Onko kaikista purjehtimaan?

Todellinen_maakrapu

Kausi alkaa taas olemaan lopussa, enkä edelleenkään päässyt vielä Espoonlahdelta pois. Eipä tosin ollut vakimiehistöäkään, mutta joka tapauksessa. Tämä nyt oli jo kolmas vuosi, tosin viime vuosi jäi kyllä lyhyeksi muista syistä.

Ei kyllä tunnu oikein turvalliseltakaan lähteä kauemmaksi, kun jo Pentalan kierroksella törttöilen tavalla tai toisella, joskus useammallakin. Vaaratilanteitakin on päässyt syntymään.

Tällä historialla tuntuu suorastaan uhkarohkealta lähteä yhtään merimailia etäämmäksi. Eipä se tilanne taida tästä muuttua ensi vuonnakaan, joten on alkanut mietityttämään koko homman mielekkyys.

Voiko olla niin, että jollain ei vaan henkilökohtaiset ominaisuudet riitä purjehdukseen (ja veneilyyn yleensä), vaikka haluja siihen oliskin?

143

1171

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • AiristonSeisoja

      No eikö ole yhtään tuttua joka voisi tulla aluksi neuvomaan. Kyllä se nyt muutaman harjoituskerran jälkeen pitäsi onnistua pidempikin legi. Itse olen ikäni merenrannalla elänyt, mutta purjehduksen löytänyt vasta viitisen vuotta sitten. Lähdin käytännössä täysin nollista (soitin puhelimella neuvot enimmäiseen purjenostoon). Samana kesänä sitten jo paineilin saaristomerta ristiin rastiin. Avomerilegit jätin pois mutta muuten annoin mennä minne huvitti.

      Eteenpäin pääseminen, "hyvipurjehdus", ei todellakaan ole monimutkaista hommaa. Ei ole vaikka kuka sanoisi mitä. Minäkin sen opin.

      Toki vaaratilanteiden jälkeen kannattaa aina miettiä mistä se tilanne johtui ja miten vastaava olisi vältettävissä. Kyllä minä olen kiville ajanut ja mokaillut monta kertaa. Se on minusta ihan normaalia. Jos näitä virheitä toistaa aina vaan, niin sitten on peiliin katsomisen paikka.

      Rohkeutta vaan ja menoksi.

      • Todellinen_maakrapu

        Ei se oikein riitä, että joku aluksi neuvoo... pitäisi olla koko ajan joku viisaampi neuvomassa, kun itsellä ei ole hajuakaan mitä nyt tapahtuu.

        Olen siis käynyt ihan käytännön purjehtijakurssin, harjoituskertoja nyt on takana ainakin parikymmentä - joskin kaikki sillä Espoonlahdella, poislukien ne kun vene siirrettiin Vuosaaresta ensin Herttoniemeen ja sitten sieltä Espoonlahdelle, ja niillä reissuilla oli mukana opastajat - ensimmäisellä veneen omistajat ja toisella tuttava. Ensimmäisestä en muista oliko tuulta, mutta jälkimmäisellä ei ainakaan ollut.

        Se peiliin katsomisen paikka onkin tässä ja nyt. Kun tuntuu siltä että itse on opiskellut sitä ja tätä, ja purjeveneessä ensimmäistä kertaa olevatkin tuntuvat olevan havaintokykyisempiä ja neuvokkaampia kuin minä erilaisten kurssien ja materiaalien lukemisen ja parin purjehdusvuoden jälkeenkin.


    • Loppujen lopuksi veneily ja purjehtiminen on niin helppoa, etten osaa kuvitella, miksei siihen jonkun henkilökohtaiset ominaisuudet "riittäisi".

      • EntäPaalusolmu

        Eli myös paalusolmu on helppo oppia, sitäkö tarkoitat?


      • EntäPaalusolmu kirjoitti:

        Eli myös paalusolmu on helppo oppia, sitäkö tarkoitat?

        Varmaan se olisi, mutta kun se on täysin tarpeeton. Sinunkaltaisesi aivottomat kusipäät vain eivät suostu sitä tunnustamaan, koska teitä harmittaa, ettei nykyihminen halua teidän vanhentuneita "taitojanne" opetella.

        Hirtä itsesi. Ihan samantekevää, millaisella solmulla, kunhan henki lähtee.


      • Todellinen_maakrapu
        10-14 kirjoitti:

        Varmaan se olisi, mutta kun se on täysin tarpeeton. Sinunkaltaisesi aivottomat kusipäät vain eivät suostu sitä tunnustamaan, koska teitä harmittaa, ettei nykyihminen halua teidän vanhentuneita "taitojanne" opetella.

        Hirtä itsesi. Ihan samantekevää, millaisella solmulla, kunhan henki lähtee.

        Ei paalusolmu ole tarpeeton, eilenkin virittelin paalusolmulla sen preventterin puomin päähän. Kun kaikki purjehdusasiat olisivatkin yhtä helppoja kun paalusolmu, joka sentään onnistuu muistisäännöllä.


      • HyvinMeneeSolmu
        10-14 kirjoitti:

        Varmaan se olisi, mutta kun se on täysin tarpeeton. Sinunkaltaisesi aivottomat kusipäät vain eivät suostu sitä tunnustamaan, koska teitä harmittaa, ettei nykyihminen halua teidän vanhentuneita "taitojanne" opetella.

        Hirtä itsesi. Ihan samantekevää, millaisella solmulla, kunhan henki lähtee.

        Hehe. Sama mies se näköjään on. :-)

        "Solmu Mäkelä" ;-) ;-)


      • EvankeliuminSolmut
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Ei paalusolmu ole tarpeeton, eilenkin virittelin paalusolmulla sen preventterin puomin päähän. Kun kaikki purjehdusasiat olisivatkin yhtä helppoja kun paalusolmu, joka sentään onnistuu muistisäännöllä.

        Sinä et nyt ymmärrä, miten moderni ihminen herra 10-14 pärjää. Köysiin pleissataan valmiiksi silmukat ja/tai sakkelit kaikkiin tarpeisiin. Kun kaikki tarpeet on etukäteen huomioitu, solmuja ei tarvita. Ja jos kaikki toimisivat yhtä viisaasti, voisimme pian elää onnellisessa solmuttomassa maailmassa.

        Sitä odotellessa solmuttomuuden evankeliumia voi levittää vaikka netissä. :-) :-)


    • FF31

      Samaa mieltä, kyllä jokainen oppii.

      Ehkä oleellista on se, että miettii ennen kuin tekee. Ja varsinkin kun on rantautumassa tms. niin miettii ensin miten homman voisi hoitaa ja käy sen mielessään läpi pariin kertaan - miettii mikä voi mennä vikaan ja mikä pitää hoitaa tarkkaan ja sitten jakaa miehistölle tehtävät ja kertoo kokonaissuunnitelman ja sitten rantaan.

      Tyyliin Liisa voitko laittaa fendarit ja valmistella kiinnitysköydet keulaan - jätä köydet riittävän pitkiksi, jotta saat veneen varmasti laituriin kiinni, minä hoidan poijun. Laita rannassa ensin kiinni x köysi, koska tuulee y suunnasta.

      • Todellinen_maakrapu

        En minä osaisi sanoa mikä köysi ensin pitää laittaa kiinni. Vaikka olisin lukenut sen asian kirjastakin (mitä minulla on useita). Tuntuu ylivoimaisen vaikealta soveltaa kirjasta opittuja asioita käytäntöön.


      • Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        En minä osaisi sanoa mikä köysi ensin pitää laittaa kiinni. Vaikka olisin lukenut sen asian kirjastakin (mitä minulla on useita). Tuntuu ylivoimaisen vaikealta soveltaa kirjasta opittuja asioita käytäntöön.

        Tuota... Mietitäänpä asiaa tällä tavoin:
        -kun olet rantautumassa, haluat veneen tulevan laituriin kohtisuoraan ja pysyvän siinä mahdollisimman helposti ilman, että tarvitsee kovin paljoa käyttää voimaa ja lisätemppuja sen säätämiseen
        -koska narulla ei voi työntää, pitää tietysti köyden olla kiinni sillä puolella, jolta se sivulle painava voima eli tuuli tulee
        -siispä ensimmäiseksi kiinni köysi sille puolen, jolta tuulee.

        Samankaltainen syiden ja seurausten ketju liittyy useimpiin asioihin, pitää siis vähän purkaa mielessään tapahtumaketjua.


      • Todellinen_maakrapu
        10-14 kirjoitti:

        Tuota... Mietitäänpä asiaa tällä tavoin:
        -kun olet rantautumassa, haluat veneen tulevan laituriin kohtisuoraan ja pysyvän siinä mahdollisimman helposti ilman, että tarvitsee kovin paljoa käyttää voimaa ja lisätemppuja sen säätämiseen
        -koska narulla ei voi työntää, pitää tietysti köyden olla kiinni sillä puolella, jolta se sivulle painava voima eli tuuli tulee
        -siispä ensimmäiseksi kiinni köysi sille puolen, jolta tuulee.

        Samankaltainen syiden ja seurausten ketju liittyy useimpiin asioihin, pitää siis vähän purkaa mielessään tapahtumaketjua.

        Mutta eikö keula käänny tuuleen joka tapauksessa ja vene ole viistossa? Olet varmasti oikeassa, mutta näiden tapahtumaketjujen purkaminen ei ole niin itsestäänselvää? Onko tämäkin ominaisuus, mitä purjehtija tarvitsee pärjätäkseen?


      • Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Mutta eikö keula käänny tuuleen joka tapauksessa ja vene ole viistossa? Olet varmasti oikeassa, mutta näiden tapahtumaketjujen purkaminen ei ole niin itsestäänselvää? Onko tämäkin ominaisuus, mitä purjehtija tarvitsee pärjätäkseen?

        Ei se keula silloin mihinkään karkaa. Tuuli voi painaa perää sivulle ja sen joutuu korjaamaan kiristämällä peräköyttä, mutta vähemmän säädettävää on silti kuin jos keulaköysikin olisi väärällä puolella. Ehkä sitä voisi miettiä näinkin: keula karkaa sitä kauemmas, mitä enemmän sille antaa "liekaa" eli siksi kiinni ensin sille puolen, mistä tuulee.

        Mutta kyllä siinä on perää, ettei asioita aina tule ajatelleeksi, eihän arkielämässä useinkaan tarvitse miettiä rutiineiksi muotoutuneita asioita. Ja toinen asia on sitten se, että miten pitkälle sitä syytä ja seurausta kulloinkin edes tarvitsee pohtia. Yleensä riittää noin kuvaannollisesti sanoen 1-2 lenkkiä ketjusta, ei tarvitse miettiä vaikkapa matalapaineita tai muita sääilmiöitä, kun ottaa huomioon rantautuessaan, mistä päin tuulee. Olennaistahan tuossa on huomata se, mitkä voimat juuri sillä hetkellä liikuttavat venettä mihin suuntiin.


      • as.simple.as.that
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        En minä osaisi sanoa mikä köysi ensin pitää laittaa kiinni. Vaikka olisin lukenut sen asian kirjastakin (mitä minulla on useita). Tuntuu ylivoimaisen vaikealta soveltaa kirjasta opittuja asioita käytäntöön.

        Se köysi ensin, mihin windexin nuoli osoittaa.


      • Todellinen_maakrapu
        as.simple.as.that kirjoitti:

        Se köysi ensin, mihin windexin nuoli osoittaa.

        No, siinä yksi hyvä muistisääntö. Mutta näitä samanlaisia asioita jotka pitäisi hallita, on satoja.


      • yhdestä.monta
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        No, siinä yksi hyvä muistisääntö. Mutta näitä samanlaisia asioita jotka pitäisi hallita, on satoja.

        Yksin tuo sääntö kattaa jo muutaman kymmentä muistettavaa asiaa. Tuuli painaa kaikkea vastakkaiseen suuntaan windexin nuoleen nähden. Kun et ole Kap Hornia kiertänyt, muistat mennä kuselle oikealle laidalle ja tietää, että jos heität jotain mereen väärään suuntaan, niin se tulee naamalle. Eikä nyt oteta tähän ekologisia näkökohtia, niistä tässä ei keskustella.

        Kap Hornin kiertäneet perimätiedon mukaan voivat kusta vastatuuleen...


      • MitaanTietamaton
        yhdestä.monta kirjoitti:

        Yksin tuo sääntö kattaa jo muutaman kymmentä muistettavaa asiaa. Tuuli painaa kaikkea vastakkaiseen suuntaan windexin nuoleen nähden. Kun et ole Kap Hornia kiertänyt, muistat mennä kuselle oikealle laidalle ja tietää, että jos heität jotain mereen väärään suuntaan, niin se tulee naamalle. Eikä nyt oteta tähän ekologisia näkökohtia, niistä tässä ei keskustella.

        Kap Hornin kiertäneet perimätiedon mukaan voivat kusta vastatuuleen...

        Kuulopuheen mukaan kuseminen kovaan myötäiseen tuuleen tuo kusisumun naamalle. En aio kokeilla, mikä olisi riittävä tuulenvoimakkuus.


    • tumpelotumppi

      Purjehdus on loppujen lopuksi suht helppoa jos vene ja varusteet ovat kunnossa.
      Eli kannattaa huolehtia veneestä ja opetella tuntemaan se ja varusteet hyvin. Purjehduksessa lähdöt ja rantautumiset vaikeinta. Normi seilauksessa ei pitäisi muutaman harjoittelukerran jälkeen olla ongelmia jos lähtee varovaisesti liikkeelle.

    • iooooi

      Olisiko tuossa tapauksessa järkevää uhrata muutama euro ihan oikean purjehduskoulun käytännön kurssiin? Ja nimenomaan sellainen, jos oikeasti purjehditaan veneessä ja käytännössä kokeillaan kaikki temput, ei luokkahuoneen teoreettista koulutusta.

      Oikeassa purjehduskoulussa on opettamaan tottunut henkilö, joten oppi tulee tehokkaammin kuin tuttavan neuvomana.

      Esim. http://www.balticcruising.fi/fi/ , muitakin varmasti on.

      • Todellinen_maakrapu

        Olen käynyt kesäpurjeen purjehtijakurssin ennen kuin edes ostin oman veneen. Saaristolaivurin ja rannikkolaivurin tutkinnot on myös suoritettu, vaikka teoriaa ovatkin. Mutta ei nämä valmista juurikaan niihin tilanteisiin mihin jatkuvasti törmää. Pitäisi olla "anturit ulkona" ja osata tulkita tilanteita oikein. Sitä ei voi opettaa.


      • FF31
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Olen käynyt kesäpurjeen purjehtijakurssin ennen kuin edes ostin oman veneen. Saaristolaivurin ja rannikkolaivurin tutkinnot on myös suoritettu, vaikka teoriaa ovatkin. Mutta ei nämä valmista juurikaan niihin tilanteisiin mihin jatkuvasti törmää. Pitäisi olla "anturit ulkona" ja osata tulkita tilanteita oikein. Sitä ei voi opettaa.

        Oletko lukenut Yksinäisen purjehtijan kirjat tai Dunkerin kirjoja? Kaverit on sentään onnistuneet purjehtimaan maailman ympäri ja ovat kamalia tunareita. Älä turhaan huoli - rohkeasti vaan liikkeelle ja jos mokia tulee, niin muista, että niitä tulee kaikille - myös tämän palstan täydellisille kippareille...

        Mitä enemmän purjehdus maileja kertyy sitä enemmän kokemusta. Uskaltaudu seuraavalla kerralla pidemmälle vaikka Lähteelään, johon on helppo rantautua. Kyllä se siitä lähtee.


      • Todellinen_maakrapu
        FF31 kirjoitti:

        Oletko lukenut Yksinäisen purjehtijan kirjat tai Dunkerin kirjoja? Kaverit on sentään onnistuneet purjehtimaan maailman ympäri ja ovat kamalia tunareita. Älä turhaan huoli - rohkeasti vaan liikkeelle ja jos mokia tulee, niin muista, että niitä tulee kaikille - myös tämän palstan täydellisille kippareille...

        Mitä enemmän purjehdus maileja kertyy sitä enemmän kokemusta. Uskaltaudu seuraavalla kerralla pidemmälle vaikka Lähteelään, johon on helppo rantautua. Kyllä se siitä lähtee.

        En ole lukenut. Mutta onhan se sanontakin, että tuurilla ne laivatkin seilaavat. Minulla vaan ei ole tuuria, joten joudun aina varautumaan pahimpaan. Tunaroida saa, jos osaa korjata tilanteen. Minä olen usein neuvoton, ja vasta kun saan purettua tilanteen jonkun kokeneemman kanssa, ymmärrän mistä oli kyse, jos ymmärrän. Mutta kun ei minulla ole käytössä mitään purjehtijan hotlineä, niin oma osaaminen ja ratkaisujen keksiminen tulee helposti ulosmitattua.

        Eli siis en ole lukenut, mutta sen sijaan olen katsellut... viime perjantaina esim. All is Lost -leffan. Ja tiedän, että siinä on purjehtijoiden mielestä melkoisia epäuskottavuuksia, mutta joka tapauksessa minä olisin vastaavissa tilanteissa mihin sen päähenkilö joutui ollut paljon neuvottomampi.

        Ja samoin katselin Yachtingworldin "5 scariest accidental gybes" -videot. Tai no, neljä niistä. Tiedän että vastaaviin tilanteisiin en ihan hevillä joudu, mutta eniten ehkä niissä huolestutti se etten oikein ymmärtänyt miksi niissä kävi niin kuin kävi, ja vielä vähemmän olisin osannut itse toimia niissä tilanteissa oikein. Ja se, että kun miehiä lensi yli laidan, toiminta oli hyvin ammattimaista.


    • Samivahi

      Tuossa oli yllä hyvä neuvo purjehduskoulusta, Myös noin vähäisillä purjehdusmaileilla voisi olla viisainta vuokrata vene aina silloin tällöin muutamaksi päiväksi. Tulisi halvemmaksi ja helpommaksi sellainen purjehdus. Ja esimerkiksi Taalintehtaalta vuokraveneellä pääsisi helposti muutamaan suojaiseen lähikohteeseen.

      • Todellinen_maakrapu

        Eipä se taitaisi kovin halvaksi tulla sen vuokraveneenkään kolarointi. Joka tapauksessa liian myöhäistä se nyt on kun tuo oma vene on.


    • Kerropa muutama mieleesi jäänyt kommellus, niin ehkä sitten voisi arvioida, missä se "kipupiste" on.
      Sanon samaa kuin "Airistonseisoja": ei se voi olla vaikeaa, kun kerran minäkin opin vaikken ennen purjeveneen ostoa ollut ikinä ollut edes kyydissä purjeveneessä (edes koneella kulkevassa).

      Toki minun on sanottava, että joskus on ollut vähän kummia tilanteita, kun on ollut kokematon gasti mukana enkä ole tullut selittäneeksi tarkasti, mitä pitää tehdä. Olen vaan ajatellut, että kyllähän nyt jokainen osaa astua keulasta laiturille ja lyödä haan lenkkiin kiinni, tai napata poijuhaalla poijusta kiinni. Ei sitten olekaan osannut.

      • Todellinen_maakrapu

        Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

        Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

        Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

        Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

        Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

        Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

        Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

        Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

        Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...


      • Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

        Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

        Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

        Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

        Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

        Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

        Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

        Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

        Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...

        No, lohdutetaan nyt ensin vaikka sillä, että tuulimittarista tai windexistä minäkin sen tuulen suunnan aina katson.

        Tuo "riittääkö tila": se nyt vain pitää maastontuntemuksen tai karttaan perehtymisen perusteella arvioida etukäteen, missä tila riittää ja tehdä homma siellä.

        Vendaongelmassa on ehkä kyse siitä, että olet jättänyt ohjaamatta? Ei se nyt itsestään käänny "tuulensilmän" ympäri.


      • MitenKöyteen

        Mutta miten poijuhaka pannaan poijuköyteen kiinni? ;-)


      • iooooi
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

        Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

        Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

        Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

        Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

        Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

        Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

        Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

        Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...

        Toistan vähän itseäni, mutta edelleen ehdotan sitä purjehduskurssia. Siellä opetaaan ja oppiia juuri noita asioita, kun se opettaja osaa kertoa, että mistä tietää esim. että purjeet ovat oikein, mistä huomaa että ne on väärin ja miten korjata. Ja sitten saat itse kokeilla, ja ope antaa palautteen toimistasi.
        Eirtyisen hyvä voisi olla sellainen parin päivän retki-opetus-purjehdus johonkin saareen, yötä siellä ja takaisin seuraavana päivänä. Ei ne edes maksa paljoa.

        Ja näillä kursseilla on "lupa mokailla" ! :)


      • dh7gd6d
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

        Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

        Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

        Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

        Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

        Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

        Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

        Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

        Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...

        "Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan."
        Siis kokeilitko iso alhaalla ?
        Eihän se preventteri tietenkään toimi jos puomi pääsee alemmas, se toimii kun iso on vedossa estäen puomin liiallisen siirtymisen alaspäin.

        "Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?"
        Tuo riippuu siitäkin, onko sulla veneessä perämoottori vai sisäkone.
        Sekä siitä löytyykö autopilottia vai ei. Pilotti ajaa suuntaa paljon tarkemmin kuin ihminen, mutta vain jos peräsimelle on virtausta eli vene liikkuu.
        Perämoottorilla veneen ei tarvitse liikkua minnekään, vaan vene pysyy vastatuulessa pikallaan kun kaasua on sopivasti ja gasti kääntää konetta tilanteen mukaan. Purjeen laskeminen ei kyllä vaadi sitä että koko ajan ajettaisiin vastatuuleen, nostaminen yleensä vaatinee. Laita lazy jackit niin lasku onnistuu muutenkin.

        "Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?"
        Kallistuuko vene heti vendan jälkeen reilusti ja kääntyy takaisin vasta sitten, vai onko kyse kevyestä tuulesta, jossa vauhti voi todella olla liian alhainen, jolloin ison jalusta kannattaa löysätä kesken vendan kun keula osoittaa vastatuuleen, ja kiristää vasta kun vene on saanut uudelleen vauhtia keulapurjeen voimalla. Jos kallistuman seurauksena siihen auttaa isompi vene, tai pienemmät purjeet, peräsimen kääntäminen reilusti kääntymistä estämään vain estää venettä saamasta vauhtia, eikä auta mitään.

        "Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta)."
        Mitä ihmettä tarkoittaa turvallinen suunta, ja missä tilanteessa olet saanut veneen tekemään vahingossa 360 asteen käännöksen?
        Onko veneessäsi pinna vai ohjauspyörä? Jälkimmäisessä tapauksessa tarkista ettei ohjaus luista, eli ettei peräsin käänny silloin kun ohjauspyörää ei käännetä. Lisäksi merkkaa siihen ohjaukseen (esim teipillä) kohta jolla peräsin on suorassa.

        "Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin. "
        Windexi ei näytä milloin mitäkin, vaan apparentin suunnan varsin tarkasti.


      • Todellinen_maakrapu

        > Siis kokeilitko iso alhaalla ?

        En, kyllä se ihan ylhäällä oli, mutta tuuli oli melko olematon sillä hetkellä.

        > Eihän se preventteri tietenkään toimi jos puomi pääsee alemmas,
        > se toimii kun iso on vedossa estäen puomin liiallisen siirtymisen alaspäin.

        Tämä oli minulle uutta enkä sitä nytkään ihan ymmärtänyt. Minä kun luulin että sen pitäisi estää puomin heilahtaminen toiselle puolelle jos tuuli kääntyy. Ei siis alaspäin, vaan tyyrpuurin halssilta paapuurin halssille tai päinvastoin. Ja että se perustuisi siihen että kun se on kireästi köydellä kiinni keulassa, ei puomi pääse heilahtamaan puolelta toiselle.

        > Tuo riippuu siitäkin, onko sulla veneessä perämoottori vai sisäkone.

        Sisäkone, ei autopilottia, pinnaohjaus. Ja mielestäni nuo tuulet ovat kääntyilleet sen verran, että sitä suuntaa on noston / laskun aikana pinnamiehen jo muutettava.

        > Purjeen laskeminen ei kyllä vaadi sitä että koko ajan ajettaisiin vastatuuleen,
        > nostaminen yleensä vaatinee. Laita lazy jackit niin lasku onnistuu muutenkin.

        Eikö iso pidä laskea ja nostaa vastatuuleen nimenomaan siksi että siihen kohdistuu niin kovat voimat, että sen nosto/lasku on raskasta (ja siis hidasta) ja saattaa jopa rikkoa purjeen? Näin minulle on ainakin siellä purjehtijakurssilla opetettu.

        > Kallistuuko vene heti vendan jälkeen reilusti ja kääntyy takaisin vasta sitten,
        > vai onko kyse kevyestä tuulesta, jossa vauhti voi todella olla liian alhainen,
        > jolloin ison jalusta kannattaa löysätä kesken vendan kun keula osoittaa
        > vastatuuleen, ja kiristää vasta kun vene on saanut uudelleen vauhtia
        > keulapurjeen voimalla.

        No viimeksi kävi näin ja on muistaakseni käynyt aiemminkin: tein tyyrpuurin halssilta käännöksen paapuurin halssille, mielestäni sen 90 astetta, mutta tuuli ei ottanutkaan purjeisiin, joten käänsin vielä vähän lisää. Genoa oli heilahtanut jo tyyrpuurin puolelle, iso oli vielä keskelle kiristetty, kun Genoa heilahtikin taas mastoa vasten. Koska se oli kuitenkin kiristetty, ei se heilahtanut kokonaan paapuurin puolelle, mutta tuuli tuli kuitenkin tyyrpuurista. Ja sitten keula kääntyi takaisin siihen suuntaan mistä oli tullutkin. Mitään suurempaa kallistumista en ole huomannut.

        > Mitä ihmettä tarkoittaa turvallinen suunta, ja missä tilanteessa olet saanut
        > veneen tekemään vahingossa 360 asteen käännöksen?

        Turvallinen suunta = esim. melko tiukasti vastaiseen, jolloin veneen ei ainakaan pitäisi jiipata vahingossa. Ehkä se ei ihan täyttä ympyrää kiertynyt, mutta puolikkaan kuitenkin jolloin käänsin loput peräsimestä. En minä tiedä miksi näin kävi, sun pitää tulla mun kyytiini niin näet kuinka se tapahtuu...

        > Windexi ei näytä milloin mitäkin, vaan apparentin suunnan varsin tarkasti.

        Mun windexipä näyttää. Edellinen toimi hyvin, mutta onnistuin rikkomaan sen mastonosturin vaijereihin. Uusi näyttää mitä näyttää, lipusta tuntuu näkevän luotettavammin mistä tulee. Ei ole pelkästään oma havainto, että windexin ja lipun mukaan tuuli tulisi aivan eri suunnista.


      • HiljaaHyvääTulee

        Myötäisellä pidä kiki vetämässä puomia alaspäin. Jos preventteri on vedetty puomin päästä keulaknaapiin, ei puomi pääse millään toiselle puolelle.
        Sinulta puuttuu kokemusta, jolloin havannoitavia asioita on liikaa. Purjehdi aluksi pelkällä keulapurjeella, kunnes sen käyttö on hanskassa. Sitten muutama tunti pelkällä isolla. Aluksi vaikkapa reivattuna, jotta sekin tulee tutuksi.


      • PahaKysymysTuli
        MitenKöyteen kirjoitti:

        Mutta miten poijuhaka pannaan poijuköyteen kiinni? ;-)

        Siinäpä onkin 10-14-nimimerkille paha kysymys!


      • PahaKysymysTuli kirjoitti:

        Siinäpä onkin 10-14-nimimerkille paha kysymys!

        Ääliö. Sakkelilla tietysti. Tiedät sen kyllä itsekin, leikit vain typerää. Tai siis vielä tyhmempää kuin olet.


      • pätkäpuuttuu
        10-14 kirjoitti:

        Ääliö. Sakkelilla tietysti. Tiedät sen kyllä itsekin, leikit vain typerää. Tai siis vielä tyhmempää kuin olet.

        Asia selvä, mutta mitenkäs sakkeli laitetaan poijuköyteen kiinni?


      • ÄlkääYllyttäkö
        pätkäpuuttuu kirjoitti:

        Asia selvä, mutta mitenkäs sakkeli laitetaan poijuköyteen kiinni?

        Älkää nyt yllyttäkö höynää....


      • KerroLisääHaasta

      • Epäreilukysymys

      • Todellinen_maakrapu
        iooooi kirjoitti:

        Toistan vähän itseäni, mutta edelleen ehdotan sitä purjehduskurssia. Siellä opetaaan ja oppiia juuri noita asioita, kun se opettaja osaa kertoa, että mistä tietää esim. että purjeet ovat oikein, mistä huomaa että ne on väärin ja miten korjata. Ja sitten saat itse kokeilla, ja ope antaa palautteen toimistasi.
        Eirtyisen hyvä voisi olla sellainen parin päivän retki-opetus-purjehdus johonkin saareen, yötä siellä ja takaisin seuraavana päivänä. Ei ne edes maksa paljoa.

        Ja näillä kursseilla on "lupa mokailla" ! :)

        Ja minä olen edelleenkin sen purjehtijakurssin jo käynyt. Ja kyllä minä sielläkin mokailin. Pitäisikö se sitten käydä uudestaan?

        Mutta voisihan tuota linkkisi esittelemää täydennyskoulutusta kokeilla. En vaan tiedä kuinka monta tuntia sitä olisi tarpeen. 4 h ei ainakaan riitä mihinkään, tuskin edes tuplat.


      • KerroLisääHaasta kirjoitti:

        Jaa...

        Miten se sakkeli/pleissattu lenkki laitetaan kiinni tähän hyvin yleiseen poijuhakaan:

        http://www.motonet.fi/fi/tuote/387304/Lukkiutuva-poijuhaka-RST

        ??? Vaikea uskoa, että joku voi olla noin tyhmä kuin sinä. Tuo näyttää täsmälleen samalta kuin oma poijuhakani ja hyvin siinä on sakkelilla köysi kiinni. Samassa kourassa, jolla poijuun tartutaan.


      • IlmanSakkelia
        10-14 kirjoitti:

        ??? Vaikea uskoa, että joku voi olla noin tyhmä kuin sinä. Tuo näyttää täsmälleen samalta kuin oma poijuhakani ja hyvin siinä on sakkelilla köysi kiinni. Samassa kourassa, jolla poijuun tartutaan.

        Näin varmaan, mutta miten se sakkeli on kiinni köydessä? Poijuhaan yläpäässä olevasta pienestä lenkistä ei mahdu pleissattua köysisilmukkaa, joten sakkeli lienee sitten solmittu köyteen?

        Toki voisi ajatella, että köyden se pää, jossa ei ole pleissattua silmukkaa, työnnetään poijuhaan lenkistä läpi ja sitten vedetään koko köysi siitä läpi. Mutta ei kai kukaan nyt sellaista ryhdy tekemään, kun yksinkertaisella paalusolmulla selviää koko jutusta, eikä tarvita edes mitään sakkeleita. ;-)

        Miten muuten laitat köyden kiinni yhtään mihinkään, jos sakkelit ja hakaset ovat päässeet loppumaan eikä pleissattuja lenkkejä ole?


      • Sfäärinkuriiri
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

        Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

        Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

        Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

        Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

        Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

        Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

        Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

        Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...

        Ison nostamisesta vastatuuleen: eihän se vaadi erityisen paljoa tilaa, venehän voi olla noston ajan paikallaan (enemmän tai vähemmän). Vene käännetään vastatuuleen, koneen voi aivan hyvin vaikka sammuttaa, ei se vene siitä mihinkään karkaa. Iso ylös, fokka ylös ja matkaan.

        Jos epäilee turaavansa, voi koneen käynnissäkin pitää.


    • aloita.tuulesta

      Yksi, ja mielestäni hyvin perustavanlaatuinen asia, mikä on purjehduksen myötä tullut, on tuulen suunnan havainnointi. Sen tekee olosuhteista riippumatta, mm. laskettelureissuilla olen useamman kerran hämmästyttänyt seuruetta toteamalla tuulen suunnan kääntyneen lännestä eteläisemmäksi. Yleensä ihmisille se on vain tuulta, purjehtivalle tuuli on aina jostain suunnasta. Ja sillä suunnallahan on todella suuri merkitys kaikkeen merellä, vaikka ei edes purjehtisi.

      • Todellinen_maakrapu

        Vaan jos sitä ei vaan pysty havainnoimaan? Joudun katsomaan lippua tai windexiä, ja aika usein ne näyttävät eri suuntiin. Myötätuulessa tietysti kummastakaan ei ole juuri hyötyä. Eilen purjehduksella ollut vieraskin pystyi havainnoimaan tuulta nimenomaan aistinvaraisesti paremmin kun minä. Eli jos tällaista kykyä ei vaan ole, voiko olla purjehtijakaan?


      • AiristonSeisoja

        En minäkään tuulen suuntaa muualta katso kuin windexsistä, tuulen suunta tarkistetaan sieltä, ei lipusta. Kryssikulussa toki seuraan enemmän purjeita kun windeksiä. Näyttäis, että sä olet jo valmiiksi luovuttanut ja tuollaisella asenteella minkään uuden oppiminen on työlästä, jollei peräti madotonta.

        Purjehdus (kuten moni muukin harrastus) on homma joka pitää käytännössä opetella, pujehduskurssi on hyvä, mutta silti vaaditaan sitä omaa tekemistä. Silloin kun joutuu ottamaan vastuun koko veneestä, on oppiminen omalla tasollaan.

        Laivurikurssit on ihan hyvä käydä läpi, mutta ei niistä käytännön asioihin, kuten rantautumiseen, purjeiden nostoon/trimmaukseen, hyviin käytäntöihin omassa veneessä, yms ole mitään apua.

        Kun ei tiedä mitä ne hankaluudet on olleet niin ei osaa arvioida, kuinka suuresta ongelmasta on oikeasti kyse. Monesti kirjasta luettuna kaikki on niin kauniin ysinkertaista, mutta todellisuudessa kaikki harvoin menee malliin Strömsö. Käytännössä kun pitää huomioida paljon enemmän mitä yksikään kirja opettaa. Siellä on gastia tiellä, köydet solmussa, kova tuuli, jne.. Ne on vaan tilanteita jotka tulee eteen ja niistä pitää selviytyä ja ottaa opiksi seuraavaa kertaa ajatellen.


      • AiristonSeisoja kirjoitti:

        En minäkään tuulen suuntaa muualta katso kuin windexsistä, tuulen suunta tarkistetaan sieltä, ei lipusta. Kryssikulussa toki seuraan enemmän purjeita kun windeksiä. Näyttäis, että sä olet jo valmiiksi luovuttanut ja tuollaisella asenteella minkään uuden oppiminen on työlästä, jollei peräti madotonta.

        Purjehdus (kuten moni muukin harrastus) on homma joka pitää käytännössä opetella, pujehduskurssi on hyvä, mutta silti vaaditaan sitä omaa tekemistä. Silloin kun joutuu ottamaan vastuun koko veneestä, on oppiminen omalla tasollaan.

        Laivurikurssit on ihan hyvä käydä läpi, mutta ei niistä käytännön asioihin, kuten rantautumiseen, purjeiden nostoon/trimmaukseen, hyviin käytäntöihin omassa veneessä, yms ole mitään apua.

        Kun ei tiedä mitä ne hankaluudet on olleet niin ei osaa arvioida, kuinka suuresta ongelmasta on oikeasti kyse. Monesti kirjasta luettuna kaikki on niin kauniin ysinkertaista, mutta todellisuudessa kaikki harvoin menee malliin Strömsö. Käytännössä kun pitää huomioida paljon enemmän mitä yksikään kirja opettaa. Siellä on gastia tiellä, köydet solmussa, kova tuuli, jne.. Ne on vaan tilanteita jotka tulee eteen ja niistä pitää selviytyä ja ottaa opiksi seuraavaa kertaa ajatellen.

        On tuossa nyt ehkä sellainen asia... Eri ihmisillä on erilainen tapa ja tottumus havaita asioita ympäriltään. En minä tiedä, missä määrin se on opittua ja missä määrin vain yksilön ominaisuus. Joku osaa sanoa täsmälleen, montako askelmaa on hänen kotiovelleen johtavissa portaissa, joku toinen katsoisi kysyjää hämmästyneenä vaikka on vuosikymmenten ajan kulkenut ne samat portaat päivittäin monta kertaa. Eli jollekin voi kerta kaikkiaan olla paljon työläämpää kuin jollekin toiselle huomata, mistä päin tuuli käy.
        Ja ihmiset oppivat asioita eri tavalla. Minä esimerkiksi en opi harjoittelemalla vaan lukemalla kirjasta ja sitten tekemällä niin kuin kirjassa sanottiin. (Yleistys, mutta olen huomannut monessa asiassa näin menevän.) Ei nuorenakaan kiinnostanut mitkään palloilulajien tekniikkaharjoitteet vaan pelaamaan piti heti päästä (eipä kai siis ihme, ettei tullut kuin puulaakipalloilija).

        Having said that, seuraavaksi jotain äskeisen kanssa ristiriidassa olevaa: minä olen melko kömpelö ja pudottelen/kaatelen tavaroita tai kolhin itseäni hyvin usein siten, että en vain kerta kaikkiaan kiinnitä huomiota ympäristööni ja omiin liikeratoihini. Silti taas merellä huomaan kyllä tuulen suunnan yms. asiat vaivatta. Eli jollain tapaa kyse on siitä, mihin kiinnittää huomiota ja mihin ei.


      • aloita.tuulesta
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Vaan jos sitä ei vaan pysty havainnoimaan? Joudun katsomaan lippua tai windexiä, ja aika usein ne näyttävät eri suuntiin. Myötätuulessa tietysti kummastakaan ei ole juuri hyötyä. Eilen purjehduksella ollut vieraskin pystyi havainnoimaan tuulta nimenomaan aistinvaraisesti paremmin kun minä. Eli jos tällaista kykyä ei vaan ole, voiko olla purjehtijakaan?

        Tuulen suunta on kaksi asiaa, yksi ja normaalisti tärkein on tuulen suunta veneeseen nähden, jota apparenttituuleksi kutsutaan. Toinen suunta on maantieteellinen tuulensuunta. Sillä on merkitystä, kun pitää ymmärtää millä puolen saarta on tuulensuoja tai onko kohteeseen päin myötä- vai vastatuuli.

        Vene purjehtii ainoastaan apparenttituulella. Jos windexissä on osat tallella, myös se varren sisällä oleva tasapainotuspaino, se näyttää aina oikein. Ja vaikka varsinkin Espoonlahden kaltaisilla sisälahdilla tuulen suunta vaihteleekin reippaasti, ei se käytännössä koskaan purjeen noston tai laskun aikana muutu niin, että se toimenpiteeseen vaikuttaisi. Jos siltä tuntuu, on tosiasiassa veneen suunta muuttunut. Ehkä olisi helpompaa ohjata maamerkin mukaan sen jälkeen kun on windexistä ensin katsonut suunnan olevan vastatuuleen. Tuntoaisti kertoo muutokset tuulen voimakkuudessa, ei juuri ollenkaan suunnassa, suunnan kaikki katsovat windexistä, mittareista, purjeista tai jostain sellaisesta.

        Onko suunnan pitämisessä vakiona vaikeuksia? Olen kyllä tavannut yhden juniorin, joka ei pystynyt pitämään pinnaa samassa asennossa montaa sekuntia. Sitä oli käännettävä, vaikka jollan suunta ei olisi mihinkään muuttunut. Hän ei kerta kaikkiaan oppinut ohjaamaan. Suunnan pito taas on lähes ainoa asia, joka on myötätuulessa tärkeää.


      • onko_pilottia

        Jos ei jo ole, niin kannattaa hankkia pinnapilotti, se pitää veneen suunnassa sen ajan kun nostaa tai laskee purjeita ja se on muutenkin ehdottoman hyvä apu matkapurjehduksessa.


      • Todellinen_maakrapu
        onko_pilottia kirjoitti:

        Jos ei jo ole, niin kannattaa hankkia pinnapilotti, se pitää veneen suunnassa sen ajan kun nostaa tai laskee purjeita ja se on muutenkin ehdottoman hyvä apu matkapurjehduksessa.

        Ei ole, eikä ole ollut kyllä hankintalistan kärkipäässäkään. En purjehdi yksin, joten joku on aina pinnassa. Lisäksi sitlooda on ahdas, joskus kolmellakin ihmisellä tekee tiukkaa, ja siinä tuo pinnapilotti vaan haittaisi asioita. En tiedä mihin sen saisi kiinnitettyä, ja akkujakin on vain yksi normi autonakku, joten virtaa ei ole tuhlattavaksi.


      • rnnh
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Ei ole, eikä ole ollut kyllä hankintalistan kärkipäässäkään. En purjehdi yksin, joten joku on aina pinnassa. Lisäksi sitlooda on ahdas, joskus kolmellakin ihmisellä tekee tiukkaa, ja siinä tuo pinnapilotti vaan haittaisi asioita. En tiedä mihin sen saisi kiinnitettyä, ja akkujakin on vain yksi normi autonakku, joten virtaa ei ole tuhlattavaksi.

        Veneesi on kyllä sitten huonosti varustettu matkapurjehdukseen, onkohan se ollutkin aina vain Espoonlahdella


      • Todellinen_maakrapu
        rnnh kirjoitti:

        Veneesi on kyllä sitten huonosti varustettu matkapurjehdukseen, onkohan se ollutkin aina vain Espoonlahdella

        Varmaan onkin. Kun tällä hetkellä olen tehnyt vain sellaisia 4-5 tunnin reissuja, niin sen tuplaamallakin päästään vasta normaalin päiväpurjehduksen pituuteen. Matkapurjehdus tulee sitten joskus. Ja silloinkin ajattelin kyllä purjehtia vähintään jonkun toisen kanssa, en yksin.

        Vene on ollut vaikka missä, ostin sen Itä-Helsingistä, mutta sitä ennenkin sillä taidettiin purjehtia porukalla.


      • äläsäikytteleturhaan
        rnnh kirjoitti:

        Veneesi on kyllä sitten huonosti varustettu matkapurjehdukseen, onkohan se ollutkin aina vain Espoonlahdella

        Höpöhöpö, ei veneen varustelutasosta kerro paljoakaan monta akkua siinä on.

        Akkua tarvitsee:
        - moottorin käynnistämiseen
        - valoihin ja mittareihin

        Kaikki muu on yleellisyyttä. Toki mukavaa, muttei välttämätöntä matkapurjehduksessa. Suomen saaristoa voi kiertää ihan hyvin vaikka koko kesän putkeen ilman hupiakustoa. Näin olen koko lapsuuteni viettänyt...

        Esim. jääkaappi tuo mukavuutta, mutta säilykeruoka on keksitty. Ja jos käy vaikka muutaman päivän välein satamassa, niin saahan silloin tuoretta ruokaa.

        Ei tarvitse tämmöisillä aloittelijoita peloitella.


      • merelle_oppimaan

        Ensimmäinen purjehdus oli yksin Airistolta Helsinkiin eka kerran purjeveneessä, eikä merkittäviä ongelmia. Tammisaaren jälkeen tuulen loputtua loppumatka moottoroiden. Kursseja en käynyt. Ei pikku käsittelyongelmista tarvitse paineita ottaa kun huolehdit että purjeilla kulkiessasi ympärilläsi on vapaata tilaa noille aloittelijan virheliikkeillesi. Mene sieltä Esponlahdelta avomerelle aluksi.


    • NoNippi

      Kysymys on kaupunkilaisuudesta. Tämä ilmiö näkyy vähän kaikilla elämänalueilla. Siinä missä maalla on perinteisesti otettu riskejä, opeteltu itse, maksettu oppirahat (joskus omalla hengelläkin tai vaikka oikean käden sormilla) ja sen jälkeen opittu, ei kaupungissa välttämättä päästä edes varsinaiseen oppimisprosessiin, koska ei uskalleta.

      Kyllä sinäkin purjehduksen opit, jos uskallat oppia. Se vain vaatii riskien hyväksymistä ja oman toheloinnin sietämistä. Jos jätät yrittämisen siihen, missä rupeaa tuntumaan epämukavalta, ei oppiminen koskaan edisty.

      Tuolla foorumilla on noita sormensa menettäneitä, mutta on siellä paljon käytännön osaajiakin, osaajia, jotka eivät osaa kirjoittaa erityisen hyvin ja jotka eivät ole käyneet hienoja kouluja, mutta jotka ovat tulleet taitaviksi käytännön asioissa pala palalta opettelemalla ja kokeilemalla. Tämä asenne vie eteenpäin purjehduksessakin.

      http://www.masinistit.com/keskustelupalsta/

      • Todellinen_maakrapu

        Jotenkin minä luulen, että minä päätyisin siihen "sormensa menettäneiden" ryhmään enkä suinkaan siihen käytännön osaajiin. Siksi minä yritänkin tässä selvittää, että onko ideaa jatkaa vaan pitäisikö luovuttaa ennen kuin mitään pahempaa tapahtuu?


      • albinnova

        Saanko kysyä millaisella veneellä yrität purjehtia? Eri veneet käyttäytyvät eri tavalla, toiset kääntyvät melkein paikallaan ja toiset vaativat reilusti enemmän tilaa.


      • Todellinen_maakrapu
        albinnova kirjoitti:

        Saanko kysyä millaisella veneellä yrität purjehtia? Eri veneet käyttäytyvät eri tavalla, toiset kääntyvät melkein paikallaan ja toiset vaativat reilusti enemmän tilaa.

        Avance 245 eli pieni eväkölinen. Eli kääntyy melkolailla paikallaan.


      • savikysymys
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Jotenkin minä luulen, että minä päätyisin siihen "sormensa menettäneiden" ryhmään enkä suinkaan siihen käytännön osaajiin. Siksi minä yritänkin tässä selvittää, että onko ideaa jatkaa vaan pitäisikö luovuttaa ennen kuin mitään pahempaa tapahtuu?

        Onkos sinulle tullut vielä konkreettisesti paskat housuun purjehtiessa, jos ei ole tullut niin et ole paljon vielä itseäsi koetellutkaan


      • Todellinen_maakrapu
        savikysymys kirjoitti:

        Onkos sinulle tullut vielä konkreettisesti paskat housuun purjehtiessa, jos ei ole tullut niin et ole paljon vielä itseäsi koetellutkaan

        Ei ole, ja jos olisi, tuskin olisin täällä kertomassa niistä. Sen sijaan saataisin päästä iltapäivälehtien pikku-uutiseksi.


    • eikuluvene

      Miksi ihmeessä edes haluaisit pois Espoonlahdelta? Onhan siinäkin muutamia saaria johon voi mennä!

    • Apinakin.osaa

      Purjehdus on lapsellisen helppoa. Jopa vaikeana pidetty kryssiminen.

      Järjestelmän luoma mielikuva, että olisi kyse vaikeasta lajista.

    • iooooi

      En ole mitenkään BalticCruisingin kanssa tekemisissä enkä siis saa mitään tästä "mainostamisesta", mutta tässä olisi minusta juuri sinulle sopiva juttu.
      4 tuntia omassa veneessä siellä Espoonlahdella auttaisi varmasti todella paljon eteenpäin. Ehdit vielä tänä kesänä....

      http://www.balticcruising.fi/fi/koulutus/omalla-veneella

    • Hohhoijaaaaaa

      Trollitehdas haiskahtaa Espoonlahdessa...

      • espoontrolli

        Samaa mieltä. Kaveri koittaa olla hauska ja keksii jutustelua. Tainnut aloittaa muitakin viestiketjuja.


      • Todellinen_maakrapu

        Toivotan kenet tahansa tervetulleeksi veneelleni omakohtaisesti todistamaan, kuinka eksyksissä olen purjehdustaitoineni, ja miten muille yksinkertaiset asiat ovat minulle vaikeita. Kyllä tämä on minulle 100% aito tunne.

        Ja olen kyllä aloittanut muitakin ketjuja, mutta en ymmärrä miten mikään niistä liittyy trollaamiseen. Omasta mielestäni asiallisia aloituksia kaikki, kysymyksiä aiheisiin mitkä minua askarruttavat mutta mihin minulla ei ole vastausta.


    • nettipurjehtija

      Täytyy kysyä, että oletko henkisesti läsnä silloin kun purjehdit, vai onko veneilyharrastuksen aloittelu pakoa jostain muusta?

      Veneen päällikkyys vaatii kykyä ottaa vastuusta ja tehdä itsenäisiä päätöksiä joskus lyhyelläkin varoitusajalla. Harjoittelu auttaa tekemään oikeita valintoja niissä tilanteissa, mutta lopulta kyse on siitä miten hyvin kippari on sinut itsensä kanssa joko tietoisesti tai tietämättään. Kaikki eivät ole läsnä vaikka olisivat paikalla ja ihmisten onnettomuusherkkyyskin tuntuu vaihtelevan henkilöstä toiseen. Terve ei tarvitse olla, mutta sairaudentunto pitää olla kunnossa :) Silloin voi varautua etukäteen kehittämällä rutiineja ja pitämällä sekä vyötä että henkseleitä, varmuuden vuoksi.

      Oman onnettomuusherkkyyden tunnustaminen on hyvä alku ja siihen voisi kokeilla lääkkeeksi esim. erilaisia mielikuvaharjoituksia sekä tarkistuslistoja. Mielikuvaharjoituksessa pitäisi käydä ajatuksissa vaihe vaiheelta läpi miten tehdään lähdöt, rantautumiset, hallsin vaihdot ym. Tarkistuslistoissa on taas samoja asioita painettuna paperille, josta niitä voidaan tarvittaessa luntata.

      • Todellinen_maakrapu

        En nyt ihan ymmärrä mitä tekemistä henkisellä läsnäololla on purjehduksen aloittamisen kanssa. Voihan sitä aloittaa vaikka mistä syystä, on eri asia kuinka sitten itse purjehduksella on läsnä.

        Mutta totta kyllä että en oikeasti edes haluaisi olla kippari taikka veneenomistaja, mielummin olisin jonkun kokeneemman gastina. Mutta kun muutama vuosi sitten tällä palstalla asiasta kyselin, ylivoimainen enemmistö sanoi että oma vene pitää hommata. Epäilin jo silloin riittääkö minulla osaaminen ja into sen veneen huoltamiseen ja onko minusta ottamaan vastuuta koko veneestä miehistöineen.

        Mielikuvaharjoitukset eivät pitkälle auta, jos mieleen ei ole tullut niitä tilanteita joihin sitten törmää. Esim. jokainen uusi paikka ja jokainen uusi merimaili on lähtökohtaisesti tällainen. Tai jos ne harjoitellut mielikuvat eivät sitten vastaakaan sitä tilannetta mihin joutuu. Kuten se, että lipun mukaan pitäisi olla 30 asteen nousukulmassa ja windexin mukaan vielä vähän enemmän, mutta miksi tuo keulapurje lepattaa eikä vedä?


      • wbld
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        En nyt ihan ymmärrä mitä tekemistä henkisellä läsnäololla on purjehduksen aloittamisen kanssa. Voihan sitä aloittaa vaikka mistä syystä, on eri asia kuinka sitten itse purjehduksella on läsnä.

        Mutta totta kyllä että en oikeasti edes haluaisi olla kippari taikka veneenomistaja, mielummin olisin jonkun kokeneemman gastina. Mutta kun muutama vuosi sitten tällä palstalla asiasta kyselin, ylivoimainen enemmistö sanoi että oma vene pitää hommata. Epäilin jo silloin riittääkö minulla osaaminen ja into sen veneen huoltamiseen ja onko minusta ottamaan vastuuta koko veneestä miehistöineen.

        Mielikuvaharjoitukset eivät pitkälle auta, jos mieleen ei ole tullut niitä tilanteita joihin sitten törmää. Esim. jokainen uusi paikka ja jokainen uusi merimaili on lähtökohtaisesti tällainen. Tai jos ne harjoitellut mielikuvat eivät sitten vastaakaan sitä tilannetta mihin joutuu. Kuten se, että lipun mukaan pitäisi olla 30 asteen nousukulmassa ja windexin mukaan vielä vähän enemmän, mutta miksi tuo keulapurje lepattaa eikä vedä?

        Lippua on ihan turha katsella, katso windexiä, ja jos se näyttää väärin niin siinä on paha vika joka kyllä siitä sitten näkyykin , hanki sitten vaikka uusi windex. Jos et muuten tajua kuinka ilma virtaa purjeessa, niin kiinnitä siihen virtauslankoja, niiden kuuluu sojottaa kryssillä taaksepäin silloin kun virtaus on hyvä.


      • Todellinen_maakrapu
        wbld kirjoitti:

        Lippua on ihan turha katsella, katso windexiä, ja jos se näyttää väärin niin siinä on paha vika joka kyllä siitä sitten näkyykin , hanki sitten vaikka uusi windex. Jos et muuten tajua kuinka ilma virtaa purjeessa, niin kiinnitä siihen virtauslankoja, niiden kuuluu sojottaa kryssillä taaksepäin silloin kun virtaus on hyvä.

        Windex on ihan uusi kun rikoin vanhan. Ekaa kautta mastossa. Genuoissa on virtauslangat ja tajuan kyllä sen että kun ne osoittavat taaksepäin niin hyvin menee, mutta en kuollaksenikaan muista mihin suuntaan piti kääntää tai trimmata, jos toinen sojottaakin jonnekin muualle.


      • muistit
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Windex on ihan uusi kun rikoin vanhan. Ekaa kautta mastossa. Genuoissa on virtauslangat ja tajuan kyllä sen että kun ne osoittavat taaksepäin niin hyvin menee, mutta en kuollaksenikaan muista mihin suuntaan piti kääntää tai trimmata, jos toinen sojottaakin jonnekin muualle.

        Et muista mitään vai, mene sitten ensin terveyskeskukseen muistitestiin.


    • ariel371

      Samat vesialueet ja rutosti pulmia jo niillä oli tuttua itsellenikin kun aloittelin. Kaikista ei tule purjehtijoita, kovin moni ensiveneen ostanut myy sen varsin pian pois. Näin kävi mm. oman ensiveneeni ostaneelle, vaikka on ehdottomasti osaava kaikessa muussa mitä tekee. Sinä se pulma tuleekin, on totuttu suveteeniin osaamiseen elämän muilla osa-alueilla ja sitten purjehduksen aloitus tökkii. Se tulee heille yllätyksenä ja asiaa on vaikea hyväksyä.
      Ajele alkuun koneella yksi päivä, aloita myötäisessä pelkällä genoalla tai fokalla ja tutki halssienvaihdot ja jalusten kiristäminen alkuun vain yhdellä purjeella. Päivä genoalla ja toinen päivä pelkällä isopurjeella. Tuulta vaikka 5 m/s, ei ainakaan paljoa yli sen. Kun homma toimii noin, nosta sitten kummatkin purjeet. Huomioi aina se, että tuulen nopeuden tuplaantuminen nostaa sen voiman nelinkertaiseksi. Eli opettele reivaamiset jo yhdellä purjeella operoidessasi.
      Jätä lepuuttimet ja kiinnitysköydet valmiiksi kannelle ettet unohda niitä mennessäsi satamaan. Käytä hakasia kiinnitysköysien päissä alkuun, koska äkkikiinnittymisessä et välttämättä osaa solmuja. Eli iso lenkki köysien perään, halkaisija vaikka 50 cm ja siihen hakanen. Nyt selviydyt oikeastaan mistä tahansa kiinnittymistavasta. Aikanaan luovut hakasista.

      Hyödynnä autopilottia, muuten et ehkä opi purjesäätöjä. Asetat veneen aiottuun kulkusuuntaansa ja opettelet sen suunnan purjesäädöt. Preventteriä ei kannata alussa käyttää, se voi olla vaarallinen äkkipaikassa. Leikkaa tuuleen siis myötäisillä ja pidä pää alhaalla! Myötätuulikäännöstä ei tarvitse heti kokeilla, voit kääntyä toiselle myötähalssille vastaisen kautta ja silloin puomi ei lyö yli vedossa. Asia vaatii venevauhtia.

      Kokeile nyt noilla eväillä alkuun, äläkä suotta ole ankara itsellesi.

      • "Aikanaan luovut hakasista. "

        Miksi ihmeessä pitäisi luopua parhaasta tähän mennessä kehitetystä kiinnitystavasta?


      • SolmuParas
        10-14 kirjoitti:

        "Aikanaan luovut hakasista. "

        Miksi ihmeessä pitäisi luopua parhaasta tähän mennessä kehitetystä kiinnitystavasta?

        Paras kiinnitystapa on aina tilanteeseen sopiva solmu, ei haka. Haka kolhii paikkoja, on hankala käyttää ja usein kiinni väärässä köydessä.


      • SolmuParas kirjoitti:

        Paras kiinnitystapa on aina tilanteeseen sopiva solmu, ei haka. Haka kolhii paikkoja, on hankala käyttää ja usein kiinni väärässä köydessä.

        Paskapuhetta. Haka on kaikkein helpoin käyttää ja totta kai kaikissa normaalisti käytettävissä köysissä on haka päässä. Haka sopii kaikkiin tilanteisiin. Se on totuus, vaikka Paasikiven aikaan veneilyoppinsa saaneilla näkyykin olevan vaikeuksia sopeutua nykyaikaan ja nykyteknologiaan.


      • HyvinKeittää
        10-14 kirjoitti:

        Paskapuhetta. Haka on kaikkein helpoin käyttää ja totta kai kaikissa normaalisti käytettävissä köysissä on haka päässä. Haka sopii kaikkiin tilanteisiin. Se on totuus, vaikka Paasikiven aikaan veneilyoppinsa saaneilla näkyykin olevan vaikeuksia sopeutua nykyaikaan ja nykyteknologiaan.

        Sinä olet hauska. Helposti lämpenevä ja aina yhtä väärässä. ;-)

        Mistä olet kehittänyt itsellesi tuollaisen solmukammon?


      • applix
        10-14 kirjoitti:

        Paskapuhetta. Haka on kaikkein helpoin käyttää ja totta kai kaikissa normaalisti käytettävissä köysissä on haka päässä. Haka sopii kaikkiin tilanteisiin. Se on totuus, vaikka Paasikiven aikaan veneilyoppinsa saaneilla näkyykin olevan vaikeuksia sopeutua nykyaikaan ja nykyteknologiaan.

        väärin, on monta paikkaa joista haka ei mahdu läpi. Esim. laiturin lautojen välit ja pienemmät kiinnitysrenkaat.
        Jos solmu kammottaa, vedä köyden pää takaisin veneeseen ja kiinnitä knaapiin. Näin tekevät kokeneet. Lisäetuna lähtö ei edellytä laiturille astumista.


      • vain.joskus.helpoin
        10-14 kirjoitti:

        Paskapuhetta. Haka on kaikkein helpoin käyttää ja totta kai kaikissa normaalisti käytettävissä köysissä on haka päässä. Haka sopii kaikkiin tilanteisiin. Se on totuus, vaikka Paasikiven aikaan veneilyoppinsa saaneilla näkyykin olevan vaikeuksia sopeutua nykyaikaan ja nykyteknologiaan.

        Perjantaina kävin laittamassa pari köyttä veneen kiinnitykseen, kun se oli vain hakojen varassa, joihin ei tiukassa paikassa voi luottaa. Tai sitten ne ovat normaalioloihin järjettömän kokoiset.

        Enemmän kuin tavallista on, että laiturissa olevat kiinityspisteet ovat liian paksuja hakojen aukeamalle. Ja haan kiinnittäminen köyden ympärille on solmuun verrattuna viisi kertaa hankalampaa kiinnittää ja kymmenkertaisesti vaikeampaa irroittaa.


      • vain.joskus.helpoin kirjoitti:

        Perjantaina kävin laittamassa pari köyttä veneen kiinnitykseen, kun se oli vain hakojen varassa, joihin ei tiukassa paikassa voi luottaa. Tai sitten ne ovat normaalioloihin järjettömän kokoiset.

        Enemmän kuin tavallista on, että laiturissa olevat kiinityspisteet ovat liian paksuja hakojen aukeamalle. Ja haan kiinnittäminen köyden ympärille on solmuun verrattuna viisi kertaa hankalampaa kiinnittää ja kymmenkertaisesti vaikeampaa irroittaa.

        Kun unohdetaan raskaat teräsveneet ja puhutaan normaalikokoisista (max 4-7 tonnina painavista), haat kestävät kyllä. Totta kai niiden pitää olla riittävät, mutta puhe "järjettömän kokoisista" osoittaa vain sinun järjettömyytesi.

        Harvinaisia sellaiset lenkit ovat, joihin ei haka aukea tarpeeksi. Mutta ei se ole ongelma kiinnittää hakaa köyden ympäri tai irrottaa sieltä. 20 veneilyvuoden aikana laajalti Itämeren satamia kolunneena ei ole tullut vastaan YHTÄÄN satamaa, jossa olisi ollut edes vaikeaa kiinnittää haan avulla köyttä.

        Edelleenkin on ilmeistä, että hakoja vastustavat perinneidiootit, joiden mielestä kaikki 100 vuotta nuoremmat innovaatiot ovat itsestään perkeleestä (lujitemuoviveneistä alkaen).


      • vain.joskus.helpoin
        10-14 kirjoitti:

        Kun unohdetaan raskaat teräsveneet ja puhutaan normaalikokoisista (max 4-7 tonnina painavista), haat kestävät kyllä. Totta kai niiden pitää olla riittävät, mutta puhe "järjettömän kokoisista" osoittaa vain sinun järjettömyytesi.

        Harvinaisia sellaiset lenkit ovat, joihin ei haka aukea tarpeeksi. Mutta ei se ole ongelma kiinnittää hakaa köyden ympäri tai irrottaa sieltä. 20 veneilyvuoden aikana laajalti Itämeren satamia kolunneena ei ole tullut vastaan YHTÄÄN satamaa, jossa olisi ollut edes vaikeaa kiinnittää haan avulla köyttä.

        Edelleenkin on ilmeistä, että hakoja vastustavat perinneidiootit, joiden mielestä kaikki 100 vuotta nuoremmat innovaatiot ovat itsestään perkeleestä (lujitemuoviveneistä alkaen).

        Haan kiinnittäminen köyden ympäri on faktisesti monin verroin hitaampaa ja vaikeampaa kuin solmiminen. Irroittaminen vielä hitaampaa ja vaikeampaa. Mutta tietenkin toisin päin, jos oma peukalo on niin onnettoman keskellä kämmentä, ettei sitä solmua synny. En minäkään ole tavannut satamaa, johon ei hakaköydellä olisi mahdollista kiinnittyä. Mutta silti olen tavannut tämänkin kesän aikana monta monituista satamaa, johon kiinnittyminen solmulla on paljon helpompaa.

        Jos olisit osannut lukea, olisit huomannut, että solmulla varmistettiin käytössä olleet haat. Perätolppien osalta varmistui samalla tolpan päässä oleva rengas. Hakojen vetolujuuksista taas on mittaustietoa saatavilla, tutustu niihin ennen kuin avaudut järjettömyyksistä. Faktat ovat nimenomaan faktoja, pelkkä modernius ei auta.


      • SolmutJaHaat
        10-14 kirjoitti:

        Kun unohdetaan raskaat teräsveneet ja puhutaan normaalikokoisista (max 4-7 tonnina painavista), haat kestävät kyllä. Totta kai niiden pitää olla riittävät, mutta puhe "järjettömän kokoisista" osoittaa vain sinun järjettömyytesi.

        Harvinaisia sellaiset lenkit ovat, joihin ei haka aukea tarpeeksi. Mutta ei se ole ongelma kiinnittää hakaa köyden ympäri tai irrottaa sieltä. 20 veneilyvuoden aikana laajalti Itämeren satamia kolunneena ei ole tullut vastaan YHTÄÄN satamaa, jossa olisi ollut edes vaikeaa kiinnittää haan avulla köyttä.

        Edelleenkin on ilmeistä, että hakoja vastustavat perinneidiootit, joiden mielestä kaikki 100 vuotta nuoremmat innovaatiot ovat itsestään perkeleestä (lujitemuoviveneistä alkaen).

        Erilaisia köysien kanssa käytettäviä metallihakoja on ollut olemassa satoja, ellei tuhansia vuosia. Uudesta innovaatiosta ei ole kyse.

        Hakojen idea on helpottaa köysien kiinnittämistä ja irrottamista paikoissa, joissa köydet kiinnitetään aina samalla tavalla ja samoihin paikkoihin.

        Veneilyssä solmut ja haat eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Tottakai esimerkiksi kiinnitysköyteen kannattaa laittaa sopiva palomiehenhaka, kun mennään paikkaan, jossa laiturilla on kiinnityslenkit. Vastaavasti pollarien kanssa haka on lähinnä haitallinen.

        Solmuja tarvitaan etenkin purjeveneessä todella usein, niin kiinnittämiseen kuin moneen muuhunkin tarpeeseen. En huolisi veneeseeni gastia, joka jonkin "periaatteen" vuoksi kieltäytyisi solmuja opettelemasta tai käyttämästä. Ei vaikuta oikein tervepäiseltä sellainen.

        Miksi sinä solmuja vastustat?


      • SolmutJaHaat kirjoitti:

        Erilaisia köysien kanssa käytettäviä metallihakoja on ollut olemassa satoja, ellei tuhansia vuosia. Uudesta innovaatiosta ei ole kyse.

        Hakojen idea on helpottaa köysien kiinnittämistä ja irrottamista paikoissa, joissa köydet kiinnitetään aina samalla tavalla ja samoihin paikkoihin.

        Veneilyssä solmut ja haat eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Tottakai esimerkiksi kiinnitysköyteen kannattaa laittaa sopiva palomiehenhaka, kun mennään paikkaan, jossa laiturilla on kiinnityslenkit. Vastaavasti pollarien kanssa haka on lähinnä haitallinen.

        Solmuja tarvitaan etenkin purjeveneessä todella usein, niin kiinnittämiseen kuin moneen muuhunkin tarpeeseen. En huolisi veneeseeni gastia, joka jonkin "periaatteen" vuoksi kieltäytyisi solmuja opettelemasta tai käyttämästä. Ei vaikuta oikein tervepäiseltä sellainen.

        Miksi sinä solmuja vastustat?

        Minä vastustan lähinnä kahta valheellista väitettä:
        1) että solmujen osaaminen olisi jotenkin välttämätön taito
        2) että solmu olisi hakaa parempi.

        Molemmat väitteet on kokemukseni täysin vastaansanomattomasti osoittanut perättömiksi. Esimerkiksi tuo väitteesi pollarista on täysin roskaa, haka ei ole millään tavoin haitaksi sellaiseen kiinnittyessä.

        Tietysti tuo lausuma solmujen osaamisesta on sen verran kärjistetty, että jos nyt ihan tarkoiksi ruvetaan, niin tarkoitan oikeastaan "erityisten purjehdussolmujen osaaminen". Jokainen osaa solmia kengännauhat eikä sen enempiä solmuja veneessäkään tarvita. (En edelleenkään tunnusta köyden lukitsemista knaapiin silmukan "kääntämällä" solmuksi.)


      • et.vain.osaa
        10-14 kirjoitti:

        Minä vastustan lähinnä kahta valheellista väitettä:
        1) että solmujen osaaminen olisi jotenkin välttämätön taito
        2) että solmu olisi hakaa parempi.

        Molemmat väitteet on kokemukseni täysin vastaansanomattomasti osoittanut perättömiksi. Esimerkiksi tuo väitteesi pollarista on täysin roskaa, haka ei ole millään tavoin haitaksi sellaiseen kiinnittyessä.

        Tietysti tuo lausuma solmujen osaamisesta on sen verran kärjistetty, että jos nyt ihan tarkoiksi ruvetaan, niin tarkoitan oikeastaan "erityisten purjehdussolmujen osaaminen". Jokainen osaa solmia kengännauhat eikä sen enempiä solmuja veneessäkään tarvita. (En edelleenkään tunnusta köyden lukitsemista knaapiin silmukan "kääntämällä" solmuksi.)

        Väite, että haka ei olisi solmua huonompi tapauksissa, joissa kiinnityspiste on haan aukeamaa paksumpi, on yksinkertaisesti vale. Mutta tietenkään vertailua ei voi tehdä se, joka ei sitä solmua kykene tekemään


      • et.vain.osaa
        et.vain.osaa kirjoitti:

        Väite, että haka ei olisi solmua huonompi tapauksissa, joissa kiinnityspiste on haan aukeamaa paksumpi, on yksinkertaisesti vale. Mutta tietenkään vertailua ei voi tehdä se, joka ei sitä solmua kykene tekemään

        Ja vielä, solmujen taitaminen ei varmaankaan ole välttämätöntä. Mutta paljon yksinkertaisemmaksi se taito purjehtijan elämän tekee. Pärjäähän maailmassa lukutaidotonkin.


      • et.vain.osaa kirjoitti:

        Väite, että haka ei olisi solmua huonompi tapauksissa, joissa kiinnityspiste on haan aukeamaa paksumpi, on yksinkertaisesti vale. Mutta tietenkään vertailua ei voi tehdä se, joka ei sitä solmua kykene tekemään

        Puhut paskaa. Jos tehdään testi sadalla toistolla, kumpi kiinnitys onnistuu nopeammin: haka pollarin ympäri tai lenkin läpi ja kiinni köyteen vai vastaava solmulla, niin 99-100 tapauksessa niistä sadasta hakakiinnitys onnistuu nopeammin.
        Ainoa tilanne, jossa solmu voisi olla hakaa nopeampi, olisi sellainen kummallinen lenkki, joka on liian paksu haalle mutta josta haka ei mahdu läpi. Mutta enpä ole moista vielä ikinä laitureilla nähnyt.

        Haka on yksinkertaisin ja toimivin kiinnitys käytännössä aina. Toimii joka paikassa eikä tarvitse huolehtia, pitääkö.


      • minä.minä.minä
        10-14 kirjoitti:

        Puhut paskaa. Jos tehdään testi sadalla toistolla, kumpi kiinnitys onnistuu nopeammin: haka pollarin ympäri tai lenkin läpi ja kiinni köyteen vai vastaava solmulla, niin 99-100 tapauksessa niistä sadasta hakakiinnitys onnistuu nopeammin.
        Ainoa tilanne, jossa solmu voisi olla hakaa nopeampi, olisi sellainen kummallinen lenkki, joka on liian paksu haalle mutta josta haka ei mahdu läpi. Mutta enpä ole moista vielä ikinä laitureilla nähnyt.

        Haka on yksinkertaisin ja toimivin kiinnitys käytännössä aina. Toimii joka paikassa eikä tarvitse huolehtia, pitääkö.

        "haka pollarin ympäri"

        Eli siis kiristyvä silmukka. Siitä on sitten kiva naapurin yrittää saada oma silmukkansa tällaisen alta pois. Jotkut idiootit laittavat vielä tämän kiristyvän silmukkansa (ei pelkästään toisen silmukan yläpuolelle vaan) toisen köysisilmukan päälle.

        Mutta sitähän on tietty tuollaisia "minäminäminä"-idiootteja jotka eivät ajattele muita.


      • minä.minä.minä kirjoitti:

        "haka pollarin ympäri"

        Eli siis kiristyvä silmukka. Siitä on sitten kiva naapurin yrittää saada oma silmukkansa tällaisen alta pois. Jotkut idiootit laittavat vielä tämän kiristyvän silmukkansa (ei pelkästään toisen silmukan yläpuolelle vaan) toisen köysisilmukan päälle.

        Mutta sitähän on tietty tuollaisia "minäminäminä"-idiootteja jotka eivät ajattele muita.

        Täysin kuvitteellinen ongelma tuokin, ellei joku todella ole laittanut silmukkaa päälle (ei siis ylä- tai alapuolelle), mutta siinä tapauksessa taas päällä oleva köysi haittaa ihan samalla tavoin solmun kuin haankin kanssa.


      • ariel371
        10-14 kirjoitti:

        Täysin kuvitteellinen ongelma tuokin, ellei joku todella ole laittanut silmukkaa päälle (ei siis ylä- tai alapuolelle), mutta siinä tapauksessa taas päällä oleva köysi haittaa ihan samalla tavoin solmun kuin haankin kanssa.

        Pollarissa oikea tapa on käyttää laajaa silmukkaa ja myöhemmin tuleva pujottaa oman silmukkansa ensin läpi jo kiinnittyneen veneen silmukasta. Silloin kumpikin pääsee lähtemään käyttämättä toisen veneen köyttä irti pollarista.

        Homma estyy jos jälkeenpäin pollariin tulee kireä haalla tehty silmukka. Vaikka sekin olisi ymmärretty pujottaa muiden silmukoista läpi, silmukan kireys estää muiden läpipujotukset. Toki kukaan pollarissa hakasilmukkaa käyttävä ei tätä asiaa edes ymmärrä. Eikä heidän tarvitsekaan, osaavat hoitavat asiansa muutenkin.


      • ariel371 kirjoitti:

        Pollarissa oikea tapa on käyttää laajaa silmukkaa ja myöhemmin tuleva pujottaa oman silmukkansa ensin läpi jo kiinnittyneen veneen silmukasta. Silloin kumpikin pääsee lähtemään käyttämättä toisen veneen köyttä irti pollarista.

        Homma estyy jos jälkeenpäin pollariin tulee kireä haalla tehty silmukka. Vaikka sekin olisi ymmärretty pujottaa muiden silmukoista läpi, silmukan kireys estää muiden läpipujotukset. Toki kukaan pollarissa hakasilmukkaa käyttävä ei tätä asiaa edes ymmärrä. Eikä heidän tarvitsekaan, osaavat hoitavat asiansa muutenkin.

        Tuo köyden läpipujotusjuttu on täysin huuhaata sekin. Ei siihen ole mitään tarvetta.


      • et.vain.osaa
        10-14 kirjoitti:

        Puhut paskaa. Jos tehdään testi sadalla toistolla, kumpi kiinnitys onnistuu nopeammin: haka pollarin ympäri tai lenkin läpi ja kiinni köyteen vai vastaava solmulla, niin 99-100 tapauksessa niistä sadasta hakakiinnitys onnistuu nopeammin.
        Ainoa tilanne, jossa solmu voisi olla hakaa nopeampi, olisi sellainen kummallinen lenkki, joka on liian paksu haalle mutta josta haka ei mahdu läpi. Mutta enpä ole moista vielä ikinä laitureilla nähnyt.

        Haka on yksinkertaisin ja toimivin kiinnitys käytännössä aina. Toimii joka paikassa eikä tarvitse huolehtia, pitääkö.

        Oletkin todella pätevä arviomaan kahden sellaisen tavan paremmuutta, joista toista et osaa. Minä osaan ja monen sadan haan kiinnityksen ja solmun solmimisen kokemuksella tiedän sinun olevan väärässä luuloinesi. Yksinkertaisesti väitteesi on vale.


      • vai.huuhaata
        10-14 kirjoitti:

        Tuo köyden läpipujotusjuttu on täysin huuhaata sekin. Ei siihen ole mitään tarvetta.

        Tänä kesänä ne kiristyvät silmukat ovat olleet ongelmaksi kahdessa paikassa, sekä Turun vierasvenestamassa että Utössä. Minun piti oma kiinnitykseni soveltaa Turussa irrallisella, lenkiksi solmitulla köydellä, jotta aikaisin aamulla lähtevä naapuri pääsisi minua herättämättä pois. Se siitä huuhaasta.


      • vai.huuhaata kirjoitti:

        Tänä kesänä ne kiristyvät silmukat ovat olleet ongelmaksi kahdessa paikassa, sekä Turun vierasvenestamassa että Utössä. Minun piti oma kiinnitykseni soveltaa Turussa irrallisella, lenkiksi solmitulla köydellä, jotta aikaisin aamulla lähtevä naapuri pääsisi minua herättämättä pois. Se siitä huuhaasta.

        Jos olisit käyttänyt hakaa ja naapurisi samoin, ei mitään ongelmia olisi ollut.

        Myönnän, että vei pitkään tajuta, miksi ylipäätään höpisette silmukoiden pujottamisesta ennen kuin tajusin, että te aivottomat pedofiili-idiootit ette osaa käyttää hakaa vaan teillä on siinä pollarin päässä kiinteä silmukka, jota ei saa avattua vaan joka pitää nostaa pollarin pään yli. Koko ongelma johtuu siis teidän omasta tyhmyydestänne. Turha syytellä ketään muita.


      • kuvitelmia
        10-14 kirjoitti:

        Täysin kuvitteellinen ongelma tuokin, ellei joku todella ole laittanut silmukkaa päälle (ei siis ylä- tai alapuolelle), mutta siinä tapauksessa taas päällä oleva köysi haittaa ihan samalla tavoin solmun kuin haankin kanssa.

        Olen sitten kuvitellut tämän ongelma monta kertaa jo yksin tänä vuonna ...
        Onneksi sain kotisatamanaapurini opetettua pois moisesta.


      • katse.peiliin.päin
        10-14 kirjoitti:

        Jos olisit käyttänyt hakaa ja naapurisi samoin, ei mitään ongelmia olisi ollut.

        Myönnän, että vei pitkään tajuta, miksi ylipäätään höpisette silmukoiden pujottamisesta ennen kuin tajusin, että te aivottomat pedofiili-idiootit ette osaa käyttää hakaa vaan teillä on siinä pollarin päässä kiinteä silmukka, jota ei saa avattua vaan joka pitää nostaa pollarin pään yli. Koko ongelma johtuu siis teidän omasta tyhmyydestänne. Turha syytellä ketään muita.

        Kiinteä silmukka on vetolujuudeltaan ylivoimaisesti paras.

        Koko ongelma johtuu kaltaistesi tyhmyydestä. Turha syytellä ketään muita.


      • luotettavuus
        10-14 kirjoitti:

        Puhut paskaa. Jos tehdään testi sadalla toistolla, kumpi kiinnitys onnistuu nopeammin: haka pollarin ympäri tai lenkin läpi ja kiinni köyteen vai vastaava solmulla, niin 99-100 tapauksessa niistä sadasta hakakiinnitys onnistuu nopeammin.
        Ainoa tilanne, jossa solmu voisi olla hakaa nopeampi, olisi sellainen kummallinen lenkki, joka on liian paksu haalle mutta josta haka ei mahdu läpi. Mutta enpä ole moista vielä ikinä laitureilla nähnyt.

        Haka on yksinkertaisin ja toimivin kiinnitys käytännössä aina. Toimii joka paikassa eikä tarvitse huolehtia, pitääkö.

        Se onkin haan oleellinen ongelma, että aina joutuu olemaan huolissaan siitä, pitääkö haka. Solmun varassa nukkuu yönsä huoletta, vaikka millainen ukkospuuska tulisi.

        Montako toistoa olet tehnyt solmimalla väitteesi perustaksi?


      • luotettavuus kirjoitti:

        Se onkin haan oleellinen ongelma, että aina joutuu olemaan huolissaan siitä, pitääkö haka. Solmun varassa nukkuu yönsä huoletta, vaikka millainen ukkospuuska tulisi.

        Montako toistoa olet tehnyt solmimalla väitteesi perustaksi?

        Ei tarvitse tehdä yhtään solmimalla. Haka on kiinni lenkissä yhdellä käden heilautuksella. KUKAAN ei ehdi edes pujottaa köyttä lenkistä yhtä nopeasti saati tehdä solmua kuin haka on jo kiinni.

        Minä en pystyisi nukkumaan rauhassa veneessä, jonka keulaköydet olisivat solmuilla kiinni lenkissä. En luottaisi niihin solmuihin pätkääkään. Haka kestää aina.


      • muut.väärässä
        10-14 kirjoitti:

        Jos olisit käyttänyt hakaa ja naapurisi samoin, ei mitään ongelmia olisi ollut.

        Myönnän, että vei pitkään tajuta, miksi ylipäätään höpisette silmukoiden pujottamisesta ennen kuin tajusin, että te aivottomat pedofiili-idiootit ette osaa käyttää hakaa vaan teillä on siinä pollarin päässä kiinteä silmukka, jota ei saa avattua vaan joka pitää nostaa pollarin pään yli. Koko ongelma johtuu siis teidän omasta tyhmyydestänne. Turha syytellä ketään muita.

        Aivoton pedofiili-idiootti laittaa tolpan tai pollarin ympäri kiristyvän hakaköyden. Sitä ei saa auki ellei köyteen saa ainakin puoli metriä löysää ja silloinkin irroittaminen on hidasta. Tuulenpuolen köyttä eivoi irroittaa ilman apuköyttä ja ennen sitä on blokattu kaikki asiallisesti samaa pollaria käyttäneiden irroittautumismahdollisuudet. Jos irroituksen tarvitaan apuköyttä, miksei alunperin ole kiinnittynyt sillä apuköydellä?

        Tässä, kuten kovin usein, jonkun mielestä kaikki muut ovat väärässä. Muu maailma ajattelee toisin.


      • muut.väärässä kirjoitti:

        Aivoton pedofiili-idiootti laittaa tolpan tai pollarin ympäri kiristyvän hakaköyden. Sitä ei saa auki ellei köyteen saa ainakin puoli metriä löysää ja silloinkin irroittaminen on hidasta. Tuulenpuolen köyttä eivoi irroittaa ilman apuköyttä ja ennen sitä on blokattu kaikki asiallisesti samaa pollaria käyttäneiden irroittautumismahdollisuudet. Jos irroituksen tarvitaan apuköyttä, miksei alunperin ole kiinnittynyt sillä apuköydellä?

        Tässä, kuten kovin usein, jonkun mielestä kaikki muut ovat väärässä. Muu maailma ajattelee toisin.

        Hakaköysi ei blokkaa kenenkään muun irrotusmahdollisuuksia, elleivät ne muut ole olleet niin idiootteja, että ovat käyttäneet kiinteää silmukkaa.

        Kiinnittymistä ei ole järkevää tehdä valmiiksi apuköydellä, koska vasta lähtiessä tietää, tarvitaanko sitä.

        Haka on AINOA järkevä kiinnitystapa. Muiden käyttäjät pitäisi ampua.


      • minä.oikeassa
        10-14 kirjoitti:

        Hakaköysi ei blokkaa kenenkään muun irrotusmahdollisuuksia, elleivät ne muut ole olleet niin idiootteja, että ovat käyttäneet kiinteää silmukkaa.

        Kiinnittymistä ei ole järkevää tehdä valmiiksi apuköydellä, koska vasta lähtiessä tietää, tarvitaanko sitä.

        Haka on AINOA järkevä kiinnitystapa. Muiden käyttäjät pitäisi ampua.

        Kas kun KUKAAN ei ole samaa mieltä kanssasi. Eivät edes satamanpitäjät. He kun laittavat joskus pollarin ja usein niin ison ristikkokknaapin tai lenkin, ettei se mahdu haan kitaan. Ja ellei siinä sopivan kokoisessa lenkissä ole ennestään joku toinenkin kiinni, lenkki makaa laituria tai tolppaa vasten, eikä hakaa saa yhdellä kädellä kiinni.

        Fobioita on kaikenlaisia. Yksi pelkää hämähäkkejä, toinen solmuja. Vika ei ole solmuissa, vika on siinä realiteetteihin perustumattomassa fobiassa. Onhan tietysti totta, että jos solmii kiinnitysköyden kuin kengännauhat osaamisen puutteessa, ei solmuun voi luottaa.


      • TunnistaOmatPelkosi
        minä.oikeassa kirjoitti:

        Kas kun KUKAAN ei ole samaa mieltä kanssasi. Eivät edes satamanpitäjät. He kun laittavat joskus pollarin ja usein niin ison ristikkokknaapin tai lenkin, ettei se mahdu haan kitaan. Ja ellei siinä sopivan kokoisessa lenkissä ole ennestään joku toinenkin kiinni, lenkki makaa laituria tai tolppaa vasten, eikä hakaa saa yhdellä kädellä kiinni.

        Fobioita on kaikenlaisia. Yksi pelkää hämähäkkejä, toinen solmuja. Vika ei ole solmuissa, vika on siinä realiteetteihin perustumattomassa fobiassa. Onhan tietysti totta, että jos solmii kiinnitysköyden kuin kengännauhat osaamisen puutteessa, ei solmuun voi luottaa.

        Oletko huomannut, että joku voi pelätä myös sitä, ettei toiselle somut ole tärkeitä?
        Silloin pitää polkea toinen maanrakoon haukkumalla ja pilkkaamalla.


      • realismia
        TunnistaOmatPelkosi kirjoitti:

        Oletko huomannut, että joku voi pelätä myös sitä, ettei toiselle somut ole tärkeitä?
        Silloin pitää polkea toinen maanrakoon haukkumalla ja pilkkaamalla.

        Idiootin toteaminen idiootiksi on pelkkää realismia.


      • TunnistaOmatPelkosi kirjoitti:

        Oletko huomannut, että joku voi pelätä myös sitä, ettei toiselle somut ole tärkeitä?
        Silloin pitää polkea toinen maanrakoon haukkumalla ja pilkkaamalla.

        Kiitos tuesta. En tosin pahemmin välitä noiden solmuidioottien kommenteista. He ovat väärässä ja sillä hyvä.


      • MikäPedofiliA
        10-14 kirjoitti:

        Jos olisit käyttänyt hakaa ja naapurisi samoin, ei mitään ongelmia olisi ollut.

        Myönnän, että vei pitkään tajuta, miksi ylipäätään höpisette silmukoiden pujottamisesta ennen kuin tajusin, että te aivottomat pedofiili-idiootit ette osaa käyttää hakaa vaan teillä on siinä pollarin päässä kiinteä silmukka, jota ei saa avattua vaan joka pitää nostaa pollarin pään yli. Koko ongelma johtuu siis teidän omasta tyhmyydestänne. Turha syytellä ketään muita.

        Miten pedofilia liittyy veneiden kiinnitykseen?


      • Todellinen_maakrapu

        Niin, nyt oli siis kolmas kausi minulla, joskin viime kesä jäi lyhyeksi kun vene oli korjattavana.Joten on tässä jokunen tunti jo tullut seilattua. Ongelmaksi en koekaan sitä, että en osaa, vaan etten yksinkertaisesti opi riittävästi, kun niitä opittavia asioita on satamäärin. Pitäisi olla hoksaavainen ja neuvokas että pärjäisi, ja kun ei ole niin tuntuu ettei pärjää.

        Mielestäni pitääkin olla ankara itselleen niin kauan kun minun vastuullani on muiden ihmisten turvallisuus. Ja niin kauan kun vene voi tehdä arvaamattomia temppuja, se turvallisuus on kyseenalainen.

        Mutta olenkin siis purjehtinut myötäiseen montakin tuntia pelkällä genoalla. Ei se ole minua paljon kyllä opettanut. Edelleen minulle on usein mysteeri mistä se vetää ja mistä ei. Erityisesti vendan jälkeen sitä saa hakemalla hakea, kun purje pyrkii takaisin sille puolelle mistä se juuri lähti.


      • solmupedofiilifobiaton
        MikäPedofiliA kirjoitti:

        Miten pedofilia liittyy veneiden kiinnitykseen?

        Joillakin oudot asiat ja pelot kytkeytyvät toisiinsa. Tuo kytkös on kyllä omituisin, mistä olen kuullut, mutta enhän toisaalta ole sillä alalla töissä.


      • vallan.pelotta
        TunnistaOmatPelkosi kirjoitti:

        Oletko huomannut, että joku voi pelätä myös sitä, ettei toiselle somut ole tärkeitä?
        Silloin pitää polkea toinen maanrakoon haukkumalla ja pilkkaamalla.

        Pelkoja on vain 10-14:lla. Kaikki muut nukkuvat pelotta solmuihinsa luottaen. Tai yhtä hyvin hakoihin luottaen, jos olosuhteet niiden käytön sallivat.

        Ei täällä pelätä edes fobiasta kärsivää 10-14:aa tai hänen hullutuksiaan. Kunhan pidetään huolta, ettei hän pääse haitallisia uskomuksiaan kokemattomille syöttämään.


      • taas.windex
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Niin, nyt oli siis kolmas kausi minulla, joskin viime kesä jäi lyhyeksi kun vene oli korjattavana.Joten on tässä jokunen tunti jo tullut seilattua. Ongelmaksi en koekaan sitä, että en osaa, vaan etten yksinkertaisesti opi riittävästi, kun niitä opittavia asioita on satamäärin. Pitäisi olla hoksaavainen ja neuvokas että pärjäisi, ja kun ei ole niin tuntuu ettei pärjää.

        Mielestäni pitääkin olla ankara itselleen niin kauan kun minun vastuullani on muiden ihmisten turvallisuus. Ja niin kauan kun vene voi tehdä arvaamattomia temppuja, se turvallisuus on kyseenalainen.

        Mutta olenkin siis purjehtinut myötäiseen montakin tuntia pelkällä genoalla. Ei se ole minua paljon kyllä opettanut. Edelleen minulle on usein mysteeri mistä se vetää ja mistä ei. Erityisesti vendan jälkeen sitä saa hakemalla hakea, kun purje pyrkii takaisin sille puolelle mistä se juuri lähti.

        Tässäkin toimii se sääntö windexistä. Myötätuulessa windexin nuolen pitää osoittaa selvästi poispäin purjeesta, ainakin windexin "viiksien" ulkopuolelle. Jos myös isopurje on käytössä, pitää windexin osoittaa vielä enemmän sivulle, muuten genoa läpsähtelee velttona puolelta toiselle.

        Myötätuuli ja venda eivät oikein kuulu yhteen. Jos sitten luovilla vene kääntyy takaisin vanhalle halssille, se on ohjausvirhe. Vendassa kyllä kilpamiehistö löysää myös isopurjetta, aloittelija ei siihen ehdi koskea. Jos vielä ennestään hidas vauhti menetetään vendassa, jää isopurje kääntämään keulaa tuuleen ennen kuin genoa saadaan uudella halssilla vetämään. Helposti siinä mennään hiukan matkaa taaksepäinkin. Vendassa siis pitää pitää vauhti yllä ja pitää suunta peräsimellä niin, että genoan saa skuutattua ja vauhdin kiihdytettyä takaisin. Vauhdin säilyttäminen on kaiken Aja O sekä ennen että jälkeen vendan.


      • omaan.kuoppaan
        10-14 kirjoitti:

        Hakaköysi ei blokkaa kenenkään muun irrotusmahdollisuuksia, elleivät ne muut ole olleet niin idiootteja, että ovat käyttäneet kiinteää silmukkaa.

        Kiinnittymistä ei ole järkevää tehdä valmiiksi apuköydellä, koska vasta lähtiessä tietää, tarvitaanko sitä.

        Haka on AINOA järkevä kiinnitystapa. Muiden käyttäjät pitäisi ampua.

        Miten 10-14 noin putosikin omaan kuoppaansa. Hän on sentään toistuvasti kirjoittanut, että kaikki jotka kirjoittavat "aina" tai "ei ikinä", ovat väärässä. Ja nyt hän kirjoittaa jonkun olevan ainoa oikea ratkaisu.

        Ja kirjoittaa niin tietäen itsekin olevansa väärässä. Vastikään satamavartiossa tarkastin kiinnityksiä ja huomasin laiturissa kaksi hakaa, joissa oli muodonmuutosta havaittavissa. Veneen kokoon nähden aivan normaaleja hakoja. Monessa veneessä oli vielä viime lauantain myrän varalta lisättyjä köysiä. Ne oli kaikki solmuilla kiinni. Solmukin heikentää oleellisesti köyttä, mutta solmuineenkin köydet kestävät paljon enemmän kuin normaalit haat, kiinalaiset haat ovat jo oma lukunsa. Mitähän varten muuten vuorikiipeilijöillä on solmut käytössä?


      • omaan.kuoppaan kirjoitti:

        Miten 10-14 noin putosikin omaan kuoppaansa. Hän on sentään toistuvasti kirjoittanut, että kaikki jotka kirjoittavat "aina" tai "ei ikinä", ovat väärässä. Ja nyt hän kirjoittaa jonkun olevan ainoa oikea ratkaisu.

        Ja kirjoittaa niin tietäen itsekin olevansa väärässä. Vastikään satamavartiossa tarkastin kiinnityksiä ja huomasin laiturissa kaksi hakaa, joissa oli muodonmuutosta havaittavissa. Veneen kokoon nähden aivan normaaleja hakoja. Monessa veneessä oli vielä viime lauantain myrän varalta lisättyjä köysiä. Ne oli kaikki solmuilla kiinni. Solmukin heikentää oleellisesti köyttä, mutta solmuineenkin köydet kestävät paljon enemmän kuin normaalit haat, kiinalaiset haat ovat jo oma lukunsa. Mitähän varten muuten vuorikiipeilijöillä on solmut käytössä?

        Tiedät hyvin, että haka heikentää köyttä vähemmän kuin solmu.


      • Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Niin, nyt oli siis kolmas kausi minulla, joskin viime kesä jäi lyhyeksi kun vene oli korjattavana.Joten on tässä jokunen tunti jo tullut seilattua. Ongelmaksi en koekaan sitä, että en osaa, vaan etten yksinkertaisesti opi riittävästi, kun niitä opittavia asioita on satamäärin. Pitäisi olla hoksaavainen ja neuvokas että pärjäisi, ja kun ei ole niin tuntuu ettei pärjää.

        Mielestäni pitääkin olla ankara itselleen niin kauan kun minun vastuullani on muiden ihmisten turvallisuus. Ja niin kauan kun vene voi tehdä arvaamattomia temppuja, se turvallisuus on kyseenalainen.

        Mutta olenkin siis purjehtinut myötäiseen montakin tuntia pelkällä genoalla. Ei se ole minua paljon kyllä opettanut. Edelleen minulle on usein mysteeri mistä se vetää ja mistä ei. Erityisesti vendan jälkeen sitä saa hakemalla hakea, kun purje pyrkii takaisin sille puolelle mistä se juuri lähti.

        Okei, nyt alkoi valjeta tämä osa, se takaisin kääntymisjuttu olikin aika mysteeri. Sinä tarkoitit siis vendalla kaikkia käännöksiä, mutta yleensä sillä tarkoitetaan vain vastatuulikäännöstä eli siis kryssillä tehtävää. Silloin vene ei kyllä hevin käänny enää omia aikojaan takaisin tuulensuunnan "yli" sen jälkeen, kun keulapurje on kerran toiselle puolen mennyt. Tosin eri veneiden taipumus kääntyä tuuleenpäin on erilainen.
        Myötäiselläkin pitää tuulen tulla riittävästi sivusta, että genua pysyy kunnolla vedossa.


      • vallan.pelotta kirjoitti:

        Pelkoja on vain 10-14:lla. Kaikki muut nukkuvat pelotta solmuihinsa luottaen. Tai yhtä hyvin hakoihin luottaen, jos olosuhteet niiden käytön sallivat.

        Ei täällä pelätä edes fobiasta kärsivää 10-14:aa tai hänen hullutuksiaan. Kunhan pidetään huolta, ettei hän pääse haitallisia uskomuksiaan kokemattomille syöttämään.

        Haitallisia ovat sinunkaltaisesti vanhusten uskomukset.


      • Todellinen_maakrapu
        10-14 kirjoitti:

        Okei, nyt alkoi valjeta tämä osa, se takaisin kääntymisjuttu olikin aika mysteeri. Sinä tarkoitit siis vendalla kaikkia käännöksiä, mutta yleensä sillä tarkoitetaan vain vastatuulikäännöstä eli siis kryssillä tehtävää. Silloin vene ei kyllä hevin käänny enää omia aikojaan takaisin tuulensuunnan "yli" sen jälkeen, kun keulapurje on kerran toiselle puolen mennyt. Tosin eri veneiden taipumus kääntyä tuuleenpäin on erilainen.
        Myötäiselläkin pitää tuulen tulla riittävästi sivusta, että genua pysyy kunnolla vedossa.

        Kryssikäännöksestä oli kyse tässä tapauksessa, esimerkkinä tapahtumasta minkä syytä en ymmärrä.

        Myötätuuleen purjehtimista käytän toisena esimerkkinä tapahtumasta joka lisää epävarmuuden tunnettani. Siihen liittyvät käännökset eivät ole olleet ongelmallisia (ei ole tarvinnut jiipatakaan).


      • Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Kryssikäännöksestä oli kyse tässä tapauksessa, esimerkkinä tapahtumasta minkä syytä en ymmärrä.

        Myötätuuleen purjehtimista käytän toisena esimerkkinä tapahtumasta joka lisää epävarmuuden tunnettani. Siihen liittyvät käännökset eivät ole olleet ongelmallisia (ei ole tarvinnut jiipatakaan).

        Ymmärsin siis väärin, tuosta aiemmasta sai sen kuvan, että tarkoitit myötätuulikäännöksiä koko kappaleen, jonka alkuosassa puhuit myötätuulesta.

        Jos nyt edelleen oletamme, ettei vene kääntynyt todella ohjattuna takaisin "tuulen yli", niin lähinnä tulee mieleen, että tuuli sattui vähän kääntymään eikä oma käännöksesi ollut niin selvä ettei pienikin tuulensuunnan muutos olisi riittänyt. Saaristossa etenkin tuuli pyörii välillä melko älyttömän oloisesti.


      • MolempiParempiko
        10-14 kirjoitti:

        Tiedät hyvin, että haka heikentää köyttä vähemmän kuin solmu.

        Väärin. Oikein pleissattu silmukka on vahvempi kuin solmu.

        Valitettavasti pleissaittujen silmukoiden lisäksi tarvitaan myös solmuja.

        Hakakin on tietyissä tapauksissa ihan hyvä peli.


      • MolempiParempiko kirjoitti:

        Väärin. Oikein pleissattu silmukka on vahvempi kuin solmu.

        Valitettavasti pleissaittujen silmukoiden lisäksi tarvitaan myös solmuja.

        Hakakin on tietyissä tapauksissa ihan hyvä peli.

        Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

        Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.


      • näin.se.vaan.on
        10-14 kirjoitti:

        Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

        Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

        Haka ei ole välttämättä vahvempi kuin solmu. Haan kanssa käytettävä köysi on kyllä vahvempi kuin sama köysi solmun kanssa mutta tämä taas ei kerro mitään itse haan vahvuudesta.

        Paras vaihtoehto onkin pleissattu silmulla.

        Solmuittakin pärjää mutta ei niin hyvin kuin jos osaa käyttää solmuja.

        Käyttämällä kiristyviä silmukoita aiheutat ongelmia varsinkin muille mutta myös itsellesi. Mutta kun et tiedä paremmasta niin et ymmärrä tätä.


      • NUH
        10-14 kirjoitti:

        Minä vastustan lähinnä kahta valheellista väitettä:
        1) että solmujen osaaminen olisi jotenkin välttämätön taito
        2) että solmu olisi hakaa parempi.

        Molemmat väitteet on kokemukseni täysin vastaansanomattomasti osoittanut perättömiksi. Esimerkiksi tuo väitteesi pollarista on täysin roskaa, haka ei ole millään tavoin haitaksi sellaiseen kiinnittyessä.

        Tietysti tuo lausuma solmujen osaamisesta on sen verran kärjistetty, että jos nyt ihan tarkoiksi ruvetaan, niin tarkoitan oikeastaan "erityisten purjehdussolmujen osaaminen". Jokainen osaa solmia kengännauhat eikä sen enempiä solmuja veneessäkään tarvita. (En edelleenkään tunnusta köyden lukitsemista knaapiin silmukan "kääntämällä" solmuksi.)

        Varmaan käytät nauhakenkien sijaan tarralenkkareita? "Vain aivottomat ääliöt, jotka eivät ymmärrä modernia maailmaa, käyttävät enää nauhakenkiä."


      • fakta.fiktio.et.fobia
        10-14 kirjoitti:

        Tiedät hyvin, että haka heikentää köyttä vähemmän kuin solmu.

        Pienellä googletuksella löytyi seuraavia faktoja:

        Parasta kaupasta löytyvää laatua oleva Wichardin asymetrinen karbiinihaka
        10 mm halkaisijalla sallittu kuorma 1320 kg, 12 mm 1440 kg

        High-strength AISI316, Made in Italy
        11 mm työkuorma 450 kg, 13 mm 600 kg

        Kong, 10 mm 540 kg

        Tuntematon kiinalainen, testitulos 360 kg

        Vastaavia veneen kiinnitykseen sopivia köyden lujuuksia Gleisteiniltä:
        Bavaria 16 mm 4800 kg, 14 mm 3700 kg
        DockTwin 18 mm 8400 kg, 16 mm 6700 kg, 14 mm, 5100 kg
        GeoSuquare PA 18 mm 6800 kg, 16 mm 5900 kg, 14 mm 4800 kg

        Solmu vähentää köyden lujuutta melkein 50 %, pleissi about 20 %. Oma vene on saman kokoinen kuin 10-14:n ja kiinnitysköydet ovat 18 millisiä. Päivittäiseen käyttöön niissä on (itse)pleissatut haat, hyvä, mutta ei Wichard-laatuiset 10 ja 12 mm haat. Haka siis kestää alle viidesosan köyden lujuudesta, vaikka on reilusti mitoitettukin. Knaapit veneen puolella ovat kahdella 10 mm pultilla kiinni. Onko siis ihme, jos myrskyn varalle lisään solmuilla kiinni olevat köydet ja saan edes puolet köyden lujuudesta käyttöön?


      • ikohdsgf
        10-14 kirjoitti:

        Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

        Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

        Ja ne vuodet sekä tunnit ovat suurimmalta osalta moottoriveneellä, jossa ei ole muita köysiä kuin kiinnitysköydet. Taisi jäädä ankkuriköysikin käyttämättä, kun piti aina olla laiturissa, jossa on sopivat lenkit kiinnittymistä varten. Purjeveneessä asiat ovat toisin, mutta varmaan kaiken yksinkertaistaen voi selvitä aika vähillä solmuilla. Itsellä on veneessä pleissatut haat ainoastaan spinnuskuuteissa ja -gaijoissa.


      • JotainOngelmia
        10-14 kirjoitti:

        Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

        Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

        Onhan se nyt selvästi aiheuttanut sinulle ainakin mielenterveysongelmia...


      • säilytä.nopeus
        Todellinen_maakrapu kirjoitti:

        Kryssikäännöksestä oli kyse tässä tapauksessa, esimerkkinä tapahtumasta minkä syytä en ymmärrä.

        Myötätuuleen purjehtimista käytän toisena esimerkkinä tapahtumasta joka lisää epävarmuuden tunnettani. Siihen liittyvät käännökset eivät ole olleet ongelmallisia (ei ole tarvinnut jiipatakaan).

        Pannaanpa kerraten- oleellista on säilyttää vendassa nopeus. Jos ei nopeutta ole vendaan lähtiessä, seuraa hyvin helposti sekä kevyessä että kovassa tuulessa käännähtäminen takaisin. Kevyessä tuulessa loppuu se pienikin vauhti ja sen myötä ohjailunopeus. Kovassa tuulessa taas kryssasetuksilla oleva isopurje ottaa vallan ja kääntää venettä väkisin. Nopeuden saa sitten menetettyä myös liialla peräsimen käytöllä äkkikäännökseen. Kilpapurjehdusohjeissahan todetaan, että purjeilla ohjataan, peräsimellä jarrutetaan. Ohjeen varsinaisiin ienouksiin ei kuitenkaan opetellessa tarvitse mennä.

        Purjehtiessa windex ei todellakaan koskaan valehtele. Tai tekee sen niin harvinaisissa tilanteissa, ettei niitä tarvitse miettiä. Tuskin edes kerran kesässä kohtaa niin pyörteisiä tuulia.

        Kolme tärkeintä asiaa vendan teossa ovat nopeus, nopeus ja nopeus. Ehkäpä neljäntenä tulee sitten ohjaaminen.


      • NolojaJuttujako
        10-14 kirjoitti:

        Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

        Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

        Mitä teet, jos autat toisen veneen rantautumisessa ja veneestä annetaan sinulle köysi ja pyydetään laittamaan se paalusolmulla laiturin kiinnityslenkkiin?

        Haukut veneen miehistön aivottomiksi pedofiili-idiooteiksi?

        Kerrot, ettet osaa paalusolmua?

        Neuvot veneen miehistölle, että solmuja ei tarvita, ja kehotat pleissaamaan köyteen haan ja yrittämään sitten uudestaan?

        Aika noloa, vai mitä? Tai vähän enemmänkin noloa...

        Miksi sinä haluat olla tuollainen?


      • 10-14master
        10-14 kirjoitti:

        Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

        Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

        Olenkin aina oikeassa, varsinkin kun niin ilmoitan. Kaikki vastaanväittäjät ovat väärässä olevia idiootteja. Mielipiteeni on ainoa oikea.


      • NolojaJuttujako kirjoitti:

        Mitä teet, jos autat toisen veneen rantautumisessa ja veneestä annetaan sinulle köysi ja pyydetään laittamaan se paalusolmulla laiturin kiinnityslenkkiin?

        Haukut veneen miehistön aivottomiksi pedofiili-idiooteiksi?

        Kerrot, ettet osaa paalusolmua?

        Neuvot veneen miehistölle, että solmuja ei tarvita, ja kehotat pleissaamaan köyteen haan ja yrittämään sitten uudestaan?

        Aika noloa, vai mitä? Tai vähän enemmänkin noloa...

        Miksi sinä haluat olla tuollainen?

        Heitän köyden takaisin ja käsken hoitamaan itse kiinnittymisensä.

        Noloa lähinnä sille rantautuvalle idioottiparvelle.

        Jos ymmärtävät pitää päänsä kiinni ja vain ojentaa köyden, niin pistän sen lenkistä läpi ja ojennan pään takaisin. Tosin edelleen se haka olisi kiinni paljon nopeammin kuin köyden saa lenkistä läpi.

        KAIKKI vastuuntuntoiset ja älykkäät veneilijät käyttävät hakoja, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen painava (jokin yli 10 tonnin) vene. Tämä on lopullinen tuomio.


      • kerro.vielä
        10-14 kirjoitti:

        Heitän köyden takaisin ja käsken hoitamaan itse kiinnittymisensä.

        Noloa lähinnä sille rantautuvalle idioottiparvelle.

        Jos ymmärtävät pitää päänsä kiinni ja vain ojentaa köyden, niin pistän sen lenkistä läpi ja ojennan pään takaisin. Tosin edelleen se haka olisi kiinni paljon nopeammin kuin köyden saa lenkistä läpi.

        KAIKKI vastuuntuntoiset ja älykkäät veneilijät käyttävät hakoja, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen painava (jokin yli 10 tonnin) vene. Tämä on lopullinen tuomio.

        Kerropa vielä, miten se haka oli faktoista huolimatta kuitenkin solmua lujempi. Ja miksi sitten haan käytössä on joku tonniraja.


    • Kantsis ehkä kokeilla jollain jollalla ensin. Eikä kovin urheilullisella. Silloin saisi sellaisen perusvarmuuden. Toinen seikka on se, että tämä kesä oli poikkeuksellisen kovatuulinen, joka tekee kaikesta hankalampaa.

    • ariel371

      Haka on ihan OK kunhan se on silmukaton ja vahva. Silloin sen saa kiinni köyteen jonka päähän on pleissattu metallisilmukka. Tuollainen on kulutusta kestävin ratkaisu. Samaa avohakaa, silmukatonta, voi käyttää sitten myös muissa köysissä kun niihin solmii ison silmukan. Jos kohteessa onkin laiturilla knaapit tai pollarit, se silmukka siihen ja hakasen voi ottaa pois.

      On huono tapa kiertää köysi pollarin tai knaapin ympäri ja laittaa haka kiinni köyteen. Toisten veneiden on hankala saada omia köysiään irti. Siksi noihin aina laajalla silmukalla tai köysi takaisin oman veneen knaapiin.

      Jossain tilanteessa köytensä joutuu heittämään laiturilla odottavalle. Raskas haka voi silloin vahingoittaa vastaanottajaa. Silloin haka on syytä ottaa pois köysisilmukasta.

      Olen nähnyt oienneita hakoja. Näille on ollut yhteistä se ettei haan sulkeutuneelle kielelle ole ollut koloa haan rungossa. Se kolo vahvistaa hakaa kovassa vedossa tehden siitä silmukkamaisen.

    • Ei ole kokemusta mutta olisin kiinnostunut kokeilemaan purjehdusta.

      • ApinakinOsaa

        Sen kun aloitat vaan. En ole tavannut ketään, joka ei olisi oppinut ja heikoillakin osaamisella näytään liikkuvan vesillä.
        Älä mene ihan ensimmäiseksi myrskyyn ja opettele kartan käyttö.

        Sääänöistä ei ole niin väliski kunhan varot isoja laivoja ja muita purjeveneitä.


    • purjehdus

      Kaikista on purjehtijaksi kunhan ajalla riittävästi varioidaan, mutta ei ehkä yksinpurjehtijaksi. Kukaan ei ole syntynyt purjehtijaksi. Oppimiseen tarvitaan ennenkaikkea oppimishalu ja mielellään opettaja joka osaa ja haluaa opettaa. Hyväksi purjehtijaksi oppi vain olemalla paljon vesillä. Navogointikursseista on paljon hyötyä aloittelijalle.
      Osaamiseen liittyy oleellisesti alan termeillä brassailu (alagaija, babystaagi, bakstaagi, fokstaagi, barberi, blatlenssi, broutsi, elämänlanka, EPIRB, feena, kiki, ketka, keppi, tikku jne) Nämä ovat erityiseti tarpeen talvella bubeissa purjehdittaessa.

      www.suomennavigaatioliitto.com/koulutus.htm

      • maan.pinnalle

        Nyt kyllä pitää latistaa. Laivurikurssit ovat osaltaan hyödyllisiä, mutta käytännön navigoinnin kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Vaikka suuntimat, eksymät ja erannot ovat vielä hyvin hallussa ja monessa veneessä olen ollut navigaattorina, ei tenttitehtävien tapaisia ole tarvittu ikinä tentin jälkeen. Ja siitä tentistä alkaa olemaan 50 v. Paljon enemmän on tarvittu noita alagaijoja sun muita termejä aivan käytännössä, pubeissa ei lainkaan.


      • Babypabukaija
        maan.pinnalle kirjoitti:

        Nyt kyllä pitää latistaa. Laivurikurssit ovat osaltaan hyödyllisiä, mutta käytännön navigoinnin kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Vaikka suuntimat, eksymät ja erannot ovat vielä hyvin hallussa ja monessa veneessä olen ollut navigaattorina, ei tenttitehtävien tapaisia ole tarvittu ikinä tentin jälkeen. Ja siitä tentistä alkaa olemaan 50 v. Paljon enemmän on tarvittu noita alagaijoja sun muita termejä aivan käytännössä, pubeissa ei lainkaan.

        En usko, että olet koskaan purjehtinut. Jokainen purjehtija tuntee pubipurjehduksen ja useimmat ovat sitä joskus itsekin tehneet.
        Asian kieltäminen ei ole uskottavaa. Siihen suhtaudutaan pikemminkin hiukan huvittuneesti pubipurjehtijoiden ja muidenkin keskuudessa.


      • maan.pinnalle
        Babypabukaija kirjoitti:

        En usko, että olet koskaan purjehtinut. Jokainen purjehtija tuntee pubipurjehduksen ja useimmat ovat sitä joskus itsekin tehneet.
        Asian kieltäminen ei ole uskottavaa. Siihen suhtaudutaan pikemminkin hiukan huvittuneesti pubipurjehtijoiden ja muidenkin keskuudessa.

        Tietenkin tulee pubeissakin toisinaan istuttua. Ja purjehdustermein puhutaan, kun jutellaan toisten purjehtijoiden kanssa, koska ne ovat niitä, mitä keskustelukumppanit ymmärtävät. Jos seurueena on muita, puhutaan purjehdusasioista aivan toisin. Tietysti voi purjehdusslangilla hetken huvittaa muita samaan tapaan kuin kertoen joku juttu vahvalla murteella.

        Kyse oli kuitenkin termien tarpeesta. Tarve on nimenomaan purjehtiessa, ei maissa. Miehistöllä täytyy jo turvallisuussyistä olla yhteinen kieli.


    • Aloitapienellä

      Luulen että tunnistan ongelmasi. Hermostunut ihminen ei opi eikä kovin stressaantunut toimi järkevästi.

      Itseänikin kinnostaa purjehtiminen ja veneily mutta stressi nousee heti kun mennään soutuvenettä isommalla tai nopeammalla veneellä.


      Tietenkin joka kerta jotain oppii ja lähivesien reitit käyvät pikkuhiljaa tutuiksi. Ja kun purjehduksen pikkurutiinit sujuvat nopeammin, jää enemmän aikaa tähystämiseen ja kartan lukuun.

      Täällä usein käsketään aloittaaostamalla iso vene heti alkuun, niin ettei tarvitse ostaa heti uutta.

      Mutta jos minkäänlaista purjehdus kokemusta ei ole niin suosittelen lämpimästi monipuolista harjoittelua: opettele purjehtimaan jollalla. Mene heti keväällä kurssille ja opi purjeiden käsittelyt, trimmit ja vendat oikein veneellä joka on kevyt, antaa välittömän palautteen ja hyvän tuntuman siihen, miten purjeet pitää olla. Ja miten käännytään.

      Ja mene sen jälkeen gastiksi kokeneempien mukaan. Tai Hankkiudu johonkin koulutusta antavaan seuraan, vaikka meripelastajaksi. Oppii ne solmut ja kiinnitykset. Ei asioita kannata itsekseen opetella eikä purjehtimaan ole mikään kiire.

    • Aloitaalusta

      Aivan. Ne, jotka suosittelevat heti aloittamaan 30-jalkaisella "että perhe ei heti kyllästy" ovat luultavasti aloittaneet optimistijollalla ja jatkaneet sitten isompien jollien kautta H-veneeseen ja kynnys lähteä kylmiltään laiturista tonnien painoisella ja yksiön hintaisella paatilla on matala. Minulla se on hyin korkea.

      Iso vene on jo taloudellisesti aika "raskas käsitellä" : mielessä on koko ajan että pohjassa vaanii kivi joka aiheuttaa henkilöauton hintaisen runkoremontin. Laituriin tulo on oma paineensa, vain tottuneelta vene liukuu kauniisti paikalleen. Tottumaton ei voi osata arvioida vauhtia oikein, seurauksena joko törmäys tai sivutuuli.

      Lisäksi ensimmäistä kesäänsä veneilevä joutuu aluksi jokaisen tolpan kohdalla miettimään että miltä puolelta mennään. Jokainen kohtaaminen on potentiaalinen vaaratilanne. Minuutti aikaa säätää lepattava purje, katsoa komapssista suunta, vilkaista plotteria, tähystää, väistää toista venettä, etsiä kartasta/plotterista suuntima seuraavalle tolpalle....paniikkia pukkaa ellei reittiä ole harjoiteltu yhdessä kokeneemman kanssa.

      Kyllä se on purjehduskin reunasta aloitettava. Anna sen Avancen olla vesillä (tai keksi tekosyy jättää se yhdeksi kesäksi kuiville, moottorivika on aika hyvä) ja laittele sitä venettä mutta mene ihmeessä purjehduskursseille - vaikka etelään jos budjetti antaa myöten. HSS:llä taisi olla jollapurjehdusta http://www.hss-segel.fi/fi/sailing-center jota olen joskus katsellut, siellä voisi sitten jatkossakin käydä. Purjehdusta (mutta myös muuta veneilyä) opettaa myös http://www.turvallisestivesilla.fi/index.php . Purjehduksia järkkää myös http://www.staf.fi/. Nuo kun käy niin on aika osaava ja monipuolinen.

      • Enpä malta olla huomauttamatta: minä kuulun niihin, joiden mielestä perheellisen kannattaa aloittaa niin isolla veneellä, että perhe todella viihtyy siinä alusta saakka. Ja aloitin itse tuolla opilla. Optimistijollassa olen muistaakseni istunut minuutin joskus parikymppisenä ja todennut, ettei se ole aikuisen kokoiselle sopiva kapine.

        Jotenkin tuo kuvauksesi jokaisesta kohtaamisesta vaaratilanteena tuntuu hirmuisen liioitellulta. Onhan siinä toki elementtinsä, lähinnä sen seuraaminen, ettei toinen tee mitään yllättävää.

        Laituriintulossa toki menee hetki oppia tuntemaan, millä nopeudella kannattaa poijua ja laituria lähestyä, että pysyy hallinnassa. Mutta sitä vartenhan veneessä on kaasuvipu, että vauhtia voi säädellä.


      • EiVoiOllaNoinVaikeaa
        10-14 kirjoitti:

        Enpä malta olla huomauttamatta: minä kuulun niihin, joiden mielestä perheellisen kannattaa aloittaa niin isolla veneellä, että perhe todella viihtyy siinä alusta saakka. Ja aloitin itse tuolla opilla. Optimistijollassa olen muistaakseni istunut minuutin joskus parikymppisenä ja todennut, ettei se ole aikuisen kokoiselle sopiva kapine.

        Jotenkin tuo kuvauksesi jokaisesta kohtaamisesta vaaratilanteena tuntuu hirmuisen liioitellulta. Onhan siinä toki elementtinsä, lähinnä sen seuraaminen, ettei toinen tee mitään yllättävää.

        Laituriintulossa toki menee hetki oppia tuntemaan, millä nopeudella kannattaa poijua ja laituria lähestyä, että pysyy hallinnassa. Mutta sitä vartenhan veneessä on kaasuvipu, että vauhtia voi säädellä.

        Meitä on moneen junaan.
        On normaalia pelätä uusia asioita ja onhan niitäkin, jotka pelkäävät ilman mitään syytäkin.

        Kaikilla veneillä suurinta taitoa vaaditaan rantautuessa ja toiseksi eniten vaatii lähteminen.

        Uskallan kuitenkin väittää, että normaaleilla hoksottimilla varustettu ihminen pärjää isonkin purkkarin kanssa kunhan nostaa ja laskee purjeet paikassa, jossa on tilaa ympärillä. Jos jollakin on muita kokemuksia, niin sitten ei hoksottimet ole normaalit.

        Tietenkin voi luetella kaikki mahdollisia vaaroja, mutta jos keskitytään vain purjeveneen käsittelyyn, niin se on helppoa kuin saippua. Ison veneen helpompaa kuin pienen.

        Muut veneilyn turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kutakuinkin samoja kaikille veneille.


      • koerghiåoäp

        "Aivan. Ne, jotka suosittelevat heti aloittamaan 30-jalkaisella "että perhe ei heti kyllästy" ovat luultavasti aloittaneet optimistijollalla"

        Ei tästäkään voi mitään sääntöä tehdä. Minä kiinnostuin purjehtimisesta aikuisiällä, luin vähän kirjallisuutta, ostin painavan 34-jalkaisen ketsin ja lähdin vesille. Totta kai ensimmäinen laiturista lähtö jännitti niinkuin myös ensimmäinen purjeiden nosto. Mokailtuakin tuli, mutta ei mitään niin vakavaa että kanssaihmisiä tai toisten omaisuutta olisin vahingoittanut. Jossakin vaiheessa sitten kävin myös pari laivurikurssia teoriapuolen vahvistukseksi.

        Nyt viisitoista vuotta myöhemmin alla on suurempi vene ja maileja tullut huomatttava määrä Itämeren alueella ja hiukan Atlantillakin. Yksi isompi karilleajokin on sattunut, sen "henkilöauton hintaisen" korjauksen maksoi vakuutusyhtiö.

        Eli ihan yhtä hyvin voi aloittaa suuremmallaki purrella, kunhan miettii tilanteita hiiukian etukäteen ja opettelee perusasiat vaikka alan kirjallisuudesta.


      • Enpystyis

        Nyt pitää ihan kysyä että olitko ajellut moottoriveneellä tai millään vesikulkuneuvolla aiemmin? Millaisella miehistöllä ne ensimmäiset keikat meni, vai toitko ketsin yksin laituriin? Menikö hyvin?


      • HienoaKunOsaaOppia
        Enpystyis kirjoitti:

        Nyt pitää ihan kysyä että olitko ajellut moottoriveneellä tai millään vesikulkuneuvolla aiemmin? Millaisella miehistöllä ne ensimmäiset keikat meni, vai toitko ketsin yksin laituriin? Menikö hyvin?

        Harmittaako noin pahasti, jos toiset pystyy?

        Jos koneella tullaan, niin iso vene on paljon pientä helpompi. Purjevene ei edes mene tuulen mukana sivuttain niin kuin moottoriveneet.

        Mikä siinä olisi muka vaikeaa?


      • Enpystyis
        HienoaKunOsaaOppia kirjoitti:

        Harmittaako noin pahasti, jos toiset pystyy?

        Jos koneella tullaan, niin iso vene on paljon pientä helpompi. Purjevene ei edes mene tuulen mukana sivuttain niin kuin moottoriveneet.

        Mikä siinä olisi muka vaikeaa?

        Ei oikeastaan harmita. Ihan reipastahan toi on jos kylmiltään osasit parkkeerata ilman kokeneemman apua.

        Tunnustan olevani sen verran jänishousu etten lähtisi ekalla enkä tokallakaan kertaa yrittämään ellei olisi aikaisempaa veneilykokemusta tai kokenut apuri vieressä.


      • koerghiåoäp
        Enpystyis kirjoitti:

        Nyt pitää ihan kysyä että olitko ajellut moottoriveneellä tai millään vesikulkuneuvolla aiemmin? Millaisella miehistöllä ne ensimmäiset keikat meni, vai toitko ketsin yksin laituriin? Menikö hyvin?

        Olin junnuna ajellut mökillä perämoottorilla varustettua soutuvenettä, kaipa senkin voi veneilykokemukseksi laskea.


      • koerghiåoäp
        Enpystyis kirjoitti:

        Nyt pitää ihan kysyä että olitko ajellut moottoriveneellä tai millään vesikulkuneuvolla aiemmin? Millaisella miehistöllä ne ensimmäiset keikat meni, vai toitko ketsin yksin laituriin? Menikö hyvin?

        ...Niin ja olihan vaimo mukana ensipurjehduksella, hänkin oli joskus istunut soutuveneessä joten kokemusta veneilystä oli. Parkkeeraaminen sujui kohtuullisen hyvin kun ensin kokeilin avoimilla vesillä kuinka massa hidastuu ja kuinka sitä voi koneella säätää.


      • Raakatotuus
        HienoaKunOsaaOppia kirjoitti:

        Harmittaako noin pahasti, jos toiset pystyy?

        Jos koneella tullaan, niin iso vene on paljon pientä helpompi. Purjevene ei edes mene tuulen mukana sivuttain niin kuin moottoriveneet.

        Mikä siinä olisi muka vaikeaa?

        Iso vene ei käänny taikka ainakaan pysähdy yhtä helposti kuin pienempi, joten vaarassa on rikkoa jotain joko omasta veneestä, naapurin veneestä tai laiturista, jos jokin menee pieleen. Eikä voi yhtä helposti pistää omaa jalkaa tai kättä toppariksi.

        Ja isolla veneellä on muutenkin ahtaampaa, pienellä veneellä on enemmän tilaa ympärillään. Laituriparlamentin korskeimmat herrat toki sanovat että eihän tuo ole temppu eikä mikään, mutta nyt puhutaankin veneilyn aloittelijoista, ei kokeneista konkareista.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      91
      2930
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      299
      1696
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      246
      1567
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      87
      1391
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      403
      1390
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      403
      1313
    7. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1089
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      38
      1057
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      329
      884
    10. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      257
      855
    Aihe