Dieseli ei ole mustaa vaan mustuus on kasvua eli hitusia, joita ei tankkiin tiirailulla näe. Itse lirautan " vesipensan" putsattuun valkoiseen jugurttikuppiin niin näen paremmin. Hitusten jälkeen syntyy tummia pikkupalleroita, jotka näkee helposti. Seuraavaksi isoja tummia geeliklönttejä. Lopuksi tankin seinät ovat tumman kerroksen peitossa ja tämän putsaamiseen on Euroopassa erikoistuneita firmoja. Tekevät tankkiin isot huoltoaukot. Rosteritankit voivat pahassa dieselrutossa mennä pinnaltaan röpelöiseksi eli pilalle. Kauhukuvat ovat luento- oppia. En ole edistynyt dieselrutto- opiskelussa käyntiäiriöihin asti vaan ainoastaan pikkuklönttien asteelle ja tankin tyhjennykseen x1. Käytän Separ 5u suodatinta. Suomessa ongelmat ovat vielä pieniä.
Toinen onnenkantamoinen on sattunut Arielille. Minulla molemmat 200 L muovitankit ovat murtuneet kinnityspisteistään. Nyt on etsittävänä 160 L muovitankin vuoto. Onneksi kaikki 3 ovat olleet vesitankkeja. Kryssissä 150- 250 litran hölskyminen on muoville ilmeisesti kova rasitus.

Lue lisää

Kiitos neuvosta. Pitää aukaista Separin pytty useammin ja tarkkailla suodinpatruunaa. Tankit kaikki ovat polyeteeniä ja hihnoilla kiinni. Se ainakin paksuutensa ja kiinnitystapansa ansiosta tuntuu tukevalta. Tosin maatalouskonepuolella törmäsin kasvinsuojeluruiskun kanssa ison polyeteenitankin saumavuotoon. Paikattiin se sähkökolvilla uutta imateriaalia halkeamaan sulattamalla, siis muovijuotoksella. On kestänyt samanlaista nestehytkytystä kuin mitä veneissäkin tulee.

Jdshshaka kirjoitti:

Meillä talossa öljy riittää säiliössä 2 vuotta. Siinä ei 6 viikkoa paöjoa tunnu. Sama säiliö ollut 20 vuotta ja vielä pelaa.

Kun tulin tähän nykyiseen taloon, niin puolen vuoden kuluttua eräänä pimeänä yönä sammui öljypoltin. No minä siinä hetken pähkäilin ja totesin sakkakupin olevan täynnä mustaa mönjää.
Otin sen paskan lasipurkkiin ja vein Essolle laajasaloon, saatteena syytöksiä likaisen polttoaineen toimittamisesta.
Viikon päästä sain tulokset: ei kuullemma ole heiltä tullutta se sonta. Taas aloin raapimaan päänahkaa ja sen seurauksena aloin tutkimaan sitä tankkia. Se oli talon ulkopuolella olevassa ulkovarastossa, koska pannuhuoneessa ei ollut sille tilaa(2000 l).
Otin sen imuputken ulos sieltä tankista ja samalla selvisi syykin siihen törkymäärään siinä sakkakupissa. Se imuputki veti tavaran sieltä tankin pohjalta ja kun bakteeri kasvustoa ja parafiini jäämiä oli kertynyt tarpeeksi, alkoi se imeä ne paskat sisään.
Puhdistin tankin ja lyhensin imuputken, eikä sama vika ole sen koommin vaivannut. Vaikka se tankki on eristetty ja rakennuksen sisällä näyttää sinne sitä kasvustoa ilmestyvän ja olenkin 10 vuoden välein sen tyhjentänyt.

10mikrRacor500MA kirjoitti:

Miten se mielestäsi liittyy meriolosuhteisiin ja uusiin biopolttoaineisiin?
Itse hankin ensimmäisen venedieselin 70-luvun lopussa (vaihdoin silloin 2-tahtisen Vire-moottorini 1-syl. dieseliin). Nyt venedieseleistä on tuhansien käyttötuntien kokemus. Ei koskaan ollut mitään ongelmia ja filtteritkin pysysyivät puhtaina eikä sakkakuppiin kertynyt vettä tai moskaa, kunnes tilanne muuttui toissa vuonna. Moottori pysähtyi uusien suodattimien tukkeutuessa. Olin saanut tankatessa likaista biodieseliä.
Tankin puhdistuksen ja suodattimien vaihdon jälkeen meni taas muutama sata tuntia koneajoa ilman ongelmia. Sitten jälleen suodattimen sakkakupissa oli hiutaleita, vaikka olin alkanut käyttää Grotamaria. Kone ei pysähtynyt, koska olin vaihtanut esisuodattimeksi 10 mikronin Racor 500MA:n. Se ei päästä pikkuhiukasia sekundaarifiltteriin (joka on hankala vaihtaa merellä). Racor 500:n suodatinpatruuna on helppo ja nopea vaihtaa merelläkin. Ilmastustakaan ei tarvita.

Varmaankin ongelma ei vielä ole niille tuttu, jotka liikkuvat kotirannikoilla ja tankkaavat hyvin hoidetuilta meriasemilta.

Lue lisää

Miten löpö veneen tankissa tietää että pitää kasvaa jotain levää?
Miksi löpö talon tankissa ei tiedä?

Ariel371 kirjoitti:

Niin olen, saas nähdä koska tuuri loppuu. Mulla on kaksi tankkia ja pyrin täyttelemään ne eri paikoissa. Kaikkein viisainta olisi ajaa aina isolla 250 litran tankilla ja pitää satalitraisessa varalla jostain isolta autoasemalta ostettua ja itse levämyrkyllä käsiteltyä naftaa aina ajokausi kerrallaan. Sitten talvikaudella käyttää sekin pois Webastolla, putsata kumpikin tankki ja taas täyttää pieni tankki autoasemalta.

En suin surminkaan ikinä Suomessa tankannut ensimmäisten joukossa pieniltä meriasemilta. Toisaalta kotonani on maanpäällä pakkasissa ja helteissä farmarisäiliöitä, eikä niistä tankatut koneet ole ikinä nikotelleet. Tuo 2500 tunnin vaihtoväli onkin maakonepuolella itse todettu siellä asianmukaiseksi. Merellä pitänee opetella tiheämpi vaihtoväli. Riskit ovat kuitenkin ihan eri luokkaa kuin mitä jonkun traktorin kanssa touhutessa.

En oikein keksi että miten sinulla kasvaa Välimeren varmasti monista samoista paikoista tankatussa naftassa limaa ja minulla ei, vaikka en käytä myrkkyjäkään. Eräs syy voi olla se, että minun tankit ovat syvemmällä, kylmemmässä, poltan varmasti enemmän naftaa ja ehkä moottorien polttoaineen paluukierto on erilainen. Kierto kyllä lämmittää naftaa, mutta samalla se tietysti suodattaa sitä. Jos tankki on pieni, polttoaine lämpenee kierrossa enemmän, mutta myös suodattuu useammin.
Tankeista olen vain kerran imenyt sakkapumpulla vedet ja sakat pois, noin 10 käyttövuoden jälkeen. Näen säiliöihin sisälle ja syytä putsauksiin ei muulloin ole ollut. Tankkini ovat muovia.

Lue lisää

Ihan kotosuomessa. Tankit (2 kpl) ja vaihtuvuus on riittävä, koska lämmitinkin käyttää tankeista alkukeväästä ja syksyllä paljon polttoainetta. Isohkot tankit kuitenkin. Viimeksi kelissä keikkuessa levät lähti liikkeelle ja joutuivat pa-suodattimeen. Kone vähän oireili rantautuessa, joten arvasin mitä tapahtui ja vaihdoin suodattimen. Nykyinen Suomalainen bio-diesel on todellinen ongelma, omien kokemusten jälkeen. Nyt kevät huollossa olen putsannut tankit ja aika paljon levää lähti, edellisen kerran tein 10 vuotta sitten veneen hankittuani.

Tuollaisen suodattimellisen kierrätysjärjestmän teko on ollut mielessä. Aika helppo tehdä. Farmitankin pumppu (tuotto riittävä) ja suodattimeksi esim. 10 tai 50 mikronin hydrauliikkaöljyn suodin (riittävä virtaus). Jää pahimmat moskat siihen.

Luulen, että tuo "ok lista" on sellaisen purjehtijan laatima, joka ei ole kovin paljon maailman merillä vielä seilannut. Siihen viittaa mm. elektroniikkakeskeisyys ja kodin varusteet. Tai sitten seilaamme aivan eri alueilla. Vanhat pallonkiertäjien sanonnat pitävät edelleen paikkansa: "matkapurjehdus on veneen korjaamista eksoottisisa paikoissa" ja "se mitä ei ole, ei voi mennä epäkuntoon".
Tärkeimmät mukavuusvarustukset itselleni ovat tuuliperäsin ja kunnollinen ankkurointivarustus. Edellinen parantaa mukavuutta merellä (ohjaa luotettavasti, ei vie sähköä), jälkimmäinen takaa rauhalliset yöunet satamissa (pallonkierrossa olin vain muutaman harvan kerran laiturissa, valtaosa satamista oli ankkurointia).

Tai aloittajan lompakko on vaan eri kunnossa kuin sinulla?
Ei kaikki maailmaa kiertelevät ole persaukisia.

Suomalaisilla oletus on että mitään ei saa olla mukana.
Kuuma pitää olla, hiki pitää valua ja paska haista.
Kaikkea pitää korjata koko aika.
Kaikki mukavuus on turhaa.

Vanha luterilainen maailmankatsomus, kivaa ei saa olle.
Jos homma tuntuu mukavalta niin pitää utntea huonoa omatuntoa.

Katselkaas maailmalla esim jenkkejä. On ilmastoinnit, genut...
Ei he lähde maailmalle kärvisteleen.
Ensin tehdään 50 v. töitä ja eläkkeellä sitten tropiikkiin kärvistelemään :)

fghurtuy4568 kirjoitti:

Tai aloittajan lompakko on vaan eri kunnossa kuin sinulla?
Ei kaikki maailmaa kiertelevät ole persaukisia.

Suomalaisilla oletus on että mitään ei saa olla mukana.
Kuuma pitää olla, hiki pitää valua ja paska haista.
Kaikkea pitää korjata koko aika.
Kaikki mukavuus on turhaa.

Vanha luterilainen maailmankatsomus, kivaa ei saa olle.
Jos homma tuntuu mukavalta niin pitää utntea huonoa omatuntoa.

Katselkaas maailmalla esim jenkkejä. On ilmastoinnit, genut...
Ei he lähde maailmalle kärvisteleen.
Ensin tehdään 50 v. töitä ja eläkkeellä sitten tropiikkiin kärvistelemään :)

Lue lisää

Todellisen teknisen osaamisen, paksun lompakon ja irrottautumisrohkeuden välillä on kokolailla sovittamaton ristiriita.

Tekniikan velho, siis hän joka itse setvisi kaikki veneen monimutkaisen tekniikan pulmat ja siksi voisi ne hankkia ja itse vaivatta ylläpitää, harvemmin on kyllin varakas. Jos on, rationaalisuus estää reissuun lähdön.

Rikas taas useimmiten on tienannut varansa työllä joka ei kehitä teknistä osaamista. Hän voi toki ostaa kaiken veneeseen, mutta korjaaminen edellyttää ulkopuolisten käyttöä. Se taas alkaa käymään hermoille jo Hollannin ohitettua. Sovitut remonttiaikataulut eivät alkuunkaan pidä, eikä osaaminen ole useinkaan sitä mitä pohjoismainen palvelunostaja odottaa. Näin saksalaisen lompakkoseilorin lähes sekoavan Porto'ssa kun korjausmiehen aikataululupaukset eivät pitäneet. Vaimo muutti hotelliin, ei jaksanut kuunnella enää ja hokea "Mein Gott, Hans.."

Irrottautumisrohkeutta taas on eniten niillä joilla on vähiten rahaa käytössä ja eniten rohkeutta ammattitaidottomiin tee-se-itse remontteihin.
Suurin este reissuille onkin useimmilla uskalluksen puute. Ei ole helppoa irtisanoutua, irtautua normaalista elämästä ja lähteä. Siihen tarvitaan Suomessa joku sysäys, potkut tai avioero vaikka. Karibiankiertoon voi toki lähteä vuoden sapatillakin, mutta
vuorotteluvapaita on ilmeisesti leikattu? Jos niin on, suomalaisia
tullaan jatkossa näkemään Atlantilla merkittävästi aiempaa vähemmän.
Itse pohdin pienemmän ja halvemman veneen hankintaa. Syynä halu syödä itse sillä rahalla mikä kalliin veneen omistajalla menisi vakuutuksiin ja veneen ylläpitoon maailmalla. Pelkällä kalliin veneen vuosittaisella arvonlaskulla jo maksaa kaikki halvemman ja pienemmän veneen käyttökulut. Isommassa ja kalliimmassa veneessä käyttökulut taas tulevat vielä tuplana arvonlaskun päälle. Kaikkein eniten arvoaan menettävät juuri ne varusteet.

Katsos kun ne, joilla on rahaa eivät irtaudu purjeveneellä, vaan ihan millä haluaa.
Lentää parissa tunnissa sinne minne haluaa mennä.
Käskee miehistöä viemään veneen sinne minne haluavat että voivat käydä päiväpurjehduksella.

Joilla on rahaa eivät maailmalla asu veneessä kuin lomalla.
Ja silloin jos ei ole oma vene se viikon loma maksaa veneessä 300-500 tuhatta €uroa.

Köyhät ne omalla veneellä maailmaa kiertää.
Ei niin köyhät rinkan kanssa.
Pikkaisen rikkaammat lentäen.
Rikkaat omalla koneella lentäen.

Ariel37 kirjoitti:

Todellisen teknisen osaamisen, paksun lompakon ja irrottautumisrohkeuden välillä on kokolailla sovittamaton ristiriita.

Tekniikan velho, siis hän joka itse setvisi kaikki veneen monimutkaisen tekniikan pulmat ja siksi voisi ne hankkia ja itse vaivatta ylläpitää, harvemmin on kyllin varakas. Jos on, rationaalisuus estää reissuun lähdön.

Rikas taas useimmiten on tienannut varansa työllä joka ei kehitä teknistä osaamista. Hän voi toki ostaa kaiken veneeseen, mutta korjaaminen edellyttää ulkopuolisten käyttöä. Se taas alkaa käymään hermoille jo Hollannin ohitettua. Sovitut remonttiaikataulut eivät alkuunkaan pidä, eikä osaaminen ole useinkaan sitä mitä pohjoismainen palvelunostaja odottaa. Näin saksalaisen lompakkoseilorin lähes sekoavan Porto'ssa kun korjausmiehen aikataululupaukset eivät pitäneet. Vaimo muutti hotelliin, ei jaksanut kuunnella enää ja hokea "Mein Gott, Hans.."

Irrottautumisrohkeutta taas on eniten niillä joilla on vähiten rahaa käytössä ja eniten rohkeutta ammattitaidottomiin tee-se-itse remontteihin.
Suurin este reissuille onkin useimmilla uskalluksen puute. Ei ole helppoa irtisanoutua, irtautua normaalista elämästä ja lähteä. Siihen tarvitaan Suomessa joku sysäys, potkut tai avioero vaikka. Karibiankiertoon voi toki lähteä vuoden sapatillakin, mutta
vuorotteluvapaita on ilmeisesti leikattu? Jos niin on, suomalaisia
tullaan jatkossa näkemään Atlantilla merkittävästi aiempaa vähemmän.
Itse pohdin pienemmän ja halvemman veneen hankintaa. Syynä halu syödä itse sillä rahalla mikä kalliin veneen omistajalla menisi vakuutuksiin ja veneen ylläpitoon maailmalla. Pelkällä kalliin veneen vuosittaisella arvonlaskulla jo maksaa kaikki halvemman ja pienemmän veneen käyttökulut. Isommassa ja kalliimmassa veneessä käyttökulut taas tulevat vielä tuplana arvonlaskun päälle. Kaikkein eniten arvoaan menettävät juuri ne varusteet.

Lue lisää

Karibian kierroksesta sapattivapaan merkeissä tai muuten vastaavassa aikaraamissa onkin sitten aivan eri juttu kuin täyden kierroksen tekeminen. Ja täysi kierroskin on aivan eri juttu kuin cruisingelämä elämäntapana. Karibialla käy sen kun laiturista lähtee ja vene palaa liki samassa kunnossa takaisin. Ne syyt, jotka vahvasti puoltavat ylimääräisestä tekniikasta luopumista, tulevat esiin vasta vuosien kuluessa. Pallon kiertävätkin jo siinä normi kolmessa vuodessa kyllä osansa korjailuista saavat, mutta se puoli on vasta aluillaan.

kierroksen_pituus kirjoitti:

Karibian kierroksesta sapattivapaan merkeissä tai muuten vastaavassa aikaraamissa onkin sitten aivan eri juttu kuin täyden kierroksen tekeminen. Ja täysi kierroskin on aivan eri juttu kuin cruisingelämä elämäntapana. Karibialla käy sen kun laiturista lähtee ja vene palaa liki samassa kunnossa takaisin. Ne syyt, jotka vahvasti puoltavat ylimääräisestä tekniikasta luopumista, tulevat esiin vasta vuosien kuluessa. Pallon kiertävätkin jo siinä normi kolmessa vuodessa kyllä osansa korjailuista saavat, mutta se puoli on vasta aluillaan.

Lue lisää

Hyvin sanottu, olen samaa mieltä.
Pallo tuli kierreltyä kolmessa vuodessa, mutta veneeseen muuttamista en kuitenkaan ole ajatellut (ainakaan toistaiseksi). Retket isoille vesille riittävät.
Olen täysin eri mieltä kuin raha- ja varustelukeskeiset kirjoittajat.
Elämästä nauttii enemmän, kun veneen varusteiden korjailu tai rakenteiden kestävyys eivät aiheuta huolia. Sen näki pallonkierrolla oikein hyvin. Aina oli ne samat isohkot ja huippuun varustellut, usein uudet kalliit veneet, joiden kipparit murehtivat varaosien saantia tai korjailivat milloin mitäkin laitettaan. Oli joukossa myös toisen äärilaidan edustajia. Eräs heistä souti jollallaan tervehtimään (oli luopunut oikuttelevasta perämoottorista): "Hi. How are you…" Esittäydyttiin ja juteltiin. "Ai sinulla on vielä rullagenua. Minä siirryin takaisin pistoolihakoihin, kun rullamekanismi hajosi". Kaveri oli näitä pallonkiertäjiä, jotka olivat kierroksen jälkeen muuttuneet "cruising for ever"-purjehtijoiksi ja elämänasenne sen mukaiseksi. Yksinkertaisestikin voi purjehtia turvallisesti ja nauttia elämästä!

Tyypillistä kun rahat loppu.
Kamaa poistetaan käytöstä sitä mukaan kun ne hajoaa.

Ihan samaa porukkaa on normaali elämässäkin.

dgfhurty737 kirjoitti:

Tyypillistä kun rahat loppu.
Kamaa poistetaan käytöstä sitä mukaan kun ne hajoaa.

Ihan samaa porukkaa on normaali elämässäkin.

Kamojen poistaminen ei todellakaan ole kustannuskysymys. Sitä vain alkaa kyrpimään se jatkuva korjaaminen. Rahalla voi korjauttaa, mutta siihen teettämiseen menee tolkuttomasti aikaa ja lopputulos on usein vähän niin ja näin. Sitten joutuu teettämään uudestaan ja taas lojutaan siinä satamassa, jossa ei kuitenkaan viihdytä. Sellaisesta elämästä ei nauti, miksi eläisi niin?

fgdy347 kirjoitti:

Katsos kun ne, joilla on rahaa eivät irtaudu purjeveneellä, vaan ihan millä haluaa.
Lentää parissa tunnissa sinne minne haluaa mennä.
Käskee miehistöä viemään veneen sinne minne haluavat että voivat käydä päiväpurjehduksella.

Joilla on rahaa eivät maailmalla asu veneessä kuin lomalla.
Ja silloin jos ei ole oma vene se viikon loma maksaa veneessä 300-500 tuhatta €uroa.

Köyhät ne omalla veneellä maailmaa kiertää.
Ei niin köyhät rinkan kanssa.
Pikkaisen rikkaammat lentäen.
Rikkaat omalla koneella lentäen.

Lue lisää

No kerrohan nyt, mikä on sinun tapasi veneillä ja kiertää maailmaa?
Montako pallon kiertoa?
Netissä?

Omatoiminen pallonkiertopurjehtiminen kokemuksena jää kyllä aika vähiin jos kiertää palloa matkustajana, lentäen, tai rinkalla

dgfhurty737 kirjoitti:

Tyypillistä kun rahat loppu.
Kamaa poistetaan käytöstä sitä mukaan kun ne hajoaa.

Ihan samaa porukkaa on normaali elämässäkin.

Vaikuttaa siltä että olet jollakin tavalla katkeroitunut niille jotka uskaltavat lähteä maailmalle. Se että jotkut joutuvat lähtemään ohuemman lompakon kanssa, ei vähennä heidän arvoaan.
Nuo happamat harvalla rivityksellä heitetyt postaukset ovat jotenkin vastenmielisiä, vaikka niissä onkin paikkansa pitävää tietoa - yhtä kaikki ylimielistä toistoa.
Kuten itsekin annat ymmärtää, jokainen matkalle lähtijä elää ja toimii omien lähtökohtiensa ja taloudellisten resussiensa puitteissa. Eikä se kuulu meille ulkopuolisille millaisilla varusteilla he siellä operoivat, eivätkä he kaipaa noita halventavia heittoja.
Tietysti on tarpeen tuoda tämän tyyppisessä keskustelussa esiin myös kriittisiä näkökantoja, mutta asiallisessa hengessä, eikä tuollaisella puskista huutelulla.

Kaksi vuotta nyt veneessä asuneena väitän toista. Veneeni on käytettynä ostettu aikoinaan, varsin kallis 37 -jalkaiseksi, noin varttimiljoonan arvoinen edelleen.

Silti siinä ei ole vesikonetta, vaan isot vesitankit. Ei myöskään ole tuuliperäsintä, vaan hydraulipilotti. Ei ole spinnua, ei genaakkeria, vaan pelkkä iso purjepinta-ala läpilattaisolla ja rullagenoalla. Ei pakastinta, ei mikrouunia, ei ilmastointia. Ei edes tutkaa, AIS:ia eikä kiinteää VHF:ää. Ei tuuligenua, ei aurinkopaneeleja, vaan kunnon kone ja isot naftatankit.

Puutteista huolimatta ja juuri siksi matkanteko on ollut levollista, pulmatonta, eikä purjehduskaudella satama-aikaa ole jouduttu käyttämään remontointiin yhtään. Ainuttakaan varsinaista laiterikkoa ei ole tullut.

Vikakorjauksiin ei tahdo saada luotettavaa apua. Väitän että näin on jopa Suomessa. Rahalle on ottajia, mutta heidän todellinen ammattitaitonsa on kysymysmerkki. Samoin kuin se, kauanko vempele sitten pysyy toimivana. Sekin on stressaavaa. Mikäli itse ei remppoja klaaraa, ongelmia on koko ajan jos veneessä on ylimääräisiä , vaikkakin sinällään mukavuutta lisääviä laitteita. Veneiden perustekniikka on paljon luotettavampaa kuin usein halvalla kasatut luksusinstrumentit.

Jos matkapurjehduksesta saatava ilo ja nautinto on kojeiden varassa, lienee turhaa lähteä matkaan.

Olen vanhan ammattini ansiosta, robotiikan, automaation ja mekaniikan huoltospesialistina varsin kykenevä, ainakin pikku fundeeramisen ja vaikka täällä kyselyn jälkeen, korjaamaan melkein mitä vain. Silti en ota veneeseen mitään ylimääräistä rassattavaa. Muissa veneissä kyllä käyn remontteja tekemässä, joskus härveleihin joista en ennen ollut oikein kuullutkaan.

Vieressä on nyt pallon kiertäneen norjalaispariskunnan vene, todella spartalaisesti varustettu 31 -jalkainen. Kelpo työjuhta onnellisine miehistöineen.

Ariel371 kirjoitti:

Kaksi vuotta nyt veneessä asuneena väitän toista. Veneeni on käytettynä ostettu aikoinaan, varsin kallis 37 -jalkaiseksi, noin varttimiljoonan arvoinen edelleen.

Silti siinä ei ole vesikonetta, vaan isot vesitankit. Ei myöskään ole tuuliperäsintä, vaan hydraulipilotti. Ei ole spinnua, ei genaakkeria, vaan pelkkä iso purjepinta-ala läpilattaisolla ja rullagenoalla. Ei pakastinta, ei mikrouunia, ei ilmastointia. Ei edes tutkaa, AIS:ia eikä kiinteää VHF:ää. Ei tuuligenua, ei aurinkopaneeleja, vaan kunnon kone ja isot naftatankit.

Puutteista huolimatta ja juuri siksi matkanteko on ollut levollista, pulmatonta, eikä purjehduskaudella satama-aikaa ole jouduttu käyttämään remontointiin yhtään. Ainuttakaan varsinaista laiterikkoa ei ole tullut.

Vikakorjauksiin ei tahdo saada luotettavaa apua. Väitän että näin on jopa Suomessa. Rahalle on ottajia, mutta heidän todellinen ammattitaitonsa on kysymysmerkki. Samoin kuin se, kauanko vempele sitten pysyy toimivana. Sekin on stressaavaa. Mikäli itse ei remppoja klaaraa, ongelmia on koko ajan jos veneessä on ylimääräisiä , vaikkakin sinällään mukavuutta lisääviä laitteita. Veneiden perustekniikka on paljon luotettavampaa kuin usein halvalla kasatut luksusinstrumentit.

Jos matkapurjehduksesta saatava ilo ja nautinto on kojeiden varassa, lienee turhaa lähteä matkaan.

Olen vanhan ammattini ansiosta, robotiikan, automaation ja mekaniikan huoltospesialistina varsin kykenevä, ainakin pikku fundeeramisen ja vaikka täällä kyselyn jälkeen, korjaamaan melkein mitä vain. Silti en ota veneeseen mitään ylimääräistä rassattavaa. Muissa veneissä kyllä käyn remontteja tekemässä, joskus härveleihin joista en ennen ollut oikein kuullutkaan.

Vieressä on nyt pallon kiertäneen norjalaispariskunnan vene, todella spartalaisesti varustettu 31 -jalkainen. Kelpo työjuhta onnellisine miehistöineen.

Lue lisää

Mukava, että kerrot kokemuksistasi. Näkemyksemme eroavat varmaankin siksi, että kokemuksemme ja kulkualueemme poikkeavat toisistaan. Itse en ole muuttanut asumaan veneeseen enkä ole ollut kuukausia paikallaan satamissa, mutta teen pitkiä reissuja (pallonkirron lisäksi on tullut Atlantin ylityksiä ja arktisen alueen reissuja). Itselleni erityisen tarpeellisia/välttämättömiä varusteita ovat tuuliperäsin (sähkötön, erittäin lutettava), tutka AIS, aurinkopaneelit. Sinulle ei. Yritän myös olla mahdollisimman riippumaton polttoaineen saannista, koska sitä ei kaikkialla ole tarjolla.

Pallon kierrolla vesikone oli oivallinen, koska hyvälaatuista vesijohtovettä oli vaikea saada. PUR PowerSurivor-40 (nykyisin tunnetaan Katadyn-nimisenä) tuotti 3 vuoden aikana yli 5000 litraa juomavettä, hyvälaatuista ja mikrobivapaata. Satamissa, jossa voi olla öljyistä vettä, vesikonetta ei pidä käyttää (membraani on herkkä epäpuhtauksille).
Siitä olen aivan samaa mieltä, että vikakorjauksiin voi olla vaikea löytää apua tai apu voi olla pitkien etäisyyksien päässä. Siksi kaikki ne varusteet, joita veneessä on, pitäisi pystyä korjaamaan itse. Varaosat pitää hankkia jo etukäteen. Jos ei itse osaa korjata, korjaajaa auttaa sekin, että on varaosia ja työkaluja. Moottorin "workshop manual" kannattaa hankkia ja pitää mukana veneessä.
Eräs kokenut valtameripurjehtija oli sitä mieltä, että vene-elektroniikkaa ym varusteita otaessa, ostokset kannattaisi tehdä tuplana. Toinen varalaitteeksi, joka kumminkin jossain vaiheessa tarvitaan. Gps:n ja plotterin kohdalla tämä varmasti pitää paikansa, mutta esim. oma Furunon tutkani on toiminut ilman ongelmia yli 10 vuotta.

realismia kirjoitti:

Mukava, että kerrot kokemuksistasi. Näkemyksemme eroavat varmaankin siksi, että kokemuksemme ja kulkualueemme poikkeavat toisistaan. Itse en ole muuttanut asumaan veneeseen enkä ole ollut kuukausia paikallaan satamissa, mutta teen pitkiä reissuja (pallonkirron lisäksi on tullut Atlantin ylityksiä ja arktisen alueen reissuja). Itselleni erityisen tarpeellisia/välttämättömiä varusteita ovat tuuliperäsin (sähkötön, erittäin lutettava), tutka AIS, aurinkopaneelit. Sinulle ei. Yritän myös olla mahdollisimman riippumaton polttoaineen saannista, koska sitä ei kaikkialla ole tarjolla.

Pallon kierrolla vesikone oli oivallinen, koska hyvälaatuista vesijohtovettä oli vaikea saada. PUR PowerSurivor-40 (nykyisin tunnetaan Katadyn-nimisenä) tuotti 3 vuoden aikana yli 5000 litraa juomavettä, hyvälaatuista ja mikrobivapaata. Satamissa, jossa voi olla öljyistä vettä, vesikonetta ei pidä käyttää (membraani on herkkä epäpuhtauksille).
Siitä olen aivan samaa mieltä, että vikakorjauksiin voi olla vaikea löytää apua tai apu voi olla pitkien etäisyyksien päässä. Siksi kaikki ne varusteet, joita veneessä on, pitäisi pystyä korjaamaan itse. Varaosat pitää hankkia jo etukäteen. Jos ei itse osaa korjata, korjaajaa auttaa sekin, että on varaosia ja työkaluja. Moottorin "workshop manual" kannattaa hankkia ja pitää mukana veneessä.
Eräs kokenut valtameripurjehtija oli sitä mieltä, että vene-elektroniikkaa ym varusteita otaessa, ostokset kannattaisi tehdä tuplana. Toinen varalaitteeksi, joka kumminkin jossain vaiheessa tarvitaan. Gps:n ja plotterin kohdalla tämä varmasti pitää paikansa, mutta esim. oma Furunon tutkani on toiminut ilman ongelmia yli 10 vuotta.

Lue lisää

Mitä mieltä olet, voiko nukkuva yksinpurjehtija käyttää tuuliperäsintä, eli kuinka usein joudut justeeraamaan sitä veneesi ollessa kulussa pasaatituulissa?

Toinen kysymys on autopilotin ja tuuliperäsimen yhteiskäyttö. Onnistuuko se?
Tuuliperäsinhän reagoi tuulen muutokseen jo ennen veneen kääntymistä puuskassa ja pilotti vasta kun kompassisuunta muuttuu. Näin ollen epäherkäksi säädetty pilotti pysyy passiivisena eikä kuluta sähköä kun tuuli tulee odotetusti. Jos tuuliolot muuttuvat, tuuliperäsin kääntää virheelliselle kurssille, pilotti huomaa ja oikaisee suunnan veneen omalla peräsimellä joka helposti voittaa pienemmän tuuliperäsimen lavan. Vauhti putoaa kun tuuli tulee huonommin purjeisiin ja ehkä kurssi ei pysy edes, mutta silloin pilotin häly kyllä
herättää.

Onko asia lainkaan näin?

Ariel37 kirjoitti:

Mitä mieltä olet, voiko nukkuva yksinpurjehtija käyttää tuuliperäsintä, eli kuinka usein joudut justeeraamaan sitä veneesi ollessa kulussa pasaatituulissa?

Toinen kysymys on autopilotin ja tuuliperäsimen yhteiskäyttö. Onnistuuko se?
Tuuliperäsinhän reagoi tuulen muutokseen jo ennen veneen kääntymistä puuskassa ja pilotti vasta kun kompassisuunta muuttuu. Näin ollen epäherkäksi säädetty pilotti pysyy passiivisena eikä kuluta sähköä kun tuuli tulee odotetusti. Jos tuuliolot muuttuvat, tuuliperäsin kääntää virheelliselle kurssille, pilotti huomaa ja oikaisee suunnan veneen omalla peräsimellä joka helposti voittaa pienemmän tuuliperäsimen lavan. Vauhti putoaa kun tuuli tulee huonommin purjeisiin ja ehkä kurssi ei pysy edes, mutta silloin pilotin häly kyllä
herättää.

Onko asia lainkaan näin?

Lue lisää

Ei ole noin. Jos samaan ohjausjärjestelmään kytketään sekä tuuliperäsin, että autopilotti, niin jotain hajoaa. Niiden tuottamat voimat ovat todella suuria. Jos on kaksi toisistaan erillistä peräsintä niin teoriassa olisi mahdollista mutten näe mitään järkeä. Huomautettakoon, että.autopilotin voi pistää myös ajamaan tuulikulmmaa ja se tekee sen useinmiten paremmin kuin ihminen. Samoin tuuliperäsimen voi tuunata ajamaa kompassikurssia.

seppomartti kirjoitti:

Ei ole noin. Jos samaan ohjausjärjestelmään kytketään sekä tuuliperäsin, että autopilotti, niin jotain hajoaa. Niiden tuottamat voimat ovat todella suuria. Jos on kaksi toisistaan erillistä peräsintä niin teoriassa olisi mahdollista mutten näe mitään järkeä. Huomautettakoon, että.autopilotin voi pistää myös ajamaan tuulikulmmaa ja se tekee sen useinmiten paremmin kuin ihminen. Samoin tuuliperäsimen voi tuunata ajamaa kompassikurssia.

Lue lisää

Kysymykseni oli väärin aseteltu. Eli tarkoitan sitä että tuuliperäsimellä on oma lapansa vedessä ja autopilotti kääntää veneen omaa peräsinlapaa.

Ariel37 kirjoitti:

Mitä mieltä olet, voiko nukkuva yksinpurjehtija käyttää tuuliperäsintä, eli kuinka usein joudut justeeraamaan sitä veneesi ollessa kulussa pasaatituulissa?

Toinen kysymys on autopilotin ja tuuliperäsimen yhteiskäyttö. Onnistuuko se?
Tuuliperäsinhän reagoi tuulen muutokseen jo ennen veneen kääntymistä puuskassa ja pilotti vasta kun kompassisuunta muuttuu. Näin ollen epäherkäksi säädetty pilotti pysyy passiivisena eikä kuluta sähköä kun tuuli tulee odotetusti. Jos tuuliolot muuttuvat, tuuliperäsin kääntää virheelliselle kurssille, pilotti huomaa ja oikaisee suunnan veneen omalla peräsimellä joka helposti voittaa pienemmän tuuliperäsimen lavan. Vauhti putoaa kun tuuli tulee huonommin purjeisiin ja ehkä kurssi ei pysy edes, mutta silloin pilotin häly kyllä
herättää.

Onko asia lainkaan näin?

Lue lisää

Pasaatipurjehduksessa saattoi mennä plattlenssiä "virsarilla" viikko tai ylikin ilman tarvetta tuuliperäsimen justeeraamiseen. Jos tuulen suunta ei muutu, miksi olisi säätötarvetta?
Nykyisin purjehdin yksin, mutta en pasaatissa. Aika harvoin tuuli kääntyy torkkujen aikana niin paljon, että tuuliperäsin ajaisi aivan väärälle kurssille. Joskus käy jopa toisin päin: Utklippania sivuuttaessani illalla klo 20 aikaan tuuli kääntyi vastaiseksi ja voimistui 8-9 m:iin/s. SB-halssi näytti vievän lähemmäksi oikeaa suuntaa. Tuuliperäsin sai ohjata tiukkaa kryssikulmaa koko yön. Kävin tietysti tähystämässä vähän väliä, mutta tuuliperäsimeen ei tarvinnut koskea. Saavuin auringon noustessa waypointille (Sandhammarenin eteläviitalle) samalla halssilla tuuliperäsimen säätöihin koskematta, koska tuuli oli vähitellen kääntynyt luoteeseen. Kompassisuuntaan ohjaava autopilotti ei olisi tehnyt samaa. (Omassa veneessäni ei ole pinnapilottiin kytkettyä tuulimittaria).

Tuuliperäsintä ja autopilottia ei mielestäni ole järkevä käyttää samanaikaisesti. Varmastikin hyvin kevyessä tuulessa autopilotin työntövoima voittaa servolavan tuottaman voiman, mutta onko se fiksua? Kovemmassa tuulessa tuuliperäsimen voima on sen verran suuri, että sitä tuskin pystyy voittamaan käsiohjauksella. Jos haluaa ohjata joko käsin tai autopilotilla, tuuliperäsin on kytkettävä irti.
"... pilotti huomaa ja oikaisee suunnan veneen omalla peräsimellä joka helposti voittaa pienemmän tuuliperäsimen lavan. " Tarkoitatko tällä sellaista tuuliperäsintä, jossa on erillinen ohjauslapa - esim. Hydrovane tai Windpilot Pacific Plus? Niitä käytettäessä veneen oma peräsin lukitaan. Sellaisissa tuuliperäsimissä, jossa voimanlähde on vedessä oleva servolapa, veneen peräsin kääntyy servolavan tuottamalla voimalla. Tuulilapa säätää ainostaan servolapaa - esim. Monitor, Sailomat, Aries, Windpilot Pacific.

seppomartti kirjoitti:

Ei ole noin. Jos samaan ohjausjärjestelmään kytketään sekä tuuliperäsin, että autopilotti, niin jotain hajoaa. Niiden tuottamat voimat ovat todella suuria. Jos on kaksi toisistaan erillistä peräsintä niin teoriassa olisi mahdollista mutten näe mitään järkeä. Huomautettakoon, että.autopilotin voi pistää myös ajamaan tuulikulmmaa ja se tekee sen useinmiten paremmin kuin ihminen. Samoin tuuliperäsimen voi tuunata ajamaa kompassikurssia.

Lue lisää

Arielin pohdiskelussa on muutamia virheitä. "Autopilotti voittaa pienemmän tuuliperäsimen lavan". Tuuliperäsimen pieni servolapa vedessä tuottaa enemmän momenttia kuin sähköpilotti. Tuuliperäsin kytkettäessä veneen peräsimeen vaatii autopilotin poiskytkennän. Jos tuuliperäsimen ajaa erillistä ohjausperäsintä niin veneen varsinaisen peräsimen lukitseminen on parempi vaihtoehto koska veneen suuntavakavuus paranee. Ajatus , että autopilotti pitäisi veneen edelleen jossakin kurssissa jos tuuliperäsin kääntäisi muuttuvan tuulen mukaan pois kurssista on aivan kerettiläinen. Kaikki automaattiohjaukset , niiden lajista riippumatta, edellyttävät hyvää purjeiden trimmausta ja balanssia. Kahden järjestelmän ristiin ohjaus kannattaa unohtaa. Nykyiset autopilotit reagoivat muuhunkin kuin kompassisuunnan muutokseen. Reiskan Evo taitaa pikemmin muistuttaa inertiasuunnistinta koska siinä on 9 g- anturia muttei taida olla magneettikompassia laisinkaan.
Kuten niin moneen kertaan on todettu, mitä enemmän tuulee, sen paremmin tuuliperäsin toimii. Pasaatin n. 20 kts apparentti varmaan riittää tuuiperäsimelle hyvin ja sen puoleen alkuperäinen kysymys "voiko tuuliperäsimellä purjehtiva yksinpurjehtija mennä nukkumaan" = kyllä voi. Hyvin kehittynyt pasaati vaihtelee suunnaltaa n. 10 astetta. Voit säätää päivittäin suuntaa- tai sittan harvemmin tai useammin, kuten purjeitasikin. Squallit ja rintamat ovat sitten eri juttu. Voi pasaatialueella joutua kryssimää, pläkään tai myrskyynkin.
Veljeni tuli soolona Riosta 57 päivää Vancouver 27:llä ja tuuliperäsimellä. Hän kertoi menneensä Atlantilla aina illalla nukkumaan ja heränneensä aamulla. Ahtaammilla vesillä pommiin nukkuneita tuuliperäsinmiehiä on päätynyt rannalle tuulen suunnnan muuttuessa.

Eikö nykyään ole saatavissa mitään säädettävää hälytintä joka herättää jos haluttu suunta muuttuu liikaa?

MKiitokset teille kummallekin, moni asia tuuliperäsimen osalta selkeni kerrasta. Hydrauliohjattuun veneeseen koko laitetta ei ilmeisesti voi mitenkään edes kytkeä. Toki ei tähän veneeseen ole ollut tarkoituskaan laittaa tuulipilottia.

En näämmä turhaan yksinpurjehdusketjussa kehunut Vancouveriakaan! Se voisi olla i oma valinta jatkossa noin muuten, mutta koen tarvitsevani pikkaisen ripeämmän ja tilavamman veneen. Seppomartilla on mielestäni ollut Baltic 33. Sopisiko se Atlantille ja Välimerelle yksinpurjehdukseen?
Oikein hyvinpidettyä Figaro -runkoista Beneteau First 31,7:ää minulle tuputetaan, mutta se vaikuttaa älyttömän kryssimärältä veneeltä kun ollaan käyty sillä kisoissa. Kulkee toki hienosti ja asuttavuus on noin pieneksi mainio.
Nuo vene- esimerkit ovat oikeastaan ajatteluni ääripäitä ja jompikumpi tai jotain siitä välistä tullee harkittavaksi. Hintaluokka on juuri tuo 35 000-55 000. Olen sitä mieltä että joko vahva, hidaskin suomalainen tai sitten kohtuumoderni ranskalainen. En luota kaikkiin Itämeren piirissä rakennettuihin veneisiin isommilla vesillä, lähinnä nähtyjen ja kuultujen peräsintapahtumien, kuten vannasputkivuotojen takia. En tuo julki tässä venemerkkejä, alkaa hulabaloo muuten samantien.

Ariel371 kirjoitti:

MKiitokset teille kummallekin, moni asia tuuliperäsimen osalta selkeni kerrasta. Hydrauliohjattuun veneeseen koko laitetta ei ilmeisesti voi mitenkään edes kytkeä. Toki ei tähän veneeseen ole ollut tarkoituskaan laittaa tuulipilottia.

En näämmä turhaan yksinpurjehdusketjussa kehunut Vancouveriakaan! Se voisi olla i oma valinta jatkossa noin muuten, mutta koen tarvitsevani pikkaisen ripeämmän ja tilavamman veneen. Seppomartilla on mielestäni ollut Baltic 33. Sopisiko se Atlantille ja Välimerelle yksinpurjehdukseen?
Oikein hyvinpidettyä Figaro -runkoista Beneteau First 31,7:ää minulle tuputetaan, mutta se vaikuttaa älyttömän kryssimärältä veneeltä kun ollaan käyty sillä kisoissa. Kulkee toki hienosti ja asuttavuus on noin pieneksi mainio.
Nuo vene- esimerkit ovat oikeastaan ajatteluni ääripäitä ja jompikumpi tai jotain siitä välistä tullee harkittavaksi. Hintaluokka on juuri tuo 35 000-55 000. Olen sitä mieltä että joko vahva, hidaskin suomalainen tai sitten kohtuumoderni ranskalainen. En luota kaikkiin Itämeren piirissä rakennettuihin veneisiin isommilla vesillä, lähinnä nähtyjen ja kuultujen peräsintapahtumien, kuten vannasputkivuotojen takia. En tuo julki tässä venemerkkejä, alkaa hulabaloo muuten samantien.

Lue lisää

Baltic 33 :lla kävin soolona Norjassa ja Puolassa 5 viikon reissun. Siihen maailman aikaan aika "pitkällä". Autopilottina oli Autohelm 1000 ja tuuliperäsimenä Navik. Pinnaohjaus onneksi. Oli ihan sopiva, paitsi rullagenoaa ei oltu keksitty ja 45m2 genoa oli aika iso ja vaihdettavia purjesäkkejä paljon.
Figaro2 taitaa olla aika kaukana First 31,7:stä. Mutta ainakin moderni avomerivene.
Miksikäs ei hydrauliohjattuun veneeseen voisi kytkeä tuuliperäsintä?. Pikemmin päin vastoin. Jos hydrauliöljysi purskahtaa pilssiin niin Hydrovanella pääset perille. Jos ei purskahda niin sitten kaikki tuuliperäsimet voivat ajaa pinnaa tai rattia tietämättä, että mekaniikan sijaan hydrauliikka kääntelee peräsintäsi.