Kivullakin on monet kasvot!

eppu2

Kipuaistimuksen kulku tunnetaan, kun hermopäätteet aistivat kivun, siitä se loikkaa selkäytimen kautta aivojen kuorikerrokseen, missä se tulkitaan.
Silti me tunnemme kivun epämiellyttävyyden ja kärsimyksen erilailla.
Puhutaan kipukynnyksestä.
Kroonista kipua sairastavat puhuvat kipuun tottumisesta, sen kanssa toimeen tulemisesta.
Minä kuvittelin kipukynnykseni korkeammaksi, kun se onkaan.
Se kävi selväksi eräässä tutkimuksessa, jossa ´´kiljuin ja kiroilin´´ kun teki pirullista suorastaan.
Samat keinotkaan kivun hallitsemiseksi eivät toimi kaikilla, kokemus on yksilöllinen, mutta aina kokojalleen tosi.

72

354

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Olisiko sinulla jotain toistakin tarinaa?
      Tämä on liian ilmi-selvästi synnytetty.

      H.

      • eppu2

        On se ilimoja pidellyt, juu.


      • Ohi-sillä-vippaa

        Hunkkis yritti iskeä kipu-h e r m o o n.


    • Kipukipu

      Niinhän se kipukin synnytetään!

    • Olen tottunut kipuun, voi sanoa. Syksyn koleus toi takaisin jo kesällä pois kadonneet selkäkivut.

      Olen antanut itselleni luvan elää selkäkipujeni kanssa sovinnossa. Taistelin hampaaat irvissä paranemiseni puolesta. Kun keskustelin syyskuussa otettujen röngtenkuvieni jälkeen lääkärin kanssa puhelimessa, hän masensi minut sanomalla kun kysyin uutta röntgenkuvausta kolmen kuukauden kuluttua....mitään ei enää tehdä.

      Se sai minut luovuttamaan, mutta ei hätää on yksityinen sektori ja ennen matkalle lähtöäni tutkitutan itseni spesialistilla.

      • eppu2

        Kun ikää tulee syksyinen kosteus, viima ja kylmyys ottavat herkemmin, kuin ennen. Varsinkin, jos on ennestään jotain kremppaa, niinkuin Sinullakin on sen loukkaantumisesi jäljiltä.
        Ei kanna luovuttaa, kyllä kaikki kivet kannattaa kääntää ensin.


      • Tavuviiva

        Voisitko selkäkipuasi helpottaa uinnilla tai fysioterapeutin antamilla simppeleillä vesijumppaliikkeillä. Ne muut tukilihakset kannattaisi pitää kunnossa. Varsinkin kun tulee nämä jäiset kelit ja maa ei ole niin tasaista kävellä, joutuu jännittämään liikaa ja lihakset kipeytyy.
        Yritä pyytää apua (=vaadi) terveyskeskuksesta.


      • korppis11
        Tavuviiva kirjoitti:

        Voisitko selkäkipuasi helpottaa uinnilla tai fysioterapeutin antamilla simppeleillä vesijumppaliikkeillä. Ne muut tukilihakset kannattaisi pitää kunnossa. Varsinkin kun tulee nämä jäiset kelit ja maa ei ole niin tasaista kävellä, joutuu jännittämään liikaa ja lihakset kipeytyy.
        Yritä pyytää apua (=vaadi) terveyskeskuksesta.

        Olen ollut kahden fysioterapeutin hoidossa. On voimisteluohjelma ja nastat kengänpohjissa. En tykkää Kajaanin Kaukaveden uimahallista. Liian suureellinen oli sopivan pieni. Laitan nämä kolotukset kylmän piikkiin. Eihän minua koko ajan kipu vaivaa. Noustessa ylös istuma-asennosta tai kävelylenkin- tai työsuorituksen jälkeen. Nukun hyvin ja pääsääntöisesti elän hyvin 😄


      • korppis11
        korppis11 kirjoitti:

        Olen ollut kahden fysioterapeutin hoidossa. On voimisteluohjelma ja nastat kengänpohjissa. En tykkää Kajaanin Kaukaveden uimahallista. Liian suureellinen oli sopivan pieni. Laitan nämä kolotukset kylmän piikkiin. Eihän minua koko ajan kipu vaivaa. Noustessa ylös istuma-asennosta tai kävelylenkin- tai työsuorituksen jälkeen. Nukun hyvin ja pääsääntöisesti elän hyvin 😄

        Korjaus.....Vanha uimahalli oli sopivan pieni😌


      • eppu2
        korppis11 kirjoitti:

        Olen ollut kahden fysioterapeutin hoidossa. On voimisteluohjelma ja nastat kengänpohjissa. En tykkää Kajaanin Kaukaveden uimahallista. Liian suureellinen oli sopivan pieni. Laitan nämä kolotukset kylmän piikkiin. Eihän minua koko ajan kipu vaivaa. Noustessa ylös istuma-asennosta tai kävelylenkin- tai työsuorituksen jälkeen. Nukun hyvin ja pääsääntöisesti elän hyvin 😄

        Mulla on sellainen lampaantalja, kun koipea kolottaa, kiedon sen siihen, on mukava.


      • kylmätotuus
        korppis11 kirjoitti:

        Olen ollut kahden fysioterapeutin hoidossa. On voimisteluohjelma ja nastat kengänpohjissa. En tykkää Kajaanin Kaukaveden uimahallista. Liian suureellinen oli sopivan pieni. Laitan nämä kolotukset kylmän piikkiin. Eihän minua koko ajan kipu vaivaa. Noustessa ylös istuma-asennosta tai kävelylenkin- tai työsuorituksen jälkeen. Nukun hyvin ja pääsääntöisesti elän hyvin 😄

        Jumppaohjelmat ja niiden hyödyt saattavat näkyä vasta vuodenkin kuluttua.

        Vesijumppa on yksi parhaista tavoista hoitaa kipuilevaa selkää.
        Jos uimahallin miellyttävyys on tärkeämpi tekijä kuin kuntoutumisesi, niin se on sinun valintasi.

        Ei vaivasi taida kovinkaan rajoittaa elämääsi, jos selässä tuntuu kipua vain mainitsemissasi tilanteissa.

        Uskallan epäillä, ettei yksityislääkärikään saa selkääsi haluamaasi kuntoon, jos et itse sitä kuntouta.

        Minun selkäni on paljon paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten.
        Silloin sain hyvin yksinkertaiset jumppaohjeet terkkarin fysioterapeutilta, joita olen tehnyt lähes päivittäin.

        Kipunipsauksia tuntuu, mutta en jaksa ruikuttaa.


    • mimmimum-..mi

      Ainakin itsestä tuntuu siltä....etten ole kipuherkkä....ennen kun migreeni vaivasi sitä niinkuin tottui siihen.....että päätä särkee ja pahoin voi... Ystäväni on oikein kipuherkkä...aivan pienistä kivuistakin....kerran sanoin hänelle että minulla on korkea kipukynnys.... hän vähän suutahti ja sanoi etten ole kokenut todellista kipua...
      On siinä eroa tuossa kivun kokemisessa...

      • eppu2

        Yksilöllinen kivun aistimuksen tunne on jokaisella omanlainen.
        Aamupäivällä siivosin hyllyjä ja käteeni osui vihkonen, 40 hunaja-javiinietikkavinkkiä.
        Sitä siinä lueskelin, yksi oli, että ota 2 teelusikallista hunajaa joka ateria yhteydessä migreenin ehkäisemiseksi ja kohtaus on alkamassa oto heti teelusikallinen hunajaa.
        En tiedä tehoaako.


      • Tavuviiva

        Poden myös ajoittain migreeniä; valot, parfyymipommit, hajut, ruokailurytmin muutos jne. - ja sirkkelisirkus on vslmis. Glotamin auttaa mua. Täsmälääkkeet ei, tulee vesipäämäinen olo. Kuukävelijä.
        Päälle kymppisenä alkoi ja siihen asperinia. Näkökenttä meni; kurkku puutui, ei pystynyt puhumaan ja ykäilyä. Ei ollut kivaa ei.
        Mutta nykyisin loivia, joskin välillä tiuhaankin. Sanonkin niitä minimigreeneiksi, menevät pian ohi. Mutta jälkeenpäin tulee raskas olo - kuin olisi tehnyt 10 km:n lenkin.
        Jonkin tutkimuksen mukaan tuhoaa aivosoluja. Mutta niitähn tehtaillaan uusia tuoreita tilalle??


      • eppu2
        Tavuviiva kirjoitti:

        Poden myös ajoittain migreeniä; valot, parfyymipommit, hajut, ruokailurytmin muutos jne. - ja sirkkelisirkus on vslmis. Glotamin auttaa mua. Täsmälääkkeet ei, tulee vesipäämäinen olo. Kuukävelijä.
        Päälle kymppisenä alkoi ja siihen asperinia. Näkökenttä meni; kurkku puutui, ei pystynyt puhumaan ja ykäilyä. Ei ollut kivaa ei.
        Mutta nykyisin loivia, joskin välillä tiuhaankin. Sanonkin niitä minimigreeneiksi, menevät pian ohi. Mutta jälkeenpäin tulee raskas olo - kuin olisi tehnyt 10 km:n lenkin.
        Jonkin tutkimuksen mukaan tuhoaa aivosoluja. Mutta niitähn tehtaillaan uusia tuoreita tilalle??

        Parikymppisenä sain kamalia migreenikohtauksia. Kunnes sitten lopetin e-pillerit. Kohtauksia tuli enää muutama loppuivat kokonaan. Sen koommin ei ole migreeniä ollut.
        Joten tiedän miten karmeita ne voi olla.


      • mimmimum-..mi

        Tuosta ystäväni kipuherkkyydestä vielä....hänelle tulee aivankuin pieniä sähköiskuja....sen huomaa hyvin jos tietää....aivastuskin jo tekee kipeää....
        Sellaiseen hermo"nytkähdykseen" joskus herään itsekin....vaikka tosi harvoin...


    • tööttt

      Tolla Alibi-lehden sivustolla poliisi toteaa että jokaiknen kerjuukuppi on laiton
      - koski kyllä vähän eri asiaa, romaniankerjäläisiä vaikkapa - mitä on köyhien elämä rikollisliigojen armoilla - lapset mukaan lukien. Kansainväliset järjestäytyneet organisaatiot. Ei ole köyhän keho sen enempi tunnottomuutta edustava kuin varakkaimpienkaan. Itse kuulun kyllä noihin jynks-olioihin, vähän jäätävää ällin- tai älyttömyyden sekotusta, aika harvoin mtään kipulääkkeitä käytän, kivunlievitys yleensä vaikka toisin keinoin, jääpussi, kylmä suihku, lämmin huivi paukahtelevaan rutisevaan niskaan, nilkkaan, polveen tms.
      Suomalaisuuteen ilmiselvästi kuuluu joku semmottinen ajattelu että luu-janivelvammmat,hammasvammat ja tapaturmat edustaa jotain hervotonta hermottomuutta - totta myös että kritisointini lie yliöveriä kriittisyydessään,
      - mutta toiseen ääripäähän mentäessä hoitamattomassa kivussa ja kärsimykses osana on kipushokki ja sekavuus äärimmäisyysilmiöineen - verikin on elävää kehon kudosta - senkään vuodatus uskontoja ja sen tekstejä imitoimalla poista ikinä
      maailman kärsimysongelmaa.
      Hyvä että naisia saadaan vähän heräilemään tonkin iankaikkisen teeman puitteilta - ja sitä kautta pois nyrkin ja hellan välistä.

      • eppu2

        Juu, ei se köyhyys tai rikkaus kivun laatuun sinänsä vaikuta. Mutta tosiasia varmaankin on, että varakkaampi pystyy hankkimaan nopeasti parhainta saatavilla olevaa hoitoa.
        Kyllä noita lääkkeettömiä mainitsemasia hoitoja käytetään yleisesti. Sellainenkin tuli mieleen, että esim. kipeään polveen kääritään kaalinlehti. En ole kokeillut.
        Piharatamon (rautalehti) lehdellä olen verenvuotoa tyrehdyttänyt, se toimii.


    • Kivun kestää, kun tietää sen menevän ohi, vaikkapa migreenin, josta vuosia viikottain kärsin. Ah sitä autuutta, kun kohtaus oli mennyt menojaan.
      Tämä jokapäiväinen jäytävä kipu on toista, se tulee aina vaan ja tiedän sen pikkuhiljaa pahenevan.
      Joskus on pakko ottaa pilleri, vaikkapa saadakseen nukkua.

      Mutta elämä on mukavaa ja liikuntaa pystyn harrastamaan, siitä iloitsen.

      • eppu2

        Nykyäänhän kai lääkäritkin määrää liikuntaa.
        Täässä iässä huomaa, jos on pitkään samassa asennossa, ettei käynnisty enää niinkuin nuorempana.
        Luin jostain, että tulehduskipulääkkeittein haittavaikutukset saattavat tulla voimakkaampina vanhemmilla ihmisillä. Siksi suositellaan parasetamolia.
        Ei sekään joka kipuun tehoa.


    • tööttt

      Lainaan yhtä tekstiä , UT, Paavalln kirj. - hänessä me olemme, liikumme ja elämme jne - siksi vähän kammoan noita uskontojen"jyväoppeja - että kaikki kokisivat ja näkisivät ihmiset vähän suurempina ilmiöinä kuin Jyvälle asetettuina ammuttavina tai kaikenmaailman kanojen ruokana - viinaksetkaan eivät verta ole eikä leipäkään kenenkään ruumis ja keho - uskonnoissa paljon hehkutetaan kärsimyksen jalostavaa vaikutusta - ja kotinkantit, minun mielestä
      - jalostua taitaa enempi nuo kaikki lääke- ja viinakauppojen pullaeukot ja -ukot.

    • En tunne kuin rumat kasvot kun kivusta puhutaan ,koskaan se ei ollut lempeästi hymyilevänä paikalla ,aina se irvisti keltaisin rotanhampain ,valmiina järsimään.

      • eppu2

        En kyllä yhtään tiedä mistä puhut ja kuka on se.
        Vai mahdatko ajatella sellaista, että kipu voi vääristää kasvot rumaksi ja tehdä niin vihaiseksi, että on valmis järsimään mitä vaan?


      • eppu2 kirjoitti:

        En kyllä yhtään tiedä mistä puhut ja kuka on se.
        Vai mahdatko ajatella sellaista, että kipu voi vääristää kasvot rumaksi ja tehdä niin vihaiseksi, että on valmis järsimään mitä vaan?

        Aloituksessa puhuttiin kivun kasvoista .
        Vastasin miten olen kivun nähnyt , älkää puhuko minulle kipuklinikoista eikä siitä miten sitä hoidetaan hyvin.
        kivunlievitystä anovaa syylistetään huolella ,sinusta tulee narkkari ,tokaisu kaikuu vieläkin mielessäni.
        mitä helvetin väliä ilman toivoa olevalla ihmisellä on siinä että kuoleeko riippuvaisena vai toivottomana jatkuvan tuskan piinaamana .
        Kivun kasvot on edelleen rumat .


      • eppu2
        koti-kiusattu kirjoitti:

        Aloituksessa puhuttiin kivun kasvoista .
        Vastasin miten olen kivun nähnyt , älkää puhuko minulle kipuklinikoista eikä siitä miten sitä hoidetaan hyvin.
        kivunlievitystä anovaa syylistetään huolella ,sinusta tulee narkkari ,tokaisu kaikuu vieläkin mielessäni.
        mitä helvetin väliä ilman toivoa olevalla ihmisellä on siinä että kuoleeko riippuvaisena vai toivottomana jatkuvan tuskan piinaamana .
        Kivun kasvot on edelleen rumat .

        Tuohon törmäsin jo työvuosina, työkaverien kanssa, kun todettiin myös monta kertaa, että mitä helvetin väliä tuleeko riippuvaiseksi, kun ´´toinen jalka on haudassa ja toinen sen partaalla´´, kun vaan kivut lievittyy.
        Kovin oli yksisilmäistä katsantokanta.
        Maailma on täynnään kaikenmaailman pykäliä, vaikka maalaisjärjellä monessa kohtaa tulisi parempi lopputulema.
        Käsittääkseni asiat ovat alkaneet mennä parempaan suuntaan. Ymmärrys on lisääntynyt. Tosin varmaan vielä paljon on työtä tehtävänä.


      • kylmätotuus
        koti-kiusattu kirjoitti:

        Aloituksessa puhuttiin kivun kasvoista .
        Vastasin miten olen kivun nähnyt , älkää puhuko minulle kipuklinikoista eikä siitä miten sitä hoidetaan hyvin.
        kivunlievitystä anovaa syylistetään huolella ,sinusta tulee narkkari ,tokaisu kaikuu vieläkin mielessäni.
        mitä helvetin väliä ilman toivoa olevalla ihmisellä on siinä että kuoleeko riippuvaisena vai toivottomana jatkuvan tuskan piinaamana .
        Kivun kasvot on edelleen rumat .

        Oletan, että kirjoitat jatkuvasta, sietämättömästä kivusta ja kuolevan potilaan kärsimyksestä.

        Olin syöpää sairastavan siskoni saattohoitajana joitakin vuosia sitten ja näin, mitä todellinen kipu pahimmillaan on.

        Vaikka hän saikin kipuihinsa vahvoja opioideja, ne toivat vain parin tunnin helpotuksen hänen oloonsa.
        Hoitava lääkäri ei pihtaillut lääkityksessä, vaan teki kaikkensa vähentääkseen siskoni kärsimyksiä. Mitkään lääkkeet eivät vaan vieneet kipua pois.

        Vasta kuolema vapautti hänet lopullisesti kivuista.

        Siskoni kohdalla ei voida puhua " arvokkaasta tai hyvästä kuolemasta".

        Pienistä kolotuksista ei kannata kitistä. Ehkäpä muistan sen, kun seuraavan kerran jostain kohtaa nipistää.


      • eppu2
        kylmätotuus kirjoitti:

        Oletan, että kirjoitat jatkuvasta, sietämättömästä kivusta ja kuolevan potilaan kärsimyksestä.

        Olin syöpää sairastavan siskoni saattohoitajana joitakin vuosia sitten ja näin, mitä todellinen kipu pahimmillaan on.

        Vaikka hän saikin kipuihinsa vahvoja opioideja, ne toivat vain parin tunnin helpotuksen hänen oloonsa.
        Hoitava lääkäri ei pihtaillut lääkityksessä, vaan teki kaikkensa vähentääkseen siskoni kärsimyksiä. Mitkään lääkkeet eivät vaan vieneet kipua pois.

        Vasta kuolema vapautti hänet lopullisesti kivuista.

        Siskoni kohdalla ei voida puhua " arvokkaasta tai hyvästä kuolemasta".

        Pienistä kolotuksista ei kannata kitistä. Ehkäpä muistan sen, kun seuraavan kerran jostain kohtaa nipistää.

        Sisareni myös kuoli syöpään.
        Hän oli levollinen koko ajan ja sanoi, ettei ole kipuja, vaikka oli hyvin kipuherkkä ihminen.
        Sai varmaankin hyvää kivunhoitoa. En tullut kysyneeksi, koska asia näytti olevan kunnossa.


      • kylmätotuus
        eppu2 kirjoitti:

        Sisareni myös kuoli syöpään.
        Hän oli levollinen koko ajan ja sanoi, ettei ole kipuja, vaikka oli hyvin kipuherkkä ihminen.
        Sai varmaankin hyvää kivunhoitoa. En tullut kysyneeksi, koska asia näytti olevan kunnossa.

        Varmaan on suuriakin eroja syövästä johtuvien kipujen voimakkuuksilla.

        Se, missä syöpä ja sen mahdolliset etäpesäkkeet sijaitsevat lienee hyvinkin merkittävä tekijä.

        Siskollani ei ollut etäpesäkkeitä, mutta itse syöpäkasvain aiheutti ne hirvittävät kivut.

        Hän ei ollut kipuherkkä, eikä eläessään pienistä tai suuremmistakaan kivuista valittanut vaikka niitä osakseen saikin.

        Yhden kerran hän saattohoitonsa loppupoulella kysyi minulta. "Kuinkahan kauan tätä kipua vielä jatkuu"?
        Minulla ei ollut vastausta hänen kysymykseensä.
        Saatoin vain sulkea vaieten syliini tuon hennon siskoni ja pitää hänet siinä.
        Aikansa siinä oltuaan hän palasi sikiöasentoon omaan vuoteeseensa.

        Olen vakuuttunut, että siskoni sai parhaat kipulääkkeet, joita oli saatavilla v.2010.


    • Vähillä kivuilla olen selvinny.
      Naapuri sanoi, ettei sulla ole tuntoaistia.
      Onhan niitä kipuja joskus ollut, nivelissä, silloin ei nämä,ilman reseptiälääkkeet ole tehonneet. Mutkan kautta sain panacodia, se on hyvä lääke.
      Siitä on vuosia, kun viimeisen panacodin otin.
      Nyt antoivat tuon operaation jälkeen, mutta en ole ottanu yhtään.
      Ne sanoo, että sydänjutuissa se kipu on valtava.
      Ei minulla silloinkaan kipua ollut, kun tukos vasemmassa sepelvaltimossa, (leskentekijässä).
      Sitä vaan ei pystyny liikkumaan, moneen tuntiin, kun tilanne tuli päälle.
      On siinä nyt ollut operaation jälkeen, tuolla vasemmalla puolen väliin jonkinmoista kipuilua, mutta jos se kuuluu asiaan.

      • eppu2

        Tuota Panacodia edesmennyt ystävänikin söi. Siinä on parasetamolin lisäksi codeiinia. Helpotti se oloaan.
        Empä tiedä kuuluuko kipuilu oikein asiaankaan, eipä kai siltä kuitenkaan aina ole mahdollista välttyä.
        Ehkäpä Sinulla on tavallista korkeampi kipukynnys.


      • 1lesken

        Silloin kun viina maistui ja krapula iski, päänsärky oli kammottava. Samoin oksetustauti ja ripuli saattoivat kestää ties kuinkakauan.Selkäkipu oli tuskallista. Munuaiset ja maksa vissiin huusivat hoosiannaa. Jos uskalsi katsoa peilistä naamaansa,näki hikikarpaleisen otsan, kellertävät silmänaluset, verestävät silmät, tahmaisen suuvärkin. Hyi helvata. Viinan vääristämä naamavärkki. Siihen kun heitti loiventavaksi "talonmiehen vapaapäivän", kaljaa ja jallua, niin alkoi kummasti kivut laantumaan. Vielä muutama Leijonapaukku, niin johan peilistä hymyili melkein miss Uhtuatar. Onneksi tällaisesta on viisi vuotta aikaa. Vieläkin puistattaa. Lesken


      • 1lesken

        Lisään vielä yhden tarinan viinanjuonnista. Eräs kolmen lapsen äiti oli kova juomaan kaljaa ja viinaa. Lapset olivat huostaanotettuja. Hänelle tuli haimatulehdus, muutamaan otteeseen. Hän sanoi,että mikään kipu ei ole ollut niin kamalaa kuin haimatulehduksen kipu. Jos hän vertaa synnytyksiin,niin hän synnyttää vaikka kymmenen tenavaa, ennemmin kun kärsii jatkuvasta kivusta. Synnytyskivut hellittävät,mutta haimatulehduskipu on jatkuvaa,taukoamatonta tuskaa. Eikä siihen ole kipulääkettä,ainakaan kotikonstein. Siinähän saa sitten diabeteksen päälliskauppaa. Lesken


      • 1lesken kirjoitti:

        Silloin kun viina maistui ja krapula iski, päänsärky oli kammottava. Samoin oksetustauti ja ripuli saattoivat kestää ties kuinkakauan.Selkäkipu oli tuskallista. Munuaiset ja maksa vissiin huusivat hoosiannaa. Jos uskalsi katsoa peilistä naamaansa,näki hikikarpaleisen otsan, kellertävät silmänaluset, verestävät silmät, tahmaisen suuvärkin. Hyi helvata. Viinan vääristämä naamavärkki. Siihen kun heitti loiventavaksi "talonmiehen vapaapäivän", kaljaa ja jallua, niin alkoi kummasti kivut laantumaan. Vielä muutama Leijonapaukku, niin johan peilistä hymyili melkein miss Uhtuatar. Onneksi tällaisesta on viisi vuotta aikaa. Vieläkin puistattaa. Lesken

        No tuota, tuota, oliko tämä minulle, minä en tämmösistä oikein tiedä, kun minun on oltava joka päivä ajokunnossa. Mikä se tuo leijonapaukkukin on.
        Kovat on ollu, puistattaa minuakin. Onneksi se on kohdallasi takanapäin.
        En minä tähän osaa sanoa enempää. Tuossa jatkoviestissä haimatulehdusta ja synnytyskipujakin.
        Jotenkin tuntuu, että taidan olla kuitennii aika onnekas.


      • eppu2
        1lesken kirjoitti:

        Lisään vielä yhden tarinan viinanjuonnista. Eräs kolmen lapsen äiti oli kova juomaan kaljaa ja viinaa. Lapset olivat huostaanotettuja. Hänelle tuli haimatulehdus, muutamaan otteeseen. Hän sanoi,että mikään kipu ei ole ollut niin kamalaa kuin haimatulehduksen kipu. Jos hän vertaa synnytyksiin,niin hän synnyttää vaikka kymmenen tenavaa, ennemmin kun kärsii jatkuvasta kivusta. Synnytyskivut hellittävät,mutta haimatulehduskipu on jatkuvaa,taukoamatonta tuskaa. Eikä siihen ole kipulääkettä,ainakaan kotikonstein. Siinähän saa sitten diabeteksen päälliskauppaa. Lesken

        Nuo kertomasi taitavat olla niitä itse aiheutettuja vaivoja.


      • 1lesken
        eppu2 kirjoitti:

        Nuo kertomasi taitavat olla niitä itse aiheutettuja vaivoja.

        eppu2
        Tunnen diabeetikoita, ja kaikkien tuntemieni ihmisten diabeteksen alku on ollut viina ja haimatulehdus. Ja siitä sitten liitännäissairaudet. Tunnen yhden raittiinkin naisihmisen.Hänellä on polvet ja selkä sökö, kun putosi katolta. Ihan itse halusi kiivetä savupiippua peittämään. Kivuista kärsinyt senjälkeen. Jos minä en lähtisi jokapäivä ulos happea haukkamaan,taatusti kärsisin päänsärystä. Ihmiset voivat ainakin jonkin verran omalla käyttäytymisellään vaikuttaa hyvinvointiinsa. Lesken


      • 1lesken kirjoitti:

        eppu2
        Tunnen diabeetikoita, ja kaikkien tuntemieni ihmisten diabeteksen alku on ollut viina ja haimatulehdus. Ja siitä sitten liitännäissairaudet. Tunnen yhden raittiinkin naisihmisen.Hänellä on polvet ja selkä sökö, kun putosi katolta. Ihan itse halusi kiivetä savupiippua peittämään. Kivuista kärsinyt senjälkeen. Jos minä en lähtisi jokapäivä ulos happea haukkamaan,taatusti kärsisin päänsärystä. Ihmiset voivat ainakin jonkin verran omalla käyttäytymisellään vaikuttaa hyvinvointiinsa. Lesken

        Juuri näin 1lesken ,elämä ei pitene mutta sen laatu paranee omilla valinnoilla.


      • eppu2
        1lesken kirjoitti:

        eppu2
        Tunnen diabeetikoita, ja kaikkien tuntemieni ihmisten diabeteksen alku on ollut viina ja haimatulehdus. Ja siitä sitten liitännäissairaudet. Tunnen yhden raittiinkin naisihmisen.Hänellä on polvet ja selkä sökö, kun putosi katolta. Ihan itse halusi kiivetä savupiippua peittämään. Kivuista kärsinyt senjälkeen. Jos minä en lähtisi jokapäivä ulos happea haukkamaan,taatusti kärsisin päänsärystä. Ihmiset voivat ainakin jonkin verran omalla käyttäytymisellään vaikuttaa hyvinvointiinsa. Lesken

        Minä olen elämäni aika hoitanut hyvin monia diabeetikkoja, yks ukkonikin oli sellainen. Harvassa oli ne joilla viina oli syynä.
        Mielestäni paljonkin voi vaikuttaa hyvinvointiinsa omilla valinnoillaan.


    • tööttt

      Harvallapa meistä on kauniitä täydellisiä hampaita tai missi/mannekiinikasvoja
      - katkeruuttakin jotkut jaksaa hehkuttaa toisille elämänsisältönä ja osana
      - riippuvuuksiakin on monenlaisia
      - eri aineisiin ja harrasteisiin
      - ei suvaita sitä tai tätäkään
      - pitäskö sitä avuntarvitsijan olla aina kuin elokuvissa silleen vähän koleesti
      - uljaan bencasey-tyyppiseen doktorin käsivarsille kiljuen pökertyvä mannekiini tai jotain muuta - ulkonäkö ja kulissit silleen joku määräävä tekijä?
      Oikeasti, olipa kärsimys psyykkistä tai fyysistä ihmisillä, hoidonparissa työskentelevillä sen aina pitäisi merkitä jotain eikä olla vain pelkkää sanojen helinää. Hoidon piiriin pitäisi kuulua silti kaikki - vaikkei kauniitten ja täydellisten
      rinkiin kuuluiskaan.

    • eppu2

      Suomessa arvioidaan noin 300 henkilön päättävän elämänsä kroonisten kipujen vuoksi.
      Krooninen kipu saattaa aiheuttaa moninaisia muitakin fyysisiä ja/tai psyykkisiä oireita. Esim. lihasjännitystä, verenpaineen nousua, masennusta, unettomuutta, liikuntavaikeutta.

      • Kipuhälytysmerkki

        Aikonaan kipua pidettiin kehon hälytysmerkkinä, joka kertoi, että kaikki ei ole hyvin, vaaan pitäisi kiinnittä erityistä huomiota kivun SYIHIN, ja korjata sekä poistaa ne!

        Mutta kuinkas kehitys on kehittynyt ja tiede edistynyt?
        Nyt kun menet lääkärille valittamaan kipujasi, niin sehän on se kipulääke jota määrätään, ja näin yritetään hillitä potilaan valittamia kipuja. Jos kipuja saadaan näin hillittyä, niin kuitenkin se varsinainen kivun SYY jää selvittämättä ja poistamatta, ja siten saa rauhassa jatkaa etenemistään. Seuraukset tulevat sitten aikanaan esiin, jotka voidaan todentaa jopa niillä tieteen kehittämillä laitteillakin.

        Sitten voidaan näiden välttämättömien dokumenttien perusteella todeta, että kyseessä on kovin vaikea tapaus. Vaatii vähintään leikkauksia, jos niistäkään sanottavaa hyötyä voidaan potilaalle enää saada.


      • eppu2
        Kipuhälytysmerkki kirjoitti:

        Aikonaan kipua pidettiin kehon hälytysmerkkinä, joka kertoi, että kaikki ei ole hyvin, vaaan pitäisi kiinnittä erityistä huomiota kivun SYIHIN, ja korjata sekä poistaa ne!

        Mutta kuinkas kehitys on kehittynyt ja tiede edistynyt?
        Nyt kun menet lääkärille valittamaan kipujasi, niin sehän on se kipulääke jota määrätään, ja näin yritetään hillitä potilaan valittamia kipuja. Jos kipuja saadaan näin hillittyä, niin kuitenkin se varsinainen kivun SYY jää selvittämättä ja poistamatta, ja siten saa rauhassa jatkaa etenemistään. Seuraukset tulevat sitten aikanaan esiin, jotka voidaan todentaa jopa niillä tieteen kehittämillä laitteillakin.

        Sitten voidaan näiden välttämättömien dokumenttien perusteella todeta, että kyseessä on kovin vaikea tapaus. Vaatii vähintään leikkauksia, jos niistäkään sanottavaa hyötyä voidaan potilaalle enää saada.

        Kipu on nimenomaan oire, eikä sairaus. Eli tuo ´´hälysmerkki´´ kuvaa asiaa oikein hyvin.
        Valitettavasti näitä kertomuksia lukee ja kuulee, että lääkettä määrätään, eikä syitä etsitä. Onko niin, että on helppoa turvautua kipulääkkeisiin, kun etsiä muita hoitovaihtoehtoja.
        Jokainen tietää ettei pelkkä kipulääke paranna.
        Kipuun pitäisi aina suhtautua vakavasti. Terve ihminenhän on kivuton, se pitäisi olla lähtökohta.


      • eppu2 kirjoitti:

        Kipu on nimenomaan oire, eikä sairaus. Eli tuo ´´hälysmerkki´´ kuvaa asiaa oikein hyvin.
        Valitettavasti näitä kertomuksia lukee ja kuulee, että lääkettä määrätään, eikä syitä etsitä. Onko niin, että on helppoa turvautua kipulääkkeisiin, kun etsiä muita hoitovaihtoehtoja.
        Jokainen tietää ettei pelkkä kipulääke paranna.
        Kipuun pitäisi aina suhtautua vakavasti. Terve ihminenhän on kivuton, se pitäisi olla lähtökohta.

        Samat kokemukset minulla läheisten sairastaessa. Oireenmukaista hoitoa tarjotaan, sairauden syyhyn ei puututa. Kai se vaikeata onkin, sen 20 minuutin aikana, mikä lääkärille on laskettu aikaa yhtä potilasta kohden.
        Silloin kun vielä painotettiin kokonaisvaltaista hoitoa, saatettiin jopa kiinnittää huomiota potilaan elämäntilanteeseen. Oliko kuorma kasvanut yli sietokyvyn ja sairastuminen oli "tervettä" ?
        Minua on kiinnostanut yleistys, jonka mukaan sielun- ja/tai maailmantuskaa potevat eivät sairastu yhtä helposti fyysisiin sairauksiin kuin paksunahkaisemmat supersuorittajat. Tuskin tästä mitään tilastotietoa on, mutta jos mieli ja ruumis toimivat yhdessä, olisi kai aika luonnollista että kuormaa jaetaan eri osasten kannettavaksi.
        Muistan että jokin intiaanikirja kertoi heidän tavastaan aiheuttaa itselleen fyysistä kipua, jos psyyke oli lujilla. Entä meidän itseään viiltelevät nuoret ?

        1lesken otti esille alkoholin vaimentavan vaikutuksen kiputuntemukseen. Vesi taitaa olla toinen "itsehoidollinen" väline. Vesijumppaa nivelvaivaisille, vesisynnytystäkin on kokeiltu ja vedessä saatu haava ei satu. Taidettiin mielisairaalassakin käyttää ammekylpyjä potilaan tuskatilan lievittämiseksi.

        Taisin taas eksyä sivuraiteelle, sorry. Näköjään en pysty katsomaan kipua silmästä silmään..)) Matala kipukynnyst, ilman mitään...


      • eppu2
        demeter1 kirjoitti:

        Samat kokemukset minulla läheisten sairastaessa. Oireenmukaista hoitoa tarjotaan, sairauden syyhyn ei puututa. Kai se vaikeata onkin, sen 20 minuutin aikana, mikä lääkärille on laskettu aikaa yhtä potilasta kohden.
        Silloin kun vielä painotettiin kokonaisvaltaista hoitoa, saatettiin jopa kiinnittää huomiota potilaan elämäntilanteeseen. Oliko kuorma kasvanut yli sietokyvyn ja sairastuminen oli "tervettä" ?
        Minua on kiinnostanut yleistys, jonka mukaan sielun- ja/tai maailmantuskaa potevat eivät sairastu yhtä helposti fyysisiin sairauksiin kuin paksunahkaisemmat supersuorittajat. Tuskin tästä mitään tilastotietoa on, mutta jos mieli ja ruumis toimivat yhdessä, olisi kai aika luonnollista että kuormaa jaetaan eri osasten kannettavaksi.
        Muistan että jokin intiaanikirja kertoi heidän tavastaan aiheuttaa itselleen fyysistä kipua, jos psyyke oli lujilla. Entä meidän itseään viiltelevät nuoret ?

        1lesken otti esille alkoholin vaimentavan vaikutuksen kiputuntemukseen. Vesi taitaa olla toinen "itsehoidollinen" väline. Vesijumppaa nivelvaivaisille, vesisynnytystäkin on kokeiltu ja vedessä saatu haava ei satu. Taidettiin mielisairaalassakin käyttää ammekylpyjä potilaan tuskatilan lievittämiseksi.

        Taisin taas eksyä sivuraiteelle, sorry. Näköjään en pysty katsomaan kipua silmästä silmään..)) Matala kipukynnyst, ilman mitään...

        Kyllä se 20 min on mitätön aika diagnoosin tekoon.
        Onneksi taas ollaan menossa tuohon kokonaisvaltaisempaan hoitoon.
        Luontaishoidot ovat painottaneet niin tätä kokonaisvaltaista hoitoa, että pakko on ollut koululääketieteenkin herätä sen etuihin, että ihminen on kokonaisuus.
        Paljolti on kysymys ajan puutteesta ja lääketehtaiden voimakkaasta asemasta.
        Tuo yleistys mistä kerroit, näkisin niin, porskuttajat, joilla menee lujaa ja ollaan huipulla, eivät ole ehtineet/halunneet kiinnittää huomiota mihinkään psyykkiseen/henkiseen/tunnepuoleen.
        Sitten kun jokin romahdus tulee, ei ole työkaluja millä selvitä. Kuvaan astuu psykosomaattinen oireisto, joka sekin saattaa johtaa ihan fyysiseen sairastumiseen, koska elimistö on jatkuvassa hälytystilassa.
        Näiden nuorten haastatteluja, joskus nähnyt, he sanovat sen viiltelyn helpottavan.
        Tuo vesi on mielenkiintoinen elementti. Se on kaikkialla. Japanilainen maailmankuulu tutkija Emoto kertoo meille, että vedellä on muisti.
        Helsinkiläinen yrittäjä on perustanut rentoutuskelluntayrityksen. Tankissa kellutaan epsom-suolavedessä.
        Varmaankin hakusanalla, kellumo, löytyy tietoa, jos haluaa.


      • eppu2 kirjoitti:

        Kyllä se 20 min on mitätön aika diagnoosin tekoon.
        Onneksi taas ollaan menossa tuohon kokonaisvaltaisempaan hoitoon.
        Luontaishoidot ovat painottaneet niin tätä kokonaisvaltaista hoitoa, että pakko on ollut koululääketieteenkin herätä sen etuihin, että ihminen on kokonaisuus.
        Paljolti on kysymys ajan puutteesta ja lääketehtaiden voimakkaasta asemasta.
        Tuo yleistys mistä kerroit, näkisin niin, porskuttajat, joilla menee lujaa ja ollaan huipulla, eivät ole ehtineet/halunneet kiinnittää huomiota mihinkään psyykkiseen/henkiseen/tunnepuoleen.
        Sitten kun jokin romahdus tulee, ei ole työkaluja millä selvitä. Kuvaan astuu psykosomaattinen oireisto, joka sekin saattaa johtaa ihan fyysiseen sairastumiseen, koska elimistö on jatkuvassa hälytystilassa.
        Näiden nuorten haastatteluja, joskus nähnyt, he sanovat sen viiltelyn helpottavan.
        Tuo vesi on mielenkiintoinen elementti. Se on kaikkialla. Japanilainen maailmankuulu tutkija Emoto kertoo meille, että vedellä on muisti.
        Helsinkiläinen yrittäjä on perustanut rentoutuskelluntayrityksen. Tankissa kellutaan epsom-suolavedessä.
        Varmaankin hakusanalla, kellumo, löytyy tietoa, jos haluaa.

        Kiitos tuosta tiedosta, eppu2. Vaikuttaa mielenkiintoiselta (Kellumo).
        Voisi ajatella nuorille joululahjaksi, vaikka. Ihan halpaahan hoito ei ole, 68 euroa tunti/kerta.


    • Se on myös jännä että kipu toisen ihmisen puolesta voi olla voimakkaampi kuin omasta. Tällöin lienee kyse henkisestä kivusta.

      • Siilimuori, tästä kommentista voisin antaa sinulle kymmenen iloista värikästä lapasta.


      • rosaliiin kirjoitti:

        Siilimuori, tästä kommentista voisin antaa sinulle kymmenen iloista värikästä lapasta.

        Kiitos, täällä on niin kylmä et nyt niitä tarvitaan :).


      • eppu2

        Ihminen kun on psykofyysinen kokonaisuus, jonka jo nykylääketiedekin tunnustaa.
        Varsinkin herkkä ihminen voi tuntea itsessään tuskaa toisen puolesta samanlailla, kun itsensäkin.
        Henkinen kipu voi myös ilmentyä fyysisinä oireina.


      • Totta.


    • Alhainen kipukynnykseni tekee rutiinijutuista kuten hammanhoitajalla käynnistä tai verikokeen ottamisesta epämiellyttävän tapahtuman. Aikaisemmin häpesin omaa kipuherkkyyttäni ja yritin vain sinnitellä ja ihmettelin kun kaiki muut ovat sen näköisiä hammaslääkärillä kuin ei hermostuttaisi mikään ja ovat kuin kampaajalle menossa, eikö kehenkään muuhun satu porat ja piikit kuin minuun? Nykyisin sanonkin jos on uusi hammashoitaja tai lääkäri että olen kipuherkkä/pelkuri että puudutusta vaan reilusti niin annan teidän tehdä työnne rauhassa.

      • eppu2

        Muistui mieleeni edesmennyt sisareni. Ei tarvinnut, kun vähän lujemmin tarttua käsivarteen, kun alkoi kamala kiljuminen, että sattuu.
        Onneksi on nykyään nämä puudusaineet ja nukutukset.
        On se ollut kauheaa ennen niitä, vaikka jalkaa amputoitiin, ei ollut muuta, kun viinaa turrutukseen ja kapula suuhun.


    • talvi.va

      Minulla on kaiketi korkea kipukynnys. En halua puudutusta hammaslääkärillä. On jos jotakin fyysistä kipua ollut leikkausarpineenkin.
      Nykyisin on niitä kipupumppuja, en tiedä käytännössä eivätkö vieläkään anna tarpeeksi kivun lievitystä.
      Muistatteko aikaa, kun lapsille ei annettu kipulääkkeitä?

      Henkinen kipu, se kipukynnys taitaa minulla olla matala. Viillot, ne henkiset iskut, sydämeen, ne sattuvat, arpeutuvat hitaasti ja repsahtavat auki odottamatta.

      • "talvi.va"

        Kirjoitahan riimi ja laita siihen sopiva musa.
        Paikanhan sinä tiedät :)
        -
        Huom! Renkutuksiin sitten oma aloitus.

        H.


      • talvi.va
        hunksz kirjoitti:

        "talvi.va"

        Kirjoitahan riimi ja laita siihen sopiva musa.
        Paikanhan sinä tiedät :)
        -
        Huom! Renkutuksiin sitten oma aloitus.

        H.

        Vain, että saisit iskeä hampaasi niskaan,
        kipua tuntisin kuin irti ne kiskaan.
        Ehtisit kuitenkin irviä ja ravistella,
        julkisesti kaikkien kanssa naureskella.

        "Kipu korvaa ystävää" Chisun Sabotage

        https://www.youtube.com/watch?v=jOsW6BHzrD8

        (Sorry Eppu, en voinut vastustaa.)


      • talvi.va kirjoitti:

        Vain, että saisit iskeä hampaasi niskaan,
        kipua tuntisin kuin irti ne kiskaan.
        Ehtisit kuitenkin irviä ja ravistella,
        julkisesti kaikkien kanssa naureskella.

        "Kipu korvaa ystävää" Chisun Sabotage

        https://www.youtube.com/watch?v=jOsW6BHzrD8

        (Sorry Eppu, en voinut vastustaa.)

        "talvi.va"

        Noh, kertomuksesi iskusta sydämeen oli kuin elävän Joutsenen rinnasta repäisty.

        H.


      • talvi.va
        hunksz kirjoitti:

        "talvi.va"

        Noh, kertomuksesi iskusta sydämeen oli kuin elävän Joutsenen rinnasta repäisty.

        H.

        Lojuu velttona joutsenen pitkä kaula,
        siipensä lävistänyt on pitkä naula.
        Tylsä veitsi viltää rintaa,
        nirhii, kiertää höyhenpintaa.
        Kämmenelleen lämpimän sydämen otti,
        sykkivän vieläkin, povitaskuunsa laittoi, hunsvotti.

        Yön Joutsenlaulu

        https://www.youtube.com/watch?v=cx7ykE6myo0


      • talvi.va kirjoitti:

        Lojuu velttona joutsenen pitkä kaula,
        siipensä lävistänyt on pitkä naula.
        Tylsä veitsi viltää rintaa,
        nirhii, kiertää höyhenpintaa.
        Kämmenelleen lämpimän sydämen otti,
        sykkivän vieläkin, povitaskuunsa laittoi, hunsvotti.

        Yön Joutsenlaulu

        https://www.youtube.com/watch?v=cx7ykE6myo0

        "talvi.va"

        Kirjoitahan jotain henrjiillekin.
        Hän kaipaa niin renkkuja...
        Etenkin hekilö-kohtaisuuksia.

        EOC


        H.


      • talvi.va
        hunksz kirjoitti:

        "talvi.va"

        Kirjoitahan jotain henrjiillekin.
        Hän kaipaa niin renkkuja...
        Etenkin hekilö-kohtaisuuksia.

        EOC


        H.

        ÄTDMT.


      • eppu2

        Empä kyllä ole ikinä tuntenut ketään, joka ei puudutusta hammaslääkärillä halua.
        Kyllä tuo kivun hoito on entisistä ajoista parantunut. Tasoeroja varmaankin on.
        Tuo sanomasi ´henkinen kipukynnys´, sitä jäin miettimään.
        Kivusta puhuttaessa ajatellaan ainakin ensimmäiseksi fyysistä kipua.
        Onhan se niin, että, jostain, joka toista satuttaa, toinen taas kohdallaan kohauttaa olkiaan.
        Toinen kantaa kärsimäänsä vääryyttä vuosi kaudet suurena möykkynä rinnassaan ja toinen perkaa sen heti pois.


      • eppu2
        talvi.va kirjoitti:

        Lojuu velttona joutsenen pitkä kaula,
        siipensä lävistänyt on pitkä naula.
        Tylsä veitsi viltää rintaa,
        nirhii, kiertää höyhenpintaa.
        Kämmenelleen lämpimän sydämen otti,
        sykkivän vieläkin, povitaskuunsa laittoi, hunsvotti.

        Yön Joutsenlaulu

        https://www.youtube.com/watch?v=cx7ykE6myo0

        Tuosta johtui mieleeni, miten eläimetkin tuntevat kipua.
        Joskus, kun on TV:ssä näytetty näitä eläinkuljetuksia, ihan on pahaa tehnyt katsoa.


      • eppu2 kirjoitti:

        Tuosta johtui mieleeni, miten eläimetkin tuntevat kipua.
        Joskus, kun on TV:ssä näytetty näitä eläinkuljetuksia, ihan on pahaa tehnyt katsoa.

        "eppu2"

        Höpöti.
        Hölmöki.

        "Noh, kertomuksesi iskusta sydämeen oli kuin elävän Joutsenen rinnasta repäisty."

        H.


      • talvi.va
        eppu2 kirjoitti:

        Tuosta johtui mieleeni, miten eläimetkin tuntevat kipua.
        Joskus, kun on TV:ssä näytetty näitä eläinkuljetuksia, ihan on pahaa tehnyt katsoa.

        Sanos muuta. Mä en pysty syömään broileria, jos en ole satavarma, että ovat saaneet elää vapaasti orrella nukkuen ja maata kuopsuttaen, siemeniä syöden.


      • tuskiaaaaaaa
        talvi.va kirjoitti:

        Sanos muuta. Mä en pysty syömään broileria, jos en ole satavarma, että ovat saaneet elää vapaasti orrella nukkuen ja maata kuopsuttaen, siemeniä syöden.

        Kärsineet eläimet huutavat vielä paistipannullakin ouuuuuuu 😢


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Empä kyllä ole ikinä tuntenut ketään, joka ei puudutusta hammaslääkärillä halua.
        Kyllä tuo kivun hoito on entisistä ajoista parantunut. Tasoeroja varmaankin on.
        Tuo sanomasi ´henkinen kipukynnys´, sitä jäin miettimään.
        Kivusta puhuttaessa ajatellaan ainakin ensimmäiseksi fyysistä kipua.
        Onhan se niin, että, jostain, joka toista satuttaa, toinen taas kohdallaan kohauttaa olkiaan.
        Toinen kantaa kärsimäänsä vääryyttä vuosi kaudet suurena möykkynä rinnassaan ja toinen perkaa sen heti pois.

        On minulta monesti paikattu hampaita ilman puudutusta, jos ei ole ollut kovin syviä reikiä.
        Silloin kun odotin lasta, niin lupasin urheasti kestää vaikka osuisi pora syvällekin ja suoraan hermoon. Ja niinhän se teki. Vedet valui silmistä ja puristin käsiä nyrkkiin, mutta en huutanut.


      • talvi.va
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        On minulta monesti paikattu hampaita ilman puudutusta, jos ei ole ollut kovin syviä reikiä.
        Silloin kun odotin lasta, niin lupasin urheasti kestää vaikka osuisi pora syvällekin ja suoraan hermoon. Ja niinhän se teki. Vedet valui silmistä ja puristin käsiä nyrkkiin, mutta en huutanut.

        Joskus se vesisuihku tai ilmasuihku hampaaseen vihlasee ikävästi.


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        On minulta monesti paikattu hampaita ilman puudutusta, jos ei ole ollut kovin syviä reikiä.
        Silloin kun odotin lasta, niin lupasin urheasti kestää vaikka osuisi pora syvällekin ja suoraan hermoon. Ja niinhän se teki. Vedet valui silmistä ja puristin käsiä nyrkkiin, mutta en huutanut.

        Muistan, kun olin alakoulussa, se hammaslääkäri, tulipunaiseksi maalatut kynnet. Jalalla poljettava pora. Kun vähän äännähti, hermostunut ääni kuului ´´älä nyt hyvä lapsi´´ Kaikki muksut olivat kauhuissaan aina, kun hammaslääkäri tuli kouluun.


    • Syyjohonkin

      Kipu on yleinen oire ja tarpeellinen elossa pysymisen kannalta.

      • eppu2

        Totta, kiputunto myös suojelee meitä.
        Muistelen, että on myös joitakin harvinaisia ihmisiä, joilla ei ole kivuntuntoa.
        Sen paremmin en asiasta tiedä.


      • eppu2 kirjoitti:

        Totta, kiputunto myös suojelee meitä.
        Muistelen, että on myös joitakin harvinaisia ihmisiä, joilla ei ole kivuntuntoa.
        Sen paremmin en asiasta tiedä.

        Istuin kerran rakovalkealla toisen jalkani päällä niin pahasti, ilmeisesti hyvin omituisessa asennossa, että se puutui täysin, ei se vähään aikaan tuntenut mitään, tuskin se silloin tunsi kipuakaan.
        Ehkä se on samoin halvaantuneilla, jos ei tuntoa raajassa mahtaako olla kipuakaan.
        Silloin kipu ei toimi varoittavana ja suojelevana tekijänä, voi helposti polttaa itsensä, esim silittäminen ja ruuanlaitto tietyissä tilanteissa voi olla jopa vaarallista.


      • ent.siivoojaparka
        eppu2 kirjoitti:

        Totta, kiputunto myös suojelee meitä.
        Muistelen, että on myös joitakin harvinaisia ihmisiä, joilla ei ole kivuntuntoa.
        Sen paremmin en asiasta tiedä.

        Se on tämä.

        Ruotsissa on Vittangi niminen paikka, missä sitä kiputunnottomuutta on (luultavasti samaa sukua olevilla) harvinaisen paljon.

        En ihmettelisi vaikka niillä kaikilla ihmisillä sielläpäin olisi harvinaisen korkea kipukynnys. Missään maailmassa en ole tavannut niin paljon hyttysiä kuin siellä on, eikä ne näyttänyt häiritsevän paikallisia yhtään.


      • ent.siivoojaparka
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Se on tämä.

        Ruotsissa on Vittangi niminen paikka, missä sitä kiputunnottomuutta on (luultavasti samaa sukua olevilla) harvinaisen paljon.

        En ihmettelisi vaikka niillä kaikilla ihmisillä sielläpäin olisi harvinaisen korkea kipukynnys. Missään maailmassa en ole tavannut niin paljon hyttysiä kuin siellä on, eikä ne näyttänyt häiritsevän paikallisia yhtään.

        Nii, siis tämä
        https://fi.wikipedia.org/wiki/CIPA


      • eppu2
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Nii, siis tämä
        https://fi.wikipedia.org/wiki/CIPA

        Siis geneettinen syy. Noita geenivirheitä on kanssa kaikenlaisia.
        Normaalisti ihmiselle, kun tulee äkillinen ulkoinen kivunaiheuttaja, jos vaikka tuikkaa sormensa kuumalle hellalle, käsky ´pois´ tulee takaisin jo selkäytimestä.
        Akuutti ja krooninen kipu kulkevat eri tietä aivokuoreen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ammuskelu Härmän häjyissä

      Onko jollain enempää tietoa?
      Seinäjoki
      95
      4121
    2. Minä itkin kotona kun tajusin että

      Pelkuruuteni takia kun en lähestynyt vaikka järjestit otollisen hetken ja myöhemmin huomasin lasittuneen katseesi miten
      Ikävä
      12
      2142
    3. Keksin sinulle tänään uuden lempinimen

      Olet kisu-muija. Mitäs tykkäät älynväläyxestäni?
      Ikävä
      79
      1668
    4. Muistutus t-Naiselle.

      Olet ilkeä ja narsistinen k-pää. Annat itsestäsi kiltin kuvan ulospäin kelataksesi ihmiset ansaan. Sitten päsmäröit, hau
      Ikävä
      153
      1534
    5. Ylen jälkiviisaat estotonta Kamala Harris suitsutusta

      Kolme samanmielistä naikkosta hehkutti Kamala Harrisia ja haukkui Trumpia estottomasti. Nyt oli tarkoituksella valittu
      Maailman menoa
      317
      1498
    6. Oiskohan se aika

      Selvittää pää vihdoin ja viimein. Minun kaivattu ei todellakaan käy täällä ja piste. Ei ole mitään järkeä enää tuhlata t
      Ikävä
      8
      1401
    7. Siis oikeasti S... En ymmärrä...

      Oletko se sinä joka täällä kaipailee? Kaikki täsmää.
      Ikävä
      20
      1303
    8. Oho! Varmistusta odotellaan.

      Pitäneekö paikkansa? "🇺🇦Ukrainian drones hit a 🇷🇺Russian Tu-22M3 bomber at the Olenya airfield,"
      NATO
      127
      1290
    9. Onko jotain sanottavaa vielä, nyt voi kertoa

      Poistun kohta täältä ja unohdan ajatuksen naimisiin menosta. Mieheltä
      Ikävä
      29
      1259
    10. Mää oikeasti vielä kuolen

      Tämän tilanteen takia. Minä tosissani yritin ja tiedän että tämä tilanne sattuu sinuunkin. Molemmat taidetaan olla niin
      Ikävä
      45
      1107
    Aihe