Muumivanhusten hoitajapula?

Dessutom tas på många platser ingen som helst hänsyn till språkaspekten vid uppgörande av arrbetssturlistor,svenskspråkiga sköter om finskspråkiga och tvårtom.

Om man råkar vara den enda tvåspråkiga på avdelningen så räcker det inte att man sköter sina egna patienter,dessutom måste man tolka åt vissa som totalt glömt vad det lärt sig under pakkoruotsitimmarna. (valbar dementi förekommer hos vissa personer inom vården )

äldrevårdare kirjoitti:

Om man råkar vara den enda tvåspråkiga på avdelningen så räcker det inte att man sköter sina egna patienter,dessutom måste man tolka åt vissa som totalt glömt vad det lärt sig under pakkoruotsitimmarna. (valbar dementi förekommer hos vissa personer inom vården )

Lue lisää

Normalt om man är tvåspråkig både inom vården och i allmänhet serviceyrken,man måste alltid ta hand om svenskspråkiga kunder och gärna också "utlänningar ": Du som är språkkunnig "!.

dubbeltupp kirjoitti:

Normalt om man är tvåspråkig både inom vården och i allmänhet serviceyrken,man måste alltid ta hand om svenskspråkiga kunder och gärna också "utlänningar ": Du som är språkkunnig "!.

Lue lisää

Som tvåspråkig måste man jobba mycket mera än de enspråkigt finska.

avdelning6 kirjoitti:

Dessutom tas på många platser ingen som helst hänsyn till språkaspekten vid uppgörande av arrbetssturlistor,svenskspråkiga sköter om finskspråkiga och tvårtom.

Saker och ting kunde ordnas på tillfredställande sätt ,men vanligt sunt förnuft förekommer inte alltid bland dem som sitter i ledningen.

fordrasmera kirjoitti:

Som tvåspråkig måste man jobba mycket mera än de enspråkigt finska.

Har precis samma erfarenhet. Det krävs betydligt mera om man är finlandssvensk än av kolleger som är helt finskspråkiga. Ofta tycker ledningen tt man fördelar det "vanliga jobbet" =servicen av finnarna på lika grunder, dessutom: "dus om kan svenska" skall också se till att de som behöver svensk service får det.

Dom måste sköta alla finskspråkiga åldringar här.

De som inte flyttat har dubbel arbetsbörda.

Ruotsinkielistä hoitajakoulutusta on jopa suhteessa enemmän kuin suomenkielistä. Koulutuslinjat ovat erittäin suosittuja jopa.
Nykysysteemillä vain on mahdotonta kohdentaa ruotsinkieliset hoitajat vain ruotsinkielisten potilaiden hoitoon.

Kaksikieliset hoitajat pärjäävät kaikkialla, eikä heidän tarvitse valikoida potilaitaan. Työpaikankin he voivat valita oman toiveensa mukaan.
Kaksikielisiä hoitajia ei voida määrätä vain ruotsinkielisiä potilaita hoitamaan vain siksi ettei suomenkieliset osaa, viitsi eivätkä halua. Meillä on vapaat työmatkkinat. Sen sijaan suomenkielisille voidaan asettaa pätevyysvaatimuksia, kuten että ruotsin kielell tulee pärjätä.

Potilailla on oikeuksia ja työnantajalla oikeus vaatia, työnhakija joko täyttää työn asettamat vaatimukset tai hakeutuu muualle.

Ankdam kirjoitti:

Ruotsinkielistä hoitajakoulutusta on jopa suhteessa enemmän kuin suomenkielistä. Koulutuslinjat ovat erittäin suosittuja jopa.
Nykysysteemillä vain on mahdotonta kohdentaa ruotsinkieliset hoitajat vain ruotsinkielisten potilaiden hoitoon.

Kaksikieliset hoitajat pärjäävät kaikkialla, eikä heidän tarvitse valikoida potilaitaan. Työpaikankin he voivat valita oman toiveensa mukaan.
Kaksikielisiä hoitajia ei voida määrätä vain ruotsinkielisiä potilaita hoitamaan vain siksi ettei suomenkieliset osaa, viitsi eivätkä halua. Meillä on vapaat työmatkkinat. Sen sijaan suomenkielisille voidaan asettaa pätevyysvaatimuksia, kuten että ruotsin kielell tulee pärjätä.

Potilailla on oikeuksia ja työnantajalla oikeus vaatia, työnhakija joko täyttää työn asettamat vaatimukset tai hakeutuu muualle.

Lue lisää

"Ruotsinkielistä hoitajakoulutusta on jopa suhteessa enemmän kuin suomenkielistä."
Kaikkea ruotsinkielistä koulutusta on suhteessa enemmän kuin suomenkielistä. Esim. lääkärikoulutusta Helsingissä on lisätty liikaa, koska joka vuosi jää paikkoja täyttämättä. Yliopistotasolla ruotsinkielisten linjojen täyttöaste on alle 80%. Syynä, se että suruja on niin vähän.

VähätMuumit kirjoitti:

"Ruotsinkielistä hoitajakoulutusta on jopa suhteessa enemmän kuin suomenkielistä."
Kaikkea ruotsinkielistä koulutusta on suhteessa enemmän kuin suomenkielistä. Esim. lääkärikoulutusta Helsingissä on lisätty liikaa, koska joka vuosi jää paikkoja täyttämättä. Yliopistotasolla ruotsinkielisten linjojen täyttöaste on alle 80%. Syynä, se että suruja on niin vähän.

Lue lisää

"Kaikkea ruotsinkielistä koulutusta on suhteessa enemmän kuin suomenkielistä. Esim. lääkärikoulutusta Helsingissä on lisätty liikaa, koska joka vuosi jää paikkoja täyttämättä."

Olet oikeassa. Koska jokaisesta koulutuksesta on mahdoton lohkaista 6% ruotsinkieliselle koulutukselle niin ne koulutusalat joilla ruotsin kielellä koulutusta järjestetään, ovat opiskelijamäärät suhteessa jonkin verran suurempia kuin suomenkielisissä vastaavissa.

Mitä taas siihen tulee että lääkiksen paikat olisi ylimitoitettu ei pidä paikkansa. Ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat 5% kaikista lääkiksen opiskelupaikoista, eli alle väestösuhteen

Se että toissa vuonna jäi ruotsinkielisellä linjalla paikkoja täyttämättä johtui siitä että lääkikseen hakijoiden taso valtakunnallisesti oli erittäin korkea. Ruotsinkielisessä kiintiössä hakevia verrataan nimittäin valtakunnan suomenkielisiin hakijoihin ja heidän sisäänpääsytasoon. Ruotsinkieliselle linjalle ei voi päästä opiskelemaan pistemäärällä joka on alle huonoimman suomenkielisen hyväksytyn.

-Miksei suomenruotsalaisia hoitajia ole, ovatko he kaikki muuttaneet Ruotsiin?

Ovat suojatöissä jossain virastoissa, kielilain perusteella toki.


Alempirotuiset itämaalaiset saavat huolehtia parempirotuisista rapuruttotapauksista.
Ruotsiksi toki, kielilain avulla.

Ankdam kirjoitti:

"Kaikkea ruotsinkielistä koulutusta on suhteessa enemmän kuin suomenkielistä. Esim. lääkärikoulutusta Helsingissä on lisätty liikaa, koska joka vuosi jää paikkoja täyttämättä."

Olet oikeassa. Koska jokaisesta koulutuksesta on mahdoton lohkaista 6% ruotsinkieliselle koulutukselle niin ne koulutusalat joilla ruotsin kielellä koulutusta järjestetään, ovat opiskelijamäärät suhteessa jonkin verran suurempia kuin suomenkielisissä vastaavissa.

Mitä taas siihen tulee että lääkiksen paikat olisi ylimitoitettu ei pidä paikkansa. Ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat 5% kaikista lääkiksen opiskelupaikoista, eli alle väestösuhteen

Se että toissa vuonna jäi ruotsinkielisellä linjalla paikkoja täyttämättä johtui siitä että lääkikseen hakijoiden taso valtakunnallisesti oli erittäin korkea. Ruotsinkielisessä kiintiössä hakevia verrataan nimittäin valtakunnan suomenkielisiin hakijoihin ja heidän sisäänpääsytasoon. Ruotsinkieliselle linjalle ei voi päästä opiskelemaan pistemäärällä joka on alle huonoimman suomenkielisen hyväksytyn.

Lue lisää

No silloinhan ruotsinkieliset hakijat voisi ohjata paremmin kykyjään vastaaviin hommiin, vaikkapa pyyhkimään geriatrisia ruotsinkielisiä pyllyjä.

jdjjfwjjdj kirjoitti:

No silloinhan ruotsinkieliset hakijat voisi ohjata paremmin kykyjään vastaaviin hommiin, vaikkapa pyyhkimään geriatrisia ruotsinkielisiä pyllyjä.

Kielitaitoinen, pätevä, hyvillä meriiteillä varustettu tuönhakija hakeutuu haluamaansa työhön, ei häntä, kuten ei ketään muutakaan työnhakijaa voi "ohjata" työhön jota hän ei ole hakenut. *

Työtä saa tasolla johon omat meriitit riittävät. Työnantaja määrittelee pätevyysvaatimukset, ei työntekijä!

*Paitsi tietysti työkkäri määrätyissä tapauksissa

Du läser bestämt ingen annans inlägg ?

Ruotsinkielisiä vuosittaisia lääkiksen aloituspaikkoja on keskimäärin 30, riippuen suomenkielisten lääkispaikkojen määrästä.

Väität siis että kaikista surunuorista 30 haluaa lääkäriksi ja kaikki pääsevät lääkikseen. Huima luku! Onpa eriarvoista! :-P

I Sverige och Norge också.

Men ofta råkar nu de tvåspråkiga vårdarna ha familj som det måste tas hänsyn till,detär inte bara att sticka iväg till Sverige eller Norge ,även om man får mycket bättre lön och bättre bemötande där.Eller på privata inrättningar i Finland.