osaako joku sanoa...

Kävin Helsimgin Kaapelitehtaalla antiikitavaran messuilla. Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste. Pleikki on sana, jota käytetään yleisesti lusikoiden ym. tarvikkeiden materiaalista puhuttaessa.
Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä. Omistamassani lusikassa on pitkä rivi leimoja, joista en saanut mitään selvää, mutta antiikkikauppias lukaisi sen tuosta vaan ja sanoi että esine on Englannista ja valmistettu 1900-luvun alussa.
Muualla maailmassa, esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki.
Ihanat wanhat tawarat!!

kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

Kävin Helsimgin Kaapelitehtaalla antiikitavaran messuilla. Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste. Pleikki on sana, jota käytetään yleisesti lusikoiden ym. tarvikkeiden materiaalista puhuttaessa.
Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä. Omistamassani lusikassa on pitkä rivi leimoja, joista en saanut mitään selvää, mutta antiikkikauppias lukaisi sen tuosta vaan ja sanoi että esine on Englannista ja valmistettu 1900-luvun alussa.
Muualla maailmassa, esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki.
Ihanat wanhat tawarat!!

Lue lisää

Siis sana oli PLEITTI. Hajamielinen kun olen, niin onnistuin kirjoittamaan sanan väärin moneen ketaan.
Sorry.

kysyvä ei tieltä eksy kirjoitti:

Kävin Helsimgin Kaapelitehtaalla antiikitavaran messuilla. Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste. Pleikki on sana, jota käytetään yleisesti lusikoiden ym. tarvikkeiden materiaalista puhuttaessa.
Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä. Omistamassani lusikassa on pitkä rivi leimoja, joista en saanut mitään selvää, mutta antiikkikauppias lukaisi sen tuosta vaan ja sanoi että esine on Englannista ja valmistettu 1900-luvun alussa.
Muualla maailmassa, esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki.
Ihanat wanhat tawarat!!

Lue lisää

*Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste."

Aha, galvaanisesti hopeoitu sinkki ei liene pleittiä laisinkaan. Mielenkiintoista.

*Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä.*

Ohoh, eikö missään muualla ole pleittiä valmistettu? Täytyykin sitten pyyhkiä mm. suomalaiset ja ruotsalaiset pleittivalmistajat pois historiankirjoista.

*...esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki."

Aina paranee. Kuvailepa sitten uushopean (l. alpakan), sekä pleitin ero, niin tiedetään kertoa korusepille, että ovat asian käsittäneet täysin väärin.

Oliko messuilla jututtamasi asiantuntija, vai siantuntija?

Rakennuskonservaattori kirjoitti:

*Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste."

Aha, galvaanisesti hopeoitu sinkki ei liene pleittiä laisinkaan. Mielenkiintoista.

*Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä.*

Ohoh, eikö missään muualla ole pleittiä valmistettu? Täytyykin sitten pyyhkiä mm. suomalaiset ja ruotsalaiset pleittivalmistajat pois historiankirjoista.

*...esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki."

Aina paranee. Kuvailepa sitten uushopean (l. alpakan), sekä pleitin ero, niin tiedetään kertoa korusepille, että ovat asian käsittäneet täysin väärin.

Oliko messuilla jututtamasi asiantuntija, vai siantuntija?

Lue lisää

Nämä tiedot sain kun kysyin. Kuvittele, että uskoin kun asiantuntijaksi uskomani henkilö selitti asian!
Tiedätkö mitä, konservaattorikulta, että en olisi edes kysynyt, jos olisin tiennyt!
Esinessäni on rivi leimoja, joista hopeaseppä näki, että esine on Englannissa valmistettu, pleittiä, ennen v.1896 tehty.

Nyt kun asiantuntijat muutkin ovat hereillä, niin selittäkääpä uushopean ja pleitin ero.
Saivarteluitta.

kysyvä ei jne... kirjoitti:

Nämä tiedot sain kun kysyin. Kuvittele, että uskoin kun asiantuntijaksi uskomani henkilö selitti asian!
Tiedätkö mitä, konservaattorikulta, että en olisi edes kysynyt, jos olisin tiennyt!
Esinessäni on rivi leimoja, joista hopeaseppä näki, että esine on Englannissa valmistettu, pleittiä, ennen v.1896 tehty.

Nyt kun asiantuntijat muutkin ovat hereillä, niin selittäkääpä uushopean ja pleitin ero.
Saivarteluitta.

Lue lisää

kupari-nikkeli-sinkkiseosta. Pleitistä laitoin jo tuonne alemmaksi tekstiä.

cevy kirjoitti:

kupari-nikkeli-sinkkiseosta. Pleitistä laitoin jo tuonne alemmaksi tekstiä.

Ehkäpä on syytä täydentää, että ylivoimaisesti suurin osa uushopeisista käyttöesineistä on elektrolyyttisesti hopeoitu, sillä pinnoittamaton uushopea "haisee" ihokontaktin jälkeen esim. sormissa, ja kuulemma maistuu pahalle, jos käyttäisi pinnoittamattomia ruokailuvälineitä. Lisäksi esineen "väristä" saadaan hopeoimalla "parempi".

Varsin perustellusti voi siis kategorisoida pleitin, uushopean (eli alpakan) ja ravintolahopean saman käsitteen alle.

Rakennuskonservaattori kirjoitti:

*Muistin kysyä sieltä asiantuntijoilta, ja sain kuulla, että pohja esineessä on messinkiä ja tämä pleikki on sitten kuten sanot, päällyste."

Aha, galvaanisesti hopeoitu sinkki ei liene pleittiä laisinkaan. Mielenkiintoista.

*Pleikkiä on käytetty Englannissa, Puolassa ja Venäjällä.*

Ohoh, eikö missään muualla ole pleittiä valmistettu? Täytyykin sitten pyyhkiä mm. suomalaiset ja ruotsalaiset pleittivalmistajat pois historiankirjoista.

*...esim. Suomessa on käytetty uushopeaa, joka siis on erilaista kuin tämä pleikki."

Aina paranee. Kuvailepa sitten uushopean (l. alpakan), sekä pleitin ero, niin tiedetään kertoa korusepille, että ovat asian käsittäneet täysin väärin.

Oliko messuilla jututtamasi asiantuntija, vai siantuntija?

Lue lisää

Kun olet itse asiantuntija, niin oikeuttaako se sinut olemaan noin ylimielinen? Tämähän on palsta, jolla voi kysyä, kun ei tiedä.

Antiikkimessujen esittelijöitä uskoo asiantuntijoiksi. "Tavallinen" kävijä kysyy kun ei tiedä. Esittelijä vastaa, vaikka ei tiedä.
Kysyjä saa vastauksen, johon hän luottaa. Ilmeisesti tietorikkaillakin on keskinäinen kilpailu siitä kuka tietää ja mitä, parhaiten ja kattavammin. Jos asiakas on saanut harhaanjohtavia tietoja, ei se ole asiakkaan vika. Mistä hän olisi voinut tietää puhuvansa siantuntijan kanssa? Messuesittelijä on myynnin ammattilainen. Hänen tulee olla vakuuttava.

Miksi kysyisimme, jos epäilisimme vastaajan vain puhuvan lämpimikseen?

En jaksa sen kummemmin puuttua kiisteltyihin vuosilukuihin, tuosta Boulsoverin "keksinnön" tarkasta vuodesta käydään kuitenkin kädenvääntöä.

Pleitti [Plate, plated] on kuitenkin yleistynyt tarkoittamaan syystä elektrolyyttisesti hopeituja tuotteita, _erottamaan_ se muista hopeointitekniikoista. Sen vuoksi yleisnimitys: "hopeointi" ei ole sopiva, ainakaan kun eri hopeointitekniikoita kohtaan koetaan arvostuseroja.

Tuota leimojen erehdyttämistarkoitustakaan ei voi niellä sellaisenaan. Mm. Englannissa muutama valmistaja teki samoja tuotteita sekä hopeasta, että pleitistä. Leimojen tehtävä oli _estää_ mahdolliset myöhemmät erehdykset, tai "harhautukset".

Kiitoksia.
Esineeni on hieman tummempi ja pinnaltaan kauniimpi kuin jotkut uushopeiset vastaavat.
Hinta-arviota en pyytänytkään, joten en nyt tiedä minkä arvoinen se olisi. Ei olekaan minulle tärkeää.

kysyvä ei jne. kirjoitti:

Kiitoksia.
Esineeni on hieman tummempi ja pinnaltaan kauniimpi kuin jotkut uushopeiset vastaavat.
Hinta-arviota en pyytänytkään, joten en nyt tiedä minkä arvoinen se olisi. Ei olekaan minulle tärkeää.

Lue lisää

Ensimmäinen kysyjä kysyi mitä on pleitti? Sen jälkeen tulleissa vastauksissa on paljon epätarkkuuksia. Pleitti tulee englanninkielisestä sanasta ”plate” joka yksinkertaisesti tarkoittaa ”päällystetty”. Tavallisessa kielessä se merkitsee hopeoitua. Millä, menetelmällä on sitten toinen asia, menetelmiä on enemmän kuin yksi.
Uushopea on valkoinen/hopeanvärinen seosmetalli, joka keksittiin jo 1700-luvun lopussa, mutta se koki renessanssin Michael Faradyn keksittyä elektrolyysiin 1805. Uushopeassa on n. 60% kuparia, 20% sinkkiä ja 20% nikkeliä. Uushopea ei ole sama asia kuin hopeoitu. Mutta uushopea on jokseenkin sama asia kuin alpakka, joka on itävaltalaisten vastine saksalaisten uushopealle eli Neusilber. Alpakassa on yleensä lisäaineena antimoni. Ero seosten välillä on jokseenkin merkityksetön. Missään yllämainituissa esineissä ei ole hopeata lainkaa.
Messingistä, uushopeasta ja alpakasta tehtyjä esineitä voi elektrolyyttisesti hopeoida galvaanisessa kylvyssä. Menetelmä otettiin käyttöön n. 1840. Kylvyssä esineelle muodostetaan sähköllä ohuen ohut hopeinen pinta. Pinnan paksuus vaihtelee mutta se on n. 1/1000-1/2000mm paksu kerros. Uushopean etu on sen valkoinen väri. Jos ja kun hopeakerros kuluu puhki, se ei näy niin hyvin kun messingin keltainen väri. Tällainen esine on siis hopeoitu, mutta valitettavasti kansan suussa puhutaan toisinaan ”uushopeasta” tarkoittaen hopeoitua esinettä.
Sheffield Plate (SP) ei ole sama asia kuin Fused Plate, ero on huomattava. SP on sama asia kuin elektrolyyttisesti hopeoitu useimmiten kuparista tehty esine. Fused Plate on sama asia kuin Old Sheffield Plate (OSP). Tämä taas on mekaaninen prosessi, jossa kupari- ja hopeaharkko kovassa kuumuudessa ja paineessa valssataan lähtemättömästi yhteen. Hopeakerros on vähintäänkin 10 kertaa paksumpi kuin elektrolyyttisesti hopeoidussa esineessä. Menetelmä keksittiin ja otettiin käyttöön n. vuodesta 1740. OSP esineitä ei tehdä enää 1800-luvun puolivälin jälkeen, koska elektrolyysi on prosessina helpomi ja halvempi.
Muut harvinaisemmat hopeointiprosessit ovat Close Plate (CP) ja Argent Haché myös Roultz niminen prosessi tunnetaan.
Tämä tarina pleitista ja hopeoinnista yms. on paljon pitempi ja monimutkaisempi, mutta tämä riittäne aluksi.