24 - alkupään tuotantokausien arvostelu

Kolme ekaa tuotantokautta ovat aika ok, kun vastaavia tv-sarjoja trillerigenressä, joihin siis ei ole tungettu paljoa ihmissuhdedraamaa, ei juurikaan ole. Myöskin vitsit oli pidetty minimissä. Ainoa joka tulee mieleen, oli myös minimalistinen, eli kun George (?) imitoi Tonyn tuhahduksia. Kun toimitaan tiukan paineen alla, tilanteessa jossa ihmishenkiä on vaarassa, eivät vitsit paljoa lentele oikeassakaan elämässä. Person of Interest olisi voinut ottaa mallia 24:stä tässä (kuten myös pääjuonen jatkuvasta etenemisestä, mutta PoI:ssä päätyivät sen sijaan malliin jossa pääjuoni ei juurikaan etene 2/3 jaksoista, joissa keksitään jollekin kiintiösivuosanäyttelijälle kriisi, kun hänen lapsensa joutuu rikollisten kanssa tekemisiin, kaapatuksi tms. - haukotus... PoI taisi muuten keksiä tästä sarjasta mainion Etelä-Bostonin murretta puhuvan Kevin Chapmanin, joka siis 24:ssä esitti muutamassa jaksossa vanginvartijaa.)

Toki 24:n juonet olivat epärealistisia ja yritettiin mahdollisimman pitkälle välttää "Aaaand... it's muslims again", panemalla terroristeiksi alati suosittuja vaaleatukkaisia brittejä jne. Paljon siis voisi parantaa realismin suhteen.

Vesikuulustelu, missä oli vesikuulustelu? Kidutusta fyysisellä mutiloinnilla oli vaikka kuinka, vaikka vesikuulustelu on paljon tehokkaampi, nopeampi ja jopa terroristia vahingoittamaton (tämä on joskus hyödyllistä) kuulustelumenetelmä. Sarjan tekijöiltä tietoinen valinta syystä tai toisesta, sillä kyllähän tuo metodi oli varmasti aiheeseen perehtyneille tuttu jo ennen kuin se tuli laajemmin tunnetuksi 2006-2007. Syitä voi vain arvailla, lienevät poliittisia, sidoksissa armeijalta tai muilta viranomaisilta saatuun kalustoapuun jne. - vaikka eräs syy saattaa olla, että metodin tehokkuuden takia jos sitä kerran käytetään, ei olisi oikein syitä olla käyttämättä sitä jatkossakin. Jolloin taas tulisi toistoa: "jaahas, taas pannaan vettä teron niskaan...".

Nissim, Mayer (February 2, 2009). "Sutherland denies '24' army influence". Digital Spy. Retrieved May 22, 2011.
Buncombe, Andrew (February 13, 2007). "US military tells Jack Bauer: Cut out the torture scenes ... or else!". The Independent. Retrieved May 22, 2011.
James, Clive (March 30, 2007). "The clock's ticking on torture". BBC News. Retrieved May 22, 2011.
"24 May Cut Down on Torture Scenes; Writers Claim it's Their Own Idea". BuddyTV. February 20, 2007. Retrieved May 22, 2011.
Wilson, Benji (January 15, 2009). "The new Jack Bauer: tough on torture, sweet on Obama". The Telegraph. Retrieved May 22, 2011.
McAuliff, Michael (October 1, 2007). "Torture like Jack Bauer's would be OK, Bill Clinton says". New York Daily News. Retrieved May 22, 2011..

Waterboarding on muuten ollut käytössä tietääkseni vain yhdessä amerikkalaiselokuvassakaan - syitä voi arvailla.

Suurin osa fyysisestä terrorismiin liittyvästä tiedustelutoiminnasta tapahtuu kuitenkin muslimimaissa, joten olisi toivonut (alun neljättä kautta katsovana), että näissä maissa seikkailtaisiin aika paljon. Pitkät 24 jakson tuotantokaudet nostaisivat kuitenkin kustannuksia, ja aika harva näyttelijä ja tuotannon jäsen olisi halukas viettämään kehitysmaissa kuukausia vuodesta. Turvallisuuskustannuksetkin olisivat massiivisia. Elokuvien vastaaviin kuvauksiin verrattuna siis tolkuttoman kallista, mistä syystä kunnollista CIA-rainoihin verrattavaa TV-sarjaa ei ole ensimmäistäkään.

Kuitenkin TV-sarjojen yleisen surkean laadun takia 24:n kolme ensimmäistä tuotantokautta ovat trillereiden parasta sarjaa. Toista mieltä olevat antanevat esimerkkejä paremmista, varsinkin muista kuin minisarjoista tai vähintään parikymmentä jaksoa käsittävistä sarjoista.

Neljäs kausi alkaa todella kökösti. Tony Almeida pantiin Schrödingerin kissan kanssa samaan laatikkoon kolmannessa kaudessa, ja hänen olemassaolonsa jatkokausissa siten sumeaksi siihen asti, että selviää tekeekö hän sopuhinnalla uuden sopimuksen. Vastaavasti tehtiin David Palmerille, Kim Bauerille ja Chaselle. Ainakin autistinen Chloe tuotiin takaisin, tosin muutosleikin kautta. Uusia heikompitasoisia sivuosanäyttelijöitä - lähinnä naisia - on tuotu korvaamaan mukiinmeneviä vanhoja näyttelijöitä ilmeisesti kulujen pitämiseksi aisoissa. Näitä näytetään Kauniit ja rohkeat -tyyliin niin, että puhumattomia naamoja kuvataan siten, etteivät mahdu edes kokonaan ruutuun - haukottavan pitkiä hetkiä. Höpötysdraamaa riittää, eikä kiireen ja paineen tuntua ei ole juurikaan ainakaan alkujaksoissa.

Tuotanto on siis tuuminut, että naisten osuutta katsojista on lisättävä. Saas nähdä, jaksaako tätä kautta katsoa. Kokeilen vielä jonkin aikaa. Kertokaa, jos parempaa on em. seikkojen suhteen odotettavissa alun jälkeen. Eli enough bullshit, down to business.