Kannattaako senttiosakkeet AKA penny stocks?

PataHertta

Senttiosakkeet ovat mahdollistaneet monille riskisijoittajille kauniin äkkirikastumisen hyvin lyhyessä ajassa. Kolikon kääntopuolena on myös mahdollisuus menettää kaiken, tämä puoli on se yleisempi.
Haluaisinkin kysyä teiltä 'kakkosnelosilta', että löytyykö teiltä kokemuksia senttiosakkeista. Minkälaisia? Mihin yhtiöön sijoitit? Löytyykö tällä hetkellä Suomesta potentiaalisia kohteita?
Terveisin,
PataHertta

19

703

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vakuusvaje

      Senttiosakkeitakin on monenlaisia. Toivottomia tapauksia on enemmistö, mutta niistä löytää myös sellaisia yhtiöitä, joilla on todella mahdollisuuksia menestyä. Häviön maksimi on 100 %, mutta oikeaan osuessa voittopotentiaali on paljon suurempi. Edes joka toisella kerralla ei siis tarvitse onnistua.

      Jotain perusteita ostamiselle pitää kuitenkin olla. Esimerkiksi Componentasta pysyn erossa, sillä vaikka se välttäisikin konkurssin, en näe juurikaan mahdollisuuksia suureen menestykseen.

      Omat täysosumani tällä alalla ovat olleet Ruukki Group ja tietysti Revenio. Ensimmäisellä tein ne rahat, joilla oli sitten varaa ostaa jälkimmäistä ajoissa riittävän paljon. Jälkimmäinen teki minusta vapaaherran. Tosin hyviä ostopaikkoja on myös vankoissa ja vakiintuneissa yhtiöissä, kun jokin talouskriisi survoo niiden osakkeet samaan syöveriin kaikenlaisen roskan kanssa. Silloin kunnon voittoja voi saada tarvitsematta edes pelätä konkurssia. Vilkaisu johonkin kurssilistaan vaikkapa keväältä 2009 tekee tämän täysin selväksi.

      Nyt sijoitan huomattavasti varovaisemmin, koska enää mielessä ei ole mitään suurta tavoitetta. Riittää kun pystyn pitämään varat tallessa.

      • omakas

        Eivät ne vakiintuneetkaan yhtiöt välttämättä tulevaisuudessa porskuta, jos tulee "maailmanloppu". Siksi juuri 2009 niidenkin arvot olivat pohjalla. Ei kunnon talouslamassa juuri mikään firma tee tulosta. 2009 pelättiin nimenomaan jotain 30-lukua synkempää tulevaisuutta.


      • KlikkausjournalisminUhri
        omakas kirjoitti:

        Eivät ne vakiintuneetkaan yhtiöt välttämättä tulevaisuudessa porskuta, jos tulee "maailmanloppu". Siksi juuri 2009 niidenkin arvot olivat pohjalla. Ei kunnon talouslamassa juuri mikään firma tee tulosta. 2009 pelättiin nimenomaan jotain 30-lukua synkempää tulevaisuutta.

        Muistan kevään 2009 kommentteja. Jotkut kehoittivat rikkomaan säästöpossutkin ja laittamaan rahat osakkeisiin, toiset pelottelivat vuosikausia kestävällä lamalla, jossa kurssit voisivat laskea vielä kymmeniä prosentteja.

        Vieläkin harmittaa, etten uskaltanut tuolloin ostaa. Samalla sain opetuksen, että makrotalouden seuraamisesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Nykyään katson lähinnä firma- ja toimialakohtaisesti, painottaen tunnuslukuja ja osinkotuottoa.


      • omakas
        KlikkausjournalisminUhri kirjoitti:

        Muistan kevään 2009 kommentteja. Jotkut kehoittivat rikkomaan säästöpossutkin ja laittamaan rahat osakkeisiin, toiset pelottelivat vuosikausia kestävällä lamalla, jossa kurssit voisivat laskea vielä kymmeniä prosentteja.

        Vieläkin harmittaa, etten uskaltanut tuolloin ostaa. Samalla sain opetuksen, että makrotalouden seuraamisesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Nykyään katson lähinnä firma- ja toimialakohtaisesti, painottaen tunnuslukuja ja osinkotuottoa.

        Joo, noin tuolla kertaa, mutta kukaanhan ei tiedä miten käy ensi kerralla? Siis jos seuraavassa rotkossa käyttäydyt kuten olisi kannattanut käyttäytyä 2009, niin ei ole mitään takeita menestyksestä. Se kerta voi olla erilainen. Tai sitten ei.

        Toisekseen ajoitus: 2009 aikaikkuna, jona sijoittamalla olisi saanut huomattavia "ylituottoja" oli melko kapea alkuvuodesta, eikä voinut tietää milloin ollaan pohjalla? Jos sijoitti vuoden 2008 kesällä, kurssien jo tultua reilusti alas, niin alamäkipä jatkuikin edelleen, eikä lopputuloksena rotkon jälkeenkään olisi voittanut suuria summia. Loppuvuodesta 2009 taas olisi jo ollut myöhässä suurimpien voittojen osalta. Toki sen jälkeenkin on noustu, mutta lähinnä "vain normaalisti".

        http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/indeksi.jsp?indid=OMXH25&days=3650&x=28&y=12


      • Vakuusvaje
        omakas kirjoitti:

        Eivät ne vakiintuneetkaan yhtiöt välttämättä tulevaisuudessa porskuta, jos tulee "maailmanloppu". Siksi juuri 2009 niidenkin arvot olivat pohjalla. Ei kunnon talouslamassa juuri mikään firma tee tulosta. 2009 pelättiin nimenomaan jotain 30-lukua synkempää tulevaisuutta.

        Eivät ne isojen yhtiöiden arvot 2009 olleet pohjalla oikean riskin tai huonon bisneksen takia vaan ylimittaisten pelkojen. Useimmat firmathan tekivät tulosta vähintään kohtuullisesti koko kuopan yli. Rahastojen oli pakko myydä, kun asiakkaat ja analyytikot olivat Lehmanin takia paniikissa, ja kurssithan menevät isojen poikien toiminnan mukaan. Psykologisista syistä pörssi aina liioittelee näissä äärikohdissaan. Vuoden 2000 teknohuuma oli yksi esimerkki ja tämä 2009 romahdus toinen.

        Mutta oli se ihanaa, kun pääsi ostamaan 1,50 - 2 euron vuositulosta tekevää Metsoa alle kahdeksalla eurolla, kun siitä puolitoista vuotta aikaisemmin samassa tuloskunnossa oli maksettu kolmekymppiä. Tuollainen _ulkopuolisista_ tekijöistä johtuva lasku kääntää riskilaskelmat täysin epätasapainoon ja onnistumisprosentti nousee huimaksi. Seuraavan vuoden kesällä oltiinkin taas kolmessakympissä ja syksyllä neljässäkympissä. Eikä tulos ollut paljonkaan entistä kummempi.

        Maailmanloppu on ihan eri asia kuin pörssin laskukausi. Jos ohjukset alkavat lentää, ei ole juuri väliä mihin on rahansa sijoittanut. Säilykepurkki on silloin parempi kuin mikä tahansa osake. Ja lieneekö paljon hyötyä siitäkään.


      • omakas
        Vakuusvaje kirjoitti:

        Eivät ne isojen yhtiöiden arvot 2009 olleet pohjalla oikean riskin tai huonon bisneksen takia vaan ylimittaisten pelkojen. Useimmat firmathan tekivät tulosta vähintään kohtuullisesti koko kuopan yli. Rahastojen oli pakko myydä, kun asiakkaat ja analyytikot olivat Lehmanin takia paniikissa, ja kurssithan menevät isojen poikien toiminnan mukaan. Psykologisista syistä pörssi aina liioittelee näissä äärikohdissaan. Vuoden 2000 teknohuuma oli yksi esimerkki ja tämä 2009 romahdus toinen.

        Mutta oli se ihanaa, kun pääsi ostamaan 1,50 - 2 euron vuositulosta tekevää Metsoa alle kahdeksalla eurolla, kun siitä puolitoista vuotta aikaisemmin samassa tuloskunnossa oli maksettu kolmekymppiä. Tuollainen _ulkopuolisista_ tekijöistä johtuva lasku kääntää riskilaskelmat täysin epätasapainoon ja onnistumisprosentti nousee huimaksi. Seuraavan vuoden kesällä oltiinkin taas kolmessakympissä ja syksyllä neljässäkympissä. Eikä tulos ollut paljonkaan entistä kummempi.

        Maailmanloppu on ihan eri asia kuin pörssin laskukausi. Jos ohjukset alkavat lentää, ei ole juuri väliä mihin on rahansa sijoittanut. Säilykepurkki on silloin parempi kuin mikä tahansa osake. Ja lieneekö paljon hyötyä siitäkään.

        Silloin pelättiin koko finanssijärjestelmän romahdusta, mikä olisi taloudellisilta vaikutuksiltaan ollut maailmansotaa vastaava katastrofi ja olisi hyvin todennäköisesti murskannut Metsonkin, osinkoineen.

        Siihen en nyt tässä ota kantaa, että hinnoittelivatko markkinat tuon "maailmanlopun" riskin oikein vai oliko laskussa psykologista lisää, mutta ei mikään tekijä poissulkenut silloin eikä tulevaisuudessa "maailmanlopun" mahdollisuutta. Itse asiasta talouden täystuho lähes varmasti tullaan vielä näkemään, vain ajankohdasta on epäselvyyttä, se voi tapahtua esimerkiksi vasta vuonna 2500. Tai 2020. 2008 se ei tapahtunut, sen tiedämme nyt vuonna 2016.


      • omakas
        omakas kirjoitti:

        Silloin pelättiin koko finanssijärjestelmän romahdusta, mikä olisi taloudellisilta vaikutuksiltaan ollut maailmansotaa vastaava katastrofi ja olisi hyvin todennäköisesti murskannut Metsonkin, osinkoineen.

        Siihen en nyt tässä ota kantaa, että hinnoittelivatko markkinat tuon "maailmanlopun" riskin oikein vai oliko laskussa psykologista lisää, mutta ei mikään tekijä poissulkenut silloin eikä tulevaisuudessa "maailmanlopun" mahdollisuutta. Itse asiasta talouden täystuho lähes varmasti tullaan vielä näkemään, vain ajankohdasta on epäselvyyttä, se voi tapahtua esimerkiksi vasta vuonna 2500. Tai 2020. 2008 se ei tapahtunut, sen tiedämme nyt vuonna 2016.

        Tai finanssijärjestelmän tuho olisi suurimpaan osaan maailmaa ollut maailmansotaa pahempikin, eihän esimerkiksi S&P 500 juuri kärsinyt edellisestä isosta sodasta.


      • omakas
        Vakuusvaje kirjoitti:

        Eivät ne isojen yhtiöiden arvot 2009 olleet pohjalla oikean riskin tai huonon bisneksen takia vaan ylimittaisten pelkojen. Useimmat firmathan tekivät tulosta vähintään kohtuullisesti koko kuopan yli. Rahastojen oli pakko myydä, kun asiakkaat ja analyytikot olivat Lehmanin takia paniikissa, ja kurssithan menevät isojen poikien toiminnan mukaan. Psykologisista syistä pörssi aina liioittelee näissä äärikohdissaan. Vuoden 2000 teknohuuma oli yksi esimerkki ja tämä 2009 romahdus toinen.

        Mutta oli se ihanaa, kun pääsi ostamaan 1,50 - 2 euron vuositulosta tekevää Metsoa alle kahdeksalla eurolla, kun siitä puolitoista vuotta aikaisemmin samassa tuloskunnossa oli maksettu kolmekymppiä. Tuollainen _ulkopuolisista_ tekijöistä johtuva lasku kääntää riskilaskelmat täysin epätasapainoon ja onnistumisprosentti nousee huimaksi. Seuraavan vuoden kesällä oltiinkin taas kolmessakympissä ja syksyllä neljässäkympissä. Eikä tulos ollut paljonkaan entistä kummempi.

        Maailmanloppu on ihan eri asia kuin pörssin laskukausi. Jos ohjukset alkavat lentää, ei ole juuri väliä mihin on rahansa sijoittanut. Säilykepurkki on silloin parempi kuin mikä tahansa osake. Ja lieneekö paljon hyötyä siitäkään.

        Liioitteluista yksi esimerkki taas on Japanin pörssiromahdus 1989-1990. Siitäpä ei olekaan noustu oikeastaan tähän päivään mennessä. Helppo tietenkin sanoa, että silloin vain psykologinen kupla puhkesi, mutta ei sitä siinä hetkessä ole niin helppo tietää. Varmasti moni osti japanilaisia osakkeita pää märkänä romahduksen jälkeen, mutta ei koskaan saanutkaan vastaavia tuottoja kuin 2009->.


      • Vakuusvaje
        omakas kirjoitti:

        Silloin pelättiin koko finanssijärjestelmän romahdusta, mikä olisi taloudellisilta vaikutuksiltaan ollut maailmansotaa vastaava katastrofi ja olisi hyvin todennäköisesti murskannut Metsonkin, osinkoineen.

        Siihen en nyt tässä ota kantaa, että hinnoittelivatko markkinat tuon "maailmanlopun" riskin oikein vai oliko laskussa psykologista lisää, mutta ei mikään tekijä poissulkenut silloin eikä tulevaisuudessa "maailmanlopun" mahdollisuutta. Itse asiasta talouden täystuho lähes varmasti tullaan vielä näkemään, vain ajankohdasta on epäselvyyttä, se voi tapahtua esimerkiksi vasta vuonna 2500. Tai 2020. 2008 se ei tapahtunut, sen tiedämme nyt vuonna 2016.

        Minä olen jo ehtinyt nähdä niin monta tuollaista uhkaavaa talousjärjestelmän loppua, että niihin alkaa suhtautua rauhallisesti. Alkaen mustista päivistä syksyllä 1987, jolloin kurssit putoilivat yhdessä päivässä yli 10 %. Tällaiset tapaukset tarjoavat aina mahdollisuuksia. Ja kun pääsee ostamaan oikein halvalla, pelkät osingot riittävät hyvään tuottoon. Kurssinousua ei välttämättä edes tarvita.

        Tällä hetkellä tilanteen arviointi on tavallista hankalampaa, kun pörssi ei enää heijasta suhdanteita vaan rahapolitiikkaa. Ainakin minun on erittäin vaikeaa sanoa, onko pörssissä nyt hyvät vai huonot ajat. Rahan runsaus on työntänyt kurssit ikuiseen nousuun, joka ilmeisesti jatkuu niin kauan kuin setelipaino pyörii. Eikä vaihtoehtoisia sijoituskohteita oikein ole.

        Tähänhän indeksisijoittaminen tietysti lopulta viekin. Yhtiöiden väliset erot häviävät. Kun kaikki sijoittavat kaikkeen mahdolliseen, kaikki kurssit liikkuvat samaan tahtiin sen mukaan miten paljon rahaa sijoittajilla on. Ja nyt sitä on.


      • KlikkausjournalisminUhri
        omakas kirjoitti:

        Tai finanssijärjestelmän tuho olisi suurimpaan osaan maailmaa ollut maailmansotaa pahempikin, eihän esimerkiksi S&P 500 juuri kärsinyt edellisestä isosta sodasta.

        Mitä raha on? Bittejä pankkien tietokoneissa. Jos ns. finanssijärjestelmä romahtaisi, montako tehdasta, asuntoa, autoa, tietä, elektronista laitetta jne. siinä tuhoutuisi?

        Onhan siinä tietysti se, että finanssijärjestelmän romahdus lamaannuttaisi taloudellisen toimeliaisuuden, millä olisi tosielämäänkin vaikutuksia. Ei infrastruktuuri, tavarat tai ihmisten osaaminen silti mihinkään häviäisi. Jos laillinen yhteiskunta pysyisi pystyssä, Metson omistuskin säilyisi niillä, jotka ovat sitä uskaltaneet ostaa ja pitää. Ja sitten aikanaan taas teollisuusinvestoinnit vetäisivät ja Metso tekisi tulosta.


      • omakas
        Vakuusvaje kirjoitti:

        Minä olen jo ehtinyt nähdä niin monta tuollaista uhkaavaa talousjärjestelmän loppua, että niihin alkaa suhtautua rauhallisesti. Alkaen mustista päivistä syksyllä 1987, jolloin kurssit putoilivat yhdessä päivässä yli 10 %. Tällaiset tapaukset tarjoavat aina mahdollisuuksia. Ja kun pääsee ostamaan oikein halvalla, pelkät osingot riittävät hyvään tuottoon. Kurssinousua ei välttämättä edes tarvita.

        Tällä hetkellä tilanteen arviointi on tavallista hankalampaa, kun pörssi ei enää heijasta suhdanteita vaan rahapolitiikkaa. Ainakin minun on erittäin vaikeaa sanoa, onko pörssissä nyt hyvät vai huonot ajat. Rahan runsaus on työntänyt kurssit ikuiseen nousuun, joka ilmeisesti jatkuu niin kauan kuin setelipaino pyörii. Eikä vaihtoehtoisia sijoituskohteita oikein ole.

        Tähänhän indeksisijoittaminen tietysti lopulta viekin. Yhtiöiden väliset erot häviävät. Kun kaikki sijoittavat kaikkeen mahdolliseen, kaikki kurssit liikkuvat samaan tahtiin sen mukaan miten paljon rahaa sijoittajilla on. Ja nyt sitä on.

        Et ole elänyt vuoden 1929 romahdusta, oletettavasti. Eikä omaisuutesi ole ollut kiinni Japanissa 1989. Eli kyllä se vaan mahdollista on, että romahdus jääkin "pysyväksi" tai ainakin vuosikymmeniä jatkuvaksi asianlaidaksi. 2008 pelättiin vielä paljon pahempaa.
        Se on tietenkin totta historiaa katsoen, että useimmiten sieltä on noustu, eivätkä indeksit ole koskaan pidemmäksi aikaa aivan nolliin jääneet, edes siellä Japanissa. Mutta en silti laskisi sen varaan, että olet nähnyt muutaman pörssirommin ja sen perusteella voisit varmuudella sanoa seuraavan olevan samankaltaisen. Varmaan itsekin kuitenkin rommin tullessa pyrkisin hyötymään siitä samoin kuin itse kaiketi teit 2009, mutta olenkin riskihakuinen. En kuitenkaan, omista potentiaalisista päätöksistäni huolimatta, yksiselitteisesti väittäisi markkinoiden ylireagoineen tai tilanteen olleen helppo keskimääräiselle riskiaversiiviselle sijoittajalle vuonna 2009. Itsehän olin silloin suhteellisen tuore, nuori ja varaton asuntovelallinen, enkä ollut ymmärtänyt vielä silloin käyttää lyhennysvapaitakaan, joten ei käynyt mielessäkään sijoittaa. Nyt taas on yli 200% omaisuudesta kiinni sijoituksissa, vaikkei vuosi ole 2009. Seuraavaa 2009:ää odottaessa vaan pelkään menettäväni liikaa potentiaalisia tuottoja.


      • omakas
        KlikkausjournalisminUhri kirjoitti:

        Mitä raha on? Bittejä pankkien tietokoneissa. Jos ns. finanssijärjestelmä romahtaisi, montako tehdasta, asuntoa, autoa, tietä, elektronista laitetta jne. siinä tuhoutuisi?

        Onhan siinä tietysti se, että finanssijärjestelmän romahdus lamaannuttaisi taloudellisen toimeliaisuuden, millä olisi tosielämäänkin vaikutuksia. Ei infrastruktuuri, tavarat tai ihmisten osaaminen silti mihinkään häviäisi. Jos laillinen yhteiskunta pysyisi pystyssä, Metson omistuskin säilyisi niillä, jotka ovat sitä uskaltaneet ostaa ja pitää. Ja sitten aikanaan taas teollisuusinvestoinnit vetäisivät ja Metso tekisi tulosta.

        Sitä aikanaansa olisi odottaminen ja sitä ennen voisi Metso olla konkurssissa rahoituksen ja myynnin loppumisen vuoksi. Siis todennäköisesti oliskin. Osaaminen voisi löytää uuden kodin joidenkin vuosien kuluttua uudesta firmasta, mutta se ei vanhan konkurssipesän osakkaita lohduttaisi.


      • KlikkausjournalisminUhri
        omakas kirjoitti:

        Sitä aikanaansa olisi odottaminen ja sitä ennen voisi Metso olla konkurssissa rahoituksen ja myynnin loppumisen vuoksi. Siis todennäköisesti oliskin. Osaaminen voisi löytää uuden kodin joidenkin vuosien kuluttua uudesta firmasta, mutta se ei vanhan konkurssipesän osakkaita lohduttaisi.

        Hätä keinot keksii, mutta keinot voivat silloin olla epäortodoksisia. Otettiinhan USA:ssakin rahoituslaitoksia valtion haltuun. Rahatalouden pyöriminen pitäisi jotenkin turvata, jotta yritykset voisivat jatkaa toimintaansa ja ihmiset elämäänsä, ja jotenkin se myös turvattaisiin.

        Ymmärtäisin systeemin romahtamisen, jos asteroidi tuhoaisi yhden mantereen ja aiheuttaisi muualle tsunameita ja globaalin talven. Maailmanlaajuinen ydinsota tai ennennäkemättömän voimakas pandemia voisi myös aiheuttaa riittävän mittaluokan tuhoa. Mutta se, että annettaisiin koko systeemin romahtaa pelkästään rahoitusjärjestelmän häiriön takia, olisi jo naurettavaa avuttomuutta.


      • omakas
        KlikkausjournalisminUhri kirjoitti:

        Hätä keinot keksii, mutta keinot voivat silloin olla epäortodoksisia. Otettiinhan USA:ssakin rahoituslaitoksia valtion haltuun. Rahatalouden pyöriminen pitäisi jotenkin turvata, jotta yritykset voisivat jatkaa toimintaansa ja ihmiset elämäänsä, ja jotenkin se myös turvattaisiin.

        Ymmärtäisin systeemin romahtamisen, jos asteroidi tuhoaisi yhden mantereen ja aiheuttaisi muualle tsunameita ja globaalin talven. Maailmanlaajuinen ydinsota tai ennennäkemättömän voimakas pandemia voisi myös aiheuttaa riittävän mittaluokan tuhoa. Mutta se, että annettaisiin koko systeemin romahtaa pelkästään rahoitusjärjestelmän häiriön takia, olisi jo naurettavaa avuttomuutta.

        Kuten sanottu, jonkinlaista esimakua on saatu 1929 Wall Streetilta ja 1989 Japanista. Ei noissa koko systeemi romahtanut ikiajoiksi, mutta vasta 1950-luvulla ylitettiin 1929 huippujen taso ja Japanissa vuoden 1989 tasosta ollaan kaukana yhä edelleen. Ja tämä siis indeksien tilanne, yksittäisiä "metsoja" on varmasti kaatunut matkalle, vaikka kyllä kai ns. laatuosakkeet ovatkin keskimääräistä paremmin pärjänneet.


      • KlikkausjournalisminUhri
        omakas kirjoitti:

        Kuten sanottu, jonkinlaista esimakua on saatu 1929 Wall Streetilta ja 1989 Japanista. Ei noissa koko systeemi romahtanut ikiajoiksi, mutta vasta 1950-luvulla ylitettiin 1929 huippujen taso ja Japanissa vuoden 1989 tasosta ollaan kaukana yhä edelleen. Ja tämä siis indeksien tilanne, yksittäisiä "metsoja" on varmasti kaatunut matkalle, vaikka kyllä kai ns. laatuosakkeet ovatkin keskimääräistä paremmin pärjänneet.

        Indeksien tilanne niin, ja silti 1929 tai 1989 eivät pysäyttäneet teknologista kehitystä eivätkä saaneet kaikkia "metsoja" nurin.

        Osakevalintoja tehdessä historian opetukset voi ottaa huomioon, vaikkei historia samanlaisena itseään toistaisikaan. Jos toimialalla on tulevaisuutta ja firma kilpailukykyinen oman toimialansa sisällä, on pullat aika hyvin uunissa. Etenkin jos osakkeesta ei ostohetkellä ole sikahintaa maksanut.


    • Osakemies

      Minä sijoitin tollaiseen pienen market capin biotechfirmaan. Ei ollut "senttiosake" alussa, sellaiseksi se toki meni ja aiheutti taloudellisen tuhon. Heittelin pari kertaa vielä lisää rahaa siihen jotta sain keskiarvoa alemmaksi.

      Yli kaksi vuotta jaksoin odottaa nousua. Lopulta myin kaikki ja sain vain 10% sijoitetusta rahasta takaisin.

      • omakas

        Mutta onneksi keskihinta oli myydessäsi alempi kuin alunperin olisi ollut, sehän pienensä tappioprosenttiasi.


    • öaläpo87l

      Talvivaarassa meni 340 eekkiä.

      ostin senttihinnalla

    • eipennivaanblockchain

      Itse hajautin osakesalkkua Ethereumilla. Ethereum on joukkorahoitettu turing-täydellinen tietokone, joka pystyy oletetusti pystyy 2 vuoden päästä välittämään enemmän siirtoja, kuin visa-verkko eli 60 000 tx/s. Kuten muut virtuaalivaluutat, se käyttää hajautettua lohkoketjua transaktioiden rekisteröimiseen. Lohkoketjussa "louhijat" varmentavat transaktioita, eli samaa mitä pankit tekevät varmentaessaan tilisiirtoja. Jos jollain heräsi assosiaatio sanasta ”lohkoketju” Onecoiniin ja sen sitä koskeneeseen uutisointiin, niin Onecoinia epäillään pyramidihuijaukseksi koska sillä ei ole avointa lohkoketjua, sen omistajat ovat kokeneita pyramidihuijareita, yhtiön järjestämissä konferensseissa ei saa kuvata, yhtiön kirjat ovat veroparatiisissa, ja koska yhtiön yleinen liiketoimintamalli perustuu sellaisen tuotteen pyramidimaiseen verkostomarkkinointiin, jonka olemassaoloa ei voida todeta. Ethereumin lohkoketjun voi kuka tahansa ladata tietokoneelleen.
      Mikä taas tee Ethereumista erityisen? Siihen voi liittää osaksi ”smart-contracteja”, eli koodinpätkiä liittyen transaktioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että maksuihin voidaan asettaa aika- ja paikkaehtoja, joka taas mahdollistaa esimerkiksi logistiikka- tai rahavirtajärjestelmien automatisoimisen Ethereumin päälle. Ethereum on myös paljon nopeampi prosessoimaan transaktoioita kuin Bitcoin. Bitcoin-verkossa lohkoja louhitaan joka 10 minuutti, missä Ethereum-verkko luo uuden lohkon 12 sekunnissa. Tässä kuvassa tiivistyvät oikeastaan Ethereumin erot Bitcoiniin ainakin jatkuvuuden oletuksen perusteella;
      https://4.bp.blogspot.com/-nmgXFIifGMU/VwNeJOqxfHI/AAAAAAAAAQ8/NHHGKPKEDz8Sbw_gHTwK3fEZ4WC5zCnww/s1600/bitcoin-ethereum-cryptocurrency-blockchain-differences-compared.png
      Miksi ostin Ethereumia juuri nyt? 3 syytä: 1) Bitcoin. Monikaan Bitcoin-sijoittaja ei tiedä, että Bitcoinin lohkokoon on arveltu täyttyvän tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Bitcoinin lohkokoa voitaisiin suurentaa, mutta sen yhteisön tärkeimpien vaikuttajien mielipiteet ovat niin pahasti jakautuneet, että niin ei todennäköisesti tule tapahtumaan. Toiseksi Bitcoinin arvo on kääntäen verrannollisesti suhteessa muiden lohkoketjujen arvoon. Tällä hetkellä Bitcoinin arvo on laskussa, joka vaikuttaa siis Ethereumiin positiivisesti. 2) Tulevaisuuden odotukset. Ethereum kehittyy kokoajan, ja siihen on tulossa lähiaikoina merkittäviä päivityksiä. Päivitykset muun muassa mahdollistavat end-to-end algoritmisuojatut transaktiot, ja hidastavat lohkoketjun inflaatiota. Inflaation pysähtymisen myötä louhijat eivät saa uutta Ethereumia palkkioksi, vaan palkkio tullaan maksamaan vakiona transaktioista. 3) Pimeät markkinat. Let’s face it, darknet-verkkoa ei olisi ilman lohkoketjuja. Pankit rahaoperaattoreina estivät huumekaupan, mutta lohkoketjun louhijat eivät voi tietää keneltä kenelle transaktio välittyy.
      Riskit: Ethereum on vain puolitoista vuotta vanha, eli lohkoketjuna se on suhteellisen uusi. Ethereum on myös monimutkaisempi kuin Bitcoinin, eli se on haavoittuvaisempi sen rakenteeseen kohdistetuille hyökkäyksille. Puoli vuotta sitten Ethereumin arvon ollessa huipussaan, noin 20 dollarissa, sen yhteen osaan kohdistui järjestelmän rakenteeseen kohdistettu hyökkäys. Hyökkääjä sai haltuunsa osan Ethereumin kannasta, ja Ethereum jakautui kahtia yhteisön erimielisyyksistä; Ethereum Classiciin ja Ethereumiin. Haavoittuvuus korjattiin ja verkko palautettiin ”hard forkilla” pisteeseen ennen hyökkäystä. Ethereum Classic ei myöskään menestynyt hetkellistä suosiotaan lukuun ottamatta.
      Haavoittuvuuksistaan huolimatta ostin Ethereumia, koska uskon sen kehitykseen pitkällä tähtäimellä. Ethereum tukee IoT:n (Internet of Things) kehitystä Verkko, joka yhdistää hyödyke- ja rahavirrat ilman kolmansien osapuolien väliintuloa. Ethereumille on enemmän käyttösovelluksia kuin Bitcoinille, ja se toimii nopeammin kuin se, ja siitä tulee anonyymimpi kuin Bitcoin. Bitcoinia on verrattu viimeaikoina kultaan, ja sitä se onkin verratuna Ethereuminiin. Jotain jota tulee kokoajan lisää, ja jota ihmiset varastoivat uskoen sen arvonnousuun. Näistä syistä Warren Buffet ei sijoita kultaan, joten minäkään en sijoita Bitcoiniin. Ethereumin hinta on 1/100 Bitcoinin hinnasta. Uskon, että Bitcoin on kuplassa ja että Ethereumin hinta on aliarvostettu. Suomen pankki on osoittanut kiinnostusta Ethereumia kohtaan. Ethereum tukee IoT:n (Internet of Things) ja II:n (Industrial Internet) kehitystä mahdollistamalla hyödyke- ja rahavirtojen yhdistämisen. TEKES:n mukaan II aiheuttaa samanlaisen vallankumouksen kuin automatisaatio ja mekanisaatio aikanaan.
      Oho tulipa kirjoiteltua kunnon analyysi. Itse suositteleisin Ethereumia ostettavaksi täältä: https://goo.gl/pSNyDX Coinmama toimii myös Ethereumin säilytyspaikkana. Vaihtoehtoisesti voit ostaa Bitcoinia esimerkiksi bittiraha.fi:stä, ja muuttaa sen Ethereumiksi jossain pörssissä kuten Poloniexissä. Tähän tapaan sisältyy kuitenkin välittäjäpalkkio Bitcoin-myyjälle ja virtuaalivaluuttapörssille.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      79
      1820
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1699
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1524
    4. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1204
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1203
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1192
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1146
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      8
      1129
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1114
    Aihe