Kustun viimeinen koulupäivä

Veljekset Kustu ja Paskannettu olivat toistensa katkerimmat viholliset. Vanhemmat olivat voimakkaasti Paskannetun puolella, koska tekotapa, jonka mukaan hänet oli nimetty, oli ylväämpi. Niinpä äitikulta herätti Kustun eräänä aamuna ampumalla tätä kiväärillä päähän ja vääntämällä käden niin voimallisesti selän taakse, ettei sillä pystynyt kourimaan vastaantulijoiden perseitä.

Kustu meni kouluun päässään suuri, verta vuotava reikä. Isot pojat ivasivat tätä kuorossa ja irrottivat tältä kullin. Paikalle saapuivat luokanopettaja ja rehtori, jotka yhtyivät kuoroon pilkkaamaan veristä äpärää. Luokanopettaja oli aiemmin hakannut Kustun sairaalakuntoon, koska tämä oli saanut huonon numeron matematiikankokeesta.

Rehtori viimeisteli äitikullan aloittaman työn ja tulitti Kustua rynnäkkökiväärein niin monta kertaa, että tämä ei enää pystynyt liikkumaan. Hän jäi maahan jokeltelemaan hetkeksi, kunnes vaipui syvään tiedottomuuden tilaan; lopulta hänen ruumiinsa alkoi kouristella vihreänä, elottomana. Rapaa roiskui ja vainaja päästeli pitkiä, polyfonisia pieruja.

Illemmalla rehtori perehtyi perseensä saloihin, heitteli banaaninkuoria pitkin lattioita ja hoilasi: "Olen silakka, olen silakka".