Heikko itsetunto , ainako narsisti?

Tuollainen ihminen kuten äitini, on kuin käänteinen Midas, siis kaikki johon hän koskee, muuttuu arvottomaksi. Oma perhe. Kaiken perustana äidillä on että häneltä itseltään puuttuu tarpeet, siis normaalit tarpeet. Hän tulee toimeen oloissa kuin oloissa. Koska hän ei tarvitse mitään, ei perhekään tarvitse mitään...voit kuvitella mikä ristiriita asiassa on, kun muut perheessä ovat normaaleja. Vain tämä "hallitsija" on kuin ei olisi ihminenkään...

lapset_lapset_ kirjoitti:

Tuollainen ihminen kuten äitini, on kuin käänteinen Midas, siis kaikki johon hän koskee, muuttuu arvottomaksi. Oma perhe. Kaiken perustana äidillä on että häneltä itseltään puuttuu tarpeet, siis normaalit tarpeet. Hän tulee toimeen oloissa kuin oloissa. Koska hän ei tarvitse mitään, ei perhekään tarvitse mitään...voit kuvitella mikä ristiriita asiassa on, kun muut perheessä ovat normaaleja. Vain tämä "hallitsija" on kuin ei olisi ihminenkään...

Lue lisää

" käänteinen Midas, siis kaikki johon hän koskee, muuttuu arvottomaksi."
:D, anti-Midas
Minusta tuntui jossain vaiheessa narsisti-psykopaattini jälkeen, että olin lämmin höyryävä lehmänläjä...

Äitini liittoutui vielä erään toisen perheen kanssa jonka mies oli vielä kateellinen siitä että isäni osasi ja oli taitava. Samoin kuin taisi olla äitini. He tekivät isäni ympärille kiusaajaringin joka alkoi aina mitätöidä ja halventaa isääni. Tajusin jälkeenpäin miten se homma toimi. Vuosikausien kiusaamisen johdosta isäni teki itsemurhan. Vaikka isäni oli aivan eri luokkaa taidoiltaan kuin nämä kiusaajat hänellä oli yksi huono asia. Isäni oli yksin, täysin vailla tukea kiusaajiaan vastaan.

Narsistiäidille lapsi on vain väline, jolla hän hankkii itselleen muiden suosiota.

Äitini ei osaa edes yksinkertaisia yhteenlaskuja jotka meille normaaliosaaville ihmisille ovat naurettavan helppoja. Samoin oli äitini äiti, siis mummoni, hän oli jotenkin erityisen yksinkertainen, sen ajan maalaiskaupassa mummoni osti vastakirjalle joka oli yleinen tapa. Kun mummoni oli maksanut vastakirjalle kertyneen laskun ovela kauppias oli aina lisännytkin maksetun summan tilivihkoon entisen velan lisäksi. Kauppias oli 'haistanut' että tätä asiakasta pystyy huijaamaan. Asia paljastui lopulta muiden henkilöiden ansiosta. Eli olisiko tuo yksinkertaisuus oikein suvussa kulkevaa heillä? Mummoni ei kuitenkaan yrittänyt olla oman perheensä yläpuolella, mutta äitini yrittää.
Toista yhtä osaamatonta ja ymmärtämätöntähenkilöä ei ole sattunut vielä eteeni. Vaikka omasta äidistäni sen sanon. Äitini elää omassa maailmassaan, ja siellä ei ole samoja tarpeita, eikä mitään mahdollisuuksia koskaan. Jos häneltä kysyy mitä elämässä pitäisi olla hän mainitsee senhetkisen tarpeen kuten: "Maitoa on vähän, ei ole hiivaa että pääsisin leipomaan". Hänen tarpeensa eivät ole oikeastaan muuta. Hän voisi olla vaikka kaatopaikalla, hän vain asettuisi sinne asumaan kippoineen ja kuppineen ja alkaisi valituksen ettei ole maitoa...

Tekeekö tuo yksinkertaisuus hänestä tuollaisen?

lapsi_lapsi_ kirjoitti:

Äitini ei osaa edes yksinkertaisia yhteenlaskuja jotka meille normaaliosaaville ihmisille ovat naurettavan helppoja. Samoin oli äitini äiti, siis mummoni, hän oli jotenkin erityisen yksinkertainen, sen ajan maalaiskaupassa mummoni osti vastakirjalle joka oli yleinen tapa. Kun mummoni oli maksanut vastakirjalle kertyneen laskun ovela kauppias oli aina lisännytkin maksetun summan tilivihkoon entisen velan lisäksi. Kauppias oli 'haistanut' että tätä asiakasta pystyy huijaamaan. Asia paljastui lopulta muiden henkilöiden ansiosta. Eli olisiko tuo yksinkertaisuus oikein suvussa kulkevaa heillä? Mummoni ei kuitenkaan yrittänyt olla oman perheensä yläpuolella, mutta äitini yrittää.
Toista yhtä osaamatonta ja ymmärtämätöntähenkilöä ei ole sattunut vielä eteeni. Vaikka omasta äidistäni sen sanon. Äitini elää omassa maailmassaan, ja siellä ei ole samoja tarpeita, eikä mitään mahdollisuuksia koskaan. Jos häneltä kysyy mitä elämässä pitäisi olla hän mainitsee senhetkisen tarpeen kuten: "Maitoa on vähän, ei ole hiivaa että pääsisin leipomaan". Hänen tarpeensa eivät ole oikeastaan muuta. Hän voisi olla vaikka kaatopaikalla, hän vain asettuisi sinne asumaan kippoineen ja kuppineen ja alkaisi valituksen ettei ole maitoa...

Tekeekö tuo yksinkertaisuus hänestä tuollaisen?

Lue lisää

Onko hänellä rahaa? Työtä? Eläke? Tuleeko sillä toimeen?
Eläkkeet ovat usein nykyään niin pieniä, että niillä ei elä. Samoin palkat voivat joskus olla niin pieniä, että saa vain välttämättömimmän. Leipominen voi olla edullinen harrastus ja sillä voi sosiaalistaa jos tarjoilee leipomuksia. Leipomisesta syntyy myös paljon keskustelua samanmielisten keskellä.
Mitä tekemistä tällä on edes heikon itsetunnon kanssa? Nythän ilmeisesti lapsi on sitä mieltä, että äiti on riittämätön...

Sinä et tiedä asiasta joten älä tunge väliin omia tulkintojasi...ja pullahan se on jolla säästää...ja todella sosiaalistaa ja ostaa hoviväkeä..Heikkoitsetuntoinen pullanpaistaja ostaa hyväksynnän muilta.
Siivoojana ollut eräässä laitoksessa monta kymmentä vuotta. Joutui ressukka sielläkin tekemään enemmän töitä kuin muut meidän lasten takia. Omien sanojensa mukaan. Todennäköisesti nuoli esimiehensä peffaa tai muut työkaverit pääsivät ehkä vähemmällä kun huijasivat tätä tahvoa ja teetättävät osan omista töistäkin hänellä. Palkkaotettaan ei osannut koskaan tarkastaa jos hänen työkaverit soittivat että tilissä on jokin virhe. Hän toi sen minulle, lapselle, että onko hänelle maksettu oikein. Mistä lapsi/nuori sen tietää onko äidille maksettu oikein kaikista tunneista. Lasten täytyisi sekin tietää.

lapsi_lapsi kirjoitti:

Sinä et tiedä asiasta joten älä tunge väliin omia tulkintojasi...ja pullahan se on jolla säästää...ja todella sosiaalistaa ja ostaa hoviväkeä..Heikkoitsetuntoinen pullanpaistaja ostaa hyväksynnän muilta.
Siivoojana ollut eräässä laitoksessa monta kymmentä vuotta. Joutui ressukka sielläkin tekemään enemmän töitä kuin muut meidän lasten takia. Omien sanojensa mukaan. Todennäköisesti nuoli esimiehensä peffaa tai muut työkaverit pääsivät ehkä vähemmällä kun huijasivat tätä tahvoa ja teetättävät osan omista töistäkin hänellä. Palkkaotettaan ei osannut koskaan tarkastaa jos hänen työkaverit soittivat että tilissä on jokin virhe. Hän toi sen minulle, lapselle, että onko hänelle maksettu oikein. Mistä lapsi/nuori sen tietää onko äidille maksettu oikein kaikista tunneista. Lasten täytyisi sekin tietää.

Lue lisää

"Sinä et tiedä asiasta joten älä tunge väliin omia tulkintojasi"
Olet huonosti kasvatettu. Se on selvääkin selvempi.
Narsistien lapsille ja lapsinarsisteille pitäisi olla oma palsta missä lennättäisivät räkäänsä ja sylkisivät.
Sinä olet ainakin huostaanottokamaa.

lapsi_lapsi_ kirjoitti:

Äitini ei osaa edes yksinkertaisia yhteenlaskuja jotka meille normaaliosaaville ihmisille ovat naurettavan helppoja. Samoin oli äitini äiti, siis mummoni, hän oli jotenkin erityisen yksinkertainen, sen ajan maalaiskaupassa mummoni osti vastakirjalle joka oli yleinen tapa. Kun mummoni oli maksanut vastakirjalle kertyneen laskun ovela kauppias oli aina lisännytkin maksetun summan tilivihkoon entisen velan lisäksi. Kauppias oli 'haistanut' että tätä asiakasta pystyy huijaamaan. Asia paljastui lopulta muiden henkilöiden ansiosta. Eli olisiko tuo yksinkertaisuus oikein suvussa kulkevaa heillä? Mummoni ei kuitenkaan yrittänyt olla oman perheensä yläpuolella, mutta äitini yrittää.
Toista yhtä osaamatonta ja ymmärtämätöntähenkilöä ei ole sattunut vielä eteeni. Vaikka omasta äidistäni sen sanon. Äitini elää omassa maailmassaan, ja siellä ei ole samoja tarpeita, eikä mitään mahdollisuuksia koskaan. Jos häneltä kysyy mitä elämässä pitäisi olla hän mainitsee senhetkisen tarpeen kuten: "Maitoa on vähän, ei ole hiivaa että pääsisin leipomaan". Hänen tarpeensa eivät ole oikeastaan muuta. Hän voisi olla vaikka kaatopaikalla, hän vain asettuisi sinne asumaan kippoineen ja kuppineen ja alkaisi valituksen ettei ole maitoa...

Tekeekö tuo yksinkertaisuus hänestä tuollaisen?

Lue lisää

"Äitini ei osaa edes yksinkertaisia yhteenlaskuja jotka meille normaaliosaaville ihmisille ovat naurettavan helppoja. Samoin oli äitini äiti, siis mummoni, hän oli jotenkin erityisen yksinkertainen, sen ajan maalaiskaupassa mummoni osti vastakirjalle joka oli yleinen tapa. Kun mummoni oli maksanut"
Ilmeisesti oppimishäiriöistä ainakin kyse. Voi olla lukihäiriö jms. Näkyy matemaattisissa kyvyissä myös usein. Hahmotushäiriötä.
Rumaa kieltä käytät ja olet ainakin itse erittäin säälimätön etkä tahdo ottaa huomioon mitään taustoja, jotka tuolla takana ovat.
Sinusta paistaa epäinhimillisyys.
Jos kyse on narsismista, niin tuossa tapauksessa siirtynyt selvästi sinuun. Tai sitten sinä oman empatiakyksysi kautta peilaat tapahtumia ja vihaat heitä jos ovat vaikka varattomia eikä heistä sinulle repeä hyötyä ja maallista glooriaa.
Olet todella tunneköyhä itse.

räkättirastaalle kirjoitti:

"Sinä et tiedä asiasta joten älä tunge väliin omia tulkintojasi"
Olet huonosti kasvatettu. Se on selvääkin selvempi.
Narsistien lapsille ja lapsinarsisteille pitäisi olla oma palsta missä lennättäisivät räkäänsä ja sylkisivät.
Sinä olet ainakin huostaanottokamaa.

Lue lisää

No kovin olet herkkähipiäinen ja loukkaantuva. Sinä et ehkä ole selvääkin selvempi :) Tökkäsin varmankin arkaan paikkaan kun noin reagoit...Kehoittaisin pitäytymään alkoholista ja muista lääkeaineista, Addiktit aiheuttavat tuonkaltaisia reagointeja normaaleihin pyyntöihin. Sori kun astuin varpaillesi. Olet aivan oikeassa ja voit nyt poistua tältä palstalta hyvillä mielin voittajana.

lapsi_lapsi_ kirjoitti:

No kovin olet herkkähipiäinen ja loukkaantuva. Sinä et ehkä ole selvääkin selvempi :) Tökkäsin varmankin arkaan paikkaan kun noin reagoit...Kehoittaisin pitäytymään alkoholista ja muista lääkeaineista, Addiktit aiheuttavat tuonkaltaisia reagointeja normaaleihin pyyntöihin. Sori kun astuin varpaillesi. Olet aivan oikeassa ja voit nyt poistua tältä palstalta hyvillä mielin voittajana.

Lue lisää

Toivoisin että tänne palstalle voisi kirjoittaa myös ns. normaalit ihmiset.
Mutta se nyt on vain pelkkä toive nykyään.
Rivot räävät kakarat tuntuvat vallanneet palstan.

räkättirastas_ kirjoitti:

"Äitini ei osaa edes yksinkertaisia yhteenlaskuja jotka meille normaaliosaaville ihmisille ovat naurettavan helppoja. Samoin oli äitini äiti, siis mummoni, hän oli jotenkin erityisen yksinkertainen, sen ajan maalaiskaupassa mummoni osti vastakirjalle joka oli yleinen tapa. Kun mummoni oli maksanut"
Ilmeisesti oppimishäiriöistä ainakin kyse. Voi olla lukihäiriö jms. Näkyy matemaattisissa kyvyissä myös usein. Hahmotushäiriötä.
Rumaa kieltä käytät ja olet ainakin itse erittäin säälimätön etkä tahdo ottaa huomioon mitään taustoja, jotka tuolla takana ovat.
Sinusta paistaa epäinhimillisyys.
Jos kyse on narsismista, niin tuossa tapauksessa siirtynyt selvästi sinuun. Tai sitten sinä oman empatiakyksysi kautta peilaat tapahtumia ja vihaat heitä jos ovat vaikka varattomia eikä heistä sinulle repeä hyötyä ja maallista glooriaa.
Olet todella tunneköyhä itse.

Lue lisää

Mitä rumaa on sanoa asia niinkuin se oikeasti on? Olet vain pinnallinen takertuja joka jankkaa samaa skeidaa uudestaan ja uudestaan. Ja ei tässä keskustella mistään syistä häiriöiden takana vaan siitä miten ne häiriöt meitä vahingoittavat. Jos salama lyö sinuun niin se on sama kuinka se salama pilvessä muodostui, ainoa asia, joka merkitsee on että selvisitkö salamaniskusta. Sinä et selvästikään näe edes metsää puilta. Etkä edes puita. Kaunistelemallako asiat muuttuisivat jotenkin paremmiksi?

lapsi_lapsi kirjoitti:

Mitä rumaa on sanoa asia niinkuin se oikeasti on? Olet vain pinnallinen takertuja joka jankkaa samaa skeidaa uudestaan ja uudestaan. Ja ei tässä keskustella mistään syistä häiriöiden takana vaan siitä miten ne häiriöt meitä vahingoittavat. Jos salama lyö sinuun niin se on sama kuinka se salama pilvessä muodostui, ainoa asia, joka merkitsee on että selvisitkö salamaniskusta. Sinä et selvästikään näe edes metsää puilta. Etkä edes puita. Kaunistelemallako asiat muuttuisivat jotenkin paremmiksi?

Lue lisää

Sinulle ilmeisesti ainoa tapa pysyä hengissä on kuvitella itsesi jotenkin syvällisemmäksi kuin kukaan ventovieras. Sinun syvällisyytesi on ahdistusta ja masennusta.
Voin kirjoittaa mitä tahdon, kuten sinäkin teet. Minä edes yritän, sinä edes et. Etkä ole valmis laittamaan tikkua ristiin omaksi selviytymiseksesi vastaisuudessa. Muhit samassa mömmössä ja ainoa huvisi on haukkua muita.
Nyt olen saanut tarpeekseni näistä palstan "lapsista". Buaaahahaa! Ja lähden viettämään Juhannuspäivää aikuiseen seuraan sivistyneeseen ja rakentavaan tapaan.
Yritäkin kusta tämänkin kirjoituksen nurkkaan, niin saat opetella mikä on petolintu ja mikä ei ja mikä lentää syvimmälle.

räkättirastas_ kirjoitti:

Sinulle ilmeisesti ainoa tapa pysyä hengissä on kuvitella itsesi jotenkin syvällisemmäksi kuin kukaan ventovieras. Sinun syvällisyytesi on ahdistusta ja masennusta.
Voin kirjoittaa mitä tahdon, kuten sinäkin teet. Minä edes yritän, sinä edes et. Etkä ole valmis laittamaan tikkua ristiin omaksi selviytymiseksesi vastaisuudessa. Muhit samassa mömmössä ja ainoa huvisi on haukkua muita.
Nyt olen saanut tarpeekseni näistä palstan "lapsista". Buaaahahaa! Ja lähden viettämään Juhannuspäivää aikuiseen seuraan sivistyneeseen ja rakentavaan tapaan.
Yritäkin kusta tämänkin kirjoituksen nurkkaan, niin saat opetella mikä on petolintu ja mikä ei ja mikä lentää syvimmälle.

Lue lisää

Totuus on se että SINÄ teet täysin vääriä diagnooseja ihmisistä täällä. Menhän jo, rantaremmi odottelee sinua. Mikä lasinpesuneste se nykyään on teidän suosiossa? BUAAAH :)

No sellainen rajoite varmasti on epäilemättä. Johan tuo matematiikan totaalinen lahjattomuuskin kielii sellaisesta. Pinnallinen ajattelija. Elää vain tätä hetkeä.
Nimenomaan hän ollut tuollainen koko ikänsä. Ehkä vaurio ja rajoite on tullut jo lapsena. Muistan lapsuudesta kuinka kesällä oli jatkuvaa vieraiden pitämistä ja niiden passaamista. Vieraat vain tulivat ilmoittamatta, pölähtivät pihaan ja viipyivät parista päivästä viikkoon. Eivät tuoneet ruuan murua tullessaan. Äitini passasi ja teki ruokaa ja palveli aivan kuin majatalon omistaja, kaikki oli vieraille ilmaista. Kunnon sukulaisiakaan eivät vieraat olleet, suurimmaksi osaksi vaan jotakin pikkuserkkuja ja pikkuserkun serkkuja. Siis sellaisia joita ei tiennyt edes olevan olemassa mutta äitini vaan passasi ja kutsui tulemaan uudelleen. Muistan kesiä että joka ikinen viikko oli porukkaa majailemassa meillä, kun entiset lähtivät kohta uusi porukka tuli. Oikein kiltti hän oli vieraille mutta meille sitten valitti miten raskasta hänellä on ja miksi ne tulee. Hän ei huomannut että itse pyysi aina heitä tulemaan uudestaan. Koskaan äiti ei voinut sanoa ei, kenellekään vieraalle. Heikkoitsetuntoisuus näkyy siinä selvästi. Meille sitten kyllä kiukutteli asiasta. Vieraille ei uskaltanut. Muutoksia ei ole tapahtunut hänessä.

lapsi_lapsi_ kirjoitti:

No sellainen rajoite varmasti on epäilemättä. Johan tuo matematiikan totaalinen lahjattomuuskin kielii sellaisesta. Pinnallinen ajattelija. Elää vain tätä hetkeä.
Nimenomaan hän ollut tuollainen koko ikänsä. Ehkä vaurio ja rajoite on tullut jo lapsena. Muistan lapsuudesta kuinka kesällä oli jatkuvaa vieraiden pitämistä ja niiden passaamista. Vieraat vain tulivat ilmoittamatta, pölähtivät pihaan ja viipyivät parista päivästä viikkoon. Eivät tuoneet ruuan murua tullessaan. Äitini passasi ja teki ruokaa ja palveli aivan kuin majatalon omistaja, kaikki oli vieraille ilmaista. Kunnon sukulaisiakaan eivät vieraat olleet, suurimmaksi osaksi vaan jotakin pikkuserkkuja ja pikkuserkun serkkuja. Siis sellaisia joita ei tiennyt edes olevan olemassa mutta äitini vaan passasi ja kutsui tulemaan uudelleen. Muistan kesiä että joka ikinen viikko oli porukkaa majailemassa meillä, kun entiset lähtivät kohta uusi porukka tuli. Oikein kiltti hän oli vieraille mutta meille sitten valitti miten raskasta hänellä on ja miksi ne tulee. Hän ei huomannut että itse pyysi aina heitä tulemaan uudestaan. Koskaan äiti ei voinut sanoa ei, kenellekään vieraalle. Heikkoitsetuntoisuus näkyy siinä selvästi. Meille sitten kyllä kiukutteli asiasta. Vieraille ei uskaltanut. Muutoksia ei ole tapahtunut hänessä.

Lue lisää

Jos on matemaattisesti tai muuten lahjaton, ei se välttämättä tee ihmisestä pinnallista, lahjattomuus vain jotenkin "ohentaa" ihmisen persoonaa, sille hän ei voi mitään voi.
Ei meistä kukaan. Täydellisiähän ei ole.

Ei, mutta se on havaintona äidistäni että matemaattinen puoli on täysin kateissa. Tarkoitan tällä sellaista että helpot (alle 10 luvuilla) yhteenlaskutkin hän joutuu laskemaan sormia apuna käyttäen ja vastus voi olla väärä. Sanotaan että jos ei osaa matematiikkaa ei osaa suunnitella mitään. Johtuneeko siitä että äitini elää vain siinä hetkessä. En ole koskaan havainnut hänen teoissa tai toiminnassaan minkäänlaista suunnitelmallisuutta. Rahan käyttöä hän ei suunnittele eikä arvioi etukäteen rahan riittävyyttä, vaan menee niin kauan kuin raha riittää. Elämästä puuttuu kaikki suuremmat hankinnat, hankinnat ovat ruokaa ja pakolliset menot ja loput menevät aina kankkulan kaivoon. Ruoka on varmaankin suurin menoerä koska hän todella syöttää ihmisiä ja leipoo kaikille. Ostelee jopa sadoilla euroilla marjoja ja leipoo ja jakaa sitten kaiken kenelle sattuu. Äitini sanoo että hänen oli pakko tehdä meille ruokaa kun olimme lapsia ja että hänelle on siitä jäänyt se että hän tekee nykyisin ruokaa jatkuvasti kaikille ventovieraillekin. Hän siis meille teki pakosta ruokaa omille lapsilleen, mutta vieraille tekee samaa ilosta. Ehkä normaali ihminen olisi mielellään tekemättä enää ruokaa jos omille lapsille ruuan tekeminenkin tuntunut pakolle ja vastenmieliselle. Äiti peittelee tuolla vain addiktiotaan.

"Tervetuloa yhteiskuntaan vaikka olisit kuinka juoppo kunhan olet tehnyt kakaroita kun taas lapsettoman elämä on vitun kallista ja sossusta ei saa mitään jos työttömäksi joutuu. Sossu elättää ja on antelias jos on aineiden käyttäjä ja tehnyt kakaroita. Olen nähnyt ihan todellisuudessa. "
Ja tänne palstalle kun yrittää sitten aikuinen ns. kunnon ihminen, jota narsisti päässyt höykyttämään, kirjoittaa, niin nämä hirviöiden lapset repivät täälläkin silmät päästä ja ja riipivät höhenet päältäsi... Ne kun ovat narsistin uhreja!!!!
Buaaahahaa!!!

Rehellisyys on tässä myös osittain aitoa ja oikeaa vihaa, en halua kaunistella asioita koska se mitätöisi äitini pahuuden. Mitta on tullut täyteen äitiäni kohtaan. Viha tulee siitä että olen jälkeenpäin tajunnut miten moni perheen katastrofi on johtunut hänen toiminnastaan tai tekemättä jättämisestä. Hän ei ole välittänyt asioista ja muut saavat silloin juosta kuin henkensä edestä. Kuolema on aina murheellinen asia ja varsinkin turha kuolema joka johtuu jonkun häiriöisen toiminnasta. Rakkautta en tarvitse, vaan oikeudenmukaisuutta, En siedä äitini valehtelua, joka leimaa aina isäni syylliseksi kaikkeen. Kaiken pahan olisi pitänyt jo loppua siihen kun isäni kuoli jos kaikki paha olisi ollut isästäni lähtöisin, mutta sama näyttää vain jatkuvan, kohdistuen nyt vain eri henkilöihin. Arvostan itse itseäni aivan riittävästi ja tiedän kuka olen ja tiedän mitä haluan. En voi sietää epärehellisyyttä. Tälläiset ihmiset, kuten äitini, herättävät todella tunteita enkä voisi kuvitella koskaan haluavani tuollaisen rakkautta. En enää arvosta häntä nollan vertaa. Häpeän häntä ja haluan poistaa hänet kokonaan elämästäni.

lapsi_lapsi kirjoitti:

Rehellisyys on tässä myös osittain aitoa ja oikeaa vihaa, en halua kaunistella asioita koska se mitätöisi äitini pahuuden. Mitta on tullut täyteen äitiäni kohtaan. Viha tulee siitä että olen jälkeenpäin tajunnut miten moni perheen katastrofi on johtunut hänen toiminnastaan tai tekemättä jättämisestä. Hän ei ole välittänyt asioista ja muut saavat silloin juosta kuin henkensä edestä. Kuolema on aina murheellinen asia ja varsinkin turha kuolema joka johtuu jonkun häiriöisen toiminnasta. Rakkautta en tarvitse, vaan oikeudenmukaisuutta, En siedä äitini valehtelua, joka leimaa aina isäni syylliseksi kaikkeen. Kaiken pahan olisi pitänyt jo loppua siihen kun isäni kuoli jos kaikki paha olisi ollut isästäni lähtöisin, mutta sama näyttää vain jatkuvan, kohdistuen nyt vain eri henkilöihin. Arvostan itse itseäni aivan riittävästi ja tiedän kuka olen ja tiedän mitä haluan. En voi sietää epärehellisyyttä. Tälläiset ihmiset, kuten äitini, herättävät todella tunteita enkä voisi kuvitella koskaan haluavani tuollaisen rakkautta. En enää arvosta häntä nollan vertaa. Häpeän häntä ja haluan poistaa hänet kokonaan elämästäni.

Lue lisää

Tuleepa tässä mieleen sellainen asia kuin sukupolvien ketju, joka siis liittyy ihan tavalliseenkin elämään. Kuinka monesti jonkinlainen ongelmallisuus vain jatkuu isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle? Hän, joka sitten tuohon ongelmallisuuteen herää, sen ymmärtää ja lopulta haluaa katkaista tuon ketjun, joutuu henkisesti koville. Harvoin ihminen uskaltaa miettiä tuota ketjua, koska se tarkoittaisi sitä, että on ymmärrettävä, että omilla teoilla on ollut vaikutus siihen ongelmalliseen tilanteeseen, johon on päädytty. Se on raadollista tajuta, ettei olekaan niin hyvä ja kultainen kuin on kuvitellut olevansa, vaan toistaa sukupolvien ketjun kurjuudet omille lapsilleen, jotka tekevät sen omille lapsilleen jne, ellei näistä lapsista joku herää matkansa varrella. Ja kun siihen heräämiseen ei riitä, että haluaa olla vaikka se pullantuoksuinen äiti, joka vain ne ongelmat piilottaa pullan tuoksunsa alle. Niinkin vanha viisaus kuin älä tee niinkuin minä teen, vaan sanon, ei mitenkään voi toimia, jos itse perseilee ihan millä tavalla tahansa, niin vaan osoittaa jälkikasvulleen, että se on sallittua. On sallittua kiusata toisia, ryypätä salaa, käydä huorissa, pitää montaa miestä, syödä rusinoita toisten pullista, valehdella ja mitä kaikkea ikävää sitä maailmaan mahtuukaan.

Kaikkein kamalinta mielestäni on, että tällaiset ihmiset eivät pätkääkään tajua, mitä he ovat tehneet ja mitä tekevät, mitä tuhoa he ovat teoillaan aikaansaaneet. Heillä ei ole itsellä mitään tajua, minkälaisia he ovat. Ilmeisesti ?
He eivät ymmärrä käyttäytymistään eikä heitä saa ymmärtämään sitä, heidän kanssaan ei voi keskustella asiasta, koska "sitä asiaa" ei ole olemassa heille. He ovat omasta mielestään hyviä ihmisiä. He eivät ikinä epäile itseään mistään. Asiat kuuluu tehdä juuri niinkuin he tekevät ja he tietävät lisäksi miten muidenkin pitää elää ja kontrolloivat kaikkea ja kaikkia. Heillä on käsitys, että jos eivät saa määrätä muita ja antaa neuvojaan, maapallo lakkaa pyörimästä.

lapsi_lapsi kirjoitti:

Rehellisyys on tässä myös osittain aitoa ja oikeaa vihaa, en halua kaunistella asioita koska se mitätöisi äitini pahuuden. Mitta on tullut täyteen äitiäni kohtaan. Viha tulee siitä että olen jälkeenpäin tajunnut miten moni perheen katastrofi on johtunut hänen toiminnastaan tai tekemättä jättämisestä. Hän ei ole välittänyt asioista ja muut saavat silloin juosta kuin henkensä edestä. Kuolema on aina murheellinen asia ja varsinkin turha kuolema joka johtuu jonkun häiriöisen toiminnasta. Rakkautta en tarvitse, vaan oikeudenmukaisuutta, En siedä äitini valehtelua, joka leimaa aina isäni syylliseksi kaikkeen. Kaiken pahan olisi pitänyt jo loppua siihen kun isäni kuoli jos kaikki paha olisi ollut isästäni lähtöisin, mutta sama näyttää vain jatkuvan, kohdistuen nyt vain eri henkilöihin. Arvostan itse itseäni aivan riittävästi ja tiedän kuka olen ja tiedän mitä haluan. En voi sietää epärehellisyyttä. Tälläiset ihmiset, kuten äitini, herättävät todella tunteita enkä voisi kuvitella koskaan haluavani tuollaisen rakkautta. En enää arvosta häntä nollan vertaa. Häpeän häntä ja haluan poistaa hänet kokonaan elämästäni.

Lue lisää

Joskus tajuaa todellisuuden liian myöhään. Kun yksi ihminen on jo menetetty.

Komeljanttari, joka pitää itseään perheen "kuningattarena" ja ainoana hallitsijana,
mutta myös uhrina ja marttyyrina, osoittautuukin pääpaholaiseksi, kun hänen kaikesta syyttämänsä ja syyllistämänsä puolisonsa kuolee ennen aikojaan, koska terveys ei enää kestä kuningattaren tuhoavaa käytöstä.

Kuningatar siirtyy tuhoamaan seuraavaa, joka kauhukseen huomaa, että uhri olikin se joka kuoli, eikä "kuningatar", joka on ottanut sen uhrin osan vain sitä varten, että saisi "oikeutuksen" solvata muita ja viedä muilta ihmisoikeudet.

Vääristely voi olla niin sairaan loppuunvietyä, että muilta hämärtyy totuus,
kuka on uhri, kuka on kiduttaja.

Nämä kuningattaret eivät ole mitään ilman alaisia. Omista lapsista on helppoa kasvattaa itselleen alaisia jotka sitten palvelevat ja tekevät kuningattaren eteen kaiken. He ovat työmuurahaisia jotka tekevät kaikkensa kuningattaren eteen. Kuningatar antaa näille muurahaisille rakkautensa (on suopea) jos kaikki menee täydellisesti hänen mielensä mukaan, tai vihansa jos nuo mitättömät muurahaiset ajattelevatkin omaa itseään.

Ensiksikin, persoonallisuushäiriöt e i v ä t ole periytyviä, älä levitä väärää tietoa !

Toiseksi, kuulostat juuri sellaiselta tunnekylmältä äidiltä, joka syyttää lasta kaikesta.
Sinussahan ei ole vikaa ?

Kolmanneksi, lapsen on aika vaikea manipuloida äitiään, mutta äiti pystyy käyttäämään vanhemman valtaa alistakseen ja manipuloidaskeen lasta.

Aamen. Pullapää on kääntänyt nurin koko asetelman. Näkemyksellä on ollut kuitenkin kannattajakuntansa. Vielä nykyäänkin vikaa etsitään lapsista mikäli jotain häiriökäyttäytymiseksi leimattua ilmenee. Lasten kaltoinkohtelu on taas jäänyt vallan feministien vaikkapa sitten jalkoihin. Äitien syyllistäminen on ollut aika tabu pitkään. Ja isät lymyää... MISSÄ VITUSSA?! Pullan olisi syytä kiireen vilkkaa päivittää näkemyksensä.

bvhgnm kirjoitti:

Ensiksikin, persoonallisuushäiriöt e i v ä t ole periytyviä, älä levitä väärää tietoa !

Toiseksi, kuulostat juuri sellaiselta tunnekylmältä äidiltä, joka syyttää lasta kaikesta.
Sinussahan ei ole vikaa ?

Kolmanneksi, lapsen on aika vaikea manipuloida äitiään, mutta äiti pystyy käyttäämään vanhemman valtaa alistakseen ja manipuloidaskeen lasta.

Lue lisää

Ikävä kyllä tuottaa sinulle pettymys, mutta kaikki luonnehäiriöt ovat geneettisesti periytyviä. Itse en ole tunnekylmä ollenkaan, rakastan lapsiani todella paljon, ja annan heidän tehdä omat ratkaisunsa, elää omaa elämäänsä ja tukea heitä siinä kaikin tavoin. Kuka niin on sanonut, että minussa ei olisi vikaa. Äitinä olen varmasti epäonnistunut montakin kertaa. Nuorena en edes tiennyt miten tehdä perunamuusia, miten imettää oikein, miten lasta hoitaa oikein, mutta onneksi meille naisille on annettu äidinvaisto ja äidinrakkaus.

Siinäkin olet taas väärässä, että lapsi ei pystyisi ja kykenisi manipuloimaan äitiään tai ylipäätänsä vanhempiaan. Lapsi voi olla psykopaatti, narsisti tai mitä vaan jo lapsena, ja osaa kyllä käyttää manipulointitapaa aivan kaikkiin, kuten opettajaan ja kavereihinsa. Äiti on myös hyvin lapsen manipuloitavissa, sillä äiti ei koskaan kyseenalaista lapsensa vilpittömyyttä, rakkautta ja viattomuutta. Äidit yleensä yrittävät suojella jopa valehtelevaa lastaan, puolustavat viimeiseen asti, vaikka sydämessään tietävät, että lapsi valehtelee. Tälläistä heikkoa äitiä narsisti apsi juuri alkaakin vihaamaan. Lapsi ei kunnioita heikkoa vanhempaa ja vihaa myös sellaista äitiä, joka on liian suojeleva ja kiltti.

Lapsella on lapsen valta, joka ei suinkaan, kuten sinun mielestäsi ole mikään vähäpätöinen. Narsistilapsi voi saada aikaan jopa niin pahaa, että voi vaikka valehdella isän käyttävän häntä hyväksi, tai ihan mitä vaan, jolla hän vanhempiaan kohtaan tuntemaa vihaansa voi purkaa ja voi heitä vahingoittaa.

Ilmeisesti sinulla on paljon patoutunutta vihaa sisälläsi, kun hyökkäät täällä monien kimppuun. Yritä ymmärtää, että täällä ei kukaan vihaa sinua, eikä ketään, vaan asioista voi keskustella ihan asiallisesti ilman raivokohtausta.

antakaa.mun.kaik.kestää kirjoitti:

Aamen. Pullapää on kääntänyt nurin koko asetelman. Näkemyksellä on ollut kuitenkin kannattajakuntansa. Vielä nykyäänkin vikaa etsitään lapsista mikäli jotain häiriökäyttäytymiseksi leimattua ilmenee. Lasten kaltoinkohtelu on taas jäänyt vallan feministien vaikkapa sitten jalkoihin. Äitien syyllistäminen on ollut aika tabu pitkään. Ja isät lymyää... MISSÄ VITUSSA?! Pullan olisi syytä kiireen vilkkaa päivittää näkemyksensä.

Lue lisää

Nimimerkki ei ole Pullapää, vaan puullapäähän :)

Äitien syyllistäminen ei ole ollut mikään tabu koskaan, vaan ihan selviö. Lapsen ongelmien aiheuttajaksi on aina ja kaikessa leimattu ÄITI. Jos tutkit ja luet artikkeleja, terapeuttien puheita, analysointeja ja lasten pahoinvoinnin syitä, niin ongelmaa ei koskaan lähdetä etsimään mistään muualta suunnalta kuin äitisuhteesta. Vaikka äiti olisi tehnyt lapsensa eteen mitä tahansa, niin se ei narsistilapselle koskaan tule riittämään. Narsistilapset ja psykopaattilapset pystyvät ihan samoihin kuin aikuiset psykopaatit ja narsistit.

Kukaan tervepäinen lapsi ei vihaa äitiään. Jopa Romanian katulapset, joiden äidit juovat, ovat narkkareita ja hakkaavat lapsiaan ovat näille lapsille silti rakkaita äitejä, joiden luokse he haluaisivat palata, jos voisivat. Lapset yleensä rakastavat äitiään, vanhempiaan. Tunneälyltään kylmä narsistilapsi ei siihen koskaan ikävä kyllä kykene.

bvhgnm kirjoitti:

Ensiksikin, persoonallisuushäiriöt e i v ä t ole periytyviä, älä levitä väärää tietoa !

Toiseksi, kuulostat juuri sellaiselta tunnekylmältä äidiltä, joka syyttää lasta kaikesta.
Sinussahan ei ole vikaa ?

Kolmanneksi, lapsen on aika vaikea manipuloida äitiään, mutta äiti pystyy käyttäämään vanhemman valtaa alistakseen ja manipuloidaskeen lasta.

Lue lisää

"Toiseksi, kuulostat juuri sellaiselta tunnekylmältä äidiltä, joka syyttää lasta kaikesta.
Sinussahan ei ole vikaa ?"
Puullapäähänhän kirjoitti vain sen totuuden mitä täältä palstalta ei juuri nykyään löydy. Mistä ihmeestä sait hänen kirjoitukseensa tunnekylmyyttä? Voisitko kertoa missä kohdassa hänen kirjoitustaan sitä mainitsemaasi tunnekylmyyttä on?
Mitä tulee periytyvyyteen, niin kaipa asiaa on valaistu tässä sen verran mitä nykytiedossa asiaa on.
http://www.terve.fi/persoonallisuushairiot/persoonallisuushairiot
"Persoonallisuushäiriöt ovat hankalia ja vakavia ihmisen persoonallisuudessa, tunne-elämässä ja käyttäytymistavoissa esiintyviä häiriöitä. Niiden aiheuttajaksi epäillään lapsuuden ympäristötekijöiden, perinnöllisyyden ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutusta."

Tietyt konservatiivikoulukunnat on hakeneet syytä äitisuhteesta. Feministien myötä syytä ei saa hakea äidistä vaikka siellä se syy olisi. Isiä ei tietysti kiinnosta, tai jos kiinnostaa niin ei anneta kiinnostaa.

Oletus on kai monissa terapeuttisissa suuntauksissa että äitiä pitää hoitaa ja ymmärtää, jotta hän tervehtyisi näkemään lapsen "oikein" tai myönteisemmin ja näin äiti hoitamalla hyvä "valuisi" lapseen. Nykyaikaisissa perherakenteissa ei voida olettaa näin, vaan geneettisen sukulaisuuden puuttuessa tulisi painottaa moraalista valintaa ja vastuuta.

Kukaan tervepäinen lapsi ei vihaa äitiään.

Totta, paitsi jos äiti itse on pahasti viallinen ja kaltoinkohteleva, eikä aina silloinkaan...

Jopa Romanian katulapset, joiden äidit juovat, ovat narkkareita ja hakkaavat lapsiaan ovat näille lapsille silti rakkaita äitejä, joiden luokse he haluaisivat palata, jos voisivat. Lapset yleensä rakastavat äitiään, vanhempiaan.

Totta turhan usein jo kulttuurin tarjoamien vaihtoehtojen puuttuessa. Jopa täällä meillä.

Myöskään Etelä-Euroopalainen perhekeskeisyys familismo amoraleineen ei siinnä visioissani

Tunneälyltään kylmä narsistilapsi ei siihen koskaan ikävä kyllä kykene.

Ehkäpä, ja siihenkin voi olla hyvä syy

Nämä on muuten kaikki eri asioita.

Puupulla kirjoitti:

Tietyt konservatiivikoulukunnat on hakeneet syytä äitisuhteesta. Feministien myötä syytä ei saa hakea äidistä vaikka siellä se syy olisi. Isiä ei tietysti kiinnosta, tai jos kiinnostaa niin ei anneta kiinnostaa.

Oletus on kai monissa terapeuttisissa suuntauksissa että äitiä pitää hoitaa ja ymmärtää, jotta hän tervehtyisi näkemään lapsen "oikein" tai myönteisemmin ja näin äiti hoitamalla hyvä "valuisi" lapseen. Nykyaikaisissa perherakenteissa ei voida olettaa näin, vaan geneettisen sukulaisuuden puuttuessa tulisi painottaa moraalista valintaa ja vastuuta.

Kukaan tervepäinen lapsi ei vihaa äitiään.

Totta, paitsi jos äiti itse on pahasti viallinen ja kaltoinkohteleva, eikä aina silloinkaan...

Jopa Romanian katulapset, joiden äidit juovat, ovat narkkareita ja hakkaavat lapsiaan ovat näille lapsille silti rakkaita äitejä, joiden luokse he haluaisivat palata, jos voisivat. Lapset yleensä rakastavat äitiään, vanhempiaan.

Totta turhan usein jo kulttuurin tarjoamien vaihtoehtojen puuttuessa. Jopa täällä meillä.

Myöskään Etelä-Euroopalainen perhekeskeisyys familismo amoraleineen ei siinnä visioissani

Tunneälyltään kylmä narsistilapsi ei siihen koskaan ikävä kyllä kykene.

Ehkäpä, ja siihenkin voi olla hyvä syy

Nämä on muuten kaikki eri asioita.

Lue lisää

1. Tätä päivää on koko perheen hoitaminen, jos hoito yleensä saadaan alkamaan.
2. "geneettisen sukulaisuuden puuttuessa"
Miten muka juuri nykyaikaisessa perhemallissa puuttuisi geneettinen sukulaisuus? Tarkoitat luultavasti että puuttuu toisinaan. Hyvin usein ei edelleenkään puutu. Mitä puhut moraalisesta valinnasta ja vastuusta, ne olisi hyvä huomioida aina. Minusta pelkkä genetiikka ei omasta lähtökohdastaan ole toimintaa ollenkaan.
3. Ymmärrän mitä tarkoitat kulttuurin tarjoamilla vaihtoehdoilla, mutta "vaihtoehto" silloin kun puhutaan jostakin perustavasta lähtökohdasta, on ennemmin se viimeinen vaihtoehto, ja absurdi sellainen. Ennen vanhaan yleinen vaihtoehto oli kotoa karkaaminen. Karkaaminen saattoi onnistua koska jäljittäminen oli vaikeampaa kuin nykyään.
4. En ymmärrä mitä tarkoittaa "ei siinnä visioissani". Kenelle visioit, mitä ja miksi?
5. Mitä sanot narsistilapsista ja hyvistä syistä, niin kyseessä on kaksi epätoivottua asiaa.

Hyvä kun joskus joku tuo hivenenkin toisenlaisenkin näkökulman myös tähän aiheeseen.

Monestihan täällä tuppaa unohtumaan se seikka, että myös narsistisen vanhemman lapsen persoonallisuuteen saattaa tulla myös häiriö niissä perheissä joissa on narsistivanhempi.

Onko se sitten geeneissä vaiko käykö sitten niin perheolosuhteista johtuen, vaiko vaikuttavat molemmat on sitten toinen juttu. Se minkä verran olen aiheesta lukenut, niin taustalla voi olla sekä lapsen ylihemmottelua, kuin kaltoinkohteluakin.

Tuos kun luin aloittajan kommentteja niin hänen teksteistään piirtyi kuva tyhmästä, kouluakäymättömästä, helposti höynätettävästä äidistä, joka hankki elantonsa siivoustöistä ja erityisestä ärsytystä tuntui aiheuttavan pullan leipominen.

Tuo voisi kyllä kuvata minunkin jo edesmennyttä äitiäni, erotuksena ettei meillä koskaan leivottu ja ruokakin oli sitä sun tätä, enimmäkseen eineksiä ja ammattinimikkeenä oli sekatyöläinen, koulutuksena kansakoulua neljä luokkaa.

Mutta joo, olen hyvin samoilla linjoilla tuosta, että suurin osa lapsista kyllä rakastavat niitä huonojakin vanhempiaan. Itse kun olin aikoinaan lastensuojelun kirjoila, niin olin kyllä lojaali vanhemmalleni ja "kaunistelin" kotiolojani, koska en suurin surmin halunnut joutua lastenkotiin.

Häpesin kyllä kotiolojani ja äitiänikin ja tosiaan 15 vuotiaana sieltä lähdin "ovet paukkuen", mutta välit kyllä säilyivät äidin kuolemaan saakka ja äitinikin sai elää monta vuotta ns. hyvää elämää raitistumisensa myötä. Menneisiin ei kyllä koskaan palattu, etten tiedä sitten, miten hän mahtoi kokea oman vanhemmuutensa.

Siinä meni aikoinaan monta vuotta etten edes kauheasti ajatellut lapsuuttani kunnes oman avioliittoni ongelmien myötä joudun palamaan niin syihin ja tekijöihin jotka saattoivat taustalla vaikuttaa siihen, miksi minusta oli tulllut sellainen aikuinen kuin olin. Samalla lisääntyi ymmärrys niin itseäni ja omaakin äitiäni kohtaan kun tutustuin hänen taustoihinsa ja elämäntarinaansa.

Se vaan on sellaista, että jotkut asiat täytyy vaan hyväksyä olemassaolevana tosiasiana, sekin ettei vanhempi kyennyt olemaan syystä tai toisesta sellainen kuin olisi toivonut vanhemman olevan. Että jos nyt vanhempi sattui olemaan yksinkertainen, oppimaton, niin miksi se asia/vanhempi, saati oma elämä mihinkään muuttuu vaikka kuinka siitä paasaisi. Viha vaan sitoo entistä enemmän kiinni niihin ikäviin asioihin, josta seuraa kaunaa ja katkeruutta ja mahdollisesti vielä kateutta ns. parempiosaisia kohtaan.

Jotenkin ajattelisin ettei sitä vanhempaansa/kotiolojakaan voi enää aikuisena loputtomiin syyttää vaan katse pitäisi siirtää itseen, millainen aikuinen minusta kasvoi, mitä minä nyt aikuisena voisin tehdä sen eteen, että itse voisin paremmin ja omaltani osaltani pyrkisin omilla valinnoillani katkaisemaan sen huono osaisuuden kierteen jos se suinkin on mahdollista.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

Hyvä kun joskus joku tuo hivenenkin toisenlaisenkin näkökulman myös tähän aiheeseen.

Monestihan täällä tuppaa unohtumaan se seikka, että myös narsistisen vanhemman lapsen persoonallisuuteen saattaa tulla myös häiriö niissä perheissä joissa on narsistivanhempi.

Onko se sitten geeneissä vaiko käykö sitten niin perheolosuhteista johtuen, vaiko vaikuttavat molemmat on sitten toinen juttu. Se minkä verran olen aiheesta lukenut, niin taustalla voi olla sekä lapsen ylihemmottelua, kuin kaltoinkohteluakin.

Tuos kun luin aloittajan kommentteja niin hänen teksteistään piirtyi kuva tyhmästä, kouluakäymättömästä, helposti höynätettävästä äidistä, joka hankki elantonsa siivoustöistä ja erityisestä ärsytystä tuntui aiheuttavan pullan leipominen.

Tuo voisi kyllä kuvata minunkin jo edesmennyttä äitiäni, erotuksena ettei meillä koskaan leivottu ja ruokakin oli sitä sun tätä, enimmäkseen eineksiä ja ammattinimikkeenä oli sekatyöläinen, koulutuksena kansakoulua neljä luokkaa.

Mutta joo, olen hyvin samoilla linjoilla tuosta, että suurin osa lapsista kyllä rakastavat niitä huonojakin vanhempiaan. Itse kun olin aikoinaan lastensuojelun kirjoila, niin olin kyllä lojaali vanhemmalleni ja "kaunistelin" kotiolojani, koska en suurin surmin halunnut joutua lastenkotiin.

Häpesin kyllä kotiolojani ja äitiänikin ja tosiaan 15 vuotiaana sieltä lähdin "ovet paukkuen", mutta välit kyllä säilyivät äidin kuolemaan saakka ja äitinikin sai elää monta vuotta ns. hyvää elämää raitistumisensa myötä. Menneisiin ei kyllä koskaan palattu, etten tiedä sitten, miten hän mahtoi kokea oman vanhemmuutensa.

Siinä meni aikoinaan monta vuotta etten edes kauheasti ajatellut lapsuuttani kunnes oman avioliittoni ongelmien myötä joudun palamaan niin syihin ja tekijöihin jotka saattoivat taustalla vaikuttaa siihen, miksi minusta oli tulllut sellainen aikuinen kuin olin. Samalla lisääntyi ymmärrys niin itseäni ja omaakin äitiäni kohtaan kun tutustuin hänen taustoihinsa ja elämäntarinaansa.

Se vaan on sellaista, että jotkut asiat täytyy vaan hyväksyä olemassaolevana tosiasiana, sekin ettei vanhempi kyennyt olemaan syystä tai toisesta sellainen kuin olisi toivonut vanhemman olevan. Että jos nyt vanhempi sattui olemaan yksinkertainen, oppimaton, niin miksi se asia/vanhempi, saati oma elämä mihinkään muuttuu vaikka kuinka siitä paasaisi. Viha vaan sitoo entistä enemmän kiinni niihin ikäviin asioihin, josta seuraa kaunaa ja katkeruutta ja mahdollisesti vielä kateutta ns. parempiosaisia kohtaan.

Jotenkin ajattelisin ettei sitä vanhempaansa/kotiolojakaan voi enää aikuisena loputtomiin syyttää vaan katse pitäisi siirtää itseen, millainen aikuinen minusta kasvoi, mitä minä nyt aikuisena voisin tehdä sen eteen, että itse voisin paremmin ja omaltani osaltani pyrkisin omilla valinnoillani katkaisemaan sen huono osaisuuden kierteen jos se suinkin on mahdollista.

Lue lisää

Niin, ajatella ne avaimet on ihan omassa kädessä, mutta mikä estää niiden käyttämisen tai mikä vaikuttaa siihen, että tulee vaistomaisesti toimittua kuin vanhempansa. Sitä ajattelee olevansa parempi ja luovansa onnellisemman lapsuuden omille lapsilleen, mitä on itse saanut kokea, mutta kriisin yllättäessä tulee tajunneeksi, ettei ole vanhempaansa kummempi. Samat virheet kiertää sukupolvesta toiseen. Samalla tavalla on suhteissaan petetty, pettäjä tai toinen nainen, tarttuu pulloon, haukkuu lapsiansa, jättää ne heitteille, kilpailee lastensa kanssa missä tahansa lajissa, valittaa, nalkuttaa, riitelee, rikkoo tavaroita, jopa käyttää henkistä väkivaltaa, on muuten vaan veemäinen ellei jopa narsisti. Miten sen kierteen sitten katkaisee? Ja millaisiin tuloksiin se johtaa.

kaikenosaaja kirjoitti:

Niin, ajatella ne avaimet on ihan omassa kädessä, mutta mikä estää niiden käyttämisen tai mikä vaikuttaa siihen, että tulee vaistomaisesti toimittua kuin vanhempansa. Sitä ajattelee olevansa parempi ja luovansa onnellisemman lapsuuden omille lapsilleen, mitä on itse saanut kokea, mutta kriisin yllättäessä tulee tajunneeksi, ettei ole vanhempaansa kummempi. Samat virheet kiertää sukupolvesta toiseen. Samalla tavalla on suhteissaan petetty, pettäjä tai toinen nainen, tarttuu pulloon, haukkuu lapsiansa, jättää ne heitteille, kilpailee lastensa kanssa missä tahansa lajissa, valittaa, nalkuttaa, riitelee, rikkoo tavaroita, jopa käyttää henkistä väkivaltaa, on muuten vaan veemäinen ellei jopa narsisti. Miten sen kierteen sitten katkaisee? Ja millaisiin tuloksiin se johtaa.

Lue lisää

"Miten sen kierteen sitten katkaisee?"

No ensinnäkin pitäisi tiedostaa toimivansa/käyttäytyvänsä/tekevänsä samat virheet kuten vanhempansa jos kyse on sellaisesta ja hakea apua jos ei omin avuin kykene valitsemaan toisin varsinkin jos on päihde/mielenterveysongelmia tai vaikeuksia hillitä agressioitaan.

Usein miettinyt tuota ylisukupolvisuutta kyllä itsekin joka on tunnettu jo raamatun ajoista, "isien synnit aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka" mutta en tiedä onko niin kaikissa tapauksissa ja muutenkin sitten geenit alkavat sekoittua enemmän sukupolvien myötä

Mutta uskoisin, ettei kukaan täydellinen vanhemmuudessakaan, inhimillsiä ihmisiä kun olemme. Kaikki mokaa joskus, mutta tekemistään virheistä voi oppia paljon itsestään ja jatkossa voi valita toisin. Myös itsensä voi ja saa armahtaa. Kyky rakastaa on myös merkittävässä roolissa ja vanhemmuuten liittyen joutuu toisiaan joustamaan niistä omista tarpeistaan lastensa hyväksi.

Millaisiin tuloksiin se sitten johtaa. Ei sen kummempaan kuin, että ihminen voi muuttua ja asiat/olosuhteet muuttuvat pitkässä juoksussa.

Netistä löytyy runsaasti tietoa tästäkin aiheesta, joista löytyy varmaan tietoakin tuohon kysymykseesi miten kierteen voi katkaista.

Laitan tähän ny yhden linkin terveyden- ja hyvinvoinnin sivustolta

https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/nuorten-syrjaytyminen/huono-osaisuuden-ylisukupolvisuus

Geneettiseen perimään ei tarvita yhtään ympäristön vaikutusta. Alttius lähtee geeneistä ja perimän laadun vahvuudesta. Mitä vahvempana tuo peritty geenipiirre periytyy, sen voimakkaammin se ihmisessä näkyy. Nämä ympäristö-ja kasvatusvaikutukset toki vahvistavat jo geneettisesti virheellistä luonnetta, mutta ne eivät ole syy, vaan seurausta genetiikan vaikutuksesta.

Omat vanhemmat ei ole olleet lapsena fyysisesti väkivaltaisia. Äitipuoli sitäkin rajummin. Nykyisin kaikkien kestettyjen kokemusten jälkeen tekisi samalla raivolla mäiskiä ainakin muutamaa ihmistä. Tekisi mieli ja koen valtavaa raivoa ei ole sama kuin että tekisin niin.

Lapsia on adptoitu hyvään perheeseen, jossa he ovat saaneet rakkautta ja hyvää hoitoa, siitä huolimatta hyvä kasvatus ja huolenpito ei ole pystynyt geeniperittyä luonnehäiröistä luonnetta muuttamaan. Lapsista on saattanut tulla luonnehäiriöisiä, vaikka kasvatusvanhemmat eivät ole olleet luonnehäiriöisiä. Jo hyvin nuoresta lapsen luonne tulee esiin, myös luonnehäiriöt, jos niitä vaan osataan ymmärtää.

Miksi te olette tällä saitilla puhumassa narsismista ja luonnehäiriöistä, jos ette seuraa tutkimuksia tai tehtyjä dokumentteja aiheesta. Tuollaiset ilmaan heitetyt mututuntumat ovat vaan kaikille haitallisia, koska siinä syyllistetään monesti turhaan vanhempia ja heidän kykyä kasvattaa ja hoitaa lapsiaan.

On tavattoman surullista, että moni vanhempi joutuu kantamaan syyllisyyden taakkaa siitä, että kaikenlaista virheellistä tietoa levitellään yleisillä keskustelupalstoilla. Myös kaikenlaisten terapeuttien käsissä moni lapsi käännetään vanhempiaan vastaan ja etäännytetään täysin turhaan vahemmistaan. Opetaan kasvattamaan omaa narsistista raivoa vanhempiaan kohtaan. Aivopestään lapsi kuvittelemaan, että on hyvä pysyä erossa vanhemmistaan.

Pitää käsittää mikä on kasvatuksen ja mikä ympäristön ja mikä taas perittyjen ominaisuuksien osuus kaikessa. Jos vanhempien esimerkki on kaikkeen syypää, niin meillä ei olisi yhtään yksilöä joukossamme, vaan kaikki olisivat vanhempiensa klooneja.

Pitää sekin käsittää, mitkä ovat tämän päivän yhteiskunnan vaatimukset vanhempia kohtaan. Millaisissa olosuhteissa monikin joutuu kasvattamaan lapsensa, miten paljon vaatimustasot on kasvaneet ja millaisten paineiden alla vanhemmat lapsiaan joutuvat kasvattamaan. On otettava huomioon myös se, mitä kirjoittaja alussa kertoi, että hänen äitinsä on tyhmä, oppimaton ja tarvitsi toisten apua. Kuka häntä ymmärsi ja auttoi, vain naureskeltiinko vaan? Jos oma lapsi hyljeksii vanhempaansa tämän vuoksi ja pitää äitiä hänelle haitallisena ja häntä vahingoittavana asiana, niin pistää kyllä surulliseksi.

Lapsena ei osaa arvostaa vanhempiaan. Vasta kypsänä aikuisena oppii ymmärtämään oman opitun elämänsä kautta myös vanhempiensa huolet, murheet ja vaikeudet. Heilläkin on ollut lapsuus, nuoruus ja omat vanhemmat, joista he ovat joutuneet oman elämänsä palaset kokoamaan.

Vanhempiaan ei saisi suoralta kädeltä tuomita, vaan rakastaa, ymmärtää heitä ja antaa heille anteeksi. Vihaamaan me kaikki pystymme, mutta pystymmekö rakastamaan ja kantamaan toistemme taakkoja silloinkin, kun se ihminen ei tunnu kivalta.

Sinulla ja monelle muullekin tekisi hyvää ymmärtää, että kaikki ei mene saman muotin mukaan missään elämässä eikä minkään opin mukaan. Tapauksia on niin monia kuin on ihmisiä ja perheitäkin. Variaatiot ja elämänkulut ovat yksilöllisiä tapahtumia.

Puhut täällä palstallakin kuin joukoille. Heikkoitsetuntoiset ovat helposti jengiytyviä yleensä. Todellisuus ei kuitenkaan ole sellaista, vaan jokaisella on oma tarinansa.

Mikä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö yleisyyksiä ja säännönmukaisuuksia esiintyisi ihmisissä ja tilanteissa. Sitä paitsi lapsen lapsen oikeudet kuuluu kaikille. Niitä olis hyvä alkaa ottaa huomioon niin vähäpätöiseltä kuin se ornitologien mielestä tuntuuksin tipubongauksen tuoksinnassa. Kova on kieltämistarve ja vastarinta näissä lasten pahoinpitely ja kaltoinkohteluasioissa.

"Lapsessakin elää sisäinen toive/vaatimus tulla oikeudenmukaisesti kohdelluksi.
Jos ei tule, seurauksena voi tulla jo lapsuudessa tai iän myötä tulla mielenterveysongelmia"

Niin se vanhempikin on joskus ollut lapsi, joka on tullut epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi jolloin mahdollisesti hänenkin ongelmansa juontuvat sieltä lapsuudesta.

Jotenkin tulee mieleen joku vanha sananparsi, jotain sellaista että "jos ei ole lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia" että tietyllä kyllä minun mielestäni pitäisi ketä ymmärtämään sitä vanhempaakin vaikkakaan se ei poista vanhemman vastuuta siitä, miten hän kohtelee omia lapsiaan

Näihin täällä kerrottuihin narsistin lapsena juttuihin liittyen on monesti ihmetellyt sitä, että useimmat täällä kirjoittavat narsistien lapset tuntuvat kokevan, ettei se narsistinen vanhempi/traumaattinen lapsuus ole jättänyt heihin mitään jälkiä. Kerrotaan että itsetunto yms. on kohdillaan, ollaan pärjätty elämässä, eikä ole mitään ongelmia.

Jonkinlainen kutina minulla on tähän narsisti lapsi teemaan liittyen tullut aikoinaan tuosta Riitta Hyrckin artikkelista, että myös lapsessa olevilla tekijöillä on vaikutusta

http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/hyrck106.htm

Vielä tulee mieleen parikin hieman erilaista teosta joita on tullut aikoinaan tullut luettua tämän aiheen tiimoilta. Ensimmäinen on Martti Paloheimon Suomalaisen lapsuuden haavat, hän on myös ottanu kantaa muuallakin näihin asioihin ja muistan joskus lukeneeni, että tosiaan monetkin häiriöt, sosiaalisten tilanteiden pelko , ahdistuneisuus yms. saatavat johtua ns. kotivammaisuudesta.

http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/suomalaisen-lapsuuden-haavat-miten-sinua-kohdeltiin/

Toinen tässä yhteydessä mieleen tullut teos on Ben Furmanin kirja Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus, jonka keskeisenä teemana on "mitä ikinä ikäviä asioita sinulle onkaan lapsuudessa tapahtunut, ei määrää tulevaisuuttasi."

http://terapiaaterveille.fi/klassikko-ei-ole-koskaan-liian-myohaista-saada-onnellinen-lapsuus/

Tietyllä lailla en ny aikuisena enää kauheasti lähtisi etsimään syyllisiä sinällään vaan enemmänkin jotain sellaista, että ymmärtää paremmin itseään ja omaa elämänkulkuaa, mikä on vaikuttanut mihinkin, miksi minusta tuli sellainen kuin tuli ja sen myötä löytää uusia keinoja parantaakseen omaa oloaan ja elämänlaatuaan.

"Hyvä elämä ei ole terveiden superihmisten yksinoikeus. Moni hengen sodissa haavoittunut on iäti säröillä, mutta silti hyvän elämän ulottuvilla. Toivoa on ilman sankaritarinaakin."

http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000002885262.html

Yleistä kirjoitti:

Mikä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö yleisyyksiä ja säännönmukaisuuksia esiintyisi ihmisissä ja tilanteissa. Sitä paitsi lapsen lapsen oikeudet kuuluu kaikille. Niitä olis hyvä alkaa ottaa huomioon niin vähäpätöiseltä kuin se ornitologien mielestä tuntuuksin tipubongauksen tuoksinnassa. Kova on kieltämistarve ja vastarinta näissä lasten pahoinpitely ja kaltoinkohteluasioissa.

Lue lisää

Väitän, että yli 90 prosenttia ihmisistä on parempia lastenkasvattajia kuin sellainen, joka sättii, syyttää ja tuomitsee täysin tietämättä kenelle ja minkälaisille ihmisille kiukuttelee.
Tarkemmin ajatellen uskon lintuihmisten olevan hyviä pesänrakentajia ja poikasistaan huolehtijoita.

Ymmärrä kirjoitti:

Väitän, että yli 90 prosenttia ihmisistä on parempia lastenkasvattajia kuin sellainen, joka sättii, syyttää ja tuomitsee täysin tietämättä kenelle ja minkälaisille ihmisille kiukuttelee.
Tarkemmin ajatellen uskon lintuihmisten olevan hyviä pesänrakentajia ja poikasistaan huolehtijoita.

Lue lisää

Itsestäsi puhut? Kiva kuulla jotain luonnehdintaa sen sijaan että arvostelet asian sivusta kirjoittajien henkilöä tai heittelet ilmeisesti mihinkään kummoisempaan perustumattomia spekulaatioita eri tilanteista. Kerrohan lisää itsestäsi ja asiastasi niin katson onko minusta sinulle mitään apua.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Lapsessakin elää sisäinen toive/vaatimus tulla oikeudenmukaisesti kohdelluksi.
Jos ei tule, seurauksena voi tulla jo lapsuudessa tai iän myötä tulla mielenterveysongelmia"

Niin se vanhempikin on joskus ollut lapsi, joka on tullut epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi jolloin mahdollisesti hänenkin ongelmansa juontuvat sieltä lapsuudesta.

Jotenkin tulee mieleen joku vanha sananparsi, jotain sellaista että "jos ei ole lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia" että tietyllä kyllä minun mielestäni pitäisi ketä ymmärtämään sitä vanhempaakin vaikkakaan se ei poista vanhemman vastuuta siitä, miten hän kohtelee omia lapsiaan

Näihin täällä kerrottuihin narsistin lapsena juttuihin liittyen on monesti ihmetellyt sitä, että useimmat täällä kirjoittavat narsistien lapset tuntuvat kokevan, ettei se narsistinen vanhempi/traumaattinen lapsuus ole jättänyt heihin mitään jälkiä. Kerrotaan että itsetunto yms. on kohdillaan, ollaan pärjätty elämässä, eikä ole mitään ongelmia.

Jonkinlainen kutina minulla on tähän narsisti lapsi teemaan liittyen tullut aikoinaan tuosta Riitta Hyrckin artikkelista, että myös lapsessa olevilla tekijöillä on vaikutusta

http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/hyrck106.htm

Vielä tulee mieleen parikin hieman erilaista teosta joita on tullut aikoinaan tullut luettua tämän aiheen tiimoilta. Ensimmäinen on Martti Paloheimon Suomalaisen lapsuuden haavat, hän on myös ottanu kantaa muuallakin näihin asioihin ja muistan joskus lukeneeni, että tosiaan monetkin häiriöt, sosiaalisten tilanteiden pelko , ahdistuneisuus yms. saatavat johtua ns. kotivammaisuudesta.

http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/suomalaisen-lapsuuden-haavat-miten-sinua-kohdeltiin/

Toinen tässä yhteydessä mieleen tullut teos on Ben Furmanin kirja Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus, jonka keskeisenä teemana on "mitä ikinä ikäviä asioita sinulle onkaan lapsuudessa tapahtunut, ei määrää tulevaisuuttasi."

http://terapiaaterveille.fi/klassikko-ei-ole-koskaan-liian-myohaista-saada-onnellinen-lapsuus/

Tietyllä lailla en ny aikuisena enää kauheasti lähtisi etsimään syyllisiä sinällään vaan enemmänkin jotain sellaista, että ymmärtää paremmin itseään ja omaa elämänkulkuaa, mikä on vaikuttanut mihinkin, miksi minusta tuli sellainen kuin tuli ja sen myötä löytää uusia keinoja parantaakseen omaa oloaan ja elämänlaatuaan.

"Hyvä elämä ei ole terveiden superihmisten yksinoikeus. Moni hengen sodissa haavoittunut on iäti säröillä, mutta silti hyvän elämän ulottuvilla. Toivoa on ilman sankaritarinaakin."

http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/art-2000002885262.html

Lue lisää

No minä olen yli kolkyt vuotta ymmärtänyt vanhempiani ja isovanhempiani ja muita aikuisia omalla kustannuksellani. Ja vielä pitäisi vaan. Ei kai, eihän?

SinunVuoroOllosnythyvä kirjoitti:

Itsestäsi puhut? Kiva kuulla jotain luonnehdintaa sen sijaan että arvostelet asian sivusta kirjoittajien henkilöä tai heittelet ilmeisesti mihinkään kummoisempaan perustumattomia spekulaatioita eri tilanteista. Kerrohan lisää itsestäsi ja asiastasi niin katson onko minusta sinulle mitään apua.

Lue lisää

Ha-haa! En tarvitse psykopaattien neuvoja. Voin hyvin, olen onnellinen ja menestyn.

oieienää kirjoitti:

No minä olen yli kolkyt vuotta ymmärtänyt vanhempiani ja isovanhempiani ja muita aikuisia omalla kustannuksellani. Ja vielä pitäisi vaan. Ei kai, eihän?

Sen lisäksi että ymmärrät heitä niin huolehdi myös itsestäsi.

ymmärrä kirjoitti:

Sen lisäksi että ymmärrät heitä niin huolehdi myös itsestäsi.

Niin juurkin, samaa asiaa meinasin korostaa.

Pelkkä ymmärrys siitä mitkä asiat ovat tehneet heistä sellaisia kuin he ovat riittää

Sen lisäksi on hyvä ymmärtää että toista ihmistä ei voi muuttaa jos hän itse ei koe tarpeen muuttaa itsessään mitään, tai asiat ei vaan ole muutettavissa, esim. tyhmästä ei saa viisasta, sairaasta tervettä häntä mollaamalla.

Edelleen myös on hyvä ymmärtää, ettei itseään ei tarvi uhrata.
Kolkyt vuotiaana on jo aikuinen ja on oikeus elää omaa elämäänsä ja tehdä omat valintansa. Se toki tuo myös sen vastuun.

Periaatteessa sekin, että aikuinen yrittää ymmärtää esim. huonoa käytöstä omalla kustannuksellaan loputtomiin on oma valinta. Mistä tulee mieleen se kuuluisa lause joka minutkin aikoinaan herätti "jollet pidä jalanjäljistä kasvoillasi , miksi makaat lattialla"

https://kirja.elisa.fi/ekirja/elaman-lapsi-vastuulliseen-aikuisuuteen

ymmärrä kirjoitti:

Sen lisäksi että ymmärrät heitä niin huolehdi myös itsestäsi.

Koetetaan. Kaiken tämän väärän kehottelun ja pieleen menevän infon keskellä. En minä ole psykopaatti. Ja taas näppäimistö kuluu turhalle henkilölle...

nocomments kirjoitti:

Koetetaan. Kaiken tämän väärän kehottelun ja pieleen menevän infon keskellä. En minä ole psykopaatti. Ja taas näppäimistö kuluu turhalle henkilölle...

"Ja taas näppäimistö kuluu turhalle henkilölle..."
Kiitos varoituksesta, vaikka ymmärrän sen toki itsekin. Minulta tämä ei niin paljoa ota jos ei annakaan. Kone menee vaihtoon pian.

Jotenkin kauhean naiivia ja narsistista ajatella, että lasten kuuluu saada elää vain pumpulissa, eikä lapset saa kuulla, eikä nähdä mitään vaikeita asioita, eikä vanhemmilla saa olla minkäänlaisia vaikeuksia. Herätkää jo sieltä pilvilinnoista. Lastenko sitten kuuluu saada kaataa kaikki se syyllistävä kuorma vanhempiensa päälle, jos mistäkin kokevat traumatisoituneensa. Eikö ole aika itsekeskeistä ajatella, että vanhemmista otetaan vain kaikki hyöty irti, mutta kun elämä ei ihan menekään niin kuin unelma, niin kaadetaan syy vanhempien niskaan ja uhriudutaan ja kannetaan lopun elämää "Minun vanhempani pilasivat minun elämäni, olen NARSISTIVANHEMPIEN UHRI -marttyyriviittaa yllä. Haloo!

Päähäni ei mahdu, että joku alkaa vihaamaan omia vanhempiaan sen vuoksi, että tämä leipoo pullaa, tai haluaa tehdä asioita omaksi ilokseenkin. Lapsen oikeusko on määrätä vanhempiaan ja neuvoa, millainen on oikeanlainen äiti tai isä ja säätää sille jonkinlainen normi.

Jokaisella perheellä on oma tarinansa, mutta se mitä perheiden pitäisi tehdä, on vetää yhtäköyttä ja yrittää elää syyllistämästä ketään tai etsiä toisistaan syyllisiä. Minusta on kauhistuttavaa, että ihmiset voivat alkaa vihaamaan omia vanhempiaan sen vuoksi, että eivät kestä vanhempiensa heikkouksia, vaikeuksia tai sitä, että äidit ja isätkin ovat vaan ihmisiä. Jos lapset tietäisivät miten paljon äidin ja isän sydän jaksaa kantaa kaiken sen, mitä lapset heidän päälle kaataa ja mistä heidät tuomitsee, mutta silti harva äiti ja isä päättää loppuiäkseen alkaa vihaamaan lastaan.

Eiköhän se ole sama ajatus lapsella päästä syyllisyydestä eroon siirtämällä se vanhemman syyksi ja kannettavaksi. Eikö olisi parempi korjata kuin hajottaa, rakentaa kuin rikkoa. En näe mitään järkeä sellaisessa ajatuksessa, että joka paikassa julistetaan lastenoikeuksia ja lasten oikeutta vihata äitiä ja isää tekemällä heistä narsisteja tai mitä milloinkin. Syitä varmasti löytyy jokaisesta vanhemmasta, joskus enemmänkin kuin hyviä puolia. Mutta mikä voi olla julmempaa vanhemmille kuin kokea lapsensa vihaavan heitä tai hylkäävän heidät. Miettikkää, ennen kuin tuomitsette vanhempianne. Miettikää oikeasti, mikään suru ei ole suurempaa kuin lapsensa menettämisen suru.

Jokaisen lapsen pitäisi muistaa myös se, että he itse voivat kerran olla äitejä ja isiä, jolloin hekin voivat olla siinä tilanteessa, että elämä meneen päin vi**ua ja silloin heidän lapsensa tuomitsee heidät epäonnistuneiksi narsiteiksi, jotka pilasivat lastensa elämän. Onnea vaan kaikille täydellisille.

Pullantuoksuisesta äidistä kertonut ei saanut viestiään ihan sadalla lävitse. Pullanleivonta kun ei kuulosta kovin pahalta rikokselta suurimman osan ihmisiä mielestä. Viestintä on oma lajinsa. Toiset taitavat sen, toiset taas eivät.

Tässä kontekstissa (nassepalsta) luulisi viestin vastaanottajien asennoituvan lähtökohtaisesti siten, että pullan jälkeen esitetään vahva kontrasti, käänne tarinassa tms. rankempaa jorinaa. Mun mielestä täällä ei ole hyväntahtoisia, tukevia tulkitsijoita. Ihmettelen kauhiasti.

Pullakurkku kirjoitti:

Tässä kontekstissa (nassepalsta) luulisi viestin vastaanottajien asennoituvan lähtökohtaisesti siten, että pullan jälkeen esitetään vahva kontrasti, käänne tarinassa tms. rankempaa jorinaa. Mun mielestä täällä ei ole hyväntahtoisia, tukevia tulkitsijoita. Ihmettelen kauhiasti.

Lue lisää

Siis lapsiurhreille myönteisiä ja avoimia viestin vastaanottajia.

Pullakurkku kirjoitti:

Tässä kontekstissa (nassepalsta) luulisi viestin vastaanottajien asennoituvan lähtökohtaisesti siten, että pullan jälkeen esitetään vahva kontrasti, käänne tarinassa tms. rankempaa jorinaa. Mun mielestä täällä ei ole hyväntahtoisia, tukevia tulkitsijoita. Ihmettelen kauhiasti.

Lue lisää

Kontrastia jäätiin odottamaan. Missä se on?
Pullanpaistaminen, ruoan jakaminen vieraille ja narsismi eivät liity toisiinsa. Minulla eräs sukulainen joka käyttäytyy vähän samaan tyyliin, mutta kyseessä erittäin älykäs hekilö. Hänellä psyykkisiä ongelmia mutta älykäs hän on. Siksi ei järkipuheenpitäjät häntä saa käännytettyä edes.
Kouluja käynyt tai ei, silläkään ei mitään tekemistä narsismin kanssa.
Yksinkertainen tai ei, ei silläkään mitään tekemistä narsismin kanssa.
Vähäinen älykkyysosamäärä, alhainen koulutustaso ja pullanleipominen eivät ole kriteeristössä jonka mukaan narsismi määritellään.
Aloittaja on selvästi ärtynyt mutta muuta viestiä lukijalle ei välity.

Minkä ikäinen aloittaja on?

Kysyn koska mietin onko aloittaja vielä riippuvainen äidistään ja millä tavoin jos on.

"Aloittajan mukaan tämä pullaäiti ajoi isän itsemurhaan. Ei se nyt ihan herttaisesti ollut tehty. "

Niin tämä "pullaäiti" on tuttu jo aiemmiltakin vuosilta tällä palstalla, samantyyppisiä aloituksia on ollut ennenkin, joissa tuo pullan leipominen on saanut suhteettoman suuren roolin tarinassa.

Sitä en muista oliko tuo itsemurha silloin aiheena mukana, mutta kovasti pullanleipomista on tällä palstalla paheksuttu ennenkin. Ehkä se sitten on niin, että siitä on helpompi puhua, kuin niistä paljon kipeämmistä asioista.

Mitä tulee tuohon isän itsemurhaan, niin kipeä asia kuin se onkin, niin sekin on kuitenkin aikuisen oma henkilökohtainen valinta siinä tilanteessa siitäkin huolimatta että aloittajan mukaan taustalla on ollut vuosikausien kiusaamista.

Jostain syystä ilmeisesti isä ei kyennyt hakemaan apua omaan pahoinvointiinsa, eikä nähnyt enää mitään syytä minkä vuoksi olisi halunnut elää. Tiedä sitten oliko kyse pitkään harkitusta/suunitellusta teosta vai oliko se äkkipikaistuksissa tehty teko.

Niinikään tarina ei kerro kauanko tuosta on aikaa, minkä ikäinen hän oli silloin, mutta kaikesta päätellen asia on hänen kohdallaan kipeä ja jäänyt käsittelemättä. Ratkaisullaan päättää päivänsä isä tavallaan myös hylkäsi omat lapsensa.

Mutta joo, surullisia ja kipeitä asioita tapahtuu ja syyllisiä nimetään. En tiedä sitten, viha on oiketettu tunne epäoikeudenmukaisuutta kohdatessa, mutta jos siihen juuttuu, niin asiat saattavat jäädä käsittelemättä, eikä ole tilaa muille tunteille surulle ja kyyneleille , eikä huomaa että itsekin voi huonosti, on paha olla.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Aloittajan mukaan tämä pullaäiti ajoi isän itsemurhaan. Ei se nyt ihan herttaisesti ollut tehty. "

Niin tämä "pullaäiti" on tuttu jo aiemmiltakin vuosilta tällä palstalla, samantyyppisiä aloituksia on ollut ennenkin, joissa tuo pullan leipominen on saanut suhteettoman suuren roolin tarinassa.

Sitä en muista oliko tuo itsemurha silloin aiheena mukana, mutta kovasti pullanleipomista on tällä palstalla paheksuttu ennenkin. Ehkä se sitten on niin, että siitä on helpompi puhua, kuin niistä paljon kipeämmistä asioista.

Mitä tulee tuohon isän itsemurhaan, niin kipeä asia kuin se onkin, niin sekin on kuitenkin aikuisen oma henkilökohtainen valinta siinä tilanteessa siitäkin huolimatta että aloittajan mukaan taustalla on ollut vuosikausien kiusaamista.

Jostain syystä ilmeisesti isä ei kyennyt hakemaan apua omaan pahoinvointiinsa, eikä nähnyt enää mitään syytä minkä vuoksi olisi halunnut elää. Tiedä sitten oliko kyse pitkään harkitusta/suunitellusta teosta vai oliko se äkkipikaistuksissa tehty teko.

Niinikään tarina ei kerro kauanko tuosta on aikaa, minkä ikäinen hän oli silloin, mutta kaikesta päätellen asia on hänen kohdallaan kipeä ja jäänyt käsittelemättä. Ratkaisullaan päättää päivänsä isä tavallaan myös hylkäsi omat lapsensa.

Mutta joo, surullisia ja kipeitä asioita tapahtuu ja syyllisiä nimetään. En tiedä sitten, viha on oiketettu tunne epäoikeudenmukaisuutta kohdatessa, mutta jos siihen juuttuu, niin asiat saattavat jäädä käsittelemättä, eikä ole tilaa muille tunteille surulle ja kyyneleille , eikä huomaa että itsekin voi huonosti, on paha olla.

Lue lisää

Vielä tekee mieli laittaa jatkoksi yks postaus, jonka varmaan olen tänne aiemminkin laittanut.

Alunperin tämä on aiheena suunnattu alkoholistien lapsille, mutta sopinee mielestäni hyvin myös narsistien lapsille

"Milloin selviytyminen riittää? Milloin väsymme katkeruuteen ja kaunaan, lapsuutemme tai vanhempiemme syyttämiseen? Koska meidän kuppimme täyttyy? Me tarvitsemme hetken, jolloin muutos on väistämätön. Me tarvitsemme turvan tunnistaa ja tuntea tunteita. Niitä tunteita, joita lapsuudessa ei saanut olla, sillä jos olisi ollut, niin olisi mennyt pahemmin rikki. Me olemme suojanneet itseämme selvitäksemme.

Elämässä on tultava kohta, kun kuppi täyttyy, väsyy kierteeseen, väsyy voimaan huonosti. On tultava oikea hetki, että toipuminen voi alkaa. Hetket ilmentävä itseään kriiseissämme, vastustuksessa ja toistuvissa kehissä, joita ihmettelemme. Kriisit haastavat meitä muutokseen sitkeästi ja toiveikkaina.

Lapsella on yhdet vanhemmat, kaiken vihan ja kylmyyden alla on rakkaus ja haavoittunut sielu. Pohjaton äidin ja isän ikävä, jonka päällä on betonimuuri. ”Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus.” Ei niin. Onni tarkoittaa sitä, että voit aikuisena elää vapaana, ilman katkeruutta ja syytöksiä. Uutta lapsuutta ei voi saada, mutta uuden näkökulman siihen. Itsensä ja oman elämän vuoksi.

Myötätunto, hyväksyminen ja anteeksianto vapauttavat elämään omaa elämää ja päästämään irti. Joskus niiden löytymiseen tarvitaan kuolema. Toivottavasti yhä useimmin ei."

http://oikeahetki.fi/blogit/sovinto/

Lapsena me emme kyenneet kovinkaan vaikuttamaan siihen millainen meidän lapsuutemme oli, mutta aikuisena me voimme itse vaikuttaa omilla valinnoillamme siihen millaiseksi meidän oma ainutkertainen elämämme muodostuu. Heikomillakin eväillä voi pärjätä

Pullakurkku kirjoitti:

Tässä kontekstissa (nassepalsta) luulisi viestin vastaanottajien asennoituvan lähtökohtaisesti siten, että pullan jälkeen esitetään vahva kontrasti, käänne tarinassa tms. rankempaa jorinaa. Mun mielestä täällä ei ole hyväntahtoisia, tukevia tulkitsijoita. Ihmettelen kauhiasti.

Lue lisää

"että pullan jälkeen esitetään vahva kontrasti, käänne tarinassa tms. rankempaa jorinaa."

No eiköhän aloittajalta sitä rankempaa jorinaakin "buaaaahahahheineen " sitten jatkoksi tullut, mikä kertoo siitä, että kyseisellä ihmisellä oli paha olla

Mitä tulee tuohon

"Mun mielestä täällä ei ole hyväntahtoisia, tukevia tulkitsijoita"

Niin uskoisin, että täällä monesti kyllä ymmärretäänkin, mutta ehkei ihan aina kommentointi/tulkinta ole niin viisasta, kun henkilö on turhautunut tai vihan vallassa jolloin hän hyökkää kommentoijia kohtaan ja provosoidutaan puolin ja toisin, kuten näytti tässäkin tapauksessa käyneen

Pullakurkku kirjoitti:

Tässä kontekstissa (nassepalsta) luulisi viestin vastaanottajien asennoituvan lähtökohtaisesti siten, että pullan jälkeen esitetään vahva kontrasti, käänne tarinassa tms. rankempaa jorinaa. Mun mielestä täällä ei ole hyväntahtoisia, tukevia tulkitsijoita. Ihmettelen kauhiasti.

Lue lisää

"Mun mielestä täällä ei ole hyväntahtoisia, tukevia tulkitsijoita. Ihmettelen kauhiasti. "
Avoimella palstalla kirjoittaminen on vaativa laji. Saada itsensä ymmärretyksi on vaativa laji. Joskus voi käydä niinkin, että saa itsensä ymmärretyksi, mutta vastaukset eivät ole osoitettuja prinsessalle jos se oma palstakäytös on kaameaa ja venkuroivaa.
On olemassa suljetumpia kirjautumista vaativia keskustelupalstoja, joista lentää ulos samantien jos siellä menee epäasiallisuuksiin.
Ehkä yrität kirjoittaa sellaiselle seuraavaksi, koska tunnut kaipaavan helpompia uhr... eikun paremmin käyttäytyviä kirjoittajia.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"että pullan jälkeen esitetään vahva kontrasti, käänne tarinassa tms. rankempaa jorinaa."

No eiköhän aloittajalta sitä rankempaa jorinaakin "buaaaahahahheineen " sitten jatkoksi tullut, mikä kertoo siitä, että kyseisellä ihmisellä oli paha olla

Mitä tulee tuohon

"Mun mielestä täällä ei ole hyväntahtoisia, tukevia tulkitsijoita"

Niin uskoisin, että täällä monesti kyllä ymmärretäänkin, mutta ehkei ihan aina kommentointi/tulkinta ole niin viisasta, kun henkilö on turhautunut tai vihan vallassa jolloin hän hyökkää kommentoijia kohtaan ja provosoidutaan puolin ja toisin, kuten näytti tässäkin tapauksessa käyneen

Lue lisää

" ja provosoidutaan puolin ja toisin"
Ihan aina, vaikka vastaus näyttäisikin siltä, ei ole kyse tahdottomasta provosoitumisesta, vaan on kyse siitä, että vastannut kirjoittaja, joka on tullut haukutuksi, haluaa vain osoittaa, ettei hänen velvollisuutensa ole missään avoimella palstalla ottaa vastaan shittiä minkäänlaisella tarjottimella tuotuna.

ymmärryksentoinenpuoli kirjoitti:

" ja provosoidutaan puolin ja toisin"
Ihan aina, vaikka vastaus näyttäisikin siltä, ei ole kyse tahdottomasta provosoitumisesta, vaan on kyse siitä, että vastannut kirjoittaja, joka on tullut haukutuksi, haluaa vain osoittaa, ettei hänen velvollisuutensa ole missään avoimella palstalla ottaa vastaan shittiä minkäänlaisella tarjottimella tuotuna.

Lue lisää

No mun mielestä ny useinkin noi ilkeät kommentit/haukkumiset tuon Pappi Elisabethin sanoja lainatakseni kertovat ennemminkin ihmisestä itsestään, kuin kohteesta jolle ne on tarkoitettu

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No mun mielestä ny useinkin noi ilkeät kommentit/haukkumiset tuon Pappi Elisabethin sanoja lainatakseni kertovat ennemminkin ihmisestä itsestään, kuin kohteesta jolle ne on tarkoitettu

Lue lisää

No kyllä, nimenomaan ne ilkeät kommentit joita voi myös haukkumiseksi sanoa kertovat ihmisestä itsestään, kun se jolla ne on osoitettu ei mitenkään niitä ole ansainnut.

Jokaisella palstakirjoittajalla ei vain ole pappi Elsabethin asemaa, niin tulee toimituksi värikkäämmin. Jokainen palstakirjoittaja ei myöskään halua pappimaista asemaa, vaan ehkä moni pitää välittömämmästä kirjoittelusta.
Minustakin ilkeät vastaukset ovat tietenkin vastenmielisiä, ja olisi kiva vain olla vastaamatta niihin mitenkään, niinkuin usein teenkin. Joskus vain ihmettelee, miksi kukaan kuvittelee että muut palstakirjoittajat ovat täysin kykenemättömiä vastaamaan.... Että näytekappaleita ainakin minun vastaukseni ovat. Pikku maustepaloja, eivät sen enempää.

Siitä on kysymys. Siitä, että ylihyvyydellä naamioi oman mustan puolensa ja myöhemmin jopa selittelee asiat parhainpäin ja aivan katolleen. Siinä on kaikki terapiat menneet hukkaan, jos ymmärtää, että pullan leipominen on nyt vain saanut suhteettoman suuren roolin ja selittelee pullan leipomisen paheksumista tällä palstalla.

semalkasemalka kirjoitti:

Siitä on kysymys. Siitä, että ylihyvyydellä naamioi oman mustan puolensa ja myöhemmin jopa selittelee asiat parhainpäin ja aivan katolleen. Siinä on kaikki terapiat menneet hukkaan, jos ymmärtää, että pullan leipominen on nyt vain saanut suhteettoman suuren roolin ja selittelee pullan leipomisen paheksumista tällä palstalla.

Lue lisää

Niin, on totta että oman mustan puolensa voi naamoida ns. hyvyyden kaapuun, mutta nyt tekee mieli kysyä kenestä sinä ny puhut, kun komenttisi loppuosasta voisi päätellä, että viittaat minuun, joka kommentoin että mielestäni toi pullan leipominen on saanut suhteemattoman suuren roolin tällä palstalla.

Mutta joo edelleen olen samaa mieltä, että nuo lapset voisivat enemmän puhua siitä millaisia traumoja se lapsuus on heihin jättänyt, miten ne lapsuuden tapahtumat ovat muovanneet heitä ihmisinä ja millaisia ongelmia heille tuo vaikea lapsuus on aiheuttanut, kun ainakin aloittajan "rankemmasta jorinasta" voi päätellä ettei hänenkään asiat/ itsetunto ole ihan kohdillaan

En edelleenkään usko pullan leipomisen olevan se suurin ongelma, vaikka kuten jo edellä sanoin ehkä siitä on helpompi puhua kuin niistä kipeimmistä asioista.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

Niin, on totta että oman mustan puolensa voi naamoida ns. hyvyyden kaapuun, mutta nyt tekee mieli kysyä kenestä sinä ny puhut, kun komenttisi loppuosasta voisi päätellä, että viittaat minuun, joka kommentoin että mielestäni toi pullan leipominen on saanut suhteemattoman suuren roolin tällä palstalla.

Mutta joo edelleen olen samaa mieltä, että nuo lapset voisivat enemmän puhua siitä millaisia traumoja se lapsuus on heihin jättänyt, miten ne lapsuuden tapahtumat ovat muovanneet heitä ihmisinä ja millaisia ongelmia heille tuo vaikea lapsuus on aiheuttanut, kun ainakin aloittajan "rankemmasta jorinasta" voi päätellä ettei hänenkään asiat/ itsetunto ole ihan kohdillaan

En edelleenkään usko pullan leipomisen olevan se suurin ongelma, vaikka kuten jo edellä sanoin ehkä siitä on helpompi puhua kuin niistä kipeimmistä asioista.

Lue lisää

Uskomatonta. Kerrassaan uskomatonta.

Sinulla tietenkin oikeus kirjoittaa tunteistasi, ei ole pakko kuvailla tapahtumia...

Mutta on hyvin väärin ajateltu, että pullanpaisto ja kodin siistinä pitäminen olisi todiste narsismista, noin ei ole, ei ollenkaan.
Tiedoksi myös, että minä en nykyään välitä kauheasti kummastakaan. Leiponut en ole juuri koskaan.

ymmärryksentoinenpuoli kirjoitti:

Mutta on hyvin väärin ajateltu, että pullanpaisto ja kodin siistinä pitäminen olisi todiste narsismista, noin ei ole, ei ollenkaan.
Tiedoksi myös, että minä en nykyään välitä kauheasti kummastakaan. Leiponut en ole juuri koskaan.

Lue lisää

Voi pyhä yksinkertaisuus !

dfg678 kirjoitti:

Voi pyhä yksinkertaisuus !

Olet varmaan jossain laitoksessa.

ytp- kirjoitti:

Olet varmaan jossain laitoksessa.

Kyllä. Yliopistolla. Välillä käyn Suomen Akatemiassakin.

dfg678 kirjoitti:

Kyllä. Yliopistolla. Välillä käyn Suomen Akatemiassakin.

tutkittavana

ytp- kirjoitti:

tutkittavana

Yleissivistykseesi ei ilmeisesti kuulu se tieto, että Yliopistolla ja Suomen Akatemiassa on vain tutkijoita, ei fyysisiä tutkittavia.

dfg678 kirjoitti:

Yleissivistykseesi ei ilmeisesti kuulu se tieto, että Yliopistolla ja Suomen Akatemiassa on vain tutkijoita, ei fyysisiä tutkittavia.

aijaijai tämä oli isku vyön alle

Anna lehti asiantuntijana varmasti saa kaikki äidit tuhottua :D Voi, voi, kyllä noita naisenlehtien lähteitä riittää. Sieltä vaan hakemaan diagnoosia kaikille äideille. Jos omasta mielestänne olette narsistiäitien lapsia, niin mitä todennäköisemmin olette perinyt oman äitinne narsistisen luonteen ja jatkatte sitä juuri täysin samaa kaavaa noudattaen SYY ON AINA MUUALLA kuin ITSESSSÄ. Se syyllinen nyt yleensä löytyy lapsuudesta ja kuinkas muuten kuin ÄIDISTÄ :D

Todella tervettä toimintaa täällä :D

peiliinkatsomista kirjoitti:

Anna lehti asiantuntijana varmasti saa kaikki äidit tuhottua :D Voi, voi, kyllä noita naisenlehtien lähteitä riittää. Sieltä vaan hakemaan diagnoosia kaikille äideille. Jos omasta mielestänne olette narsistiäitien lapsia, niin mitä todennäköisemmin olette perinyt oman äitinne narsistisen luonteen ja jatkatte sitä juuri täysin samaa kaavaa noudattaen SYY ON AINA MUUALLA kuin ITSESSSÄ. Se syyllinen nyt yleensä löytyy lapsuudesta ja kuinkas muuten kuin ÄIDISTÄ :D

Todella tervettä toimintaa täällä :D

Lue lisää

täällä? Minä en ymmärrä näitä palstan riitelijöitä jotka käyttävät pastaa kyynärpäiden teroittamiseen.

Minä ihmettelen mihin nämä palstan kipakat purijat ovat juuttuneet. Joku näistä on omasta juuttumisestaan kirjoittanut, osa ei mitään.
Mikä on heidän motiivinsa? Mitä he tällaisen palstan kautta kuvittelevat saavansa aikaan?
Tämä on vain keskustelupalsta ja keskustelu on mahdotonta jos tahtoo ainoastaan purra ja häritä toisia kirjoittajia. Keskustelu on mahdotonta heidän osaltaan.

Se on totta, kaikkea ei kannata pistää narsitisuuden piikkiin. Siksi ongelmasta kannattaa puhua vasta narsimina, kun se on todella todettu ja diagnosoitu. Niin kauan kannattaa pitää mielessä, että se toinenkin saattaa olla uhri. Narsistikin on uhri, sitäkään ei sovi unohtaa. Heilläkin on elämä ja ihmisoikeudet, joita ei kannata polkea. Tärkeintä on, että itse ei uhriudu, eikä syyttele, vaan pyrkii löytämään terveen tavan lähestyä luonnehäiriöisiä tai ihan kaikelaisia ihmisiä.

Todella vaikeita narsistisia ihmisiä onneksi on kuitenkin melko vähän. Loukkaantuvia, ikäviä pikkusieluisia sitäkin enemmän. Ehkä paras tapa on kasvattaa sitä omaa nahkaansa, hankkia laajalti tietoa muustakin kuin vain uhriutta tukevista artikkeleista.

Kun elämänkokemusta tulee lisää, oppii näkemään itsessään oman äidin ja isän ja heidän piirteensä. Nuorena ne haluaa kieltää ja sanoa, että minusta ei ainakaan tule tuollaista. Yllätys on, että loppujen lopuksi me olemme he, mutta elämämme vaan eri.

Ihminen on itsekäs olento ja haluaa aina oikeuttaa itselleen kaiken, mutta siinä samalla unohtaa, että sillä toisella on samat oikeudet. Oikeus olla ihminen kaikkine vikoineen, johtui ne sitten luonnevioista, sairauksista, vammaisuudesta tai huonosta sosiaalisesta asemasta.

Minua ei vaivaa täällä vihaiset viestit, vaan se kauhea syyllistäminen ja syyllisen etsiminen, jonka pohjana on selkeästi tietämättömyys ja viha, joka johtuu yleensä siitä, että asioita ei olla koskaan haluttukaan kohdata ja puhua niistä muulla tavoin kuin tuomitsevalla tavalla. Sormi syyttäen "sinä olet syy minun huonoon olooni" "sinun takiasi kärsin"

jonni_joutava kirjoitti:

Se on totta, kaikkea ei kannata pistää narsitisuuden piikkiin. Siksi ongelmasta kannattaa puhua vasta narsimina, kun se on todella todettu ja diagnosoitu. Niin kauan kannattaa pitää mielessä, että se toinenkin saattaa olla uhri. Narsistikin on uhri, sitäkään ei sovi unohtaa. Heilläkin on elämä ja ihmisoikeudet, joita ei kannata polkea. Tärkeintä on, että itse ei uhriudu, eikä syyttele, vaan pyrkii löytämään terveen tavan lähestyä luonnehäiriöisiä tai ihan kaikelaisia ihmisiä.

Todella vaikeita narsistisia ihmisiä onneksi on kuitenkin melko vähän. Loukkaantuvia, ikäviä pikkusieluisia sitäkin enemmän. Ehkä paras tapa on kasvattaa sitä omaa nahkaansa, hankkia laajalti tietoa muustakin kuin vain uhriutta tukevista artikkeleista.

Kun elämänkokemusta tulee lisää, oppii näkemään itsessään oman äidin ja isän ja heidän piirteensä. Nuorena ne haluaa kieltää ja sanoa, että minusta ei ainakaan tule tuollaista. Yllätys on, että loppujen lopuksi me olemme he, mutta elämämme vaan eri.

Ihminen on itsekäs olento ja haluaa aina oikeuttaa itselleen kaiken, mutta siinä samalla unohtaa, että sillä toisella on samat oikeudet. Oikeus olla ihminen kaikkine vikoineen, johtui ne sitten luonnevioista, sairauksista, vammaisuudesta tai huonosta sosiaalisesta asemasta.

Minua ei vaivaa täällä vihaiset viestit, vaan se kauhea syyllistäminen ja syyllisen etsiminen, jonka pohjana on selkeästi tietämättömyys ja viha, joka johtuu yleensä siitä, että asioita ei olla koskaan haluttukaan kohdata ja puhua niistä muulla tavoin kuin tuomitsevalla tavalla. Sormi syyttäen "sinä olet syy minun huonoon olooni" "sinun takiasi kärsin"

Lue lisää

Mitä potaskaa tämä nyt on ?! Vaikka tulisi kuinka elämänkokemusta, narsistin lapsi "ei opi näkemään vanhempiensa piirteitä itsessään", niitä ei ole nimittäin ! Kukaan ei suurin surminkaan halua tulla sellaiseksi.
Sen kun olette narsisteja kaikessa rauhassa, mutta voi kun pystyisitte myöntämään sen edes itsellenne.
Sitä ei tule tapahtumaan. Narsisti ei muutu.
Joku toinen henkisen väkivallan käyttäjä voi muuttua.

Mikä uhri narsisti on muka ? Luonnehäiriönsä uhri toki.

Epävakaat, huomionhakuiset, vaativatpersoonat jne, jakavat kaikki narsistisen luonteenpiirteen. Kaikkia luonnehäiriöitä leimaa vahva narsistisuus. Se on aivan yksi olennaisin piirre kaikista luonnehäiriöistä puhuttaessa. Jokaisen vanhemman lapsella, jolla äiti on esim. ohutnahkainen narsisti ns. läheisriippuva ja isä paksunahkainen narsisti, joka on täysin tai lähes kokonaan tunneälyltään kylmä ja empaatiton, lapset omaavat näitä samoja piirteitä. Niitä vaan ei itse huomaa, mutta ne tulevat esille elämän eri vaikeissa tilanteissa.

On turha luulo, että olisi perinyt jotain muita parempia geenejä ja saanut täysin viattoman puhtaan perimän, jossa ei ole äidin, eikä isän geeneistä mitään epämieluisia piirteitä.

Tietysti se on hienoa, jos voisi perimänsä vaihtaa ja irtisanoutua äidin ja isän luonnevioista, mutta ikävä kyllä ne kulkevat suvuissa. Luonneviat ja temperamentti ovat periytyviä ominaisuuksia tahdoitte tai ette. Niistä on turha syytellä vanhempiaan, se ei ole heidän vikansa, siksi he myös ovat uhreja. Monet luonnevammaiset eivät tiedosta omaa käyttäytymistään, toiset taas tiedostavat, mutta eivät voi reakointitavalleen mitään. Toiset taas tietävät mitä tekevät ja tekevät tahallaan ja jopa saavat siitä nautintoa.

Kieltäminen tuskin auttaa, kun perimäänsä vastaan on turha taistella.

johan-pomppas kirjoitti:

Epävakaat, huomionhakuiset, vaativatpersoonat jne, jakavat kaikki narsistisen luonteenpiirteen. Kaikkia luonnehäiriöitä leimaa vahva narsistisuus. Se on aivan yksi olennaisin piirre kaikista luonnehäiriöistä puhuttaessa. Jokaisen vanhemman lapsella, jolla äiti on esim. ohutnahkainen narsisti ns. läheisriippuva ja isä paksunahkainen narsisti, joka on täysin tai lähes kokonaan tunneälyltään kylmä ja empaatiton, lapset omaavat näitä samoja piirteitä. Niitä vaan ei itse huomaa, mutta ne tulevat esille elämän eri vaikeissa tilanteissa.

On turha luulo, että olisi perinyt jotain muita parempia geenejä ja saanut täysin viattoman puhtaan perimän, jossa ei ole äidin, eikä isän geeneistä mitään epämieluisia piirteitä.

Tietysti se on hienoa, jos voisi perimänsä vaihtaa ja irtisanoutua äidin ja isän luonnevioista, mutta ikävä kyllä ne kulkevat suvuissa. Luonneviat ja temperamentti ovat periytyviä ominaisuuksia tahdoitte tai ette. Niistä on turha syytellä vanhempiaan, se ei ole heidän vikansa, siksi he myös ovat uhreja. Monet luonnevammaiset eivät tiedosta omaa käyttäytymistään, toiset taas tiedostavat, mutta eivät voi reakointitavalleen mitään. Toiset taas tietävät mitä tekevät ja tekevät tahallaan ja jopa saavat siitä nautintoa.

Kieltäminen tuskin auttaa, kun perimäänsä vastaan on turha taistella.

Lue lisää

Nuohan on kaikki narsistin omia omainaisuuksia, epävakaa, huomionhakuinen, vaativa persoona. Ei "vahva narsistisuus" leimaa kaikkia persoonallisuuden häiriöitä. Päinvastoin.

Sitten pitää olla täydellinen itse, jos ei itsessään näe ilkeyttä, kieroutta, pahansuopaisuutta, mitätöimisentaitoa, sabotoimisenhalua ja henkistä väkivallankäyttöä. Näitä malleja ei tarvitse vanhempien, eikä kenenkään opettaa, ne ovat meissä ihmisissä kaikissa olevaa pahuutta, jota tuskin kukaan voi itseltään kieltää olevan. Jos näin on, että ei näe itsessään mitään vikaa, mutta kaikissa muissa luettelee näitä vikoja, niin jossain hämärän peitossa ja sokeudessa täytyy itsensä kanssa elää.

Kuka meistä haluaa väkisin olla syytettynä inhimillisyydestä ja niistä tunteista, joita ihmisessä on. Jos sallitaan ja oikeutetaan vain omat tunteet ja sallitaan vain omat virheet ja oma pahansuopaisuus, mutta ei siedetä muiden inhimillisiä tunteita, niin silloin pitää mennä itseensä.

Naristiksi on helppo leimata kenet tahansa, kun viha on niin suuri ja oma mieli niin vihaa ja väärinymmärrystä täynnä. Pitäisi pystyä olemaan avoin ja rehellinen, eikä leimata täällä ihmisiä narsisteiksi, tehdä heistä pahoja ihmisiä, jos ja kun ei ole parempaa tietoa siitä, mitä näiden ihmisten elämä todellisuudessa on. Onko kukaan edes kiinnostunut kyselemään, muuta kuin surkuttelemaan itseään täällä ja haukkumaan sukunsa, ystävänsä ja rakkaansa narsisteiksi.

Maailma on täynnä pahuutta, vihaa ja katkeruutta vain sen takia, että pidetään sisällä asioita ja väärinymmäretään ihmisiä, eikä osata puhua asioista suoraan. Tehdään toiselle väkivaltaa sulkemalla hänet ulkopuolelle kaadetaan hänen päällensä kaikki maailman viat ja ongelmat ja julistetaan kuinka paha ihminen vaimo, mies tai sukulainen on. Todella julmaa ja rakkaudetonta.

Ihmettelen ihmisten leimaamista ja tätä säälimättömyyttä. Säälin tuota pullaäitiä, joka tuskin tietää, että hänen lapsensa vihaa häntä. Toivottavasti täydellisyytenne tuottaa hyvää hedelmää, ettekä tule koskaan pettymään itseenne. Minä en ole täydellinen, siksi ymmärrän pullaäitiä, joka varmasti itkee sisäänpäin, jotta ei kukaan näkisi miten hajalla on ja miten jokainen lyö naulaa arkkuun ja lopulta ei jaska enää edes puolustaa itseään siltä julmuudelta, mitä ymmärtämättömät ihmiset hänelle tekevät. Nauttikaa vihastanne, laatikaa syntilistojanne, vihatkaa lisää, siitä varmasti voimaannutte ja voitte hyvin.

menenpois kirjoitti:

Sitten pitää olla täydellinen itse, jos ei itsessään näe ilkeyttä, kieroutta, pahansuopaisuutta, mitätöimisentaitoa, sabotoimisenhalua ja henkistä väkivallankäyttöä. Näitä malleja ei tarvitse vanhempien, eikä kenenkään opettaa, ne ovat meissä ihmisissä kaikissa olevaa pahuutta, jota tuskin kukaan voi itseltään kieltää olevan. Jos näin on, että ei näe itsessään mitään vikaa, mutta kaikissa muissa luettelee näitä vikoja, niin jossain hämärän peitossa ja sokeudessa täytyy itsensä kanssa elää.

Kuka meistä haluaa väkisin olla syytettynä inhimillisyydestä ja niistä tunteista, joita ihmisessä on. Jos sallitaan ja oikeutetaan vain omat tunteet ja sallitaan vain omat virheet ja oma pahansuopaisuus, mutta ei siedetä muiden inhimillisiä tunteita, niin silloin pitää mennä itseensä.

Naristiksi on helppo leimata kenet tahansa, kun viha on niin suuri ja oma mieli niin vihaa ja väärinymmärrystä täynnä. Pitäisi pystyä olemaan avoin ja rehellinen, eikä leimata täällä ihmisiä narsisteiksi, tehdä heistä pahoja ihmisiä, jos ja kun ei ole parempaa tietoa siitä, mitä näiden ihmisten elämä todellisuudessa on. Onko kukaan edes kiinnostunut kyselemään, muuta kuin surkuttelemaan itseään täällä ja haukkumaan sukunsa, ystävänsä ja rakkaansa narsisteiksi.

Maailma on täynnä pahuutta, vihaa ja katkeruutta vain sen takia, että pidetään sisällä asioita ja väärinymmäretään ihmisiä, eikä osata puhua asioista suoraan. Tehdään toiselle väkivaltaa sulkemalla hänet ulkopuolelle kaadetaan hänen päällensä kaikki maailman viat ja ongelmat ja julistetaan kuinka paha ihminen vaimo, mies tai sukulainen on. Todella julmaa ja rakkaudetonta.

Ihmettelen ihmisten leimaamista ja tätä säälimättömyyttä. Säälin tuota pullaäitiä, joka tuskin tietää, että hänen lapsensa vihaa häntä. Toivottavasti täydellisyytenne tuottaa hyvää hedelmää, ettekä tule koskaan pettymään itseenne. Minä en ole täydellinen, siksi ymmärrän pullaäitiä, joka varmasti itkee sisäänpäin, jotta ei kukaan näkisi miten hajalla on ja miten jokainen lyö naulaa arkkuun ja lopulta ei jaska enää edes puolustaa itseään siltä julmuudelta, mitä ymmärtämättömät ihmiset hänelle tekevät. Nauttikaa vihastanne, laatikaa syntilistojanne, vihatkaa lisää, siitä varmasti voimaannutte ja voitte hyvin.

Lue lisää

Nauti sinä siitä onnestasi, jossa onnessasi et koskaan ole narsistiin lähikontaktia saanut.
Hyvää jatkoa edelleen. Toivon jokaiselle mahdolliselle ihmiselle sitä, että hän saisi elämänsä lävitse kulkea koskaan lankeamatta narsistin ansaan.
Vaikka tämä johtaakin siihen, että ne joilla ei niin hyvää onnea ole ovatkin infernosta avautuessaan näiden väistämättä sinisilmäisemmiksi jääneiden mielestä julmia ja ymmärtämättömiä.
Oikeastaan huvittaa nämä näkökulmaerot. Tuo teksti voisi olla jonkun meistä "tuomitsijoista" ennen kuin meille valmistettuun rysään putosimme.

menenpois kirjoitti:

Sitten pitää olla täydellinen itse, jos ei itsessään näe ilkeyttä, kieroutta, pahansuopaisuutta, mitätöimisentaitoa, sabotoimisenhalua ja henkistä väkivallankäyttöä. Näitä malleja ei tarvitse vanhempien, eikä kenenkään opettaa, ne ovat meissä ihmisissä kaikissa olevaa pahuutta, jota tuskin kukaan voi itseltään kieltää olevan. Jos näin on, että ei näe itsessään mitään vikaa, mutta kaikissa muissa luettelee näitä vikoja, niin jossain hämärän peitossa ja sokeudessa täytyy itsensä kanssa elää.

Kuka meistä haluaa väkisin olla syytettynä inhimillisyydestä ja niistä tunteista, joita ihmisessä on. Jos sallitaan ja oikeutetaan vain omat tunteet ja sallitaan vain omat virheet ja oma pahansuopaisuus, mutta ei siedetä muiden inhimillisiä tunteita, niin silloin pitää mennä itseensä.

Naristiksi on helppo leimata kenet tahansa, kun viha on niin suuri ja oma mieli niin vihaa ja väärinymmärrystä täynnä. Pitäisi pystyä olemaan avoin ja rehellinen, eikä leimata täällä ihmisiä narsisteiksi, tehdä heistä pahoja ihmisiä, jos ja kun ei ole parempaa tietoa siitä, mitä näiden ihmisten elämä todellisuudessa on. Onko kukaan edes kiinnostunut kyselemään, muuta kuin surkuttelemaan itseään täällä ja haukkumaan sukunsa, ystävänsä ja rakkaansa narsisteiksi.

Maailma on täynnä pahuutta, vihaa ja katkeruutta vain sen takia, että pidetään sisällä asioita ja väärinymmäretään ihmisiä, eikä osata puhua asioista suoraan. Tehdään toiselle väkivaltaa sulkemalla hänet ulkopuolelle kaadetaan hänen päällensä kaikki maailman viat ja ongelmat ja julistetaan kuinka paha ihminen vaimo, mies tai sukulainen on. Todella julmaa ja rakkaudetonta.

Ihmettelen ihmisten leimaamista ja tätä säälimättömyyttä. Säälin tuota pullaäitiä, joka tuskin tietää, että hänen lapsensa vihaa häntä. Toivottavasti täydellisyytenne tuottaa hyvää hedelmää, ettekä tule koskaan pettymään itseenne. Minä en ole täydellinen, siksi ymmärrän pullaäitiä, joka varmasti itkee sisäänpäin, jotta ei kukaan näkisi miten hajalla on ja miten jokainen lyö naulaa arkkuun ja lopulta ei jaska enää edes puolustaa itseään siltä julmuudelta, mitä ymmärtämättömät ihmiset hänelle tekevät. Nauttikaa vihastanne, laatikaa syntilistojanne, vihatkaa lisää, siitä varmasti voimaannutte ja voitte hyvin.

Lue lisää

Narsisti ei ehkä ymmärrä tai ei ainakaan myönnä millainen hän on, voisi ajatella.
Toisaalta hänen on pakko tajuta olevansa jonkinasteinen sadisti tehdessään lähimmäisensä mielenterveydestä seulaa. Tuhotessaan toisen ihmisen elämän.
En tunne pienintäkään sääliä narsisteja kohtaan, jotka ovat tuhonneet lähimmäisensä ja hänen elämänsä. Vieneet häneltä ihmisarvon.

Narstien uhrit-sivustolta voitte lukea, mikälaisia olette, narsistit !

Nauti_sinä kirjoitti:

Nauti sinä siitä onnestasi, jossa onnessasi et koskaan ole narsistiin lähikontaktia saanut.
Hyvää jatkoa edelleen. Toivon jokaiselle mahdolliselle ihmiselle sitä, että hän saisi elämänsä lävitse kulkea koskaan lankeamatta narsistin ansaan.
Vaikka tämä johtaakin siihen, että ne joilla ei niin hyvää onnea ole ovatkin infernosta avautuessaan näiden väistämättä sinisilmäisemmiksi jääneiden mielestä julmia ja ymmärtämättömiä.
Oikeastaan huvittaa nämä näkökulmaerot. Tuo teksti voisi olla jonkun meistä "tuomitsijoista" ennen kuin meille valmistettuun rysään putosimme.

Lue lisää

Joo nama nakökulmaerot ovat aivan absurdeja...aiiiiiivan absurdeja.
Mä meinasin sairastua aivan kun vielä yritin kertoa kokemastani jollein "auttajille".
Mutta se yrittäminen oli pakko lopettaa, koska aloin saamaan siitä koko aika pahenevia sairauskohtauksia. Melkein jo kaaduin lattialle eräänkin puhelun jälkeen, enkä pystyny syömään juurikaan viikkoihin. Jotain mehua sain litkittya. Eli olen nyt tosi hoikka likka sitten,
Mutta mutta ei se mitaan mä liitelen nyt keveänä lintuna kauniin musiikin tahtiin...
Vahan ehka riutuneena, mutta kylla se unohtuu, koska musiikki on niin kaunista...
"Apua" mulla ei ole ikävä...

Joku tykkää luovasti piruilla ja joku vaikka liidellä lintuna, vaikka olisikin samoja geeneja...

Ja onneks ma voisin varmaan suoraan sanoa psykopaatilleni, etta : "Sehan on selva että sinulla se pirullinen luonne on" ja hän vain vähän jotain pirullisen hymyilevällä äänellä siihen ihan normaalisti toteaisi. Yrittäis vaan olla vielä vähän pirumman kuuloinen, että mä järkyttyisin...

Miksi sen pitää niin tabu olla että jotkut vaan on vähän "pirumaisia" ?

Luin juuri jostain mielenkiintoisen ajatuksen siitä kuinka niin rakkaudelliset kuin pirullisetkin ihmiset saavat henkisen energiansa Luojalta. He vaan käyttää sen energian eri tavoin.

poiuytrfgh kirjoitti:

Ja onneks ma voisin varmaan suoraan sanoa psykopaatilleni, etta : "Sehan on selva että sinulla se pirullinen luonne on" ja hän vain vähän jotain pirullisen hymyilevällä äänellä siihen ihan normaalisti toteaisi. Yrittäis vaan olla vielä vähän pirumman kuuloinen, että mä järkyttyisin...

Miksi sen pitää niin tabu olla että jotkut vaan on vähän "pirumaisia" ?

Lue lisää

"Vähän pirumaisia"? Ei se sitten ole aito narsisti. Aito narsisti on rikollisen pirumainen.
Hänet voisi laittaa syytteeseen. Ei olisi eka juttu henkisestä väkivallasta ja merkittävän haitan aiheuttamisesta raastuvassa.

Minulla on tapana käyttää "vähän" sanaa ihan kohteliaisuudesta monissa yhteyksissä ja siksi useinkaan minua ei oteta vakavasti. Itse kovasti ihmettelen, ettei heille koskaan tule mieleen, että henkilö saattaa olla hienotunteinen sen sijaan että valehtelisi.

Kaytan vahan sanaa myös siita syysta etten ole aikeissa haastaa ketaan raastupaan. Jos sanoisin, etta olen kokenut rajua henkista vakivaltaa, ihmiset sanovat minulle: "Mutta sehan on rikos". Tasta syystä mun on sanottava vaikka etta: "Olen kokenut vahan niinkuin henkistä vakivaltaa", koska haluan vain kertoa kokemastani nimeamatta ketaan toista rikolliseksi. Ja voihan minun elamassani minua kohtaan olla rikoksia tapahtunutkin, mutta ne ovat joka tapauksessa kaikki vanhentuneet, joten sillä ei ole merkitystä,

poiuytredfg kirjoitti:

Minulla on tapana käyttää "vähän" sanaa ihan kohteliaisuudesta monissa yhteyksissä ja siksi useinkaan minua ei oteta vakavasti. Itse kovasti ihmettelen, ettei heille koskaan tule mieleen, että henkilö saattaa olla hienotunteinen sen sijaan että valehtelisi.

Lue lisää

Mutta se minulle on kylla ilmennyt, etta hienotunteisuus ei ole mikaan muodissa oleva arvo nykysuomalaisen "avun" maailmassa.
Ehkä taiteen maailmassa voi vielä löytyä jotain sijaa hienotunteisuudellekin.
Auttajat olivat sitä mieltä, että olen kehittynyt kun olen muuttunut "räävemmäksi "avun myötä. En ole sittenkään aivan varma onko se varmasti "kehitystä"...

Taiteessa on se niin upeaa että sen kautta voi ilmaista "totuuksia", jotka on muutoin tabuja ja sille ma haluaisin omistaa elamani....

Jos ma jaksaisin, niin ma voisin vaikka maalata erilaisia mielenkiintoisia pirujen kuvia ja tarjota niitä seinille psykopaatilleni. Mutta mä en nyt taida jaksaa maalata piruja ku mulla on nyt taa lintuliitely menossa.

poiuytrdfg kirjoitti:

Mutta se minulle on kylla ilmennyt, etta hienotunteisuus ei ole mikaan muodissa oleva arvo nykysuomalaisen "avun" maailmassa.
Ehkä taiteen maailmassa voi vielä löytyä jotain sijaa hienotunteisuudellekin.
Auttajat olivat sitä mieltä, että olen kehittynyt kun olen muuttunut "räävemmäksi "avun myötä. En ole sittenkään aivan varma onko se varmasti "kehitystä"...

Lue lisää

Eräs entinen "auttaja" rynnisti ryntäineen eteeni kyselemään kuulumisia. Kykenin olemaan toivottavasti tunnistettavasti viileä, aika feikkiä joo, kun oikeasti olin ihan kauhuissani. Kauhee kun pitää teeskennellä kaikkee tunnetilaa koko ajan kaikille. Koskaan ei tiedä mistä seuraava tietäväinen huolissaanolija hyökkää. Stressavaa. Vielä kun kykenisi rääväämään oikein kunnolla kerran, niin ei jäisi epäselvyyksiä ettei lähestyminen ole toivottua. Utelias ilkeys oikein välkkyi sieltä kaiken massiivisen massan yläpäässä sijaitsevista tihruaukoista. Ihan kartseeta. Ei tietoakaan oman osuutensa tiedostamisesta asioideni pahentamisessa. Miten ihmeessä noi voi karistaa kimpustaan olematta räävä. Menen peilin eteen harjoittelemaan...

Mul on nyt se helpotus. ku jos mulle koittaa puhua joku jonka kanssa en jaksa puhua, ni sanon että mulla on niin kiire taidetta tekemään, niinkuin onkin, hikihatussa lintuliitelen...
Ja tää on sitte ihan tosi tosi tärkeetä !!! Niin ei ehdi hölöttää.
Ja räävyys ei sovi mun taiteilijaimagoon.
Mun narsisti kysyi multa tänään: "Alkokohan sua kauhistuttaa mun naama ?"
(Tai vahan sinnepain oli se lause.) Se hyvä noissa älynarsisteissa, että ehkä jossain määrin tajuavat oman kamaluutensa. Eihän he muuten vois olla älynarsisteja jos olisivat niin tyhmiä etteivät mitään tiedostaisi. Psykopaattini varmaan nykyään noita-akkana nauraa käkättää omalle kamaluudelleen, josta päättäny olla välittämättä.
En ole ikinä käyttäny semmoisia teennäisen kuuloisia tavanomaisesti käytettyjä tapoja vältellä ihmisia kuten: kiire, mitä narsistikin ilmeisesti paljon käyttää.
Mutta eikö mulla ja sullakin vois olla yksinkertaisesti liian kiire ?
Tai meillähän on kiire omine tärkeine asioinemme !!!
Se on ihan totta, etta mulla on mielettömasti tekemistä, jos voin tehda omia asioitani. Ja varmasti sullakin. Peilin edessä voidaan vaikka harjotella tyylikkäämmiksi tai jotain.
Narsistien uhrina sitä vaan uhraa aivonsa toisille.

"Jos on kokenut kamalia lapsuudessaan, niin eikö ihminen opi mitään ?
Eikö ihminen muista kuinka pahalta tuntui olla kaltoinkohdeltu lapsi ?"

Niin tuosta tuli mieleen muuan laulun sanat "kohta pikku prinssit, prinsessat aikuisiksi kasvavat, ne kostaa, kostaa", että ilmeisesti joissakin tapauksissa käy niin, että se siirtyy seuraaviinkin sukupolviin.

Tiedä sitten mikä vaikutus on geeneillä, mikä on kasvatuksen/ympäristön tulosta vai onko kyse selvitymiskeinosta. Yhtäkaikki varmasti se narsistin lapsena oleminen jonkinlaisen jäljen jättää. Jossain kohtaa jo mainitsinkin, että täällä tuota asiaa ei oikein tunnuta hyväksyvän.

"Myös narsisti on oppinut käyttäytymismallinsa mahdollisesti jo lapsuudessa. "

"Jotkut lapset oppivat, että paras tapa selvitä on tulla samanlaiseksi kuin vanhempi. Vuosien saatossa tämä selviytymismekanismi muuttuu elämäntavaksi. Aikuisena nämä lapset pakottavat muut ihmiset polvilleen – juuri niin kuin heidät pakotettiin nuorina. "Jos et voi voittaa heitä, liity heihin".

https://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/kasvattiko-sinut-narsisti-kuusi-piirrettä-jotka-yhdistävät-narsistien-lapsia-1.1924213

"Narsistin ”kylvön” itsessään on myös hyvä tunnistaa. Mitkä ovat minun omia ajatuksiani ja tunteitani, mistä esimerkiksi negatiivisuuteni asioita kohtaan juurtaa? Mieti tarkoin mistä negatiivisuutesi tulee. Onko se sinua itseään vai narsisti vanhempasi tai puolisosi ajatuksia, jonka se on koodannut sinuun? Ohjelmoinut, manipuloinut sinut käyttäytymään ja ajattelemaan hänen tavallaan, hänen kieron ja vääristyneen maailmansa mukaisesti."

http://jennikinnunen.fi/2016/01/17/narsistiaidin-vaikutukset-tyttaren-elamaan/

"Narsistivanhemman lapsena kasvaminen jättää väistämättä jälkensä minuuteen: tavallisia vammoja ovat masennus, ahdistus, aggressiivisuus ja eri tavoin itsetuhoinen käyttäytyminen. Pahinta on se, että lapsi saattaa helposti kehittyä itsekin narsistiksi ja välittää samaa käytöstä omille lapsilleen, ellei hän pysty katkaisemaan sukupolvien ketjua. Onhan jokainen narsisti jonkun vanhemman lapsi ja jonkinlaisen kaltoinkohtelun ja laiminlyöntien uhri."

http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/narsistin-lapsena-pitka-tie-itsenaisyyteen/