Matikkamuistoja

aivot.työhön

51

678

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mietitytti

      Enpä tiijä olisinko nyt ratkaissa määräajassa

    • Pitääpä perehtyä illemmalla, nykyiset koulukkaat ei ilman laskinta osaa laskea paistinpottuja kymmeneen. Esteri Impivaara kertoi oppikoulun eka luokalla että meridiaanineljänneksen yksi kymmenmiljoonasosa on yksi metri. Vaan tuskinpa kukaan muistaa vuoden päästä. Kysyi muuten toisella luokalla, minä muistin.

    • Juuri tuollaisia sanallisia tehtäviä oli minunkin aikaisessa kansakoulussa. Silloin pienen koululaisen todellakin piti osata jo hyvin lukea ja ymmärtää lukemansa ennen kuin voi aloittaa tehtävän ratkaisun. Äidinkielen opetuksella oli kouluissa tuolloin vahva asema.

      Oppikouluun pyrittiin kaksipäiväisten kokeiden tuloksella. Matematiikan pääsytehtävissä oli sekä mekaanisten laskujen että sanallisten tehtävien kokeita. Matematiikan sanalliset tehtävät olivat mielenkiintoisia, koska kyseltiin todellisia ja siihen aikaan kiinnostavia asioita. Äidinkielen monet kokeet olivat pääsykokeiden toinen puolikas.

      Silloin harrastettiin kouluissa paljon myös päässälaskutehtäviä. Laskukoneita ei käytetty. Suuri helmitaulu oli luokan edessä Suomen kartan vieressä koristeena.

      Helmitaulun saloihin en päässyt kouluissa tutustumaan, mutta esimerkiksi Neuvostoliiton 70- ja 80-luvun matkoillani helmitaulu oli kauppaliikkeiden kassarouvien yleisin työkalu. Helmitaulun helmet saivat kyytiä, loppusumma oli muutamissa sekunneissa valmis ja ruplat vaihtoivat omistajaa.

      Myöhemmin tutustuin helmitaulujen tekniikkaan ja sen verran ymmärsin, että laskukoneena se onkin verraton mekaaninen laite.

    • Tulipa kultainen 60-luku mieleeni. Aivan samankaltaisten tehtävien parissa tuolloin painiskelin. Silloin saattoi tuntua vaikealta, nyt helpohkoilta. Päässälaskutehtäviä, saattaisi joku leuhkia. Minä en, pois se minusta. Samoin piissäänlasku;) Piisään lasku se vasta laskutaitoa vaatii.

      Edelleen ongelmani on se, että tuonkaltaisissa laskutehtävissä teen huolimattomuusvirheitä. Luetun ymmärtämisestä ei ole kyse, pikemminkin teen liian nopean ja mielikuvituksellisen johtopäätöksen, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen ja perustellun lopputuloksen kannalta.

      Tuossa 5. tehtävässä esimerkiksi ryhdyin pohdiskelemaan vastatuulen ja myötätuulen merkitystä;) Eihän sillä ole mitään merkitystä jos ymmärtää selkeän tehtävänkuvauksen ja luetun. Hyvä ja aivoja kehittävä aloitus on tämä. Pientä ristisanatehtävän ratkaisua vastaava, jos paneutuu asiaan.

      Vastauksia en nyt laita siksi, että se voisi viedä ratkaisun ilon toisilta.
      Lähinnä tarkoitan sitä, että tuonkaltaiset ovat edelleen makuuni.

      • Tulipa mieleeni vielä kommentoida sen verran, että noihin aikoihin suomen kielen oppi ja tämänkaltaiset tehtävät tukivat toinen toisiaan. Mahtaa ne tuon ajan koulutarkastajat nyt pyöriä haudoissaan;)


    • Kansakoulun päässälaskukokeissa saatettiin kysyä seuraavanlainen tehtävä.
      Lieksan rautatieasemalta lähti kello 14:15 juna Nurmekseen kyydissään kaksitoista matkustajaa. Kylänlahdessa jäi junasta pois Timosen pariskunta. Lonkassa jäi pois Varpasen koulun opettaja Makkonen. Viekissä junaan nousi Pekkarisen Tilda ja Meriläisen Matti. Sulkaisen seisakkeella jäi Häkkisen Heikki pois kyydistä. Höljäkässä kyytiin otettiin Nurmekseen menevä suuri paketti. Sähköasentaja Kulju jäi Kopraksen seisakkeelle.

      Kysymys kuului: kuinka monta kertaa juna pysähtyi Nurmekseen mennessään?

      Muistakaa tämä oli opettajan sanelema päässälaskutehtävä eikä sitä kirjoitettu mihinkään tai kerrottu uudelleen.

      • jfhfgdgdjjjs

        Tuo samainen laskutehtävä oli eri asemien nimillä jossain Esa Pakarisen elokuvaroolissa!


    • aivot.työhön
    • Hyvin monin tavoin on asemoituna, tutusti sivuttu nuoruuteni teitä muistellen. Asioita ja matematiikan kiemuroita on hyvin pohdiskeltu. Asemat, koprat ja tekevät kouramme kaikin sormivälein kuulostavat, eivät ainoastaan tutuilta siltä, vaan suorastaan nähdyiltä.

      Muikulakin säväytti seisakkitietämyksellään;)

      PS. Seisakki on esimerkiksi Sulkainen tai Kopra. Seisokki on lakon esilämmittelyä;)
      Seisokin jälkeen on aina mukavaa tosi aherrukseen palata.

      https://www.youtube.com/watch?v=2WBk6Tj3MCU

      • Rautatien varrella oleva pysähdyspaikka oli seisake (ei seisakki).
        Seisakki on esimerkiksi teollisuuslaitoksissa jonkin tuotantokoneen huoltokatko.
        Seisokin näytät muistavankin.


      • Muikula kirjoitti:

        Rautatien varrella oleva pysähdyspaikka oli seisake (ei seisakki).
        Seisakki on esimerkiksi teollisuuslaitoksissa jonkin tuotantokoneen huoltokatko.
        Seisokin näytät muistavankin.

        Mielestäni seisakki ei ole tuo, vaan Seisokki on tuotantokatkos.
        Olen elämässäni ollut kahden eri tehtaan hommissa, ja molemmissa käytettiin tuotantokatkoksesta sanaa seisokki.
        Toisessa ilmoitin ja yleensä päätinkin, milloin tarvitaan seisokkia ylituotannon tai huollon vuoksi.
        Toisessa vastasin osasta huoltoseisokin töistä.

        Isomman lakon valmistelu oli joko jarrutuslakko, tai istumalakko, tai tuotantokatkos.
        Näihin törmäsin noissa tehtaissa.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Mielestäni seisakki ei ole tuo, vaan Seisokki on tuotantokatkos.
        Olen elämässäni ollut kahden eri tehtaan hommissa, ja molemmissa käytettiin tuotantokatkoksesta sanaa seisokki.
        Toisessa ilmoitin ja yleensä päätinkin, milloin tarvitaan seisokkia ylituotannon tai huollon vuoksi.
        Toisessa vastasin osasta huoltoseisokin töistä.

        Isomman lakon valmistelu oli joko jarrutuslakko, tai istumalakko, tai tuotantokatkos.
        Näihin törmäsin noissa tehtaissa.

        Kaakkoissuomen eräällä tehtaalla puhuttiin seisakista, mutta Pankakoskella seisokista koneiden huoltokatkoina.

        Rautatie pysäkki oli seisake.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Kaakkoissuomen eräällä tehtaalla puhuttiin seisakista, mutta Pankakoskella seisokista koneiden huoltokatkoina.

        Rautatie pysäkki oli seisake.

        Vai oli seisokki siellä murteessa seisakki, sitä en tiennyt.
        Minä olin vain täällä etelän tehtailla.

        Ammattiliitoilla on monilla tehtailla aika kova vaikutusvalta.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Vai oli seisokki siellä murteessa seisakki, sitä en tiennyt.
        Minä olin vain täällä etelän tehtailla.

        Ammattiliitoilla on monilla tehtailla aika kova vaikutusvalta.

        Kaakkois-Suomen tehtaalta tuli Pankakosken tehtaalle nuori tuotantoinsinööri, joka puhui seisakista. Seisakista ja seisokista kiisteltiin, mutta päädyttiin jatkamaan sanan seisokki käyttöä. En ole kysellyt silloisilta tehtaalaisilta, muuttiko insinööri sanansa seisokiksi.


    • hekottelija.ukko

      Jos ketju sallii ketään loukkaamattoman, vain humoristisen englannin kielisen lisäyksen.
      Matikan opetuksen lyhyt hissa.
      1960s: A peasant sells a bag of potatoes for $10. His costs amount to 4/5 of his selling price. What is his profit?

      1970s: A farmer sells a bag of potatoes for $10. His costs amount to 4/5 of his selling price, that is, $8. What is his profit?

      1970s (new math): A farmer exchanges a set P of potatoes with set M of money. The cardinality of the set M is equal to 10, and each element of M is worth $1. Draw ten big dots representing the elements of M. The set C of production costs is composed of two big dots less than the set M. Represent C as a subset of M and give the answer to the question: What is the cardinality of the set of profits?

      1980s: A farmer sells a bag of potatoes for $10. His production costs are $8, and his profit is $2. Underline the word "potatoes" and discuss with your classmates.

      1990s: A farmer sells a bag of potatoes for $10. His or her production costs are 0.80 of his or her revenue. On your calculator, graph revenue vs. costs. Run the POTATO program to determine the profit. Discuss the result with students in your group. Write a brief essay that analyzes this example in the real world of economics."


      The ark lands after The Flood. Noah lets all the animals out. Says,
      "Go and multiply." Several months pass. Noah decides to check up on
      the animals. All are doing fine except a pair of snakes. "What's the
      problem?" says Noah. "Cut down some trees and let us live there", say
      the snakes. Noah follows their advice. Several more weeks pass. Noah
      checks on the snakes again. Lots of little snakes, everybody is happy.
      Noah asks, "Want to tell me how the trees helped?" "Certainly", say the
      snakes. "We're adders, and we need logs to multiply."

      • Tuon luettuani, tuli mieleeni, että 60- ja 70-luvuilla matematiikka oli vielä matematiikkaa. 70-luvulla kuitenkin joku älykääpiö opetushallituksessa ehdotti tyhmemmilleen joukko-oppia, mikä ei ollut matematiikkaa, mutta silti sitä syötettiin väkisin oppilaille matematiikan tunneilla. Onneksi joukko-oppi katosi opetusohjelmista yhtä nopeasti kuin oli sinne tullutkin. Toivottavasti se ei kadottanut kovin monen oppilaan matematiikan oppimisen haluja.

        Aina silloin tällöin pääsee tällaisia täysin hulluja ajatuksia valloilleen. Pidettäköön matematiikka matematiikkana. Ihmisen pitää pystyä ajattelemaan itse eikä antaa kaikkea valtaa tietokoneille.


      • ikä.hyödytti

        Mulla kesti tajuta tuon käärmejutun loppu. Pitääpä testata nuorisolle, niille tukkimiehenkirjanpito saattaa olla ihan vierasta.


    • "We're adders, and we need logs to multiply" voinee tässä viisastelussa kääntää suomeksi matematiikan termein, koska matematiikasta on viestissä kyse: "me olemme summaimia ja tarvitsemme logeja lisääntyäksemme". Summain on digitaalinen piiri, joka suorittaa tehtävää lisäämällä numeroita. Eli varsin matemaattiseksi on käärmeiden lisääntyminen mennyt nykyaikana.

      • vaikeahkoa

        Mukava nähdä erilaisia tulkintoja, miten kieli voisi kääntyä.


      • tukkilaesii.hyöhi

        Adder on muuten myös kyy. Tässä tarjoan. Myö ollaan lisättävvii, ja tarvittaan yliviivaus eli kuavvettu tukki joka viijenneksi, jotta voejaan lissäättyy.


      • varmatieto

        Katsotaan mitä Kamuttaja sanoo. Hän kun kuuluu asuneen Amerikassa.


      • jokaisellejotakin

        Hyvä, monitulkintainen juttu!


      • jokaisellejotakin kirjoitti:

        Hyvä, monitulkintainen juttu!

        Käännettäessä tekstiä vieraalle kielelle tai vieraalta kieleltä, asiayhteys on tärkein. Sanoilla on paljon erilaisia merkityksiä, joista sopivimmat on valittava.

        Alla pari huumorikysymystä vastauksineen britti- ja amerikanenglanniksi.

        What kind of clothers did people wear during the Great Fire of London?
        Blazers (tässä ei tarkoita bleisereitä kun huumorista on kyse).

        Tai

        What´s an ig?
        An eskimos’s house without a toilet (loo on suomeksi vessa. Amerikassa ei tunneta kirjainyhdistelmää WC, huom!).

        Olen kääntänyt työelämässä ollessani erilaisia teknisiä ohjeita suomeksi sekä brittienglannista että amerikanenglannista. Meille opetetaan kouluissa brittienglantia.

        Googlekääntäjä on vielä hyvin surkealla tasolla. Se ei voi tietää asiayhteyttä ja sen kielioppi on varsin surkeata.


      • savokarjalainen
        varmatieto kirjoitti:

        Katsotaan mitä Kamuttaja sanoo. Hän kun kuuluu asuneen Amerikassa.

        Ei taida Kamuttaja sanoa mitään. Osaako hän amerikan kieltä, en tarkoita englantia?


      • savokarjalainen kirjoitti:

        Ei taida Kamuttaja sanoa mitään. Osaako hän amerikan kieltä, en tarkoita englantia?

        Mitäpä tuohon on sanomista.
        Ameriikassa on niitä kielijä monnii.
        Aenahi neljä eri kieltä on piäkieliä elikkä virallisina eri maessa, tiijätkös mitkä?
        Niin ja sivukiellii jotka on aeka vahvoja, on virallisina kielinä kanssa.

        Kyllä se niihen enklantikkii on oekkeeta enklanttii, on vaen vähä erilaesta niinkun Austraalijassahi.


    • Kyllä adder on kyy ja log on hirsi, mutta uskon tässä käytetyn kyseisten sanojen toisia merkityksiä kuin sanaleikin tavoin kun jutussa kerrottiin matematiikan kehittymisestä eri vuosikymmeninä. Muutoin Ukko-Noan tarina juttu ollut aivan irrallinen tarina matematiikkakokonaisuudessa.

      Tarinassa kerrotaan puiden kaatamisesta. Puu tarkoittaa englannin kielessä myös matemaattista rakennetta (a tree is a mathematical structure), jota voidaan pitää joko graafisena kuvaajana tai tietojen rakenteena (as either a graph or as a data structure).

      Kielen kääntäminen vieraasta kielestä omalle äidinkielelle on kaunokirjallisuuden kohdalla usein vaikeaa, koska on ymmärrettävä missä ympäristössä ja missä ajassa kirjailijan ajatukset liikkuvat. Kääntäjältä vaaditaan erittäin laaja kyseisen vieraan kielen osaaminen. Pelkkä pieni punakantinen sanakirja ei siihen ihan riitä. Väärin kääntämiseen on suurempi mahdollisuus kuin oikein kääntämiseen sujuvalle äidinkielelle.

      Joistakin kirjoista on suomeksi ilmestynyt vuosikymmenien aikana jopa kolme käännöstä. Viimeisin on "Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa", joka ilmestyi äskettäin ensimmäisen kerran tšekin kielestä käännettynä. Uskon sen tekstin olevan lähinnä alkuperäistä. Myös Hemingwayn teoksia on käännetty kahteen kertaan 40 vuoden aikana.

    • eituumittää

      En ossoo, liian vaikeita.

    • 9-3/ 1/3 1=?

      • päässälaskija

        Nopeasti päässä laskien vastaus on 19.


    • Minä en saanut ihan noin paljon vaikka laskin eka kerralla väärin. Vastaus on aika paljon vähemmän.

    • toinen.laskija

      Katsotaanpas. 9 - 3 = 6
      6 jaetaan yksikolmasosalla eli kerrotaan kolmella = 18
      siihen lisätään 1 = 19

      • kolmas.laskija

        Tuosta on tainnut nyt laskujärjestys unohtua. Sain eri tuloksen. Mutta minä osaankin mäenlaskun paremmin, varsinkin näin hyvällä talvisäällä.


      • ei.ihmettelemistä
        kolmas.laskija kirjoitti:

        Tuosta on tainnut nyt laskujärjestys unohtua. Sain eri tuloksen. Mutta minä osaankin mäenlaskun paremmin, varsinkin näin hyvällä talvisäällä.

        Viivan yläpuolella on 9 - 3 ja alapuolella 1/3. Näiden laskutoimitusten jälkeen lisätään 1. Ykkönen ei ole viivan alla kun se ei ole suluissa 1/3 kanssa. Laskujärjestys on ihan selvä.


    • päässälaskija

      Jos tehtävä olisi 9 - 3 /(1/3 1). vastaus on 4,5

    • Minä sain kyllä yhdeksän (9) tuosta näin: Kolme jaettuna yhdellä on kolme, ja kolme jaettuna kolmella on yksi, ja yhdeksän miinus yksi on kahdeksan ja kahdeksan plus yksi on yhdeksän .

    • Vastaus:1

      • sekava.lasku

        Ykkönenkin siitä tulee:
        Yhdeksän miinus (kolme jaettuna yksikolmasosalla) ja lisättynä yhdellä.
        9 - 9 1 = 1

        Eli monta oikeaa vastausta saadaan. Mikähän olisi opettajan vastaus epäselvästä tehtävästä?


    • monimuotoinen.tehtävä

      Kauttaviivojen kanssa laskutehtävä on epäselvä, koska siitä ei nähdä, mitä tehtävän laatija on tarkoittanut eli mitkä ovat osoittajia ja mitkä nimittäjiä. Sulkumerkit olisivat korjanneet tilanteen. Nyt vastauksia saadaan monta ja kaikki ovat oikein. Jokainen näkee tehtävän eri tavoin. Jakolaskut suoritetaan tietenkin ensin.

    • Tämän päivän Ilta-Sanoma, nettiversio: japanilaisinsinöörien helppo matematiikan lasku.

      • oli.helppo.lasku

        Katsoin nettiversion tehtävän. Siinä se on selvästi esitettynä, ettei voi laskea väärin.
        Nyt esitys oli monella tavalla harhaanjohtava.

        Tehtävä oli 9 – 3 : ⅓ 1


    • Eihän tuossa ole mitään sekavaa. Pidän edelleen kantani alkuperäisessä muodossa esitettyyn tehtävään, että oikea vastaus on 9, ei 1.

      Jälkimmäisen tehtävän muoto on oleellisella tavalla eri, joten siihen oikea vastaus on 1.

      • asia.tuli.selväksi

        Kyseessä on siis kaksi täysin eri tehtävää: Ilta-Sanomien ja rotestimökinpojan tehtävät. Ilta- Sanomien tehtävästä tulee vastaukseksi yksi. Rotestimökinpojan tehtävään useita vastauksia.


      • Ei näköjään vieläkään tullut selväksi. Tuohon alkuperäiseen Rotestin tehtäväänkin on vain yksi oikea vastaus, ei useita.
        Kerrataanpa vielä sellainen perusasia kuin laskujärjestyssäännöt:

        a) Ensimmäiseksi lausekkeesta lasketaan kaikki laskut sulkeiden sisällä.
        b) Toiseksi lasketaan potenssilaskut.
        c) Kolmanneksi lasketaan kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle.
        d) Viimeiseksi lasketaan yhteen- ja vähennyslaskut vasemmalta oikealle.


      • päässälaskija
        nomikäänsheriffi kirjoitti:

        Ei näköjään vieläkään tullut selväksi. Tuohon alkuperäiseen Rotestin tehtäväänkin on vain yksi oikea vastaus, ei useita.
        Kerrataanpa vielä sellainen perusasia kuin laskujärjestyssäännöt:

        a) Ensimmäiseksi lausekkeesta lasketaan kaikki laskut sulkeiden sisällä.
        b) Toiseksi lasketaan potenssilaskut.
        c) Kolmanneksi lasketaan kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle.
        d) Viimeiseksi lasketaan yhteen- ja vähennyslaskut vasemmalta oikealle.

        Jakomerkkien takia nimittäjät eivät ole selvillä alkuperäisessä tehtävässä. Kukin tulkitsee tehtävän omalla tavallaan. Laskujärjestyssäännöt ovat oikein.


      • EEn näe yhtään osoittajaa enkä nimittäjää alkuperäisessä tehtävässä. Jos murtolukuja tuosta väsää, se on mielikuvituksen runsautta, joka ei kuulu matematiikkaan. Tehtävien on oltava yksiselitteisiä ilman tulkinnanvaraa. Ymmärrän sen yksiselitteisesti toisin kirjoitettuna näin: 9-3:1:3 1=?

        Mutta kevennetäänpä hieman. Tätä opasta voisi kutsua viisaaksi oppaaksi;)

        Eräässä museossa opas näyttää muumiota ja sanoo: ”Tämä muumio on 5007 vuotta vanha.”
        ”Mistä sen niin tarkalleen tiedätte?”
        ”Niin, nähkääs, kun tulin museon palvelukseen, sanottiin, että se oli 5000 vuotta vanha, ja nyt olen ollut jo 7 vuotta toimessani.”


      • nomikäänsheriffi kirjoitti:

        Ei näköjään vieläkään tullut selväksi. Tuohon alkuperäiseen Rotestin tehtäväänkin on vain yksi oikea vastaus, ei useita.
        Kerrataanpa vielä sellainen perusasia kuin laskujärjestyssäännöt:

        a) Ensimmäiseksi lausekkeesta lasketaan kaikki laskut sulkeiden sisällä.
        b) Toiseksi lasketaan potenssilaskut.
        c) Kolmanneksi lasketaan kerto- ja jakolaskut vasemmalta oikealle.
        d) Viimeiseksi lasketaan yhteen- ja vähennyslaskut vasemmalta oikealle.

        Sinä näit tehtävän seuraavanlaisena:

        9 – 3 : 1 : 3 1 = 9

        vaikka kysyjän piti tarkoittaa:

        9 – 3 : ⅓ 1 = 1

        M.O.T.


      • Ymmärsin kyllä. Vielä sen verran, että tämänkaltaisessa kirjoittelussa olisi syytä opetella erikoismerkkien kirjoittelutaitoa. Tunnustan etten osaa itsekään noita, edes välttävästi, mutta tarvittaessa netti on hyvä apu etsittäessä tietoa.

        Tuo murtoviiva kirjoitetaan esimerkiksi näin 1⁄3 (Alt 8260), ei 1/3, siinä on selkeä ero.
        Toinen esimerkki, neliömetri m² (Alt 0178), ei m2!

        Hyödyllisiä linkkejä näihin erikoismerkkeihin.
        http://www.netikka.net/herala/erikoism.php
        https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/11.6.html


      • nomikäänsheriffi kirjoitti:

        Ymmärsin kyllä. Vielä sen verran, että tämänkaltaisessa kirjoittelussa olisi syytä opetella erikoismerkkien kirjoittelutaitoa. Tunnustan etten osaa itsekään noita, edes välttävästi, mutta tarvittaessa netti on hyvä apu etsittäessä tietoa.

        Tuo murtoviiva kirjoitetaan esimerkiksi näin 1⁄3 (Alt 8260), ei 1/3, siinä on selkeä ero.
        Toinen esimerkki, neliömetri m² (Alt 0178), ei m2!

        Hyödyllisiä linkkejä näihin erikoismerkkeihin.
        http://www.netikka.net/herala/erikoism.php
        https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/11.6.html

        Kiitoksia linkeistä. Myös Microsoft Word sisältää merkkikokoelman, josta niitä voi poimia (Lisää -> Merkki) tarpeisiinsa tosin Word asiakirjan kautta. Onneksi erikoismerkkejä tarvitaan harvoin näillä keskustelupalstoilla.


      • nomikäänsheriffi kirjoitti:

        EEn näe yhtään osoittajaa enkä nimittäjää alkuperäisessä tehtävässä. Jos murtolukuja tuosta väsää, se on mielikuvituksen runsautta, joka ei kuulu matematiikkaan. Tehtävien on oltava yksiselitteisiä ilman tulkinnanvaraa. Ymmärrän sen yksiselitteisesti toisin kirjoitettuna näin: 9-3:1:3 1=?

        Mutta kevennetäänpä hieman. Tätä opasta voisi kutsua viisaaksi oppaaksi;)

        Eräässä museossa opas näyttää muumiota ja sanoo: ”Tämä muumio on 5007 vuotta vanha.”
        ”Mistä sen niin tarkalleen tiedätte?”
        ”Niin, nähkääs, kun tulin museon palvelukseen, sanottiin, että se oli 5000 vuotta vanha, ja nyt olen ollut jo 7 vuotta toimessani.”

        Tämä museojuttu on hyvä!


    • matikka4

      käykää matemaatikot tuolla laskemassa kunta vaatii 10 % väestösstä oltava maahanmuuttajia mikä on oikea vastaus

    • Näpyttelin kännykällä tuon laskutehtävän, tarkoitus oli tuo lehden versio.
      Hyvä kun asia selvisi.
      Tietääkö oppilaista kukaan miten vanha minä olen kysyi opettaja. 40 vuotta sanoi Pikku-Kalle. Mistä tiedät niin tarkasti kysyi opettaja. Kalle vastasi että meillä on renki joka on 20 vuotias ja vasta puolihullu.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kysynkin sinulta nyt...

      Tahdotko sinä minusta miehestä enää mitään..koskaan? Vastaa kyllä/ei/en tiedä ja siihen puhelinnumeroni kaksi viimeistä
      Ikävä
      60
      6788
    2. Oletteko naiset huomanneet sellaista asiaa

      että vaikka miehiä tulee ja menee ja hakeutuu seuraanne mitä viehättävämpiä olette niin sitä enemmän itseasiassa te olet
      Naisen logiikka
      132
      4798
    3. Nainen, vaikka kaikki on

      ohi eikä koskaan alkanutkaan, niin tekisi silti mieli jakaa tämä trippi kanssasi, kertoa mitä kappaleita kuuntelin jne.
      Tunteet
      22
      3239
    4. Voi luoja miten haluaisin

      jutella kanssasi nyt. Harmittaa, että pidin estossa, mutta silloin olisin ollut riekaleina pienistäkin syytöksistä tai
      Ikävä
      45
      2826
    5. HH En uskalla enää ottaa sinuun yhteyttä

      Enkä tiedä miltä sinusta tuntuu nyt. Itsellä tosi tyhjä olo, harmittaa kun kaikki levällään. Toivottavasti sulla kaikki
      Ikävä
      9
      2491
    6. Onko Marilyn Monroe mielestäsi maailman kaunein nainen kautta aikojen?

      Marilyn Monroe sai sekaisin naisten ja miesten päät kurvikkailla muodoillaan ja keimailevalla asenteellaan. Monroe onkin
      Maailman menoa
      154
      2127
    7. Onkohan tämä jotain elämää suurempaa

      Vai olenko kehitellyt nämä tunteet vain omassa pääkopassani. Tunne kyllä sanoo että jotain tässä on.. Toivottavasti et m
      Ikävä
      39
      1995
    8. Missä paikassa ja minkälaisessa tilanteessa

      Olit silloin kun tajusit ihastuneesi häneen?
      Ikävä
      108
      1986
    9. Mihin kiinnitit ensimmäisenä huomiota

      kun eka kerran näit kaivattusi?
      Ikävä
      93
      1659
    10. Ihan pelästyin kun sut

      näin. Huh huh kun olit vanhentunut.
      Ikävä
      117
      1566
    Aihe