Usein olen ihmetellyt miksi

Gustafkatsastaja

eri valmistajien veneitä (varsinkin jos on tyyppi halvempi) haukkuvat erikoisasiantuntijat arvostelevat ns halpaveneitä lausumalla yksikantaan että se xxxxx vene on pelkkää paska koska on halpa vene. Jäos sattuu pyytämään että voisiko tämä asiantuntija yksilöidä vaikka 3 asiaa mitkä siin haukkumassaan veneessä on niin paskaa niin useimmiten vastaus on : minähän jo sanoin että se on paska vene. Jos kyselee kokekemuksista niin sellainen jo tosi mahtava kokemus on että : kyllä mä hyvin asian tiedän eräällä jepellä meidän venekerhossa on sellainen vene ja ihan paska on ja kävin kerran venemessuilla ja sellaisen näin mutta kun tiesin että on paska vene en edes viitinyt sitä käydä kattomassa.
Olen ollut venekatsastushommissa 28 vuotta ja viimeiset 15 vuotta olen runkotarkastuksiin erikoistunut kun ammatikseni veneitä, tosin moottoriveneitä, rakennan. Pitäisi muistaa että veneilijöiden joukossa on ne jotka aina vaan todellisia merkkiveneitä ostaa koska heillä on varaa sellaisia ostaa. Sitten on niitä veneilijöitä jotka hyvin tarkkaan tietävät mitä ominaisuuksia veneestä haluaa saada, matkaveneilyä, kilpaveneilyä /kilpapurjehdusta , sopivat tilat perheelleen, ei liian suurta ei liian pientä. Käyttötarkoitus, avomeripurjehdusta, ulkosaaristo purjehdusta, ehkä vaan sisäsaaristo purjehdusta. Käyttömäärä, vuoden ympäri, ehkä vaan 9kk mikä on jotakuinkin max suomen olissa, monille jopa useimmille riittää 5kk mikä sekin on jo yläkanttiin, useimmat käyttävät aktiivisesti max kuukauden noin 10-12 viikonloppua.
Jos vuoden ympärinsä käyttää tarkoittaa se myös pitkiä avomeriosuuksia ja silloin ei pitäisi laadussa eikä varustelussa tinkiä enemmän kuin ihan pakko on. Se olisi vähän sama kuin jos taksiautoilija mopoauton ostaisi. Jos tietää että jo peräti 9 kk venettään säännöllisesti käyttää kanattaa kyllä myös vähän tarkemmin tarjontaa tarkistella ja useampaan kohteeseen tutustua ihan kädestä pitäen. Jos vain 5 kk venettä käyttää minusta kanattaa jo tarkoin määritellä että paljonko on järkevää veneen upottaa rahaa ,eri asia on jos hinnalla ei niin kään merkitystä ole mutta siinäkin tapauksessa olen kyllä ihmetellyt että satojen tuhansien arvoisen veneen hankkii ja sen sitten laiturissa pääasiassa pitää ja käy siellä muutaman oluen tai lasi viintä juomassa. No sekin on jokaisen täysin oma asiansa. Saaristosta, varsinkin ulkosaaristosta löytyy nykyään todella paljon mökkejä missä keran pari korkeintaan kesällä käydään ja sekin on tietty ok jos siihen on varaa. Jos vaan lomakuukauden muutaman viikonlopun venettä käyttää niin vuokraaminen on todella hyvä vaihtoehto ja näyttääkin viime vuosina lisääntyneen.
Sanomani kuitenkin on : Ellet tunne venettä todella hyvin mitä arvostelet, ÄLÄ YRITÄ ESITTÄÄ ammattilaista. Ellet ole itse kokenut veneilijä ja veneitä jo ollut useampia,jätä suurin osa arvostelusta tekemättä koska 95% varmuudella arvostelusi pahasti mennee pieleen. Ellet ole itse veneilijä pidä suusi kiinni koska jo kilometrin etäisyydeltä huomaa ettet venhommista tiedä mitään.

117

1793

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Katkohengittäjä

      Aika hyvin sanottu, vaikka olisi ollutkin hyvä vetää vähän henkeä välillä.

      • Gustaftaas

        Myönnän että vähän hengästyin mutta tuo asia on usein minua suomeksi sanottuna v......nut

      • En_ole_roboootti
        Gustaftaas kirjoitti:

        Myönnän että vähän hengästyin mutta tuo asia on usein minua suomeksi sanottuna v......nut

        Tapahtui ulkomailla erään saarivaltion rannikolla purjehtimassa ja palaamassa venesatamaan. Venesatama oli sulun takana ja laskuvei oli aika alhaalla. Mittatikku nöytti, että vettä on noin 3 metriä ja niinpä ajettiin sulkuun /syväys 2,4 metriä). TÖMPS. Törmättiin sulkuportin kohdallla pohjassa olevaan betoniin / rautaan / tms sellaiseen kovaan materiaaliin. Vauhti oli 2-3 solmua ja äkkipyäyksen jälkeen vene lähti taaksepäin. Pieniä vaurioita sisällä mm. salongin pöytä irtosi jne. Vene nostettin saman tien ylös ja paikalle tilattin tavarantarkastaja (vakuutusyhtiön vaatimus). Rungosta ei löytynyt vaurioita, köli etureunassa alhaalla oli noin 5 cm osalta kuitu hajalla eli vähän kuidutustyötä ja sisällä pikkukorjauksia. Tavarantarkastaja sanoi tarkastuksen päätteeksi: "jos tämä olisi Bavaria se olisi uponnut". Uskon, että kyseisellä henkilöllä riittävästi asiasta tietotaitoa, jotta pystyy moisen väitteen suustaan päästämään. Näin siis erään saarivaltion veneisiin erikoistuneen tavarantarkastajan suusta.

      • Kylläkestää
        En_ole_roboootti kirjoitti:

        Tapahtui ulkomailla erään saarivaltion rannikolla purjehtimassa ja palaamassa venesatamaan. Venesatama oli sulun takana ja laskuvei oli aika alhaalla. Mittatikku nöytti, että vettä on noin 3 metriä ja niinpä ajettiin sulkuun /syväys 2,4 metriä). TÖMPS. Törmättiin sulkuportin kohdallla pohjassa olevaan betoniin / rautaan / tms sellaiseen kovaan materiaaliin. Vauhti oli 2-3 solmua ja äkkipyäyksen jälkeen vene lähti taaksepäin. Pieniä vaurioita sisällä mm. salongin pöytä irtosi jne. Vene nostettin saman tien ylös ja paikalle tilattin tavarantarkastaja (vakuutusyhtiön vaatimus). Rungosta ei löytynyt vaurioita, köli etureunassa alhaalla oli noin 5 cm osalta kuitu hajalla eli vähän kuidutustyötä ja sisällä pikkukorjauksia. Tavarantarkastaja sanoi tarkastuksen päätteeksi: "jos tämä olisi Bavaria se olisi uponnut". Uskon, että kyseisellä henkilöllä riittävästi asiasta tietotaitoa, jotta pystyy moisen väitteen suustaan päästämään. Näin siis erään saarivaltion veneisiin erikoistuneen tavarantarkastajan suusta.

        Voin kokemuksesta kertoa, että Bavarian köli ja pohjaratkaisu on vähintäänkin kilpailukykyinen kaikkien muiden samankaltaisten, nykyaikaisten cruisereiden kanssa. Olen aika huoleton ja riskiäkin ottava purjehtija, joten pohjakosketuksia tulee lähes jokaiselle purjehduskaudelle. Edes tuollaista kuituvauriota ei ole tullut, kun ei sellaisia kuidutettuja kölejä (alhaalla etureunassa?) ole tänä päivänä olemassakaan. Jos tarkoitit kölitaskun etureunaa sisäpuolella, on se ollut jo melkoinen vaurio! (2-3 solmun nopeudessa?)?
        Tuo Bavarian mollaaminen on vähän last season.

      • HäpeäollaSuomalainen
        Kylläkestää kirjoitti:

        Voin kokemuksesta kertoa, että Bavarian köli ja pohjaratkaisu on vähintäänkin kilpailukykyinen kaikkien muiden samankaltaisten, nykyaikaisten cruisereiden kanssa. Olen aika huoleton ja riskiäkin ottava purjehtija, joten pohjakosketuksia tulee lähes jokaiselle purjehduskaudelle. Edes tuollaista kuituvauriota ei ole tullut, kun ei sellaisia kuidutettuja kölejä (alhaalla etureunassa?) ole tänä päivänä olemassakaan. Jos tarkoitit kölitaskun etureunaa sisäpuolella, on se ollut jo melkoinen vaurio! (2-3 solmun nopeudessa?)?
        Tuo Bavarian mollaaminen on vähän last season.

        Ongelmana on kateus Bavariaa kohtaan. Joku saa uuden veneen kohtuu hintaan, asialliseen laatuun ja pituuteensa nähden paljontilaa ja vielä purjehtiikin kohtuullisesti.

        Olen moottoriveneilijä ja sivusta seuranneena tarkkaillut purjehtijoiden keskusteluja varsinkin silloin, kun Bavariat rynnivät markkinoille aikanaan ja "romuttivat" hinta käsityksen millä hinnala voidaan tehdä ja myydä oliko se nyt 36 vai 35 jalkainen purje vene. Kaikki skandin purjehtijat ihmettelivät mitä tämä vaikuttaa käytettyjenkin hintaan. Jotkut olivat jopa, niin närkästyneitä, että kuuluvalla äänellä ilmaisivat asiansa bavarian miehistön kuullen "vaikka ilmaiseksi saisi, eivät huolisi" tällaista kateus teettää ja bavarian viha kytee hyvässä lykyssä jo sukupolvelta toiselle.

        Tässä eräs pohdinta Bavarian mollaus asiassa, muitakin syitä varmasti voi olla, mutta perus asiana KATEUS joka Suomalaisessa voi ylittää Kiiman.

      • En_ole_roboootti
        Kylläkestää kirjoitti:

        Voin kokemuksesta kertoa, että Bavarian köli ja pohjaratkaisu on vähintäänkin kilpailukykyinen kaikkien muiden samankaltaisten, nykyaikaisten cruisereiden kanssa. Olen aika huoleton ja riskiäkin ottava purjehtija, joten pohjakosketuksia tulee lähes jokaiselle purjehduskaudelle. Edes tuollaista kuituvauriota ei ole tullut, kun ei sellaisia kuidutettuja kölejä (alhaalla etureunassa?) ole tänä päivänä olemassakaan. Jos tarkoitit kölitaskun etureunaa sisäpuolella, on se ollut jo melkoinen vaurio! (2-3 solmun nopeudessa?)?
        Tuo Bavarian mollaaminen on vähän last season.

        "Tuo Bavarian mollaaminen on vähän last season. "

        En ole tässä mollaamassa mitään merkkiä. Uudehkolla Bavalla olen kyllä purjehtinut ja sen rakenteisiin tutustunut, mutta tässä ei ollut kyse minun mielipiteestä vaan asiantuntijan. Aloittaja "Gustafkatsastaja" juuri peräänkuulutti sitä, että jos joku mielipide annetaan, sen pitäisi perustua faktaan ja henkilön osaamiseen. Kyseessä oli rakneteiden osalta alan ammattilainen (tavaran tarkastaja).

      • Bossu
        En_ole_roboootti kirjoitti:

        Tapahtui ulkomailla erään saarivaltion rannikolla purjehtimassa ja palaamassa venesatamaan. Venesatama oli sulun takana ja laskuvei oli aika alhaalla. Mittatikku nöytti, että vettä on noin 3 metriä ja niinpä ajettiin sulkuun /syväys 2,4 metriä). TÖMPS. Törmättiin sulkuportin kohdallla pohjassa olevaan betoniin / rautaan / tms sellaiseen kovaan materiaaliin. Vauhti oli 2-3 solmua ja äkkipyäyksen jälkeen vene lähti taaksepäin. Pieniä vaurioita sisällä mm. salongin pöytä irtosi jne. Vene nostettin saman tien ylös ja paikalle tilattin tavarantarkastaja (vakuutusyhtiön vaatimus). Rungosta ei löytynyt vaurioita, köli etureunassa alhaalla oli noin 5 cm osalta kuitu hajalla eli vähän kuidutustyötä ja sisällä pikkukorjauksia. Tavarantarkastaja sanoi tarkastuksen päätteeksi: "jos tämä olisi Bavaria se olisi uponnut". Uskon, että kyseisellä henkilöllä riittävästi asiasta tietotaitoa, jotta pystyy moisen väitteen suustaan päästämään. Näin siis erään saarivaltion veneisiin erikoistuneen tavarantarkastajan suusta.

        Erittäin harva vene uppoaa 2-3 solmun törmäyksen jälkeen, jos siinä siis alun perin on köli saatu pysymään kiinni.

      • KokeMust
        En_ole_roboootti kirjoitti:

        Tapahtui ulkomailla erään saarivaltion rannikolla purjehtimassa ja palaamassa venesatamaan. Venesatama oli sulun takana ja laskuvei oli aika alhaalla. Mittatikku nöytti, että vettä on noin 3 metriä ja niinpä ajettiin sulkuun /syväys 2,4 metriä). TÖMPS. Törmättiin sulkuportin kohdallla pohjassa olevaan betoniin / rautaan / tms sellaiseen kovaan materiaaliin. Vauhti oli 2-3 solmua ja äkkipyäyksen jälkeen vene lähti taaksepäin. Pieniä vaurioita sisällä mm. salongin pöytä irtosi jne. Vene nostettin saman tien ylös ja paikalle tilattin tavarantarkastaja (vakuutusyhtiön vaatimus). Rungosta ei löytynyt vaurioita, köli etureunassa alhaalla oli noin 5 cm osalta kuitu hajalla eli vähän kuidutustyötä ja sisällä pikkukorjauksia. Tavarantarkastaja sanoi tarkastuksen päätteeksi: "jos tämä olisi Bavaria se olisi uponnut". Uskon, että kyseisellä henkilöllä riittävästi asiasta tietotaitoa, jotta pystyy moisen väitteen suustaan päästämään. Näin siis erään saarivaltion veneisiin erikoistuneen tavarantarkastajan suusta.

        Tuo tavarantarkastaja ei ilmeisesti ole oikeasti yhtään törmäysvaurioista Bavariaa sitten tarkastanut. Tunnustan ajaneeni yhden tällä vuosituhannella valmistetun keskikokoisen Bavan kiveen noin viiden solmun nopeudella. Äkkipysähdys oli sen verran kova että ruori meni mutkalle kun paiskauduin sitä päin. Vene ei suinkaan uponnut eikä pisaraakaan vettä tullut sisätiloihin, myös kalusteet pysyivät paikoillaan. Köli irtosi muutaman sentin etureunastaan kun pohja kölin takareunan kohdalta antoi törmäyksessä periksi juuri niin kun saksalainen insinööri oli suunnitellut sen tällaisessa tilanteessa tekevän. Vene tarkastettiin ja tarkastaja totesi että purjehdusta voi hyvin jatkaa korjausta odotellessa.
        Eihän veneitä ole törmäämistä varten rakennettu, mutta niitä vaan tosielämässä sattuu ja tällä kokemuksella luottamukseni Bavarian törmäyskestävyyteen on melkoisen vahva.

      • Unosailor
        En_ole_roboootti kirjoitti:

        "Tuo Bavarian mollaaminen on vähän last season. "

        En ole tässä mollaamassa mitään merkkiä. Uudehkolla Bavalla olen kyllä purjehtinut ja sen rakenteisiin tutustunut, mutta tässä ei ollut kyse minun mielipiteestä vaan asiantuntijan. Aloittaja "Gustafkatsastaja" juuri peräänkuulutti sitä, että jos joku mielipide annetaan, sen pitäisi perustua faktaan ja henkilön osaamiseen. Kyseessä oli rakneteiden osalta alan ammattilainen (tavaran tarkastaja).

        Éipä tuossa tavarantarkastajan kommenttissakaan mitään faktatietoa ollut. Olikohan yhdestäkään Bavariasta kokemusta vai puhui vain asiakasta lohduttaakseen.

      • Sulkujenasiantuntija
        En_ole_roboootti kirjoitti:

        Tapahtui ulkomailla erään saarivaltion rannikolla purjehtimassa ja palaamassa venesatamaan. Venesatama oli sulun takana ja laskuvei oli aika alhaalla. Mittatikku nöytti, että vettä on noin 3 metriä ja niinpä ajettiin sulkuun /syväys 2,4 metriä). TÖMPS. Törmättiin sulkuportin kohdallla pohjassa olevaan betoniin / rautaan / tms sellaiseen kovaan materiaaliin. Vauhti oli 2-3 solmua ja äkkipyäyksen jälkeen vene lähti taaksepäin. Pieniä vaurioita sisällä mm. salongin pöytä irtosi jne. Vene nostettin saman tien ylös ja paikalle tilattin tavarantarkastaja (vakuutusyhtiön vaatimus). Rungosta ei löytynyt vaurioita, köli etureunassa alhaalla oli noin 5 cm osalta kuitu hajalla eli vähän kuidutustyötä ja sisällä pikkukorjauksia. Tavarantarkastaja sanoi tarkastuksen päätteeksi: "jos tämä olisi Bavaria se olisi uponnut". Uskon, että kyseisellä henkilöllä riittävästi asiasta tietotaitoa, jotta pystyy moisen väitteen suustaan päästämään. Näin siis erään saarivaltion veneisiin erikoistuneen tavarantarkastajan suusta.

        Mistähän saarivaltiosta olisi kysymys ??

      • En_ole_roboootti
        Sulkujenasiantuntija kirjoitti:

        Mistähän saarivaltiosta olisi kysymys ??

        EU:sta irtautuvasta. Siinä kanaalin rannalla.

      • Sulkuasiantuntia
        En_ole_roboootti kirjoitti:

        EU:sta irtautuvasta. Siinä kanaalin rannalla.

        Ei sitten ainakaan satamasulussa taatusti pohjakosketusta ole saanut.

      • 180
        Sulkuasiantuntia kirjoitti:

        Ei sitten ainakaan satamasulussa taatusti pohjakosketusta ole saanut.

        Et ole tainnut käydä vuorovesialueella. Sataman suulla on usein ns. kynnys.
        Vuorovesilaskuilla tai nykyisin plotterin ohjelmalla selvitetään aika, milloin siitä "thresold" ista pääsee yli.

      • Sulkuasiantuntija
        180 kirjoitti:

        Et ole tainnut käydä vuorovesialueella. Sataman suulla on usein ns. kynnys.
        Vuorovesilaskuilla tai nykyisin plotterin ohjelmalla selvitetään aika, milloin siitä "thresold" ista pääsee yli.

        Tätä juuri ajoin takaa. Jos on niillä vesialueilla liikkunut niin tarkat vuorovesiaikataulutukset löytyvät ja en usko että ketään niitä tarkistamatta sulusta läpi ajaisi. Sitten on asia toinen jos sellaisilla vuorovesialueilla liikkuu mistä hyviä taulukoita ei löydy, niitäkin on, siitä omakohtainen kokemus.

      • mikäänrobottioo
        En_ole_roboootti kirjoitti:

        "Tuo Bavarian mollaaminen on vähän last season. "

        En ole tässä mollaamassa mitään merkkiä. Uudehkolla Bavalla olen kyllä purjehtinut ja sen rakenteisiin tutustunut, mutta tässä ei ollut kyse minun mielipiteestä vaan asiantuntijan. Aloittaja "Gustafkatsastaja" juuri peräänkuulutti sitä, että jos joku mielipide annetaan, sen pitäisi perustua faktaan ja henkilön osaamiseen. Kyseessä oli rakneteiden osalta alan ammattilainen (tavaran tarkastaja).

        Tavarantarkastajat eivät todellakaan useimmiten ole rakenteiden osalta asiantuntijoita. Suurin osa ei tiedä niistä juuri mitään.
        Asiantuntijoita sillä alalla löytyy esim firmasta HDS.

    • bavabenjenu

      Uudella Bavalla olen purjehtinut monta viikkoa.

      Hyvää:
      Tilava, moottoriasennus, patjat, avotuulissa toimii hyvin, tilat, geneerinen helppous
      Huonoa:
      Laminointi yksityiskohdat (natinat), kriiittisten kohtien lujuus (esim. akkuripeli keulassa), nousukulmat muihin verattuan (johtuu vakiopurjeista), septijärjestelyt, mittaristot, sähköt geneerisesti, ilmanvaihto, eritykset.

      • 10-14

        Mitä ongelmia mittariston tai sähköjen kanssa?

      • Bavabenjenu

        Muiden valmistajien (garmin) ongelmia oli paljon. Plotterin sd korttipaikat pimeni. Tämä ei tietenkään ole veneen vika, mutta miksi kuraa oli valmistaja Baijerissa valinnut. Valmistajan vika oli kuitenkin, ettei mitkään säiliömittarit toimineet uudessa (2014) veneessä. Vesi, septi, löpö oli pimeinä. Katselin johdotuksia ja naurettavia antureita, niin edullisen hinnan salaisuus avautui. Myös maasähköjärjestelmä oli jo susi ja ei ladannu. Invertteri ja musiikkijärjestelmä oli kuin avaruudesta pudonnut ipod integroitu joka sopi vain tietyn sukupolven ipodille.

        Lisään syntilistalle mantookit. Tolpat on heiveröisesti kiinni täkissä.

      • pfeiffermarine.de
        Bavabenjenu kirjoitti:

        Muiden valmistajien (garmin) ongelmia oli paljon. Plotterin sd korttipaikat pimeni. Tämä ei tietenkään ole veneen vika, mutta miksi kuraa oli valmistaja Baijerissa valinnut. Valmistajan vika oli kuitenkin, ettei mitkään säiliömittarit toimineet uudessa (2014) veneessä. Vesi, septi, löpö oli pimeinä. Katselin johdotuksia ja naurettavia antureita, niin edullisen hinnan salaisuus avautui. Myös maasähköjärjestelmä oli jo susi ja ei ladannu. Invertteri ja musiikkijärjestelmä oli kuin avaruudesta pudonnut ipod integroitu joka sopi vain tietyn sukupolven ipodille.

        Lisään syntilistalle mantookit. Tolpat on heiveröisesti kiinni täkissä.

        Kuraa taitaa olla nuo jutut..
        Läpipulttaus heiveröistä ?, kerro vahvempi kiinnitystapa.
        Bava käyttänyt Pfeiffer Marinen varvaslistaa/mantookitolpan jalkaa (72 541 0)/ kiinnitysjärjestelmää jo pitkään ja on kyllä tukeva.

      • Joakim1
        pfeiffermarine.de kirjoitti:

        Kuraa taitaa olla nuo jutut..
        Läpipulttaus heiveröistä ?, kerro vahvempi kiinnitystapa.
        Bava käyttänyt Pfeiffer Marinen varvaslistaa/mantookitolpan jalkaa (72 541 0)/ kiinnitysjärjestelmää jo pitkään ja on kyllä tukeva.

        Allekirjoitan kyllä tuon hiukan heiveröisen mantookitolpan kiinnityksen. Ko. jalassa on kolme ruuvia, joista kaksi on läpipultteja, mutta valitettavasti ne kaksi ovat kansirunkosauman kannen puolella eli eivät mene vahvan osan läpi, jossa runko- ja kansilaminaatti ovat päällekkäin. Tolpan keskellä on puuruuvi kannen alla olevaan puulistaan, johon myös varvaslista on kiinnitetty. Lisäksi jalan kynsi tarttuu varvaslistan kouruun.

        Toinen ongelma tuossa on se, että jalka on varsin kapea veneen pituussuunnassa. Kaidetolpan osuessa vaikkapa kiinnityspaaluun saattaa tolpan jalka tehdä rumaa jälkeä kanteen ja varvaslistaan. Tuon jälkeen sitten kaidetolppa on varsin hutera pituussuunnassa.

      • pfeiffermarine.de
        Joakim1 kirjoitti:

        Allekirjoitan kyllä tuon hiukan heiveröisen mantookitolpan kiinnityksen. Ko. jalassa on kolme ruuvia, joista kaksi on läpipultteja, mutta valitettavasti ne kaksi ovat kansirunkosauman kannen puolella eli eivät mene vahvan osan läpi, jossa runko- ja kansilaminaatti ovat päällekkäin. Tolpan keskellä on puuruuvi kannen alla olevaan puulistaan, johon myös varvaslista on kiinnitetty. Lisäksi jalan kynsi tarttuu varvaslistan kouruun.

        Toinen ongelma tuossa on se, että jalka on varsin kapea veneen pituussuunnassa. Kaidetolpan osuessa vaikkapa kiinnityspaaluun saattaa tolpan jalka tehdä rumaa jälkeä kanteen ja varvaslistaan. Tuon jälkeen sitten kaidetolppa on varsin hutera pituussuunnassa.

        Kaksi läpipulttia ja varvaslistan kynsi joka on noin 40-50mm pitkä veneen pituussuunnassa, olen törmännyt kiinnityspaaluun voimalla joka väänsi kaidetolpan mutta jalka/kansi kesti, tuo mainitsemasi ruuvi tolpan keskellä ei ole käytössä.

      • Joakim1
        pfeiffermarine.de kirjoitti:

        Kaksi läpipulttia ja varvaslistan kynsi joka on noin 40-50mm pitkä veneen pituussuunnassa, olen törmännyt kiinnityspaaluun voimalla joka väänsi kaidetolpan mutta jalka/kansi kesti, tuo mainitsemasi ruuvi tolpan keskellä ei ole käytössä.

        Riippuu varmasti venemallista miten tukeva laminaatti kannessa on tuossa kohtaa. Ehkä joissain runkolaminaatti yltää kannen alla aina pultteihin saakka. Useampia tiedän, joissa kaidetolppa on ollut vahvempi kuin jalan kiinnitys.

    • Olen_ropotti

      ihan liian pitkiä kirjoituksia en jaksa lukea ihan paskaa on

    • paskajuttutämäkin

      Kun alat haukkumaan kilpailijan tuotetta olet hävinnyt.
      Vain paska myyntimies tekee niin.

    • boatfulness

      Kaikki ne veneet on paskoja, joihin minulla ei ole varaa! Ei ota päähän kun näin ajattelen...

    • Yli30valallaollut

      Olisiko aika pistä piste tähän suurelta osin täysin epäasialliseen keskusteluun. Minulla on veneiden korjaus /säilytys hallit eteläsuomessa. Monia karille/kiville ajaneita purjeveneitä olen paikkaillut ja korjaillut kymmenien vuosien aikana. Sen voi yksiselitteisesti todeta että vain vanhemmat pitkäköliset purjeveneet selviävät jotakuinkin vaurioitta vaikka lujaakin karikolle pamahtavat. Useimmiten kölin päälle nousevat ja yli tai sivulta ohi tömähtävät. Useimmiten korjauksena on kevyt hionta, joskus hieman lasikuitua ja uusi maalikerros. Sellaisesta ei yksikään moderni vene pienin vaurioin selviä oli merkki mikä tahansa. Aina puhutaan tuhansien eurojen korjauskuluista ja laajoista uudelleenkuidutustöistä sekä useimmiten mootorin uudelleen kiinittämisestä sekä usein myös vetolaitteiston uusiminen edessä on .
      Ei todellakaan ole eroa onko bavaria, hanse, janneau, sunwind,sweden yachts tai finngulf kyseessä. Kaikki repeävät aika lailla salla tavalla ja jopa samoista paikoista kun väkisin kiven läpi yrittää mennä. Ongelma että nykyveneet useimmat merkistä välittämättä yrittävät painoa säästellä aivan liikaa jolloin valitettavasti lujuudessa kärsii. Tottakai kevyempi pursi liikkuu vilkkaammin ja on sarjatuonnassikin halvempi valmistaa mutta 9 tapauksessa 10estä kokonaislaatu kärsii jopa huomattavan paljon.
      Olen monasti sanonut että päätä ensin hinta minkä olet valmis maksamaan ja laske sitten kiinnostuksen kohteena olevan veneen kilohintaa. Jos tuntuu että saa kohtuutoman vähän kiloja hinalla tai vastaavasti kohtuuttoman paljon kiloja samalla hintaa niin ehkä olisi syytä tarkemmin tutustua rakenteisiin ja sisätilaratkaisuihin.
      Vanha totuus on että kovin pienellä rahalla on vaikeata saada hyää tuotetta mutta kovinkin isollakin rahalla voi saada hyvinkin huonon tuotteen.

      • seppomartti

        Kilohintaohje yleisohjeen on toimimaton esim. Pogo 40 ja Swan 50 kohdalla, molemmat ovat todennäköisesti vahvoja.. Mahtaako muutenkaan olla kovin fiksu. Menneinä aikoina tehtiin painavia veneitä mutta eväköliset repesivät. Painavalla venellä törmättäessä köliin kohdistuva momentti on suorassa suhteessa massaan. Kevyt vene on yleensä nopeampi ja kärsii nopeuden neliöstä. Suo siellä ja vetelä täällä.

      • Kkdkdkd

        Yli 3 m uivat Pogo tai swan 50 vaurioituvat vielä paljon pahemmin kivelleajosta kuin matalalla kölillä varustettu bava. Syynä on vipuvarsi, joka kasvaa syväyksen lisääntyessä.

      • TaiToisinPäin
        Kkdkdkd kirjoitti:

        Yli 3 m uivat Pogo tai swan 50 vaurioituvat vielä paljon pahemmin kivelleajosta kuin matalalla kölillä varustettu bava. Syynä on vipuvarsi, joka kasvaa syväyksen lisääntyessä.

        Ei taida olla noin yksinkertaisesti pääteltävissä. Matalan kölin pysähtyessä alaosataan joutuu kölin yläosa jyrkkään kiertoliikkeeseen veneen rungon pyrkiessä jatkamaan matkaansa suoraviivaiseti. Veneen vauhtipysähtyy lyhyellä matkalla. Syvemmällä kölillä pysähdysmatka on pidempi ja vähemmän repivä.

      • rautakankea
        TaiToisinPäin kirjoitti:

        Ei taida olla noin yksinkertaisesti pääteltävissä. Matalan kölin pysähtyessä alaosataan joutuu kölin yläosa jyrkkään kiertoliikkeeseen veneen rungon pyrkiessä jatkamaan matkaansa suoraviivaiseti. Veneen vauhtipysähtyy lyhyellä matkalla. Syvemmällä kölillä pysähdysmatka on pidempi ja vähemmän repivä.

        Syvä köli osuessaan kiveen on paljon pidempi ja paljon voimakkaammin veneen pohjaa nimenomaan kiertoliikkeellä rikki vääntävä vipuvarsi.

      • TaiToisinPäin
        rautakankea kirjoitti:

        Syvä köli osuessaan kiveen on paljon pidempi ja paljon voimakkaammin veneen pohjaa nimenomaan kiertoliikkeellä rikki vääntävä vipuvarsi.

        Veneellä on tietty liike-energia, joka jarrutetaan pois. Energia on voima * matka. Pidemmällä kölillä matka on pidempi, joten voima on pienempi. Veneen keula pyrkii painumaan veteen, joka toimii iskunvaimentimena. Siinäkin pitkä köli mahdollistaa pidemmän iskunvaimennusajan.

      • Bossu
        TaiToisinPäin kirjoitti:

        Veneellä on tietty liike-energia, joka jarrutetaan pois. Energia on voima * matka. Pidemmällä kölillä matka on pidempi, joten voima on pienempi. Veneen keula pyrkii painumaan veteen, joka toimii iskunvaimentimena. Siinäkin pitkä köli mahdollistaa pidemmän iskunvaimennusajan.

        Vene on niin paljon pidempi kuin köli, ettei tuosta taida paljon hyötyä olla. Syvät kölit ovat sitä paitsi yleensä myös lyhyitä, koska niihin ei haluta liikaa pinta-alaa, mikä taas lisää vääntöä kölin kiinnityksen etu- ja takakohtaan.

      • Bossu
        Kkdkdkd kirjoitti:

        Yli 3 m uivat Pogo tai swan 50 vaurioituvat vielä paljon pahemmin kivelleajosta kuin matalalla kölillä varustettu bava. Syynä on vipuvarsi, joka kasvaa syväyksen lisääntyessä.

        Eikö Pogossa ole kääntököli?

      • TaiToisinPäin
        Bossu kirjoitti:

        Vene on niin paljon pidempi kuin köli, ettei tuosta taida paljon hyötyä olla. Syvät kölit ovat sitä paitsi yleensä myös lyhyitä, koska niihin ei haluta liikaa pinta-alaa, mikä taas lisää vääntöä kölin kiinnityksen etu- ja takakohtaan.

        Kkdkdkd:n alkuperäinen väite perustui yksinomaan syväyksestä tulevaan vipuvarteen. Siinä asiat menevät kuitenkin päinvastoin mitä äkkiseltään kuvittelisi. Kölin kapeudesta ei siinä puhuttu. Se on mahdollista ottaa huomioon rungon tuentarakenteessa, joten ei ole mitään automaattista asiaa, joka tekisi syväkölisestä veneestä tässä mielessä haavoittuvaisempaa. Itse en Suomen saaristoon huolisi venettä, jonka syväys on yli 2 metriä, mutta se on ihan toinen asia.

      • Bossu
        TaiToisinPäin kirjoitti:

        Kkdkdkd:n alkuperäinen väite perustui yksinomaan syväyksestä tulevaan vipuvarteen. Siinä asiat menevät kuitenkin päinvastoin mitä äkkiseltään kuvittelisi. Kölin kapeudesta ei siinä puhuttu. Se on mahdollista ottaa huomioon rungon tuentarakenteessa, joten ei ole mitään automaattista asiaa, joka tekisi syväkölisestä veneestä tässä mielessä haavoittuvaisempaa. Itse en Suomen saaristoon huolisi venettä, jonka syväys on yli 2 metriä, mutta se on ihan toinen asia.

        Siinä veneen rungossakin on massaa, mikä estää sitä yhtäkkiä menemästä pyörivään liikkeeseen. Eli mä kyllä epäilen suuresti tuota teoriaa, että syvä köli olisi hellempi törmäyksessä, mutta jos joku esittää asiasta eriävät laskelmat, niin tunnustan olevani väärässä.

      • evälätyt

        Syvän kölin pitkän vipuvarren törmäyksessä aikaansaama vääntövoima on moninverroin suurempi voima rikkomaan veneenpohjaa kuin saman vipuvarren keulaa hiukan alaspäin painava iskua vaimentava voima. Sitäpaitsi matala eväköli pyrkii törmäyksessä painumaan enemmän taaksepäin kuin kölin takaosasta ylöspäin ja lattiasta sisään kuten syvä eväköli tekee.

      • TaiToisinPäin
        evälätyt kirjoitti:

        Syvän kölin pitkän vipuvarren törmäyksessä aikaansaama vääntövoima on moninverroin suurempi voima rikkomaan veneenpohjaa kuin saman vipuvarren keulaa hiukan alaspäin painava iskua vaimentava voima. Sitäpaitsi matala eväköli pyrkii törmäyksessä painumaan enemmän taaksepäin kuin kölin takaosasta ylöspäin ja lattiasta sisään kuten syvä eväköli tekee.

        Arkhimedes: "Antakaa minulle kiinteä piste, niin minä vipuan maan paikaltaan." Vipuvarren lisäksi tarvitaan tukipiste, muuten vipu ei toimi. Kuten sanottua, vipu ei oikein istu tähän ongelmaan.

      • ylöspäin.taaksepäin
        TaiToisinPäin kirjoitti:

        Arkhimedes: "Antakaa minulle kiinteä piste, niin minä vipuan maan paikaltaan." Vipuvarren lisäksi tarvitaan tukipiste, muuten vipu ei toimi. Kuten sanottua, vipu ei oikein istu tähän ongelmaan.

        1. Sama voima joka vipuaa törmäyksessä eväkölin kölin takaosan ylös ja lattiasta sisään vipuaa myös samalla keulaa alaspäin, ja kantava keula panee vastaan. 2. Matalassa eväkölissä taas törmäysvoima suuntautuu sitä enemmän köliä taaksepäin työntäen kuin takaa ylöspäin nostaen mitä matalampi köli on. Kölipulttien pitäisi katketa tai kölipulttien mennä laminaatin läpi veneen pohjan suuntaisesti ennenkuin köli siirtyisi taaksepäin, joka tuskin tapahtuu läheskään yhtä helposti kuin em. ykkösvaihtoehto syvällä eväkölillä vaikka siinä vipuvarren tukipiste vähän joustaakin..

      • TaiToisinPäin
        ylöspäin.taaksepäin kirjoitti:

        1. Sama voima joka vipuaa törmäyksessä eväkölin kölin takaosan ylös ja lattiasta sisään vipuaa myös samalla keulaa alaspäin, ja kantava keula panee vastaan. 2. Matalassa eväkölissä taas törmäysvoima suuntautuu sitä enemmän köliä taaksepäin työntäen kuin takaa ylöspäin nostaen mitä matalampi köli on. Kölipulttien pitäisi katketa tai kölipulttien mennä laminaatin läpi veneen pohjan suuntaisesti ennenkuin köli siirtyisi taaksepäin, joka tuskin tapahtuu läheskään yhtä helposti kuin em. ykkösvaihtoehto syvällä eväkölillä vaikka siinä vipuvarren tukipiste vähän joustaakin..

        Sait siis tulokseksi, että totaalipysähdyksen tapahduttua, matalakölinen pysähtyy äkäisemmin. No varsinkin moottorin kiinnitys joutuu silloin lujemmalle.
        Sait jo mukaan voimien komponentteja, mutta syväkölisyyden huonommuus ei niillä ratkea, koska voimakomponenttien summat ovat syvässä ja matalassa kölissä erit.

      • Mfkkff

        Nyt on semmosta höpöhöpöfysiikka liikkellä, että ihan hämmästyttää. Veneensuunnittelijat käyttävät kölin takaosan runkoon kohdistaman iskun arviointiin yhtälöä, jossa kiven köliin aiheuttama iskuvoima kerrotaan kölin korkeudella. Kölin takakulman runkoon kohdistama isku on edellisestä yhtälöstä saatu momentti jaettuna kölin pitudella. Edellisestä käy hyvin selväksi mikä on turvallinen köli kivillä käyntiin ja mikä vähemmän. Tässä ei ole mitään merkitystä keulan iskunvaimennuksella. Vene pysähtyy ihan yhtä nopeasti oli köli 5 m tai 1 m syvä.

      • yksi_oikein
        Mfkkff kirjoitti:

        Nyt on semmosta höpöhöpöfysiikka liikkellä, että ihan hämmästyttää. Veneensuunnittelijat käyttävät kölin takaosan runkoon kohdistaman iskun arviointiin yhtälöä, jossa kiven köliin aiheuttama iskuvoima kerrotaan kölin korkeudella. Kölin takakulman runkoon kohdistama isku on edellisestä yhtälöstä saatu momentti jaettuna kölin pitudella. Edellisestä käy hyvin selväksi mikä on turvallinen köli kivillä käyntiin ja mikä vähemmän. Tässä ei ole mitään merkitystä keulan iskunvaimennuksella. Vene pysähtyy ihan yhtä nopeasti oli köli 5 m tai 1 m syvä.

        Kokeilepa törmätä kiveen kölin alakulmalla ja kölin keskivaiheille osumalla. Jos et huomaa eroa, et huomaa edes törmänneesi. Se ero nimittäin on todella suuri.

        Laskussasi oli oikein momentin jakaminen kölin jänteellä. Mutta sehän jo ylempänä kerrotukin.

      • jokatapaus
        yksi_oikein kirjoitti:

        Kokeilepa törmätä kiveen kölin alakulmalla ja kölin keskivaiheille osumalla. Jos et huomaa eroa, et huomaa edes törmänneesi. Se ero nimittäin on todella suuri.

        Laskussasi oli oikein momentin jakaminen kölin jänteellä. Mutta sehän jo ylempänä kerrotukin.

        Jos oletetaan että molemmissa tapauksissa köli törmätessään pysähtyy siihen esteeseen, niin kölin alaosalla törmätessä on kölin takaosan lattiaan ylöspäin suuntautuva voima suurempi kuin kölin keskiosalla törmätessä.

      • dafhdh
        yksi_oikein kirjoitti:

        Kokeilepa törmätä kiveen kölin alakulmalla ja kölin keskivaiheille osumalla. Jos et huomaa eroa, et huomaa edes törmänneesi. Se ero nimittäin on todella suuri.

        Laskussasi oli oikein momentin jakaminen kölin jänteellä. Mutta sehän jo ylempänä kerrotukin.

        Veneen suunnitelija mitoittaa tietenkin rakenteen suurimman iskuvoiman mukaisesti. Tällä tarkoitetaan syvimpänä uivaa evää eli kölin alareunaa. Se johdetaan kölin kokonaiskorkeudesta. Voit laskea kölin keskiosaan kohdistuvan iskun jakamalla kölin korkeuden kahdella.

      • eiku.päinvastoin
        jokatapaus kirjoitti:

        Jos oletetaan että molemmissa tapauksissa köli törmätessään pysähtyy siihen esteeseen, niin kölin alaosalla törmätessä on kölin takaosan lattiaan ylöspäin suuntautuva voima suurempi kuin kölin keskiosalla törmätessä.

        Aivan ensimmäinen asia, mikä fysiikassa aikanaan opetettiin, oi kaava F=ma. Momenteista riippumatta pitää tietää a, jotta voisi laskea F:n. Ja kuten jo edellä on kai useampaankin kertaan sanottu, a riippuu nopeudesta V, sekä matkasta s. Yhtä lailla luonnonlain väistämättömyydellä s kasvaa, kun osumakohta siirtyy kauemmas painopisteestä. Siis mitä syvempi köli, sen pienempi a. Kölin pysähtyminen ei todellakaan tarkoita muun kappaleen, eli koko veneen pysähtymistä. Ei tätä voi tämän enempää rautalangasta vääntää.

        Mitä vaikuttaa lyhyt köliprofiilin jänne ja ohut jättöreuna, ovat sitten aivan toinen kysymys.

      • Kfkfnnf

        Olet edelleen aivan hakoteillä vaikka fysiikka meneekin oikein. Syvempi köli aiheuttaa aina isomman rasituksen kölin ja rungon liitoskohtaan. Köli tietenkin pysähtyy heti osumasta. Runko ei kuitenkaan jatka matkaa, vaan vene nyökkää ja keula painuu veteen. Vaimentavaan nyökkäykseen vaikuttaa kuitenkin runkomuoto eikä kölin syvyys kuten yrität väittää. Syvä köli tarkoittaa aina suurempaa rungon ja kölin liitosta kampeavaa voimaa. Mitä pidempi kampi ja lyhyempi liitospinta, sitä kovempi vääntö runkoon aiheutuu. Ei tätä ole ihan hirveän vaikea päätellä ihan maalaisjärjellä.

      • TaiToisinPäin
        Kfkfnnf kirjoitti:

        Olet edelleen aivan hakoteillä vaikka fysiikka meneekin oikein. Syvempi köli aiheuttaa aina isomman rasituksen kölin ja rungon liitoskohtaan. Köli tietenkin pysähtyy heti osumasta. Runko ei kuitenkaan jatka matkaa, vaan vene nyökkää ja keula painuu veteen. Vaimentavaan nyökkäykseen vaikuttaa kuitenkin runkomuoto eikä kölin syvyys kuten yrität väittää. Syvä köli tarkoittaa aina suurempaa rungon ja kölin liitosta kampeavaa voimaa. Mitä pidempi kampi ja lyhyempi liitospinta, sitä kovempi vääntö runkoon aiheutuu. Ei tätä ole ihan hirveän vaikea päätellä ihan maalaisjärjellä.

        Kölin alaosa pysähtyy ja yläosa jatkaa matkaa joutuen ympyräliikkeeseen. Vene yrittää jatkaa suoraan, mutta köli tempaa senkin ympyräliikkeeseen, jonka säde on syvemmällä kölillä suurempi ja matka pidempi ja hidastuvuus sen takia pienempi. Tuo nyökkäys on rungon matkan jatkumista, joka loppuu energian muuttaessa muotoaan.
        Sinä ilmeisesti ajattelet staattista tilannetta, jossa vene on tukevasti paikallaan ja kölin päästä väännetään vakiovoimalla. Silloin pidemmästä kölistä aiheutuu luonnollisesti suurempi vääntö.
        Yleensä syväkölisissä veneissä keulan muoto on terävämpi, joten se osaltaan pidentää pysähdysmatkaa verrattuna pulskempaan muotoon.

      • eiku.päinvastoin
        Kfkfnnf kirjoitti:

        Olet edelleen aivan hakoteillä vaikka fysiikka meneekin oikein. Syvempi köli aiheuttaa aina isomman rasituksen kölin ja rungon liitoskohtaan. Köli tietenkin pysähtyy heti osumasta. Runko ei kuitenkaan jatka matkaa, vaan vene nyökkää ja keula painuu veteen. Vaimentavaan nyökkäykseen vaikuttaa kuitenkin runkomuoto eikä kölin syvyys kuten yrität väittää. Syvä köli tarkoittaa aina suurempaa rungon ja kölin liitosta kampeavaa voimaa. Mitä pidempi kampi ja lyhyempi liitospinta, sitä kovempi vääntö runkoon aiheutuu. Ei tätä ole ihan hirveän vaikea päätellä ihan maalaisjärjellä.

        Nyt meneekin geometrian puolelle. Koitahan nyt edelleen todistaa ihan niissä lukion opeissa pitäytyen, miten runko ei jatka matkaa kölin pysähtyessä. Liikkeen jatkuminen ei lainkaan vaadi liikkeen jatkumista lineaarisena.

        Nyt ei tainnut maalaisjärjestä olla paljoa hyötyä tällaisen merellisen ongelman ratkaisemisessa. Koita välillä tieteellisempää lähestymistapaa. Kuten tavallista, tässä on useampia muuttujia huomioonotettavaksi.

      • asdgfdsgs
        TaiToisinPäin kirjoitti:

        Kölin alaosa pysähtyy ja yläosa jatkaa matkaa joutuen ympyräliikkeeseen. Vene yrittää jatkaa suoraan, mutta köli tempaa senkin ympyräliikkeeseen, jonka säde on syvemmällä kölillä suurempi ja matka pidempi ja hidastuvuus sen takia pienempi. Tuo nyökkäys on rungon matkan jatkumista, joka loppuu energian muuttaessa muotoaan.
        Sinä ilmeisesti ajattelet staattista tilannetta, jossa vene on tukevasti paikallaan ja kölin päästä väännetään vakiovoimalla. Silloin pidemmästä kölistä aiheutuu luonnollisesti suurempi vääntö.
        Yleensä syväkölisissä veneissä keulan muoto on terävämpi, joten se osaltaan pidentää pysähdysmatkaa verrattuna pulskempaan muotoon.

        Sinähän sen sanoit. Kölin yläpää joutuu äkkipysäyksessä ympyräliikkeeseen, jonka säde syvällä kölillä on suurempi=runkoon iskevä voima on suurempi. Tässä vastavoimana on veneen keulan kantavuus. Pieni kantavuus vaimentaa iskua antamalla keulan painua veteen ja suuri kantavuus vastustaa kölin vääntöä ja aiheuttaa kovemman tuhon rungon ja kölin liitokseen. Ihan yksinkertaista. Kokeile vaikka kylpammeessa ruuvaamalla saippuarasiaan eri pituisia kölejä. Voit jatkaa kokeita ruuvamaalla niitä kölejä vaikka kapeakaulaiseen vesipulloon. Syvemmällä kölillä on helpompi vääntää keula veden alle ja saippuarasia on vaikeampi vääntää veden alle kuin kapeakaulainen pullo.

      • niinsinäsanoit
        asdgfdsgs kirjoitti:

        Sinähän sen sanoit. Kölin yläpää joutuu äkkipysäyksessä ympyräliikkeeseen, jonka säde syvällä kölillä on suurempi=runkoon iskevä voima on suurempi. Tässä vastavoimana on veneen keulan kantavuus. Pieni kantavuus vaimentaa iskua antamalla keulan painua veteen ja suuri kantavuus vastustaa kölin vääntöä ja aiheuttaa kovemman tuhon rungon ja kölin liitokseen. Ihan yksinkertaista. Kokeile vaikka kylpammeessa ruuvaamalla saippuarasiaan eri pituisia kölejä. Voit jatkaa kokeita ruuvamaalla niitä kölejä vaikka kapeakaulaiseen vesipulloon. Syvemmällä kölillä on helpompi vääntää keula veden alle ja saippuarasia on vaikeampi vääntää veden alle kuin kapeakaulainen pullo.

        Sinähän sen sanoit. Syvemmällä kölillä keula on helpompi vääntää veden alle. Fysiikan kannalta tuo tarkoittaa, että kappale kulkee pidemmän matkan ennen pysähtymistään, siis hidastuvuus on pienempi. Voimien kannalta seuraa pienempi paine kölin jättöreunaan pohjaa vasten.

        Näin siis yksiselitteisesti kasvava syväys toimii. Rungon muoto ja kölin geometria ovat sitten muita muuttujia, jotka vaikuttavat samaan asiaan.

      • gfasg

        fyysikan kannalta tuo tarkoittaa sitä että kölin runkoa vääntävä voima on suurempi. ei se energia katoa mihinkään pyörähdysliikkeeseen, vaan iskee sinne kölin ja rungon liitoskohtaan.

      • opettelefysiikkaa
        gfasg kirjoitti:

        fyysikan kannalta tuo tarkoittaa sitä että kölin runkoa vääntävä voima on suurempi. ei se energia katoa mihinkään pyörähdysliikkeeseen, vaan iskee sinne kölin ja rungon liitoskohtaan.

        Köli ei kohdista runkoon karilleajossa mitään vääntävää voimaa.
        Energia ei todellakaan katoa vaan säilyy, ensin lineaarisessa liikkeessä ja sitten kiertoliikkeessä.
        Energia ei ole sellainen fysikaalinen suure mikä ylipäätään pystyisi iskemään minnekään, ei siis myöskään kölin ja rungon liitoskohtaan.

      • hfafhf

        ihanko tosissaan väität, ettei karilleajosta tulee mitään voimia kölin ja rungon liitokseen? alkaa mennä aika paksuksi pupuksi.

      • Joakim1
        opettelefysiikkaa kirjoitti:

        Köli ei kohdista runkoon karilleajossa mitään vääntävää voimaa.
        Energia ei todellakaan katoa vaan säilyy, ensin lineaarisessa liikkeessä ja sitten kiertoliikkeessä.
        Energia ei ole sellainen fysikaalinen suure mikä ylipäätään pystyisi iskemään minnekään, ei siis myöskään kölin ja rungon liitoskohtaan.

        Ei se energia mihinkään katoa, vaan muuttuu muodonmuutoksiksi ja lämmöksi. Rungon liike-energia pitää hukata kölin kautta, mikä näkyy sitten voimina ja muodonmuutoksina (pysyvinä tai palautuvina) kölin ja rungon liitoskohdassa.

        Syvä köli, tai paremminkin syvemmällä oleva osumakohta, antaa pidemmän pysähtymismatkan kahdestakin syystä. Jos rakenne oletetaan täysin jäykäksi, samanlainen niiaus mahdollistaa rungon liikkumisen pidemmälle. Kuljettu matka on suoraan verrannollinen liikekeskipisteen ja osumakohdan väliseen pystysuoraan etäisyyteen.

        Se toinen tulee sitten kölin ja rungon liitoksen joustosta. Jos köli pääsee kääntymään runkoon nähden yhtä monta astetta, on tuosta kääntymisestä tuleva lisämatka suoraan verrannollinen osumakohdan ja köli-runko -liitoksen väliseen pystysuoraan matkaan.

        Lyhyt pituussuuntainen köli-runkoliitoskin tavallaan auttaa. Sama kölin kääntyminen vaatii pienemmän pohjan joustamisen. Toisaalta sama voima kölissä aiheuttaa suuremman voiman kölikiinnityksen etu- ja takareunaan.

        Kokonaisuus on siis yhdistelmä sopivaa joustavuutta ja lujuutta. Siihenhän pyritään myös Linjettin karilleajossa kääntyvällä kölillä tai kölin etureunaan asennettavilla vaimemmussysteemeillä.

      • robottienoo
        hfafhf kirjoitti:

        ihanko tosissaan väität, ettei karilleajosta tulee mitään voimia kölin ja rungon liitokseen? alkaa mennä aika paksuksi pupuksi.

        Ei sellaista ole väitetty, luepas se väite uudestaan, äläkä jätä sanaa "vääntävää" lukematta äläkä myöskään ymmärtämättä.

      • hdfhgjhf
        robottienoo kirjoitti:

        Ei sellaista ole väitetty, luepas se väite uudestaan, äläkä jätä sanaa "vääntävää" lukematta äläkä myöskään ymmärtämättä.

        Voit käydä loppukesästä tutustumassa venekorjaamoiden pihoilla energian aiheuttamiin vääntöihin kölin ja rungon liitospinnassa. Äläkä jätä huomiomatta energian aiheuttamaa muodonmuutosta kölin alanurkassa. Ylempänä jo todettiinkin, että syvä köli voi vähentää runkoon kohdistuvia voimia karilleajossa, jos rakenne on täysin jäykkä. Valitettavasti edes teräsveneen rakenne ei ole näin jäykkä. Kuinka paljon syvemmälle keula niiaa, jos veneen syväys on 2,5 m verrattuna matalaköliseen, jonka syväys on 1,8 m? Vähän epäilen, että tässä ei mitään kovin merkittävää eroa ole.

        Olen kerran ajanut n. 7-8 solmun nopeudella karin yli veneellä, enkä kyllä siinä tapauksessa havainnut mitään valtavaa kiertoliikettä. Veneen syväys oli 2,2 m ja karikko ehkä 2 m päätellen kölin vaurioista. Yksiselitteisesti matalammalla syväyksellä tätäkään merikartaan merkkamatonta karia ei olisi löytynyt, eikä vene vaurioitunut.

      • 12-1
        hdfhgjhf kirjoitti:

        Voit käydä loppukesästä tutustumassa venekorjaamoiden pihoilla energian aiheuttamiin vääntöihin kölin ja rungon liitospinnassa. Äläkä jätä huomiomatta energian aiheuttamaa muodonmuutosta kölin alanurkassa. Ylempänä jo todettiinkin, että syvä köli voi vähentää runkoon kohdistuvia voimia karilleajossa, jos rakenne on täysin jäykkä. Valitettavasti edes teräsveneen rakenne ei ole näin jäykkä. Kuinka paljon syvemmälle keula niiaa, jos veneen syväys on 2,5 m verrattuna matalaköliseen, jonka syväys on 1,8 m? Vähän epäilen, että tässä ei mitään kovin merkittävää eroa ole.

        Olen kerran ajanut n. 7-8 solmun nopeudella karin yli veneellä, enkä kyllä siinä tapauksessa havainnut mitään valtavaa kiertoliikettä. Veneen syväys oli 2,2 m ja karikko ehkä 2 m päätellen kölin vaurioista. Yksiselitteisesti matalammalla syväyksellä tätäkään merikartaan merkkamatonta karia ei olisi löytynyt, eikä vene vaurioitunut.

        Tuosta videosta noin neljästä minuutista eteenpäin on esimerkkejä kiertoliikkeestä. Perä nousee ihan komiasti.
        https://www.youtube.com/watch?v=rvxhQO4pw2E

      • robottienoo
        hdfhgjhf kirjoitti:

        Voit käydä loppukesästä tutustumassa venekorjaamoiden pihoilla energian aiheuttamiin vääntöihin kölin ja rungon liitospinnassa. Äläkä jätä huomiomatta energian aiheuttamaa muodonmuutosta kölin alanurkassa. Ylempänä jo todettiinkin, että syvä köli voi vähentää runkoon kohdistuvia voimia karilleajossa, jos rakenne on täysin jäykkä. Valitettavasti edes teräsveneen rakenne ei ole näin jäykkä. Kuinka paljon syvemmälle keula niiaa, jos veneen syväys on 2,5 m verrattuna matalaköliseen, jonka syväys on 1,8 m? Vähän epäilen, että tässä ei mitään kovin merkittävää eroa ole.

        Olen kerran ajanut n. 7-8 solmun nopeudella karin yli veneellä, enkä kyllä siinä tapauksessa havainnut mitään valtavaa kiertoliikettä. Veneen syväys oli 2,2 m ja karikko ehkä 2 m päätellen kölin vaurioista. Yksiselitteisesti matalammalla syväyksellä tätäkään merikartaan merkkamatonta karia ei olisi löytynyt, eikä vene vaurioitunut.

        Vääntöä eli twistiä saa aikaan vain ja ainoastaan vääntömomentilla, pelkkä energia ei sellaista muodonmuutosta saa mitenkään aikaan. Karilleajotilanteessa ei kölin ja rungon liitospintaan synny mitään vääntöä, puristusta ja leikkausta kylläkin sekä vetoa pinnan kautta kulkeviin pultteihin.
        Vaikuttaa entistäkin enemmän siltä ettet edes tiedä mitä vääntö tarkoittaa, joten kurkkaapa googlesta apuja.

      • TaiToisinPäin
        asdgfdsgs kirjoitti:

        Sinähän sen sanoit. Kölin yläpää joutuu äkkipysäyksessä ympyräliikkeeseen, jonka säde syvällä kölillä on suurempi=runkoon iskevä voima on suurempi. Tässä vastavoimana on veneen keulan kantavuus. Pieni kantavuus vaimentaa iskua antamalla keulan painua veteen ja suuri kantavuus vastustaa kölin vääntöä ja aiheuttaa kovemman tuhon rungon ja kölin liitokseen. Ihan yksinkertaista. Kokeile vaikka kylpammeessa ruuvaamalla saippuarasiaan eri pituisia kölejä. Voit jatkaa kokeita ruuvamaalla niitä kölejä vaikka kapeakaulaiseen vesipulloon. Syvemmällä kölillä on helpompi vääntää keula veden alle ja saippuarasia on vaikeampi vääntää veden alle kuin kapeakaulainen pullo.

        Siis saippuarasiaan 20 cm pitkä tikku (=syvä köli) pohjaan kiinni. Rasia kellumaan ja otetaan sormella tikun alapäästä esim. 1 cm:n matkalta etusormen ja peukalon väliin ja yritetään kammeta rasiaa veden alle. Sitten pannaan tikku poikki 10 cm:n kohdalta ja samalla otteella uusi vääntö. Yritätkö väittää, että 20 cm:n tikulla homma onnistuu helpommin? Vai millaisesta järjestelystä on kyse? Tuosta lasipullokokeesta olen samaa mieltä.

      • Joakim1
        robottienoo kirjoitti:

        Vääntöä eli twistiä saa aikaan vain ja ainoastaan vääntömomentilla, pelkkä energia ei sellaista muodonmuutosta saa mitenkään aikaan. Karilleajotilanteessa ei kölin ja rungon liitospintaan synny mitään vääntöä, puristusta ja leikkausta kylläkin sekä vetoa pinnan kautta kulkeviin pultteihin.
        Vaikuttaa entistäkin enemmän siltä ettet edes tiedä mitä vääntö tarkoittaa, joten kurkkaapa googlesta apuja.

        Miten sitten kukakin määrittelee "vääännön" ko. tilanteessa. Vaikka määrittelisikin noin kuin sinä, voi sellaistakin helposti syntyä, kun köli osuu kariin vinosti, vene keinahtaa tms.

        Vääntömomentti on voima x varsi. Kyllähän karilleajossa syntyy vääntömomentti, joka pyrkii vääntämään köliä takaviistoon. Vaikkapa bulbin kylkeen osuttaessa syntyy myös sivusuuntaista vääntömomentttia. Kun sivusuuntainen voima on muulla kuin kölin keskiakselilla syntyy myös kiertosuuntaista vääntömomenttia.

      • lujuusopin_101
        Joakim1 kirjoitti:

        Miten sitten kukakin määrittelee "vääännön" ko. tilanteessa. Vaikka määrittelisikin noin kuin sinä, voi sellaistakin helposti syntyä, kun köli osuu kariin vinosti, vene keinahtaa tms.

        Vääntömomentti on voima x varsi. Kyllähän karilleajossa syntyy vääntömomentti, joka pyrkii vääntämään köliä takaviistoon. Vaikkapa bulbin kylkeen osuttaessa syntyy myös sivusuuntaista vääntömomentttia. Kun sivusuuntainen voima on muulla kuin kölin keskiakselilla syntyy myös kiertosuuntaista vääntömomenttia.

        Vääntö määritellään missä tahansa lujuusopin kirjassa, eikä käsitteessä ole mitään tulkinnan varaa.
        Voima x varsi ei välttämättä ole vääntömomentti, vaan taivutusmomentti. Edellinen se on silloin kun kuormitus etenee kohtisuoraan sekä varteen että voimaan nähden. Jos taas kaikki on samassa tasossa on kyse taivutuksesta ihan siitä riippumatta missä asennossa taso on veneeseen tai köliin nähden. Vääntäessäsi kuusioruuvia tiukkaan ei lenkki-/kiinto/jako avaimessa siis esiinny vääntöä, vaan taivutusta. Vääntöä on vain siinä pultissa avaimien välisellä alueella.
        Vääntömomentin aiheuttama jännitys on aina leikkausjännitystä, ja taivutuksen taas vetoa ja puristusta eri puolilla neutraaliakselia.
        Jos pohja on tuettu kölialueelta vain yhdellä poikittaispalkilla keskeltä köliä, eikä yhdelläkään pitkittäispalkilla on ko palkissa karilleajossa vääntöä. Yleensä palkkeja on kuitenkin useita, ja niissä on pääosin taivutusta, kuten kölievässäkin.

        Varmastikin köliin saa vääntöä kun veneellä on törmäystilanteessa sortokulmaa, vääntö vaan on kertaluokkaa pienempi kuin taivutus, ellei kyse ole pitkällä torpedobulbilla varustetusta kilpakölistä.

        Rungon kiertojäykkyyteen ei edelleenkään vaikuteta laipioilla, vaan rungon ja kannen pintojen kuitusuuntauksella ja määrällä. -45 astetta veneen pituussuuntaan nähden on siinä tehokkainta, mutta kyllä muillakin kuitusuunnilla saa määrää lisäämällä lisää kiertojäykkyyttä. Laipioilla lisäät jäykkyyttä vain laipion paksuuden pituiselta matkalta, millä ei käytännössä ole mitään vaikutusta rungon kiertojäykkyyteen.

      • taivutus.ei.ole.vääntöä
        Joakim1 kirjoitti:

        Miten sitten kukakin määrittelee "vääännön" ko. tilanteessa. Vaikka määrittelisikin noin kuin sinä, voi sellaistakin helposti syntyä, kun köli osuu kariin vinosti, vene keinahtaa tms.

        Vääntömomentti on voima x varsi. Kyllähän karilleajossa syntyy vääntömomentti, joka pyrkii vääntämään köliä takaviistoon. Vaikkapa bulbin kylkeen osuttaessa syntyy myös sivusuuntaista vääntömomentttia. Kun sivusuuntainen voima on muulla kuin kölin keskiakselilla syntyy myös kiertosuuntaista vääntömomenttia.

        Tässä olisi hyvä lähde käsitteiden vääntö (3-dimensional, luku 4) ja taivutus (2-dimensional, luku 5) määritelmiin ja käyttöön:
        http://webhotel2.tut.fi/mec_tme/mec_2301/lyhyt_katsaus_oleelliseen.pdf
        Noiden erottaminen toisistaan kuuluu lujuusopin alkeisiin.

      • ComScan
      • Joakim1
        lujuusopin_101 kirjoitti:

        Vääntö määritellään missä tahansa lujuusopin kirjassa, eikä käsitteessä ole mitään tulkinnan varaa.
        Voima x varsi ei välttämättä ole vääntömomentti, vaan taivutusmomentti. Edellinen se on silloin kun kuormitus etenee kohtisuoraan sekä varteen että voimaan nähden. Jos taas kaikki on samassa tasossa on kyse taivutuksesta ihan siitä riippumatta missä asennossa taso on veneeseen tai köliin nähden. Vääntäessäsi kuusioruuvia tiukkaan ei lenkki-/kiinto/jako avaimessa siis esiinny vääntöä, vaan taivutusta. Vääntöä on vain siinä pultissa avaimien välisellä alueella.
        Vääntömomentin aiheuttama jännitys on aina leikkausjännitystä, ja taivutuksen taas vetoa ja puristusta eri puolilla neutraaliakselia.
        Jos pohja on tuettu kölialueelta vain yhdellä poikittaispalkilla keskeltä köliä, eikä yhdelläkään pitkittäispalkilla on ko palkissa karilleajossa vääntöä. Yleensä palkkeja on kuitenkin useita, ja niissä on pääosin taivutusta, kuten kölievässäkin.

        Varmastikin köliin saa vääntöä kun veneellä on törmäystilanteessa sortokulmaa, vääntö vaan on kertaluokkaa pienempi kuin taivutus, ellei kyse ole pitkällä torpedobulbilla varustetusta kilpakölistä.

        Rungon kiertojäykkyyteen ei edelleenkään vaikuteta laipioilla, vaan rungon ja kannen pintojen kuitusuuntauksella ja määrällä. -45 astetta veneen pituussuuntaan nähden on siinä tehokkainta, mutta kyllä muillakin kuitusuunnilla saa määrää lisäämällä lisää kiertojäykkyyttä. Laipioilla lisäät jäykkyyttä vain laipion paksuuden pituiselta matkalta, millä ei käytännössä ole mitään vaikutusta rungon kiertojäykkyyteen.

        Yleensä vääntö on järkevä määritelmä vain sauvoille, palkeille ja vastaaville kappaleille, joissa on selkeästi keskiakseli, jonka ympäri kappale kiertyy. Kölissä ei mielestäni sellaista ole. Samoin kölikiinnityksessä tapahtuvat voimat ovat paljon monimutkaisempia kuin lujuusopin perustapaukset palkin veto, taivutus tai vääntö.

        Voit tietysti väittää, että kölin ja rungon liitokseen ei tule kuin tasainen pituussuuntainen leikkausvoima, mutta sekään tuskin pitää paikkansa. Kölin osuessa karin vinoon pintaan tulee sivuttaisia leikkausvoimia ko. liitokseen oli sitten sortoa tai ei. Koska osumakohta tuskin sattuu keskelle köliliitoksen pituussuuntaa, tulee leikkausvoimajakaumasta epätasainen eli siinä on vääntöä.

        Jos vene olisi riittävän paksusta materiaalista tehty putki, laipioilla ei olisi mitään oleellista vaikutusta veneen kiertojäykkyyteen. Vene ei kuitenkaan ole sellainen, vaan juuri ulkokuoren taivutusjäykkyys on oleellisin koko veneen kierto- ja taivutusjäykkyyteen vaikuttava tekijä eikä suinkaan ulkokuoren vetojäykkyys.

        Ilman laipiota vene, jossa laipiot ovat oleellinen osa rakennetta, muuttaisi oleellisesti poikkileikkauksensa muotoa kierretttäessä, mikä sallisisi suuremman kiertymän samalla vääntömomentilla.

        Riippuuko tuo sitten miten paljon siitä onko laipiot laminoitu, liimattu vai pultattu on toinen juttu. Kaikilla kolmella on varmasti mahdollista saada riittävän luja liitos ja jo pelkkä laipion paikallaan ole estää suuremmat poikkileikkauksen muutokset.

      • jsgnmdrydxst
        Mfkkff kirjoitti:

        Nyt on semmosta höpöhöpöfysiikka liikkellä, että ihan hämmästyttää. Veneensuunnittelijat käyttävät kölin takaosan runkoon kohdistaman iskun arviointiin yhtälöä, jossa kiven köliin aiheuttama iskuvoima kerrotaan kölin korkeudella. Kölin takakulman runkoon kohdistama isku on edellisestä yhtälöstä saatu momentti jaettuna kölin pitudella. Edellisestä käy hyvin selväksi mikä on turvallinen köli kivillä käyntiin ja mikä vähemmän. Tässä ei ole mitään merkitystä keulan iskunvaimennuksella. Vene pysähtyy ihan yhtä nopeasti oli köli 5 m tai 1 m syvä.

        Jos tosiaan käyttävät niin varmuuskerroin kasvaa nopeasti syvyyden mukana, eli syvempi on huomattavasti turvallisempi.

      • lujuusopin_101
        Joakim1 kirjoitti:

        Yleensä vääntö on järkevä määritelmä vain sauvoille, palkeille ja vastaaville kappaleille, joissa on selkeästi keskiakseli, jonka ympäri kappale kiertyy. Kölissä ei mielestäni sellaista ole. Samoin kölikiinnityksessä tapahtuvat voimat ovat paljon monimutkaisempia kuin lujuusopin perustapaukset palkin veto, taivutus tai vääntö.

        Voit tietysti väittää, että kölin ja rungon liitokseen ei tule kuin tasainen pituussuuntainen leikkausvoima, mutta sekään tuskin pitää paikkansa. Kölin osuessa karin vinoon pintaan tulee sivuttaisia leikkausvoimia ko. liitokseen oli sitten sortoa tai ei. Koska osumakohta tuskin sattuu keskelle köliliitoksen pituussuuntaa, tulee leikkausvoimajakaumasta epätasainen eli siinä on vääntöä.

        Jos vene olisi riittävän paksusta materiaalista tehty putki, laipioilla ei olisi mitään oleellista vaikutusta veneen kiertojäykkyyteen. Vene ei kuitenkaan ole sellainen, vaan juuri ulkokuoren taivutusjäykkyys on oleellisin koko veneen kierto- ja taivutusjäykkyyteen vaikuttava tekijä eikä suinkaan ulkokuoren vetojäykkyys.

        Ilman laipiota vene, jossa laipiot ovat oleellinen osa rakennetta, muuttaisi oleellisesti poikkileikkauksensa muotoa kierretttäessä, mikä sallisisi suuremman kiertymän samalla vääntömomentilla.

        Riippuuko tuo sitten miten paljon siitä onko laipiot laminoitu, liimattu vai pultattu on toinen juttu. Kaikilla kolmella on varmasti mahdollista saada riittävän luja liitos ja jo pelkkä laipion paikallaan ole estää suuremmat poikkileikkauksen muutokset.

        Vääntö on lujuusopissa järkevä määritelmä kaikille kappaleille muodosta riippumatta, eikä vain palkeille. Lujuusopin perustapaukset eivät ole palkin veto, taivutus tai vääntö, vaan normaalijännitys, ja leikkausjännitys, joihin kaikkein mutkikkaimmatkin tapaukset voidaan pelkistää. Normaalijännitykset voidaan sitten erotella vetoon ja puristukseen paikallisesti, eli eri puolilla rakennetta voi samaan aikaan olla molempia. Vääntö on leikkaustapauksen sovellus, jossa leikkausvoimien resultantti sisältää vain momentin ilman leikkaus- tai normaali- voimaa tarkasteltavassa poikkileikkauksessa. Sitä vaihtamalla lukuarvot samassa tilanteessa tietysti muuttuvat, jopa katoavat. Kts käsite pääjännitys.
        Väännöstä voidaan edelleen laajentaa käsitteisiin estetty tai vapaa vääntö. Edellinen sisältää myös normaalivoimia.

        "Vene ei kuitenkaan ole sellainen, vaan juuri ulkokuoren taivutusjäykkyys on oleellisin koko veneen kierto- ja taivutusjäykkyyteen vaikuttava tekijä"
        Nimenomaan TAIVUTUSjäykkyys, kuten yllä oikein toteat. Ulkokuoren paikallisella VÄÄNTÖjäykkkyydellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Eli vielä uudelleen, laipioilla on merkittävää vaikutusta rungon TAIVUTUS jäykkyyteen, josta edelleen seuraa vääntöjäykkyyden paraneminen eikä siitä laipiosta.

    • kuusakoski_kierrattaa

      Bavarioita, vähän muitakin sarjavalmisteita mollaavat lähinnä 80- ja 90-luvun laatuveneiden omistajat ja myyjät.

      Koittavat epätoivoisesti perustella, miksi homeisesta juhannuskokosta pitäisi maksaa tolkutonta ylihintaa.

      • halpa-ja-halpa

        Tai sitten mollaajat ovat turhautuneita uusia "halpoja" veneitä ostaneita, jotka huomaaavat maksaneensa moninkertaisesti verrattuna 80-lukulaiseen. Ketutusta helpottaa kuvitella niiden käytettyjen olevan homeisia.

      • kaatopaikan_kunkku
        halpa-ja-halpa kirjoitti:

        Tai sitten mollaajat ovat turhautuneita uusia "halpoja" veneitä ostaneita, jotka huomaaavat maksaneensa moninkertaisesti verrattuna 80-lukulaiseen. Ketutusta helpottaa kuvitella niiden käytettyjen olevan homeisia.

        50-80 k€ saa uudenkarheaa kamaa.

        Moni pyytää 80-luvun romuista melkein samoja hintoja.

        Ei olekaan ihme, että vanhoja veneitä on satamäärin myynnissä ja kauppa ei käy.

      • Koettua

        Olin veneellämme (bavaria 37) yhdessä vierassatamassa. Vieressä oli 80 luvun 30 jalkainen skandi. Jonkun ajan kuluttua kaveri kysyi kaljatölkkinsä takaa että "minkälaista se on seilata tollasella halpisveneellä?". Hänen veneensä arvo ehkä 25% meidän veneestä. Sanoin että tykkään kyllä. Seuraavana päivänä morjestettiin iloisesti ohitettaessa hänen veneensä. Kaveri käänsi tarkoituksella pään toiseen suuntaan. Nauratti vähän.

      • tosihinnat
        kaatopaikan_kunkku kirjoitti:

        50-80 k€ saa uudenkarheaa kamaa.

        Moni pyytää 80-luvun romuista melkein samoja hintoja.

        Ei olekaan ihme, että vanhoja veneitä on satamäärin myynnissä ja kauppa ei käy.

        50-80 k€:lla ei saa edes uudenkarheaa Variantaa, 37;n lähtöhinta on jo satasen. Samaan hintaan saa vanhemman Swanin tai Balticin, ne tavisten vehkeet saa puoleen hintaan. Bavaria itse tarjoaa samankokoista purjehdusvalmista venettä 150 k€. Sekö on halpaa?

      • Bossu
        tosihinnat kirjoitti:

        50-80 k€:lla ei saa edes uudenkarheaa Variantaa, 37;n lähtöhinta on jo satasen. Samaan hintaan saa vanhemman Swanin tai Balticin, ne tavisten vehkeet saa puoleen hintaan. Bavaria itse tarjoaa samankokoista purjehdusvalmista venettä 150 k€. Sekö on halpaa?

        50-80 kiloeurolla saa 35-jalkaisen Bavarian jostain vuodelta 2001, eli 16 vuoden takaa. Eikö ne ala jo olla homebaijerilaisia tai miellyttääkö hometeutoni enemmän? Sen jälkeenkin on ehtinyt paljon muuttua, vaikka suosituimmat venemerkit on pysyneet samoina.

    • koiuhjbvhyu

      Halpa ja halpa nimimerkki on amispoika,joka on eksynyt miestenpalstalle!

      • kuis.on

        Lyhenteletkö toivottoman suuren tuntuista venelainaa, vai onko se 80-lukulainenkin taloudellisesti ulottumattomissa?

    • AsiallinenSavolaismies

      Ostamiseen liittyy tunne. Bavaria, joka on materiaalien säästämiseksi mitoitettu tarkasti tarkoitukseensa eli on riittävän kestävä mutta ei liian kestävä, herättää ärtymystä natinoineen, koska se muistuttaa toisenlaisesta tunteesta, laadun tunteesta.

      Sen sijaan vuotava ja jatkuvaa korjailua vaativa puupursi ei vastaavia tunteita herätä, koska puuttuvat ominaisuudet kuuluvat puupurren ideologiaan, romantiikkaan.

      Kun laatuveneessä ilmenee vakava rakenteellinen ongelma, se käsitellään yksittäistapauksena, koska ihmiset tahtovat pitää kiinni laadun vaikutelmasta. He saavat siitä mielihyvää.

      Kun kustannustehokkaasti tehdyssä veneessä ilmenee vastaava rakenteellinen ongelma, ihmiset yleistävät sen nopeasti, koska sekin aiheuttaa heille mielihyvää.

      Erityisesti miehet ovat todella turhamaisia, mitä tulee teknisiin vempeleisiin. Jos vain rahaa on, niin yllättävän moni mies tahtoo ympärilleen vähän laadukkaammat peltikuoret, vaikka saman toiminnallisuuden saavuttaisi jopa kymppitonneja halvemmalla.

      • asiatoikein

        Kustannustehokkaasti tehtyjen veneiden suurimpana valttina pidetään niiden tasalaatuisuutta. Siksi on täysin aiheellista epäillä jokaista yksilöä, jos yhdessä havaitaan rakenteellinen ongelma.

        Vuotavia ja jatkuvasti korjailua vaativia puuveneitä tietenkin on, nehän vasta yksilöitä ovatkin. Mutta itse tunnen ainakin kolme puuvenettä, joiden pilssi pidetään pölynimurilla puhtaana, eikä mitään niistä ole ikinä korjattu pensseliä järeämmällä työkalulla. Romantiikka tulee sitten kaupan päälle.

        Materiaalin säästäminen muuten niin Bavariassa kuin muissa vastaavissa on hyvin toissijainen säästökohde. Rakenteiden valinta työtunteja säästäväksi on se, jolla on merkitystä. Vaikkapa laipioiden liimaus sujuu murto-osa ajassa laminointiin verrattuna. Ja sitten natisee.

      • Resinbonded
        asiatoikein kirjoitti:

        Kustannustehokkaasti tehtyjen veneiden suurimpana valttina pidetään niiden tasalaatuisuutta. Siksi on täysin aiheellista epäillä jokaista yksilöä, jos yhdessä havaitaan rakenteellinen ongelma.

        Vuotavia ja jatkuvasti korjailua vaativia puuveneitä tietenkin on, nehän vasta yksilöitä ovatkin. Mutta itse tunnen ainakin kolme puuvenettä, joiden pilssi pidetään pölynimurilla puhtaana, eikä mitään niistä ole ikinä korjattu pensseliä järeämmällä työkalulla. Romantiikka tulee sitten kaupan päälle.

        Materiaalin säästäminen muuten niin Bavariassa kuin muissa vastaavissa on hyvin toissijainen säästökohde. Rakenteiden valinta työtunteja säästäväksi on se, jolla on merkitystä. Vaikkapa laipioiden liimaus sujuu murto-osa ajassa laminointiin verrattuna. Ja sitten natisee.

        Laipioiden liimaus on tyypillisesti Ranskalaisten tapa tehdä, milloin muka Sakemannit ovat siihen ryhtyneet ??, ainakin vuoteen 2010 asti on bavan laipiot laminoitu...

    • AsiallinenSavolaismies

      "Kustannustehokkaasti tehtyjen veneiden suurimpana valttina pidetään niiden tasalaatuisuutta. Siksi on täysin aiheellista epäillä jokaista yksilöä, jos yhdessä havaitaan rakenteellinen ongelma."

      Jostain syystä harvoin esiintyvät viat eivät kuitenkaan puhu halpaveneiden puolesta. Niiden maine huonolaatuisina ja heikkorakenteisina säilyy.

      Jos ostaa laatuveneen, joita tehdään vähän ja harvoin, voi veneen heikkous tulla esiin ensimmäisen kerran lätäkön ylityksessä, kun osuu konttiin. Niinkin maineikkailta valmistajilta kuin HR on tullut ulos täyttä roskaa, josta ostajat ovat joutuneet käymään oikeustaisteluita.

      Esimerkki sarjavalmistuksen eduista nähdään autoissa. Suhteessa tekniikan määrän lisääntymiseen nykyautot ovat uskomattoman hyvin toimivia verrattuna vuosikymmenten takaisiin.

      • 3736

        Uudet autot on susipaskoja. Laatu heikentyt kustannussäästön nimissä. Suunniteltu kestoikä 100tkm.
        Kulutukset pelkkää huijausta.

      • Ruffirotta
        3736 kirjoitti:

        Uudet autot on susipaskoja. Laatu heikentyt kustannussäästön nimissä. Suunniteltu kestoikä 100tkm.
        Kulutukset pelkkää huijausta.

        Tämä on purjehtioiden palsta. Autot ei meitä kiinnosta.

      • Ruffissalöyhkääpaska
        Ruffirotta kirjoitti:

        Tämä on purjehtioiden palsta. Autot ei meitä kiinnosta.

        Miksi nimi merkki Ruffirotta sitten keskustelee asiasta joka ei kuulu tähän palstaan?

    • Ekvivalenttiluokka

      Mitä tulee joidenkuiden keksimään pilkkatermiin "homeskandi", niin sehän tarkoittanee että skandirikillä varustettu Skandinaviassa tehty vene olisi homeessa. Ei vaan tule mieleen miten home ja skandivene liittyy toisiin. Mikä tahansa homehtuu, jos ensin kostutetaan ja sitten pidetään huolta ettei tuuleteta. Uusi ja vanha homehtuu tällä taktiikalla samalla tavalla. Kysykää vaikka miltä tahansa rakennusliikkeeltä. Tuuletusta, tuuletusta. Ei ne homeasiat ole muusta kiinni.

      Halpisveneestä on ihan turha kitistä. Vene on halpa jos sen juuri ja juuri saa tuloillaan ostettua. Muuten se on kallis.

      • KansallisArteidenVarjelu

        tutustu miten ilmanvaihto järjestetty "home skandeissa" 80-90 luvun veneissä. Vakiona yleensä ei ole minkään näköistä ilman vaihtoa. Jos omistaja on tehnyt jälkeä päin, niin voi asia olla paremmin.

        Minusta tämä termi sopii aikakautensa veneisiin luontevasti ja perusttu faktoihin myös usein .

      • UusiOnAinaUusi

        Itse olen omistanut kolme 70 ja 80 -lukujen venettä. Missään ei ole ollut minkäänlaista viitettä homeessa. Tosin ostaessani olen ollut herkällä nenällä liikenteessä. N. 50 venettä venettä katsoneensa ja sittemmin saman verran katsastaneella voin todeta, ette väitteilläsi olen mitään pohjaa. Huonosti pidetyt veneet ovat sitten asia erikseen. Pelkkä ikä ei venettä homehduta.
        Tosin joillekin palstan somepurjehtijoille tästä asiasta inttäminen on sama kuin helluntalaiselta kysyisi uskonnosta.

      • dorade.on.jees

        Minullakin kolmas skandivene menossa 70- ja 80-luvuilta. Mikään niistä ei ole homehtunut ja sekä nykyisessä että edellisessä jatkuvasta tuuletuksesta huolehdittu. Ensimmäinen oli 20-jalkainen, siinä piti muistaa pitää luukkua raollaan. Tosin tilavuus oli niin pieni, että tuuletuksen muistaminen ei vaikeaa ollut.

    • Keelman

      Nykyveneet on epäilemättä tarkasti suunniteltuja, myös kivilleajoa ajatellen. En usko, että monikaan menee movin helposti pohjaan, mutta rakenteiden vaurioitumista tapahtuu yllättävän helposti. Veistämö on ilmeisesti laskenut, että sitä varten on vakuutukset. Jos muutaman solmun vauhdissa kivelle täräyttäminen tietää telakkakeikkaa. Veneen tuleville omistajlle onkin ensiarvoisen tärkeää tietää, miten vauriokorjaukset on toteutettu.

      Jokainen pursien kanssa pidempää puuhaillut tietää, miten suuri muutos suunnittelufilosofiassa on tapahtunut. Ennen veistämöiden pyrkimys oli rakentaa perusrakenteeltaan kestäviä veneitä. Kustannukset eivät myöskään olleet niin kriittinen tekijä. Rautakölien sijasta käytettiin lyijyä, koska se oli tarkoituksenmukaisempaa materiaalia, joskin huomattavasti kalliimpaa.

      Ero entiseen on joskus huikea. Ei tarvitse kuin verrata jonkun tämän päivän halpapurren kölitoteutusta vaikkapa 70-luvun Antinojan veneisiin. Heti näkee, kumpi on tarkoitettu aikaa ja kolhuja kestäväksi.

      • Joakim1

        Väitätkö oikeasti, ettö on joku merkittävä filosofinen ero veistämöissä, joissa tehtiin sarjatyönä ruiskulaminaatilla 70- ja 80-luvun halpiksia verrattuna nykypäivän halpiksiin? Siis tuolloinko ei kustannukset olleet kriittisiä, kaikissa veneissä oli lyijykölit ja rakenteissa pyrittiin kestävyyteen?

        Selkeitä muutoksia on kyllä tullut tuon jälkeen. Ruiskulaminoinnista on purjeveneissä lähes kokonaan luovuttu purjeveneissä, samoin osmoosille alttiin ortoftaalihartsin käytöstä, ainakin ulloimmissa kerroksisssa. Venekoot ovat myös kasvaneet huomattavasti. 70-luvun 30-jalkainen vastaa varmaankin nykypäivän 50-jalkaista ostajakunnan profiilin osalta.

        Halpisten laatu on myös huomattavasti parempaa kuin tuolloin, jolloin vuotavat (ja hajoavat) rustiraudat sekä erilaiset rakenteelliset ongelmat, kuten heiluvat kölit olivat varsin arkipäiväisiö asioita. Kuinka moneen venemalliin on myöhemmin laminoitu lisää kölitukkeja tai tehty muita rakenteellisia korjauksia.

        Eikan veneet, Swanit jne. ovat sitten aivan eri hintaluokassa. Onhan nykyäänkin kalliilla tehtyjä veneitä.

      • Keelman

        Ilmaisin itseäni hieman epätarkasti. Halpis-käsitteen käyttäminen ei ole ongelmatonta. Tarkoitin lähinnä sitä, että takavuosikymmeninä rakenteiden iskun- ja kulutuksenkestävyys sekä korjattavuus olivat parempia. Suunnittelufilosofian muutoksella tarkoitin lähinnä pohjarakenteiden radikaalia muuttumista. Tasaiset pohjat ja syvät eväkölit ovat vaativa yhdistelmä.

        Vertailukohtana voi käyttää vaikka 70-luvun matkapursia (vaikkapa Ohlson 29, Ballad, Vindö, KC, Misil, IW ym.). Jokaisen kölikonstruktio kestää melkoiset mällit. Niissäkin pursissa, jotka on ruiskulaminoitu.

        On totta, että monella osa-alueella kehitys on mennyt hyvään suuntaan. Tämän päivän sarjapursien osien istuvuus, sähköasennukset ja sisustusten yleinen toimivuus ovat aivan toista luokkaa. Väitän kuitenkin, että rakenteiden kestävyydessä on menty takapakkia. Olen yllättynyt, miten pienestä mällistä kalliinkin "halpapurren" kölin saa liikahtamaan ja seurauksena vaativat korjaustyöt.

      • Joakim1

        Esimerkiksi Balladin rakenteesta Curt Gelin kirjoittaa vapaasti suomennettuna "Rakenne on vakiolaatua. Ballad on tehty ruiskutetusta umpilaminaatista. Kiertojäykkyys tulee matalasta sisustusmodulista. Laipiot ovat pultattuja eivätkä auta. Alasrakennettu köli, mutta ei kölipalkkeja aiheuttaa sen, että jotkut Balladit hajoavat ja jotkut eivät karilleajossa"

        Comfort 30:stä (1971)vastaavasti "Rakenne on puolihyvä. Ruiskutettua umpilaminaattia ilman paksuuskontrollia. Sisustusmoduli jäykistää, mutta kölipalkkeja ei ole ja köli heiluu.

        Maxi 77 (1972) "Kölirakenne oli heikko. Yhtään venettä ei uponnut, mutta vuotivat reilusti". Tuohon lisättiin kölipalkit kolme vuotta tuotannon aloittamisesta eli 1975.

        J/24 (1977) "Englannissa lisenssillä tehtyjen veneiden kölirakenne ei ole tehty ruotsalaisiin kivilleajoihin. Pysähdyksessä kiveen pohja painuu sisään aiheuttaen suuria vaurioita".

        Albin Express (1979). "Rakennuslaatu on alhainen. Tarkista, ettei sisustusmoduli ole irronnut karilleajon jälkeen, mastopalkki ole painunut, peräsin haljennut, köli heilu ja ruffiluukku vuoda."

        Albin 79 (1975) "Potkuriakselin laittaminen kölin takareunaan oli virhe. Ohuen pohjalaminaatin veneissä pohja painuu sisään karilleajossa ja köli heiluu. Albinin laatumaine kärsi ja tuotanto lopetettiin kolmen vuoden päästä"

        Tasaiset pohjat ja eväkölit alkoivat yleistymään 70-luvulla ja 80-luvulla ei juuri muita enää suunniteltu.

        Kyllähän monet nykyiset veneet kestävät OK kohtalaisen karilleajon. Vastaavasti (lähes) kaikki vanhatkin veneet hajoavat kun tarpeeksi kovaa ajaa pahasti kiville.

      • Keelman

        Hyvä lista 70-80-luvun heppoisista konstruktioista. Balladien kohdalla en ole kuitenkaan kuullut vakavista köliongelmista. Ainoastaan kölin sisään leivottu painolasti on tietysti potentiaalinen riski: pienestäkin mällistä tulee lähinnä kosmeettista laminointityötä.

        Itse olen vain yllättynyt, miten pienestä karilleajosta nykyveneet saavat vaurioita. Monet purret on selvästi suunniteltu vesille, jossa pohjakosketuksen vaara ei ole niin ilmeinen kuin meikeläisillä vesillä. Saa olla aika huono tsägä, jos vaikkapa Välimerellä ajaa purtensa kiville..

      • Joakim1
        Keelman kirjoitti:

        Hyvä lista 70-80-luvun heppoisista konstruktioista. Balladien kohdalla en ole kuitenkaan kuullut vakavista köliongelmista. Ainoastaan kölin sisään leivottu painolasti on tietysti potentiaalinen riski: pienestäkin mällistä tulee lähinnä kosmeettista laminointityötä.

        Itse olen vain yllättynyt, miten pienestä karilleajosta nykyveneet saavat vaurioita. Monet purret on selvästi suunniteltu vesille, jossa pohjakosketuksen vaara ei ole niin ilmeinen kuin meikeläisillä vesillä. Saa olla aika huono tsägä, jos vaikkapa Välimerellä ajaa purtensa kiville..

        Mikä on "nykyvene" ja mikä "pieni karilleajo"? Nopeus ei vielä kerro paljoakaan karilleajosta. Oleellisempaa on se miten nopeasti vene pysähtyy, jos edes pysähtyy. Tiedän Inferno 31:n, johon tuli suuret vauriot 3-4 solmun karilleajosta. Onko se nykyvene? Oliko karilleajo pieni?

        Kaikki veneet suunnitellaan vähintään direktiivin mukaisesti. Siinä vaaditaa myös karilleajotilanteen mitoitus.

      • hfhahf
        Joakim1 kirjoitti:

        Esimerkiksi Balladin rakenteesta Curt Gelin kirjoittaa vapaasti suomennettuna "Rakenne on vakiolaatua. Ballad on tehty ruiskutetusta umpilaminaatista. Kiertojäykkyys tulee matalasta sisustusmodulista. Laipiot ovat pultattuja eivätkä auta. Alasrakennettu köli, mutta ei kölipalkkeja aiheuttaa sen, että jotkut Balladit hajoavat ja jotkut eivät karilleajossa"

        Comfort 30:stä (1971)vastaavasti "Rakenne on puolihyvä. Ruiskutettua umpilaminaattia ilman paksuuskontrollia. Sisustusmoduli jäykistää, mutta kölipalkkeja ei ole ja köli heiluu.

        Maxi 77 (1972) "Kölirakenne oli heikko. Yhtään venettä ei uponnut, mutta vuotivat reilusti". Tuohon lisättiin kölipalkit kolme vuotta tuotannon aloittamisesta eli 1975.

        J/24 (1977) "Englannissa lisenssillä tehtyjen veneiden kölirakenne ei ole tehty ruotsalaisiin kivilleajoihin. Pysähdyksessä kiveen pohja painuu sisään aiheuttaen suuria vaurioita".

        Albin Express (1979). "Rakennuslaatu on alhainen. Tarkista, ettei sisustusmoduli ole irronnut karilleajon jälkeen, mastopalkki ole painunut, peräsin haljennut, köli heilu ja ruffiluukku vuoda."

        Albin 79 (1975) "Potkuriakselin laittaminen kölin takareunaan oli virhe. Ohuen pohjalaminaatin veneissä pohja painuu sisään karilleajossa ja köli heiluu. Albinin laatumaine kärsi ja tuotanto lopetettiin kolmen vuoden päästä"

        Tasaiset pohjat ja eväkölit alkoivat yleistymään 70-luvulla ja 80-luvulla ei juuri muita enää suunniteltu.

        Kyllähän monet nykyiset veneet kestävät OK kohtalaisen karilleajon. Vastaavasti (lähes) kaikki vanhatkin veneet hajoavat kun tarpeeksi kovaa ajaa pahasti kiville.

        Kölin liittäminen tasaiseen pohjaan on lähtökohtaisesti haastavampi tilanne rakenteiden kannalta kuin 70-lukulainen tapa liittää köli pilssievään. Pilssievä tai kölitasku liittyy jouheasti reiluin reunapyöristyksin runkoon. Näin pistekuormitus kölin väännöstä runkoon on paljon pienempi. 70-luvulla taidettiin elää venesuunnitelussa jonkunlaista kultakuumetta, minkä vuoksi puuveneistä tutut kölitukit unohtuivat. Lasikuitua ei vielä tunnettu riittävästi. Moni ruotsalainen tuon aikakauden vene, kuten Albin Express, Comfort/Comfortina 30/32 kärsivät heiluvasta kölistä eli pilssievän sivuttaissuuntainen tuki oli liian pieni. Sivusuuntaista tukea tarvitaan veneen kallistuessa, esim. kryssillä. Sen sijaan karilleajossa tarvitaan vahvaa tukea kölin etu- ja takareunaan. Köliin kohdistuva isku karilleajossa vetää etureunaa alas ja nostaa takareunaa ylös rungon läpi. Tämä tuki on paljon vahvempi vanhoissa veneissä, koska isku jakautuu laajemmalle alueelle. Omassa ruiskulaminoidussa 70-lukulaisessa ruotsalaisveneessäni laminaattipaksuus kölin etupuolella oli peräti 40 mm. Korjasin yhtenä keväänä edellisen omistajan karilleajovaurioita. Runko oli halki kölin etuosassa ehkä 3-4 mm syvyyteen. Hyvä, että laminaattia oli tuossa kohtaa vähän reilummin.

      • bottimikäbotti
        hfhahf kirjoitti:

        Kölin liittäminen tasaiseen pohjaan on lähtökohtaisesti haastavampi tilanne rakenteiden kannalta kuin 70-lukulainen tapa liittää köli pilssievään. Pilssievä tai kölitasku liittyy jouheasti reiluin reunapyöristyksin runkoon. Näin pistekuormitus kölin väännöstä runkoon on paljon pienempi. 70-luvulla taidettiin elää venesuunnitelussa jonkunlaista kultakuumetta, minkä vuoksi puuveneistä tutut kölitukit unohtuivat. Lasikuitua ei vielä tunnettu riittävästi. Moni ruotsalainen tuon aikakauden vene, kuten Albin Express, Comfort/Comfortina 30/32 kärsivät heiluvasta kölistä eli pilssievän sivuttaissuuntainen tuki oli liian pieni. Sivusuuntaista tukea tarvitaan veneen kallistuessa, esim. kryssillä. Sen sijaan karilleajossa tarvitaan vahvaa tukea kölin etu- ja takareunaan. Köliin kohdistuva isku karilleajossa vetää etureunaa alas ja nostaa takareunaa ylös rungon läpi. Tämä tuki on paljon vahvempi vanhoissa veneissä, koska isku jakautuu laajemmalle alueelle. Omassa ruiskulaminoidussa 70-lukulaisessa ruotsalaisveneessäni laminaattipaksuus kölin etupuolella oli peräti 40 mm. Korjasin yhtenä keväänä edellisen omistajan karilleajovaurioita. Runko oli halki kölin etuosassa ehkä 3-4 mm syvyyteen. Hyvä, että laminaattia oli tuossa kohtaa vähän reilummin.

        "Kölin liittäminen tasaiseen pohjaan on lähtökohtaisesti haastavampi tilanne rakenteiden kannalta kuin 70-lukulainen tapa liittää köli pilssievään."
        Ei vaan juuri päinvastoin. Tasainen pohja ja köli on kaikkein helpoin laskettava lujuusopin kannalta, ja laskennan tulosten toteuttaminen käytännössä on aivan yhtä helppoa. Kaarevat liitosalueet taas ovat erittäin haastavia laskettavia delaminointeineen, eikä niitä osattu tuon ajan veneissä toteuttaa.

        Kölin vääntö runkoon esiintyy kölin tuottaessa nostovoimaa, minkä resultantti yleensä sijaitsee kiertokeskiön etupuolella. Sen vaikutus on lujuusopillisesti niin vähäistä ettei sitä tarvitse edes huomioida. Karilleajossa merkittävää vääntöä esiintyy vain pitkän torpedon omaavilla T-köleillä ajettaessa suurella sortokulmalla. Tässä ketjussa ei sellaisista kilpaköleistä ole keskusteltu. Vääntö voidaan siis kölien osalta unohtaa kokonaan, niin mitätöntä suuruusluokkaa se on.

      • Keelman

        Tästä asiasta on ilmeisen vaikea päästä yksimielisyyteen. Varmasti on niin, että eri tyyppiset rakenteet voidaan toteuttaa joko hyvin tai huonosti. Itse olen vain vierestä seurannut ja hämmästellyt, kuinka helposti nykyisiin syvillä köleillä ja lattapohjaisella muotoilulla varustettuihin veneisiin tulee karilleajovaurioita.

        Jos olisi ostamassa em. purtta, olisin todella tarkka veneen rakenteiden syynäämisessä ja korjaushistorian selvittämisessä. Aika surkeita tapauksia on tullut vastaan. On hommattu huonosti paikattu pursi ja jonkun ajan päästä ryhdytty miettimään, että kaikki ei ole ihan kunnossa.

      • bottimikäbotti
        Keelman kirjoitti:

        Tästä asiasta on ilmeisen vaikea päästä yksimielisyyteen. Varmasti on niin, että eri tyyppiset rakenteet voidaan toteuttaa joko hyvin tai huonosti. Itse olen vain vierestä seurannut ja hämmästellyt, kuinka helposti nykyisiin syvillä köleillä ja lattapohjaisella muotoilulla varustettuihin veneisiin tulee karilleajovaurioita.

        Jos olisi ostamassa em. purtta, olisin todella tarkka veneen rakenteiden syynäämisessä ja korjaushistorian selvittämisessä. Aika surkeita tapauksia on tullut vastaan. On hommattu huonosti paikattu pursi ja jonkun ajan päästä ryhdytty miettimään, että kaikki ei ole ihan kunnossa.

        Tottakai tulee helposti vaurioita, koska niin on suunniteltu tapahtumaan. Tavoitteena nimenomaan on rakenteen vaurioituminen siten että se näkyy päällepäin ja tulee korjatuksi, eikä jää piilevänä korjaamatta.
        Lisäksi kölin tulee kestää veneessä luotettavasti kiinni vauriosta huolimatta, ja mahdollisesti syntyvän vuodon tulee jäädä virtaamaltaan riittävän alhaiseksi.
        On myös varsin helppoa paksuntaa pohjalaminaattia jo ennen karilleajoa jos niin haluaa, kun kyse on tasapohjaisesta veneestä. Ja samalla lujuus oleellisesti kasvaa, koska mitoittavana tekijänä on taivutuslujuus.
        Laminaattirakenteisilla pyöristetyillä pilsseillä näin ei ole, koska leikkauskuorma ja delaminoituminen mitoittaa, ja paksuuden lisääminen pienentää väistämättä kölipulttien aluslevyjä ja siten lisää kuormitusta, ellei lisäystä tehdä veneen ulkopuolelle. Tätä ongelmaa ei ole tasapohjassa jos lisälaminaatti laitetaan palkkien alle.

      • Keelman

        "Tottakai tulee helposti vaurioita, koska niin on suunniteltu tapahtumaan. Tavoitteena nimenomaan on rakenteen vaurioituminen siten että se näkyy päällepäin ja tulee korjatuksi, eikä jää piilevänä korjaamatta."

        Aikä jännä ajatus, joka ei ole itselleni tullut mieleen. Viitaten aikaisempiin teksteihin, näyttää todella siltä, että uusien veneiden suunnittelufilosofiassa on tapahtunut muutos. Mikäli siis tuo ajatus pitää paikkansa.

        Mitähän vanhat Sparkman et Stephens olisivat tuumanneet, jos heille olisi tarjottu tuollaista konseptia suunnittelun perustaksi?

      • heittelyäkö
        bottimikäbotti kirjoitti:

        Tottakai tulee helposti vaurioita, koska niin on suunniteltu tapahtumaan. Tavoitteena nimenomaan on rakenteen vaurioituminen siten että se näkyy päällepäin ja tulee korjatuksi, eikä jää piilevänä korjaamatta.
        Lisäksi kölin tulee kestää veneessä luotettavasti kiinni vauriosta huolimatta, ja mahdollisesti syntyvän vuodon tulee jäädä virtaamaltaan riittävän alhaiseksi.
        On myös varsin helppoa paksuntaa pohjalaminaattia jo ennen karilleajoa jos niin haluaa, kun kyse on tasapohjaisesta veneestä. Ja samalla lujuus oleellisesti kasvaa, koska mitoittavana tekijänä on taivutuslujuus.
        Laminaattirakenteisilla pyöristetyillä pilsseillä näin ei ole, koska leikkauskuorma ja delaminoituminen mitoittaa, ja paksuuden lisääminen pienentää väistämättä kölipulttien aluslevyjä ja siten lisää kuormitusta, ellei lisäystä tehdä veneen ulkopuolelle. Tätä ongelmaa ei ole tasapohjassa jos lisälaminaatti laitetaan palkkien alle.

        "Tottakai tulee helposti vaurioita, koska niin on suunniteltu tapahtumaan. Tavoitteena nimenomaan on rakenteen vaurioituminen siten että se näkyy päällepäin ja tulee korjatuksi, eikä jää piilevänä korjaamatta."

        Vaikuttaa siltä kuin tietäisit asiasta.

        "ja paksuuden lisääminen pienentää väistämättä kölipulttien aluslevyjä"

        Tämä taas vaikuttaa siltä, että et tiedä asiasta.

        Voisitko täsmentää, keitä suunnittelutoimistoja/venevalmistajia käyttää tuota ensin mainitsemaasi filosofiaa helposta vaurioitumisesta.

      • bnfdh

        Tässä vähän listaa nykyveneiden rakenneongelmista. Kyllä tasapohjaan liitetty syvä bulbiköli on vaikea tapaus veneensuunnitelijoille. Mukana on myös yksi kölievällinen. Aika monesti on syynä ollut myös irronnut pohjapalkisto, mm. useamman First 40.7:n tapauksessa. Havainto ei ihan sovi yhteen aiemmin mainitun helpon korjattavuuden ja vaurioiden näkyvyyden suhteen.

        -Sun Odyssey 37:ssa kölit heiluvat ja syynä on heikko pohja ja pienet aluslevyt.
        http://jeanneau.proboards.com/thread/2949/fix-swinging-keel-on-so37

        First 40.7:n ja muiden Beneteau-veneiden ongelmat liimatun pohjapalkiston irrotessa. Pahimillaan se johtaa veneen uppoamiseen, kuten kävi Cheekille.
        http://www.yachtingworld.com/blogs/matthew-sheahan/the-official-maib-report-into-the-loss-of-cheeki-rafiki-has-now-been-published-by-the-maib-63786

        Oyster 82:sen uppoaminen liimapalkiston kiinnityksen pettäessä:
        https://www.google.fi/search?q=oyster keel failure&espv=2&biw=1920&bih=950&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwj6u7fFofHRAhWTa5oKHUEAA6QQ7AkISA

        Tässä artikkelissa on mukavasti kuvien kera esitetty kölibulbin aiheuttamaa vääntöä runkoon ja karilleajosta aiheutuviin voimiin. Artikkelissa myös todetaan, että syvät bulbikölit aiheuttavat vipuvarren vuoksi valtavia rasituksia rungolle purjehduksessa ja karilleajoissa.
        http://www.sailmagazine.com/diy/keep-your-keel-on/

        Bavaria 42 match

        http://www.p-m-c.nl/documenten/AccidentinCroatia.pdf
        http://www.ayc-yachtbroker.com/sites/default/files/styles/bateau_diaporama_filigrane/public/bateau/dsc04025.jpg

        aika pienet aluslevyt

        Bavaria 38 match

        https://www.youtube.com/watch?v=sU1qTwkDSjo

        J/120 ja J109

        http://forums.sailinganarchy.com/index.php?showtopic=68245

      • Joakim1

        Tuossa Oyesterissahan oli syvälle alas laskettu köli eikä suinkaan suoraan tasaiseen pohjaan liitetty. Eikä sen köli edes ole mitenkään syvä veneen kokoon nähden.

      • Joakim1
        heittelyäkö kirjoitti:

        "Tottakai tulee helposti vaurioita, koska niin on suunniteltu tapahtumaan. Tavoitteena nimenomaan on rakenteen vaurioituminen siten että se näkyy päällepäin ja tulee korjatuksi, eikä jää piilevänä korjaamatta."

        Vaikuttaa siltä kuin tietäisit asiasta.

        "ja paksuuden lisääminen pienentää väistämättä kölipulttien aluslevyjä"

        Tämä taas vaikuttaa siltä, että et tiedä asiasta.

        Voisitko täsmentää, keitä suunnittelutoimistoja/venevalmistajia käyttää tuota ensin mainitsemaasi filosofiaa helposta vaurioitumisesta.

        Tuo aluslevyjen pieneneminen näytti liittyvän kölitaskullisiin tapauksiin. Tietysti laminaatin paksuntaminen kaventaa kölitaskusta tilaa, johon aluslevyt mahtuvat. Toisaalta sitten paksumpi laminaatti ei tarvitse niin suuria aluslevyjä.

      • Ffffxfr

        Lisäsin oysterin mukaan myös esimerkkinä liimapalkistojen epäluotettavuudesta. Siinähän kölin irtoamissyynä taisi olla secondary bondin pettäminen. Uskomattominta oli kölievän seinämän paksuus (15 mm). Se olisi ehkä riittävä jossain 24 jalkaisessa, mutta 82ssa? Ilmeisesti rakenne oli mitoitettukestämään liimapalkiston tukemana. Kölievä oli osastoitu naurettavilla 5 mm välilaipioilla. Omassa 32:ssa kölievä on ehkä 20 mm seinämältään, mutta niin on kölipainokin vähän toista luokkaa. 40 v oli kestänyt ilman kölipalkkeja, mutta askartelin pati vuotta sitten sellaiset siihen. Ei muuten heilu köli veneen ollessa liinoissa.

      • EiVääntöä
        bnfdh kirjoitti:

        Tässä vähän listaa nykyveneiden rakenneongelmista. Kyllä tasapohjaan liitetty syvä bulbiköli on vaikea tapaus veneensuunnitelijoille. Mukana on myös yksi kölievällinen. Aika monesti on syynä ollut myös irronnut pohjapalkisto, mm. useamman First 40.7:n tapauksessa. Havainto ei ihan sovi yhteen aiemmin mainitun helpon korjattavuuden ja vaurioiden näkyvyyden suhteen.

        -Sun Odyssey 37:ssa kölit heiluvat ja syynä on heikko pohja ja pienet aluslevyt.
        http://jeanneau.proboards.com/thread/2949/fix-swinging-keel-on-so37

        First 40.7:n ja muiden Beneteau-veneiden ongelmat liimatun pohjapalkiston irrotessa. Pahimillaan se johtaa veneen uppoamiseen, kuten kävi Cheekille.
        http://www.yachtingworld.com/blogs/matthew-sheahan/the-official-maib-report-into-the-loss-of-cheeki-rafiki-has-now-been-published-by-the-maib-63786

        Oyster 82:sen uppoaminen liimapalkiston kiinnityksen pettäessä:
        https://www.google.fi/search?q=oyster keel failure&espv=2&biw=1920&bih=950&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwj6u7fFofHRAhWTa5oKHUEAA6QQ7AkISA

        Tässä artikkelissa on mukavasti kuvien kera esitetty kölibulbin aiheuttamaa vääntöä runkoon ja karilleajosta aiheutuviin voimiin. Artikkelissa myös todetaan, että syvät bulbikölit aiheuttavat vipuvarren vuoksi valtavia rasituksia rungolle purjehduksessa ja karilleajoissa.
        http://www.sailmagazine.com/diy/keep-your-keel-on/

        Bavaria 42 match

        http://www.p-m-c.nl/documenten/AccidentinCroatia.pdf
        http://www.ayc-yachtbroker.com/sites/default/files/styles/bateau_diaporama_filigrane/public/bateau/dsc04025.jpg

        aika pienet aluslevyt

        Bavaria 38 match

        https://www.youtube.com/watch?v=sU1qTwkDSjo

        J/120 ja J109

        http://forums.sailinganarchy.com/index.php?showtopic=68245

        "Tässä artikkelissa on mukavasti kuvien kera esitetty kölibulbin aiheuttamaa vääntöä runkoon ja karilleajosta aiheutuviin voimiin. Artikkelissa myös todetaan, että syvät bulbikölit aiheuttavat vipuvarren vuoksi valtavia rasituksia rungolle purjehduksessa ja karilleajoissa.
        http://www.sailmagazine.com/diy/keep-your-keel-on/ "

        Tuosaa artikkelissa ei esiinny yhtään kohtaa jossa vääntöä edes mainittaisiin, eikä ainuttakaan kuvaa jossa jokin rakenne olisi vääntynyt.

      • bottimikäbotti
        heittelyäkö kirjoitti:

        "Tottakai tulee helposti vaurioita, koska niin on suunniteltu tapahtumaan. Tavoitteena nimenomaan on rakenteen vaurioituminen siten että se näkyy päällepäin ja tulee korjatuksi, eikä jää piilevänä korjaamatta."

        Vaikuttaa siltä kuin tietäisit asiasta.

        "ja paksuuden lisääminen pienentää väistämättä kölipulttien aluslevyjä"

        Tämä taas vaikuttaa siltä, että et tiedä asiasta.

        Voisitko täsmentää, keitä suunnittelutoimistoja/venevalmistajia käyttää tuota ensin mainitsemaasi filosofiaa helposta vaurioitumisesta.

        100% suunnittelutoimistoista mitoittaa rakenteen kestämään mitoituskuorman ja hajoamaan sen jälkeen. Myös luokituslaitokset ja stardardien laatijat käyttävät samaa filosofiaa ja vieläpä kaikilla aloilla joilla rakenteita mitoitetaan eikä vain veneissä. Siis myös rakennuksissa, lentokoneissa, silloissa, jne.

      • Suunnittelija_rakenne
        bottimikäbotti kirjoitti:

        100% suunnittelutoimistoista mitoittaa rakenteen kestämään mitoituskuorman ja hajoamaan sen jälkeen. Myös luokituslaitokset ja stardardien laatijat käyttävät samaa filosofiaa ja vieläpä kaikilla aloilla joilla rakenteita mitoitetaan eikä vain veneissä. Siis myös rakennuksissa, lentokoneissa, silloissa, jne.

        No ei ihan. Kyllä edelleen on vähän varmuusvaraa, eli ei se 101% (tai edes 110%) kuormitus riko. Kohtuullinen ylimitoitus rakeneteissa on pakon sanelema juttu ja se on ihan yleistä.

      • mikäänbottiooo
        Keelman kirjoitti:

        "Tottakai tulee helposti vaurioita, koska niin on suunniteltu tapahtumaan. Tavoitteena nimenomaan on rakenteen vaurioituminen siten että se näkyy päällepäin ja tulee korjatuksi, eikä jää piilevänä korjaamatta."

        Aikä jännä ajatus, joka ei ole itselleni tullut mieleen. Viitaten aikaisempiin teksteihin, näyttää todella siltä, että uusien veneiden suunnittelufilosofiassa on tapahtunut muutos. Mikäli siis tuo ajatus pitää paikkansa.

        Mitähän vanhat Sparkman et Stephens olisivat tuumanneet, jos heille olisi tarjottu tuollaista konseptia suunnittelun perustaksi?

        Sparkman & Stephens kuuluvat juuri niihin suunnittelutoimistoihin, joilla rakenteen pettämisjärjestys ja sen seuraukset, tilanteissa joissa mitoituskuorma ei riitä, oli tarkkaan harkittua, eikä mitä sattuu. Noudattivat sis juuri mainittua filosofiaa, jota nykyään noudattavat (lähes?) kaikki.

      • heittelyäkö

        Onkos nyt sitten niin, että eräs halpisveneen ominaisuus on:

        rakenteen mitoituskuorma on valittu pienemmäksi kuin veneen normaalikäytössä esiintyvien rakenteeseen kohdistuvien kuormien summa on

        Ja eräs toinen halpisveneen ominaisuus on:

        rakenne on toteutettu niin, että se ei kestä mitoituskuormaansa

        Eikä näiden tietenkään tarvitse toteutua samassa veneessä, eikä veneen tarvitse olla edes halpa.

      • gsdahsrah
        EiVääntöä kirjoitti:

        "Tässä artikkelissa on mukavasti kuvien kera esitetty kölibulbin aiheuttamaa vääntöä runkoon ja karilleajosta aiheutuviin voimiin. Artikkelissa myös todetaan, että syvät bulbikölit aiheuttavat vipuvarren vuoksi valtavia rasituksia rungolle purjehduksessa ja karilleajoissa.
        http://www.sailmagazine.com/diy/keep-your-keel-on/ "

        Tuosaa artikkelissa ei esiinny yhtään kohtaa jossa vääntöä edes mainittaisiin, eikä ainuttakaan kuvaa jossa jokin rakenne olisi vääntynyt.

        Kyllä esiintyy, jos vääntö ymmärretään termillä twisting force.

      • dsgasdg
        heittelyäkö kirjoitti:

        Onkos nyt sitten niin, että eräs halpisveneen ominaisuus on:

        rakenteen mitoituskuorma on valittu pienemmäksi kuin veneen normaalikäytössä esiintyvien rakenteeseen kohdistuvien kuormien summa on

        Ja eräs toinen halpisveneen ominaisuus on:

        rakenne on toteutettu niin, että se ei kestä mitoituskuormaansa

        Eikä näiden tietenkään tarvitse toteutua samassa veneessä, eikä veneen tarvitse olla edes halpa.

        Selvästi näissä säästetään myös ns. laatuveneissä. Rahansäästö siinä on oltava syynä, koska painon lisääminen paksumpina laminaatteina kölin ympärille ei juurikaan vaikuta veneen suorituskykyyn.

    • inmol

      Minä en ole vielä halpaa venettä nähnytkään. Eikö Hanse ja First 47 nykyään pudota noita kölejä.

      • Pulliainen

        Totta. Halpisvenekin maksaa uutena normaalipulliaisen neljän vuoden säästöt. Ei se silloin ole halpa

      • neljäkö.vain
        Pulliainen kirjoitti:

        Totta. Halpisvenekin maksaa uutena normaalipulliaisen neljän vuoden säästöt. Ei se silloin ole halpa

        Joko tulojen pitää olla todella hyvät tai halpisveneen todella pieni, jos jo neljän vuoden säästöt riittää.

    • Halpaantyytyminen

      Tuo "halpisvene" on melko venyyvä käsite uskoisin . Jos omistaa Swan 115 FD:n niin taitaa olla sitä mieltä että Swan 54 on halpisvene. Jos taas omistaa vaikka HR 54 niin Finngulf 37 taas on halpisvene jne ja jne. Minulla on IF vene ja minusta optimistijolla on halpisvene.

      • heikkoon.itsetuntoon

        Tuollaisia on turha miettiä, esim. vedätettävä kansanosa on ikuisessa autolainavelassa koska alla ei saa olla halpisautoa, vaikka halpisauto kelpaisi kyllä hyvin kulkemiseen sitten jos se ei olisi muiden keskivertoautoihin verrattuna halpisauto.

    • enolekaanrobotti

      Laipioilla ei ole missään veneessä vaikutusta kiertojäykkyyteen, riippumatta siitä miten ne on kiinnitetty.
      Köliin tai pohjaan ei yleensä karilleajossa tule paljoakaan vääntöä.
      Taivutusta taas esiintyy kummassakin tapauksessa, ja taivutusjäykkyyteen laipioilla on hyvinkin vaikutusta.

      • Pitkittäislaipio

        Laipioilla on vaikutusta kiertojäykkyyteen joissakin veneissä.

      • yhdenrivinpervo
      • enolekaanrobotti
        Pitkittäislaipio kirjoitti:

        Laipioilla on vaikutusta kiertojäykkyyteen joissakin veneissä.

        Ei ole vaikutusta. Eivätkä pitkittäsijäykisteet ole laipioita.

      • enolekaanrobotti
        yhdenrivinpervo kirjoitti:

        Ei kannattaisi esittää noin jyrkkää väitettä ilman perusteluja. Siinä saa äkkiä hölmön maineen...

        http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/tyovene/luku8/luku_8.htm

        Kenen viestiin tuo tarkoitit kommentiksi?
        Ja mitä kuvittelet linkkisi todistavan, siinähän ei kiertojäykkyyttä edes mainita, kuten ei kiertolujuuttakaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      118
      6229

    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      159
      3992

    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3325

    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      2812

    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      276
      1823

    6. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      34
      1486

    7. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      87
      1416

    8. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      15
      1356

    9. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      163
      1327

    10. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      14
      1283
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt