Viranomaisten puututtava hengelliseen väkivaltaan

intressanttia

Onko kukaan vielä lukenut Uskonnon varjot -kirjaa?

Itselläni on kesken mutta vaikuttaa todella perehtyneeltä aiheeseen:

"Hengellinen väkivalta on Suomessa merkittävä ongelma. Se koskettaa tuhansia suomalaisia. Viranomaisten ja kirkon on aika ymmärtää, että hengellisissä yhteisöissä tapahtuu vaarallisia asioita, jotka uhkaavat arvokkaita ihmissuhteita, ihmisen tasapainoista hyvinvointia, terveyttä ja jopa henkeä. Yhteiskunnan on kyettävä puuttumaan siihen.

Oikeuslaitoksessa, poliisissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole ymmärretty, mistä hengellisestä väkivallassa on kyse. Tästä syystä väkivallan uhreille ei myöskään ole tarjolla asiantuntevaa psyykkistä eikä yhteisöllistä tukea eikä myöskään juridista apua. Ongelmaan ollaan vasta heräämässä, kun tieteellinen tutkimus on osoittanut ongelman laajuuden ja vakavuuden. Erityisen tärkeää olisikin, että uhrit itse nostaisivat avoimesti esiin kokemiaan väkivallan muotoja. Tämä on kuitenkin useimmille uhreille liian vaativaa sillä seuraamusten pelossa vain harva siihen kykenee.

Lapin yliopiston politiikkatieteiden lehtori, dosentti Aini Linjakumpu on juuri julkaissut tutkimuksensa Uskonnon varjot, jossa hän tarkastelee uskonnollista väkivaltaa Suomessa."

https://freepathways.wordpress.com/2015/04/28/uskonnon-varjot/

Eheytyshoitojen metodia verrataan skientologiaan:

"Tämä vertautuu skientologia-liikkeen toimintatapaan. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että ihmisen annetaan ymmärtää, että hänellä on vakavia ongelmia. Jotta nämä ongelmat voitaisiin ratkaista, niihin tarvitaan liikkeen määrittelemiä ongelmanratkaisukeinoja. Potentiaalinen uusi skientologia-liikkeen jäsen saatetaan liikkeen piiriin tarjoamalla hänelle mahdollisuutta ratkaista ongelmansa ja välttää suurempi paha. Sekä skientologiassa että eheyttämisessä tähdätään muuttamaan ihmisen minuutta, identiteettiä ja elämäntapaa. tieteellisesti vahvistettua evidenssiä sen enempää skientologien kuin eheyttäjienkään menetemien toimivuudesta ei ole" (s. 133)

42

375

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • totuusennenkaikkea

      "Sekä skientologiassa että eheyttämisessä tähdätään muuttamaan ihmisen minuutta, identiteettiä ja elämäntapaa."

      Jep, tuttua meininkiä. Uusi identiteetti Kristuksessa on jotain ihan muuta kuin protestanttinen kristillisyys. Fiilis on sama kuin olis vankina omassa päässään jonkun muun kaapattua aivot omaan käyttöönsä ohjaten niitä minne huvittaa. Sittemmin olen pysynyt kaukana Helsinki Vineyardista, New Winesta ja Healing Roomsista.

    • intressanttia

      Epäterveet ryhmät tunnistaa mm. siitä, miten he käyttävät ns. aivopesua mahdollisen uuden jäsenen värväämiseksi Jumalan Valtakunnan Työhön - eivätkä he itse tietenkään kutsu menetelmäänsä aivopesuksi vaan todennäköisesti hengelliseksi sodankäynniksi, joka tapahtuu ainoastaan ihmisen omaksi parhaaksi tms.:

      - ihmisen itsetuntemuksen horjuttaminen
      - ihmisen saaminen uudelleentulkitsemaan oma historiansa ja muuttamaan oma maailmankatsomuksensa sekä hyväksymään uusi versio todellisuudesta ja asioiden välisistä syy-seuraussuhteista.
      - riippuvuuden kehittäminen organisaatiota kohtaan hyötymistarkoituksessa
      - ihminen pidetään tietämättömänä tästä suunnitelmasta kontrolloida ja muuttaa häntä
      - ajan ja fyysisen ympäristön kontrollointi
      - voimattomuuden, pelon ja riippuvuuden tunteiden aikaansaaminen
      - aikaisemman käytöksen ja käsitysten tukahduttaminen sekä uuden käyttäytymisen ja käsitysten juurruttaminen

      Lähde: Linjakumpu - Uskonnon varjot.

      Onko tuttua?"

      • Ehkäpä pikkuhiljaa viranomaisetkin heräävät ja alkavat miettiä keinoja joilla voisivat puuttua vantterammin monia kurjia kohtaloita aiheuttavaan henkiseen väkivaltaan. Psykiatrit ja psykologit varmaankin jo tietävät tilanteen mutta heidän voimavaransa taitavat olla vielä aika vähäiset ongelmaan nähden.


      • Kannattaa-olla-valppaana

        Tuotahan voi olla missä vain, nykyisin epäterveissä työyhteisöissäkin. Vaikea sitä on muutoin järkevistä ihmisistä uskoa, mutta olen itse nähnyt työyhteisössä aivan asiallisten ihmisten toimivan todella julmasti toista ihmistä kohtaan, oman aseman menettämisen pelossa.

        Jos terve kristillisyys pyritään yhteiskunnasta nujertamaan, se saa kaikenlaiset lahkot ja uudet opit rehottamaan. Lisäksi jos ihmiseltä viedään kaikki pohja oman kulttuurin, isien uskon ja historian tuntemukseen, on häntä helpompi manipuloida.

        Kannattaa aina selvittää srk/yrityksen johto ja taustat. Jos asioista vaietaan, eikä toiminta ole kaikille avointa, kannattaa kahdesti miettiä, onko sen arvoista olla siinä porukassa mukana.


      • ”Epäterveet ryhmät tunnistaa mm. siitä, miten he käyttävät ns. aivopesua…”

        Vaikka ”aivopesu” kuulosta paljon raflaavammalta kuin manipulointi, niin silti manipulointi on parempi termi. Aivopesussa käytetään erilaisia pakottavia tekniikoita ja usein fyysistä väkivaltaakin.
        Manipulointi on hienovaraisempaa:
        ”vaikutusjärjestelmän ja henkisen kontrollin neljä vaihetta ovat:”
        1. käytöksen
        2. ajattelun
        3. tunteiden
        4. informaation valvonta
        http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/milloin-huolestua/


      • mummomuori kirjoitti:

        ”Epäterveet ryhmät tunnistaa mm. siitä, miten he käyttävät ns. aivopesua…”

        Vaikka ”aivopesu” kuulosta paljon raflaavammalta kuin manipulointi, niin silti manipulointi on parempi termi. Aivopesussa käytetään erilaisia pakottavia tekniikoita ja usein fyysistä väkivaltaakin.
        Manipulointi on hienovaraisempaa:
        ”vaikutusjärjestelmän ja henkisen kontrollin neljä vaihetta ovat:”
        1. käytöksen
        2. ajattelun
        3. tunteiden
        4. informaation valvonta
        http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uskonyhteisoista/milloin-huolestua/

        Kannatan myös manipulointi -termin käyttöä. Kyse on kuitenkin valitettavan arkipäiväisestä ilmiöstä eivätkä uhrit edes välttämättä miellä sitä väkivallaksi. Kaikkeen tottuu ajan kanssa... tai totutetaan.


      • Sähkö__Jänis kirjoitti:

        Kannatan myös manipulointi -termin käyttöä. Kyse on kuitenkin valitettavan arkipäiväisestä ilmiöstä eivätkä uhrit edes välttämättä miellä sitä väkivallaksi. Kaikkeen tottuu ajan kanssa... tai totutetaan.

        Aivan, ja oikeastaan siihen manipulointi perustuukin - siihen vääristelyyn tottuu.


    • ValoaPimeyteen

      Tieto on valtaa.

    • En ole teosta lukenut. Erittäin tärkeistä ja samalla vaikeista asioista siinä puhutaan.

      ”Aini Linjakumpu moittii Suomen viranomaisia siitä, että nämä ovat arkoja puuttumaan hengelliseen väkivaltaan. Oikeuslaitoksen ja poliisin lisäksi sivuun tapaavat katsoa kirkko ja muut julkiset toimijat.”

      ”– Lopputuloksena on, että uskonnolliset yhteisöt saavat toimia varsin omavaltaisesti. Yhteisöllisyydestä tuleekin pakkoa, pelottelua, syyllistämistä ja eristämistä.”

      ”Uskonnon normien varjolla ei voi tehdä rikoksia. Syntejä voi antaa anteeksi, rikoksia ei.”

      ”….uskonnonvapauden rajan vetäminen on vaikeaa.”

      Eli tässä jälleen linjataan sitä, mitä voidaan hyväksyä uskonnon harjoittamisensa ja mitä ei.
      https://freepathways.wordpress.com/2015/04/28/uskonnon-varjot/

      • Olen herännyt viime vuosina siihen miten kauaskantoisia vaikutuksia vahingollisella uskonnollisuudella on koko yhteiskunnan kannalta - siinä mielessä nämä asiat koskettavat aivan jokaista ja mielestäni jo kansalaisvelvollisuuksiin kuuluu mahdollisuuksien mukaan selvittää itselleen missä mennään. Noin yleisesti ottaen usko on haluttu nähdä jokaisen yksityisasiana eikä uskonnollisia näkökulmia ole etenkään akateemisessa maailmassa nähdäkseni otettu tarpeeksi vakavasti tai niiltä on jopa ummistettu silmät, korkeintaan naureskellen räikeimmille ylilyönneille. Uskonnollisia aspekteja on siis vähätelty aivan suotta ottaen huomioon miten uskonnon läpäisemä koko kulttuuri ylipäänsä on / on ollut. Miksi sitä ei tahdota myöntää?

        Viime aikoina uskonto on pungennut väkisinkin esiin esim. pääministerimme muodossa kun Sipilän vakaumuksen vaikutusta hänen käytökseensä, päätöksentekoon ja vastuunkantamiseen on ryhdytty tutkimaan. Siinä vaiheessa kun tietty uskonnollinen tausta pääministerin muodossa tulee kaikkien muidenkin kannettavaksi, ei voida väittää, että kyse on enää pelkästään jonkun henkilön yksityisasiasta - etenkään kun Sipilä ei selvästi itsekään kykene tekemään eroa yksityisen ja julkisen välille viranhoidon vaatimalla vakavuudella. Pääministeri Juha Sipilä ei ole vastuussa teoistaan ainoastaan Jumalalle, vaan koko Suomen kansalle ja jo tässä ajassa.


      • knhbghbvgv

        Kaikki mitä et pysty todistamaan todeksi on uskomista!

        ja saataa jumalaksi uskominen on uskoa joka on kielletty
        ja ihmiset ei usko!

        Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
        24:23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
        24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
        24:25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
        24:26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko."


      • Sähkö__Jänis kirjoitti:

        Olen herännyt viime vuosina siihen miten kauaskantoisia vaikutuksia vahingollisella uskonnollisuudella on koko yhteiskunnan kannalta - siinä mielessä nämä asiat koskettavat aivan jokaista ja mielestäni jo kansalaisvelvollisuuksiin kuuluu mahdollisuuksien mukaan selvittää itselleen missä mennään. Noin yleisesti ottaen usko on haluttu nähdä jokaisen yksityisasiana eikä uskonnollisia näkökulmia ole etenkään akateemisessa maailmassa nähdäkseni otettu tarpeeksi vakavasti tai niiltä on jopa ummistettu silmät, korkeintaan naureskellen räikeimmille ylilyönneille. Uskonnollisia aspekteja on siis vähätelty aivan suotta ottaen huomioon miten uskonnon läpäisemä koko kulttuuri ylipäänsä on / on ollut. Miksi sitä ei tahdota myöntää?

        Viime aikoina uskonto on pungennut väkisinkin esiin esim. pääministerimme muodossa kun Sipilän vakaumuksen vaikutusta hänen käytökseensä, päätöksentekoon ja vastuunkantamiseen on ryhdytty tutkimaan. Siinä vaiheessa kun tietty uskonnollinen tausta pääministerin muodossa tulee kaikkien muidenkin kannettavaksi, ei voida väittää, että kyse on enää pelkästään jonkun henkilön yksityisasiasta - etenkään kun Sipilä ei selvästi itsekään kykene tekemään eroa yksityisen ja julkisen välille viranhoidon vaatimalla vakavuudella. Pääministeri Juha Sipilä ei ole vastuussa teoistaan ainoastaan Jumalalle, vaan koko Suomen kansalle ja jo tässä ajassa.

        ”…usko on haluttu nähdä jokaisen yksityisasiana eikä uskonnollisia näkökulmia ole etenkään akateemisessa maailmassa nähdäkseni otettu tarpeeksi vakavasti…”

        Tuossa on perää. Vapaus on hieno asia, mutta samaan aikaan sitä tulee rajoittaa yhteiseksi hyväksi, ettei synny täyttä anarkiaa. Mitä olemme valmiita hyväksymään, vaikka joku yksilö jotain kummallista itse haluaisikin tehdä? Mitä olemme valmiita hyväksymään kokonaisen ryhmän vapaudeksi?

        Näistä rajoista me keskustelemme jatkuvasti. Oli kyse avioliitosta, pukeutumisesta, ympärileikkauksista, ruuista, yhteisöihin sulkemisista tai niistä karkottamisista jne.

        ”Sipilä ei selvästi itsekään kykene tekemään eroa yksityisen ja julkisen välille viranhoidon vaatimalla vakavuudella.”

        Voidaanko ihmisen tekoja arvioida yksinomaan hänen uskontonsa kautta vai hänen omien luonteenpiirteidensä kautta?


    • >Erityisen tärkeää olisikin, että uhrit itse nostaisivat avoimesti esiin kokemiaan väkivallan muotoja. Tämä on kuitenkin useimmille uhreille liian vaativaa sillä seuraamusten pelossa vain harva siihen kykenee.

      Pahimmin kärsineet uhrit ovat usein ihmisistä henkisesti heikoimpia ja tarvitsevat ulkoista johdatusta ja auktoriteettia vähän kaikessa. Ei heitä muuten olisikaan käytetty hyväksi ja kiusattu.

      • Oma lukunsa etenkin naisten kohdalla on myös tietynlainen marttyyri-kultti, jossa esim. lähisuhdeväkivallan kestämistä ja muuta epäinhimillistä kivun sietämistä pidetään yhtenä hengellisen kilvoittelun muotona, josta saa sitä kirkkaamman kruunun mitä enemmän sietää. Ja synnytykseen kuoleminen takaa varman pelastuksen. Ylipäänsä se ajatus, että yksilön kuuluu uhrautua muun yhteisön "puhtauden" ja oikeaoppisuuden puolesta... tai ikään kuin se olis merkki ko. yhteisön merkityksestä ja arvokkuudesta sinänsä.

        Mihin unohtui se ajatus, että Jeesus uhrautui puolestamme, ettei meidän enää tarvitse?


    • lukeminenkannattaaaina

      Lukaisin joskus. Siinä oli ansiokkaasti huomioitu myös taloudellinen hyväksikäyttö.

      • lukeminenkannattaaaina

        Julkaistu vuonna 2015, joten menee oma aikansa, että löytää laajempaan tietoisuuteen. Tässä kirja-arvio:

        "Kaikki ihmiset eivät halua tai voi olla uskonnollisessa yhteisössään koko ikäänsä. Moni epäilee, pohdiskelee ja arvioi suhdettaan yhteisöön ja sen vaatimuksiin pitkään, ennen kuin alkaa vähitellen erkaantua. Yhteisökin voi vaikeuttaa eroamista pelottelemalla ja nimittelemällä. Toisaalta puhtautensa säilyttääkseen yhteisö voi erottaa hankalana tai sopimattomana pitämänsä yksilön niin äkkiä, että ero tulee yksilölle täytenä yllätyksenä. Kummassakaan tapauksessa yksilö ei välttämättä pääse yhteisöstä täysin irti, sillä hengellinen väkivalta jättää jälkensä ihmiseen ja vaikuttaa hänen emotionaaliseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa pitkään. Vielä erkaantumisen jälkeenkin voi väkivalta jatkua niin, että yhteisö karttaa yksilöä ja eristää hänet muista yhteisön jäsenistä. Yksilön eroaminen voi myös vaikeutta hänen läheistensä elämää, vaikka he jäisivätkin yhteisöön.

        Linjakumpu kysyy, onko sellainen tiivis uskonnollinen yhteisöllisyys mahdollista, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä kanssauskoviaan, jossa kenenkään ihmis- ja perusoikeuksia ei loukata ja jossa minuuttaan ja identiteettiään voi toteuttaa ilman väkivallan uhkaa. Hän myös vastaa, ettei se ole mahdotonta, mutta tällä hetkellä se näyttää kovin vaikealta ainakin normeja korostavissa ja jäsentensä valvontaan keskittyvissä yhteisöissä.

        Aini Linjakummun tutkimus, Uskonnon varjot, on uskonnollisten yhteisöjen ulkopuolella elävällekin mielenkiintoista ja opettavaista, mutta myös ahdistavaa luettavaa. Ahdistusta tosin laimentaa toisto, jota kirjassa on runsaasti alusta loppuun saakka."

        http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3831


    • Pitäiskin lukea tuo vaikka tuskin se mitään hirveitä uusia näkökulmia asiaan tuo, valitettavan tiedossahan nuo asiat ovat.

      Noihinhan pitäisi puuttua mutta vaikeushan on siinä, että noissa piireissä se tapahtuu niin suljetussa yhteisössä ja juurikin usein sen yhteisön yhteisvoimin, eli uhrilla ei ole mitään mahdollisuuksia saada apua yhteisön sisältä ja niinhän siinä käy, että ainoiksi vaihtoehdoiksi jää joko yrittää kestää vaikka mielenterveytensä uhraten tai lähteä ulkopuolelle jolloinka usein menettää jopa perheenjäsenensä.

      Vaikka laki kieltää henkisenkin väkivallan ja kiusaamisen niin noiden toteennäyttäminen onkin sitten hankalaa kun ei noista yhteisöistä todistajia saa ja henkisesti uhrit ovat jo niin riekaleina, ettei jaksa lähteä asiaansa ajamaan.

      • tarkkaavainen

        Arvion perusteella kirjan näkökulma näyttää painottuvan enemmän yhteiskunnallisiin seikkoihin ja kirjoittaja on näköjään politiikantutkija. Ihan virkistävää ainaisen psykologisoinnin sijaan...


        "Koska hengellistä väkivaltaa ei ole aikaisemmin tutkittu oikeudelliselta kannalta, Linjakumpu pohtii kirjan lopulla myös hengellisen väkivallan juridisia ulottuvuuksia lähtökohtanaan ihmisoikeuksien merkitys liikkeiden jäsenille. Hänen mielestään on keskeistä, miten ihmisoikeudet suojelevat väkivallan kohteita ja millaisia oikeudellisia rajoitteita on rakennettu erityisesti kultteina ja lahkoina pidetyille liikkeille. Hän tarkastelee hengellistä väkivaltaa myös rikosoikeuden kannalta ja pohtii liikkeiden uskonvapauden ja autonomian merkitystä.

        Uskonnollisten liikkeiden ja maallisen yhteiskunnan oikeuskäytäntöjä on syytä käsitellä eri luvuissa, kuten Linjakumpu tekee, mutta luvut olisi voinut panna peräkkäin, eikä sijoittaa niiden väliin kahta lukua, jotka käsittelevät erkaantumista ja hengellisen väkivallan rajoja ja ohjaavat ajatuksia taas uuteen suuntaan. Asiasta aidosti kiinnostunut lukija kuitenkin kestää hyppelemisen aihepiiristä toiseen ja syventyy sitten entistä innokkaammin hengellisen väkivallan juridiseen ja yhteiskunnalliseen mieleen.

        Hengellisen väkivallan tuominen maalliseen oikeuteen ja yhteiskunnan silmien eteen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä uskonnollinen yhteisöllisyys ja perheiden sisäinen dynamiikka saattavat vaikeuttaa tai kokonaan estää oikeustapausten nostamisen. Ryhmät pyrkivät näet selvittämään itse ongelmiaan omien sisäisten prosessiensa avulla.

        Oikeudelliset lähtökohdat suojaavat uskonnollisia liikkeitä ja ryhmittymiä erityisesti suhteessa valtioon ja muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin, mutta ihmisoikeuksien kannalta on keskeistä, miten uskonnot ja uskonnolliset ryhmät kohtelevat jäseniään. On syytä kysyä toisaalta, toteutuvatko yksilöiden oikeudet kuulua ryhmään, ja toisaalta, toteutuvatko jäsenten ihmisoikeudet yhteisössä. Ihmisoikeuksien tarkoitus on suojella yksilöä ryhmien vallalta, sillä ryhmän oikeudet voivat uhata yksilöiden oikeuksia. Uskonto sinänsä on jokaisen yksilön rikkomaton oikeus, mutta uskonnon ulkoisia toimintoja voidaan rajoittaa. Kuitenkaan esim. lasten, naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet eivät toteudu täysin yhteisöjen sisällä.

        Muiden länsimaiden oikeusistuimissa on keskitytty 1960–1970-luvulta lähtien erityisesti lahkoihin ja kultteihin liittyviin ongelmiin – manipulaatioon, psykologiseen hyväksikäyttöön ja kontrollointiin. Suomessa ovat hengellisen väkivallan ilmiöt ovat nousseet maalliseen oikeuteen vasta 2000-luvulla. Niitä on arvioitu toisaalta ihmisoikeuksien ja toisaalta rikosoikeuden näkökulmasta. Rohkeasti näkemyksiään ilmaiseva rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen on todennut, että hengellinen väkivalta on rikosoikeudellisessa mielessä pahoinpitelyä, mutta näytön arviointi ja syyllisyyden osoittaminen on vaikeaa.

        Vaikka liikkeiden ongelmallisista konventioista on olemassa runsaasti tietoa, oikeusistuimilla on vähän kokemuksia uskonnollisiin yhteisöihin liittyvistä tapauksista. Tuomarit eivät välttämättä tunne yhteisöjen toimintaa, normien ja sääntöjen merkitystä eivätkä yhteisöjen vallan ja hallinnan periaatteita. Yhteisöissä tarvittaisiin lisää hengellisen väkivallan oikeudellista ohjaamista, mutta kuten Linjakumpu toteaa, lainsäädäntö pystyy tuskin estämään väkivaltaa."


    • Muistan kun ensimmäistä kertaa törmäsin homojen eheytykseen. Hämmennyin koko asian olemassaolosta niin, että luin Puontin kirjan Suhteesta siunaukseen selvittääkseni mistä oikein on kyse. Jo pelkkä lukeminen aiheesta aiheutti niin voimakkaan fyysisen huonovointisuuden, että olin oksentaa. Mietin millaisessa tilassa ihmisen täytyy olla, että moinen menee iloisesti läpi. Jonkinlaisessa psykoosissa? Tai sitten pienestä saakka sosiaalistettu tiettyyn keinotekoiseen maailmankatsomukseen, joka on pahasti ristiriidassa ympäröivän todellisuuden kanssa?

      • Luoja.Tietää

        Todellisuuden kohtaaminen on yleensä sen verran työn takana, että epämukavassa tilanteessa mieluummin vaikka järkeillään asiat parhain päin, sorrutaan päihteisiin, hurahdetaan uskoon ja hätätapauksessa menetetään vaikka mielenterveys kuin tunnustetaan oma homous. Joillekin kyse on niin isosta möröstä ja mörkönsä kullakin.


      • mkjmjnjnp

        homous on kristittyjen aikaan saamaa Jumalan ja Hänen opin pilkkaamista.

        homogeenien synty voi johjaa jopa ristiretkien aikaan alkaneesta kehityksestä mutta olihan sitä ennenkin sellaisia...

        räjähdysmäisesti homoilut alkoi kirkon johdolla kun paavi kielsi pappien avioitumiset. ilmaisesti samaan aikaan alkoivat suuremmassa mittakaavassa papiston lapsien hyväksi käyttö jota jatkuu edelleen kristittyjen sivistyksenä.


      • "Mietin millaisessa tilassa ihmisen täytyy olla, että moinen menee iloisesti läpi. "

        Ei siihen mitän psykoosia tarvitse. Pelko, epävarmuus ja muiden ihmisten hyväksynnän tarve jo riittää.


      • mummomuori kirjoitti:

        "Mietin millaisessa tilassa ihmisen täytyy olla, että moinen menee iloisesti läpi. "

        Ei siihen mitän psykoosia tarvitse. Pelko, epävarmuus ja muiden ihmisten hyväksynnän tarve jo riittää.

        Tarkoittanee lähinnä oman uskonyhteisön hyväksyntää(?) Voi olla, että olen täällä Helsingissä jossain omassa kuplassa, sillä havaitsen homojen saavan rutkasti enemmän hyväksyntää fundiksiin verrattuna - heitä ei edes tahdota huomata. Vaikka ei sekään ehkä paras tilanne ole, saavat mellastaa rauhassa omissa ympyröissään. Mitä nyt toisinaan pitävät meteliä tai yrittävät saada uutta verta perheeseensä ja jos meno yltyy aivan mahdottomaksi, kutsutaan virkavalta paikalle.

        Vaikea kuvitella vielä paikkoja missä homous todella hätkähdyttäisi tai herättäisi vastustusta. Ehkä joillain todella pienillä ja ahdasmielisillä paikkakunnilla, joiden ilmapiiri on verrattavissa tunkkaiseen lahkolaisuuteen... Ihmiset ovat kuitenkin yleisesti ottaen melko sivistyneitä ja valistuneita eivätkä nuo ominaisuudet sulje uskoakaan sinänsä pois.


      • luterilainenkristitty
        mummomuori kirjoitti:

        "Mietin millaisessa tilassa ihmisen täytyy olla, että moinen menee iloisesti läpi. "

        Ei siihen mitän psykoosia tarvitse. Pelko, epävarmuus ja muiden ihmisten hyväksynnän tarve jo riittää.

        Eikö Jumala anna voimaa pelon, epävarmuuden ja epäterveen muiden ihmisten hyväksynnän tarpeen voittamiseen?


      • Sähkö__Jänis kirjoitti:

        Tarkoittanee lähinnä oman uskonyhteisön hyväksyntää(?) Voi olla, että olen täällä Helsingissä jossain omassa kuplassa, sillä havaitsen homojen saavan rutkasti enemmän hyväksyntää fundiksiin verrattuna - heitä ei edes tahdota huomata. Vaikka ei sekään ehkä paras tilanne ole, saavat mellastaa rauhassa omissa ympyröissään. Mitä nyt toisinaan pitävät meteliä tai yrittävät saada uutta verta perheeseensä ja jos meno yltyy aivan mahdottomaksi, kutsutaan virkavalta paikalle.

        Vaikea kuvitella vielä paikkoja missä homous todella hätkähdyttäisi tai herättäisi vastustusta. Ehkä joillain todella pienillä ja ahdasmielisillä paikkakunnilla, joiden ilmapiiri on verrattavissa tunkkaiseen lahkolaisuuteen... Ihmiset ovat kuitenkin yleisesti ottaen melko sivistyneitä ja valistuneita eivätkä nuo ominaisuudet sulje uskoakaan sinänsä pois.

        >Voi olla, että olen täällä Helsingissä jossain omassa kuplassa, sillä havaitsen homojen saavan rutkasti enemmän hyväksyntää fundiksiin verrattuna - heitä ei edes tahdota huomata.

        Täällä tietyt fundisuskovat ovat torvenneet jo vuosia, että kun homoutta ja homouden hyväksyntää riittävän kauan tulee joka tuutista, seuraus on kansan kielteinen vastareaktio eikä homoista enää tykätäkään. Havaintosi jälkeen ymmärrän heidän profetiaansa sikäli paremmin, että hehän ovat itse kokeneet aivan vastaavaa.;)


      • luterilainenkristitty kirjoitti:

        Eikö Jumala anna voimaa pelon, epävarmuuden ja epäterveen muiden ihmisten hyväksynnän tarpeen voittamiseen?

        Muiden ihmisten hyväksynnän tarve ei todellakaan ole epätervettä vaan kohtuuden rajoissa hyvinkin terve ilmiö. Kun elellään yhdessä suuressa sosiaalisessa yhteisössä toisistamme riippuvaisina, eläminen ja toimiminen tavalla jota juuri kukaan muu ei hyväksy aiheuttaa vääjäämättä hankaluuksia – ja usein aivan perustellusti.


      • luterilainenkristitty
        RepeRuutikallo kirjoitti:

        Muiden ihmisten hyväksynnän tarve ei todellakaan ole epätervettä vaan kohtuuden rajoissa hyvinkin terve ilmiö. Kun elellään yhdessä suuressa sosiaalisessa yhteisössä toisistamme riippuvaisina, eläminen ja toimiminen tavalla jota juuri kukaan muu ei hyväksy aiheuttaa vääjäämättä hankaluuksia – ja usein aivan perustellusti.

        Sitä juuri pohdin, että eikö oman homouden hyväksyminen ja sitä kautta muiden erilaisuuden hyväksyminen tee yhteiskunnallisella tasolla elämästä mielekkäämpää, jos vaihtoehtona on oman seksuaalisuuden tukahduttaminen? Patoumat johtavat todennäköisemmin ääritoimintaan. Onhan se jo nähty. Epätervettä hyväksynnän hakeminen on silloin, jos se kohdistuu ainoastaan johonkin marginaaliseen jengiin, joka pelaa muun yhteiskunnan sääntöjen vastaisesti vrt. salaseurojen vetovoima.


      • luterilainenkristitty kirjoitti:

        Eikö Jumala anna voimaa pelon, epävarmuuden ja epäterveen muiden ihmisten hyväksynnän tarpeen voittamiseen?

        Kyllä, jos vain uskaltaa ottaa vastaan Jumalan rakkauden. Moni ei uskalla, vaan mieluummin haluaa vankkaa autoritaarista rangaitusken pelkoa.


    • Hallituksessa on aika paljon myös äärilaidan uskovia, joten ei se helppoa ole.

      Sisäministerin pesti varsinkin olisi hyvä jo vihdoin saada pois uskovilta.
      Aiemmin sitä pestiä piti hallussaan Päivi Räsänen kukkona kaalimaan vartijana ja sai hommattua lahkosisarelleen korkean viran sisäministeriöön, jonka käsialaa on nyt epäonnistunut turvapaikanhakijoiden palautus.

      • Ei siellä sentää niin montaa ole, etteikö asioista voisi keskustella.


      • Muistakaamme, että kansa on heidät sinne valinnut. Ja eiköhän Sipilä ja Aa -porukka pidä huolta siitä, että ihmiset heräävät tosissaan pohtimaan mitä seurauksia näiden päättäjien uskonnollisella vakaumuksella on koko yhteiskunnan kannalta silloin kun kaikki muutkin saavat siitä syyttömästi kärsiä. Koko maata koskevissa asioissa eivät siunauksen toivotukset tai autoritäärinen uhkailu enää nykyään toimi. Maailma on muuttunut huomattavasti monimutkaisemmaksi. Uskon lisäksi tarvitaan asiantuntemusta, arviointikykyä, suhteellisuudentajua, todellisuudentajua, tietoa ja taitoa. Pelkkä pimeään huitominen ei riitä. Luotan siihen, että se tullaan vielä huomaamaan oikein korkojen kera. :)

        Tämä kertoo jo paljon:

        http://www.talouselama.fi/uutiset/il-jattiyleiso-buuasi-paaministeri-sipilalle-suomi-100-juhlassa-lauantaina-6611711


      • Sähkö__Jänis kirjoitti:

        Muistakaamme, että kansa on heidät sinne valinnut. Ja eiköhän Sipilä ja Aa -porukka pidä huolta siitä, että ihmiset heräävät tosissaan pohtimaan mitä seurauksia näiden päättäjien uskonnollisella vakaumuksella on koko yhteiskunnan kannalta silloin kun kaikki muutkin saavat siitä syyttömästi kärsiä. Koko maata koskevissa asioissa eivät siunauksen toivotukset tai autoritäärinen uhkailu enää nykyään toimi. Maailma on muuttunut huomattavasti monimutkaisemmaksi. Uskon lisäksi tarvitaan asiantuntemusta, arviointikykyä, suhteellisuudentajua, todellisuudentajua, tietoa ja taitoa. Pelkkä pimeään huitominen ei riitä. Luotan siihen, että se tullaan vielä huomaamaan oikein korkojen kera. :)

        Tämä kertoo jo paljon:

        http://www.talouselama.fi/uutiset/il-jattiyleiso-buuasi-paaministeri-sipilalle-suomi-100-juhlassa-lauantaina-6611711

        "...mitä seurauksia näiden päättäjien uskonnollisella vakaumuksella on koko yhteiskunnan kannalta..."

        Tässä taidat sortua melkoiseen yleistämiseen? Ehkä enemmän on panoa niillä polittiisilla agendoilla? Erityisen vaarallisia ne ovat kun yhdistyvät johonkin ehdottomaan maailmankatsomukseen, ja oppeihin, joita "ylitulkitaan" oman näkemyksen mukaisiksi.


    • Olen sillä kannalla, että tiedottaa kannattaa aina ja etenkin oikaista väärää informaatiota. Kun tarpeeksi sinnikkäästi jaksaa periksi antamatta, niin hedelmät kypsyvät ajan kanssa. En ole vielä joutunut pettymään sen suhteen. Tietämättömyyttä on paljon ja sitä on vaikeaa myöntää mutta sitten kun palaset alkavat loksahdella kohdilleen, tieto kiirii eteenpäin. Monet epämääräiset ilmiöt ovat pommeja siihen saakka kunnes ne on purkanut osiin - siihen tarvitaan yhteistyötä.

      Ihmiset voivat huomattavasti paremmin kun saavat jotain käsitystä / otetta siitä mistä milloinkin on kyse kaiken maailman epämääräisten uskomusten sijaan, jotka muistuttavat lähinnä taikauskoa. Itse pidän kristillisellä kentällä tämän hetken suurimpana haasteena erilaisia uususkontoja, joita on rantautunut Suomeen lähinnä Yhdysvalloista - 70-luvulla oli oikein kunnon buumi 90-luvun torontolaisuuden lisäksi. Mielenkiintoista vain, että siellä noista kyseenalaisista liikkeistä on jo kauan aikaa ollut avoimesti kriittistä / asiallista keskustelua kun taas Suomessa sitä vasta harjoitellaan. Vaikka parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

      • Uususkontoja tulee olemaan lisää, ja muite erilaisia yhden henkiön ympärille syntyneitä liikkeitä. Kovasti haetaan yksilöllisiä kokemuksia jo muutenkin. Mutta mitä nuo tulevat olemaan ja minkälaisia, jää nähväsi.


      • mummomuori kirjoitti:

        Uususkontoja tulee olemaan lisää, ja muite erilaisia yhden henkiön ympärille syntyneitä liikkeitä. Kovasti haetaan yksilöllisiä kokemuksia jo muutenkin. Mutta mitä nuo tulevat olemaan ja minkälaisia, jää nähväsi.

        Joo, toisaalla näkyy kehitystä eräänlaiseen universaaliin hengellisyyteen yli kirkkokuntarajojen ja toisessa ääripäässä ovat sitten nämä sirpaloituneet yhden miehen yritykset. Uusille suuntauksille on tyypillistä, ettei niihin oikein tahdota sitoutua kovin pitkäksi aikaa mikä sopii hyvin yksilöllisyyden korostamiseen - seurakunnat ovat kuin valintamyymälöitä, joista voi noukkia mieleisiään elämyksiä sieltä täältä. Tiedän uskonnottomia ihmisiä, jotka käyvät ns. hipsteriseurakunnissa bilettämässä pelkästä uteliaisuudesta.


      • Sähkö__Jänis kirjoitti:

        Joo, toisaalla näkyy kehitystä eräänlaiseen universaaliin hengellisyyteen yli kirkkokuntarajojen ja toisessa ääripäässä ovat sitten nämä sirpaloituneet yhden miehen yritykset. Uusille suuntauksille on tyypillistä, ettei niihin oikein tahdota sitoutua kovin pitkäksi aikaa mikä sopii hyvin yksilöllisyyden korostamiseen - seurakunnat ovat kuin valintamyymälöitä, joista voi noukkia mieleisiään elämyksiä sieltä täältä. Tiedän uskonnottomia ihmisiä, jotka käyvät ns. hipsteriseurakunnissa bilettämässä pelkästä uteliaisuudesta.

        "...seurakunnat ovat kuin valintamyymälöitä, joista voi noukkia mieleisiään elämyksiä sieltä täältä."

        Niin, jostain syystä kaivataan tuollaisia kokemuksia. Osa niistä toki voi olla ihan postiivisia mutta ikävä kyllä osa kaikkea muuta.


    • intressanttia

      Sain luku-urakan päätökseen ja suosittelen lämpimästi! Kirjassa pyritään ymmärtämään uskonyhteisöjä niiden omista lähtökohdista käsin, yksipuolisen tuomitsemisen tai kauhistelun sijaan. Paljon uusia oivalluksi miten sosiaalinen paine ja yhteisön etu menevät yksilöiden oikeuksien edelle jopa yhteiskunnan perustuslaillisia ihmisoikeuksia uskonnon nimissä loukaten. Hassua sinänsä kun yksilöiden uskonnonvapaus on niiden samojen suvakkien aikaansaannosta, joita nuo uskovat niin kovasti parjaavat. Ilman suvakkeja heidätkin olis jo pakkokäännytetty luterilaisuuteen joka on valtion ja valtaapitävien virallinen uskonto ja oppi. :D

      • ”Paljon uusia oivalluksi miten sosiaalinen paine ja yhteisön etu menevät yksilöiden oikeuksien edelle…”

        Ihminen käyttäytyy ”laumassa” eli ryhmässä eri tavoin kuin yksin ollessaan. Mitä enemmän tietää ja ymmärtää ryhmädynamiikasta, sitä helpompaa on välttää kaikkein pahimpia ansoja.

        ”…yksilöiden uskonnonvapaus on niiden samojen suvakkien aikaansaannosta, joita nuo uskovat niin kovasti parjaavat.”

        Moni ottaa mielellään niin valistusaatteen kuin demokratian, sananvapauden ym. vaikka samalla kovasti käyvät niitä vastaan. Ehkei tämä ristiriita ole heille tullut vain mieleen?

        ”Ilman suvakkeja heidätkin olis jo pakkokäännytetty luterilaisuuteen…”

        Tai katolilaisuuteen……


      • intressanttia
        mummomuori kirjoitti:

        ”Paljon uusia oivalluksi miten sosiaalinen paine ja yhteisön etu menevät yksilöiden oikeuksien edelle…”

        Ihminen käyttäytyy ”laumassa” eli ryhmässä eri tavoin kuin yksin ollessaan. Mitä enemmän tietää ja ymmärtää ryhmädynamiikasta, sitä helpompaa on välttää kaikkein pahimpia ansoja.

        ”…yksilöiden uskonnonvapaus on niiden samojen suvakkien aikaansaannosta, joita nuo uskovat niin kovasti parjaavat.”

        Moni ottaa mielellään niin valistusaatteen kuin demokratian, sananvapauden ym. vaikka samalla kovasti käyvät niitä vastaan. Ehkei tämä ristiriita ole heille tullut vain mieleen?

        ”Ilman suvakkeja heidätkin olis jo pakkokäännytetty luterilaisuuteen…”

        Tai katolilaisuuteen……

        "Tai katolilaisuuteen……"

        Totta tosiaan. Ruotsi-Suomessa käytiin aikoinaan pitkällinen kädenvääntö asiasta. Saatettais olla katolilaisia edelleen.


      • DubiumSapientiaeInitium
        mummomuori kirjoitti:

        ”Paljon uusia oivalluksi miten sosiaalinen paine ja yhteisön etu menevät yksilöiden oikeuksien edelle…”

        Ihminen käyttäytyy ”laumassa” eli ryhmässä eri tavoin kuin yksin ollessaan. Mitä enemmän tietää ja ymmärtää ryhmädynamiikasta, sitä helpompaa on välttää kaikkein pahimpia ansoja.

        ”…yksilöiden uskonnonvapaus on niiden samojen suvakkien aikaansaannosta, joita nuo uskovat niin kovasti parjaavat.”

        Moni ottaa mielellään niin valistusaatteen kuin demokratian, sananvapauden ym. vaikka samalla kovasti käyvät niitä vastaan. Ehkei tämä ristiriita ole heille tullut vain mieleen?

        ”Ilman suvakkeja heidätkin olis jo pakkokäännytetty luterilaisuuteen…”

        Tai katolilaisuuteen……

        Ei näy maailma juuri muuttuneen sitten 1500-luvun:

        "Kansan parissa oli mieltymystä pyhimyskultteja ja latinankielistä messua kohtaan eikä sitä kiinnostanut teologia."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastauskonpuhdistus_Ruotsissa


      • DubiumSapientiaeInitium
        DubiumSapientiaeInitium kirjoitti:

        Ei näy maailma juuri muuttuneen sitten 1500-luvun:

        "Kansan parissa oli mieltymystä pyhimyskultteja ja latinankielistä messua kohtaan eikä sitä kiinnostanut teologia."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastauskonpuhdistus_Ruotsissa

        Oletan, ettei kansa tuota latinaa ymmärtänyt. Oli vaan hassunkuuloista hospotipomilaatiota ja kielillä puhumista. :)


      • DubiumSapientiaeInitium kirjoitti:

        Ei näy maailma juuri muuttuneen sitten 1500-luvun:

        "Kansan parissa oli mieltymystä pyhimyskultteja ja latinankielistä messua kohtaan eikä sitä kiinnostanut teologia."

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastauskonpuhdistus_Ruotsissa

        Ei todellakaan. Aina paheksuja riittää.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      317
      7210
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      58
      2194
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      33
      1611
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      27
      1439
    5. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      111
      1153
    6. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      72
      1135
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      335
      1026
    8. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      15
      873
    9. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      50
      865
    10. Miksei persut järjesteä koskaan miekkareita tai kulkueita?

      Pelkäävätkö saavansa pataansa, ja sen vuoksi vain öyhöttävät netissä? Ei öyhöttämisellä muuteta maailmaa. Pitää olla ak
      Maailman menoa
      274
      787
    Aihe