Miten parantaa itsetuntoa

itsekin_epävarma

Täällä kun tuntuu olevan näitä huonoitsetuntoisia miehiä, niin varmaan osaatte vinkata, miten nainen voisi miehen itsetuntoa parantaa. Myös hyväitsetuntoisten neuvot otetaan kiitollisina vastaan.

Mulla on erittäin mukava miesystävä, jonka kanssa haluaisin nähdä yhteistä tulevaisuutta pidempäänkin. Hän kuitenkin sanoo tuntevansa, että minä olen häntä paljon parempi ja hienompi ja häntä niin pelottaa, että jätän hänet kuitenkin, kun löydän paremman, rikkaamman ja fiksumman miehen itselleni.

En todellakaan ole ajatellut häntä jättää. Toisaalta ei hänen jatkuvat puheensa tilannetta parannakaan.

Vaan vielä lie toivoa. Ainakin aion yrittää. Haluan, että hänen itsetuntonsa paranee, eikä hänen tarvitsisi välittää näistä asioista. Hänellä on elämän perusasiat kunnossa, ei velkoja, mutta tällä hetkellä pienet tulot. Tulee kyllä itse toimeen. Minä tulen hyvinkin toimeen ja voisin häntä vaikka vähän avittaakin, mutta sellaisen ehdottamisessakin tulee melkein riitaa, minkä toisaalta ymmärrän kyllä hyvin.

Tai ehkä asenteeni on ihan väärä? Huononnanko vain tilannetta, jos nyt oikein täysillä yritän hänen mieltään nostaa? Olisin sitten olevinani parempi ja ylempi ja haluaisin tehdä hänestä mieleiseni?

56

672

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pankaajanussikaa

      Hyvä seksielämä nostaa parhaiten miehen itsetuntoa.

      • itsekin_epävarma

        Sillä saralla panen kyllä parastani...

        Mutta toisaalta parantamisen varaa aina on.


      • käytösAjaO
        itsekin_epävarma kirjoitti:

        Sillä saralla panen kyllä parastani...

        Mutta toisaalta parantamisen varaa aina on.

        äläkä nalkuta, se saa miehen ajattelemaan että vihaat häntä.


      • itsekin_epävarma

        No minulla ei todellakaan ole tapana nalkuttaa. Se todellakin riipii parisuhdetta.

        Ja jos tämä liittyi nimenomaan tuohon seksielämän parantamiskommenttiin, niin omaa toimintaa ajattelin parantaa.


      • eläkää.ja.nauttikaa
        itsekin_epävarma kirjoitti:

        No minulla ei todellakaan ole tapana nalkuttaa. Se todellakin riipii parisuhdetta.

        Ja jos tämä liittyi nimenomaan tuohon seksielämän parantamiskommenttiin, niin omaa toimintaa ajattelin parantaa.

        Sellainen yllättävä asia kuin spontaanius lujittaa myös suhdetta. Kokemuksesta tiedän että spontaanius on naisille vaikeaa, mutta se on miehen henkiselle hyvinvoinnille elintärkeää.

        Naisille kaavamaisuus ja rutiinit luo turvaa, miehiä tuo ahdistaa.


      • eläkää.ja.nauttikaa kirjoitti:

        Sellainen yllättävä asia kuin spontaanius lujittaa myös suhdetta. Kokemuksesta tiedän että spontaanius on naisille vaikeaa, mutta se on miehen henkiselle hyvinvoinnille elintärkeää.

        Naisille kaavamaisuus ja rutiinit luo turvaa, miehiä tuo ahdistaa.

        "
        [...]spontaanius on [...] miehen henkiselle hyvinvoinnille elintärkeää.
        Naisille kaavamaisuus ja rutiinit luo turvaa, miehiä tuo ahdistaa. "

        Seksissä tuo voikin ehkä pitää paikkansa. Muuten elämässä ei. Itselleni spontaanius ja jatkuva hössötys sekä meneminen tuntuu helvetin raskaalta. rutiinit ovet tuttuja ja turvallisia. Itseäni ainakin ahdistaa kun kokoajan on uutta ja tuntematonta. Ja pitäisi olla menossa sinne sun tänne jatkuvalla syötöllä.


      • itsekin_epävarma

        Kirjoitan kalenteeriin viikonlopuksi: "Muista spontaanius!" :)

        Siis todellakin, en ole asiaa koskaan ajatellut. Ja nyt kun asiaa ajattelen, niin minä todellakin tykkään, että tapaamiset on sovittu hyvissä ajoin ja tiedän, mitä tehdään ja mitä syödään... Mieleen tulee muutamakin asia, joita hän on ehdottanut, vaikka että lähdetäänpä nyt sinnejasinne, mutta mä olen tietenkin torpannut, kun en ole valmistautunut...

        Kiitos!


      • pete_pjn kirjoitti:

        "
        [...]spontaanius on [...] miehen henkiselle hyvinvoinnille elintärkeää.
        Naisille kaavamaisuus ja rutiinit luo turvaa, miehiä tuo ahdistaa. "

        Seksissä tuo voikin ehkä pitää paikkansa. Muuten elämässä ei. Itselleni spontaanius ja jatkuva hössötys sekä meneminen tuntuu helvetin raskaalta. rutiinit ovet tuttuja ja turvallisia. Itseäni ainakin ahdistaa kun kokoajan on uutta ja tuntematonta. Ja pitäisi olla menossa sinne sun tänne jatkuvalla syötöllä.

        Ja pienenä lisäyksenä; En usko että pidemmässä suhteessa tämä "spontaani seksi" olisi ns."kuihtuneen seksielämän pelastaja". Esther Perel sanoi aika hyvin seuraavassa videossa tästä.
        "Eroottiset parit ymmärtävät että intohimo kasvaa ja vähenee. Samoin kuin kuulla, silläkin on toistuvat pimennyksensä. Mutta he tietävät miten herättää se takaisin henkiin. He osaavat palauttaa intohimon ja he osaavat tämän siksi, koska he ovat murtaneet erään ison myytin. Ja tämä myytti on intohimon tapahtuminen itsestään, ikäänkuin se tipahtaisi vain taivaalta kun olet viikkaamassa pyykkiä, kuin jumalainen väliintulo. Ja nämä parit ovat ymmärtäneet sen, että mitä ikinä pitkässä parisuhteessa tuleekin tapahtumaan, on jo tapahtunut. Sitoutunut seksi on jo etukäteen valittua seksiä. Se on tarkoituksellista. Se on aiottua. Se on huomion kiinittämistä ja läsnäoloa."


      • pete_pjn kirjoitti:

        Ja pienenä lisäyksenä; En usko että pidemmässä suhteessa tämä "spontaani seksi" olisi ns."kuihtuneen seksielämän pelastaja". Esther Perel sanoi aika hyvin seuraavassa videossa tästä.
        "Eroottiset parit ymmärtävät että intohimo kasvaa ja vähenee. Samoin kuin kuulla, silläkin on toistuvat pimennyksensä. Mutta he tietävät miten herättää se takaisin henkiin. He osaavat palauttaa intohimon ja he osaavat tämän siksi, koska he ovat murtaneet erään ison myytin. Ja tämä myytti on intohimon tapahtuminen itsestään, ikäänkuin se tipahtaisi vain taivaalta kun olet viikkaamassa pyykkiä, kuin jumalainen väliintulo. Ja nämä parit ovat ymmärtäneet sen, että mitä ikinä pitkässä parisuhteessa tuleekin tapahtumaan, on jo tapahtunut. Sitoutunut seksi on jo etukäteen valittua seksiä. Se on tarkoituksellista. Se on aiottua. Se on huomion kiinittämistä ja läsnäoloa."

        Ja linkki videoon, mikäli jotakuta kiinnostaa katsoa koko esitys.
        https://youtu.be/sa0RUmGTCYY


      • itsekin_epävarma

        Kiitos, mielenkiintoinen esitys, vaikka alun vasta katsonut...


    • Buhahaha

      Kerro hänelle syvällisesti ne syyt miksi sinä et voisi ikinä jättää häntä kun löydät paremman rikkaamman jne. Älä vain sano tuota noin, äläkä vain sano että sinulle hän on se paras ja fiksuin. Kerro hänelle miksi hän on sinulle se paras, miksi se fiksuin, ja miksi jättäminen noin vain "paremman" vuoksi ei ole sellainen asia mitä sinä voisit kuvitella tekeväsi.

      Tuskin tuo yksinään hänen itsetuntoaan juurikaan parantaa, mutta ehkä tuolla saisi pahimpia pelkoja sinun menettämisestäsi vähän lievennettyä. Ehkä.

      • itsekin_epävarma

        Hyvä näkemys, kiitos. Hän on tosiaan joskus tivaillutkin tarkempia selvityksiä, miksi haluan juuri hänen kanssaan muka olla. Annan hänelle niitä siis.


    • joitakin_ohjeita

      Itselläni treeni parantaa itseluottamusta. Saan ajatukset muualle itsesäälistä ja ajan kanssa kropasta on tullut miehekkäämpi. Tuo auttaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta jos on ollut huono itseluottamus lapsesta asti niin ei se heti muutu ja sen saaminen on paljon vaikeampaa kuin treenaus, mutta on mahdollista kuitenkin. Pitää päästä sellaiseen mielentilaan missä ei välitä muista ihmisistä ollenkaan ja puhuu reippaalla äänensävyllä vaikka pelkkää paskaa kuin olisi vaan hiljaa.

      • itsekin_epävarma

        fyysiset treenit eivät todellakaan hänen harrastuksiinsa kuulu. Eikä tällaisen ehdottaminen taitaisi tilannetta parantaa? Ei missään rapakunnossa kuitenkaan ole, liikkuu muuten, mutta ei arvosta vartavasten treenausta.

        On kertonut olleensa koulukiusattu. Todella kamalia juttuja... Osaltaan sieltähän nämäkin juontaa, myöntää sen itsekin. Niihin on vaikea kommentoida mitään järkevää. Tunnen vain suunnatonta myötätuntoa. Ja halua hakata hänen kiusaajansa...


      • hillitse.itsesi
        itsekin_epävarma kirjoitti:

        fyysiset treenit eivät todellakaan hänen harrastuksiinsa kuulu. Eikä tällaisen ehdottaminen taitaisi tilannetta parantaa? Ei missään rapakunnossa kuitenkaan ole, liikkuu muuten, mutta ei arvosta vartavasten treenausta.

        On kertonut olleensa koulukiusattu. Todella kamalia juttuja... Osaltaan sieltähän nämäkin juontaa, myöntää sen itsekin. Niihin on vaikea kommentoida mitään järkevää. Tunnen vain suunnatonta myötätuntoa. Ja halua hakata hänen kiusaajansa...

        Muista silti ettei väkivalta ole mikään ratkaisu ongelmiisi - oikeastaan väkivaltaiset ajatuksesi voivat aiheuttaa turvattomuutta kumppanissasi.


      • joitakin_ohjeita
        itsekin_epävarma kirjoitti:

        fyysiset treenit eivät todellakaan hänen harrastuksiinsa kuulu. Eikä tällaisen ehdottaminen taitaisi tilannetta parantaa? Ei missään rapakunnossa kuitenkaan ole, liikkuu muuten, mutta ei arvosta vartavasten treenausta.

        On kertonut olleensa koulukiusattu. Todella kamalia juttuja... Osaltaan sieltähän nämäkin juontaa, myöntää sen itsekin. Niihin on vaikea kommentoida mitään järkevää. Tunnen vain suunnatonta myötätuntoa. Ja halua hakata hänen kiusaajansa...

        Ne eivät kuuluneet myöskään omiin harrastuksiini, mutta ne pelastivat minut. Olin erittäin itsetuhoisella polulla ja en luultavasti tässä enää kirjoittelisi, jos en olisi tuota aloittanut. En minäkään missään rapakunnossa ollut, mutta tuolla oli vaan valtava vaikutus omaan psyykkeeseeni. Lisäksi terveellinen ruokavalio vaikuttaa aivojen käyttäytymiseen ja auttaa masennusoireisiin.

        Itselläni oli aika karsea lapsuus missä alkoholistivanhempani pahoinpitelivät minua verbaalisesti, joskus myös fyysisesti ja minua kiusattiin joka päivä koulussa. Kun ajattelen asiaa niin se saa edelleen kyyneleet silmille, mutta olen päättänyt ettei tuollaiset asiat saa hallita omaa elämääni. On minulla vieläkin traumoja noiden asioiden takia, mutta olen löytänyt myös iloa elämästä. Itselläni oli väkivaltafantasioita tiettyjä ihmisiä kohtaan ja se myrkytti mieleni, mutta paras lääke tuohon on anteeksianto. Se on vaikein asia minkä voi tehdä, mutta auttaa uhria paremmin kuin koston suunnittelu tai toteuttaminen.


      • itsekin_epävarma

        Upeasti olet ottanut elämän itsellesi. Ihailen. Jos saan kysyä, niin millaista apua sait muilta. Vai ihanko yksin ponnistelit?

        Ainakin omien sanojensa mukaan miesystäväni ei enää kanna kaunaa lapsuuskokemuksistaan. En tiedä sitten. Ehkä voisin varovasti hänen kanssaan jutella näistäkin asioista. Ne vaan minusta tuntuu niin kamalilta, että on vaikea sanoa yhtään mitään...

        Ruokavaliojuttukin hyvä muistutus.


      • nauti.siitä.mitä.on
        itsekin_epävarma kirjoitti:

        Upeasti olet ottanut elämän itsellesi. Ihailen. Jos saan kysyä, niin millaista apua sait muilta. Vai ihanko yksin ponnistelit?

        Ainakin omien sanojensa mukaan miesystäväni ei enää kanna kaunaa lapsuuskokemuksistaan. En tiedä sitten. Ehkä voisin varovasti hänen kanssaan jutella näistäkin asioista. Ne vaan minusta tuntuu niin kamalilta, että on vaikea sanoa yhtään mitään...

        Ruokavaliojuttukin hyvä muistutus.

        Jos nyt oikeasti mietit keinoja kumppanisi itsetunnon kohottamiseen, niin olet melko heikoilla jäillä rymyämässä.

        Itsetunnon rakentaminen aikuisiällä ei onnistukaan enää kehumalla, vaan se etenee omakohtaisten positiivisten kokemusten kautta. Kumppanisi tulisi saada haluamaan tehdä asioita jotka onnistuessaan lisäävät itsetuntoa, lisäksi hänen tulisi myös onnistua hankkeissaan.

        Kumppanisi ei tulisi myöskään kokea että ohjailet häntä, siinä yksi haaste lisää. Sinuna vetäisin päiväkännin ja unohtaisin maailmanparantamisen.


      • joitakin_ohjeita
        itsekin_epävarma kirjoitti:

        Upeasti olet ottanut elämän itsellesi. Ihailen. Jos saan kysyä, niin millaista apua sait muilta. Vai ihanko yksin ponnistelit?

        Ainakin omien sanojensa mukaan miesystäväni ei enää kanna kaunaa lapsuuskokemuksistaan. En tiedä sitten. Ehkä voisin varovasti hänen kanssaan jutella näistäkin asioista. Ne vaan minusta tuntuu niin kamalilta, että on vaikea sanoa yhtään mitään...

        Ruokavaliojuttukin hyvä muistutus.

        Kävin psykiatrilla muutaman kerran ja käytin masennuslääkkeitä hetken aikaa, jos ammattiapua tarkoitat. En kuitenkaan osannut pukea ajatuksiani sanoiksi ja masennuslääkkeet turruttivat mielen liiaksikin joten lopetin kummatkin aika nopeasti. Ehkä loppujen lopuksi netti auttoi paljon, kun lueskelin muiden "selviytymistarinoita" ja sain paljon tietoa muiden kokemuksista vastaavanlaisissa tilanteissa. Olen ollut aina ankara itselleni, joskus mennen hieman äärimmäisyyksiin ja kuntoilu oli tavallaan hyvä tapa "rankaista" itseäni... mutta se oli hyvän tapaista rankaisua, jos tuossa on järkeä. Sain purkaa kaiken ahdistuksen ja vihan fyysiseen tekemiseen. Mutta aika yksin olen selvitellyt tuota asiaa.

        Siinä mielessä olen ollut hyvässä asemassa, että jaksoin kuitenkin opiskella (en kauhean hyvin arvosanoin kuitenkaan) ja käydä töissäkin kaikesta huolimatta. Viimeiset viisi-kuusi vuotta elämä on ollut jo aika normaalia, olen jopa jossain määrin menestynyt ja voisin jopa sanoa nauttivani elämästäni. Olen ollut suhteissa, vaikka tuntuu vieläkin vähän siltä, etten osaa aina ilmaista tunteitani toiselle, tuntuu siltä etten ole heidän arvoisensa ja en päästä ihmisiä niin helposti lähelleni. En pysty vieläkään puhumaan läheisilleni kaikesta lapsuuteeni liittyvästä pahasta.

        Mutta toivottavasti miesystäväsi pääsee joskus samaan tilaan. Jokainen ihminen on tietenkin yksilö ja samanlaiset keinot eivät välttämättä toimi mitkä toimivat minuun. Se on pitkä ja kivinen tie, mutta sinnikkyydellä pääsee eteen päin. En voi sanoa vieläkään olevani "korjaantunut", mutta onhan tässä loppuelämä aikaa :)


      • itsekin_epävarma

        Päiväkännit sopisi kyllä ohjelmaan, ei tässä muutakaan tekemistä ole...

        Sepäse juuri tässä arveluttaa, että alkaisin ohjailla. Toisaalta kyllä minunkin reaktioilla ja tekemisillä on merkitystä parisuhteessa.


      • itsekin_epävarma
        joitakin_ohjeita kirjoitti:

        Kävin psykiatrilla muutaman kerran ja käytin masennuslääkkeitä hetken aikaa, jos ammattiapua tarkoitat. En kuitenkaan osannut pukea ajatuksiani sanoiksi ja masennuslääkkeet turruttivat mielen liiaksikin joten lopetin kummatkin aika nopeasti. Ehkä loppujen lopuksi netti auttoi paljon, kun lueskelin muiden "selviytymistarinoita" ja sain paljon tietoa muiden kokemuksista vastaavanlaisissa tilanteissa. Olen ollut aina ankara itselleni, joskus mennen hieman äärimmäisyyksiin ja kuntoilu oli tavallaan hyvä tapa "rankaista" itseäni... mutta se oli hyvän tapaista rankaisua, jos tuossa on järkeä. Sain purkaa kaiken ahdistuksen ja vihan fyysiseen tekemiseen. Mutta aika yksin olen selvitellyt tuota asiaa.

        Siinä mielessä olen ollut hyvässä asemassa, että jaksoin kuitenkin opiskella (en kauhean hyvin arvosanoin kuitenkaan) ja käydä töissäkin kaikesta huolimatta. Viimeiset viisi-kuusi vuotta elämä on ollut jo aika normaalia, olen jopa jossain määrin menestynyt ja voisin jopa sanoa nauttivani elämästäni. Olen ollut suhteissa, vaikka tuntuu vieläkin vähän siltä, etten osaa aina ilmaista tunteitani toiselle, tuntuu siltä etten ole heidän arvoisensa ja en päästä ihmisiä niin helposti lähelleni. En pysty vieläkään puhumaan läheisilleni kaikesta lapsuuteeni liittyvästä pahasta.

        Mutta toivottavasti miesystäväsi pääsee joskus samaan tilaan. Jokainen ihminen on tietenkin yksilö ja samanlaiset keinot eivät välttämättä toimi mitkä toimivat minuun. Se on pitkä ja kivinen tie, mutta sinnikkyydellä pääsee eteen päin. En voi sanoa vieläkään olevani "korjaantunut", mutta onhan tässä loppuelämä aikaa :)

        Netin vertaistuki on auttanut monia, kun vain löytää sopivat paikat. Itsekin omissa ongelmissani sieltä apuja aikoinaan sain.

        Antoisaa elämää sinulle jatkossakin! Hyvältä tuntui lukea.

        Ja kai meissä jokaisessa niitä "vikoja" löytyy, jotka sitten varsinkin parisuhteissa tahtovat pintaan pullahtaa. Yritetään kehittyä. :)


    • 1221212122133333

      Aika auttaa eli jos jaksat olla hänen kanssaan pitkään, niin turvallisuuden tunne kasvaa. Toinen homma on konfliktien ratkaisu eli älä ole jättämässä kun eka ylämäki tulee vastaan

      • itsekin_epävarma

        Aika auttaa, niin olen itsekin halunnut ajatella. Tässä on kolmisen kuukautta tunnettu ja nyt juuri on oikeastaan sellainen huonompi vaihe ollut menossa tämän asian suhteen. Ehkä se jostain syystä on nyt noussut pintaan.

        Tuo toinen asia osui sitten minulla arkaan paikkaan. Konflikteissa nimittäin eka ajatus yleensä on, että tähän tämä nyt kannattaa lopettaa ja ihan heti. Yhden ainoan kerran olen tämän hänelle ilmassut joskus ihan alussa, mutta ymmärrän ajatteluni olevan ihan kohtuutonta ja erittäin epäkypsää. Riitoja on hyvin harvoin. Niin, itse asiassa tuo on se ainoa riitamme. Ominaisuuteni ilmenee myös muilla elämänalueilla ja tässä asiassa pyrin itseäni kehittämään.

        Hyvä muistutus tähän paikkaan.


      • itsekin_epävarma kirjoitti:

        Aika auttaa, niin olen itsekin halunnut ajatella. Tässä on kolmisen kuukautta tunnettu ja nyt juuri on oikeastaan sellainen huonompi vaihe ollut menossa tämän asian suhteen. Ehkä se jostain syystä on nyt noussut pintaan.

        Tuo toinen asia osui sitten minulla arkaan paikkaan. Konflikteissa nimittäin eka ajatus yleensä on, että tähän tämä nyt kannattaa lopettaa ja ihan heti. Yhden ainoan kerran olen tämän hänelle ilmassut joskus ihan alussa, mutta ymmärrän ajatteluni olevan ihan kohtuutonta ja erittäin epäkypsää. Riitoja on hyvin harvoin. Niin, itse asiassa tuo on se ainoa riitamme. Ominaisuuteni ilmenee myös muilla elämänalueilla ja tässä asiassa pyrin itseäni kehittämään.

        Hyvä muistutus tähän paikkaan.

        Samaa mieltä 1221212122133333 kanssa. Se, että pysyt rinnalla silloinkin kun on vaikeaa, kertoo että oikeasti haluat olla hänen kanssaan ja jakaa myös ne hetket kun hymy on hyydyksissä. Näin minäkin ajattelen.

        Silloin sitä kumppania vasta oikein kovasti tarvitaan ja tunteet punnitaan, kun on vaikeaa ja epävarmaa. Jos silloin kaiksta hankaluudesta huolimatta jaksat uskoa ja tukea toiseen ja teihin, se kortti varmasti kannatta katsoa.

        On kyllä olemassa niitäkin ihmisiä joita ei vakuuta millään, mutta se on sitten oma tarinansa. :)

        Se on jo mission impossible.


      • itsekin_epävarma

        Totta. Haluan kyllä nähdä, mitä tästä oikein vielä kehittyy.


    • Pillujen--asiantuntija

      Pillua antamalla miehen itsetunto paranee hetkessä. Pilluahan kaikki miehet haluaa, pillu on väline rakkauteen.

      • itsekin_epävarma

        Sen vaikutus kestäneekin vain sen hetken. Uskoakseni tarjoilen sitä ihan riittämiin....


    • Lihavien kanssa seurustelleet sanovat, että lihavissa häiritsevää ei ollut se heidän lihavuus , vaan huono itsetunto.

      En osaa muuta neuvoa antaa, kuin kehuminen. Kehu miestä estottomasti, mutta vain jos olet oikeasti sitä mieltä. Katteeton kehuminen voi jo9a pahentaa tilannetta.

      • itsekin_epävarma

        En katteettomasti kehu, mutta ei hän oikein tahdo uskoa kehujani... Ehkä tässäkin yritän täsmentää sanomisiani.


    • En oikein ossoo sanoa kuin itsetuntoa saisi parannettua, muuten kuin joillaikin keinoin saada positiivisia onnistumien tunteita asioista joista hän tykkää tehdä.

      Ja mitä tulee tuohon "Hän kuitenkin sanoo tuntevansa, että minä olen häntä paljon parempi ja hienompi ja häntä niin pelottaa, että jätän hänet kuitenkin, kun löydän paremman, rikkaamman ja fiksumman miehen itselleni. ", niin tähän ei oikein ole mielestäni kovinkaan paljoa muuta keinoa, kuin ajan kanssa näyttää, että olet ja pysyt hänen vierellä niin hyvin kuin huonoinakin aikoina.
      Tässä tosin kannattaa pitää huoli siitä, että ei kanna toisen hyvinvoinnista ja onnellisuudesta huolta niin paljoa, että ei itse osaa enään olla onnellinen ja rentoutunut suhteessa.

    • eimullamuuta-

      Jätä sellainen huono itsetuntoinen mies ja ota itsellesi kokematon atm mies palstalta. Saisit seksiä niin paljon kun haluat ja atm olisi onnellinen. Atmeilla on rautainen itsetunto koska ovat aina kestäneet naisten haukkimisen joka johtuu rumuudesta ja kokemattomuudesta.

    • HuonompiMies

      Ihan kuin seurustelisit kanssani. Itsetuntoni on surkea. Kaikki suhteeni kaatuvat sen takia.

      • itsekin_epävarma

        Voisiko kumppani auttaa asiassa mitenkään?

        Entäpä jos kumppani hyväksyisi sun huonon itsetunnon? Hän rakastaisi sua ihan sellaisena kuin olet? Täysin mahdotonta?


      • Vinkkivinkki

        Kannattaa hankkia parisuhdekumppani, joka rakastaa arvostaa ja hyväksyy sut sellasena kuin olet, silloin kumppani voi auttaa itsetunnon parantumisessa.


    • 121212121212

      Heikko itsetunto, koulukiusaustausta, mies ei tunne olevansa tasoisesi, pienet tulot.

      Pelimiesopeissa neuvotaan että miehen tulisi kaataa paljon naisia ja ajatella ettei yksikään nainen ole korvaamaton. Tämä on tylyä, mutta varsin totta. Jos mies pelkää menettävänsä naisen, mies menettää naisen.

      Miehesi on uskottava jompi kumpi seuraavista asioista, tai molemmat:
      a) hän saisi muitakin sinun tasoisiasi naisia
      b) haluat ehdottomasti olla hänen kanssaan

      Huom: ehdottomasti.

      "Tuo toinen asia osui sitten minulla arkaan paikkaan. Konflikteissa nimittäin eka ajatus yleensä on, että tähän tämä nyt kannattaa lopettaa ja ihan heti. Yhden ainoan kerran olen tämän hänelle ilmassut joskus ihan alussa, mutta ymmärrän ajatteluni olevan ihan kohtuutonta ja erittäin epäkypsää."

      Tämä kuulostaa enemmänkin siltä että suhde on katkolla 24/7. Yksikin ongelma niin se oli siinä.

      Parisuhde-expertti 12121212 sanoo että tuosta on päästävä kokonaan eroon. Toisekseen miehet tietävät ettei naisten puheisiin ole luottaminen, siksi miehen itsetuntoa lujittaa enemmän se kun hän tekee asioita joista nautit ja joita vain hän pystyy sinulle tekemään.

      Mitä ne voisivat olla?

    • 121212121212

      "En todellakaan ole ajatellut häntä jättää."

      No sepä hyvä.

      "Toisaalta ei hänen jatkuvat puheensa tilannetta parannakaan."

      Nyt kuulostaa siltä että jättämisen vaara on kuin onkin olemassa.

      "Vaan vielä lie toivoa. Ainakin aion yrittää."

      Eli tosiasiassa sormi on jo liipasimella, mutta annat miehelle vielä yhden tilaisuuden.

      • itsekin_epävarma

        Kun hän jatkuvasti ottaa asian esille, niin väkisinkin hiipii mieleen, että hän jollain tasolla haluaisi, että hänet jättäisinkin ja hän pääsisi tästä kärvistelystä. Vähän sama kuin hyvin mustasukkainen voi perusteettomilla epäilyillään ajaa puolison pettämään.

        Mistä tulikin tässä juuri mieleen, että nuo pettämisepäilyt onkin täysin loppuneet! Niitä nimittäin oli, mutta ei enää. Ehkä hänen luottamuksensa minua kohtaan on kasvanut kuitenkin.

        Kiitos hyvistä neuvoista. Terävästi nähty tuossa ylempänä...
        Tuo mies saa minussa aikaan kaikenlaista, mitä kukaan ei koskaan aiemmin. Hänen seurassaan on todella hyvä olla. En minä häntä jätä. Miten voisin?


      • miten.voisin
        itsekin_epävarma kirjoitti:

        Kun hän jatkuvasti ottaa asian esille, niin väkisinkin hiipii mieleen, että hän jollain tasolla haluaisi, että hänet jättäisinkin ja hän pääsisi tästä kärvistelystä. Vähän sama kuin hyvin mustasukkainen voi perusteettomilla epäilyillään ajaa puolison pettämään.

        Mistä tulikin tässä juuri mieleen, että nuo pettämisepäilyt onkin täysin loppuneet! Niitä nimittäin oli, mutta ei enää. Ehkä hänen luottamuksensa minua kohtaan on kasvanut kuitenkin.

        Kiitos hyvistä neuvoista. Terävästi nähty tuossa ylempänä...
        Tuo mies saa minussa aikaan kaikenlaista, mitä kukaan ei koskaan aiemmin. Hänen seurassaan on todella hyvä olla. En minä häntä jätä. Miten voisin?

        "Tuo mies saa minussa aikaan kaikenlaista, mitä kukaan ei koskaan aiemmin. Hänen seurassaan on todella hyvä olla. En minä häntä jätä. Miten voisin?"

        Jätä vaikka tekstiviestillä.


      • Ainajätetty
        itsekin_epävarma kirjoitti:

        Kun hän jatkuvasti ottaa asian esille, niin väkisinkin hiipii mieleen, että hän jollain tasolla haluaisi, että hänet jättäisinkin ja hän pääsisi tästä kärvistelystä. Vähän sama kuin hyvin mustasukkainen voi perusteettomilla epäilyillään ajaa puolison pettämään.

        Mistä tulikin tässä juuri mieleen, että nuo pettämisepäilyt onkin täysin loppuneet! Niitä nimittäin oli, mutta ei enää. Ehkä hänen luottamuksensa minua kohtaan on kasvanut kuitenkin.

        Kiitos hyvistä neuvoista. Terävästi nähty tuossa ylempänä...
        Tuo mies saa minussa aikaan kaikenlaista, mitä kukaan ei koskaan aiemmin. Hänen seurassaan on todella hyvä olla. En minä häntä jätä. Miten voisin?

        On ihmeellinen kuvitelma että jättämistä pelkäävä itse haluaisi tulla jätetyksi. Itse pelkään oikeasti jätetyksi tulemista. Siis pelkään. Aina minut on jätetty ja pelko on käynyt toteen mutta en helvetissä ole niin idiootti että toivoisin jätetyksi tulemista. Tuo on narsistimaista paskaa millä kuvittlette että jätetyksi tullut on itse syyllinen jättämiseen.
        Jos haluan auton ostan sellaisen. Jos haluan naisen saan sellaisen jos pelkään menettäväni hänet menetän hänet.
        Miten vitussa ihmiset voi lähteä suhteeseen muka hyvällä itsetunnolla et "katellaan miten tää menee"?


      • itsekin_epävarma

        Auts.... Kiitän näkemuksestä, ilmeisen rehellisestä. Tarvitsin tätä.


    • Flemflkmfkldmklfdf

      In case vastausta ei ole:

      Miten saada naiset rakastamaan heikkoitsetuntoisia miehiä?

      • kiintymyssuhdeturvaton

        Väärin! Kysehän on ongelmasta miten saada heikkoitsetuntoiset miehet uskomaan, että naiset rakastavat heitä. Rakkautta olisi, mutta mies ei uskalla ottaa sitä vastaan.

        Jälleen tullaan perusasoiden pariin: kiintymyssuhdetyyleihin.


    • Fefkosdlfmkldfdfdfdf

      Mies ei ole sinulle sopiva. Kaksi ihmistä jotka tarvitsevat validaatiota eivät voi validoida toisiaan. Jos haluat puuttua tilanteeseen oikeasti se alkaa itsestäsi - siitä ettet ole asemassa jossa tarvit miehen itsetuntoa kannattelemaan itseäsi vaan sinulla on omasi johon mies voi nojata. Jos mies voi nojata ja uskoa sinun itsetuntoosi hän kokee oikeaa hyväksyntää ja hänen itsetuntonsa kohoaa.

      Jos asetat suhteen ehdoksi "hyvän itsetunnon miehelle" jotta hän kompensoisi sinun huonoa itsetuntoasi alatte väistämättä käydä kauppaa tällä asialla. Kumpikin in itsetunnon suhteen rutiköyhä ja vaatii toiselta osapuolelta kuitenkin hyödykettä jota nimenomaan syntyy itsetunnosta.

      Tai sitten ohitat koko tilanteen. Tällöin päädytte ehkä - jos olette avoimia - yhteisymmärrykseen mallia "broken together" jolloin yhteinen juttu löytyy dialogista jossa havaitaan se oma heikkous toisessakin. Ihastuneilla ihmisillä on sellainen hupaisa taipumus että he osaavat kertoa TOISEN hyvät piirteet, tosin tälle olisi löydettävä se yhteinen pohja sitten; naamiaiset päättyivät jo aikaa sitten, mutta riisutaanko naamiot?

      Yksi olennaisimmista jutuista olisi nyt kohdallasi sen sisäistäminen että ei ole olemassa "maagista mieheyttä" jolla nämä ongelmat katoavat. Sitä ei ole olemassa, ei vaikka kuinka disney sitä promotoi tarinoissaan. Tällöin tuon maagisen kaikenkorjaavan ja paikkaavan mieheyden - olkoon sen synonyymi vaikka nyt (maskuliininen) itsetunto - etsiminen ja pakottaminen on vain askelia väärään suuntaan. Ongelma ratkeaa jollain toisella tasolla, ihmisten välillä.

      • itsekin_epävarma

        Vau.... Taidetaan olla asian ytimessä....


      • itsekin_epävarma

        Itse asiassa ihastuin häneen osaltaan juuri sen takia, että olemme niin samanlaisia. Samaan tapaan myös kärsineitä ja reppanoita ja - huonoitsetuntoisia. Olen nähnyt hänessä itseni alusta asti.


    • surkeudellehyvästit

      12121212 kirjoitti edellä hyvin. Jos pystyt rehellisesti nimeämään tekoja, joissa mies on sinulle paras ja ainutlaatuinen (mielellään seksuaalisuuden alueella), niin se on uskoakseni huomattavasti tehokkaampaa kuin puhumalla vakuuttelu, koska mies ei välttämättä usko puhetta, hänen sisäinen puheensa on sinun puhettasi voimakkaampaa. Tilanteessasi yrittäisin ohittaa asian jotenkin huumorilla niin, että hän itsekin voi suhtautua rennosti siihen, että kaipaa vakuuttelua. Se ei ole niin vakavaa, se on teidän tsoukkinne, että tuollainen pelko on jossain olemassa, vaikka se ei ole todellinen. Se on kummitusjuttunne.

      Vakuuttelussa on se huono puoli, että kukaan ei pidä siitä, että häntä säälitään, koska sääliminen pienentää ja muuttaa valtasuhteita. Säälin kohteelle tulee tarve jotenkin suurentaa itseään (hän vihaa valtaa, jota toinen omaa suhteessa itseensä) eikä se tule olemaan sinulle mukavaa. Tunnet epäreiluutta, kun se tapahtuu, jolloin voi olla, että saat tarpeeksesi. Vakuuttelu on siis uhka suhteellenne, voisitte ehkä puhua siitä tarpeesta, mitä se hänelle merkitsee. Kysy häneltä, mikä on nopein tapa lopettaa sen tarve, mutta älä kieltäydy vakuuttelusta. Vetoa hänen järkeensä ja kerro, millaisia tunteita vakuuttelu herättää. Tuo oli kaunista, mitä kirjoitit: "näen hänessä itseni". Jotkut viisaat ovat sitä mieltä, että juuri tuo asia sitoo parit yhteen, ei suinkaan mitkään tasot ja kaikinpuolinen erinomaisuus (mikä muutenkin on harhaista).

      Varo sitä, että ryhdyt miehen äidiksi ja itsetunnon pönkäksi. On olemassa miehiä, jotka tiedostaen tai tiedostamattaan houkuttelevat naista äititerapeutin rooliin, mikä tappaa suhteen seksuaalisen jännitteen. Pidä häntä maskuliinisena, pystyvänä miehenä, niin hänestä tulee sellainen. Samalla sinusta tulee feminiinisempi ja viehättävämpi nainen.

      • Fewflmösdfmkldfmkldf

        Jos äidit pystyisivät pönkittämään poikiensa itsetuntoa ei miehillä olisi tässä asiassa mitään ongelmaa. Miehen itsetunnon kohottaminen ei ole "äidiksi ryhtymistä".

        Se voi olla toki haastava ja rasittavakin prosessi joka ei sovi modernille itsnäiselle arvonsa tuntevalle naiselle koska vaivannäkö modernissa maailmassa on niin so-last-season kuten on kaikenlainen tee-se-itse henkisyyskin. Kyllä se on niin että parhaat asiat on syytä saada kaupan hyllyltä tai jos ei saa niin sitten ei kannata edes harkita :D :D :D


      • surkeudellehyvästit
        Fewflmösdfmkldfmkldf kirjoitti:

        Jos äidit pystyisivät pönkittämään poikiensa itsetuntoa ei miehillä olisi tässä asiassa mitään ongelmaa. Miehen itsetunnon kohottaminen ei ole "äidiksi ryhtymistä".

        Se voi olla toki haastava ja rasittavakin prosessi joka ei sovi modernille itsnäiselle arvonsa tuntevalle naiselle koska vaivannäkö modernissa maailmassa on niin so-last-season kuten on kaikenlainen tee-se-itse henkisyyskin. Kyllä se on niin että parhaat asiat on syytä saada kaupan hyllyltä tai jos ei saa niin sitten ei kannata edes harkita :D :D :D

        Pointtini ei ollut kieltää tukea vaan se, miten voitaisiin yhdessä päästä eroon vakuuttelun tarpeesta, joka tuottaa kärsimystä eniten miehelle itselleen. Jollain tasolla hän toivottavasti ymmärtää toimintansa irrationaalisuuden, joten siihen voi vedota. Huumori voi myös myös olla tehokasta, jos se on lämmintä ja empaattista, se voi auttaa erottamaan realistisen ja epärealistisen pelon.

        Ainahan suhteen alkuun kuuluu myös epävarmuutta. Kertoo luottamuksesta, että siitä voidaan puhua. Itse ajattelen sen olevan hiukan epärehellistä, jos lupailee liikoja (en koskaan jätä tms) jo muutaman kuukauden seurustelun jälkeen. Äiti tai isä ovat sellaisia "ikuisia hahmoja" eivätkä aina hekään. Epävarmuuden sietäminen ei ole kaikille yhtä helppoa. Luottamus harvemmin lisääntyy menemällä mukaan vakuuttelun oravanpyörään. Sen sijaan suhde voi siitä kärsiä, vaikka molempien tarkoitus on hyvä.


      • vai.miten.se.oli
        surkeudellehyvästit kirjoitti:

        Pointtini ei ollut kieltää tukea vaan se, miten voitaisiin yhdessä päästä eroon vakuuttelun tarpeesta, joka tuottaa kärsimystä eniten miehelle itselleen. Jollain tasolla hän toivottavasti ymmärtää toimintansa irrationaalisuuden, joten siihen voi vedota. Huumori voi myös myös olla tehokasta, jos se on lämmintä ja empaattista, se voi auttaa erottamaan realistisen ja epärealistisen pelon.

        Ainahan suhteen alkuun kuuluu myös epävarmuutta. Kertoo luottamuksesta, että siitä voidaan puhua. Itse ajattelen sen olevan hiukan epärehellistä, jos lupailee liikoja (en koskaan jätä tms) jo muutaman kuukauden seurustelun jälkeen. Äiti tai isä ovat sellaisia "ikuisia hahmoja" eivätkä aina hekään. Epävarmuuden sietäminen ei ole kaikille yhtä helppoa. Luottamus harvemmin lisääntyy menemällä mukaan vakuuttelun oravanpyörään. Sen sijaan suhde voi siitä kärsiä, vaikka molempien tarkoitus on hyvä.

        "Ainahan suhteen alkuun kuuluu myös epävarmuutta."

        Tuskin suhteen alkuun kuuluu epävarmuutta, silloinhan ei olla edes kiinnytty toiseen. On vasta kiinnostusta.


    • OlkoonSittenNiin

      Tosiasia on, että naiset ovat arvokkaita kohtunsa vuoksi, mutta miehet vain saavutustensa. Ilman kohtua ja saavutuksia mies kelpaa vain tykinruuaksi. Tämä on myös syy, miksi miehet koukuttuvat tietokonepeleihin niin helposti, koska tietokonepelit tarjoavat helpon oikotien saavutuksiin. Lihava ja laiska tyyppikin voi olla serverin paras pelaaja sen sijaan, että hän perustaisi firman ja rakentaisi siitä
      kymmenessä vuodessa menestyvän.

      En kuitenkaan suosittele tietokonepelaamista itsetunnon paikkaajaksi, koska se on valheellinen saavutus, eikä ne saavutukset ole mitään virtuaalimaailman ulkopuolella. Valitettavasti on myös sanottava, että historian taistelukentillä makaa kuolleena miljoonia miehiä. Pelkkä syntyminen ei takaa onnellista lopputulosta. Jos mies päättää jäädä tuleen makaamaan, se on hänen päätöksensä ja myös sitä tulee kunnioittaa.


      Saavutuksia ei saada taluttamalla. Miehen tulee ymmärtää, että maailma hänen ympärillään on ikuinen taistelukenttä ja hän on soturi siinä sodassa. Ainoa mihin mies voi sodassa lopulta vaikuttaa on millainen soturi hän päättää olla, vaikkei sillä lopputulokseen vaikutusta olisikaan.

      • mietipävähänsen

        Ihmiset ovat toisilleen arvokkaita siksi, että pystyvät tekemään toisensa onnellisiksi. Siihen kannattaa miehen panostaa saavutusten taakse linnoittautumisen sijaan. Ja miettiä josko naisesta löytyisi muutakin arvostettavaa kuin se kohtu.


    • Kiltti-ja-kunnollinen

      Naiset ei halua meitä hyvällä itsetunnolla varustettuja kunnollisia miehiä. Jotain jännämiehii te panette vaan ja siks ne hakkaa teitä kun niillä on huono itsetunto ja varmaan pieni munakin

    • Poikamiesliturgia

      Oliko palstatotuudet sittenkin oikeassa, kun täällä jotkut palstamiehet sanovat ettei itsetunnolla ole mitään väliä naisen saamisessa, kun taas jotkut muut väittävät että jos vain itsetuntoa nostetaan, niin naisen kyllä saa? Aloittajalla on mies, jolla on huono itsetunto. Eihän sen pitänyt olla mahdollista! Ehkä tässä nähdään vain se, että naiset on aivopestyjä johnkin itsetuntohömppään, ja jos he eivät tietäisi siitä mitään, se ei haittaisi heitä? Menikö juttu sittenkin niin, että nainen valitsee eikä mystinen taivavoima nimeltä itsetunto?

    • Nainen19finnish

      Omalla miesystävälläni on ei mikään hirveän korkea palkka mutta ollaan molemmat sillä kannalla ettei sillä rahan määrällä ole niin paljoa väliä vaan sillä muulla mitä ei rahalla saa. Kuten oikeaa ja aitoa onnellisuutta ja rakkautta. Toki raha tuo onnellisuutta mutta vaan siihen asti minun mielestäni että on katto pään päällä, ruokaa ja pystyy elättää itsensä ilman hirveää huolta että pärjääkö ja riittääkö raha näihin perusasioihin. Sano miehellesi ettei se ole niin tärkeää eikä se määrittele miten hyvä hän on.

    • cvvcgv

      Mutta tod.näk. tuollainen mies joutuu lopulta jätetyksi jollei lopeta itsesääliään ja ruikutusta, sitten sitä ruikutetaan siitä kuinka "tiesi" etukäteen. Mutta itsetuntoa voi harjoitella, niinkuin melkeinpä mitä tahansa muutakin ominaisuutta tai taitoa, monille vain se itsesäälissä rypeminen on helpompaa.

    • crux

      Helpoin keino parantaa itsetuntoa on parantaa suorituksia. Tehdä jotain laadukkaasti ja sitten jos onnistuu tekemään pitkään monia asioita laadukkaasti niin huomaa että substanssi onkin ihan kunnossa. Tietysti epävarmuuden kipinät kytevät edelleen, mutta jos on järkiajatteluun vähääkään taipuvainen niin kyllä tuolla tavalla saa monet epävarmuudet tuotua vähintäänkin siedettävälle tasolle.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      152
      8953
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      49
      2669
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      29
      2450
    4. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      52
      2449
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      197
      1855
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      97
      1837
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      23
      1733
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      46
      1275
    9. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      109
      1197
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1136
    Aihe