Mikä on totta

Mitkään tilanneyhteydestä erotetut pätkät ei ole mitään tolkullista

Esim mä voin yksityisesti höpötellä melko hassujakin. Jos niitä tuotas johonkin vakavaan yhteyteen jossa esitän asiat jämptisti asianmukaisesti, niin ne olis täysin harhaanjohtavia, koska ne olis kokonaan eri tason juttuja. ne voi hyvin olla vaikka satuja, ne mun yksityiset tarinoinnit, mutta mä en kerro esim viranomaisille satuja.

Täällä palstalla on nyt jotain epäMÄÄRÄSIÄ tyyppejä koko ajan sabotoimassa keskustelujen aloittajia.
Älä aloittaja välitä näistä trolleista.

"En ole ennen näitä muotinarsistijuttuja lukenut, ja taisi tämä olla se viimeinen kerta."
Itkemme jälkeesi.
Moi

Siinä olen samaa mieltä, että ihmisen pitää olla sen verran lujaa tekoa, ettei anna kaikenmaailman helppo- ja häntäheikkien päätänsä kääntää elämän kannalta tärkeissä asioissa. Eikä kenenkään muunkaan pitäisi antaa vaikuttaa, jos on tärkeitä asioita itsellä. Omista asioistaan on pidettävä kiinni. Varkaita ja kulkureita riittää jos niihin tahtoo sortua.
Narsistin voi tunnistaa siinä vaiheessa, kun se alkaa väittää järjettömiä ja alkaa yrittää kaataa toisen järjellistä työntekoa ja ihmissuhteita esimerkiksi.
Itsee pitää voida luottaa.

Noissa vastuukysymyksissä mielestäni usein unohdetaan se seikka, että vähän kaikki vaikuttaa vähän kaikkeen. Ihmiset eivät ole mitään aivan irrallisia. Ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja se vaikutus voi olla hyvä tai huono, Myös vaikuttaja vaikuttaa, ei vain vaikutuksen vastaanottaja, molemmilla on osuuteensa mitä siinä vakuttamistapahtumassa tapahtuu. Ei me eletä missään umpiokulpassa, vaikka mieli ihmisille jonkinkaisen kuplan yleensä tuottaa.

Niinkuin tässä nettikirjoittamisessakin. Lukijalla on oma vastuunsa mitä hän netissä lukevista teksteistä meinaa, mutta nähdäkseni se ei poista kirjoittajan vastuuta kokonaan.

Siis usein nämä vastuukysymyset laitetaan niin, että ihmiset saa vapaasti valehdella ja valeiden uskoja on yksin vastuussa, mutta mielestäni myös valehtelijalla on osaltaan vastuunsa siitä mitä hänen valeidensa uskomisesta voi seurata. Varsinkin koska tunnelma on samanaikaisesti se, että epäilyä paradoksaalisesti ei juurikaan sallita ainakaan jos puhujalla on minkäänlaista auktoriteettia missään mielessä. Suurin ristiriita on mielestäni silloin kun auktoriteetin kuuntelija on yksin vastuussa siitä uskooko auktoriteettia, joka ei ole vastuussa puheensa seurauksista, jos häntä uskotaan, mutta silti auktoriteettia ei sovi epäillä tulematta leimatuksi.
Kuka on vastuussa tuollaisesta kuviosta ?

Heippa- kirjoitti:

"En ole ennen näitä muotinarsistijuttuja lukenut, ja taisi tämä olla se viimeinen kerta."
Itkemme jälkeesi.
Moi

Siinä olen samaa mieltä, että ihmisen pitää olla sen verran lujaa tekoa, ettei anna kaikenmaailman helppo- ja häntäheikkien päätänsä kääntää elämän kannalta tärkeissä asioissa. Eikä kenenkään muunkaan pitäisi antaa vaikuttaa, jos on tärkeitä asioita itsellä. Omista asioistaan on pidettävä kiinni. Varkaita ja kulkureita riittää jos niihin tahtoo sortua.
Narsistin voi tunnistaa siinä vaiheessa, kun se alkaa väittää järjettömiä ja alkaa yrittää kaataa toisen järjellistä työntekoa ja ihmissuhteita esimerkiksi.
Itsee pitää voida luottaa.

Lue lisää

"Siinä olen samaa mieltä, että ihmisen pitää olla sen verran lujaa tekoa, ettei anna kaikenmaailman helppo- ja häntäheikkien päätänsä kääntää elämän kannalta tärkeissä asioissa."

Niin, ehkä ihmisten pitäisi olla sen verran lujaa tekoa, muta tosiasia on , että kaikki eivät ole niin lujaa tekoa, eikä se itseluottamus/itsetuntokaan aina ole niin kohdillaan, joten tähän kohtaan taas tekee mieli laittaa pari lainausta linkistä jonka sanomaa olen monesti aiemmikin tänne lainannut

"se mikä ei tapa voi rikkoa rajusti
On valheellista luoda mielikuvaa, että toipuminen on pelkkä yksilön valinta ja mielen voimalaji – aärimmäisen kovat kokemukset eivät suinkaan aina jalosta."

Tuohon aloittajan mainitsemaan diagnoosiin ja hoitopolkuun liittyen käsittääkseni psyk.polille mennään lääkärin lähetteellä, että ilm. jonkinlaista mielenterveyteen liittyvää oirehdintaa sitten on ollut, kun lääkäri on lähetteen psyk. polille tehnyt.

Jäin vain miettimään tuota että psykologit eivät tuota kuvioita ymmärtäisi, niin se hieman tuntuu kummalliseltakin, kun käsittääkseni on yleisesti tiedossa, että vaikeat ihmisuhteet/elämäntilanteet/henkinen väkivalta tms. saattavat sairastuttaa ihmisen, osan jo kohta elämän alkumetreillä.

Mutta joo, nyt kun diagnoosi on tullut, niin ilmeisesti hoitoakin on suuniteltu ettei ihan yksin kuitenkaan tarvitse jäädä sen asian suhteen. Eri asia sitten toki on jos itse ei katso hoitoa tarvitsevansa, siihenkään ketään pakoteta jos ei ole liiaksi itselleen tai toiselle vaarallinen.

Mutta uskoisin, että ajan kanssa kun sitä omaa pääkoppaa saa kuntoon, ja sitä kautta alkaa arvostamaan itseään enemmän ja itseluottamus vahvistuu niin ne voimatkin palautuu ja kykenee irtautumaan itselleen vahingollisesta suhteesta.

Toisaalta sitten taas jos käykin niin ettei siitä omasta pääkopasta ole ihan täydellisen ihmisen raameihin niin kannattaa muistaa myös tämä ajatus

"Hyvä elämä ei ole terveiden superihmisten yksinoikeus. Moni hengen sodissa haavoittunut on iäti säröillä, mutta silti hyvän elämän ulottuvilla. Toivoa on ilman sankaritarinaakin."

http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000002885262.html

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Siinä olen samaa mieltä, että ihmisen pitää olla sen verran lujaa tekoa, ettei anna kaikenmaailman helppo- ja häntäheikkien päätänsä kääntää elämän kannalta tärkeissä asioissa."

Niin, ehkä ihmisten pitäisi olla sen verran lujaa tekoa, muta tosiasia on , että kaikki eivät ole niin lujaa tekoa, eikä se itseluottamus/itsetuntokaan aina ole niin kohdillaan, joten tähän kohtaan taas tekee mieli laittaa pari lainausta linkistä jonka sanomaa olen monesti aiemmikin tänne lainannut

"se mikä ei tapa voi rikkoa rajusti
On valheellista luoda mielikuvaa, että toipuminen on pelkkä yksilön valinta ja mielen voimalaji – aärimmäisen kovat kokemukset eivät suinkaan aina jalosta."

Tuohon aloittajan mainitsemaan diagnoosiin ja hoitopolkuun liittyen käsittääkseni psyk.polille mennään lääkärin lähetteellä, että ilm. jonkinlaista mielenterveyteen liittyvää oirehdintaa sitten on ollut, kun lääkäri on lähetteen psyk. polille tehnyt.

Jäin vain miettimään tuota että psykologit eivät tuota kuvioita ymmärtäisi, niin se hieman tuntuu kummalliseltakin, kun käsittääkseni on yleisesti tiedossa, että vaikeat ihmisuhteet/elämäntilanteet/henkinen väkivalta tms. saattavat sairastuttaa ihmisen, osan jo kohta elämän alkumetreillä.

Mutta joo, nyt kun diagnoosi on tullut, niin ilmeisesti hoitoakin on suuniteltu ettei ihan yksin kuitenkaan tarvitse jäädä sen asian suhteen. Eri asia sitten toki on jos itse ei katso hoitoa tarvitsevansa, siihenkään ketään pakoteta jos ei ole liiaksi itselleen tai toiselle vaarallinen.

Mutta uskoisin, että ajan kanssa kun sitä omaa pääkoppaa saa kuntoon, ja sitä kautta alkaa arvostamaan itseään enemmän ja itseluottamus vahvistuu niin ne voimatkin palautuu ja kykenee irtautumaan itselleen vahingollisesta suhteesta.

Toisaalta sitten taas jos käykin niin ettei siitä omasta pääkopasta ole ihan täydellisen ihmisen raameihin niin kannattaa muistaa myös tämä ajatus

"Hyvä elämä ei ole terveiden superihmisten yksinoikeus. Moni hengen sodissa haavoittunut on iäti säröillä, mutta silti hyvän elämän ulottuvilla. Toivoa on ilman sankaritarinaakin."

http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000002885262.html

Lue lisää

"muta tosiasia on , että kaikki eivät ole niin lujaa tekoa, eikä se itseluottamus/itsetuntokaan aina ole niin kohdillaan,"
Tosiasiassa en ole koskaan voinut ymmärtää, miksi jotkut turvautuvat parisuhteensa mielipiteeseen elämänsä tärkeissä asioissa. Voin ymmärtää sen, että itsetunto ei ole läheskään aina kohdillaan. Varmaan jokainen jossain elämänsä vaiheessa murehtii, että onko esim. niin rakastamisen arvoinen syvän todesti, että voisi avioitua ja huoliiko loppujen lopuksi joku puolisoksi jne. Mutta sitä en voi ymmärtää, että jos minulla on oma firma ja se toinen ei tykkää firmani tuotteista niin heitän sen firman pellolle ja hyppään itse jorpakkoon. Tai jotain muuta vastaavaa.
Yksi minun elämäni suuri rakkaus sai lähteä hetimiten niin kauvan kuin pippuri kasvaa (minun puolestani), kun ei tykännyt elämänmittaisesta harrastuksestani ja vaati luopumaan... Tyrannille nousi seinä vastaan. Jos joku vaatii niin älyttömiä, niin jotain enemmän kuin vialla...
Eli kertokaa joku, millä logiikalla joku pomppii jonkun toisen järjettömien mielenliikkeiden tahtiin ja tekee hulluuksia? En ole koskaan ymmärtänyt tuota.
Rakkaus voi tehdä vähäjärkiseksi, tavallaan. Rakkaudessa voi hölmöillä.. Mutta kun lähdetään viemään jollain muulla alueella, niin sitä en voi enää ymmärtää.
Ja siinä mielessä olen samaa mieltä 8998909898 n kanssa, että narsistin olemassaolo ei voi selittää sellaista muuta järjetöntä toimintaa... Selitys täytyy löytyä jostain muualta. Jos ei olisi narsistia, niin homma olisi hajonnut jonkun muun oikun seuraamiseen. Kas kun täällä maailmassa niitä huonojakin neuvoja joku aina antaa.

Tosiasiassa_en kirjoitti:

"muta tosiasia on , että kaikki eivät ole niin lujaa tekoa, eikä se itseluottamus/itsetuntokaan aina ole niin kohdillaan,"
Tosiasiassa en ole koskaan voinut ymmärtää, miksi jotkut turvautuvat parisuhteensa mielipiteeseen elämänsä tärkeissä asioissa. Voin ymmärtää sen, että itsetunto ei ole läheskään aina kohdillaan. Varmaan jokainen jossain elämänsä vaiheessa murehtii, että onko esim. niin rakastamisen arvoinen syvän todesti, että voisi avioitua ja huoliiko loppujen lopuksi joku puolisoksi jne. Mutta sitä en voi ymmärtää, että jos minulla on oma firma ja se toinen ei tykkää firmani tuotteista niin heitän sen firman pellolle ja hyppään itse jorpakkoon. Tai jotain muuta vastaavaa.
Yksi minun elämäni suuri rakkaus sai lähteä hetimiten niin kauvan kuin pippuri kasvaa (minun puolestani), kun ei tykännyt elämänmittaisesta harrastuksestani ja vaati luopumaan... Tyrannille nousi seinä vastaan. Jos joku vaatii niin älyttömiä, niin jotain enemmän kuin vialla...
Eli kertokaa joku, millä logiikalla joku pomppii jonkun toisen järjettömien mielenliikkeiden tahtiin ja tekee hulluuksia? En ole koskaan ymmärtänyt tuota.
Rakkaus voi tehdä vähäjärkiseksi, tavallaan. Rakkaudessa voi hölmöillä.. Mutta kun lähdetään viemään jollain muulla alueella, niin sitä en voi enää ymmärtää.
Ja siinä mielessä olen samaa mieltä 8998909898 n kanssa, että narsistin olemassaolo ei voi selittää sellaista muuta järjetöntä toimintaa... Selitys täytyy löytyä jostain muualta. Jos ei olisi narsistia, niin homma olisi hajonnut jonkun muun oikun seuraamiseen. Kas kun täällä maailmassa niitä huonojakin neuvoja joku aina antaa.

Lue lisää

"Eli kertokaa joku, millä logiikalla joku pomppii jonkun toisen järjettömien mielenliikkeiden tahtiin ja tekee hulluuksia? "

No noin vähäisillä tiedoilla ei kovin pitkälle meneviä analyyseja tehdä, mutta itsekin olen samoilla linjoilla noiden kanssa jotka korostavat , ettei ihan kaikesta voi syyttää sitä kumppaniaan kun ihminen on kuitenkin vastuussa myös omista valinnoistaan.

Toisaalta taas ei vaatia että vähäisemillä voimavaroilla varustettu ihminen kykenisi aina niin järkevästi ajattelemaan/toimimaan. Hyvin useinhan se tuppaa olemaan niin, että tunteet menevät järjen edelle. Ohan noita tarinoita ja ns. vietävissä olevia ihmisiä joka lähtöön, uskotaan johonkin jota ei ole edes olemassa ja saatetaan ottaa jopa suuria lainojakin, menettää omaisuuksia sen olemattoman rakkauden tähden.

Paljonhan olen täällä palstalla saanut ns. huutia tuolla mielipiteelläni, "omasta osuudesta"että syyllistän/mollaan uhreja. Mutta mikään tuskin muuttuu jos ei itse havahdu omaan tilanteeseensa eikä yhtään kykene ajattelemaan sitä omaa osuuttaan/omia valintojaan ja sen havahtumisen kautta pyri muuttamaan tilannettaan.

Mutta aloittajan tilanteeseen liittyen onhan noita tarinoita ja ihan tutkittua tietoakin siitä, että narsistit mm. pyrkivät eristämään kumppaninsa muista ihmisistä, että ajan kanssa kumppani luopuu kaikesta "omasta" ja elää vain sitä narsistia varten pyrkien tyydyttämään kaikki sen narsistin tarpeet ja oikut. Mikä tilanne saattaa pitää sisällään juurkin työstä, harrastuksista ja muista ihmissuhteista luopumisen.

Tuosta kuvaamisesta sen verran, että sellainenkin ilmiö nyt tosiaan on tämän kännykkäkulttuurin myötä tullut tavaksi, kuvataan seksiä, riitelyä, toisten humalatilaa, pahoinpitelyjä yms. ja hyvin usein tuotos sitten vielä ladataan nettiin toistenkin nähtäväksi. Ikävää toimintaahan se on kuvattavan kannalta , että siltä osin ymmärrän aloittajan järkytyksen tuon asian suhteen.

Mutta joo, itsekunkin elämä ny on mennyt miten on mennyt, eikä tehtyjä asioita enää tekemättömiksi saa. Tässä kohtaa ny viimeistään tosiaan nuo raivo- ja mustasukkaisuus puuskat pitäisivät saada havahtumaan, missä tilanteessa sitä itse on ja lähteä sitä apua hakemaan, kuten ilm. aloittaja on tehnytkin ja ilm. jonkinlainen hoitopolkukin on suunniteilla., kun on diagnoosinkin saanut.

Vaikeaa se irrottautuminen toki voi olla jos vielä on kovin mustasukkainenkin siitä kumppanistaan, sitäkin voi sitten pohtia, onko taustalla menettämisen pelkoa vaiko omistamisen halua vaiko jotain sellaista, että huonokin kumppni on parempi kuin ilman kumppania.

Mutta eihän tuosta ny ole kuin yksi suunta ja se on ylöspäin jos mielii elämänsä suunnan muuttaa ja noissa asioissa merkittävä rooli on myös niillä kanssaihmisillä, että pitäisi pyrkiä valitsemaan seurakseen sellaisia ihmisiä jotka tukevat sitä tervehtymistä.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Eli kertokaa joku, millä logiikalla joku pomppii jonkun toisen järjettömien mielenliikkeiden tahtiin ja tekee hulluuksia? "

No noin vähäisillä tiedoilla ei kovin pitkälle meneviä analyyseja tehdä, mutta itsekin olen samoilla linjoilla noiden kanssa jotka korostavat , ettei ihan kaikesta voi syyttää sitä kumppaniaan kun ihminen on kuitenkin vastuussa myös omista valinnoistaan.

Toisaalta taas ei vaatia että vähäisemillä voimavaroilla varustettu ihminen kykenisi aina niin järkevästi ajattelemaan/toimimaan. Hyvin useinhan se tuppaa olemaan niin, että tunteet menevät järjen edelle. Ohan noita tarinoita ja ns. vietävissä olevia ihmisiä joka lähtöön, uskotaan johonkin jota ei ole edes olemassa ja saatetaan ottaa jopa suuria lainojakin, menettää omaisuuksia sen olemattoman rakkauden tähden.

Paljonhan olen täällä palstalla saanut ns. huutia tuolla mielipiteelläni, "omasta osuudesta"että syyllistän/mollaan uhreja. Mutta mikään tuskin muuttuu jos ei itse havahdu omaan tilanteeseensa eikä yhtään kykene ajattelemaan sitä omaa osuuttaan/omia valintojaan ja sen havahtumisen kautta pyri muuttamaan tilannettaan.

Mutta aloittajan tilanteeseen liittyen onhan noita tarinoita ja ihan tutkittua tietoakin siitä, että narsistit mm. pyrkivät eristämään kumppaninsa muista ihmisistä, että ajan kanssa kumppani luopuu kaikesta "omasta" ja elää vain sitä narsistia varten pyrkien tyydyttämään kaikki sen narsistin tarpeet ja oikut. Mikä tilanne saattaa pitää sisällään juurkin työstä, harrastuksista ja muista ihmissuhteista luopumisen.

Tuosta kuvaamisesta sen verran, että sellainenkin ilmiö nyt tosiaan on tämän kännykkäkulttuurin myötä tullut tavaksi, kuvataan seksiä, riitelyä, toisten humalatilaa, pahoinpitelyjä yms. ja hyvin usein tuotos sitten vielä ladataan nettiin toistenkin nähtäväksi. Ikävää toimintaahan se on kuvattavan kannalta , että siltä osin ymmärrän aloittajan järkytyksen tuon asian suhteen.

Mutta joo, itsekunkin elämä ny on mennyt miten on mennyt, eikä tehtyjä asioita enää tekemättömiksi saa. Tässä kohtaa ny viimeistään tosiaan nuo raivo- ja mustasukkaisuus puuskat pitäisivät saada havahtumaan, missä tilanteessa sitä itse on ja lähteä sitä apua hakemaan, kuten ilm. aloittaja on tehnytkin ja ilm. jonkinlainen hoitopolkukin on suunniteilla., kun on diagnoosinkin saanut.

Vaikeaa se irrottautuminen toki voi olla jos vielä on kovin mustasukkainenkin siitä kumppanistaan, sitäkin voi sitten pohtia, onko taustalla menettämisen pelkoa vaiko omistamisen halua vaiko jotain sellaista, että huonokin kumppni on parempi kuin ilman kumppania.

Mutta eihän tuosta ny ole kuin yksi suunta ja se on ylöspäin jos mielii elämänsä suunnan muuttaa ja noissa asioissa merkittävä rooli on myös niillä kanssaihmisillä, että pitäisi pyrkiä valitsemaan seurakseen sellaisia ihmisiä jotka tukevat sitä tervehtymistä.

Lue lisää

" onhan noita tarinoita ja ihan tutkittua tietoakin siitä, että narsistit mm. pyrkivät eristämään kumppaninsa muista ihmisistä, että ajan kanssa kumppani luopuu kaikesta "omasta" ja elää vain sitä narsistia varten pyrkien tyydyttämään kaikki sen narsistin tarpeet ja oikut. "
Narsistit ja yleensäkin väkivaltaiset kumppanit pyrkivät eristämään uhrin, että voivat rauhassa sitten kohdella tätä kaltoin. Usein vain hyötyminen lakkaa jos toinen jättää vähän kaiken... joten kauvanko se hyötyminen ja kaltoinkohtelukaan voi silloin jatkua, ainakaan jos kyseessä on narsisti.
Narsistit toimivat käsittääkseni usein aika ripeällä aikataululla, että ihan vuosien itsetunnon rapauttamisurakka tuntuisi joltain muulta kuin ihan puhdasveriseltä narsistilta. Muistaakseni narsisti-tietäjät ovat puhuneet n. puolen vuoden aikataulusta, jossa narsistin jo pitää saada itsensä siitä oveasta sisään, minkä rakoon on jalkansa työntänyt.
Olisin omaan kokemukseeni nojaten samaa mieltä. Vaikka minun tempoiluni narsistin kanssa kesti vajaan vuoden, niin jälkikäteen ajatellen puolen vuoden kuluttua narsisti oli tehnyt päätelmänsä minusta, että ei saanut irti sitä mitä halusi.

"Paljonhan olen täällä palstalla saanut ns. huutia tuolla mielipiteelläni, "omasta osuudesta"että syyllistän/mollaan uhreja. "
Niin no siitä ehkä on ollut erimielisyyttä että voiko psyykkisesti terve ihminen päästää narsistin elämäänsä. Moni ollut sitä mieltä että voi. Kyse ehkä siitä ajasta ja tuhon laajuudesta minusta ennemminkin. Eli terve ihminen huomaa puolen vuoden sisään vedätyksen ja sen, että yleensä jokin on pahasti pielessä...

Mutta nämä nyt taas vain näitä omia huomioita ja mitä on lukenut ihmisten kertomuksia ja järkevän kuuloisia mielipiteitä. Ei välttis täyttä faktatietoa. (Paitsi se, että väkivaltaiset puolisot pyrkivät eristämään kumppaninsa, on faktaa. En tiedä, pyrkivätkö aina, varsinkin kun se narsisti ainakin käyttää lähteenään myös uhrinsa ihmispiiriä.)

Niin vielä lisään, että minun narsistini pyrki suusanallisesti halventamaan lähipiiriäni. Mieleeni tuli sellainen, että hänen tarkoituksensa oli saada lähipiirini näyttämään minun silmissäni jotenkin idiootilta, että hänen oma vaikutusvaltansa kasvaisi. Tuo ei kuitenkaan mennyt minulle ollenkaan läpi. Ainoa naurettava oli narsisti itse, vaikka se "naurettavuus" ei todellakaan tuntunut hauskalta vaikka se jälkeenpäin näitä kelatessa humoristisiakin piirteitä sai.

Mutta edelleen tietenkin, mikään toisen itsetunnon rapauttaminen ja ihmisen eristäminen ei ole tervettä toimintaa, ja väkivaltaisella (henkinen tai fyysinen) ihmisellä on itsellä jokin huono sisäinen juttu, vaikkapa juuri se narsismi.
Kukaan normaali ihminen ei ala kiusata ketään ilman syytä ja tähtää toisen vahingoittamiseen ja sielulliseen luhistamiseen...!

Narsistit_ kirjoitti:

" onhan noita tarinoita ja ihan tutkittua tietoakin siitä, että narsistit mm. pyrkivät eristämään kumppaninsa muista ihmisistä, että ajan kanssa kumppani luopuu kaikesta "omasta" ja elää vain sitä narsistia varten pyrkien tyydyttämään kaikki sen narsistin tarpeet ja oikut. "
Narsistit ja yleensäkin väkivaltaiset kumppanit pyrkivät eristämään uhrin, että voivat rauhassa sitten kohdella tätä kaltoin. Usein vain hyötyminen lakkaa jos toinen jättää vähän kaiken... joten kauvanko se hyötyminen ja kaltoinkohtelukaan voi silloin jatkua, ainakaan jos kyseessä on narsisti.
Narsistit toimivat käsittääkseni usein aika ripeällä aikataululla, että ihan vuosien itsetunnon rapauttamisurakka tuntuisi joltain muulta kuin ihan puhdasveriseltä narsistilta. Muistaakseni narsisti-tietäjät ovat puhuneet n. puolen vuoden aikataulusta, jossa narsistin jo pitää saada itsensä siitä oveasta sisään, minkä rakoon on jalkansa työntänyt.
Olisin omaan kokemukseeni nojaten samaa mieltä. Vaikka minun tempoiluni narsistin kanssa kesti vajaan vuoden, niin jälkikäteen ajatellen puolen vuoden kuluttua narsisti oli tehnyt päätelmänsä minusta, että ei saanut irti sitä mitä halusi.

"Paljonhan olen täällä palstalla saanut ns. huutia tuolla mielipiteelläni, "omasta osuudesta"että syyllistän/mollaan uhreja. "
Niin no siitä ehkä on ollut erimielisyyttä että voiko psyykkisesti terve ihminen päästää narsistin elämäänsä. Moni ollut sitä mieltä että voi. Kyse ehkä siitä ajasta ja tuhon laajuudesta minusta ennemminkin. Eli terve ihminen huomaa puolen vuoden sisään vedätyksen ja sen, että yleensä jokin on pahasti pielessä...

Mutta nämä nyt taas vain näitä omia huomioita ja mitä on lukenut ihmisten kertomuksia ja järkevän kuuloisia mielipiteitä. Ei välttis täyttä faktatietoa. (Paitsi se, että väkivaltaiset puolisot pyrkivät eristämään kumppaninsa, on faktaa. En tiedä, pyrkivätkö aina, varsinkin kun se narsisti ainakin käyttää lähteenään myös uhrinsa ihmispiiriä.)

Lue lisää

"Niin no siitä ehkä on ollut erimielisyyttä että voiko psyykkisesti terve ihminen päästää narsistin elämäänsä. Moni ollut sitä mieltä että voi. Kyse ehkä siitä ajasta ja tuhon laajuudesta minusta ennemminkin. Eli terve ihminen huomaa puolen vuoden sisään vedätyksen ja sen, että yleensä jokin on pahasti pielessä..."

Niin mielenterveys on hyvin monitahoinen käsite ja hyvin vaikeasti määriteltävissä, mitä siihen kuuluu ja mitä ei. Uskoisin, että kaikilla on jotain häiriötä jossain elämänvaiheessa, ihmisiä kun ollaan. Sekin on tietysi makuasia, miä tulkitaan sairaudeksi ja mikä luonnolliseen elämänkulkuun liittyväksi tilanteeksi. Nykyään kun kaikki pyritään luokittelemaan sairaudeksi ja sitä kautta medikalisoimaan vaikka esim. syyllisyys ja häpeäkin kuuluvat ihmisen normaaliin tunneskaalaan.

Mitä sitten tulee tuohon että voiko psyykkisesti terve joutua narsistin uhriksi. Niin hyvin useinan se narsisti astuu uhrin elämään tilanteessa jossa ihminen on jollain tavalla alamaissa syystä tai toisesta.

Mikä ei suinkaan tarkoita että hän olisi ns. psyykkisesti sairas. Yksinäisys, suru, ystävän/rakkauden kaipuu ovat ihan normaaleja asioita. Mitä taas tulee tuohon mainitsemaasi kestoon, niin sietokykin on meillä kaikilla yksillölinen, aihe josta oli puhetta jo tuossa taannoin "sammakonkeittämisjutun" yhteydessä.

Että omasta kokemuksestani voin sanoa, että kun asioita tapahtuu ns. pitkässä juoksussa, vettä väliin kuummennetaan ja väliin annetaan jäähtyä ts. on parempa aikoja väliin, niin niiden omien voimavarojen vähentyminen ja sitä kautta jopa sairastuminen voi tapahtua hyvinkin salakalavasti siten ettei ihminen huomaa omaa tilaansa kun se kaikki huomio on keskittynyt siihen toiseen ja siihen pärjäämiseen tavalla tai toisella.

Toki taustalla saattaa olla jo alunperin sitä "sakkaa", mistä syystä on oppinut ikäänkuin sietämään paljon.. Millä viittaan lapsuuden olosuhteisiin, mitkä hyvinkin ovat siellä taustalla vaikuttamassa näihinkin asioihin., koska ne vaikuttavat siihen millaisia ihmisiä meistä on tullut. Oli ny kyseessä narsisti tai uhri. Edelleen varmasti on ihmisiä, jotka kuvittelevat pystyvänsä muuttamaan sen toisen ihmisen, kunhan vaan tarpeeksi kauan yritän

Mitä tulee tuohon itsetunnonrappauttamisurakkaan, niin sanotaanhan että narsistit eivät hevin hylkää uhrejaan, että on täysin mahdollista, että tilanne voi jatkua pitkäänkin, koska käsittääkseni narsisti saa moisesta sitä vallan tunnetta ja jotkut narsistit ovat jopa sadisteja ja nauttivat kiusaamisesta.

Mutta joo, nää on niin monimuotoisia asioita, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta itse ajattelen, että jos ns. uhri haluaa omaa elämäänsä muuttaa niin muutos on lähdettävä hänestä itsestään ja jos tuntuu ettei omat voimavarat riitä niin apua on haettava.

Narsistihan ei muutu ja loukaantuu verisesti jos joku vihjaiseekin, että hän olisi avun tarpeessa, mikä viittaisi siihen, että hänessä olis jotain "vikaa". Hänhän jopa kuvittele olevansa niin ainutlaatuinen että häntä voivat ymmärtää vain huomattavat henkilöt tai instuutiot

Kuinka vain ajattelen kaiken kuulemani perusteella, että sellainen, joka jaksaa lähelle normaalia ihmistä riepottaa vuosia ja kaluta hiljalleen tämän itsetuntoa, ei ole se täysiverinen narsisti, vaan joku muunlainen tapaus, joita tapauksia tässä maailmassa riittää.
Huonoitsetuntoinen ihminen, joka yrittää roikkua kiinni onnessaan ja vähän narsistin tapaan haluaa lyödä sitä toista kun sillä menee vähän liian hyvin sen huonoitsetuntoisen pirtaan. Konstit on narsistisia, mutta jotenkin enemmän tahdottomia ja luonteeltaan kertaluontoisia. Kun narsisti on taas nopea ja vaihtaa uhrejaan nopeasti. Yhdellä narsistilla on lukuisia uhreja. Sellainen, joka viipyy kymmenen vuotta yhdessä suhteessa, ei ehdi elämässään moneen paikkaan, eikä kehtiä patologista toimintamenetelmää hioen sen huippuunsa. Kymmenen vuoden tapaus on huomattavan hidas narsistiin nähden.
Toki narsistilla voi olla kymmenen vuoden uhrikin, mutta niitä on yleensä monia samaan aikaan ja eri tyyppisiä. Narsistin kymmenvuotinen toissijainen lähde voi päästä sillä tavoin helpollakin, että narsisti vain esim. asuu hänen luonaan, eikä mitään muuta... Näitä on nähty.

Kuinka_vain kirjoitti:

Kuinka vain ajattelen kaiken kuulemani perusteella, että sellainen, joka jaksaa lähelle normaalia ihmistä riepottaa vuosia ja kaluta hiljalleen tämän itsetuntoa, ei ole se täysiverinen narsisti, vaan joku muunlainen tapaus, joita tapauksia tässä maailmassa riittää.
Huonoitsetuntoinen ihminen, joka yrittää roikkua kiinni onnessaan ja vähän narsistin tapaan haluaa lyödä sitä toista kun sillä menee vähän liian hyvin sen huonoitsetuntoisen pirtaan. Konstit on narsistisia, mutta jotenkin enemmän tahdottomia ja luonteeltaan kertaluontoisia. Kun narsisti on taas nopea ja vaihtaa uhrejaan nopeasti. Yhdellä narsistilla on lukuisia uhreja. Sellainen, joka viipyy kymmenen vuotta yhdessä suhteessa, ei ehdi elämässään moneen paikkaan, eikä kehtiä patologista toimintamenetelmää hioen sen huippuunsa. Kymmenen vuoden tapaus on huomattavan hidas narsistiin nähden.
Toki narsistilla voi olla kymmenen vuoden uhrikin, mutta niitä on yleensä monia samaan aikaan ja eri tyyppisiä. Narsistin kymmenvuotinen toissijainen lähde voi päästä sillä tavoin helpollakin, että narsisti vain esim. asuu hänen luonaan, eikä mitään muuta... Näitä on nähty.

Lue lisää

Niin olen suht samaa mieltä siitä, että tuskin narsistille riittää yksi lähde, että sen vaki kumppanin lisäksi kyllä niitä sivusuhteita useinkin on, varsinkin jos ei siltä kumppanilta saa jatkuvasti sitä ihailua ja posiitivista nostatusta ja kumppanista on ajan saatossa tullut narsistin mielestä kaikkea muuta kuin loistokas. Narsistithan myös helposti kyllästyvät lähteisiinsä, mikä johtaa siihen, että alati uutta on löydyttävä.

Toisten suhteista on vaikea sillain sanoa mitään, mutta en usko sen pitkäaikaisen kumppaninkaan helpolla pääsevän vaan eiköhän se henkinen väkivalta ole mukana siinäkin kuvioissa. Jos ei siitä ns. pitkäaikaisesta kumppanista muuta hyötyä kulissien ylläpidon lisäksi ole, niin toimiihan hän ikäänkuin likasankona/nyrkkeilysäkkinä johon voi sen pahan olonsa purkaa jos ei siellä maailmalla aina sitä narsistin erinomaisuutta ymmärretä. Ja jos narsistilla on ollut hyvä päivä ja "bisnekset" sujuneet maailmalla hyvin/lähde pulpunnut runsaasti niin saattaapa se kumppankin saada sen murusen pöydältä jonkun ystävällisen kommentin merkeissä, mikä saa sitte kumppaninkin silmät loistamaan.

Tuohon "vain asuu" kohtaasi liittyen, myös välinpitämättömyys/toisen huomiotta jättäminen on henkistä väkivaltaa silloin jos ei molemmin puolin sovittu olla , että kyseessä on vaan asumisjärjestely ja molemmilla on oikeus omaan elämään.
Itse en hevin uskoisi narsistin kohdalla tuollaiseen "asutaan vaan yhdessä" järjestelyyn, varsinkin jos kyseessä on entinen kumppani etteikö siellä seinien sisällä muutakin tapahtuisi.

Sinulle poiu ny tekeee mieli sanoa, että ilmeisesti sinä ny elät jonkinlaisessa umpiossa tuon asian suhteen, jos et ole tietoinen, miten paljon nykyään noista kiusaamisasioista puhutaan ja miten paljon noiden asioiden eteen pyritään tekemään.

Koitas googlettaa hakusanoilla vaikka noilla omilla sanoillasi "sosiaalinen kiusaaminen" , niin löydät aiheesta paljon tietoa. Toki liian monet kiusaamisjutut jäävät vieläkin piiloon, kun uhri häpeän vuoksi vaikenee ja pyrkii elämään hampaat irvessä tyyliin, kyllä mä tän kestän.

Tiedan aiheesta kaytannon ruohonjuuritasolla.

Se on hieman eri kuin se mitä asioista teoriassa tiedetään tai mitä ja kuinka paljon niistä puhutaan.
Koulukiusaamisen saralla löytyy varmasti taitavasti asiaa hoitavia tahoja.
Olen joitunut vanhempieni kiusaamaksi tässä eilen ja tänään (mulla meni varmaan iliian hyvin) mutta ei sitä kukaan tunnista tai tunnusta.

poiuytredfg kirjoitti:

Se on hieman eri kuin se mitä asioista teoriassa tiedetään tai mitä ja kuinka paljon niistä puhutaan.
Koulukiusaamisen saralla löytyy varmasti taitavasti asiaa hoitavia tahoja.
Olen joitunut vanhempieni kiusaamaksi tässä eilen ja tänään (mulla meni varmaan iliian hyvin) mutta ei sitä kukaan tunnista tai tunnusta.

Lue lisää

Niin, ymmärrän kyllä tilanteesi, ja jostain syystä olet vielä kovin kiinni vanhemmissasi, ja yhteydenpitomme on tuntuu olevan tiivistä, missä niitä kiusaamismahdollisuuksia syntyy enemmän kuin sellaisissa tapauksissa, että välimatkaa on paljon ja yhtydenpito ei niin tiivistä.

Osasyynä varmaan on sekin, ettei sinulle ole syntynyt sitä omaa perhettä, jossa olisit itse aikuisena, vaan on pelkästään tuo lapsuudenperhe jossa sitten ollaan niitä lapsia suhteessa vanhempiin. En nyt tarkoita tuolla loukata, mutta jonkinlainen tosiasia tuokin joka osaltaan on taustalla vaikuttamssa.

Mutta kun pääsääntöisesti pyrin vastaukseni lisäksi jakamaan tietoutta vähän laajemminkin niin vielä tekee mieli laittaa lukemista ihan vaan tuohon väitteeseesi liittyen koskien nimenomaan narsistin lapsia, etteikö narsistin lapsen problematiikka olisi tunnettu/tunnistettu ja asiaa tutkittu ja siitä tietoakin on saatavilla ja apua/hoitoakin varmasti on saatavilla. Narsitin lapsille on myös ainakin suurimmissa kaupungeissa omia vertaistukiryhmiäkin.

Periaatteessahan jo narsistin syntyteoroissa on asia otettu huomioon, että joissain tapauksessa myös narsistin lapsesta saattaa kasvaa narsisti, ihan kuin siitä vanhemmasta joka myös on ollut joskus mahdollisesti myös narsistisen vanhemman lapsi.

Mutta joo, minä ny tähän kohtaan laitan nuo kirjalinkit, mutta tosiaan googlettamalla löydät hyvinkin paljon tietoa myös muualta, miten se vanhempi kiusaa lastaan ja millaisia ongelmia se narsistin lapsena oleminen tuottaa sille lapselle itselleen.

Etten ny usko väitteeseesi, etteikö tuota asiaa olisi tunnistettu ja pyritty myös tietoa asiasta jakamaan ja etteikö narsistien lapsia kyettäisi myös auttamaan.

http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1185

https://www.booky.fi/tuote/mcbride_karyl/enko_koskaan_ole_tarpeeksi_hyva_kuinka
/9789525613964

Ma rupeen kohta kiroilemaan taalla vaikka oon ollut puoli vuosisataa kaunopuheinen.

Ei no, ehka ma voin ennemmin vaan nauraa. Monologini oli pitkä mutta ei siitä ilmene kuin noin 10% mun elämänkokemuksesta erilaisista asioista.

En oo mikään tavallista lapsellisempi vaan jo nuorena "vanha sielu" olin.
Natsistit on lapsellisia.

Tarkoitan narsistit.

Ma en voi kertoa kelleen puoliakaan mun elämästä ja etta miks ma olen nahny ja mita.
Ehka ma nyt vaikutan niin lapselle kun teema on tama narsismi ja vanhempani on laheisin esimerkki. Mun isani lapsellinen kaytös on ollut viimenen ongelma, ei se etta ma olisin lapsellinen. Ma olen ikäänkuin orpona kasvanu, niin vanhempi-lapsisuhteessa en ole kiinni kun ei semmosta oikeen ole koskaan ollutkaan, vaan tollasia lapsellisia rähinöitsijoitä kuin vanhempani on riehunu mun ympärilläni ku mä olisin halunnu vain miettiä syntyjä syviä.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

Niin, ymmärrän kyllä tilanteesi, ja jostain syystä olet vielä kovin kiinni vanhemmissasi, ja yhteydenpitomme on tuntuu olevan tiivistä, missä niitä kiusaamismahdollisuuksia syntyy enemmän kuin sellaisissa tapauksissa, että välimatkaa on paljon ja yhtydenpito ei niin tiivistä.

Osasyynä varmaan on sekin, ettei sinulle ole syntynyt sitä omaa perhettä, jossa olisit itse aikuisena, vaan on pelkästään tuo lapsuudenperhe jossa sitten ollaan niitä lapsia suhteessa vanhempiin. En nyt tarkoita tuolla loukata, mutta jonkinlainen tosiasia tuokin joka osaltaan on taustalla vaikuttamssa.

Mutta kun pääsääntöisesti pyrin vastaukseni lisäksi jakamaan tietoutta vähän laajemminkin niin vielä tekee mieli laittaa lukemista ihan vaan tuohon väitteeseesi liittyen koskien nimenomaan narsistin lapsia, etteikö narsistin lapsen problematiikka olisi tunnettu/tunnistettu ja asiaa tutkittu ja siitä tietoakin on saatavilla ja apua/hoitoakin varmasti on saatavilla. Narsitin lapsille on myös ainakin suurimmissa kaupungeissa omia vertaistukiryhmiäkin.

Periaatteessahan jo narsistin syntyteoroissa on asia otettu huomioon, että joissain tapauksessa myös narsistin lapsesta saattaa kasvaa narsisti, ihan kuin siitä vanhemmasta joka myös on ollut joskus mahdollisesti myös narsistisen vanhemman lapsi.

Mutta joo, minä ny tähän kohtaan laitan nuo kirjalinkit, mutta tosiaan googlettamalla löydät hyvinkin paljon tietoa myös muualta, miten se vanhempi kiusaa lastaan ja millaisia ongelmia se narsistin lapsena oleminen tuottaa sille lapselle itselleen.

Etten ny usko väitteeseesi, etteikö tuota asiaa olisi tunnistettu ja pyritty myös tietoa asiasta jakamaan ja etteikö narsistien lapsia kyettäisi myös auttamaan.

http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1185

https://www.booky.fi/tuote/mcbride_karyl/enko_koskaan_ole_tarpeeksi_hyva_kuinka
/9789525613964

Lue lisää

ystävällisesti tiedustelen Luitko ollenkaan lausetta jonka minulta lainasit ?

Kylla olen samaa mieltä että netistä löytyy kiitettävästi tietoa tästäkin aiheesta, mutta se on eri asia kuinka sita sovelletaan kaytännön ruohonjuuritasolla tai ollaanko edes luettu aiheesta puhumattakaan soveltamisesta.

poiuytrdsdfg kirjoitti:

ystävällisesti tiedustelen Luitko ollenkaan lausetta jonka minulta lainasit ?

No varsinaisesti en nyt lainannut tuossa kohtaa mitään lausettasi, mutta tää systeemi kopio ko. henkilön kommentin kun siihen vastaa. Jos tarkoituksellisesti lainaan jotain kommenttia niin kyllä itse kopion sen oman kommenttini alkuun joka näkyy lainausmerkeissä.

Mutta joo, vastasin ny vaan ihan suoraan tuon kommenttiisi viimeisen lauseen pohjalta jossa kerroit vanhempiesi kiusanneen sinua eilen ja tänään, josta syystä pohdin tuota ilm. tiivistä suhdettanne ja sitä, että kun tulee se oma perhe ja kaikki muut velvoitteet siihen päälle, niin se yhteydenpito vanhempiin väistämättä vähenee, ja sitä myöden myös se vanhempien vaikutusmahdollisuus, kun vanhempi ei enää tiedä kaikkea lapsensa elämästä, eikä ole edes tarpeen tietääkkään.

Mitä tulee tuohon mainitsemaani lapsen asemaan, niin en en tarkoittanut sillä lapsellisuutta vaan jotain sellaista, että vanhemmilleen omat lapset ovat aina "lapsia", ei se vanhemmuus, eikä tietoisuus siitä, että on ko. ihminen lapsi poistu iän lisääntyessäkään.

Aikuiset lapsetkin tulevat edelleen isän tai äidin luokse, eivätkä mihin tahansa kylään ja jonkun tutkimuksen mukaan ottavatkin vähän niinku lapsen roolin. Vanhempi sitten siinä höösää kaikenlaista "parasta" kun kerran lapset ovat tulleet käymään ja aikuiset lapsetkin usein hetken verran palaavat sinne lapsuuteen kun kaivavat esiin itselleen tuttuja esineitä, katselevat valokuvia ja muistelevat lapsuutensa tapahtumia.

Vaikka muuten sitten kysellään kuulumisia ja keskustellaan niin yleisisistä kuin omiiin asioihin liittyvistä asioista tasavertaisina aikuisina. Vanhempien mielipidettäkin usein kysytään kyllä vielä aikuisenakin mutta päätökset tehdään itse ja sisaretkin saattavat tiedustella, että ootko kysyny äidiltä/isältä, mitä mieltä äiti/isä oli. Mielipiteeni kyllä kerron, mutta pyrin korostamaan sitä, että teet niin kuin itse parhaimmaksi näet.

Mitä taas tulee tuohon "auttamisasiaan" niin olen kyllä ymmärtänyt että koet ettei sinua ole kukaan osannut/kyennyt auttamaan, mutta sen oman kokemuksenkaan perusteella ei voi vetää sellaista johtopäätöstä etteikö narsistien aikuisia lapsia kuin muitakin lapsena kaltoinkohdeltuja aikuisia kyettäisi auttamaan.

Monesti siihen vaan tarvitaan kuitenkin että ihminen itse tunnistaa oman pahan olonsa ja sen myötä kokee tarvitsevansa apua ja ymmärtää sitä pyytää/hakea, että sen ensimmäisen askeleen joutuu ottamaan itse. Mutta vaikka sitä apua saa/on tarjolla, niin kuitenkin sen suurimman työn joutuu tekemään itse.

Se nyt vaan on niin, ettei maailma ja ihmiset muutu meidän mukaamme vaan meidän itsemme on muutettava vähintäänkin se oma asenteemme sen suhteen ettei tässä maailmassa ihan yksin pärjää.

Moni kokee mustimpina hetkinä olevansa totaalisen yksin, eikä huomaa että silloinkin kuitenkin elämässä on hyviäkin asioita jotka ovat ikäänkuin muiden ihmisten meille antamia. Täälläkin on joskus viritelty aiheesta kiitollisuus keskustelua, mutta se ny meni vähän metsään kun alettiin puhua hyväntekeväisyydestä. ja toisten auttamisesta.

Mutta aiheena ja harjoituksena kiitollisuus on kyllä hyvä. Miettiä jos ei päivittäin niin ainakin toisinaan, että mitkä kaikki hyvät asiat elämässämme ovat joko toisten ihmisen ansiosta tai muuten vaan meille ilmaiseksi annettu.

Katsos kun meillä ei ole tiivistä suhdetta normaalissa merkityksessä lainkaan. Esim. isäni koko elämäni ajan ei ole yleensä kestänyt puhua kanssani edes kahta minuuttia yhtämittaisesti,joten hän ei varsisnaisesti edes tunne minua, koska he eivät ole pystyneet käsittelemään sitä asiaa, että olisin omana yksilönä olemassakaan. Siis eivät ole suostuneet muodostamaan minkäänlaista suhdetta minuun, mutta heillä on ollut tarve pitää minut vallassaan muilla keinoin.
Inhottavia lauseita ehditään heittää minuutin tapaamisen aikana, mutta se ei nähdäkseni tee suhdetta tiiviiksi, jos joskus harvoin näkee minuutin tai maksimi 3 minuuttia viikossa kohtaa tai puhuu jonkun kanssa, ja sekin hyvin hankalaa.
Luuri tulee korvaan monta kertaa jo sinäkin aikana,

Niin ja kun ma tapaan äitini nykyaan, niin ma en mene kylaan äidin luokse. vaan kohtaan noita-akan ja olemme yhteisymmarryksessa asiasta,

poiuytrfdfg kirjoitti:

Niin ja kun ma tapaan äitini nykyaan, niin ma en mene kylaan äidin luokse. vaan kohtaan noita-akan ja olemme yhteisymmarryksessa asiasta,

äitini itse neuvoi unohtaan sen pointin, etta han on minun aiti.
Ja jotkut ihmiset on mulle aikoinaan sanoneet, etta jotenkin han ei edes muistuta minun aitia, etta tuntuu jotenkin oudolle ajatella etta han on minun aiti.
Han on nyt mun noita-akka ja se toimii vahän sopuisimman niin.

poiuytresdfg kirjoitti:

Katsos kun meillä ei ole tiivistä suhdetta normaalissa merkityksessä lainkaan. Esim. isäni koko elämäni ajan ei ole yleensä kestänyt puhua kanssani edes kahta minuuttia yhtämittaisesti,joten hän ei varsisnaisesti edes tunne minua, koska he eivät ole pystyneet käsittelemään sitä asiaa, että olisin omana yksilönä olemassakaan. Siis eivät ole suostuneet muodostamaan minkäänlaista suhdetta minuun, mutta heillä on ollut tarve pitää minut vallassaan muilla keinoin.
Inhottavia lauseita ehditään heittää minuutin tapaamisen aikana, mutta se ei nähdäkseni tee suhdetta tiiviiksi, jos joskus harvoin näkee minuutin tai maksimi 3 minuuttia viikossa kohtaa tai puhuu jonkun kanssa, ja sekin hyvin hankalaa.
Luuri tulee korvaan monta kertaa jo sinäkin aikana,

Lue lisää

"Katsos kun meillä ei ole tiivistä suhdetta normaalissa merkityksessä lainkaan."

No ainakin sulla on ollut paljon noita ilmoituksia milloin olette tavanneet tai tai olleet kontaktissa, että käsittääkseni suht usein ja tuosta soittamisesta voi päätellä että sinulla on itselläsi tarve pitää heihin yhteyttä jos soitat uudelleen ja uudelleen vaikka luuria tulee korvaan.

Sen lisäksi ilm. ajattelet heitä paljon että ajatuksen tasolla olet kiinni heissä vaikka ilm. erilleen asutkin että siitä päätellen miten paljon uhraat heille ajatuksissasi aikaa kertoo mun mielestä, oma suhteesi vanhempiisi on tiivis, vaikka se vanhempiesi taholta ei konkreettisesti sitä olekkaan.

Oletko muuten lukenut tuon Viljanmaan kirjan, Narsistin lapsena jonka alaotsikko on nimenomaan pitkä tie itsenäisyyteen.

http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1185

Anteeksi nyt Yhteenlaskutoimitus, mutta tuo kuvauksesi perheetapaamisesta on minulle minulle kuin lukisi jotain satua, ei minun elämässä ole mitään tommosta ollut eikä ole eikä tule olemaan.
Minua ja isäänihän alkaa jo pyörryttää muutamassa minuutissa äitini keittiössä jne.

Niin et voi tietaa syyta naihin soittoihin, koska monimutkaisempia asioita en voi kirjoittaa nettiin tai muutenkaan . Ei ole kyse toistemme kaipuusta,
Olemme sidoksissa toisiimme ihan toisenlaisista syista.

Mä olen ittekin vähän erilainen, Mun elämä perustuu niin paljon tiedonhakuun, etten mä siltä liiemmin ehdi ihmissuhteisiin.

Ma alotin totuuden etsinnan lapsena ja samainen tutkimus on menossa edelleen :)
Ja ma olen todella todella intohimoinen asiasta...

poiuytrdfgh kirjoitti:

Niin et voi tietaa syyta naihin soittoihin, koska monimutkaisempia asioita en voi kirjoittaa nettiin tai muutenkaan . Ei ole kyse toistemme kaipuusta,
Olemme sidoksissa toisiimme ihan toisenlaisista syista.

Lue lisää

Niin sinulla ny kuitenkin on jatkuva tarve olla yhteyksissä/soittaa heille jostain syystä.

En tiedä onko kyseessä ns. hätätilanne jolloin tarvitset apua, vaiko toivot/ haluat heiltä jotain , oletko huolissasi heistä vai onko kyseessä vain tarve kuulla heidän äänensä, olla olemassa tavalla tai toisella heille.

Jatkuva soittaminen vaikka luuria lyödään korvaan, vaikuttaa näin sivusta kuultuna jonkin sortin paniikki tilanteelta, joko haluat varmistaa että siellä on kaikki hyvin tai itselläsi on joku hätä.

Muistaakseni jossain kohtaa olet kertonut rakastavasi vanhempiasi, mikä osin selittää asiaa.

En tiedä missä määrin sitten olet vammastasi johtuen riippuvainen heistä, toimivatko he esim. ikäänkuin nimellisesti sinun avustajinasi. Mistä tuli mieleen, että oletko kartoittanut, että saisitko vammaispalvelulain nojalla itsellesi ulkopuolisen avustajan.

Vielä tuosta soittamisesta, että kun siellä luuria lyödään korvaan, eikä välitetä sinun tarpeistasi, niin olisko mahdollista että voisit soittaa jollekkin muulle henkilölle, joka tulisi auttamaan sinua tai edes kuuntelisi sinun asiasi jolloin saisit sen tunnun, että joku edes välittää sinusta

Mitä tulee noihin kommentteihin jotka olet laittanut tuon varsinaisen käsiteltävän asian jälkeen, niin niistä huomaa, että yrität siirtää keskustelua omasta toiminnastasi/suhteestasi vanhempiisi muihin asioihin, tiedonhakuun ja sen sellaiseen. Josta voisi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, ettet ole itse kykenevä käsittelemään omaa suhdettasi vanhempiisi.

Mulle huomautellaan etta miks ma sita mietin mista ilmiöt johtuu, etta eikö olis tarkeampaa vain elella. Mun mielesta ei. Ku mun koko elama on perustunu just ilmiöiden tutkimiseen ja se ON just sita mun oleellisinta ELAMAA.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

Niin sinulla ny kuitenkin on jatkuva tarve olla yhteyksissä/soittaa heille jostain syystä.

En tiedä onko kyseessä ns. hätätilanne jolloin tarvitset apua, vaiko toivot/ haluat heiltä jotain , oletko huolissasi heistä vai onko kyseessä vain tarve kuulla heidän äänensä, olla olemassa tavalla tai toisella heille.

Jatkuva soittaminen vaikka luuria lyödään korvaan, vaikuttaa näin sivusta kuultuna jonkin sortin paniikki tilanteelta, joko haluat varmistaa että siellä on kaikki hyvin tai itselläsi on joku hätä.

Muistaakseni jossain kohtaa olet kertonut rakastavasi vanhempiasi, mikä osin selittää asiaa.

En tiedä missä määrin sitten olet vammastasi johtuen riippuvainen heistä, toimivatko he esim. ikäänkuin nimellisesti sinun avustajinasi. Mistä tuli mieleen, että oletko kartoittanut, että saisitko vammaispalvelulain nojalla itsellesi ulkopuolisen avustajan.

Vielä tuosta soittamisesta, että kun siellä luuria lyödään korvaan, eikä välitetä sinun tarpeistasi, niin olisko mahdollista että voisit soittaa jollekkin muulle henkilölle, joka tulisi auttamaan sinua tai edes kuuntelisi sinun asiasi jolloin saisit sen tunnun, että joku edes välittää sinusta

Mitä tulee noihin kommentteihin jotka olet laittanut tuon varsinaisen käsiteltävän asian jälkeen, niin niistä huomaa, että yrität siirtää keskustelua omasta toiminnastasi/suhteestasi vanhempiisi muihin asioihin, tiedonhakuun ja sen sellaiseen. Josta voisi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, ettet ole itse kykenevä käsittelemään omaa suhdettasi vanhempiisi.

Lue lisää

Olet taysin väärässa soittojen syystä. Miksi ihmisillä on tarve jankuttaa toisten asioista mita ei ole edes mahdollista tietää ?
Viisastuisin jos saisin tietaa syyn siihen ?

Yksi syy soittaa noita-akalleni tosin on se kun juttelen hanelle siita kuinka hullunkurisesti väärin ihmiset perheestämme pättelee. Viime vuosina oli sekin kun selostin hänelle tietojani psykopatiasta. Kerron välillä hänelle uusista asioista joita olen saanu selville tietomielessä. Se kun on koko elamani ajan ollut jokseenkin ainoa aihe valillamme. Tosin olen vahentany sita nyt . Mutta joskus kerron tietoja joiden ajattelen edistävän järjellistä ajattelua.
Mutta tama on vahaista nykyään ja kun ei hänen aivotkaan käsittele suurta annosta tietoa kerrallaan.

poiuytrdfg kirjoitti:

Olet taysin väärässa soittojen syystä. Miksi ihmisillä on tarve jankuttaa toisten asioista mita ei ole edes mahdollista tietää ?
Viisastuisin jos saisin tietaa syyn siihen ?

Lue lisää

"Viisastuisin jos saisin tietaa syyn siihen ? "

No tää on tämmönen palsta mihin itsekukin sitten kirjoittaa/tuo esille määrättyjä asioita itsestään ja elämästään ja sivulliset sitten ottavat kantaa niihin, ihan vaan sen sen kirjoitetun tekstin perusteella kun sitä muutakaan tietoa todellisesta tilanteesta ei ole.

Mutta joo, itse ny tosiaan tiedät parhaiten miksi itsepintaisesti soittelet vielä senkin jälkeen vaikka toistuvasti lyödään luuria korvaan.

Aika laajalla skaalalla ny kuitenkin haarukoin asiaa ja totta varmaan on, että haluat heiltä jotain, ainakin että he vastaisivat puheluusi , jollei sitten ole kyse jostain pakkomielteestä tai siitä että haluat häiriköidä vanhempiasi.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Viisastuisin jos saisin tietaa syyn siihen ? "

No tää on tämmönen palsta mihin itsekukin sitten kirjoittaa/tuo esille määrättyjä asioita itsestään ja elämästään ja sivulliset sitten ottavat kantaa niihin, ihan vaan sen sen kirjoitetun tekstin perusteella kun sitä muutakaan tietoa todellisesta tilanteesta ei ole.

Mutta joo, itse ny tosiaan tiedät parhaiten miksi itsepintaisesti soittelet vielä senkin jälkeen vaikka toistuvasti lyödään luuria korvaan.

Aika laajalla skaalalla ny kuitenkin haarukoin asiaa ja totta varmaan on, että haluat heiltä jotain, ainakin että he vastaisivat puheluusi , jollei sitten ole kyse jostain pakkomielteestä tai siitä että haluat häiriköidä vanhempiasi.

Lue lisää

No tulihan se syykin sitte näköjään, haluat keskustella vanhempasi kanssa narsismista ja psykopatiasta.

Yksi pointti missa menet metsaan.
Ajattelet soittojen motiivit tunnepohjaisiksi, vaikka ne ovat tiedonjakopohjaisia välttämättömissä asioissa. Nuoruuteni kyllä soittelin jatkuvasti mm. "äiti rakasta", kun ihmettelin miksei kelpaa.

Niin ja on mielestäni ollut hyvä vain että olen infonut heitä narsismista ja psykopatiasta,

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No tulihan se syykin sitte näköjään, haluat keskustella vanhempasi kanssa narsismista ja psykopatiasta.

Toisin sanoen tarve pitää ja ottaa yhteyttä vanhempiisi on sinulla.

Hieman kyllä mietin tuota, että tarpeesi keskustella vanhempasi kanssa on sillä hetkellä kovin voimakas, jos sinnikkäästi yrität vaikka luuria lyödään korvaan ts. vanhepasi ei ole sillä hetkellä halukas siihen tai hänellä on muuta puuhaa

Ei ole kyse tarpeesta siina mielessä kuin asiaa käsittelet.
Esim. infoaminen psykopatiasta ei ole tarve vaan vastuullista toimintaa tiedonjaossa.

Niin ja isani odottaa etta minun pitaa soittaa iloisena uudestaan riippumatta siita kuinka monta kertaa hän lyö luurin. Hän lyö sen aina kun tulee epmieluisa sana,
Puhuja saa puhua vain mita han haluaa.
Kerran sanoin etta tulee paha mieli luurin korvaan lyömisesta koko ajan .
Han vastasi: "Mina en tuommoista haukkumista kuuntele !!!"
Ei luurin korvaan lyömisen syy ole tuo mita luulet.

Noita-akkani tykkää siitä kun häntä kovasti tavoitellaan, muttei hän voi vastata kun hänellä on jotain TÄRKEÄÄ !!!
Hän tykkää siitä että puhelin tyhjänpanttina pirisee, ei hän haluaisi sitä menettää.

Piriseva puhelinhan on huomiota ilman tunnesisältöä, jota voi ilmetä jos luurin avaa.

poiuytrdsxcv kirjoitti:

Ei ole kyse tarpeesta siina mielessä kuin asiaa käsittelet.
Esim. infoaminen psykopatiasta ei ole tarve vaan vastuullista toimintaa tiedonjaossa.

Niin ja isani odottaa etta minun pitaa soittaa iloisena uudestaan riippumatta siita kuinka monta kertaa hän lyö luurin. Hän lyö sen aina kun tulee epmieluisa sana,
Puhuja saa puhua vain mita han haluaa.
Kerran sanoin etta tulee paha mieli luurin korvaan lyömisesta koko ajan .
Han vastasi: "Mina en tuommoista haukkumista kuuntele !!!"
Ei luurin korvaan lyömisen syy ole tuo mita luulet.

Lue lisää

Niin mielestäsi puhuja saa puhua mitä haluaa ja vanhempasi/vanhempasi pitää/on sitte pakko kuunnella sinun puhettasi vaikka eivät haluaisikaan sillä hetkellä kuunnella.

Mitä tulee tuohon, että narsistille sekin on huomiota kun puhelin pirisee, niin kyllä joo, mutta sinä itse ny kuitenkin valitset haluatko antaa hänelle sitä huomiota, tunteen siitä että hän tärkeä tavoiteltu, että haluat miellyttää häntä, varmistaa omalta osaltasi että hän tyytyväinen.

No joo, minä ny kuitenkin tässä kohtaa yritän ryhdistäytyä ja siirtyä muihin puuhiin ts. tehdä jonkinlaiset pikasiivot. Päivänjatkoja sinnekkin

Puhu nyt vaan potaskaa. Ei ole kyse siita hetkesta vaan viitisenkymmenta vuotta yhtämittaisesti jatkuneesta asiantilasta.

Ja luuria tulee korvaan muillekin laheisille. Se on hänen käytäntö.
Ei meidan perheesta millaan tule tollasta muottiperhetta jollasta väännät

Joo hyvaa paivanjatkoa, mullakin olis esim nälkä :)

Minulle on tassa analyysissani se helpotus etta narsistillani ja psykopaatillani on samansuuntainen kokemus toisistaan kuin minulla heista.

Jos en olis ottanu yhteyttä ollenkaan, enhän olis pystynyt tätä asiaa näin tarkoin tutkimaan. Voihan sitäkin ehkä tarpeeksi nimittää.

poiuytrdfg kirjoitti:

Ja luuria tulee korvaan muillekin laheisille. Se on hänen käytäntö.
Ei meidan perheesta millaan tule tollasta muottiperhetta jollasta väännät

No minä vasta sain imurointia ja palasin sitte taas katsomaan vieläkö olit vastannut ja sen verran tekee mieli kommentoidakkin, että äläs ny vedä tähän kohtaa niitä muita läheisiä, kun keskustelua käydään sinun tarpeestasi soittaa vaikka sinulle lyödään luuria korvaan.

Edelleen tätä elämää eletään hetki kerrallaan siitäkin huolimatta että vuodet kertyvät ja asiantilat muuten pysyvät muuttumattomina. Ihminen tekee sen päätöksen/valinnan vastaako vai eikö vastaa sillä hetkellä kun puhelin pirisee.

Edellisissä jo keskusteltiinkin siitä, että olet täysin tietoinen, että narsistisi hykertelee ja on tyytyväinen kun soittelet ja ehkä toisiaan ihan kiusallaankin ei vastaa, saadakseen sinut toimimaan, tässä tapauksessa soittamaan uudestaan ja uudestaan.

Kun olet tuosta kuvioista hyvin perillä niin mietittäväksi jää miksi haluat toimia noin, haluat että narsistisi on tyytyväinen toimintaasi ja kokee sitä kautta tyytyväisyyttä itsestään ja omasta toiminnastaan ja vallastaan sinun.

Edelleen voisit miettiä vielä tuota, että puhuja saa puhua mitä haluaa, että pitääkö kuulijan kuunnellla sellaista puhetta mitä hän ei halua kuulla. Mun mielestä on ihan okoo lyödä luuri kiinni niissä tapauksissa jolloin itsestä tuntuu, ettei halua kuulla. Tilanteesta poistuminen on mun mielestä ihan käypä keino ja sillä vältetään ne ylilyönnit ettei tunnekuohussa tule sanoneeksi mitä sylki suuhun tuo.

Mun on tassa elamassa ollut pakko tottua siihen luurin korvaan lyömiseen tai sitten vaihtoehto on se ettei ole missään tekemisissa mihin yleensa saa aika vahan kannustusta .
Onhan taa tuntunu kohtuuttomalle etten saa olla moksiskaan esim luurin korvaan lyömisesta ja sitten samaa olen valitettavasti toteuttanut vahan muidenkin kanssa, etten oikeen ota tosissaan niiden törkeyksiä.

Ystäväiseni Yhteenlaskutoimitus minulla on erillinen (ei minun sisäinen) syy miksi on itsestani riippumattakin valttamatönta soittaa.
Ei semmonen niin yksinkertainen kuvio jota kuvaat mielestani edes olisi oikean psykopaatin perhe.

Mutta joo nopeemmin tavoittaa kun lopettaa yrittämästä soittaa.

Ja kiitos tuosta viimeisestä neuvosta jota tarvitsen nimenomaan minä. nimittin oppia lyömaan luuri kun en halua kuunnella, koska suurin osa elämäni ongelmista on tullut siitä että olen kohteliaalla arvostuksella kuunnellut ihan jokaista ihmistä.
Ja joka sanan tarkasti aina kun olen kyennyt ja viimeisen pälle toteutetulla eläytymisellä. Mutta siitä eläytymisestä juurikin on koitunut 90% tuskistani.
Mutta viimeksikin kun soitin isälleni oli vain sanoakseni että hänen asiaton puheensa minulle (olosuhteissa joissa oli mahdoton sita valttaa) oli haitallista minulle. Han sanoi "mita sa höpiset" ja löi luurin.

Mulla kun ei meinaa millään mennä jakeluun että ihmiset lausuu itsevarmoina jotain asioissa mita he ei ole oikeasti tutkineet.

poiuytrdsxcv kirjoitti:

Ei ole kyse tarpeesta siina mielessä kuin asiaa käsittelet.
Esim. infoaminen psykopatiasta ei ole tarve vaan vastuullista toimintaa tiedonjaossa.

Niin ja isani odottaa etta minun pitaa soittaa iloisena uudestaan riippumatta siita kuinka monta kertaa hän lyö luurin. Hän lyö sen aina kun tulee epmieluisa sana,
Puhuja saa puhua vain mita han haluaa.
Kerran sanoin etta tulee paha mieli luurin korvaan lyömisesta koko ajan .
Han vastasi: "Mina en tuommoista haukkumista kuuntele !!!"
Ei luurin korvaan lyömisen syy ole tuo mita luulet.

Lue lisää

" kuinka monta kertaa hän lyö luurin. Hän lyö sen aina kun tulee epmieluisa sana,
Puhuja saa puhua vain mita han haluaa.
Kerran sanoin etta tulee paha mieli luurin korvaan lyömisesta koko ajan .
Han vastasi: "Mina en tuommoista haukkumista kuuntele !!!""
Välinne ovat tulehtuneet...!
Mitä mieltä olet itse, minkälainen asenteesi on?
Ehkä vastaat että puhut vain totta... Mutta jotain siinä nyt on. Jotenkin hän kuulee itseään arvosteltavan.
Kukaan ei missään maailmassa varmaan pystykään ottamaan ihan yksityiskohtaisesti kantaa tuohon. Jokaisen joka ottaa varman kannan, pitäisi tarkkaan tietää ja olla itse kuullut äänensävyt ja kaikki mikä voi vaikuttaa asiaan.
Eli olisi lähdettävä ihan siitä, että välinne ovat tulehtuneet, tai ainakin isäsi käyttäytyy kuin olisi.
Käyttääkö isäsi päihteitä?
En ymmärrä miksi pidät yhteyttä heihin tuolla tavoin, jos kyse ei ole syvästä kiintymyksestä heihin nimenomaan syystä että he ovat vanhempiasi. Ja kaipa tuosta on kyse viimekädessä, koska kerran olet sanonut että rakastat heitä.
Jos isäsi on narsisti, niin hän kammoaa rakkautta.

poiuytrdfg kirjoitti:

Ja luuria tulee korvaan muillekin laheisille. Se on hänen käytäntö.
Ei meidan perheesta millaan tule tollasta muottiperhetta jollasta väännät

No joo. Tuo on narsistien tapa, tärkeää heille ja he elävät siitä...
Hyvin tuttua.

poiuytrdfg kirjoitti:

Ja luuria tulee korvaan muillekin laheisille. Se on hänen käytäntö.
Ei meidan perheesta millaan tule tollasta muottiperhetta jollasta väännät

"Ei meidan perheesta millaan tule tollasta muottiperhetta jollasta väännät"
Älähän aliarvioi muita kirjoittajia. Täällä palstalla on paljon tietoa narsisteista yhteensä.
Totuushan on, että nimenomaan he ovat juuri siinä moodissa ja muotissa, että ovat vanhempasi ja sinä heidän tyttärensä, tahdoitte tai ette. Tuskinpa muuten olisistte missään yhteydessä toisiinne.

poiuytrdfg kirjoitti:

Mulla kun ei meinaa millään mennä jakeluun että ihmiset lausuu itsevarmoina jotain asioissa mita he ei ole oikeasti tutkineet.

No ensinnäkin tuohon kuvioon liittyen, se ei tarkoittanut sinun perhekuviotasi vaan vain ainoastaan sitä kuviota jonka itsekin otit esille, että narsisti nauttii siitäkin, että saa toisen soittelemaan vaikka ei vastaakkaan, että soittelemalla lisäät hänen tyytyväisyyttään.

Mitä tulee tuohon vipa kommenttiisi, niin minä vaan keskustelen sinun kanssasi tämän palstan välityksellä ja lausumani ovat vaan mielipiteitä milloin mistäkin sinun esille tuomastasi asiasta., esim. nyt tuosta soittelusta. Ei tässä ole yhtään sen kummempaa, enkä ny ole ollenkaan varma kaikesta, kuhan ny vaihdan ajatuksia, mielipiteitä kanssasi.

Olishan sekin ny kummallista jos ei ihmisten kanssa voisi keskustella , sanoa mielipidettään ilman perinpohjaisia tutkimuksia. Näin meistä ihmisistä suurin osa toimii , keskustellessamme sanomme mitä siinä hetkessä mieleen tulee mistäkin asiasta ilman sen kummempia perinpohjaisia tutkimuksia. Sinua ilmeisesti tuo asia/tapa keskustella tuntuu kovasti haittaavan ja ehket ole osannut tuota asiaa ottaa huomioon ja siitä syystä ehkä suhtadut liian kirjaimellisesti toisten sanomisiin.

Mutta oli kuinka oli, niin olen tänään kummastellut tänään sitäkin , että poikkeusellisesti harrastat dialogia kanssani, kun aiemmin olet tuonut ilmi, että minun kirjoituksistani tulee sinulle huono olo, ettet edes lue niitä, jonka vuoksi olen pidättäytynyt enimmäkseen vastailemasta sinulle.

Mutta tosiaan nyt tuon poikkeuksellisen dialogisi vuoksi kanssasi on kyllä mukava vaihtaa ajatuksia/mielipiteitä tänään, vaikka omalla tavallani sinun ajatuksiasi/toimintatapojasi olen yrittänyt kyseenalaistaakin, että hieman ajattelisit muitakin tapoja olla tekemissä vanhempiesi kanssa kuin myös ettei ehkä kaikki johdu heidän narsimistaan, joku osuus myös vuorovaikutuksen liittyen on sinullakin suhteessa vanhempiisi.

Välinne_ovat kirjoitti:

" kuinka monta kertaa hän lyö luurin. Hän lyö sen aina kun tulee epmieluisa sana,
Puhuja saa puhua vain mita han haluaa.
Kerran sanoin etta tulee paha mieli luurin korvaan lyömisesta koko ajan .
Han vastasi: "Mina en tuommoista haukkumista kuuntele !!!""
Välinne ovat tulehtuneet...!
Mitä mieltä olet itse, minkälainen asenteesi on?
Ehkä vastaat että puhut vain totta... Mutta jotain siinä nyt on. Jotenkin hän kuulee itseään arvosteltavan.
Kukaan ei missään maailmassa varmaan pystykään ottamaan ihan yksityiskohtaisesti kantaa tuohon. Jokaisen joka ottaa varman kannan, pitäisi tarkkaan tietää ja olla itse kuullut äänensävyt ja kaikki mikä voi vaikuttaa asiaan.
Eli olisi lähdettävä ihan siitä, että välinne ovat tulehtuneet, tai ainakin isäsi käyttäytyy kuin olisi.
Käyttääkö isäsi päihteitä?
En ymmärrä miksi pidät yhteyttä heihin tuolla tavoin, jos kyse ei ole syvästä kiintymyksestä heihin nimenomaan syystä että he ovat vanhempiasi. Ja kaipa tuosta on kyse viimekädessä, koska kerran olet sanonut että rakastat heitä.
Jos isäsi on narsisti, niin hän kammoaa rakkautta.

Lue lisää

Niin he kammoaakin rakkautta. Se on ollut jo tassa joitakin vuosia oivallettuna.
Ei siinä mielessä tulehtuneet välit ettemme ole edes koskaan varsinaisesti riidelleet. Eihän se ole edes mahdollista riidellä jos luuri tulee korvaan ensimmisestä ystävällisellä äänellä kohteliaasti ilmaistusta epämieluisasta asiasta koski se mitä tahansa.

Älähän_ kirjoitti:

"Ei meidan perheesta millaan tule tollasta muottiperhetta jollasta väännät"
Älähän aliarvioi muita kirjoittajia. Täällä palstalla on paljon tietoa narsisteista yhteensä.
Totuushan on, että nimenomaan he ovat juuri siinä moodissa ja muotissa, että ovat vanhempasi ja sinä heidän tyttärensä, tahdoitte tai ette. Tuskinpa muuten olisistte missään yhteydessä toisiinne.

Lue lisää

No ei meidan perhe ole sellanen kuin Yhteenlaskutoimitus kuvaa. Ja kylla se on lahemmas sellanen ku mina kuvaan.
Eika tassa tarvitse kenenkaan tassa vaiheessa ottaa kantaa. Tian itse mimmosta taa on.

Isän näin 15 sekuntia ei vaikuttanu olevan mitään riitaa ja olen vakuuttunut, jos häneltä kysyttäisiin niin mitään riitaa ei ole. :)

poiuytrdgh kirjoitti:

Isän näin 15 sekuntia ei vaikuttanu olevan mitään riitaa ja olen vakuuttunut, jos häneltä kysyttäisiin niin mitään riitaa ei ole. :)

Eika tule riitaa kun lyö luurin korvaan hitusenkaa epämieluisasta lauseesta,

Meidan perhe on raitis. Josku isa juo oluen.

"Näin meistä ihmisistä suurin osa toimii , keskustellessamme sanomme mitä siinä hetkessä mieleen tulee mistäkin asiasta ilman sen kummempia perinpohjaisia tutkimuksia."

Tuon olen alannut huomaamaan minäkin.
Valitettavasti kuuntelin 45 vuotta liian tosissaan,

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No ensinnäkin tuohon kuvioon liittyen, se ei tarkoittanut sinun perhekuviotasi vaan vain ainoastaan sitä kuviota jonka itsekin otit esille, että narsisti nauttii siitäkin, että saa toisen soittelemaan vaikka ei vastaakkaan, että soittelemalla lisäät hänen tyytyväisyyttään.

Mitä tulee tuohon vipa kommenttiisi, niin minä vaan keskustelen sinun kanssasi tämän palstan välityksellä ja lausumani ovat vaan mielipiteitä milloin mistäkin sinun esille tuomastasi asiasta., esim. nyt tuosta soittelusta. Ei tässä ole yhtään sen kummempaa, enkä ny ole ollenkaan varma kaikesta, kuhan ny vaihdan ajatuksia, mielipiteitä kanssasi.

Olishan sekin ny kummallista jos ei ihmisten kanssa voisi keskustella , sanoa mielipidettään ilman perinpohjaisia tutkimuksia. Näin meistä ihmisistä suurin osa toimii , keskustellessamme sanomme mitä siinä hetkessä mieleen tulee mistäkin asiasta ilman sen kummempia perinpohjaisia tutkimuksia. Sinua ilmeisesti tuo asia/tapa keskustella tuntuu kovasti haittaavan ja ehket ole osannut tuota asiaa ottaa huomioon ja siitä syystä ehkä suhtadut liian kirjaimellisesti toisten sanomisiin.

Mutta oli kuinka oli, niin olen tänään kummastellut tänään sitäkin , että poikkeusellisesti harrastat dialogia kanssani, kun aiemmin olet tuonut ilmi, että minun kirjoituksistani tulee sinulle huono olo, ettet edes lue niitä, jonka vuoksi olen pidättäytynyt enimmäkseen vastailemasta sinulle.

Mutta tosiaan nyt tuon poikkeuksellisen dialogisi vuoksi kanssasi on kyllä mukava vaihtaa ajatuksia/mielipiteitä tänään, vaikka omalla tavallani sinun ajatuksiasi/toimintatapojasi olen yrittänyt kyseenalaistaakin, että hieman ajattelisit muitakin tapoja olla tekemissä vanhempiesi kanssa kuin myös ettei ehkä kaikki johdu heidän narsimistaan, joku osuus myös vuorovaikutuksen liittyen on sinullakin suhteessa vanhempiisi.

Lue lisää

Johtuu vanhempieni narsismista , eihän he kommunikoi keskenään ainakaan paremmin. Mun psykopaattikin on sanonut etta mun kaa kommunikoi helpommin kuin isani.

poiuytdfg kirjoitti:

Johtuu vanhempieni narsismista , eihän he kommunikoi keskenään ainakaan paremmin. Mun psykopaattikin on sanonut etta mun kaa kommunikoi helpommin kuin isani.

Ainakin kyse on siita etta vanhempien persoona on narsistityyppinen ja mun ei vaikka nykyaan varmaan muakin luullaan kun oikein eläydyn kuvaamaan millasia älynarsistit on, mutta kyse on mun voimakkaasta eläytymiskyvystä,
Osaan elaytya paljon muuhunkin kuin alynarsistien asiaan

Niin kylla ma keskustelen dialogiakin sujuvasti. Itseasiassa useammin muut ihmiset kieltäytyy dialogista mun kanssa, niin selitan sitte asian monologina.

Mutta mulle ei tee hyvaa kuunnella liikaa muiden mielikuvituksia, jos ne ei ole kunnolla tutkittua faktaa.

Olet oikeassa olen viime päivina tiedostanut, että kärsin suuresti puheesta, joka on perustelematonta.

poiuytdfghj kirjoitti:

Olet oikeassa olen viime päivina tiedostanut, että kärsin suuresti puheesta, joka on perustelematonta.

Mina henk koht en tarvi perustelematonta puhetta mihinkaan muiden mieliksi kuuntelen. Toinen hyva syy kuunnella voi tietty olla miellyttava ääni, sellasta voi kuunnella taiteellisessa mielessä joskus ilman sisältöäkin.

poiuytfdvbh kirjoitti:

Mina henk koht en tarvi perustelematonta puhetta mihinkaan muiden mieliksi kuuntelen. Toinen hyva syy kuunnella voi tietty olla miellyttava ääni, sellasta voi kuunnella taiteellisessa mielessä joskus ilman sisältöäkin.

Lue lisää

Ydin on siinä, että kun kukaan muukaan ei tarvitse perustelematonta puhetta mihinkään...
Minulla vaikuttaa ulkonäkö ja ääni. Yleensäkin huomion herättävyys monin tavoin vaikuttaa myös monin tavoin.

Hieno juttu !!!
Olenkin ihmetelly mihin sitä kukaan tarvii

Onkin hämmentäny miksi se olsi muka niin erikoinen ominaisuus ettei tarvi perustelematonta puhetta

Olen siksikin monologinkirjoittaja kun
ihmiset ei usko mitään ilman perusteluja mutta heillä ei ole aikaa perusteluille.
Niin se on niin jännän paradoksaalinen tilanne.
Enka ole keksiny siihen oikeen muuta ratkaisua ku monologit.

poiuytrdsdfgh kirjoitti:

Olen siksikin monologinkirjoittaja kun
ihmiset ei usko mitään ilman perusteluja mutta heillä ei ole aikaa perusteluille.
Niin se on niin jännän paradoksaalinen tilanne.
Enka ole keksiny siihen oikeen muuta ratkaisua ku monologit.

Lue lisää

Sinä nyt minun mielestäni käsität väärin, eikä mun mielestä ny mitkään monologit ole mitään perusteluja sinällään. Ennemminkin uskon sellaisiin perusteluihin joiden tukena on muidenkin ihmisten näkökulmia kuin vain yksittäisen ihmisen mielipide.

Se että ilmaisee mielipiteensä kulloisestakin asiasta ilman perinpohjaista tutkimusta, ei suinkaan tarkoita, etteikö sitä omaa sanomistaan pystyisi kuitenkin perustelemaan, eikä tarkoita ettei ko. ihmisellä olisin jotain tietoakin asiasta josta on puhe.

Itsekin usein laitan linkkejä asiani tueksi, ettei tule sellaista käsitystä, että ihan hatusta vaan keksin asioita.

Mutta joo, kuten sanoin että niin esim. näillä keskustelupalstoilla kuin sosiaalisissa tilanteissa ihmisten kanssa, kyse on enimmäkseen keskustelusta/vuoropuhelusta ja mielipiteiden/näkökulmien vaihtamisesta, tutkielmat, väitöstilaisuudet ja tieteelliset todistelut perusteluineen ovat sitten asia erikseen.

Lisään vielä kun olen ymmärtänyt , että meidän tavallisten pulliaisten mielipiteet yms. tuntuvat jonkin verran aiheuttavan sinulle kärsimystä niin tuli mieleen tuo Tiede lehden keskustelupalsta, jossa myös joskus on keskusteltu tästäkin aiheesta/narsismista, että olisko joku tuon tapainen palsta sinulle parempi oman henkisen hyvinvointisi takia.

En nyt ole sinua täältä pois häätämässä, mutta jotenkin ajattelisin, että tarvitsit enemmänkin samanhenkistä osittain älyllisempää keskusteluseuraa, kun täällä ei nyt sinällään ole tutkittu tätäkään asiaa ihan juurta jaksain.

Olisin mennykin sinne, mutta kun sinne pitaa rekisteröitya omalla nimella niin en menny.
Mielestani normaalitapauksissa yhden ihmisen kokemuksen pitäisi riittaa omaa elamaa ja itsea koskevissa asioissa.
Suon sen ihan psykopaatillenikin, ei tulisi mieleenkaan puuttua hänen omiin asioihinsa minun tavallani.

Hänella on varmaan ihan oma tarinansa omilla teillaan, mutta nahdakseni hänen elämäntarinaa ei pidä yrittääkää yhdistää minun elämäntarinaani. Mielestäni jokaisella on oikeus kertoa oman elämäntarinansa niinkuin haluaa.

poiuytfdh kirjoitti:

Hänella on varmaan ihan oma tarinansa omilla teillaan, mutta nahdakseni hänen elämäntarinaa ei pidä yrittääkää yhdistää minun elämäntarinaani. Mielestäni jokaisella on oikeus kertoa oman elämäntarinansa niinkuin haluaa.

Lue lisää

Esim psykopaateilla on luonnollisestikin erilainen tyyli kuin ei psykopaateilla. jne.

Mutta en tarkottanu perustelemattomilla puheilla esim ketään palstalla, vaan ihan yleisesti.

poiuytredfgh kirjoitti:

Olisin mennykin sinne, mutta kun sinne pitaa rekisteröitya omalla nimella niin en menny.
Mielestani normaalitapauksissa yhden ihmisen kokemuksen pitäisi riittaa omaa elamaa ja itsea koskevissa asioissa.
Suon sen ihan psykopaatillenikin, ei tulisi mieleenkaan puuttua hänen omiin asioihinsa minun tavallani.

Lue lisää

"Mielestani normaalitapauksissa yhden ihmisen kokemuksen pitäisi riittaa omaa elamaa ja itsea koskevissa asioissa."
Käsittääkseni tieteessäkin voi tehdä tieteellisesti päteviä johtopäätöksiä yksittäisestä jos sen voi johtaa yleiseen.
Eli jos sinun tapauksesi pitäisi kutinsa kun sen yleistää, niin siitä voisi joku tehdä tieteellisesti pätevän johtopäätöksen.

Jossain mielessä ehkä täällä palstallakin haemme sitä kuulluksi tulemista keskinäisellä kirjoittelulla toisinaan. Ja kuten tieteessä tieteellisten johtopäätösten, jotta ne olisivat päteviä, on kestettävä tieteellisessä väittelyssä, niin ainakin jotain täällä palstallakin pyrkii suodattumaan.
:D, ainakin toisinaan on ehkä mennyt ns. lapsi pesuveden mukana... Ikävä kyllä.
Uskon toisaalta, että tieteellisessä ympäristössäkin on mennyt monta "lasta" samoissa merkeissä.

Mitä kukakin nyt sitten pyrkii asiansa esiintuomisella todistamaan tai aikaansaamaan? Ehkä ainakin sen, että itse tajuaisi viimekädessä minkälaiseen tilanteeseen ja kohtaamiseen on joutunut

Jotenkin tämä aihe herättää jossain yleisemmässäkin mielessä mielenkiintoa, kun tähän on uppoutunut. Juuri selasin mielijohteesta narsismipalstan kirjoituksia vuosien takaa ja pakko sanoa, että ihan kuin olisi pienen hien puskenut pintaan kun löysin vuodelta -12 omia kirjoituksia... Että ihan tosi!!! Kuinka hiivatin valtavasti tähän on energiaa kuluttanut!!!?? Pitäisi tehdä samanmoinen kelaus live-elämäänsä ja kaivaa aineistoa esiin, että mitä siellä on näinä vuosina saanut aikaan ja minkälaisia tuntemuksia se saa aikaan.
Tiedän, että olen tehnyt aika tavalla kaikkeni, joissain tärkeissä asioissa olen väsynytkin ja joitakin tärkeitä asioita olen tehnyt liian vähällä energialla, -ehkä sitä energiaa ei vain enää riittänyt. Mutta tehty on.
Almanakat ovat itselleni aika hyviä tiedonlähteitä. Sinne tulee kirjattua menot ja tapahtumat, sekä ihan mietteitäkin. Ehkä jonain päivänä otan pinon almanakkoja.
Mutta nyt tajuan! Vuodesta kaksitoista ei vuoteen seitsemäntoista ole kuin viisi vuotta.
Olenko siis majaillut narsismipalstalla vain viisi vuotta? No eihän se ole paljoa. Varsinaiset narsistirytinät tapahtuivat kuitenkin jo muutaman vuoden ennen kuin löysin palstalle.

Ja tavoitteeseen olen päässyt. Narsisti on jäänty taakse, enkä voisi kuvitella että enää olisin häen kanssaan. En tunne enää mitään vetoa häneen. En yhtään mitään. Se viimeinenkin vire häntä kohtaan on kadonnut jo kauvan sitten.

Käsittääkseni kirjoitti:

"Mielestani normaalitapauksissa yhden ihmisen kokemuksen pitäisi riittaa omaa elamaa ja itsea koskevissa asioissa."
Käsittääkseni tieteessäkin voi tehdä tieteellisesti päteviä johtopäätöksiä yksittäisestä jos sen voi johtaa yleiseen.
Eli jos sinun tapauksesi pitäisi kutinsa kun sen yleistää, niin siitä voisi joku tehdä tieteellisesti pätevän johtopäätöksen.

Jossain mielessä ehkä täällä palstallakin haemme sitä kuulluksi tulemista keskinäisellä kirjoittelulla toisinaan. Ja kuten tieteessä tieteellisten johtopäätösten, jotta ne olisivat päteviä, on kestettävä tieteellisessä väittelyssä, niin ainakin jotain täällä palstallakin pyrkii suodattumaan.
:D, ainakin toisinaan on ehkä mennyt ns. lapsi pesuveden mukana... Ikävä kyllä.
Uskon toisaalta, että tieteellisessä ympäristössäkin on mennyt monta "lasta" samoissa merkeissä.

Mitä kukakin nyt sitten pyrkii asiansa esiintuomisella todistamaan tai aikaansaamaan? Ehkä ainakin sen, että itse tajuaisi viimekädessä minkälaiseen tilanteeseen ja kohtaamiseen on joutunut

Jotenkin tämä aihe herättää jossain yleisemmässäkin mielessä mielenkiintoa, kun tähän on uppoutunut. Juuri selasin mielijohteesta narsismipalstan kirjoituksia vuosien takaa ja pakko sanoa, että ihan kuin olisi pienen hien puskenut pintaan kun löysin vuodelta -12 omia kirjoituksia... Että ihan tosi!!! Kuinka hiivatin valtavasti tähän on energiaa kuluttanut!!!?? Pitäisi tehdä samanmoinen kelaus live-elämäänsä ja kaivaa aineistoa esiin, että mitä siellä on näinä vuosina saanut aikaan ja minkälaisia tuntemuksia se saa aikaan.
Tiedän, että olen tehnyt aika tavalla kaikkeni, joissain tärkeissä asioissa olen väsynytkin ja joitakin tärkeitä asioita olen tehnyt liian vähällä energialla, -ehkä sitä energiaa ei vain enää riittänyt. Mutta tehty on.
Almanakat ovat itselleni aika hyviä tiedonlähteitä. Sinne tulee kirjattua menot ja tapahtumat, sekä ihan mietteitäkin. Ehkä jonain päivänä otan pinon almanakkoja.
Mutta nyt tajuan! Vuodesta kaksitoista ei vuoteen seitsemäntoista ole kuin viisi vuotta.
Olenko siis majaillut narsismipalstalla vain viisi vuotta? No eihän se ole paljoa. Varsinaiset narsistirytinät tapahtuivat kuitenkin jo muutaman vuoden ennen kuin löysin palstalle.

Ja tavoitteeseen olen päässyt. Narsisti on jäänty taakse, enkä voisi kuvitella että enää olisin häen kanssaan. En tunne enää mitään vetoa häneen. En yhtään mitään. Se viimeinenkin vire häntä kohtaan on kadonnut jo kauvan sitten.

Lue lisää

Tuo on niin totta, kyllä kannattaa omia kirjoituksiaankin tutkailla. Sitä voi vaikka hätkähtää, että millainen kananaivo sitä siinä hetkessä oikein oli tai meni laukalla kuin hevonen laput silmillä, että ei oikein edes tiennyt ja tajunnut, mitä vieressä tapahtui tai mitä se toiselle aiheutti. Aika hyvä kokemus on, jos huomaa kehittyneensä ihmisenä, mutta toisaalta voihan siitä sitten ahdistua, kun huomaa, että junnaa yhä samassa urassa samaa levyä pyörittäen. Vuosi 12 oli kyllä muutamalta kuukaudelta ainakin itsellä täysin sumun peitossa, näin jälkikäteen sitä ihmettelee, että miten ylipäänsä selviytyi itse hengissä ja tuli ruokkineeksi perheensä.

Joo siis monilla on se käsitys, että toisten tai joukon käsitys jostain asiasta on luotettavampi kuin ihmisen itsensä tai yksittäisen ihmisen.
Mutta minun mielestäni välitön tieto jostain asiasta on yleensä aina luotettavampi kuin toisenkäden tieto. Arvostan mielikuvituksen avulla saavutettua tietoa kun itsellä nyt sattuu olemaan sitä mielikuvitusta, mutta silti mielestäni välittömien aistihavaintojen kautta saavutettu tieto on luotettavampaa, jos aistit ovat toimineet ja asia koskee esim. ihmisten välisiä keskusteluja. Siis ne keskusteluun osallistujat tietää tarkemmin keskustelujen luonteen, kuin ne jotka vain kuulevat joltain niistä keskusteluista. Olen ihmetellyt miksi tämä ei ole useimmille ihmisille päivänselvää. Myönnetään kuitenkin että eivät voi tietää kun eivät ole kuulleet äänensävyjä jne. No siksipä juuri se joka ne on kuullut tietää todennäköisesti paremmin. Ja hänen puheensa on todennäköisesti lähempänä totuutta jos hän ei valehtele, Siis yksi ainoa oikeasti keskusteluun osallistunut tietaa paremmin kuin sata muuta, jotka eivat ole sita lainkaan kuulleet.
Mina en ymmarra miksi tama logiikka tuntuu kasittamattömalle niin monille.
Esim. jokainen itse lienee tietavan paremmin mita han on tana aamuna syönyt, kuin tuhatkaan viisasta netin lukijaa.

Siis siitakin huolimatta, etta ne tuhat lukijaa olisivat ravitsemusalan huippuja.
Mielestani joidenkin ihmisten ego on kasvanut liian suureksi, kun he haluavat olla jonkin asian paremmin tietäviä siinäkin tapauksessa, että ei ole järjellisesti perusteltavissa miten he olisivat tiedon saavuttaneet, kuten vaikka kokemalla sen itse. Miten he voisi kokea jonkun esim. tuntemattoman ihmisen puolesta mita hanen sisalla tapahtuu paremmin kuin tuon ihmisen oma kokemus tai kuvaus ?
perustan yleensa aina kasitykseni toisistakin ihmisista heidan omaan selostukseensa itsestaan. Esim. psykopaattini on itse selvasti ilmaissut ettei koe tietyilla tunteilla mitään virkaa: Rakkaus, lempeys, empatia.
Yleensa perustan vaitteeni toisista ihmisista heidan omiin vaitteisiinsa itsestaan. En ala kehitella mitaan ihan omiani. Uskon mita toinen sanoo itsestaan ja perustan vaitteeni hanesta siihen. Eri asia on tietysti selkea valehtelu, jossa on jokin selva motiivi miksi joku valehtelee itsestaan jotain muuta kuin mita hän on, mutta mielestani siina useimmiten löytyy silloin myös looginen ymmarrettavissa oleva motiivi sille valehtelulle.
Esim. etta kuulijat edustavat sellaista ihmisryhmää joka ei pidä siitä mitä henkilö aidosti edustaa. Tuolloin voi ihmiselle tulla tarve esittää itsensä jonain muuna.
Mutta koska olen äärimmäisen erilaisuutta suvaitseva ihminen, niin esim. minulle voi aika laajasti turvallisesti ilmeta omana itsenään vaikka edustaisi jotain kummallisempaakin, kuten vaikka psykopaattia tms.
Näin on mielestäni aivan oikein etta vain mina ajattelen psykopaattini psykopaattina ja sellaiset ihmiset eivät, jotka eivät ole luotettavia psykopaatteja kohtaan. Parempi vaan kun eivat usko minua, kun ovatkin epaluotettavia itse.

Ja joo mielestani vaitteiden on kestettava vaittely nimenomaan.
Eri asia on jos ihminen on niin henkihieverissa, etta ei ole fyysisesti vaittelykunnossa. Silloin se tulee mielestani ottaa huomioon, eika perustella hänen olevan väärässä väitteissään koska hän ei kyennyt väittelemään.
Tuohan on varmaan usein tilanne potilasvahingoissa.

poiuytfdh kirjoitti:

Hänella on varmaan ihan oma tarinansa omilla teillaan, mutta nahdakseni hänen elämäntarinaa ei pidä yrittääkää yhdistää minun elämäntarinaani. Mielestäni jokaisella on oikeus kertoa oman elämäntarinansa niinkuin haluaa.

Lue lisää

No vanhempasi ja suhde heihin on nyt kuitenkin merkittävässä roolissa sinun elämäntarinassasi ja silläkin millainen lapsuus heillä on ollut, on vaikuttanut siihen millaisia aikuisia/vanhempia heistä on tullut ja sitä kautta myös sinuun.

Ollaan osa sukupolvien ketjua. Myös muut ihmiset vaikuttavat, siinäkuin meille sattuneet tapahtumat, ympäristö ja maailma jossa elämme. Kukaan ei synny tänne tyhjästä, eikä kykene elämään pelkästään omassa varassaan ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Mutta joo, noita monologejasi ny ei oo tässä aikojen saatossa tullu niin luettua, mutta tuos eilen ku vaihdoin ajatuksia/mielipiteitä sinun kanssasi pidempäänkin ts. vähän niinku keskityin sun kirjoittajapersoonaasi niin taisin oivaltaa yhden jutun, jonka tiimoilta kävin vähän toisaalla lukemassakin.

Ei siittä ny sen enempää, mutta sen verran tekee vielä tässä kohtaa korostaa, että tämmösillä palstoilla ny täytyy ymmärtää, että kuka tahansa voi ruotia tavalla tai toisella niitä sinun omaa elämäntarinaasi liittyviä asioita jotka tänne julkiseen tarkasteluun tuot.

Voi toki, mutta se on eri asia onko niilla ruotimisilla mitaan virkaa oikeasti, mutta kiva jos aikaansaa vaikka oppimista jossain omissa ideoinneissaan, jotka ei minuun liittyisikään. Itsekin saan ideanalkuja ties mista. Hyödynnän jotain tietoa muussa kuin alkuperäisessa asiayhteydessa muodostaakseni uusia teorioita.

Mutta vielä psykopaateista, Mun teoria olis että toisin kuin uskotaan heille ei ole vaikeaa tiedostaa omaa ominaislaatuaan, ei sen vaikeaampaa kuin kenellekaan muullekaan itseaan, mutta he vain ovat sen verran alykkaita etta eivat usein paljasta sita epaluotettaville ihmisille ja siksi nama luulevat psykopaatteja jotenkin erityisen tiedostamattomiksi. Eli siinakin elavat psykopaattien kaasuvalossa porukalla.

Muistuikin kirjahyllystäni mieleen lukematon joogakirja.
Siella on mielenkiintoisia kappaleita kuten: oikea käsitys muodostuu suorasta havainnosta, paattelysta ja patevasta todistuksesta.

Tuossa olis yli sata sivua luettavaa aiheesta. Tunnen itseni tyhmaksi kun en ole lukenut tuota ja kirja on seissy hyllyssa jo vuosia. Olis varmaan palstakirjoittelun sijaan viisaampaa vaikka lukea tuota, jotta osaisi menna asioissa paremmin asian ytimeen.
Ma kannatan tiedon hakua kaikista mahdollisista kulttuureista, jottei kasityksesta tule yksipuolinen.

Olen huomannu miten ihmisen mieli kiertelee ja kaartelee asioita joihin on hiukan liian tyhmä niinkuin mina tuota kirjaa. Jotenkin ei ikina onnistu sen aloittaminen todella vaikka paatös on tehty jo vuosia sitten etta tuo on luettava.

Ja totta tosiaan taalla vanhassa viisaudessahan se sanotaan, etta sanalla atha ilmaistaan etta teoksen kirjoittaja ei nojaa toisen ymmarrykseen vaan on itse sisaistanyt aiheena olevan asian. Kirjoittaja on siis sellaisessa asemassa, etta han voi sanoa aiheesta jotakin.

poiuytreddfg kirjoitti:

Joo siis monilla on se käsitys, että toisten tai joukon käsitys jostain asiasta on luotettavampi kuin ihmisen itsensä tai yksittäisen ihmisen.
Mutta minun mielestäni välitön tieto jostain asiasta on yleensä aina luotettavampi kuin toisenkäden tieto. Arvostan mielikuvituksen avulla saavutettua tietoa kun itsellä nyt sattuu olemaan sitä mielikuvitusta, mutta silti mielestäni välittömien aistihavaintojen kautta saavutettu tieto on luotettavampaa, jos aistit ovat toimineet ja asia koskee esim. ihmisten välisiä keskusteluja. Siis ne keskusteluun osallistujat tietää tarkemmin keskustelujen luonteen, kuin ne jotka vain kuulevat joltain niistä keskusteluista. Olen ihmetellyt miksi tämä ei ole useimmille ihmisille päivänselvää. Myönnetään kuitenkin että eivät voi tietää kun eivät ole kuulleet äänensävyjä jne. No siksipä juuri se joka ne on kuullut tietää todennäköisesti paremmin. Ja hänen puheensa on todennäköisesti lähempänä totuutta jos hän ei valehtele, Siis yksi ainoa oikeasti keskusteluun osallistunut tietaa paremmin kuin sata muuta, jotka eivat ole sita lainkaan kuulleet.
Mina en ymmarra miksi tama logiikka tuntuu kasittamattömalle niin monille.
Esim. jokainen itse lienee tietavan paremmin mita han on tana aamuna syönyt, kuin tuhatkaan viisasta netin lukijaa.

Lue lisää

"Arvostan mielikuvituksen avulla saavutettua tietoa kun itsellä nyt sattuu olemaan sitä mielikuvitusta, mutta silti mielestäni välittömien aistihavaintojen kautta saavutettu tieto on luotettavampaa, jos aistit ov"
Heitänpä tähän ihan lonkalta:
Eli henkilö a on saanut yöllä iskun puukosta selkäänsä ja löytyy kuolleena rappukäytävästä seuraavan päivän aamuna.
Minä nyt tämän pähkinän asettajana ja noin kaikkitietävänä kertojana kerron, että henkilö puukotettiin sattumalta, koska puukottaja luuli tätä toiseksi henkilöksi... Myöskään a ei edes nähnyt puukottajaansa eikä tiennyt edes mikä häneen sattui.
Jne., kaikki tajuavat, että rikoksen tutkinta ja selvitys kuuluu aivan muille henkilöille kuin a, eikä a pysty edes vihiä antamaan tapahtumasta, vaan täysin sivullisena omaan kohtaloonsa jopa vaikeuttaa tutkintaa...

Kun minun narsisti-psykopaattini aikoinaan romautti minut jalustalta, tiesin salamannopeasti tuskanikin keskellä, että jotain todella outoa tapahtumassa... että ei kuulu sarjaan normaali, ei ollenkaan. Tapahtumat aivan kummallisia.
Auttavan puhelimen tietolähteet auttoivat minut jyvälle narsismista, jonka jälkeen nopeasti keräsin lisää tietoa ja sieltähän se löytyi. Vakninin kuvaus osui täysin minun narsisti-psykopaattiini. Mutta yhtä kaikki, narsismi on lääketieteellinen psykiatrinen määritelmä. Minähän tiesin vain, että olin kummallisen pimilyksen kelkassa, en ollenkaan että tuolle on lääketieteellinen määritelmä.
Se, että tuolle on lääketieteellinen määritelmä, ei sitten taas liity mitenkään minuun eikä minun tapaukseeni, vaan minun tapaukseni on yksi lukemattomien joukossa :)

poiuytreddfg kirjoitti:

Joo siis monilla on se käsitys, että toisten tai joukon käsitys jostain asiasta on luotettavampi kuin ihmisen itsensä tai yksittäisen ihmisen.
Mutta minun mielestäni välitön tieto jostain asiasta on yleensä aina luotettavampi kuin toisenkäden tieto. Arvostan mielikuvituksen avulla saavutettua tietoa kun itsellä nyt sattuu olemaan sitä mielikuvitusta, mutta silti mielestäni välittömien aistihavaintojen kautta saavutettu tieto on luotettavampaa, jos aistit ovat toimineet ja asia koskee esim. ihmisten välisiä keskusteluja. Siis ne keskusteluun osallistujat tietää tarkemmin keskustelujen luonteen, kuin ne jotka vain kuulevat joltain niistä keskusteluista. Olen ihmetellyt miksi tämä ei ole useimmille ihmisille päivänselvää. Myönnetään kuitenkin että eivät voi tietää kun eivät ole kuulleet äänensävyjä jne. No siksipä juuri se joka ne on kuullut tietää todennäköisesti paremmin. Ja hänen puheensa on todennäköisesti lähempänä totuutta jos hän ei valehtele, Siis yksi ainoa oikeasti keskusteluun osallistunut tietaa paremmin kuin sata muuta, jotka eivat ole sita lainkaan kuulleet.
Mina en ymmarra miksi tama logiikka tuntuu kasittamattömalle niin monille.
Esim. jokainen itse lienee tietavan paremmin mita han on tana aamuna syönyt, kuin tuhatkaan viisasta netin lukijaa.

Lue lisää

"Siis yksi ainoa oikeasti keskusteluun osallistunut tietaa paremmin kuin sata muuta, jotka eivat ole sita lainkaan kuulleet."
Varmasti noin. Mutta sen yhden näkökulma on subjektiivinen omaan osuutensa. Sitten vielä, ihmisen muistista ja havaintokyvystä tiedetään paljon, joka ikäänkuin lisää ihmisen epäluotettavuutta, mitä tulee hänen havaintoihinsa.
Lisäksi, jos asiaa kysyttäisiin sinun narsistiltasi ja psykopaatiltasi, niin he kertoisivat oman versionsa. Onko sitten sinun mielestäsi niin, että heihin pitäisi voida luottaa, koska he itse tietävät parhaiten?

Niin asiantuntijuuden maaritelmaan tullaankin tuossa joogakirjoituksessa sitten . Asiantuntijana pidetaan asian omakohtaisesti tuntevaa, toisin kuin nyky-ympäristössamme asiantuntijan nimikkeella kaytannössa kulkee usein sellaisiakin, joilla ei ole mitaan omakohtaista kokemusta asiasta tai he eivat ole edes koskaan lukeneet aiheesta. Siita sitten tulee se ongelma, kun he ovat silti se "asiantuntija".
Vaikka vaikea perustella mihin se "asiantuntijuus" asiassa sitten perustuu.

poiuytreddfg kirjoitti:

Joo siis monilla on se käsitys, että toisten tai joukon käsitys jostain asiasta on luotettavampi kuin ihmisen itsensä tai yksittäisen ihmisen.
Mutta minun mielestäni välitön tieto jostain asiasta on yleensä aina luotettavampi kuin toisenkäden tieto. Arvostan mielikuvituksen avulla saavutettua tietoa kun itsellä nyt sattuu olemaan sitä mielikuvitusta, mutta silti mielestäni välittömien aistihavaintojen kautta saavutettu tieto on luotettavampaa, jos aistit ovat toimineet ja asia koskee esim. ihmisten välisiä keskusteluja. Siis ne keskusteluun osallistujat tietää tarkemmin keskustelujen luonteen, kuin ne jotka vain kuulevat joltain niistä keskusteluista. Olen ihmetellyt miksi tämä ei ole useimmille ihmisille päivänselvää. Myönnetään kuitenkin että eivät voi tietää kun eivät ole kuulleet äänensävyjä jne. No siksipä juuri se joka ne on kuullut tietää todennäköisesti paremmin. Ja hänen puheensa on todennäköisesti lähempänä totuutta jos hän ei valehtele, Siis yksi ainoa oikeasti keskusteluun osallistunut tietaa paremmin kuin sata muuta, jotka eivat ole sita lainkaan kuulleet.
Mina en ymmarra miksi tama logiikka tuntuu kasittamattömalle niin monille.
Esim. jokainen itse lienee tietavan paremmin mita han on tana aamuna syönyt, kuin tuhatkaan viisasta netin lukijaa.

Lue lisää

"Mina en ymmarra miksi tama logiikka tuntuu kasittamattömalle niin monille. "
Niin otitkin itse jo esiin sen valehtelun, joka tavallaan vastaa minun kysymykseeni. Kirjoittelen vain sitä mukaa kun kysymyksiä nousee mieleen... Eli vähän samaan tapaan kuin sinäkin.

En ymmärrä, miksi sinun mielestäsi tuo logiikka olisi muille vieras. Aivan itsestään selvä asia varmaan liki jokaiselle, joka ei kärsi muistihäiröstä, joka haittaa tuon arkilogiikan toteutumista.
En ymmärrä mistä puhut.

poiuytrescv kirjoitti:

Voi toki, mutta se on eri asia onko niilla ruotimisilla mitaan virkaa oikeasti, mutta kiva jos aikaansaa vaikka oppimista jossain omissa ideoinneissaan, jotka ei minuun liittyisikään. Itsekin saan ideanalkuja ties mista. Hyödynnän jotain tietoa muussa kuin alkuperäisessa asiayhteydessa muodostaakseni uusia teorioita.

Mutta vielä psykopaateista, Mun teoria olis että toisin kuin uskotaan heille ei ole vaikeaa tiedostaa omaa ominaislaatuaan, ei sen vaikeaampaa kuin kenellekaan muullekaan itseaan, mutta he vain ovat sen verran alykkaita etta eivat usein paljasta sita epaluotettaville ihmisille ja siksi nama luulevat psykopaatteja jotenkin erityisen tiedostamattomiksi. Eli siinakin elavat psykopaattien kaasuvalossa porukalla.

Lue lisää

"Mun teoria olis että toisin kuin uskotaan heille ei ole vaikeaa tiedostaa omaa ominaislaatuaan, ei sen vaikeaampaa kuin kenellekaan muullekaan itseaan, "
Käsittääkseni heidän itsetiedostuksensa on yksilökohtaista. Ja tuo lienee myös yleinen käsitys.

Niin_otitkin kirjoitti:

"Mina en ymmarra miksi tama logiikka tuntuu kasittamattömalle niin monille. "
Niin otitkin itse jo esiin sen valehtelun, joka tavallaan vastaa minun kysymykseeni. Kirjoittelen vain sitä mukaa kun kysymyksiä nousee mieleen... Eli vähän samaan tapaan kuin sinäkin.

En ymmärrä, miksi sinun mielestäsi tuo logiikka olisi muille vieras. Aivan itsestään selvä asia varmaan liki jokaiselle, joka ei kärsi muistihäiröstä, joka haittaa tuon arkilogiikan toteutumista.
En ymmärrä mistä puhut.

Lue lisää

Siis mulle monet luulee tietavansa mm. mun tunteita paremmin kuin mina. Suurin osa ihmisista joille olen koskaan puhunu luulee. Siksi ei kasittaakseni tuo tietty logiikka ole heille selvaa.

Käsittääkseni kirjoitti:

"Mun teoria olis että toisin kuin uskotaan heille ei ole vaikeaa tiedostaa omaa ominaislaatuaan, ei sen vaikeaampaa kuin kenellekaan muullekaan itseaan, "
Käsittääkseni heidän itsetiedostuksensa on yksilökohtaista. Ja tuo lienee myös yleinen käsitys.

Lue lisää

Niin yhta yksilökohtaista kuin muidenkin.
Mutta psykopatiaan ei erityisesti liity mikaan tiedostamattomuus sen enempaa kuin muillakaan.

Mun kokemuspiirissa on enemman tiedostavia kuin tiedostamattomia

Niin_otitkin kirjoitti:

"Mina en ymmarra miksi tama logiikka tuntuu kasittamattömalle niin monille. "
Niin otitkin itse jo esiin sen valehtelun, joka tavallaan vastaa minun kysymykseeni. Kirjoittelen vain sitä mukaa kun kysymyksiä nousee mieleen... Eli vähän samaan tapaan kuin sinäkin.

En ymmärrä, miksi sinun mielestäsi tuo logiikka olisi muille vieras. Aivan itsestään selvä asia varmaan liki jokaiselle, joka ei kärsi muistihäiröstä, joka haittaa tuon arkilogiikan toteutumista.
En ymmärrä mistä puhut.

Lue lisää

Mutta on kylla huono intuotio ihmisilla jos kokevat esim, mut jokskin semmoseks mielettömaksi valehtelijaksi. Mun jututkin on niin pitkiakin niin pitkilla perusteluilla, etta ollakseni valehtelija mun pitaa olla huippuvalehtelija...
Valeetkin on usein pitkiä,
mutta mun on sitte jo huippupitkiä. Jos ma olen valehtelija niin ma olen sitte valehteijoiden huippua.

poiuytresdfg kirjoitti:

Mutta on kylla huono intuotio ihmisilla jos kokevat esim, mut jokskin semmoseks mielettömaksi valehtelijaksi. Mun jututkin on niin pitkiakin niin pitkilla perusteluilla, etta ollakseni valehtelija mun pitaa olla huippuvalehtelija...
Valeetkin on usein pitkiä,
mutta mun on sitte jo huippupitkiä. Jos ma olen valehtelija niin ma olen sitte valehteijoiden huippua.

Lue lisää

Ja jos ma olen huippuvalehtelija talla mun olemuksellani,
niin varmaan musta vois tulla sitte jo kuuluisa.
Sen verran jännä yhdistelmä ominaisuuksia...

poiuytresdfg kirjoitti:

Siis mulle monet luulee tietavansa mm. mun tunteita paremmin kuin mina. Suurin osa ihmisista joille olen koskaan puhunu luulee. Siksi ei kasittaakseni tuo tietty logiikka ole heille selvaa.

Lue lisää

"Siksi ei kasittaakseni tuo tietty logiikka ole heille selvaa. "
Luulen että heille ei ole selvää se, miten hyvin tai huonosti tunnet tunneskaalan termistön sisältöjä, jolloin voi tulla sekaannusta heidän ja sinun kesken.
Tämä siis arvaus.
Minä itsekään en ole ennen lähempää tutustumista tuntenut esim. ahdistuksen ja masennuksen sisältöjä. Minulla vain joku ympäripyöreä näkemys siitä, miltä nuo suurinpiirtein voivat muissa ihmisissä näyttää, mutta ei minussa itsessäni. Pois nämä minusta, enhän minä noita itsellleni halua enkä huoli enkä ota. Kaikkeni teen että pysyvät minstua poissa. Paitsi masennus. Pidän masennusta jossain määrin kauniina, kunhan se pysyy aisoissa. Ehkä ahdistuksessakin voi olla jotain kaunista... mutta en tahdo ahdistusta itseeni.
Totuus on kuitenin, että narsistivuoteni päättyessä olin aika ahdistunut.

poiuytresdfg kirjoitti:

Ja jos ma olen huippuvalehtelija talla mun olemuksellani,
niin varmaan musta vois tulla sitte jo kuuluisa.
Sen verran jännä yhdistelmä ominaisuuksia...

Narsisteissa lienee noita "huippuvalehtelijoita". Valheet voivat syntyä kuin itsestään kun kaikki oma epäonni on käännettävä tavalla tai toisella jonkun/joidenkin muiden syyksi.
Minun narsisti-psykopaattini mm. väitti minun olevan narsisti :D, joka on kyllä narsisteille tavanomaista väittää muita narsisteiksi. Ja narsistien uhreille kiusallista tavallaan, koska tekee todistelemisen vaikeammaksi.

Eräs minun masentunut ystäväni (entinen) käyttäytyy hyvin narsistinomaisesti. Hänen puheensa ja ajattelunsa sisältää syvästi refleksinomaista asioiden kääntelyä omaksi eduksi minua vastaan. Ja tämä on jatkunut ehkä vuosikymmeniä. Nyt se on loppu sitä myöden, että minä en enää kuuntele häntä, välimme ovat poikki. Hän ehkä kiityneessä tahdissa minua sättii seläntakana asioilla, jotka eivät pidä mitenkään paikkaansa. Vain hänelle ne ovat totta.

Kuten poiju näistäkin huomaat, narsismiasia on aika hirveän mutkikas. On hyvä löytää seuraa yksinäisille ajatuksilleen.
Minusta tämä palsta avoimuutensa vuoksi trolleista huolimatta on ollut paras :)

Mina en usko muiden toiselle maarittelemiin tunteisiin. Nuorena uskoin ja se ilmeni taydeksi potaskaksi,
Jossain narsismivideoissakin Youtubessa kerrotaan tuosta kuinka narsisti nimenomaan on tietavinaan toisen tuntemukset hanta itseaan paremmin.

Mutta mulla on kokemusta siita paljon kuinka toinen voidaan manipuloida uskomaan, etta hanella on joku tietty tunne jonka muut manipuloivat hänelle.
Esim. kerran mun nuoruudessa yksi mies pyysi minua toistelemaan hänen nimeaan ja toistamaan hanen perassaan sanoja joita han minulle sanoo. toistamaan yha uudestaan ja uudestaan. Han jollain tasolla onnistui manipuloimaan minulle sanelemiaan tunteita. vaikkei ne käytannössa mihinkaan johtanu tuossa tapauksessa. Mutta todella yksinkertainen ja tehokas metodi manipuloida .

poiuytrdv kirjoitti:

Mina en usko muiden toiselle maarittelemiin tunteisiin. Nuorena uskoin ja se ilmeni taydeksi potaskaksi,
Jossain narsismivideoissakin Youtubessa kerrotaan tuosta kuinka narsisti nimenomaan on tietavinaan toisen tuntemukset hanta itseaan paremmin.

Mutta mulla on kokemusta siita paljon kuinka toinen voidaan manipuloida uskomaan, etta hanella on joku tietty tunne jonka muut manipuloivat hänelle.
Esim. kerran mun nuoruudessa yksi mies pyysi minua toistelemaan hänen nimeaan ja toistamaan hanen perassaan sanoja joita han minulle sanoo. toistamaan yha uudestaan ja uudestaan. Han jollain tasolla onnistui manipuloimaan minulle sanelemiaan tunteita. vaikkei ne käytannössa mihinkaan johtanu tuossa tapauksessa. Mutta todella yksinkertainen ja tehokas metodi manipuloida .

Lue lisää

Lainaan nyt hieman toista palstailijaa mielipiteessäni, joka kuuluu siis, että minusta sinä nyt olet jonkinlaisessa umpiossa tuon yksittäisen mielipiteen ja siihen liittyvän todistuaineiston kanssa, ja minusta se ei ole pätevää todistusta, eikä sinun mielipiteesikään asiasta ole sitä.

Jos joku sanoo: "Sa olet masentunu, muttet vaan tiedosta sita"
ihminen voi alkaa uskoa olevansa masentunut tai miltei mita tahansa muutakin, vaikkei se olisi totta. Tunteiden tunnistaminen muiden avulla on siten mielestani erittain riskaapelia.
Näin vanhana olen tämän vasta oppinu etta mun mielestani koskien omia tunteitaan ei kannattaisi uskoa muita. Vaan tunnistella omia tunteitaan vain sen verran kuin itse osaa ilman muiden "avustusta".

umpionpumpio kirjoitti:

Lainaan nyt hieman toista palstailijaa mielipiteessäni, joka kuuluu siis, että minusta sinä nyt olet jonkinlaisessa umpiossa tuon yksittäisen mielipiteen ja siihen liittyvän todistuaineiston kanssa, ja minusta se ei ole pätevää todistusta, eikä sinun mielipiteesikään asiasta ole sitä.

Lue lisää

No ei ollu hääppönen perustelu tuokaan.
Toistetaan se vaikka tässä:
"Lainaan nyt hieman toista palstailijaa mielipiteessäni, joka kuuluu siis, että minusta sinä nyt olet jonkinlaisessa umpiossa tuon yksittäisen mielipiteen ja siihen liittyvän todistuaineiston kanssa, ja minusta se ei ole pätevää todistusta, eikä sinun mielipiteesikään asiasta ole sitä."

No ma perustelen nyt samaan tyyliin:
Mun mielesta mun on vahintaan yhta patevia perusteluja kuin tuo tuossa yllä.

Ja kun meidan perheessa mina olen aina ollut se herkkä tunnelässyttäjä rakkautta ja lempeyttä ja empatiaa ja semmosta, mita vanhempani ei kasita eika voi sietaakaan, niin ei tama kuvio nyt vaan voi mitenkaan olla niinpain, että ma olisin se narsistipsykopaatti. Noi mun narsistit on sen verran älyllisiä, että tuskin he kehtais mitään aivan niin epäloogista edes väittää.
Ma uskon, että jos mun psykopaatilta kysyttäisiin olenko yltiötunteellinen herkkislässyttäjä joka tykkää rakkaudesta, niin hän vastaisi että olen.

En ole ainakaan huomannut mitaan erimielisyytta perheessamme siita millaista ihmistyyppia me kukin edustamme.

Mutta mun vanhemmat olis kyllä myös sitä mieltä, että tää on vain mun typeryyttä kuluttaa aikaa vaikka tällaiseeseen tyhjänpaivaiseen nettikeskusteluun missa kukaan ei tieda mitaan.

Heitänpä kirjoitti:

"Arvostan mielikuvituksen avulla saavutettua tietoa kun itsellä nyt sattuu olemaan sitä mielikuvitusta, mutta silti mielestäni välittömien aistihavaintojen kautta saavutettu tieto on luotettavampaa, jos aistit ov"
Heitänpä tähän ihan lonkalta:
Eli henkilö a on saanut yöllä iskun puukosta selkäänsä ja löytyy kuolleena rappukäytävästä seuraavan päivän aamuna.
Minä nyt tämän pähkinän asettajana ja noin kaikkitietävänä kertojana kerron, että henkilö puukotettiin sattumalta, koska puukottaja luuli tätä toiseksi henkilöksi... Myöskään a ei edes nähnyt puukottajaansa eikä tiennyt edes mikä häneen sattui.
Jne., kaikki tajuavat, että rikoksen tutkinta ja selvitys kuuluu aivan muille henkilöille kuin a, eikä a pysty edes vihiä antamaan tapahtumasta, vaan täysin sivullisena omaan kohtaloonsa jopa vaikeuttaa tutkintaa...

Kun minun narsisti-psykopaattini aikoinaan romautti minut jalustalta, tiesin salamannopeasti tuskanikin keskellä, että jotain todella outoa tapahtumassa... että ei kuulu sarjaan normaali, ei ollenkaan. Tapahtumat aivan kummallisia.
Auttavan puhelimen tietolähteet auttoivat minut jyvälle narsismista, jonka jälkeen nopeasti keräsin lisää tietoa ja sieltähän se löytyi. Vakninin kuvaus osui täysin minun narsisti-psykopaattiini. Mutta yhtä kaikki, narsismi on lääketieteellinen psykiatrinen määritelmä. Minähän tiesin vain, että olin kummallisen pimilyksen kelkassa, en ollenkaan että tuolle on lääketieteellinen määritelmä.
Se, että tuolle on lääketieteellinen määritelmä, ei sitten taas liity mitenkään minuun eikä minun tapaukseeni, vaan minun tapaukseni on yksi lukemattomien joukossa :)

Lue lisää

Ma olen yleensa aina itse ehtiny lukea vaikka netista kaikista ilmiöista ennenkuin mikaan auttava taho ehtii minulle niista kertoa. Siita se kai se ongelma tuleekin, kun ne tahot haluisi olla se joka kertoo mita toinen ei tieda. Mutta jos on jo itse perehtynyt ennenkuin ottaa yhteytta mihinkaan, kohtelu on epauskoista ja tylya. Siks ma aina nuorena nayttelin tietamatönta asioista joita hyvin tiesin muiden kertomattakin, jotta tulisin hyvaksytyksi, mutta siitakin tuli kestamatöntä kun neuvotaan ja neuvotaan mita hyvin tiedan jo entuudestaan.
Mulle ei ooo oikeen paassy mikaan auttava taho kertomaan jotain mita en olisi ennen kuullut tai lukenut jostain. Paitsi hmm...kerran yksi joka puhui minulle luonnollisesti tieteellisesti pienen pätkän, eikä epäilly etten ymmärtäisi. tunsin itseni hetken ihmiseksi.

poiuytrdf kirjoitti:

Jos joku sanoo: "Sa olet masentunu, muttet vaan tiedosta sita"
ihminen voi alkaa uskoa olevansa masentunut tai miltei mita tahansa muutakin, vaikkei se olisi totta. Tunteiden tunnistaminen muiden avulla on siten mielestani erittain riskaapelia.
Näin vanhana olen tämän vasta oppinu etta mun mielestani koskien omia tunteitaan ei kannattaisi uskoa muita. Vaan tunnistella omia tunteitaan vain sen verran kuin itse osaa ilman muiden "avustusta".

Lue lisää

Niin, muut ja muut.
Sinähän se meistä olet joka uskot enemmän maallikkoajatteluun.
Minusta masennuksen voi diagnosoida, ehdottomasti. Mutta ainoastaan pätevä lääkäri, ei kukaan muu.
Me muut vain arvelemme, kuten täällä palstalla melko tiheään toistellaan, että vain arvelemme täällä. Noin myös maallikot muualla.
En nyt enempää perustele, mutta tietty masentuneisuus kyllä väliin joistain ihmisistä näkyy ja kuuluu. Tietynlainen masennus vaatii joskus hoksottimia. Jos vaikka kaikkia ja kaikkea arvostelee vastoin parempaa tietoaan ja kaiken näkee nurjana, niin kyllähän se jonkin sortin masennuksesta kertoo. Jos ne samat asiat ovat nimittäin sellaisia, että toiset eivät niitä niin nurjasti näe yleisesti.
Tietenkin masennuskin saattaa olla tarkoituksenmukainen ja minä koen, että omat masennukseni mitä niitä ollut, niin suurimmaksi osaksi tarkoituksenmukaisia.
Narsistin minulle aiheuttama masennus oli narsistin perseestä minuun suoraan siirretty täysin ylimääräinen taakka. Kun näin yksin menee paljon mukavammin.

poiuytrdfg kirjoitti:

Ma olen yleensa aina itse ehtiny lukea vaikka netista kaikista ilmiöista ennenkuin mikaan auttava taho ehtii minulle niista kertoa. Siita se kai se ongelma tuleekin, kun ne tahot haluisi olla se joka kertoo mita toinen ei tieda. Mutta jos on jo itse perehtynyt ennenkuin ottaa yhteytta mihinkaan, kohtelu on epauskoista ja tylya. Siks ma aina nuorena nayttelin tietamatönta asioista joita hyvin tiesin muiden kertomattakin, jotta tulisin hyvaksytyksi, mutta siitakin tuli kestamatöntä kun neuvotaan ja neuvotaan mita hyvin tiedan jo entuudestaan.
Mulle ei ooo oikeen paassy mikaan auttava taho kertomaan jotain mita en olisi ennen kuullut tai lukenut jostain. Paitsi hmm...kerran yksi joka puhui minulle luonnollisesti tieteellisesti pienen pätkän, eikä epäilly etten ymmärtäisi. tunsin itseni hetken ihmiseksi.

Lue lisää

"tunsin itseni hetken ihmiseksi. "
Niin että sinusta on ihminen vain jos puhuu ja ymmärtää tieteellistä tekstiä...
Voi sinua.
Ja voi meitä muita, jotka sinulle puhumme ja kirjoitamme, vaikket pidä meitäkään edes ihmisinä, vai miten tuo nyt menee.
Enpä ihmettele, jos sinuun suhtaudutaan yrmeästi kun noin määrittelet.
Ja ehkä tuolla menetelmällä myös moni tieteenharrastaja tai ammattitekijä saa ansiottoman arvonnousun, ainakin minun mielestäni ;

Niin en ole taalla kommentoinut pitaisikö masennusta diagnosoida,
vaan tarkoitan etta joillein ihmisille on riski, jos muut tietavat heidan tunnetilansa heidan puolestaan. koska esim. mulla on niin paljon mielikuvitusta että osaan eläytyä tunnetiloihin vaikka ne ei olis mun omia, vain eläytymällä sanoihin. En ole koskaan kokenut masennusta henk koht, mutta pystyn kokemaan sen meditoimalla sanaa "masennus"

Niin_että kirjoitti:

"tunsin itseni hetken ihmiseksi. "
Niin että sinusta on ihminen vain jos puhuu ja ymmärtää tieteellistä tekstiä...
Voi sinua.
Ja voi meitä muita, jotka sinulle puhumme ja kirjoitamme, vaikket pidä meitäkään edes ihmisinä, vai miten tuo nyt menee.
Enpä ihmettele, jos sinuun suhtaudutaan yrmeästi kun noin määrittelet.
Ja ehkä tuolla menetelmällä myös moni tieteenharrastaja tai ammattitekijä saa ansiottoman arvonnousun, ainakin minun mielestäni ;

Lue lisää

ymmarsit 100% vaarin ilman minkaanlaista aitoa empatiaa

Nuo on sinun tunteita, ei lainkaan minun

poiuytrdcvb kirjoitti:

No ei ollu hääppönen perustelu tuokaan.
Toistetaan se vaikka tässä:
"Lainaan nyt hieman toista palstailijaa mielipiteessäni, joka kuuluu siis, että minusta sinä nyt olet jonkinlaisessa umpiossa tuon yksittäisen mielipiteen ja siihen liittyvän todistuaineiston kanssa, ja minusta se ei ole pätevää todistusta, eikä sinun mielipiteesikään asiasta ole sitä."

No ma perustelen nyt samaan tyyliin:
Mun mielesta mun on vahintaan yhta patevia perusteluja kuin tuo tuossa yllä.

Lue lisää

"No ma perustelen nyt samaan tyyliin:
Mun mielesta mun on vahintaan yhta patevia perusteluja kuin tuo tuossa yllä. "
Minusta sinä olet väärässä.
Keskustelu on myös saamassa käänteen, josta tulee mieleen lapsuudessa käydyt kinat toisten lasten kanssa tyyliin: etpäs tiedä minäpäs tiedän minä tiedän minä tiedän sinä et tiedä...
Ja vielä hyvin varhaisessa lapsuudessa, joten...

Niin_että kirjoitti:

"tunsin itseni hetken ihmiseksi. "
Niin että sinusta on ihminen vain jos puhuu ja ymmärtää tieteellistä tekstiä...
Voi sinua.
Ja voi meitä muita, jotka sinulle puhumme ja kirjoitamme, vaikket pidä meitäkään edes ihmisinä, vai miten tuo nyt menee.
Enpä ihmettele, jos sinuun suhtaudutaan yrmeästi kun noin määrittelet.
Ja ehkä tuolla menetelmällä myös moni tieteenharrastaja tai ammattitekijä saa ansiottoman arvonnousun, ainakin minun mielestäni ;

Lue lisää

toi on ihan sun omaa rumaa mielikuvitusta

En ole edes sanonu mitaan tollasta

Minusta_sinä kirjoitti:

"No ma perustelen nyt samaan tyyliin:
Mun mielesta mun on vahintaan yhta patevia perusteluja kuin tuo tuossa yllä. "
Minusta sinä olet väärässä.
Keskustelu on myös saamassa käänteen, josta tulee mieleen lapsuudessa käydyt kinat toisten lasten kanssa tyyliin: etpäs tiedä minäpäs tiedän minä tiedän minä tiedän sinä et tiedä...
Ja vielä hyvin varhaisessa lapsuudessa, joten...

Lue lisää

aivan

poiuytrdsdcfvg kirjoitti:

toi on ihan sun omaa rumaa mielikuvitusta

En ole edes sanonu mitaan tollasta

Ollaan juuri ketjun aiheessa. Sa määrittelet siella toisen tunteita tämän puolesta.
Tiedän paremmin omat tunteeni itse.
Jospa jokainen määrittelisikin itse omat tunteensa ei toisten ?

poiuytrdcvb kirjoitti:

Niin en ole taalla kommentoinut pitaisikö masennusta diagnosoida,
vaan tarkoitan etta joillein ihmisille on riski, jos muut tietavat heidan tunnetilansa heidan puolestaan. koska esim. mulla on niin paljon mielikuvitusta että osaan eläytyä tunnetiloihin vaikka ne ei olis mun omia, vain eläytymällä sanoihin. En ole koskaan kokenut masennusta henk koht, mutta pystyn kokemaan sen meditoimalla sanaa "masennus"

Lue lisää

"vaan tarkoitan etta joillein ihmisille on riski, jos muut tietavat heidan tunnetilansa heidan puolestaan. koska esim. mulla on niin paljon mielikuvitusta että osaan eläytyä tunnetiloihin vaikka ne ei olis mun omia, vain eläytymällä sanoihin."
Olen joskus kokenut noin myös, tosin ohimenevästi. Liiallista herkkyyttä tavallaan, jolla herkkyydellä ei tuossa tilanteessa ole ollut mitään tarkoitusta.

Enhan makaan olen astunut yhdenkaan keskustelijan persoonan alueelle selittelemaan hanen puolestaan mita han tuntee. Miks mulle sita tehdaan aina ja kaikkialla ?

Olen_jos kirjoitti:

"vaan tarkoitan etta joillein ihmisille on riski, jos muut tietavat heidan tunnetilansa heidan puolestaan. koska esim. mulla on niin paljon mielikuvitusta että osaan eläytyä tunnetiloihin vaikka ne ei olis mun omia, vain eläytymällä sanoihin."
Olen joskus kokenut noin myös, tosin ohimenevästi. Liiallista herkkyyttä tavallaan, jolla herkkyydellä ei tuossa tilanteessa ole ollut mitään tarkoitusta.

Lue lisää

Nainhan se on mutta jos tämä on persoonan voimakkaimpia ominaisuuksia, niin ei sita voi poistaa. voi yrittaa hallita jonkin verran.
tällä ominaisuudella varustetun psyyke ei toimi samoin kuin niiden joilla ei tätä ole. Lienee mm. erityisherkillä useammin esiintyvä
Olen lukenut etta erityisherkat ei voi sille mitaan etta he elytyy tunteella kaikkeen ympärillään

poiuytrdsfg kirjoitti:

ymmarsit 100% vaarin ilman minkaanlaista aitoa empatiaa

Nuo on sinun tunteita, ei lainkaan minun

En nyt todellakaan varsinaisesti ajattele empatian kautta, jolloin empatia ikäänkuin vääristäisi minu ajatteluani.. tai yrittäisin miellyttää sesijaan, että sanon mitä ajattelen.
Tein johtopäätöksen sinun kirjoittamastasi. Jää tietenkin auki vielä sekin mahdollisuus, että tuntisit itsesi ihmiseksi muulloinkin kuin silloin kun sinun ajatellaan ymmärtävän tieteellistä tekstiä. Mutta tuota vähän nakertaa se, mitä olet täällä palstalla antanut ymmärtää itsestäsi ja kiinnostuksistasi, kuten myös se, miten suhtaudut yleensäkin tietämiseen ja tieteeseen.
Nyt intouduit kuitenkin vaatimaan että minun kuuluisi ajatella jotenkin väärin empatian kautta... :). Ohhoh.

poiuytrdfg kirjoitti:

Enhan makaan olen astunut yhdenkaan keskustelijan persoonan alueelle selittelemaan hanen puolestaan mita han tuntee. Miks mulle sita tehdaan aina ja kaikkialla ?

"Enhan makaan olen astunut yhdenkaan keskustelijan persoonan alueelle selittelemaan hanen puolestaan mita han tuntee. Miks mulle sita tehdaan aina ja kaikkialla ? "
Luinpa oikein uudestaan kirjoitukseni, enkä todellakaan löytänyt yhtään kohtaa, jossa olisin mennyt tietämään mitä sinä tunnet.
Että heitäpä se kohta tähän, kiitos.

Jo ala-asteella opetettiin tiedonhakua tietosanakirjoista jne.
Jos se on jollain vahva alue, joidenkin muiden heikompien alueiden rinnalla, mun mielestä
auttajan ei pitais siita pahastua.
Varsinkin nyt nettiaikana. Ma olen huono kaytannön asioissa, mutta infoa melkein mista vaan asiasta tuntuu löytyvän netistä aika nopeesti, mahdollisia auttavia tahoja myöden. Ei mulla ainakaan ooo tarvetta niita mistaan kysya, kun aika vahan on mitaan mita ei netista löytyisi muutamalla klikkauksella.

En_nyt kirjoitti:

En nyt todellakaan varsinaisesti ajattele empatian kautta, jolloin empatia ikäänkuin vääristäisi minu ajatteluani.. tai yrittäisin miellyttää sesijaan, että sanon mitä ajattelen.
Tein johtopäätöksen sinun kirjoittamastasi. Jää tietenkin auki vielä sekin mahdollisuus, että tuntisit itsesi ihmiseksi muulloinkin kuin silloin kun sinun ajatellaan ymmärtävän tieteellistä tekstiä. Mutta tuota vähän nakertaa se, mitä olet täällä palstalla antanut ymmärtää itsestäsi ja kiinnostuksistasi, kuten myös se, miten suhtaudut yleensäkin tietämiseen ja tieteeseen.
Nyt intouduit kuitenkin vaatimaan että minun kuuluisi ajatella jotenkin väärin empatian kautta... :). Ohhoh.

Lue lisää

No tuolla tekstilla ei ole mitaan tekemista minun ajatukseni kanssa. Sita vain tarkoitan.
En tieda jaksanko nyt selostaa omaa ajatusrataani.
Ei tullu mieleenkaan etta joku noin vois ymmärtää

Luinpa_ kirjoitti:

"Enhan makaan olen astunut yhdenkaan keskustelijan persoonan alueelle selittelemaan hanen puolestaan mita han tuntee. Miks mulle sita tehdaan aina ja kaikkialla ? "
Luinpa oikein uudestaan kirjoitukseni, enkä todellakaan löytänyt yhtään kohtaa, jossa olisin mennyt tietämään mitä sinä tunnet.
Että heitäpä se kohta tähän, kiitos.

Lue lisää

No kun en tia mitka viestit on just sun

Kun tietokonkone on rikki niin sitte voi tietty tarvita kysaista soittamalla

Mutta kun ihmisellä voi olla muita ongelmia kuin ongelmia tiedonhaussa.

poiuyfdfgh kirjoitti:

No kun en tia mitka viestit on just sun

Tähän väliin ei tänään yhtään minua esittävää trollia, joten minun nikkini on edelleen sama kuin ennenkin, eli aloitus jolla aloitan kommenttini, pois luettuna lainaukset.

En_nyt kirjoitti:

En nyt todellakaan varsinaisesti ajattele empatian kautta, jolloin empatia ikäänkuin vääristäisi minu ajatteluani.. tai yrittäisin miellyttää sesijaan, että sanon mitä ajattelen.
Tein johtopäätöksen sinun kirjoittamastasi. Jää tietenkin auki vielä sekin mahdollisuus, että tuntisit itsesi ihmiseksi muulloinkin kuin silloin kun sinun ajatellaan ymmärtävän tieteellistä tekstiä. Mutta tuota vähän nakertaa se, mitä olet täällä palstalla antanut ymmärtää itsestäsi ja kiinnostuksistasi, kuten myös se, miten suhtaudut yleensäkin tietämiseen ja tieteeseen.
Nyt intouduit kuitenkin vaatimaan että minun kuuluisi ajatella jotenkin väärin empatian kautta... :). Ohhoh.

Lue lisää

en lähe tollaseen manipulaatioon ny mukaan

poiuytredfg kirjoitti:

en lähe tollaseen manipulaatioon ny mukaan

ha-ha :)
Ihan vain vapaasti kirjottelen mitä mieleen pukkaa. Ei siihen tarvii lähteä.

Joo kirjottele vaan

Kieltamattä ihan hauskoja juolahduksia näin ajan kanssa mietittyani :)
he he

Muuten tuli mieleen etta mulla itsella ei ole enaa juurikaan tarvetta jauhaa narsismista. Koen etta asia on jo selvä, ja jos ma jatkan ma jatkan vaan siksi etta jollein muulle pitaisi selostaa. pitaisi vaan viela päästä tästä vähän tottumukseksi käyneestä tavasta kirjoittaa tänne.
Oikeastaan rankintahan koko narsismikokemuksessa on se etta kokemustaan pitaisi olla koko ajan jotenkin perustelemassa ja puolustelemassa muille.
Muun haave on kaikkinaisen keskustelun vähentaminen.
Koen etta keskustelu ei yleensa auta vaan tekee selvat asiat epäselviksi.
Yleensä aina kun alotan jonkun keskustelun mulla on mielessä joku itselleni valmiiksi selvä asia jonka haluan viestiä toiselle ja keskustelun anti on mulle vain se etta asiani kyseenalaistetaan ja keskustelun jälkeen kaikki vaikuttaa entistä monimutkaisemmalle. semmosta keskustelua lahes 50 vuotta riittaa.

Yks asia viela tuli mieleen. Miks asioita ei voisi vahän tehdä rennoksi.
Jos ma vaik sanon etta mul on narsistivanhemmat, niin miks ei voida vastata ihan rennosti, etta : "Ai jaa sull on narsistivanhemmat, no nii "
Olis paljo helpompaa.
Miks tommosesta asiasta pitää mennä niin vaikeeksi,
Siksi en enaa aiokaan missaan puhua, kun en jaksa enaa mitän vaikeita vääntöjä ihan turhaa.

Minäkin olen ollut viimeiset 8 vuotta sellaisessa parisuhteessa, että oksat pois..lopetin yritystoimintani (ammattiliikennettä vieläpä) ihan suurimmaksi osaksi tämän takia ja kannattamattomuus tuli lisäksi. Väkivalta niin fyysinen kuin henkinen on ollut ihan hirveää viimeiset 6 vuotta ja tälläkin hetkellä olen turvakodissa. Asiat levällään yritystoiminnan vuoksi ja en pysty niitä hoitamaan, kun en voi olla kotona...valitettavasti olen tullut tulokseen, että minua ei voi auttaa tässä tilanteessani kukaan. Olen myös fyysisesti vahingoitettu, että jäljet näkyy parin pitkän sairaalareissun jälkeen, erittäin vakavia pahoinpitelyjä, viimeisin hengenvaarallinenkin. Tämä narsisti ei usko, että siitä joutuu vastuuseen ja on jo joutunut moneen otteeseen. Nyt olen niin henkisesti rikki ja en enää luota ystäviinikään ja ei kai niitä olekaan olemassa enää..tuntuu, että on jätetty täysin kaikesta ulkopuolelle. Ei kutsuta mihinkään sukulaisten yhteisiin juhliin esim. Kyllä tämä on yksinäistä, vaikka kuinka on täällä turvakodissa kohtalotovereitakin ja ymmärtäjiä, mutta loppupelissä sitä on täysin yksin. Olen todellakin vaikean ihmisen uhri ja sitä nimitetään narsistiksi.

Kauhuavuosia kirjoitti:

Minäkin olen ollut viimeiset 8 vuotta sellaisessa parisuhteessa, että oksat pois..lopetin yritystoimintani (ammattiliikennettä vieläpä) ihan suurimmaksi osaksi tämän takia ja kannattamattomuus tuli lisäksi. Väkivalta niin fyysinen kuin henkinen on ollut ihan hirveää viimeiset 6 vuotta ja tälläkin hetkellä olen turvakodissa. Asiat levällään yritystoiminnan vuoksi ja en pysty niitä hoitamaan, kun en voi olla kotona...valitettavasti olen tullut tulokseen, että minua ei voi auttaa tässä tilanteessani kukaan. Olen myös fyysisesti vahingoitettu, että jäljet näkyy parin pitkän sairaalareissun jälkeen, erittäin vakavia pahoinpitelyjä, viimeisin hengenvaarallinenkin. Tämä narsisti ei usko, että siitä joutuu vastuuseen ja on jo joutunut moneen otteeseen. Nyt olen niin henkisesti rikki ja en enää luota ystäviinikään ja ei kai niitä olekaan olemassa enää..tuntuu, että on jätetty täysin kaikesta ulkopuolelle. Ei kutsuta mihinkään sukulaisten yhteisiin juhliin esim. Kyllä tämä on yksinäistä, vaikka kuinka on täällä turvakodissa kohtalotovereitakin ja ymmärtäjiä, mutta loppupelissä sitä on täysin yksin. Olen todellakin vaikean ihmisen uhri ja sitä nimitetään narsistiksi.

Lue lisää

"valitettavasti olen tullut tulokseen, että minua ei voi auttaa tässä tilanteessani kukaan."

No kuullostat kovasti masentuneelta, mikä sinällään on ymmärrettävääkin. Turvavakoti on sellainen hyvä hengähdys ja lepopaikka, eikä mikään pysyväisratkaisu.

Mutta sinunkin täytyy nyt sitten jonkin ajan kulttua itse tehdä se valinta palaatko entiseen elämääsi vaiko lähdetkö tuosta suhteesta. Sinun puolestasi sitä ei kukaan päättää, vaikka neuvoja eroon saateliskin, mutta loppupeleissä sinä sen asian ratkaiset, palaatko vaiko lähdet.

Kyllä sieltä apua saa niin keskusteluapua, kuin ihan käytännön asioihinkin , niin asunnon hankkiseemiseen kuin taloudellisen tilanteen selvittämiseen ja ohjataan lääkärille joka sitten kartoittaa sen terveyspuolen avun tarpeen. ja ohjaa sitten tarpeen mukaan saamaan hoitoa. Turvakodin työntekijä autttaa myös lähestysmiskiellon hankkimiseen littyvissä asioissa ja tulee mukaan myös viranomaisneuvotteluihin jos tuntuu ettei yksin jaksa.

Mitä tulee ystäviin ja sukulaisiin, niin voisit itsekin olla aloitteellinen ja kertoa olevasi avun tarpeessa ja pyytää heitä käymään siellä turvakodissa ja pytää heitä auttamaan sinua. Toki avusta ei ole niin paljon apua jos päätät edelleen palata entiseen elämääsi, kuten ilm. olet aiemmin tehnyt.

Onneksi voit aina kuitenkin palata takaisn turvakotiin silloinkin kun valitset palaamisen. Monestihan nää tämmöset jutut vaatii useamman yrityksen. Itsellänkin aikoinaan vasta kolmas kerta toden sanoi, että en enää palannut.