Miehen kuolemasta 3vuotta

lesken

Kun edesmenneen mieheni kuolemasta tulee 3 vuotta, alan oikeastaan vasta nyt kokonaisvaltaisesti toipumaan. Silti ei mene päivääkään,etten häntä ajattelisi. Olen välillä vihainen,että jätti minut yksin. Tai mietin,teinkö varmasti kaiken,mitä olisi pitänyt tehdä. Kun tuo Kajaani/Otanmäki miehen kuolema on noussut otsikoihin,muistelen em.mieheni kertomusta. Hän oli päässyt oppikouluun,ja joutui muuttamaan kotoaan Otanmäkeen viikoiksi. Lyseoa käyvät pojat majoittuivat,ilmeisesti koululle. Mieheni muisteli aina aamupuuroa,joka oli kamalaa,ilman sokeria ja voita. Kerran hän sitten valitti siitä opettajalle. Opettaja oli vihainen ja sanoi, kaikkein köyhin ja vielä ilkiää valittaa. Siellä tuli luokkajako selvästi esiin. Rikkaiden pojat olivat hyvissä vaatteissa,köyhät,niinkuin em.mies kuluneissa ja pienissä. En ole ikinä käynyt Otanmäessä,enkä tiedä missä tämä koulu/asuntola sijaitsee. Saksanopettaja oli kuin natsipäällikkö,ja takoi karttakepillä verbejä poikien päähän. Nämä ajatukset tuli mieleen, em.miehestä kun katselin karttaa missä Otanmäki sijaitsee. Mielestäni kainuulaiset ovat rauhaa rakastavia miestiskelijöitä. Voi olla teille shokki,että sinne tuli se vokki.
















.

9

58

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • meilimuistaa

      Ihminen mieltää mielikuvan jonkin ensikuuleman-, tai näkemän piirteen mukaan ja sinulla se on miehen ikävä koulukuvaus. Nyt sitten asiaa vahvistaa vuosipäivä miehen kuolemasta ja tämä ikävä yksittäistapaus.
      Olen käynyt muutaman Otanmäessä ja ihan kiva, pieni vihreä ja rauhallinen miljöö se on. On joskus käynyt mielessä jopa pienen asunnon ostaminen sieltä, kun asunnot ovat halpoja ja on lähellä Kajaanin keskustaa.
      Voimia sinulle jatkossa ja hyvä että suru alkaa antamaan tilaa jollekin uudelle.

      • eisuvakki

        Anteeksi vaan, mutta ei ollut YKSITTÄISTAPAUS! Matut tappaneet ennenkin suomalaisia. Lenkkelijätytön surma, Oulun kirvessurma, Tämä Somali, joka nyt säilössä vapauduttuaan vankilasta, tappoi kaksi ihmistä ja raiskasi lapsen...jne. Näitä tappoja piisaa.


      • leskel
        eisuvakki kirjoitti:

        Anteeksi vaan, mutta ei ollut YKSITTÄISTAPAUS! Matut tappaneet ennenkin suomalaisia. Lenkkelijätytön surma, Oulun kirvessurma, Tämä Somali, joka nyt säilössä vapauduttuaan vankilasta, tappoi kaksi ihmistä ja raiskasi lapsen...jne. Näitä tappoja piisaa.

        eisuvakki:lle
        En itsekään pidä tätä Otanmäen kaamea kuristussurmaa yksittäistapauksena. Palaan vielä em.mieheni ja tuntemieni kainuulaisten luonteenpiirteeseen. Heille kaikille on yhteistä jäyhä,rauhallinen,pohdiskeleva,vähän sisäänpäin kääntynyt luonne. Tuntemani kainuulaiset ihmiset eivät ole riitaa haastavia,vaan lähtevät mieluummin paikalta tai ovat hiljaa. Tietenkään en tiedä tilanteen kulkua, mutta ulkomaanvahvistukset olivat jo häädetty edellisestä Vokista riitaisan käytöksensä takia. Kun on hylsy tulossa ja rahat loppu,järki sumenee lopullisesti. Kyllä kaikkien ihmisten pitää saada elää rauhassa,ilman pelon ilmapiiriä. Ap


    • Minun-oppikoulussani

      ei ollut minkäänlaista kouluruokailua. Näin nälkää kun en itse voinut asunnollakaan laittaa ruokaa.siellä ei ollut keittiöön menemistä. Jotain ostin. näkkileipää jota nakersin.Kun menin keväällä kotiin niin kaikki sanoi että oletpas sinä koirankroppaanen.Olinhan minä.

      • Edesmennyt mieheni asui koululla viikot. Siksi ruokailu. Vuosiluku oli 1957-1959. Hän matkusti viikonloppuisin kotiin. Kerran hän oli ostanut karkkia matkarahoilla ja jäi koululle koko viikonlopuksi. Kotona luultiin,että hän oli mennyt Kajaaniin kaverin luo.Hän haahuili yksin siellä koko viikonlopun. Ja löysi jostain syötävää. Sunnuntaina siivooja/talonmies näki hänet ja ihmetteli että mitä poikarukka sinä täällä teet. Mies kävi tätä koulua vajaat 3 vuotta. Isäpuoli oli lähdössä savottaan. Poika totesi,että nyt riitti saksan verbit ym.,heitti kirjat hevonkuuseen,ja sanoi: Minä lähden mukaan tukkisavottaan. Ja lähtikin. Eikä sen koomin palannut koskaan Otanmäkeen.


    • Mari.vaan

      Minullakin on rakkaita kuollut. Pelkäsin sitä aina ennen.
      Nyt kuitenkin huomaan melkein päivittäin puhuvani kaikille ja
      suunnittelen yhteisiä sukukokoontumisia. aivan tosissani.
      On samat tunnelmat kuin vieraita odotellessa.
      Elämä muovaa meistä mitä olemme.
      Olemme kaikki "Suuren Savenvalajan" taitavissa sornissa...
      Onnellista syyspäivää rakkaiden kanssa, kuolleiden elävienkin!

    • Elämä-on-kuru

      Läheisten, kavereiden, tuttujen kuolemista emme voi välttää.
      Kuinka välttää suru?
      Siinäpä jokaiselle koetinkiveä.

    • Kyllä rakkaitaan muistaa vaikka olisi vuosia heidän kuolemastaan. Juttelen pojalle päivittäin, kynttilä palaa kuvan edessä aina kun olen keskustassa.
      Hän käy luonani unessa, sanonkin illalla nukkumaan mennessä että tuletko taas käymään. Nämä unet ovat hyvin lohdullisia, niin eläviä.

    • reppuriika

      Minunkin sukuni alkaa olla tämän elämän rajan toisella puolella. Uskon tapaavani monia heistä. Tietenkin se heidän ja Jumalan välinen asia, miten ovat ratkaisseet suhteensa Vapahtajaan.
      Olenkin päättänyt pitää kerran taivaassa suuret sukujuhlat. On mielenkiintoista tavata esi-isiä,- ja äitejä, isotätejä,- setiä, enoja moneen sukupolveen.
      Minä poikkean silloin tällöin haudoilla ja muistelen ja ajattelen heitä. En kyllä juttele heille, koska tietääkseni minun sanani ei heitä tällä hetkellä tavoita.
      Huikkaan kyllä joskus iltarukouksessa, että Jeesus, jos se on mahdollista, niin vie terveiseni isälle, äidille, ym.
      Minulle iankaikkinen elämä on aivan yhtä todellinen kuin tämä päivä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia

      Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell
      Maailman menoa
      207
      4586
    2. Sinä eräs, pyydän......

      AUTA mua ole kiltti. Ei mun takia vaan.... Miten saan sut kiinni?
      Ikävä
      186
      2561
    3. Nimikirjaimet

      Kuka kaipaa ketä 🥰
      Ikävä
      67
      1512
    4. Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?

      Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?
      Ikävä
      96
      1210
    5. VOI TÄTÄ ILON

      JA ONNEN PÄIVÄÄ 😂
      Tuusniemi
      125
      1119
    6. Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi

      jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?
      Ikävä
      104
      1106
    7. Mies, ajattelemmekohan toisiamme juuri nyt?

      Olet mielessäni, vanhempi mies
      Ikävä
      71
      1061
    8. Kohta katson sun kuvaasi

      ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa
      Ikävä
      9
      1032
    9. Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan

      Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a
      Maailman menoa
      131
      1017
    10. Bim bom ovikello soi!!

      Mitä tekisit jos kaivattusi ilmestyisi ovesi taakse?
      Ikävä
      107
      977
    Aihe