Mikä muuttui?

Suomi on markkina-alueena liian pieni ja kun palkkakustannukset määrää nyt laitteiden kokoonpanijan, niin Vietnamiin suuret laitevalmistajat rakentavat miljardiluokan tehtaitaan. Miksi näin? Vietnam tukee investointeja ja laitekokoonpano on helppo aloittaa, kun Intelin komponenttitehdas on siinä naapurina.

Itse olen "putkikauden" kasvatti, sillä tekussa siirryttiin v. 1968 transistoritekniikan opiskeluun. Radio levisi siloin kovaa vauhtia, kun transistori tuli vauhdilla hupilaitteisiin. Serkulla oli Philipsin levysoitin, joka kelpasi jopa latotanssien soittimeksi. Kun maalla ei ollut joka paikassa edes sähköä, niin akkujen varassa mentiin. Putkiradioissa oli akku hehkuja varten ja anodijännitteelle oli iso anodiparisto. Myöhemmin kävi kuntojumpasta, kun vein kerran kuussa linja-autossa 60 Ah akun lataukseen kirkonkylän huoltikselle ja kävin sen kotiin seuraavana päivänä. Silloin katsottiin akkukäyttöisellä Luxor tv:llä ohjelmia harkiten. Silloin tv:n katseluun suhtauduttiin vakavasti ja yksi kanava riitti;)

Radioita ja televisioita tuli maallekin sitä mukaa, kun transistorien tehonkesto ja taajuusalue kasvoi. Hinta halpeni tietenkin ajan mittaan. Esim. TV:n hinta oli alussa sitä luokkaa, että kylällä vaan todettiin, että naapurin katolle on sitten ilmestynyt "konkurssiharava". Jossain vaiheessa sitten oli lähes pakko ostaa televisio, sillä kuka nyt tunnustaa olevansa köyhä;)

Televisiossa ongelmia tuotti kuvaputken vaatima suurjännite, joka on myöhemmin jäämässä historiaan LCD-tekniikan tultua käyttöön. Laitteet halpenivat, kun mikropiiriin saatiin integroitua paljon toimintoja ja niitä pystyttiin tuottamaan suuria määriä. Kaikkea ei enää tarvinnut keksiä uudestaan.

Saloran tehtailla Salossa ja Finluxin tehtailla Lohjalla tuli vierailtua muutamia kertoja. Ja olihan Teleste, Televa, Nokia, Mobira, Benefon ja monta muutakin laitevalmistajaa. Helsingissä purettiin juuri pois OKO:n pääkonttorin tieltä Fennon seuraajan TeRaTe:n kokoonpanotehdas, jossa myöhemmin kasattiin Philipsin tuotteita. Laitteita korjattiin myös itse ja kytkentäkaavat oli helposti saatavilla. Kävin kerran ostamassa Philipsin stereotelevisooni kytkentäkaavan ja sain mukaani ison laatikollisen kytkentäkaavoja. Oli mukamas suosittu malli ja sain kaikki mahdolliset malliin liittyvät kuvat => siitä vaan valikoimaan oikeat mappiin ja 90% kytkentäkaavoista meni roskikseen.

http://www.urhoklubi.net/Historia_uutiset.htm on mielenkiintoisia lehtileikkeitä vuosien varrelta ja Fennokin on siinä mainittu.

http://muropaketti.com/artikkelit/prosessorit/mikroprosessori-historia-ja-toiminta-osa-1 on asiaa transistorien alkuvaiheistakin

http://muropaketti.com/artikkelit/prosessorit/mikroprosessori-suunnittelu-ja-valmistus-osa-2 Suomessakin on ollut piikiekkojen valmistusta

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/10/11/5000-katta-myytavana on Valcosta ja muusta laitevalmistuksesta, kuinka alan firmoja myytiin tai ajettiin alas..

Niinhän se pääpiirteittäin meni. Paitsi että Suomen työvoimakustannukset ovat silti yhä halpakastia ns länsimaihin verrattuna. Tarkoitan palkkoja, kokonaiskustannuksista en tiedä.
Vaan miten sen osaamisen kanssa?
Ainakin "minun" ammattikoulussani aloitti radio-TV-linja joskus 1960-luvun alussa. Oliko korkeampaa koulutusta alalle? Nyt ei osattane enää mitään?

Tehtiin Suomessa stereoitakin. Ainakin ASA ja Salora teki. Vai oliko nekin jo muualla tehtyjä ja myytiin kotimaisina kuten myöhemmin tietokonemonitorit ja videonauhurit ym? Suuria, laajoja laatikoita, joille ei pöytätila riittänyt. Laatukin taisi olla sekundaa? Ja oliko se ASA joka teki autoradiota merkillä CARULA? Oliko sekin huono, kun historia jäi niin lyhyeksi?

"Tehtiin Suomessa stereoitakin. Ainakin ASA ja Salora teki."

Kyllä! Omistin itsekin ASAn valmistaman, tai ainakin kokoaman, Studiotrio.nimisen stereoyhdistelmän 70-luvulla. Siinä oli yhden muovikannen alla viritinvahvistin, kasettinauhuri ja muistaakseni BSR-merkkinen levysoitin. Ja tietysti kaiuttimet. Laite oli hintansa väärtti.

Mainittakoon, että presidentti Kekkosellakin oli tuo ASAn Studiotrio Tamminiemessä. Siellä se on yhä paikallaan toisessa kerroksessa, jos museoksi muutetussa asunnossa tulee joskus käytyä. Olen itse käynyt paikalla.

ASA ei itse tainnut kuitenkaan valmistaa laitteensa osia, paitsi ehkä puukotelon.

Serkullani oli, ja on itse asiassa yhä, Saloran valmistama stereolaitteisto. Se on tosin ollut lähes käyttämättömänä vuosikymmenet, koska hän on ollut ulkomailla töissä lähes koko aikuisikänsä, ja stereot ovat seistä jököttäneet asumattomassa suomalaisasunnossa.

Tehtiinpä.hyvinkin kirjoitti:

"Tehtiin Suomessa stereoitakin. Ainakin ASA ja Salora teki."

Kyllä! Omistin itsekin ASAn valmistaman, tai ainakin kokoaman, Studiotrio.nimisen stereoyhdistelmän 70-luvulla. Siinä oli yhden muovikannen alla viritinvahvistin, kasettinauhuri ja muistaakseni BSR-merkkinen levysoitin. Ja tietysti kaiuttimet. Laite oli hintansa väärtti.

Mainittakoon, että presidentti Kekkosellakin oli tuo ASAn Studiotrio Tamminiemessä. Siellä se on yhä paikallaan toisessa kerroksessa, jos museoksi muutetussa asunnossa tulee joskus käytyä. Olen itse käynyt paikalla.

ASA ei itse tainnut kuitenkaan valmistaa laitteensa osia, paitsi ehkä puukotelon.

Serkullani oli, ja on itse asiassa yhä, Saloran valmistama stereolaitteisto. Se on tosin ollut lähes käyttämättömänä vuosikymmenet, koska hän on ollut ulkomailla töissä lähes koko aikuisikänsä, ja stereot ovat seistä jököttäneet asumattomassa suomalaisasunnossa.

Lue lisää

http://www.salo.fi/vapaaaikajamatkailu/28813.aspx Salon Museo on satsannut radiomallien museointiin. Käsittääkseni Salora ja Asa teettivät radioiden ja televisioiden puiset kotelot pienillä paikallisilla puusepillä, joten radio- ja tv-tehtailla oli työllistävä vaikutus koko alueen talouteen. Kun muovia ei vielä ollut käytettävissä, niin joihinkin radioiden halpismalleihin tehtiin kotelo bakeliitista. Ulkonäkö ei tietenkään ollut silloin etusijalla, vaan hinta määräsi tämän ratkaisun..

Suomesta vietiin paljon televisioita mm. Saksaan ja kun käytiin Saloran tuotantolinjaan tutustumassa, niin siellä oli upeita valkoisia kiiltolakattuja malleja menossa saksaan. Suomessa pidetään synkistä väreistä, joten tuo valkoinen kiiltävä pinta tuntui oudolta ratkaisulta. Varastossa oli hätäisesti laskettuna toistakymmentä eri tuotemerkkiä odottamassa kuljetusta, joten jossain vaiheessa Saloralla meni hyvin.

Kaivellaan_vanhoja kirjoitti:

Suomi on markkina-alueena liian pieni ja kun palkkakustannukset määrää nyt laitteiden kokoonpanijan, niin Vietnamiin suuret laitevalmistajat rakentavat miljardiluokan tehtaitaan. Miksi näin? Vietnam tukee investointeja ja laitekokoonpano on helppo aloittaa, kun Intelin komponenttitehdas on siinä naapurina.

Itse olen "putkikauden" kasvatti, sillä tekussa siirryttiin v. 1968 transistoritekniikan opiskeluun. Radio levisi siloin kovaa vauhtia, kun transistori tuli vauhdilla hupilaitteisiin. Serkulla oli Philipsin levysoitin, joka kelpasi jopa latotanssien soittimeksi. Kun maalla ei ollut joka paikassa edes sähköä, niin akkujen varassa mentiin. Putkiradioissa oli akku hehkuja varten ja anodijännitteelle oli iso anodiparisto. Myöhemmin kävi kuntojumpasta, kun vein kerran kuussa linja-autossa 60 Ah akun lataukseen kirkonkylän huoltikselle ja kävin sen kotiin seuraavana päivänä. Silloin katsottiin akkukäyttöisellä Luxor tv:llä ohjelmia harkiten. Silloin tv:n katseluun suhtauduttiin vakavasti ja yksi kanava riitti;)

Radioita ja televisioita tuli maallekin sitä mukaa, kun transistorien tehonkesto ja taajuusalue kasvoi. Hinta halpeni tietenkin ajan mittaan. Esim. TV:n hinta oli alussa sitä luokkaa, että kylällä vaan todettiin, että naapurin katolle on sitten ilmestynyt "konkurssiharava". Jossain vaiheessa sitten oli lähes pakko ostaa televisio, sillä kuka nyt tunnustaa olevansa köyhä;)

Televisiossa ongelmia tuotti kuvaputken vaatima suurjännite, joka on myöhemmin jäämässä historiaan LCD-tekniikan tultua käyttöön. Laitteet halpenivat, kun mikropiiriin saatiin integroitua paljon toimintoja ja niitä pystyttiin tuottamaan suuria määriä. Kaikkea ei enää tarvinnut keksiä uudestaan.

Saloran tehtailla Salossa ja Finluxin tehtailla Lohjalla tuli vierailtua muutamia kertoja. Ja olihan Teleste, Televa, Nokia, Mobira, Benefon ja monta muutakin laitevalmistajaa. Helsingissä purettiin juuri pois OKO:n pääkonttorin tieltä Fennon seuraajan TeRaTe:n kokoonpanotehdas, jossa myöhemmin kasattiin Philipsin tuotteita. Laitteita korjattiin myös itse ja kytkentäkaavat oli helposti saatavilla. Kävin kerran ostamassa Philipsin stereotelevisooni kytkentäkaavan ja sain mukaani ison laatikollisen kytkentäkaavoja. Oli mukamas suosittu malli ja sain kaikki mahdolliset malliin liittyvät kuvat => siitä vaan valikoimaan oikeat mappiin ja 90% kytkentäkaavoista meni roskikseen.

http://www.urhoklubi.net/Historia_uutiset.htm on mielenkiintoisia lehtileikkeitä vuosien varrelta ja Fennokin on siinä mainittu.

http://muropaketti.com/artikkelit/prosessorit/mikroprosessori-historia-ja-toiminta-osa-1 on asiaa transistorien alkuvaiheistakin

http://muropaketti.com/artikkelit/prosessorit/mikroprosessori-suunnittelu-ja-valmistus-osa-2 Suomessakin on ollut piikiekkojen valmistusta

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/10/11/5000-katta-myytavana on Valcosta ja muusta laitevalmistuksesta, kuinka alan firmoja myytiin tai ajettiin alas..

Lue lisää

Saivat juuri kuvaputkituotannon toimimaan, mutta venäjänkauppa ei enää vetänytkään eikä luotettu muihin markkinoihin. Ainahan uudessa tuotteessa ja tehtaassa vie aikansa saada toimimaan, mutta tuskinpa tuosta kovin pitkäikäistä olisi tullut muutenkaan ellei sitten siirtyminen litteisiin näyttöihin olisi onnistunut.

Kotimaan markkinat pitäisi olla isot ja kansan ostaa, niin olisi varaa kehittää ja laskea hintaa. Finluxin tekniikkakin kelpasi muille, mutta ei ollut varaa itsellä kehittää, halpamaissa tietysti tuotantokin halvempaa.

Radiokuuntelijan.poika kirjoitti:

Niinhän se pääpiirteittäin meni. Paitsi että Suomen työvoimakustannukset ovat silti yhä halpakastia ns länsimaihin verrattuna. Tarkoitan palkkoja, kokonaiskustannuksista en tiedä.
Vaan miten sen osaamisen kanssa?
Ainakin "minun" ammattikoulussani aloitti radio-TV-linja joskus 1960-luvun alussa. Oliko korkeampaa koulutusta alalle? Nyt ei osattane enää mitään?

Tehtiin Suomessa stereoitakin. Ainakin ASA ja Salora teki. Vai oliko nekin jo muualla tehtyjä ja myytiin kotimaisina kuten myöhemmin tietokonemonitorit ja videonauhurit ym? Suuria, laajoja laatikoita, joille ei pöytätila riittänyt. Laatukin taisi olla sekundaa? Ja oliko se ASA joka teki autoradiota merkillä CARULA? Oliko sekin huono, kun historia jäi niin lyhyeksi?

Lue lisää

Vai halpamaa. Tuossa naapurissa on ollut juttua siitä, että jenkeissä ammattimiehen liksa on kutakuinkin sama kuim täällä mutta pientä ongelmaa töiden jakamisessa. Suomiupojan liksaan tulee huimat sivukulut ja suomipoika tekee vuodessa liksansa eteen noin 200h vähemmän töitä. Mistä keksit tuon väitteesi Suomen työvoimakustannuksista? Menikö sinulla viikkopalkka ja kuukausipalkka sekaisin?

On muistettava, että lämpimissä maissa asumiskustannukset ovat pienemmät, taloja ei tarvitse lämmittää, lumitöitä ei tarvita. Siksi palkat ja hinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Siis mitä ihmettä? Vieläkö jossain maksetaan ihmisille palkkaa? On ne hölmöjä! Saman työpanoksen saisi ilmaiseksi, kun ottaa tekijöitä työkokeiluihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja mitä näitä orjatyön nimikkeitä nyt olikaan.

"Sielä 150€ kuukausipalkka on parempi kun Suomen 2000€/kk."

Jos näin olisi, Suomen väkiluku pienenisi jatkuvasti maastamuuton vuoksi. Otat ajattelussasi huomioon vain nimellissummat, et lainkaan esimerkiksi verovaroilla kustannettavia palveluja. Maassa, jossa kuukausipalkka on 150 €, maksetaan rutkasti monesta asiasta, jonka Suomessa saa vähällä hinnalla tai jopa ilmaiseksi. Usein edes rahalla ei voi ostaa haluamaansa, koska sitä ei ole tarjolla kehitysmaassa.

http://www.reuters.com/article/us-samsung-elec-smartphones-vietnam-idUSKBN12E113 on jotain Vietnamin palkkatasosta. Samsungin peruspalkka on $180 kuussa, mutta ylityöllä nousee $300 kuussa. Samsung tarjoaa lounasetuja, jne joten duunarit ovat kohtalaisen tyytyväisiä ansiotasoonsa. Samsung on investoinut 14,5 miljardia dollaria Vietnamiin, joten kova usko tuotannon jatkuvuuteen on, vaikka Galaxy Note 7 jouduttiin tuhoamaan. Elämä jatkuu siitäkin huolimatta..

Samsung siirsi tuotantoaan mm. Kiinasta Vietnamiin, sillä siellä oli edullista työvoimaa saatavilla, poliittinen tilanne oli vakaa ja Vietnam tuki investointeja antamalla suuria verohelpotuksia. Nyt Samsung työllistää Vietnamissa 110000 henkilöä ja kun osa työntekijöistä on siirtynyt suoraan riisipellolta tehdastyöhön, niin alueen ja yhteiskunnan kehitys on tehnyt suuren harppauksen lyhyellä aikaa. Vietnam on hyvä paikka laitevalmistajalle, sillä monet komponenttitehtaat, kuten Intel, ovat jo siellä lähinaapureina..

Enää ei kerrota, missä maassa laite on valmistettu. Esim. Sonyn televisioni on valmistettu EU:ssa ja tuskin tarkemmasta tiedosta minulle on mitään hyötyäkään. Ikävintä on, kuten digiboksien kanssa tehtiin muutama vuosi sitten, että komponenttikuluissa säästettiin käyttämällä halpoja kondensaattoreita. Jos laite ei kestä edes takuuaikaansa, niin saavutettu säästö on ollut väärin laskettu ja tehtaan sulkeminen on lähellä.

Olen jättänyt digiboksini uusimatta, sillä luottamus laitevalmistajiin on mennyt, kun olen omiin ja tuttavien eri merkkisiin digibokseihin uusinut konkkia vuosien mittaan. Digiboksin valmistajille voin vaan sanoa, että "pitäkää tunkkinne", sillä pienten tuotantomäärien takia laadun ylläpito ei yksinkertaisesti onnistu enkä viitsi enää ottaa testikäyttäjän roolia. Laitevalmistajat jättävät valitettavan usein lopputestauksen asiakkaan tehtäväksi huonolla menestyksellä.

Putkiajattelua kirjoitti:

"Sielä 150€ kuukausipalkka on parempi kun Suomen 2000€/kk."

Jos näin olisi, Suomen väkiluku pienenisi jatkuvasti maastamuuton vuoksi. Otat ajattelussasi huomioon vain nimellissummat, et lainkaan esimerkiksi verovaroilla kustannettavia palveluja. Maassa, jossa kuukausipalkka on 150 €, maksetaan rutkasti monesta asiasta, jonka Suomessa saa vähällä hinnalla tai jopa ilmaiseksi. Usein edes rahalla ei voi ostaa haluamaansa, koska sitä ei ole tarjolla kehitysmaassa.

Lue lisää

"Jos näin olisi, Suomen väkiluku pienenisi jatkuvasti maastamuuton vuoksi. "

Yhdessäkään länsimassa ei muuten ole kotimaan ulkopuolella asuvia pakolaisia niin paljon kuin suomessa. Itseasiassa kaikista maistakin enemmän taisinolla vain armeniassa. Suomalaisista yli 20% on joutunut jo pakenemaan maasta! Loput vajaa 80% on niin köyhiä, että niillä ei ole varaa edes lauttalippuun ruotsiin.

Ldlzlzlzmlzldk kirjoitti:

"Jos näin olisi, Suomen väkiluku pienenisi jatkuvasti maastamuuton vuoksi. "

Yhdessäkään länsimassa ei muuten ole kotimaan ulkopuolella asuvia pakolaisia niin paljon kuin suomessa. Itseasiassa kaikista maistakin enemmän taisinolla vain armeniassa. Suomalaisista yli 20% on joutunut jo pakenemaan maasta! Loput vajaa 80% on niin köyhiä, että niillä ei ole varaa edes lauttalippuun ruotsiin.

Lue lisää

Niin... Minäkin pakenin ruåtsiin vuodeksi 1969 kun ei löytynyt työpaikkaa ja rahaa oli noin 300 silloista markkaa. Siihen aikaan köyhät pakenivat ruåtsiin - töitä tekemään, ei loisimaan!
Sitä ennen paettiin Australiaan. Töitä tekemään, ei loisimaan. Tilasin minäkin muuttopaperit vaan jäi lähtemättä.
Sata vuotta sitten paettiin Suomesta Amerikkaan. Töitä tekemään, ei loisimaan. Monestakin Pohjois-Pohjanmaan pitäjästä kymmeniä joka vuosi.
Sitä ennen paettiin Suomesta Venäjälle Muurmannin rannalle. Ei loisimaan vaan itsensä elättämään. Jäämeri silloin antoi elannon. Ja sieltä osa pakeni Amerikkaan kun kyllästyi turvekammissa asumaan.
Täällä suomaassa on aina ollut kelvoton esivalta. Eivät osaa eivätkä halua työllistää hallintoalamaisiaan kaikkia hyödyntävällä tavalla. Omaan taskuun vain on aina pitänyt saada kaikki mahdollinen kaikilla tavoilla.
Niin että paljon täältä on paettu, vaan ei loisimaan vaan omalla työllä itsensä elättämään! Ne muutamat Slussenin siltojen alla majailleet puliukot näitten lisäksi.

"Niin että paljon täältä on paettu, vaan ei loisimaan vaan omalla työllä itsensä elättämään! "

Tämä on aivan totta. Näin on ollut. Nykyisin Suomeen kuitenkin muuttaa vuosittain yli 12 000 ihmistä enemmän kuin täältä lähtee muihin maihin.

En-lähde.minnekään kirjoitti:

"Niin että paljon täältä on paettu, vaan ei loisimaan vaan omalla työllä itsensä elättämään! "

Tämä on aivan totta. Näin on ollut. Nykyisin Suomeen kuitenkin muuttaa vuosittain yli 12 000 ihmistä enemmän kuin täältä lähtee muihin maihin.

Lue lisää

Niin muuttaa. Vaan ihan eri tarkoitusta varten. Ja heille annetaan ilmaiseksi noin 4,4 kertainen, vastikkeeton tuki kuin kotimaiselle työttömälle. Lisäksi täysin ilmainen terveydenhoito, kantasuomalaista ei päästetä edes verikokeeseen vaikka on diabeteslääkärin lähete. Ja ainakin osalle näistä tulijoista maksetaan autokoulu tulkkeineen ja ostetaan auto verorahoilla. Eikä rikoksista tule kuin mahdollinen nuhtelu. Kyllä minäkin sellaiseen maahan menisin vaikka heti!

Nykyohjelmia ja -pelejä kunnolla pyörittämään pystyvä maksaa kuitenkin 6000€ eli monella 3kk palkan.

600€ piti olla, mutta oikeat pelikoneet maksaa tosiaan paritonnia. Hinnat nousseet kympin myötä, samantehoinen kone maksaa huomattavasti enemmän kuin 5 vuotta sitten, kannettavissa vielä enemmän.