Tunnetko itseäsi?

Kuka sinut tuntee parhaiten? Sinäkö itsekö? Vai oletko liian liki ja subjektiivinen, pystyisikö joku toinen sanomaan sinusta paremmin millainen olet?

65

199

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kyllä olin hämmästynyt, kun kuulin mieheltä kaunistelemattoman mielipiteen itsestäni.
      Minäkö muka sellainen, vallan hämmennyin.
      Jos hän tarkoittikin jotain toista :)

      • Veikkaanmuuta

        Jah...mielipide oli? Äläkä kaunistele yhtään.


      • Veikkaanmuuta kirjoitti:

        Jah...mielipide oli? Äläkä kaunistele yhtään.

        En kerro, ettei sulle tule paha mieli.
        .


    • En minäkään tunnista aina itseäni kun kaveri kertoo mielipiteensä. Mielestäni hänen kertomanasa luonteestani ei pidä paikkaansa, en tunne tuollaista tyyppiä ?

    • Tavuviiva

      No varmasti tulisi kokonaisempi kuva, jos kokoaisi ystävät, sukulaiset ja entiset työkaverit jne. Ja elämässä kun tapahtuu omituisia asioita, niin nämä kokemukset vaikuttvata ehkä muuttavatkin ihmistä. Ja joillakin ihmisillä on hyvä vaikutus, joillakin ei. No voisi kysyä itseltään, että mitens vaikutan muihin.

    • Psykoterapeutitar

      Horoskooppimerkiltäni olen kalat, mutten ole oikein koskaan tuntenut itseäni herkäksi. Mielikuvitusta kyllä on sitäkin enemmän.

      En ole oikein koskaan ollut mikään "kaveri-ihminen". Olen aina tuntenut itseni pärjääväksi ja vahvaksi. Olen aina ajatellut, että tappiotkin pitää kääntää voitoksi ja nauttia synkistelystäkin.

      Olen ehkä vahvuudessani liiankin pelottava, kun en tarvitse toisia ihmisiä pohtimaan asioita, vaan päätän itse ja toimin kuten olen päättänyt. Toiset ihmiset eivät pidä ihmisistä, joilla ei näytä olevan heikkouksia. En ole mikään pohtija, enkä tee kompromisseja. Mustavalkoisuuskin pelottaa, jos on niin ehdoton ja varma asioista, kuten minä olen.

      En tiedä, mitä mieltä muut ovat, kun en ole kysynyt, eikä kukaan ole uskaltanut sanoa! Aika järkkyä, mutta näin on ollut pakko toimia, että olen selviytynyt!

      • Noista horoskooppimerkeistä. Sun pitää selvittää mikä sun auringon merkkisi on. Se on se joka kertoo millainen olet, sun luonteenpiirteet tavallisessa elämässä, ja voi olla ihan eri kuin sun nouseva merkki (kalat sulla), joka määrittää vain n. 20% sun luonteesta.

        Jokainen planeetta antaa oman säväyksen elämään, en nyt tarkkaan muista näitä, mutta esim. Merkurius muistaakseni kertoi millainen suhtautuminen on työelämässä, vai oliko se kuu, Venus ainakin kertoo millainen on rakkauselämässsä, jne..... Jokaiselle planeetalle ja kuulle määrittyy syntymässä oma merkkinsä. Esimerkkinä vaan, mun nouseva merkki on neitsyt, aurinko on neitsyt, nuo loput vaakoja. Joskus näitä sai ilmaiseksi laatia ja lukea Astron sivuilta, se oli hauskaa hupia :) Nykyisin joutuu niistä maksamaan.

        Mutta se aurinkomerkkisi selviää ilmaiseksi ainakin täältä:
        https://www.astro.fi/astrologinen_kartta
        Klikkaa oikealla "transiittilista", ja sen jälkeen taas oikealla "Pikatulkinta".


      • Psykoterapeutitar
        hmp.f kirjoitti:

        Noista horoskooppimerkeistä. Sun pitää selvittää mikä sun auringon merkkisi on. Se on se joka kertoo millainen olet, sun luonteenpiirteet tavallisessa elämässä, ja voi olla ihan eri kuin sun nouseva merkki (kalat sulla), joka määrittää vain n. 20% sun luonteesta.

        Jokainen planeetta antaa oman säväyksen elämään, en nyt tarkkaan muista näitä, mutta esim. Merkurius muistaakseni kertoi millainen suhtautuminen on työelämässä, vai oliko se kuu, Venus ainakin kertoo millainen on rakkauselämässsä, jne..... Jokaiselle planeetalle ja kuulle määrittyy syntymässä oma merkkinsä. Esimerkkinä vaan, mun nouseva merkki on neitsyt, aurinko on neitsyt, nuo loput vaakoja. Joskus näitä sai ilmaiseksi laatia ja lukea Astron sivuilta, se oli hauskaa hupia :) Nykyisin joutuu niistä maksamaan.

        Mutta se aurinkomerkkisi selviää ilmaiseksi ainakin täältä:
        https://www.astro.fi/astrologinen_kartta
        Klikkaa oikealla "transiittilista", ja sen jälkeen taas oikealla "Pikatulkinta".

        Kaikenlaista hömppää uteliaisuudesta ja tilaisuuden sattuessa lukeekaan! En ole koskaan perustanut horoskoopeista hölynpölyäkään, mutta nyt luin tekstin antamastasi osoitteesta. Tulos oli aika järkky; olen sen mukaan just niin erinomainen, kun kuvittelenkin! Jos olisin tiennyt, niin en ehkä olisi koskaan ollut niin alisuoriutuja, kun olen ollut! No, parempi myöhään, kun ei milloinkaan :D


    • Heikunkeikku

      Mun paras kaveri, sydänystävä, on joskus suorastaan ÄrrRRRRRrrrsyttävä, kun jo pienoisesta äänensävystäni tietää kysyä, että "mikäs nyt risoo?" tai "jätiksä nyt jotakin kertomatta" tai "älä viitti, kerro heti kaikki" tai muuta vastaavaa.
      Hän lukee minua kuin avointa kirjaa.
      Elikkä ystäväni tuntee parhaiten. Ei nyt paremmin, kuin minä itse, mutta kyllä läheltä liippaa. Hän on ainoa ihminen, jonka olen päästänyt niin lähelle ja oon todella onnenlikka, kun olen saanut ystäväkseni niin ainutlaatuisen ihmisen.
      Mitä muihin ihmisiin tulee, niin päällisin puolin voivat kertoa paikkansa pitäviäkin analyyseja minusta, mutta vain pikkuriikkisiä asioita. En ole koskaan tuntenut tarvetta kertoa tarkasti itsestäni muille. Tahdon pitää itsekkäästi itseni itselläni:)

    • Pirrepä

      Luulen tuntevani, muttei se vastaa aina sitä kuvaa jonka olen joskus saanut muilta.

      • Eiköhän me jo tällä ikää tunneta itsemme parhaiten.

        Mieheni. on sitä mieltä, että olen juuri sellainen kuin itsekin itseni miellän.

        Toisten luomaa kuvaa minästämme sekoittaa heidän omat kokemukset minästämme. Toisten omat asenteet ja oman minän polarisointi toisen minään.

        Yksinkertaisesti olen länsimaisen horroskoopin kuvailema rapu. Tai kiinalaisen horroskoopin villisika.


    • Minäkin uskon tuntevani itseni kaikkein parhaiten. Olen itse tietoinen heikkouksistani ja vahvuuksistani ja myös siitä miten olen muuttunut vuosien saatossa. Ainoastaan minä näen kokonaiskuvan itsestäni, muut näkevät vain heijastuksia kaleidoskoopissa tai kuin kuvan särkyneessä peilissä. Tosin muut voivat nähdä joitain tiettyjä piirteitä minussa selvemmin kuin minä itse, koska olen itse ehkä katsonut poispäin, pitänyt niitä vähäpätöisinä. Muut, läheisetkin, näkevät ja tuntevat minut oman filtterinsä läpi ja projektoiden omaa minäänsä ja asenteitaan minuun (kuten korppis jo sanoi).
      Horoskoopit ovat mielestäni hömppää ja ajanvietettä, oli ne minkämaalaisia tahansa.

      • Niinhän ne ovat varsinkin nämä viikko/kuukausi/vuosihorroskoopit, joilla ei ole mitään tekemistä vuosisataisen tähtien asentoihin perustuvan luonteen ennustamisen kanssa.

        Uskon sinun olevan juuri sellainen kuin olet, minun yritykset analysoida sinua olivat juuri niitä omaan itseeni polarisoivia kuvauksia joilla ei tietty ollut mitään tekemistä sinun oman minäsi kanssa.

        Trumppi on taas elementissään. Monta aloitusta ja kieltämättä ihan mielenkiintoisia aiheita ; )


    • Pallo.hukassa

      Jos lumiiukolta on muisti menny ja ilmassa lämpöasteita.

      • Mättäitä

        Et sitten osannut lukea aloituksen kysymystä, saatikka kirjoittaa siihen.
        Meilläpäin muuten sanottiin, että omakehu haisee.
        Ja sanottiin myös, että vaatimattomuus kaunistaa, ulkoinen?/sisäinen.


      • Pallo.hukassa
        Mättäitä kirjoitti:

        Et sitten osannut lukea aloituksen kysymystä, saatikka kirjoittaa siihen.
        Meilläpäin muuten sanottiin, että omakehu haisee.
        Ja sanottiin myös, että vaatimattomuus kaunistaa, ulkoinen?/sisäinen.

        Tottahan toki ymmärrän aloituksen, lumiukko ei haise, on vaatimaton ehkä kauniskin päältä, sisältä silkkoa. Typerä akkamainen aloitus miksi kertoisin jollekin toiselle fiktioolle voisin kertoa mitä haluan, joku oikeesti tuttu, läheinen en hänellekkään tarvitse kertoa.


      • Sitäeioleollenkaan

        Sun pallosi ei kommenttisi perusteella ole vain hukassa. Siksi aloitus kolahti niin kovaa.


    • mimmimum-..mi

      Tuo asia juuri ....että on asunut tässä nahassa jo pitkään ...ja uskoo tuntevansa itse itsensä tosi hyvin...Mutta onhan se hyvä kuulla myös jonkun muun suulla itsestä arvioita... eikä ne aina sovi siihen itse asettamaansa kaavaan...

    • Maoonmikäoon

      Luulisin tuntevani. Mutta ... Aikaisemmin, nuorempana ajattelin, että olisi jännittävää ja mielenkiintoista kun joku ulkopuolinen, vieras ihminen kertoisi millainen olen, esittäisi mielipiteensä minusta. Nyt niitä on tullut vuosien varrella erilaisilla tavoilla, sanallisilla ja sanattomilla viesteillä ja ne tuntuvat aina kolhaisuilta, kolauksilta itsetuntoon tai johonkin sellaiseen sisäsyntyiseen, joka on se oikea minä.

      Itseään ei opi tuntemaan, jos ei tee tutkimusmatkoja sisältöönsä toisten ihmisten sanomisten, arvioitten, arvostelujen ja mielipiteitten perusteella. Syvissä vesissä on uitu niitä kuunnellen ja miettien, onko niin vai onko ihan jotenkin muuten asiain laita. Tiedän itse millainen olen, mutta se on aivan toinen juttu millaisena muut minut näkevät. Joku yhdistelytoimenpide pitäisi tässä kohdassa varmaan toimittaa.

      Jostain olen napannut sanonnan: ihmistä ei voi osoittaa sormella. Sillä ihmisestä on näkyvissä yhtä vähän kuin jäävuoresta, josta näkyy vain sen huippu ja suurin osa on uppeluksissa ja näkymättömissä veden (kuoren) alla.

      • Heikunkeikku

        "Maoonmikäoon"
        Oikeastaan olen eri mieltä. Voi olla, että vähän ymmärsin väärin kirjoituksesi, mutta sen mukaan, mitä välähti, niin sanon, että kun kirjoitit "Itseään ei opi tuntemaan, jos ei tee tutkimusmatkoja sisältöönsä toisten ihmisten sanomisten, arvioitte, arvostelujen ja mielipiteitten perusteella."
        Toi edellinen niinku tökki.
        Mitä väliä on, mitä muut ajattelevat? Jos joku ajattelee, että toi on tommonen, niin eihän sen "tommosen" pitäisi luulla, että on juuri tommonen, jos tietää itse, että ei tommonen ole.
        Yhtenä esimerkkinä voisin sanoa, että nuorena ja vanhempanakin ja (en tiedä onko asia vieläkin niin), useat jotka minua eivät tunteneet, ajattelivat minun olevan yli-ylpeä, leuhka. Nuorena monet sanoivat jäkikäteen, kun olivat oikeasti oppineet tuntemaan, että olivat luulleet mua leuhkaksi. Pelkän ulkomuodon takia. Kukaanhan ei ulkomuodolleen voi mitään.
        Minusta ei voi (eikä saa) kysyä muilta, että minkälainen on, koska järjestään heidän vastauksensa menee mönkään. Jokaisen pitäisi itse tietää, minkälainen on ja pitäytyä siinä, sanoi kuka tahansa ja mitä tahansa. Siis jos on tyytyväinen omaan itseensä.


      • Maoonmikaoon, mä taas nyökkäilen. Ensinnäkin tuo loppu oli hieno, jäävuoresta. Kaikki näkyvä, teot ja mielipiteet, johtuu jostakin, joka usein ei ole näkyvillä.

        Oikeastaan tää oli vähän aloituksen pointtikin. Joskus ainakin ite reagoin tavalla, jota en voinut ite annalta arvata. Joskus saan kritiikkiä asioista joita en tunnista, mutta kun tarkkailen itseäni niin sieltähän se löytyy, jossain tietyssä tilanteessa.


      • Vaimitäperhanaa

        "Heikunkeikku" on ilmeisesti niiin heiluvainen tapaus ettei ehdi miettimään tarpeeksi asioitten laitoja. Tai niin tyytymätön ettei uskalla ottaa kritiikkiä vastaan. Etkö koskaan ole miettinyt miksi joku piti sinua leuhkana? Jos piti, siihen oli joku syy oli se sitten oikea, väärä tai oikein väärä. Minua ainakin kiinnostaisi kovasti miksi joku pitää minua sellaisena mitä en missään tapauksessa ole.

        Muitten ajatuksilla ei yleisesti ottaen ole väliä, mutta jos ajatus liippaa liki omaa rajaa, reviiriä, juttu muuttuu kiinnostavammaksi. Tosin; silloin kun kävin paljon tansseissa, joku tanssittaja sanoi minuakin leuhkaksi. Kuittasin naurulla ja myöntämällä koska sillä ei ollut mitään merkitystä, hän ei tuntenut minua enkä minä häntä. Jotta arvioilla omasta itsestä olisi jotain merkitystä, niitten pitää tulla sellaisten ihmisten suusta, jotka ovat omasta elinpiiristäni.

        Kun matkakaveri sanoi kerran syvällä rintaäänellä nimeni ja että hän oli ajatellut asiaani paljon ja hartaasti ja sen jälkeen kertoi, että miehet pelkäävät sinua, niin totisesti tahdoin tietää miksi. Osaan ilmeisesti tuoda hyvin esiin myös sen näkymättömän piilossa olevan puoleni Kuori kutsuu, sisin sysää ...


      • kylmätotuus

        Varmaankin tunnen itseni paremmin kuin kukaan muu.

        Itseni tuntemiseen ovat kyllä vaikuttaneet poikani, läheisten ystävieni ja ennen kaikkea jo edesmenneen siskoni huomiot minusta.
        Heidän hyvässä hengessä kertomansa mielipiteet ovat saaneet minut tekemään tutkimusmatkoja itseeni.
        Esiin on tullut sekä negatiivisia että positiivisia huomioita minusta. Kaikki ovat kuitenkin olleet tarpeellisia ja olen niistä kiitollinen.

        Rehellinen itsetutkiskelu antaa aina mahdollisuuden kasvaa ihmisenä.
        Pelkästään omaan subjektiiviseen ajatteluun perustuva minäkuva tuskin on totuudenmukainen.


      • kylmätotuus

    • Paras-hännän-nostaja

      Aina kun / jos kuulen määritelmiä itsestäni, olen äimän käkenä kuin pöydän alla, että mitä se puhuja horisee?
      Asiasta tarkemmin, vain minä tunnen itseni. Jokainen muu kuvittelee tuntevansa sen vähän minkä tuntee eli ovat sormi suussa, mitähän pitäisi ajatella kun kysymyksessä on meikä.

    • Mättäitä

      Ja taas tuli mieleen sanonta:"Kerro kenen seurassa liikut, sellainen olet.
      Tai näin:"Kerro, mitä luet, sellainen olet."

      • "Kerro kenen seurassa liikut, se kertoo sun kasvatuksesta"


      • Tavuviiva
        hmp.f kirjoitti:

        "Kerro kenen seurassa liikut, se kertoo sun kasvatuksesta"

        Tai oikeastaan se meni, että kenen kanssa kuljet, sellainen olet.
        Mutta, täydentäisitkös sun ajatusta. Kiinnostaisi.


      • No-mutta-tytöt-tytöt

        Ei se nyt mene ihan noin.
        Nuorenpana tunsin ja liikuin kaiken kattavien juoppojen, narkkareiden ja kriminaalien kanssa eikä minun silti ole tarvinnut alkaa päihdeongelmaiseksi tai tekemään rikoksia, olen ollut tavallinen kansalainen kaiken aikaa. He ovat tehneet sen puolestani (ja kantaneet seuraukset, tietenkin), että minä en ole jaotellut ihmisiä hyviin ja huonoihin. Sellaista paskalistaa ei ole olemassakaan. Olen pärjännyt ja pärjään kaikkien kanssa. Paitsi nyky-mamuihin ei ole kosketuspintaa.


      • Korppis11
        hmp.f kirjoitti:

        "Kerro kenen seurassa liikut, se kertoo sun kasvatuksesta"

        Me olemme Petzen kanssa saaneet ihan erilaisen kasvatuksen, kasvaneet aikuisuuteen eri kulttuurissa, eri maassa, eri vuosikymmenenä.

        Miten tuon nyt ottaisi ; ))


      • Pirrepä

        Aika monenlainen , jos lukemisistani on katsottavissa 😐 , jus lopetin Suleika avaa silmänsä -nimisen kirjan, ja seuraavaksi aattelin ottaa Petojen aika -nimisen opuksen, ja onhan niitä..., ai niin taisin poiketa aiheesta :).


      • Tavuviiva kirjoitti:

        Tai oikeastaan se meni, että kenen kanssa kuljet, sellainen olet.
        Mutta, täydentäisitkös sun ajatusta. Kiinnostaisi.

        Uskon että nuorena hakeutuu samanlaiseen seuraan kuin on tottunut kotoa. Vanhempana hakeutuu sellaiseen joka täydentää jotain meissä, tukkii koloa.


    • tunnenitseni

      Tunnen itsestäni huonot ja hyvät puolet,koska avioeroni jälkeen aloin miettimäännäin: olen jo aikuinen kahden lapsen äiti ja nyt kaikki vastuu meistä kolmesta on minun ja ns. puhuttelin itseäni ja sanoin,että muista aina olla rehellinen itsellesi ja muille.muistaa rakastaa lapsiasi ja jos heille sattuu jotain pahaa,niin ole mukana täydestä sydämestäsi heille vaikeissa asioissa ja tue heitä ja sano,että kyllä tästä selvitään hyvin. älä vaadi liikaa peruskoulua käyviltä lapsiltasi. Anna heille tilaa omille asioille,etkä vahdi heitä liikaa, luota lapsiin, he ovat terveitä ja pystyvät tekemään niin,kuin on sovittu.älä kadehdi muiden ihmisten elämää,vaan elä omaa elämääsi niin hyvin pystyt lapsesi huomioonottaen. ..Tällä periaatteella kävin työssä ja kasvatin lapseni ja tietysti en unohtanut omia menojani, pienille matkoille, ravintolaan , kyllähän äidillekin kuuluu rentoutushetkiä. Lapset lähtivät maailmalle 17 ja 23 vuotiana, yllätäen yhtäaikaa ja ovat pärjänneet todella hyvin ja muistavat äidin käyttämät metodit ,jotka ovat hyväksi havainneet. Mutta tästä minun ajattelutavasta eivät sisareni tykkää,mutta se ei minua edelleenkään haittaa minua, koska olen edelleen rehellinen itselleni ja muille, olen myös ns. totuuden torvi, sanon mitä ajattelen toisille ihmisille, oli se sitten hyvää tai pahaa. inhoan mielistelyä, en vaan voi, jos tiedän ,että joku on todellisuudessa tekee pahoja asioita omille lähisukulaisilleen, sekä muillekin. Lopuksi minulla on ongelma,kun harva ihminen tietää , että olen hyvä ihminen, annan vaikka paidan päältäni toiselle.

    • Luulen että itse tunnen ja tiedän itseni parhaiten. Se minkä muut näkevät minussa, on heidän aisteina luoma fiktio :).

    • Todennäköisesti itse tunnen parhaiten, hyvät ja huonot ja ajatukset ja teot ja varsinkin niiden motiivit. Ainakin niin kauan kun hallitsen tätä naista ja sen reviiriä.
      Tuntuisi jopa vähän omituiselta , että joku toinen tuntisi paremmin ja kiinnostaisiko se edes millainen muitten mielestä olen.
      Jokaisella on kuitenkin oma mielikuva minusta samoin kun minulla on oma mielikuvani ihmisistä lähelläni, mutta onko se koskaan oikea. Mene ja tiedä.

    • Ihan selevästi naisten ja nuorten miesten juttuja, tämmöset mietteet,tunnistaako itsensä.
      Eikai miehet tuollaisia edes ajattele.
      Ei nyt heti tule mieleen tilannetta, ettei ihteesä tuunistaisi.
      Onneksi muisti vielä sen verran pelaa.
      Kaikkien kaveri kun ei kannata olla, niin sen verran hyvä ihmistuntemusta harrastaa, että pyrkii olemaan sellaisten seurassa, joiden kanssa tulee toimeen.

      • Kantsistutustua

        Niinpä kuule. Siksikö nykyajan miehet ovat vähän niin kuin eksyksissä? Kun ei tiedä ja tunne itseään(kään) silloin ei voi ketään eikä mitään muutakaan.


    • 1eero

      Tunnen itseni omalla tavallani, sisäinen minäni miten hyvin pystyn hahmoittamaan oman minäni sen mukaan toimin, ulkoinen minäni toimii sen mukaan. Terve ihminen tuntee itsensä ei hän muuten pystyisi toimimaan.

    • vhimsh

      Oma elämä kai tekee kaikista ihmisistä kokemusasiantuntijoita, kui paljon tai vähän elämään kertyy toimintakykyä haittaavia tai vaurioittavia tekijöitä
      - sanosin vaan että tässä eloss eli vain ihmisen osan - minkä kohtalo antanut elettäväksi. Monelta osin tuskien ja kärsimysten taival - tietysti heikkona olo silleen hyvin häpeällä kuormitettua - lie oma valinta sekin, osallistuuko nykymenossakaan ihmiskunnan kärsimykseen vai juhliiko voittojaan voittajien joukossa
      - ?

    • Aamun mittaan olen seurannut erästä aloitusta.
      Miten tahansa, tähän asti aloituksessa on kirjoittanut vain yksi ja ainoa ihminen.
      Tuo totuus saisi herkän ihmisen surulliseksi.
      Koska minuakin tuo yksinäisyys pikkuisen vihlaisi.

      H.

    • viha-rakkaus-on-elämää

      Varmaan kaikki tuntee minut,
      itse tunnen parhaiten,
      olen rehellinen, oikeudenmukainen, kiltti, itsekäski tarvittaessa, hyväntahtoinen,
      antelias lähiomisia kohtaan,
      autan mielelläni kaikkia lähiomisia jopa taloudellisesti jos pyytävät apua,

      ilmeisesti olen täydellinen,
      vajavaisessa elämässäni,

      osaan rakastaa,
      osaan vihata vääryyttä,

      • Nyt tais löytyä lucia neito


      • Täyvellinen, näin kainuulaisittain ilmaistuna ; )


    • Uskon tuntevani itseni parhaiten. Ja viljelen edelleen mielelläni Ingmar Bergmanin roolihenkilön sanomaa: "kenestä tahansa voi sanoa melkein mitä tahansa ja aina se jotenkin paikkansa pitää". Meistä on moneksi, eikä itseään kannata hirttää edes omiin määritelmiin.

    • Vastaan itsekin omaan aloitukseeni. Uskon että muilla ihmisillä on raaempi kuva itsestäni kuin mulla. Mutta minä yksin tiedän mistä mikäkin johtuu. Siksi on helpompaa mun antaa itselleni anteeksi.

      • Minulla taitaa olla päin vastoin, hmp.f : muilla on parempi kuva minusta kuin minulla itselläni. En minä tahallani feikkaa, mutta olen huono kestämään epäsopua ympärilläni, enkä oikein jaksa uskoa, että siitä kukaan muukaan lopulta tykkää.
        Minäkin ymmärrän itseäni, mutta muut eivät välttämättä ymmärrä..))
        Eikä kai siitä voi ketään moittia ?


    • Mättäitä

      Jännää, että en uskaltaisi väittää noin vahvasti niinkuin moni, että tunnen itseni - no lisään täysin.
      Nosce te ipsum. Joo.
      Joskus oli ketju rooleista ja aika moni sanoi, että on rooleja. Ristiriita?
      Eikö itsensätuntija voisi vahvasti mennä kaiken samaan putkeen.
      Suruun reagointi: menetät jonkun läheisen ja ajattelet, että nyt aukeaa virrat ja kas löydät itsesi suuttuneena.
      Miksi sanotaan ole oma itsesi!???
      Sitten koen olevani vahva ja vastuuntuntoinen ja kun elämä antoi korvatillian, olinkin itkupilli.
      Minulla on luotettavia ustäviä, mutta luotin siihen, jota epäilin aina ja
      kas hän oli lahja, paras ymmärtäjä.
      Jos sitten siirtyisin omasta navasta yleistämään ja kysymään havainnoistani: Miksi niin monet ovat eksyksissä? Miksi niin usealle muulle tulee burn-out? Miksi jotkut loiventavat tuskaansa viinaksilla?
      Mitä on itsepetos? Sitäkö, että falskisti arvioi itsensä? Itsensä ylentäminen? Eikö koskaan ole mennyt matto jalkojen alta?
      Pyytäisin palaamaan lähtöruutuun. Otetaan revanssi.

      • Aikani kuluks näit katellut ja mitähän kysymykseen sanois.
        Ei ittiään oikeestaan perinpohjin tunne kun tuntu et monesti on ajatukset ja periaatteetkin muuttuneet kun uus juttu kouluttaa matkamiestä.
        Melkosta oppimista koko ajan ,ainoo mist voi varovaisen mieleipiteen esittää on se et jonkinlaisena selviytyjänä mä ittiäni pirän .
        Ainakin omasta mielestäni osaan katella kokonaisuut ja yhristää meneen ja tulevan valiten siit sen pienemmän pahan.


      • Tavuviiva
        koti-kiusattu kirjoitti:

        Aikani kuluks näit katellut ja mitähän kysymykseen sanois.
        Ei ittiään oikeestaan perinpohjin tunne kun tuntu et monesti on ajatukset ja periaatteetkin muuttuneet kun uus juttu kouluttaa matkamiestä.
        Melkosta oppimista koko ajan ,ainoo mist voi varovaisen mieleipiteen esittää on se et jonkinlaisena selviytyjänä mä ittiäni pirän .
        Ainakin omasta mielestäni osaan katella kokonaisuut ja yhristää meneen ja tulevan valiten siit sen pienemmän pahan.

        No tuossa on jotain luonnollista ja tuttua. Voin kompata.


      • koti-kiusattu kirjoitti:

        Aikani kuluks näit katellut ja mitähän kysymykseen sanois.
        Ei ittiään oikeestaan perinpohjin tunne kun tuntu et monesti on ajatukset ja periaatteetkin muuttuneet kun uus juttu kouluttaa matkamiestä.
        Melkosta oppimista koko ajan ,ainoo mist voi varovaisen mieleipiteen esittää on se et jonkinlaisena selviytyjänä mä ittiäni pirän .
        Ainakin omasta mielestäni osaan katella kokonaisuut ja yhristää meneen ja tulevan valiten siit sen pienemmän pahan.

        Tuo oli hieno, tietynlaista nöyryyttä elämää kohtaan.


    • bessie-

      Vähän vaikea sanoa, sillä eri ihmiset tuntevat minut eri tavalla ja sitten vielä kokevat jokainen omalla tavallaan. Itselläni taas ei ole koskaan ollut kiinnostusta pyrkiä johonkin syvällisempään itsetuntemukseen, en yksinkertaisesti näe sellaisessa mitään järkeä. Toki joskus, mutta hyvin hyvin harvoin yllätän itseni, mutta silloinkin jos sitä muille ihmettelen niin vastaus yleensä on että he taas olisivat yllättyneet mikäli olisin tehnyt/reagoinut toisin.
      Kuvittelisin ihmisten joiden kanssa olen paljon tekemisissä tuntevan minut yhtä hyvin kuin minä itsekin, ja joissakin asioissa paremminkin. Hieman vieraammat taas tuntevat huonommin. Niin tai näin, mitä väliä?

      • "Niin tai näin, mitä väliä" antaa kuvan ihmisestä jolla on vahva itsetuntemus.

        Ihmiset on erilaiset, eri jutut kiinnostaa. Mulle navan kaiveleminen on melkeinpä tapa, kuvittelen että se on tie kohti maailman ymmärtämystä, ja kohti mielenrauhaa. Päälle kahdenkympin ikäisenä tein paljon huonoja ratkaisuja, miehiä ja alkoholia, hain hyväksymistä enkä kestänyt omaa kuvaa itsestäni. Jos pitää mielenrauhaa etsiä, tämä on parempi.

        Mikä ettei olisin voinut valita pähkäilmättömänkin tien niin kuin sinä? Ei voi tietää millainen sitten olisin tässä vaiheessa.


      • bessie-
        hmp.f kirjoitti:

        "Niin tai näin, mitä väliä" antaa kuvan ihmisestä jolla on vahva itsetuntemus.

        Ihmiset on erilaiset, eri jutut kiinnostaa. Mulle navan kaiveleminen on melkeinpä tapa, kuvittelen että se on tie kohti maailman ymmärtämystä, ja kohti mielenrauhaa. Päälle kahdenkympin ikäisenä tein paljon huonoja ratkaisuja, miehiä ja alkoholia, hain hyväksymistä enkä kestänyt omaa kuvaa itsestäni. Jos pitää mielenrauhaa etsiä, tämä on parempi.

        Mikä ettei olisin voinut valita pähkäilmättömänkin tien niin kuin sinä? Ei voi tietää millainen sitten olisin tässä vaiheessa.

        Tiedä "vahvasta itsetuntemuksesta", minulle vain on itsestäänselvyys että "tunnen" itseni riittävän hyvin. Ei ole olemassa tervejärkiselle aikuiselle minälleni tuntemattomia motiiveja tai tunteita, en tosiaan edes ymmärrä mitä ihmettä pitäisi kaivella ja mistä ja miksi? Jos nyt vaikka jonkun nimeämiseen johtavan pikku oivalluksen tekisinkin (mitä suuresti epäilen), niin mitä minä sillä tekisin, turhaa sälää. Esimerkiksi, tunnenhan minä anatomiaanikin sen verran, että minulla on vähän yli 200 luuta ja hyvin riittää vaikka vain muutaman pystyn nimeämään.

        Mistä sinä päättelet, että minä olisi valinnut "pähkäilemättömän" tien?!


      • bessie- kirjoitti:

        Tiedä "vahvasta itsetuntemuksesta", minulle vain on itsestäänselvyys että "tunnen" itseni riittävän hyvin. Ei ole olemassa tervejärkiselle aikuiselle minälleni tuntemattomia motiiveja tai tunteita, en tosiaan edes ymmärrä mitä ihmettä pitäisi kaivella ja mistä ja miksi? Jos nyt vaikka jonkun nimeämiseen johtavan pikku oivalluksen tekisinkin (mitä suuresti epäilen), niin mitä minä sillä tekisin, turhaa sälää. Esimerkiksi, tunnenhan minä anatomiaanikin sen verran, että minulla on vähän yli 200 luuta ja hyvin riittää vaikka vain muutaman pystyn nimeämään.

        Mistä sinä päättelet, että minä olisi valinnut "pähkäilemättömän" tien?!

        Tuohon viimeiseen kysymykseen, kirjoitit ylempänä että "Itselläni taas ei ole koskaan ollut kiinnostusta pyrkiä johonkin syvällisempään itsetuntemukseen, en yksinkertaisesti näe sellaisessa mitään järkeä." Siitä vedin johtopäätöksen että et pähkäile. Tämä sun edellisen viestin "en tosiaan edes ymmärrä mitä ihmettä pitäisi kaivella ja mistä ja miksi?" vain vahvistaa sitä tunnetta, mutta korjaat varmaan jos tajusin väärin?

        Ite koetin tarjota sulle vastauksen tuohon, miksi jollain voi olla tarve kaivella. Ollaan kaikki erilaisia, ja sun tapa on varmaan hyvä, en mä sitä ollut kritisoimassa. Mutta elettyä elämää ei pääse pakoon, eikä varmaan luonnettaan tai kasvatustaankaan. Toisaalta tässä iässä ollaan varmaan kasvatettu itseämme enemmän kuin kukaan vanhemman roolissa koskaan.


      • hmp.f kirjoitti:

        Tuohon viimeiseen kysymykseen, kirjoitit ylempänä että "Itselläni taas ei ole koskaan ollut kiinnostusta pyrkiä johonkin syvällisempään itsetuntemukseen, en yksinkertaisesti näe sellaisessa mitään järkeä." Siitä vedin johtopäätöksen että et pähkäile. Tämä sun edellisen viestin "en tosiaan edes ymmärrä mitä ihmettä pitäisi kaivella ja mistä ja miksi?" vain vahvistaa sitä tunnetta, mutta korjaat varmaan jos tajusin väärin?

        Ite koetin tarjota sulle vastauksen tuohon, miksi jollain voi olla tarve kaivella. Ollaan kaikki erilaisia, ja sun tapa on varmaan hyvä, en mä sitä ollut kritisoimassa. Mutta elettyä elämää ei pääse pakoon, eikä varmaan luonnettaan tai kasvatustaankaan. Toisaalta tässä iässä ollaan varmaan kasvatettu itseämme enemmän kuin kukaan vanhemman roolissa koskaan.

        "humps"

        Aloitus on yli 30-50.
        Eli loppuun kaluttu.
        -
        bessie, lopeta jo.

        H.


      • hmp.f
        hunksz kirjoitti:

        "humps"

        Aloitus on yli 30-50.
        Eli loppuun kaluttu.
        -
        bessie, lopeta jo.

        H.

        "Koska sinulla ei ollut asiaakaan, halusit vain huomiota minun ja bessien jaloissa."

        pikku-h.

        Onko sulla joku lirkku-kiintiö? Niinku kolmet lirkut päivässä, loput on *tömps*.


      • bessie-
        hmp.f kirjoitti:

        Tuohon viimeiseen kysymykseen, kirjoitit ylempänä että "Itselläni taas ei ole koskaan ollut kiinnostusta pyrkiä johonkin syvällisempään itsetuntemukseen, en yksinkertaisesti näe sellaisessa mitään järkeä." Siitä vedin johtopäätöksen että et pähkäile. Tämä sun edellisen viestin "en tosiaan edes ymmärrä mitä ihmettä pitäisi kaivella ja mistä ja miksi?" vain vahvistaa sitä tunnetta, mutta korjaat varmaan jos tajusin väärin?

        Ite koetin tarjota sulle vastauksen tuohon, miksi jollain voi olla tarve kaivella. Ollaan kaikki erilaisia, ja sun tapa on varmaan hyvä, en mä sitä ollut kritisoimassa. Mutta elettyä elämää ei pääse pakoon, eikä varmaan luonnettaan tai kasvatustaankaan. Toisaalta tässä iässä ollaan varmaan kasvatettu itseämme enemmän kuin kukaan vanhemman roolissa koskaan.

        No juu, pähkäily ei ehkä ole paras mahdollinen sana kuvaamaan minulle luontaista tapaa sen kummemmin erikseen ajattelematta, sanoisinko 'vauhdissa', tarkastella asioita useammalta kantilta, arvioida vaikutuksia ja pyrkiä valitsemaan siten että lopputulema on kaikkien eri osapuolien kannalta paras mahdollinen. "Pähkäily" kuulostaa minun korviini turhan hapuilevalta, hitaalta ja päämäärättömältä. Omaksi ilokseni toki saatan pähkäillä sellaisissa asioissa joiden vaikutukset (mikäli niitä edes on), koskevat vain minua.

        "Kritisoiminen" puolin tai toisin ei käväissyt mielessänikään.

        Elettyä elämää en itse edes haluaisi päästä pakoon, mutta jos kellä tarvis on niin kaipa se mahdollista olisi, joskaan ei helppoa?
        Kasvatus kai on osa sitä elettyä elämää? Kansakoulussa opettaja yritti minua kasvattaa (jumalaan uskovaksi) raukkamaisesti kiusaamalla ja pyrkimällä nujertamaan, ei tajunnut luonnettani vaan tarkoittamattaan vahvisti entisestään.


    • tööttt

      Joillekin ongelmia ainoastaan syntyy jo viinaa ei ole
      - hyi sitäkin ihmissotkujen heelvettiä
      - meille muille - miten irrotella niitä kylänkuuluja kehoon tökittyjä pistimiä, uskovaisuuden nimissä tökittyjä ja saada varat riittämään kun potee voimattomuutta
      vanhoilla päivillään eikä pääse koskaan irti kaikista niistä rökäleitten aiheuttamista sotkuista - en tunne ainuttakaan kirjoittelijaa palstalta -
      silleen silkalta ivalta ja pelkältä pilkalta kuulostaa toi kysymyksen asettelu
      - ei siinäkään mitään uutta.

    • eppu2

      Itsetuntemus on haastava laji. Sitäkin voi oppia. Kohtaamaalla senkin, minkä haluaisi laittaa syrjään.
      Olemme toistemme peilejä.
      Kanssaihmiset näkevät meidät omien odotustensa kautta. Jokainen katsoo toista ihmistä omista lähtökohdistaan.
      Tänä aikana se on selvästi tullut esiin.
      Näemmekö me toisessa sitä, mitä haluaisimme nähdä?
      Kätkemmekö me omimmat tunteemme ja silti odotamme, että tuo toinen näkisi minut, niinkuin itse näen?

      • Tavuviiva

        EPPU2 "Olemme toistemme peilejä" Siis tuota heijastumista ja heijastamista mietin minäkin. Olemmeko mitään ilman muita?
        Mutta emmehän aina halua esim. kaikkia tunteitakaan näyttää.
        Emme halua, että kaikki osaavat täysin lukea meitä. Ystävät ovat poikkeus.
        Yksinkertainen esimerkki, jos ihminen ihastuu, niin ei oitis halua näyttää kuinka lääpällään on, koska on epävarmaa, piittaako toinen lainkaan.


      • eppu2
        Tavuviiva kirjoitti:

        EPPU2 "Olemme toistemme peilejä" Siis tuota heijastumista ja heijastamista mietin minäkin. Olemmeko mitään ilman muita?
        Mutta emmehän aina halua esim. kaikkia tunteitakaan näyttää.
        Emme halua, että kaikki osaavat täysin lukea meitä. Ystävät ovat poikkeus.
        Yksinkertainen esimerkki, jos ihminen ihastuu, niin ei oitis halua näyttää kuinka lääpällään on, koska on epävarmaa, piittaako toinen lainkaan.

        Mielestäni me peilaamme omaa olemustamme toisistamme. Kuka olisi mitään yksin maailmassa?
        Pelko siitä toisen reagoinnista saa meidät vaikenemaan. Olemme haavoittuvaisia, itsetuntemus lisää itseluottamusta, emmekä haavoitu niin helposti, kun alamme ymmärtää omaa ja toisten ajattelua.
        Eli se ajattelu on yleensä aika samanlaista, pelot kumpuavat samansuuntaisista ajatuksista.


    • rh-äiti

      Mun mielestä peilikuvaan vertaaminen on esineellistämistä
      - vanha sannta ennenvanhaan peilitkin ol parempia, sanoo kohtelias virkailija
      jo ikääntyneelle, toka juttu - jos oot ollu kiusaamisen uhrina pitempään tai lapsesi, joka kysyy -miks toiset opet sanoo mua Rasputinin pojjaksi tai tytöksi - sisareksi, tai vaimoksi
      kouluun yhteydenotto kertoo että zingiskaani-porukat vaan välillä riehuu missä lessutkin kun luulevaisia heitetään saatanan haltuun - monille se merkitsee todella kin sadan vuoden yksinäisyyttä, terveyden tuhontaa, silkkaa raakaa väkivaltaa
      ja rääviä riistoa - kun opettajainhuoneessa joskus akkavalta halusi pistää kaiken tohjoksi jonkun elosta - he todella niin tekivät - ja tietotekniikan avulla örvelöivät nuoret tekivät silkkaa vahinkoa niin yksityisille, kuin liikkeille, pankeille kuin eri yritysten henkilöstölle - monille vakavin seurauksin - ei silloin edes riitä anteeksipyynnöt - ja ystävyyttä ei synny ainakaan minun taholtani ikinä
      - sen jälkeen kun kylällä riehuvat huumelötköt ruiskutteli vieraan veriryhmän verta panttivangiksi ottamansa poikani suoniin, jolle myöhemmin kehittyi vaikea rh-immunisatio, jonka johdosta tyhjennettin kaikki oma veri pois, kahdeksan litraa uutta verta suoniin - alkoi seuraavan lahkon harrastama painostus - nyt iski Jehovat
      - ei ole ihmisen asia kysellä, mitä Luoja on määrännyt ihmisverestä ja sen käytöstä
      eikä ihmiset saa päättää kenenkään elämänpituudesta - ei liioin elämänlaadusta
      - ellei sekään ole edes äitien asia - kenen sitten?
      Kaikki nekin perkellen Rasputinit mun puolesta painukoon helevitin kuuseen.
      Jo edesmenneistä opettajsta vanhat kollegat ilkamoiden sanovat että no ei voi mitään
      - hän oli mikä oli - yhteisissä reissuissa ja riennoissa ja meidänkaikkien ikioma seksilelumme. Sepä siitäkin demokratiasta ja sosiaalidemokratiasta.
      Ja kiusaamiselle edelleenkin stoppia ynnä henkiselle pahonvoinnille.

      • eppu2

        Se, kun sanotaan, että peilaamme omaa olemustamme toisistamme, ei tarkoita mitään konkreettista peilikuvaa, ei sillä ole mitään tekemistä esineellistämisen kanssa.
        Asia on psykologinen.
        No en kyllä paljon mitään ymmärtänyt kommentistasi, valitettavasti.
        Omaa tyhmyyttä kai.


      • Jotainonjäänytväliin

        Hän todellakin 'kuulostaa' sellaiselta, jolle elämä on liian vaikeaa vain siitä syystä, että sen itse tekee sellaiseksi. Eli käsittämättömäksi sotkuksi juuri niin kuin tekstinsäkin.


    • tööttt

      ihmiset joka tapaukseea tarvitseva aina tarvisevat peiliä ,
      - kun haluavat luoda jotain määrätynlaista
      ilman esm huvipuistojen vääristäviä, joilla koomisia hahmoja saa aikaan
      - taiteenkin tehtävä on luoda toisenlaisia todellisuuksia, mitä tavallinen arki
      - se jokin henkinen ulottuvuus, mikä voi irroittaa ihmismieliä kokemaan, näkemään ja
      kuulemaan, tuntemaan muutakin kuin painostusta, ahdistusta, pois siitä raadollisuudesta ja raakuudesta, mitä pahimmillaan ihmiskunta edustaa
      kaiken kaupallisuudessa.
      - taidetta ja ihmisten luomisvoimaa - joillekin se on uskontojen kaltaista totuuden etsimistä - kuoroissa ei pahemmin sooloilla koska tärkein asia on kontrapunkti - kaiku tai sointu - eri asia on soolot
      - raivostuin kerran perusteellisesti yhden seurakunnan kuoroharjoituksissa kun
      harjoittelimme jotain tilaisuutta varten - kesken kaiken sisälle ulkoa pakkasesta hiipi vammainen resuinen mies, kaivoi pilsneripullon takkinsa taskusta ja sanoi- minä vain kuuntelisin kun laulatte niin kauniisti - ylväät sliipatut kuorolaiset paasaamaan,
      etkö kurja häpeä kun me laulamme jumalasta ja Jeesuksesta, tommoisena rohjakkeena tuut häiritsemään - sanoin että nyt minullekin riitti uskovaisuutenne ja ylevyytenne - kiitos ja hyvästi - ette edes koskaan nähneet Jeesuksen kasvoja, kärsivää lähimmäistä - vain oma ylevyytenne oli teille tärkeää.
      Sekin ihmissielun hinta- verellä maksettu.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen

      "Y­lei­ses­sä tie­dos­sa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki
      Maailman menoa
      197
      6008
    2. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      144
      2827
    3. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      44
      2297
    4. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      93
      2049
    5. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      238
      2011
    6. Mitkä on ne arvot?

      Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu
      Sinkut
      229
      1395
    7. Missä näit kaivattusi

      ekaa kertaa?
      Ikävä
      77
      1362
    8. Naton korkein sotilasjohtaja: Meidän on iskettävä ensin

      Olen täysin samaa mieltä ja nämä iskut pitäisi olla jo suunniteltu ja tuhota käytännössä kaikki venäjän hyökkäysmateriaa
      Maailman menoa
      297
      1353
    9. Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."

      Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää
      Tanssii tähtien kanssa
      13
      1297
    10. Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.

      Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j
      Kajaani
      6
      1226
    Aihe