Uusi asumioikeuslaki

Hyppään kohtaan 3. _Siis onko jonotusnumeroiden jonottaminen jatkuva prosessi, mikäli ei onnistu "säädetyssä" ajassa löytämään sopivaa kohdetta tai ei onnistu muuten hakunumeronsa kanssa?
Jos nykyiset voimassa olevat vanhat järjestysnumerot joka useimmilla nykyisinkin on jo olemassa, olisivat voimassa vain kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen (mikä aika se olisikin), ja jos ei ole sitä hyödyntänyt tuossa ajassa ja siihen mennessä, on haettava jälleen uusi numero ja alettava alusta ja niin edelleen...jne.!?

Menee vaikeaksi, ja lyheneekö jonotus nyt näillä keinoillakaan, riippuu myös asuntotuotannosta! Tyhjästä on paha nyhjästä, jos vaikka miten jonottaisi.

Vai-mitä-mieltä kirjoitti:

Hyppään kohtaan 3. _Siis onko jonotusnumeroiden jonottaminen jatkuva prosessi, mikäli ei onnistu "säädetyssä" ajassa löytämään sopivaa kohdetta tai ei onnistu muuten hakunumeronsa kanssa?
Jos nykyiset voimassa olevat vanhat järjestysnumerot joka useimmilla nykyisinkin on jo olemassa, olisivat voimassa vain kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen (mikä aika se olisikin), ja jos ei ole sitä hyödyntänyt tuossa ajassa ja siihen mennessä, on haettava jälleen uusi numero ja alettava alusta ja niin edelleen...jne.!?

Menee vaikeaksi, ja lyheneekö jonotus nyt näillä keinoillakaan, riippuu myös asuntotuotannosta! Tyhjästä on paha nyhjästä, jos vaikka miten jonottaisi.

Lue lisää

Tuossa olisi se etu, että asuntoja jaettaisiin jatkossa suunnilleen siinä järjestyksessä kun hakunumeron ottaa. Nykyinen järjestelmä on siitä huono, että jos on tajunnut ottaa useamman numeron jo 90-luvun alussa, sellainen henkilö saa nyt halutuimman asunnon mistä tahansa, ja pystyy vielä ylimääräisillä numeroillaan vaihtamaan vielä halutumpaan.
Jos lakimuutos menee läpi, hakijalle annetaan yksi numero kerrallaan, eikä voi haalia numeroita jemmaan tulevaisuutta varten. Minullakin on käyttämättömiä hakunumeroita ympäri Suomea ja joihinkin kaupunkeihin useita. Varan vuoksi. Jos nyt päättäisin muuttaa vaikka Tampereelle, saisin todennäköisesti juuri haluamani asunnon, koska olen varautunut hyvissä ajoin. Lakimuutoksen jälkeen ne numerot vanhenee käyttökelvottomaksi parissa vuodessa, ja sitten olisin samalla lähtöviivalla muiden hakijoiden kanssa.

Sikäli kiinnostavaa uudistusta mikäli aso-asukkailla olisi mahdollisuus myös uusia ns. isännöintisopimuksia ja ainakin kilpailuttaa niitä, sen näen positiivisena monen aso-yhtiön johdalla!
---
"Omistajan ja asukkaan yhteishallintoa koskevat säännökset keskitettäisiin asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin, kun ne nykyisin ovat yhteishallinnosta vuokrataloissa annetussa laissa."... jne.

"Yhtiötason asioiden käsittelyyn ehdotetaan pakollista asumisoikeuden haltijoiden ja omistajan yhteistyöelintä."

Tämä pistää silmään:

"Tappiollisen asumisoikeustalon käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamista ehdotetaan nopeutettavaksi sallimalla jäljellä olevien asumisoikeussopimusten irtisanominen poikkeustapauksissa, joissa asumisoikeusasukkaita olisi jäljellä enää alle puolessa talon huoneistoista eikä asunnoille olisi enää kysyntää asumisoikeusasuntoina.

Asumisoikeuden haltijalla olisi oikeus lunastaa asuntonsa omakseen. Asumisoikeussopimuksen irtisanominen olisi vasta viimesijainen vaihtoehto, ja se edellyttäisi ARA:n lupaa."

Haiskahtaa siltä, että ne asumisoikeusyhtiöt, jotka ovat rakentaneet asukkaiden rahoilla aso-talot muualle Suomeen, voivat ensin nostaa vastikkeet niin kattoon kuin mahdollista, menettää sillä tavalla asukkaita ja tämän perusteella laillistaa aso-asuntojen myynnin omistusasuntoina. Voitto olisi maksimaalinen, koska talo on maksettu asukkaiden rahoilla.

Myös aso-asukkaan mahdollisuus lunastaa asunto mietityttää, että mihin hintaan se tapahtuisi? Saisiko alkuperäinen asukas hinnassa alennusta omaomistusasuntojen tapaan eli otettaisiinko kaikki sitä ennen maksetut vastikkeet ja aso-maksut huomioon vai joutuuko hän maksamaan yhtiön määrämän markkinahinnan?

Tuntuu siltä, että tällä hetkellä ns. turvallisin asumisoikeusasuminen tapahtuu esim. Helsingissä kunnallisen asumisoikeusyhtiön, HASO:n, asukkaana, joiden asuntojen käyttöaste on takuulla yli 90 %.

Mietityttää_vaan kirjoitti:

Tämä pistää silmään:

"Tappiollisen asumisoikeustalon käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamista ehdotetaan nopeutettavaksi sallimalla jäljellä olevien asumisoikeussopimusten irtisanominen poikkeustapauksissa, joissa asumisoikeusasukkaita olisi jäljellä enää alle puolessa talon huoneistoista eikä asunnoille olisi enää kysyntää asumisoikeusasuntoina.

Asumisoikeuden haltijalla olisi oikeus lunastaa asuntonsa omakseen. Asumisoikeussopimuksen irtisanominen olisi vasta viimesijainen vaihtoehto, ja se edellyttäisi ARA:n lupaa."

Haiskahtaa siltä, että ne asumisoikeusyhtiöt, jotka ovat rakentaneet asukkaiden rahoilla aso-talot muualle Suomeen, voivat ensin nostaa vastikkeet niin kattoon kuin mahdollista, menettää sillä tavalla asukkaita ja tämän perusteella laillistaa aso-asuntojen myynnin omistusasuntoina. Voitto olisi maksimaalinen, koska talo on maksettu asukkaiden rahoilla.

Myös aso-asukkaan mahdollisuus lunastaa asunto mietityttää, että mihin hintaan se tapahtuisi? Saisiko alkuperäinen asukas hinnassa alennusta omaomistusasuntojen tapaan eli otettaisiinko kaikki sitä ennen maksetut vastikkeet ja aso-maksut huomioon vai joutuuko hän maksamaan yhtiön määrämän markkinahinnan?

Tuntuu siltä, että tällä hetkellä ns. turvallisin asumisoikeusasuminen tapahtuu esim. Helsingissä kunnallisen asumisoikeusyhtiön, HASO:n, asukkaana, joiden asuntojen käyttöaste on takuulla yli 90 %.

Lue lisää

"Myös aso-asukkaan mahdollisuus lunastaa asunto mietityttää, että mihin hintaan se tapahtuisi?"

"Lunastushinnaksi on päädytty ehdottamaan markkinahintaa, koska se on selkein ja asumisoikeuden haltijoita yhdenvertaisesti kohteleva ratkaisu. Keinotekoisesti lainsäädännössä määritellyt lunastushinnat ovat vaikeasti määriteltävissä ja laskettavissa."

"Vaikka asukkaan maksama asumisoikeusmaksu palautetaan normaalitilanteessa, konkurssitilanteessa sitä kohdellaan yhtiön riskillisenä pääomana."

"Koska asumisoikeusmaksut kuuluvat yhtiön omaan pääomaan, niiden jako-osuus esimerkiksi konkurssissa on viimesijainen. Toisaalta yhtiön suurimman velkapääoman muodostaa valtion takaama korkotukilaina, jossa on kiinteistövakuudet, jolloin jako-osuutta tuskin liiemmälti jää konkurssitilanteessa enää näiden vakuudellisten velkojen maksun jälkeen."

Lähde, kiitos! En ainakaan itse löytänyt tällaista tekstiä Ympäristöministeriön sivuilta.

Lähdemerkinnät_kunniaan kirjoitti:

Lähde, kiitos! En ainakaan itse löytänyt tällaista tekstiä Ympäristöministeriön sivuilta.

Siitä lakiesitysluonnoksesta ne löytyvät, kuten olettaa sopii. Linkki ketjun alussa.

7847538 kirjoitti:

"Myös aso-asukkaan mahdollisuus lunastaa asunto mietityttää, että mihin hintaan se tapahtuisi?"

"Lunastushinnaksi on päädytty ehdottamaan markkinahintaa, koska se on selkein ja asumisoikeuden haltijoita yhdenvertaisesti kohteleva ratkaisu. Keinotekoisesti lainsäädännössä määritellyt lunastushinnat ovat vaikeasti määriteltävissä ja laskettavissa."

"Vaikka asukkaan maksama asumisoikeusmaksu palautetaan normaalitilanteessa, konkurssitilanteessa sitä kohdellaan yhtiön riskillisenä pääomana."

"Koska asumisoikeusmaksut kuuluvat yhtiön omaan pääomaan, niiden jako-osuus esimerkiksi konkurssissa on viimesijainen. Toisaalta yhtiön suurimman velkapääoman muodostaa valtion takaama korkotukilaina, jossa on kiinteistövakuudet, jolloin jako-osuutta tuskin liiemmälti jää konkurssitilanteessa enää näiden vakuudellisten velkojen maksun jälkeen."

Lue lisää

*Lunastushinta - jos vaikka 15% 85 % = asunnon lunastushinta?

Jos nykyisen asunnon aso-osuus 15% on esim. 20 000 e, ja loput mitä olisikin lunastushinta? HALPAA!?

Kertokaa-se-hänelle kirjoitti:

*Lunastushinta - jos vaikka 15% 85 % = asunnon lunastushinta?

Jos nykyisen asunnon aso-osuus 15% on esim. 20 000 e, ja loput mitä olisikin lunastushinta? HALPAA!?

Lue lisää

Nimenomaan kun on sanottu, että lunastus tapahtuisi markkinahintaan, joten alkuperäisen aso-maksun suuruus ei vaikuta siihen pätkän vertaa, koska tietysti tarkoitetaan lunastusajankohdan mukaista markkinahintaa.

Täytyisihän siinä aso-asukkaalla olla tiedonsaantioikeus omistajayhtiön taloudellisesta tilanteesta, jotta voisi arvioida sijoittamansa riskipääoman kannattavuutta, ettei käy niin, että tilanne valkeaa vasta siinä vaiheessa kun yhtiö ilmoittaa konkurssin alkamisesta tai tarjoaa huoneistoja lunastettaviksi käypään markkinahintaan.
Jokin taloyhtiöyhteistyöelin ei siinä paljoa auta, kun laissa ei ole asetettu yhtiölle mitään tiedottamisvelvollisuutta ja etenkin kun ko. elimen tarkoitus rajattu asumisviihtyvyyteen, tuommoisena se on pelkkää julkisivun kiillotusta.

Hyvä pointti. Ikävää, jos asukasvalinnat halutuimpiin kohteisiin tehdään pärstäkertoimen tai suhteiden perusteella eikä oikean jonotusnumeron perusteella.

Epäreilua kirjoitti:

Hyvä pointti. Ikävää, jos asukasvalinnat halutuimpiin kohteisiin tehdään pärstäkertoimen tai suhteiden perusteella eikä oikean jonotusnumeron perusteella.

Oletteko varmoja ettei sitä "ohivalintaa" olemassa olevien jonotusnumeroiden sivuuttamista ole jo nykyisellään tapahtunut?

Ihan samalla tavalla kun on uutisoitu tehdyissä Hitas-valinnoissa kun ei ollut nykyistä jonotussysteemiä niissä, oli jonotusta KADULLA yms. ja he jotka ehti jonoon ennen muita oli hyvissä asemissa!
Voitteko muistaa että näin onnettoman alkeellinen jonotuskäytäntö oli ATT:n kautta vielä muutama vuosi sitten!

Ja muistatte uutisoitiin taannoin väärinkäytös epäilystä Att:n johtajaa (n.n.) joka sivuutti oman jonotuksensa eli etuilunsa kautta asunnon tarpeessa olevien asiakkaiden ohi ja omien sukulaistensa etua hakien!
Samaa oli myös valitettavasti ko. Att :n ym. henkilöstön kohdalla mutta aso- eli Haso asunnon saamisessa tämä toimisto antoi ohi vuosia jonottaneiden työntekijälleen etuoikeuden muiden kustanuksella!
Ja näin varmasti tulee käymään jos et ole suosiossa tai muuten sopiva heidän katsannon mulkaan!

Melkoinen.urakka.edessä kirjoitti:

Oletteko varmoja ettei sitä "ohivalintaa" olemassa olevien jonotusnumeroiden sivuuttamista ole jo nykyisellään tapahtunut?

Ihan samalla tavalla kun on uutisoitu tehdyissä Hitas-valinnoissa kun ei ollut nykyistä jonotussysteemiä niissä, oli jonotusta KADULLA yms. ja he jotka ehti jonoon ennen muita oli hyvissä asemissa!
Voitteko muistaa että näin onnettoman alkeellinen jonotuskäytäntö oli ATT:n kautta vielä muutama vuosi sitten!

Ja muistatte uutisoitiin taannoin väärinkäytös epäilystä Att:n johtajaa (n.n.) joka sivuutti oman jonotuksensa eli etuilunsa kautta asunnon tarpeessa olevien asiakkaiden ohi ja omien sukulaistensa etua hakien!
Samaa oli myös valitettavasti ko. Att :n ym. henkilöstön kohdalla mutta aso- eli Haso asunnon saamisessa tämä toimisto antoi ohi vuosia jonottaneiden työntekijälleen etuoikeuden muiden kustanuksella!
Ja näin varmasti tulee käymään jos et ole suosiossa tai muuten sopiva heidän katsannon mulkaan!

Lue lisää

"Oman taloyhtiön asukkaat, rajoituksista vapautettavasta talosta muuttavat tai asumisoikeusasuntoa keskenään vaihtavat eivät tarvitsisi järjestysnumeroa."

ja lakiehdotuksessa seuraavasti:

16 § Asumisoikeuden haltijoiden valinta
...
Järjestysnumeron mukaisesta järjestyksestä poiketen etusijalla asukasvalinnassa ovat tässä järjestyksessä:
1) asumisoikeusasuntoa keskenään vaihtavat asumisoikeuden haltijat; ja
2) samassa lainoituskohteessa asuvat asumisoikeuden haltijat ja vuokralaiset.
...

Niin että millä perusteella se valinta sitten ratkaistaan silloin kun jostakin taloyhtiöstä vapautuu useamman havittelema huoneisto, jos kerta näiden keskinäisen etusijan määräytymiseen ei käytetä järjestysnumeroa, arpomallako se heitetään vai saavatko omistajayhteisöt päättää tapauskohtaisesti ja kuka sitä sitten valvoo. Myöhemmin annettavalla asetuksellakin on näemmä tarkoitus ohjata vain hakumenettelyä, ei itse valintaa.

Toki onhan siinä puolensa, jos voi vaihtaa omassa taloyhtiössä parempaan, mutta yhtä hyvin se parempaan vaihtaja voi olla vastamuuttanut pikkukopperon vuokralainen, joka pääsee näin koko jonotussysteemin ohi ylimmän kerroksen näköalahuoneistoon plus että omistajataho voi silläkeinoin alkaa ohjailla, mitkä huoneistot pidetään pelkästään vuokralla, vai jätetäänkö siinä sille vuokralaisvaihtajalle jopa mahdollisuus siirtyä aso-asukkaaksi ilman mitään rajoituksia.

4375887437843 kirjoitti:

"Oman taloyhtiön asukkaat, rajoituksista vapautettavasta talosta muuttavat tai asumisoikeusasuntoa keskenään vaihtavat eivät tarvitsisi järjestysnumeroa."

ja lakiehdotuksessa seuraavasti:

16 § Asumisoikeuden haltijoiden valinta
...
Järjestysnumeron mukaisesta järjestyksestä poiketen etusijalla asukasvalinnassa ovat tässä järjestyksessä:
1) asumisoikeusasuntoa keskenään vaihtavat asumisoikeuden haltijat; ja
2) samassa lainoituskohteessa asuvat asumisoikeuden haltijat ja vuokralaiset.
...

Niin että millä perusteella se valinta sitten ratkaistaan silloin kun jostakin taloyhtiöstä vapautuu useamman havittelema huoneisto, jos kerta näiden keskinäisen etusijan määräytymiseen ei käytetä järjestysnumeroa, arpomallako se heitetään vai saavatko omistajayhteisöt päättää tapauskohtaisesti ja kuka sitä sitten valvoo. Myöhemmin annettavalla asetuksellakin on näemmä tarkoitus ohjata vain hakumenettelyä, ei itse valintaa.

Toki onhan siinä puolensa, jos voi vaihtaa omassa taloyhtiössä parempaan, mutta yhtä hyvin se parempaan vaihtaja voi olla vastamuuttanut pikkukopperon vuokralainen, joka pääsee näin koko jonotussysteemin ohi ylimmän kerroksen näköalahuoneistoon plus että omistajataho voi silläkeinoin alkaa ohjailla, mitkä huoneistot pidetään pelkästään vuokralla, vai jätetäänkö siinä sille vuokralaisvaihtajalle jopa mahdollisuus siirtyä aso-asukkaaksi ilman mitään rajoituksia.

Lue lisää

Niin niin, en osaa sisäistää näitä kirjauksia, ehkä pitää järjestää kurssi eli tiedotustilaisuus halukkaille kohteita ahkeraan vaihtaville, uusia hamuaville, ja ennen kaikkea täysin uusille tulokkaille!?

Mutta mikä on se omassa asuin kiinteistössä mahdollisesti "parempi" asunto jota voisi vapaasti vaihdella tai haluilla?
Kaipa samassa kiinteistössä on useimmiten vielä hyvin saman tasoisia asuntoja, vain koko ja ehkä kerros, ja asunnon koko kunkin tarpeen mukaan voi vaihdella!
Huomatkaa mitä ylempänä kerroksissa, sen kalliimpi on myös aso-maksukin on niin ostettaessa ja siis myös myydessä jne..

Aso-kurssit-pystyyn kirjoitti:

Niin niin, en osaa sisäistää näitä kirjauksia, ehkä pitää järjestää kurssi eli tiedotustilaisuus halukkaille kohteita ahkeraan vaihtaville, uusia hamuaville, ja ennen kaikkea täysin uusille tulokkaille!?

Mutta mikä on se omassa asuin kiinteistössä mahdollisesti "parempi" asunto jota voisi vapaasti vaihdella tai haluilla?
Kaipa samassa kiinteistössä on useimmiten vielä hyvin saman tasoisia asuntoja, vain koko ja ehkä kerros, ja asunnon koko kunkin tarpeen mukaan voi vaihdella!
Huomatkaa mitä ylempänä kerroksissa, sen kalliimpi on myös aso-maksukin on niin ostettaessa ja siis myös myydessä jne..

Lue lisää

Ehkä sen kurssituksen tarpeellisuus on enempi lainvalmistelupuolen asia.

Mutta siis ihmettelijälle, sen tavoitellun kohteen täytyy oletusarvoisesti olla ensin vapautunut - syystä tai toisesta, jotta sen jälkeen yhtiö voi laittaa sen haettavaksi, jolloin ko. taloyhtiössä ennestään asuvat aso-haltijat ja vuokralaiset voisivat ilmoittaa halukkuutensa ko. huoneistoon, jolloin tietenkin sen muuttavan aiempi asunto vapautuu vuorostaan, mutta jos sattuu olemaan useampi halukas samaan, niin että millämuodoin heidän keskinäinen etusija oikein ratkaistaan.

Toki ei liene sen suhteen epäselvyyttä, että vaihtaja joutuu luopumaan siitä vanhasta normaalin irtisanomismenettelyn kautta ja lunastamaan sen uuden, tai jos vuokrataan, niin sitten tekemään uuden vuokrasopimuksen asunnon mukaisella hinnalla.

4375887437843 kirjoitti:

Ehkä sen kurssituksen tarpeellisuus on enempi lainvalmistelupuolen asia.

Mutta siis ihmettelijälle, sen tavoitellun kohteen täytyy oletusarvoisesti olla ensin vapautunut - syystä tai toisesta, jotta sen jälkeen yhtiö voi laittaa sen haettavaksi, jolloin ko. taloyhtiössä ennestään asuvat aso-haltijat ja vuokralaiset voisivat ilmoittaa halukkuutensa ko. huoneistoon, jolloin tietenkin sen muuttavan aiempi asunto vapautuu vuorostaan, mutta jos sattuu olemaan useampi halukas samaan, niin että millämuodoin heidän keskinäinen etusija oikein ratkaistaan.

Toki ei liene sen suhteen epäselvyyttä, että vaihtaja joutuu luopumaan siitä vanhasta normaalin irtisanomismenettelyn kautta ja lunastamaan sen uuden, tai jos vuokrataan, niin sitten tekemään uuden vuokrasopimuksen asunnon mukaisella hinnalla.

Lue lisää

"mutta jos sattuu olemaan useampi halukas samaan, niin että millämuodoin heidän keskinäinen etusija oikein ratkaistaan. "

No miten olis vaikka JONOTUSNUMEROLLA. Se että talossa jo asuva hakija ohittaa jonossa muualla asuvan hakijan ei tarkoita etteikö jonotusnumerot olisi silti voimassa. Ensin katsotaan onko asunnonhakijoiden joukossa jo talossa asuvia ja tarjotaan asuntoa niiden joukosta sille jolla on pienin jonotusnumero.

Toisaalta tulevassa laissa ei tarvitse olla yksityiskohtaisen tarkasti mainittu menetelmiä ja toimintatapoja kaikissa tapauksissa vaan niitä voidaan tarkentaa myöhemmin "asetuksella".

olenrobottiC24 kirjoitti:

"mutta jos sattuu olemaan useampi halukas samaan, niin että millämuodoin heidän keskinäinen etusija oikein ratkaistaan. "

No miten olis vaikka JONOTUSNUMEROLLA. Se että talossa jo asuva hakija ohittaa jonossa muualla asuvan hakijan ei tarkoita etteikö jonotusnumerot olisi silti voimassa. Ensin katsotaan onko asunnonhakijoiden joukossa jo talossa asuvia ja tarjotaan asuntoa niiden joukosta sille jolla on pienin jonotusnumero.

Toisaalta tulevassa laissa ei tarvitse olla yksityiskohtaisen tarkasti mainittu menetelmiä ja toimintatapoja kaikissa tapauksissa vaan niitä voidaan tarkentaa myöhemmin "asetuksella".

Lue lisää

"No miten olis vaikka JONOTUSNUMEROLLA"

Ihan totta, mutta kun lakiehdotuksessa on nimenomaisesti todettu, että eivät tarvitse jonotusnumeroa muusta hakumenettelystä poiketen.

Voisivat YMssä ottaa koko esityksen vielä tarkasteluun, on sen verran keskeneräinen.

4375887437843 kirjoitti:

"No miten olis vaikka JONOTUSNUMEROLLA"

Ihan totta, mutta kun lakiehdotuksessa on nimenomaisesti todettu, että eivät tarvitse jonotusnumeroa muusta hakumenettelystä poiketen.

Voisivat YMssä ottaa koko esityksen vielä tarkasteluun, on sen verran keskeneräinen.

Lue lisää

"Ihan totta, mutta kun lakiehdotuksessa on nimenomaisesti todettu, että eivät tarvitse jonotusnumeroa muusta hakumenettelystä poiketen. "

Ei todeta.

Ehdotuksessa mainitaan kaksi tapausta joissa poiketaan normaalista
hakumenettelystä.
1.Keskinäinen vaihto. Tämä on ollut vanhassakin laissa.

2. "Samassa lainoituskohteessa asuvat asumisoikeuden haltijat ja vuokralaiset." Tätä ei ollut vanhassa laissa.

Ei tuossa mainita, ettei jonotusnumerot olisi voimassa vaan, että tehdään poikkeus eli annetaan etusija talossa jo asuville. Sitä siinä ei mainita miten näiden välinen järjestys ratkotaan, mutta missään ei sanota etteikö sitä voisi tehdä jonotusnumeron perusteella.

Ja kuten on todettu sitä ei tarvitse merkitä lakiin vaan se tehtäneen asetuksella ihan siitä syystä, että jos pilkkua halutaan myöhemmin viilata ei tarvita lakimuutosta vaan ainoastaan asetuksen muutos.

Sama juttu keskinäisessä vaihdossa. Ei lakiesityksessä mainita sitäkään tarvitaanko keskinäisessä vaihdossa jonotusnumeroa vai ei. Nykyisinhän numero tarvitaan, mutta sillä ei ole käytännössä merkitystä sillä jos jotkut sopivat keskinäisen vaihdon ei vaihtajilla ole numeroita niin uuden on voinut hakea (tässä toki on muistaakseni tehty joku muutos eli voi nykyisin olla jotenkin toisinkin).

Valmistelussa on mietitty ettei keskinäisessä vaihdossa tarvita enää mitään numeroa, mutta tätä ei välttämättä kirjata lakiin vaan siitä annetaan asetus.

olenrobottiC25 kirjoitti:

"Ihan totta, mutta kun lakiehdotuksessa on nimenomaisesti todettu, että eivät tarvitse jonotusnumeroa muusta hakumenettelystä poiketen. "

Ei todeta.

Ehdotuksessa mainitaan kaksi tapausta joissa poiketaan normaalista
hakumenettelystä.
1.Keskinäinen vaihto. Tämä on ollut vanhassakin laissa.

2. "Samassa lainoituskohteessa asuvat asumisoikeuden haltijat ja vuokralaiset." Tätä ei ollut vanhassa laissa.

Ei tuossa mainita, ettei jonotusnumerot olisi voimassa vaan, että tehdään poikkeus eli annetaan etusija talossa jo asuville. Sitä siinä ei mainita miten näiden välinen järjestys ratkotaan, mutta missään ei sanota etteikö sitä voisi tehdä jonotusnumeron perusteella.

Ja kuten on todettu sitä ei tarvitse merkitä lakiin vaan se tehtäneen asetuksella ihan siitä syystä, että jos pilkkua halutaan myöhemmin viilata ei tarvita lakimuutosta vaan ainoastaan asetuksen muutos.

Sama juttu keskinäisessä vaihdossa. Ei lakiesityksessä mainita sitäkään tarvitaanko keskinäisessä vaihdossa jonotusnumeroa vai ei. Nykyisinhän numero tarvitaan, mutta sillä ei ole käytännössä merkitystä sillä jos jotkut sopivat keskinäisen vaihdon ei vaihtajilla ole numeroita niin uuden on voinut hakea (tässä toki on muistaakseni tehty joku muutos eli voi nykyisin olla jotenkin toisinkin).

Valmistelussa on mietitty ettei keskinäisessä vaihdossa tarvita enää mitään numeroa, mutta tätä ei välttämättä kirjata lakiin vaan siitä annetaan asetus.

Lue lisää

Siinähän se heti sen kaksikohtaisen momentin alussa joka on myös suoraan kopsattu tuohon aiempaan viestiini.
"Järjestysnumeron mukaisesta järjestyksestä poiketen etusijalla asukasvalinnassa ovat tässä järjestyksessä:"
Plus että perusteluissa on todettu "Oman taloyhtiön asukkaat, rajoituksista vapautettavasta talosta muuttavat tai asumisoikeusasuntoa keskenään vaihtavat eivät tarvitsisi järjestysnumeroa."

Niin kyllä tämä pitäisi jo tällä uskoa.

4375887437843 kirjoitti:

Siinähän se heti sen kaksikohtaisen momentin alussa joka on myös suoraan kopsattu tuohon aiempaan viestiini.
"Järjestysnumeron mukaisesta järjestyksestä poiketen etusijalla asukasvalinnassa ovat tässä järjestyksessä:"
Plus että perusteluissa on todettu "Oman taloyhtiön asukkaat, rajoituksista vapautettavasta talosta muuttavat tai asumisoikeusasuntoa keskenään vaihtavat eivät tarvitsisi järjestysnumeroa."

Niin kyllä tämä pitäisi jo tällä uskoa.

Lue lisää

Vähän vaikeaa siinä olisi määrätä asetuksella käytettäväksi järjestysnumeroa, koska se mahdollisuus on jo lailla poissuljettu, joten silloin se jäisi jonkun muun harkinnanvaraisuuden alle ja siitä syystä sen tulisi olla lain tasoisesti säädetty, sillä kyseessä kuitenkin vaihtoa haluavan oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta koskeva asia, eikä ole laisinkaan yhdentekevää, millä perusteella hakijoiden etusijasta päätetään. Muussa tapauksessa tämä avaa melkoisen suhmurointikanavan, jos omistajayhteisöt alkaa käyttämään tapauskohtaista tarveharkintaa asukkaiden valinnassa ja kaiken lisäksi ilman minkäänlaista valitusoikeutta. Missään tapauksessa ei ole mikään pilkunviilausasia.

4375887437843 kirjoitti:

Vähän vaikeaa siinä olisi määrätä asetuksella käytettäväksi järjestysnumeroa, koska se mahdollisuus on jo lailla poissuljettu, joten silloin se jäisi jonkun muun harkinnanvaraisuuden alle ja siitä syystä sen tulisi olla lain tasoisesti säädetty, sillä kyseessä kuitenkin vaihtoa haluavan oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta koskeva asia, eikä ole laisinkaan yhdentekevää, millä perusteella hakijoiden etusijasta päätetään. Muussa tapauksessa tämä avaa melkoisen suhmurointikanavan, jos omistajayhteisöt alkaa käyttämään tapauskohtaista tarveharkintaa asukkaiden valinnassa ja kaiken lisäksi ilman minkäänlaista valitusoikeutta. Missään tapauksessa ei ole mikään pilkunviilausasia.

Lue lisää

"Vähän vaikeaa siinä olisi määrätä asetuksella käytettäväksi järjestysnumeroa, koska se mahdollisuus on jo lailla poissuljettu,"

No kun ei ole poissuljettu. Siinä kohdassa mainitaan kaksi POIKKEUSTA milloin jonotusnumerokäytännöstä poiketaan.

Ei siinä laissa sanota missään ettei jonotusnumeroa käytettäisi tai saisi käyttää.

Siinä sanotaan vain, että talossa jo asuvat ovat etusijalla asukasvalinnassa. Ja etusijalla tarkoittaa, että ohittaa jonossa muualla asuvat. Eikä se tarkoita sitä ettei jonossa ohittavat tarvitsisi jonotusnumeroa.

"eikä ole laisinkaan yhdentekevää, millä perusteella hakijoiden etusijasta päätetään. "
Ei olekkaan ja sitä varten ovat asetukset. Lainaus ehdotuksesta: "Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin asumisoikeusasunnon hakumenettelystä."

taas-niin-tätä-ja-tätä kirjoitti:

"Vähän vaikeaa siinä olisi määrätä asetuksella käytettäväksi järjestysnumeroa, koska se mahdollisuus on jo lailla poissuljettu,"

No kun ei ole poissuljettu. Siinä kohdassa mainitaan kaksi POIKKEUSTA milloin jonotusnumerokäytännöstä poiketaan.

Ei siinä laissa sanota missään ettei jonotusnumeroa käytettäisi tai saisi käyttää.

Siinä sanotaan vain, että talossa jo asuvat ovat etusijalla asukasvalinnassa. Ja etusijalla tarkoittaa, että ohittaa jonossa muualla asuvat. Eikä se tarkoita sitä ettei jonossa ohittavat tarvitsisi jonotusnumeroa.

"eikä ole laisinkaan yhdentekevää, millä perusteella hakijoiden etusijasta päätetään. "
Ei olekkaan ja sitä varten ovat asetukset. Lainaus ehdotuksesta: "Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin asumisoikeusasunnon hakumenettelystä."

Lue lisää

"Eikä se tarkoita sitä ettei jonossa ohittavat tarvitsisi jonotusnumeroa"

Kyllä se vaan tässä tapauksessa sitä tarkoittaa, että niiden ohittavien erityisryhmien kohdalla ei jonotusnumeroja katsota, koska se on erikseen perusteluissa todettu siten "Oman taloyhtiön asukkaat, rajoituksista vapautettavasta talosta muuttavat tai asumisoikeusasuntoa keskenään vaihtavat eivät tarvitsisi järjestysnumeroa."Jos olisi tarkoitettu, että jonotusnumerot otetaan tarvittaessa huomioon, se olisi tullut lausua julki, mutta nyt sitä ei selvästikään ole aiottu, eikä pelkällä asetuksella voida lain yli määrätä edes käytettäväksi. Todennäköisesti ei vaan ole huomattu ottaa kantaa siihen tilanteeseen, että samaa vapautuvaa asuntoa sattuukin hakemaan useampi talon asukas, tosin se ei lain voimaantulon jälkeen enää näyttäydy sellaisena, vaan ilman muuta niistä porsaanrei'istä otetaan kaikki mahdollinen irti, osalle taitaa olla suorastaan vastustamaton atrappi.

Se on vasta lakiluonnos, eikä siitä ole takuita, millaisena tulee ulos, kun äkkiväärät päätökset ruukataan tehdä ihan loppumetreillä.

Muuten, en voi olla kysymättä, että mitä paukkuja sinulla on jemmassa?

Pieni numero -90 luvun puolivälistä, joka ei ole toistaiseksi vielä riittänyt ylimpien kerrosten asuntoihin halutuissa kohteissa. Nyt on siis haettava taktikoiden, kun numero on vielä käypä. Ja haut siis HASO:n Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Ei Kruunuvuoreen.

Ennen kuin numerosi vanhenee, ota niin haluttu asunto kuin sillä numerolla saat. Sellaisen asunnon saat keskinäisellä vaihdolla vaihdettua eikä tarvi uutta numeroa. Jos vaihdat vapautuvaan asuntoon, sitten tarvit uuden numeron ja joudut kilpailemaan siitä asunnosta tuoreiden hakijoiden kanssa.

Jäitä hattuun! Monissa uusissa kohteissa ehtii olemaan vielä haku, vaikka eivät valmistuisi 2v sisään. Ja kuka tietää millaisena laki menee läpi ja milloin. Saattaa kestää vaikka kuinka pitkään!

Laki saadaan varmaankin tämän vuoden aikana eduskunnastakin läpi - mutta uuteen lakiin kirjattavan voimaantulopäivän ratkaissee kaiketi se, kuinka paljon aikaa ARA ilmoittaa tarvitsevansa uuden valtakunnallisen numerotsydeemin pystyttämiseen (henkilöstörekrytointeineen). Mikään kovin vaativa IT-projektihan ei tässä kyllä ole kyseessä, joten ehkä uusi laki voisi tulla voimaan jopa jo ensi vuoden puolivälissä - tai ainakin viimeistään vuoden 2019 alusta.

No, oli miten oli, niin omia hakustrategioitaan miettivien kantakaupugin HASO-kohteisiin tähtäävien tämän aso-keskustelufoorumin seuraajien kannattaa huomioida sekin, että tämä asolakiesityksen lausuntokierrokselle lähtö ei näytä valtakunnan tai Helsingin paikallismedioissa ylittäneen uutiskynnystä - jolloin todennäköisesti edelleenkään tuskin monikaan vanhoja numeroita vaikka ties kuinkakin kauan hillonneista on tietoinen tästä tulossa olevasta uudistuksesta.

Niinpä nyt vielä keväällä hakuun tulevaan HASO Fortunaan ryysis tuskin on vielä sen kovempi, kuin mitä nyt viime vuosina vastaaviin kohteisiin jo muutenkin on ollut - mutta jahka sitten kun varmaankin viimeistään syksyllä lakiuudistuksesta uutisoidaan kaikelle kansalle pitkin medioita, niin tiedä kuinka kova hakuryysis HASO:n kantakaupungin kohteisiin siitä alkaen sitten vasta oikein nähdäänkään.

Niin eli jos laki tulee voimaan 2019, niin siitäkö vielä pari vuotta on siirtymäaikaa? Noin 2021? Onneksi kohteita ehtii tänä aikana tulla paljon. Ja tosiaan, monilla jäänee numerot pöytälaatikkoon. Moni on saattanut myös jemmaa eläkepäiville ja tällä hetkellä alle 55 ja omaisuutta liikaa. Ehkä ei siis syytä paniikkiin :). Itsellä 10v vanha numero, ei siis huippuhyvä mutta ok.

Aivan samaa mieltä sun kanssa. Törkeää puliveivaamista tältä hallitukselta taas. VIelä on joku keksinyt yhden tavan, jolla saadaan tavallisilta ihmisiltä viimeinenkin happi pois ja ei muuta kuin kaiken mahdollistava lakimuutos kehiin. Muutamakin kohta joka todella pistää silmään kuten edelläkin on jo todettu. Ei tuommoisiin tarvitse alistua, tuota pitää vastustaa.

Keskustalla on vähän liian läheiset välit ainakin yhteen asumisoikeusyhtiöön, mikä vähän epäilyttää. Ja toi asukkaiden vaikuttaminen näyttää taas sellaiselta kosmeettiselta näpertelyltä ja kun siinä sivussa sitten ajetaan tuota asuntojen myyntiä. Valtio ja asukkaat rahoittaa asunnot ja sitten yhtiö joka ei ole laittanut asuntoihin senttiäkään vaan hallinnoi, kerää sitten voitot myymällä asunnot.?

Samaa olen ajatellut pitäisi kai muuttaa ajoissa pois, ettei menetä rahojaan.

uesdäöo kirjoitti:

Samaa olen ajatellut pitäisi kai muuttaa ajoissa pois, ettei menetä rahojaan.

Miten menettäisit rahasi asossa? Luuletko että asoasuntojen rahallinen arvo putoaa nollaan hetkessä maassa, jossa on huutava pula asunnoista? Jos noin tapahtuu, kiitä luojaa, ettet ostanut omaa. Siinä arvo putoaisi heti satoja tuhansia euroja.

Ei suinkaan yhtä tyhjän kanssa, vaan Helsingin lausunnossahan avattiin hyvin lakiesitysehdotuksen ongelmakohtia. Niinpä vaikka esitettävän lakiehdotuksen perusratkaisuista ministeriö pitäisikin lausuntokierroksen jälkeenkin kiinni, niin ehdotus vaatii joka tapauksessa vielä viilausta ja täydentämistä - jolloin tiedä nyt sitten kauankohan tässä vielä menee, ennen kuin lakiehdotus lopulta kerkiääkään valtioneuvoston kautta eduskunnan asialistalle ja lopullisesti hyväksyttäväksi.

ptjp kirjoitti:

Ei suinkaan yhtä tyhjän kanssa, vaan Helsingin lausunnossahan avattiin hyvin lakiesitysehdotuksen ongelmakohtia. Niinpä vaikka esitettävän lakiehdotuksen perusratkaisuista ministeriö pitäisikin lausuntokierroksen jälkeenkin kiinni, niin ehdotus vaatii joka tapauksessa vielä viilausta ja täydentämistä - jolloin tiedä nyt sitten kauankohan tässä vielä menee, ennen kuin lakiehdotus lopulta kerkiääkään valtioneuvoston kautta eduskunnan asialistalle ja lopullisesti hyväksyttäväksi.

Lue lisää

"Ei suinkaan yhtä tyhjän kanssa, vaan Helsingin lausunnossahan avattiin hyvin lakiesitysehdotuksen ongelmakohtia. "
Koko lausunto oli lähinnä lakiesityksen pääkohtien esittelyä eikä siinä oikeastaan missään vaiheessa otettu mitään kantaa koko esitykseen.

Ne ongelmakohdat on jo mainittu lakiesityksen perusteluosiossa eli tältäkään osin ei lausunnossa ole mitään uutta.

Jossain kohdassa oli maininta, että olisi syytä vielä jatkaa lain valmistelua, mutta ei mainita, että miten sen pitäisi tapahtua ja mitä kohtia pitäisi parantaa tai muuttaa.

Ja sitten oli vielä että:
"Lakiesityksen tulisikin perustua eri toteuttamisvaihtoehtojen objektiiviseen kustannus-hyötyvertailuun. Lausunnolla olevan lakiehdotuksen perusteluista ei näitä löytynyt. Eri vaihtoehtojen selvittelyä tulisikin jatkaa vielä ennen lopullisen esityksen antamista. Helsingin malli voisi toimia vertailussa sekä jatkokehittämisessä hyvänä pohjana. "

Eli plaa-plaa-plaa Helsinki tekee hommansa kustannustehokkaasti.

sesama kirjoitti:

"Ei suinkaan yhtä tyhjän kanssa, vaan Helsingin lausunnossahan avattiin hyvin lakiesitysehdotuksen ongelmakohtia. "
Koko lausunto oli lähinnä lakiesityksen pääkohtien esittelyä eikä siinä oikeastaan missään vaiheessa otettu mitään kantaa koko esitykseen.

Ne ongelmakohdat on jo mainittu lakiesityksen perusteluosiossa eli tältäkään osin ei lausunnossa ole mitään uutta.

Jossain kohdassa oli maininta, että olisi syytä vielä jatkaa lain valmistelua, mutta ei mainita, että miten sen pitäisi tapahtua ja mitä kohtia pitäisi parantaa tai muuttaa.

Ja sitten oli vielä että:
"Lakiesityksen tulisikin perustua eri toteuttamisvaihtoehtojen objektiiviseen kustannus-hyötyvertailuun. Lausunnolla olevan lakiehdotuksen perusteluista ei näitä löytynyt. Eri vaihtoehtojen selvittelyä tulisikin jatkaa vielä ennen lopullisen esityksen antamista. Helsingin malli voisi toimia vertailussa sekä jatkokehittämisessä hyvänä pohjana. "

Eli plaa-plaa-plaa Helsinki tekee hommansa kustannustehokkaasti.

Lue lisää

"Eli plaa-plaa-plaa Helsinki tekee hommansa kustannustehokkaasti."

"Helsingin seudulla asukasvalintojen hajauttamista omistajille ei voida myöskään pitää kustannustehokkaana ratkaisuna mm. siirrosta omistajayhteisöille aiheutuvien välittömien kustannusten johdosta. Siirto edellyttää omistajayhtiöiltä paitsi asukasvalintajärjestelmien myös päätösten arkistointi- ja raportointijärjestelmien rakentamista. Tehtävien siirto voi myös aiheuttaa lisähenkilöstön tarpeen. Syntyvät kustannukset siirtyvät asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeisiin, jolloin jo muutoinkin asumisoikeuden haltijoiden korkeina pitämät vastikkeet nousisivat nykyisestä."

Siinähän nimenomaan vaaditaan laskelmia kustannustehokkuuden osalta, jotta ei tarvitse ostaa sikaa säkissä kun muilta osin Helsinki on valmis hyväksymään esityksen.

Jos asuntoon on satoja hakijoita joista vanhin numero on 364 päivää vanha ja uusin on 1 päivän vanhan niin saako se vanhin jonotusnumero kuitenkin asunnon? Eli periaattessa jos haluaa ydinkeskustasta pitää aina olla kyttäämässä onko sellaisia joihin voi hakea kun vuosi lähestyy loppua?

"että ei enää voi pantata samaa jonotusnumeroa vuosikausia"
Juuri tätä se tarkoittaa, mutta kuinka kauan numerot ovat voimassa uudessa systeemissä ei ole tiedossa. Onko se vain vuoden vai kaksi selviää sitten myöhemmin.

tyhmä1234567 kirjoitti:

Jos asuntoon on satoja hakijoita joista vanhin numero on 364 päivää vanha ja uusin on 1 päivän vanhan niin saako se vanhin jonotusnumero kuitenkin asunnon? Eli periaattessa jos haluaa ydinkeskustasta pitää aina olla kyttäämässä onko sellaisia joihin voi hakea kun vuosi lähestyy loppua?

Lue lisää

"Jos asuntoon on satoja hakijoita joista vanhin numero on 364 päivää vanha ja uusin on 1 päivän vanhan niin saako se vanhin jonotusnumero kuitenkin asunnon?"
Vanhin voimassa oleva numero saa asunnon. Se ei ole vielä selvillä missä vaiheessa se numeron voimassa olo tarkastetaan eli anko se hakuajan alkaessa, hakuajan päättyessä vai joku muu ns. "täsmäyspäivä"

"Eli periaattessa jos haluaa ydinkeskustasta pitää aina olla kyttäämässä onko sellaisia joihin voi hakea kun vuosi lähestyy loppua? "
Yksityiskohdat numeroiden hausta eivät ole vielä selvillä. Alkaako uuden numerot juosta aina vuoden alusta ja ovat sitten aina voimassa vuoden loppuun asti vai onko haettu numero voimassa aina vuoden hakupäivästä laskettuna vai joku muu syteemi.

Joka tapauksessa uusi systeemi tuottaa lisää taktikointipaineita. Jos tiedossa on, että joku haluttu kohde tulee hakuun tiettyyn aikaan alkaa kova miettiminen milloin numero kannattaa hakee, jotta se olisi pienimmillään hakijoiden joukossa juuri silloin kun haluttu kohde tulee hakuun. Tai jos numeroiden jako on aina vuoden alussa niin nörtit laittavat jo botteja kuntoon, jotta niiden tuhansien samaan aikaa hakevien joukosta pääsisi numeroita jakavalle palvelimelle ensimmäisenä varaamaan sitä pienintä numeroa.

Jos jako alkaa heti uutena vuonna klo 00:00:01 niin monelta jää uudenvuodenvietto väliin kun pitää olla varaamassa pientä numeroa ruuhkaiselta palvelimelta.

Juuri näin. Ja lisäksi uusien kohteiden hakuaika on aina vain epätarkka arvio etukäteen. Esim. nyt piti tulla ATT:lle hakuun monia kohteita huhtikuussa, mutta eipä sitten tullutkaan. Mahtaisi harmittaa, jos oma numero olisi umpeutunut juuri huhtikuun aikana, kun olisi yrittänyt taktikoida.

Otaksuisin kyllä, että numeron saa sillä hetkellä, kun sitä hakee, kuten tähänkin asti. Aivan hulluahan se olisi ajoittaa uusi kierros aina vuodenvaihteeseen.

Hah, vai vuokra-asunnon saa heti :) Tavallinen työssäkäyvä helsinkiläinen ei saa mitenkään kaupungin vuokra-asuntoa. Tietysti vapailta markkinoilta voi vuokrata asunnon ja niin moni meistä on tehnyt ennen asoa/hasoa, mutta siinä on valunut hirvittävästi rahaa sijoittajan taskuun.

Stadin vuokra-asuntoa ei saa myöskään työtön, opiskelija, asunnottomuusuhan alla oleva vastavalmistunut eikä pienipalkkainen pätkätyöläinenkään. Nimimerkillä kokemusta on jo melkein 10 vuotta stadin asuntojen asuntojonossa... Siinä ajassa olen säästää kituuttanut itselleni aso-maksun.

Kun aso talo muuttuu vuokrataloksi miten käy maksettujen rahojen