Hasoja vielä vapaana

Asuimme jokin aika sitten Malminkartanon naapurikaupunginosassa. Kävimme alueella joskus sunnuntaikävelyillä. Vaimo jolla runsaasti asuinvuosia myös Itä-Helsingissä tokaisi kerran sattuvasti Malminkartanosta: Tämähän on kuin pieni palanen Itä-Helsinkiä. Siinä suhteessa olen eri mieltä paremman puolisoni kanssa että sellainen maantieteellinen lohduttomuus jota idässä on ei koske Malminkartanoa. Siellä naapurikaupunginosat ovat enimmäkseen yhtä heikkoja joka suunnassa. Malminkartano on pienehkö ja sieltä pois kävellessä tunnelma muuttuu nopeasti valoisammaksi.

Malminkartanon HASO Luutnantipolussa oli ollut jo aika pitkään sinnikkäästi vapaana neljä 75 m2 kolmioita. Nyt vapaita asuntoja onkin ilmestynyt jälleen lisää - ja haettavissa onkin tätä kirjoitettaessa viisi 75 m2 kolmiota, yksi 82 m2 kolmio sekä yksi 100,5 m2 neljän huoneen kämppä. Luutnantinpolun jo sovittuja kauppoja on siis nähtävästi jälleen peruuntunut kun joillakuilla rahoitus ei olekaan järjestynyt tai ovatkin vaan tulleet sittenkin katumapäälle - esim. jos onkin vasta kaupanteon jälkeen ymmärretty, että mitään muutostöitä ei näin myöhäisessä vaiheessa voikaan enää tilata. Muutostyöikkunoiden sulkeutuminenkin siis osaltaan selittää sitä, miksi tällaisten hitaasti kaupaksi menneiden kohteiden viimeisten kämppien myyntiin voi mennä sitten jo todella pitkä aika.

Ei siinä auta siis muu ku sopeutua näihin samoihin vanhoihin naamoihin tai muuttaa Laalaaländiin. Käyn kattomassa mites se luutnantti asettuu mestoille, jos pistän vaan hakemusta ja miettii myöhemmin miten lyylin käy. Ojastako allikkoon, samaa rämettä koko Suomi !

Ihmettelen kyllä isosti aina tätä Maltsun lynkkaamista. Yleensä aluetta arvostelevat juuri ne, jotka eivät alueella itse asu. Ei tämä eroa mistään muusta alueesta Helsingissä. Olen asunut ympäri stadia ja varmasti täällä on rauhallisempaa kuin esim. Ruoholahdessa.

Eri asia jos muuttaa pöndeltä omakotitaloalueelta kaupunkiin ja säikähtää kerrostaloja ja jopa muutama ulkomaalainen saattaa vastaan kaupassa tulla. Herranjestas sentään.

Täällä kukkuu yönkuningatar taas. No kävin katsomassa Maltsun. Suhteessa meidän itään en tiiä kyllä oliko se yhtään huonompi. Aika nuhjuista noin yleisesti mutta liekkö jättävät sen tarkoituksella sammaloitumaan vai se vaan sammaloituu. Rauhallisen oloselta vaikutti, mutta tokko sen jälkeen jos minä sinne muuttaisin ja muuttuisin Maltsun baarikärpäseksi vanhuuden päiviä ootellen ja tutustuisin kaikkiin ja tekisin selväksi, että minä tyttö se asunki noissa uusissa Maltsun hienoimmissa taloissa, vastarintaliike se alkais noustaa päätään ja Haso kirottais maanrakoon, myöhemmin joku tällä palstalla kuittais että jo sattuiki mulkeroita tienoolle. Siinä huomaisin pienuuteni ja katuisin muuttoa , että miksen vaan voinut tyytyä niihin idän samoihin vanhoihin naamoihin. Samalla huomaan kevätauringon ihanasti lempivän kasvojani kun istuisin mukavasti siinä sadan neliön Hason Luutnantissa eteläparvekkeen loisteessa Suomen 100-vuotis juhlia muistellen ja todeten että hyvin valitsin; valoisan asunnon eikä masennus vaivaa meikämandoliinilla.