Ukkosen ja jännitepiikkien varalta

Tarkoitin sellaista pistorasiaan liitettävää ylijännitesuojaa. Kerro nyt alkuun vaikkapa, millä periaatteella se toimii? Siitä tuskin tarvinnee väitellä, ellei joku ole eri mieltä sen toimintatavastakin.

laittakaa_linkki kirjoitti:

Tarkoitin sellaista pistorasiaan liitettävää ylijännitesuojaa. Kerro nyt alkuun vaikkapa, millä periaatteella se toimii? Siitä tuskin tarvinnee väitellä, ellei joku ole eri mieltä sen toimintatavastakin.

Lue lisää

Ylijännitesuojassa on VDR-vastukset (jännitteen mukaan muuttuva vastus) molemmista navoista vedettynä suojamaahan ja vielä yksi VDR napojen välilläkin. VDR-vastusten kanssa voi olla purkausputki (kipinäväli) sarjassa estämässä VDR:n vuotovirtaa. Nämä komponentit oikosulkevat ylijännitteen ettei jännite vioita suojattavaa laitetta.

sähkä kirjoitti:

Ylijännitesuojassa on VDR-vastukset (jännitteen mukaan muuttuva vastus) molemmista navoista vedettynä suojamaahan ja vielä yksi VDR napojen välilläkin. VDR-vastusten kanssa voi olla purkausputki (kipinäväli) sarjassa estämässä VDR:n vuotovirtaa. Nämä komponentit oikosulkevat ylijännitteen ettei jännite vioita suojattavaa laitetta.

Lue lisää

OK. Nyt kysyn, onko tuollaisesta pistorasiaan kytkettävästä ylijännitesuojasta hyötyä, jos kaikki muu ylijännitesuojaus sitä ennen puuttuu?
Tarkoitan siis, että omakotitalon sähkömittarille (sulaketaululle) tulee ilmakaapelina sähkö ja mitään ylijännitesuojauksia ei tietääkseni ole kytketty mittaritauluun. Sähköt on asennettu joskus 1960-luvulla. Tosin mittaritaulu on uusittu 1980-luvun alussa ja muutettu yksivaiheisesta kolmivaiheiseksikin. Millä senkin varmistaa, onko siinä joku kyseinen suojaus?

laittakaa_linkki kirjoitti:

OK. Nyt kysyn, onko tuollaisesta pistorasiaan kytkettävästä ylijännitesuojasta hyötyä, jos kaikki muu ylijännitesuojaus sitä ennen puuttuu?
Tarkoitan siis, että omakotitalon sähkömittarille (sulaketaululle) tulee ilmakaapelina sähkö ja mitään ylijännitesuojauksia ei tietääkseni ole kytketty mittaritauluun. Sähköt on asennettu joskus 1960-luvulla. Tosin mittaritaulu on uusittu 1980-luvun alussa ja muutettu yksivaiheisesta kolmivaiheiseksikin. Millä senkin varmistaa, onko siinä joku kyseinen suojaus?

Lue lisää

Onhan siitä jotain hyötyä tiettyyn rajaan asti, mutta jos "paukku" on suojalle liian suuri, se hajottaa tuollaisen pistorasiasuojan. Mittauskeskuksia ei vielä 80-luvulla ollut varustettu ylijännitesuojilla, nykyisin ilmakaapelialueilla on ylijännitesuojat oltava asennettuna.
Se että miten voi parantaa ylijännitesuojausta riippuu siitä, päättyykö ilmalinja pylvääseen ja paljonko on matkaa mittauskeskukselle ja onko se sisällä vai ulkona.

sähkä kirjoitti:

Onhan siitä jotain hyötyä tiettyyn rajaan asti, mutta jos "paukku" on suojalle liian suuri, se hajottaa tuollaisen pistorasiasuojan. Mittauskeskuksia ei vielä 80-luvulla ollut varustettu ylijännitesuojilla, nykyisin ilmakaapelialueilla on ylijännitesuojat oltava asennettuna.
Se että miten voi parantaa ylijännitesuojausta riippuu siitä, päättyykö ilmalinja pylvääseen ja paljonko on matkaa mittauskeskukselle ja onko se sisällä vai ulkona.

Lue lisää

Lähinnä nyt onkin tarkoitus selvittää, onko tuollaisesta ylijännitesuojasta hyötyä esim. sähkökatkojen aiheuttamien jännitepiikkien suhteen? Se toki on selvää, että salaman aiheuttama täysosuma poksauttaa sen taivaan tuuliin.
Kyseisessä tapauksessa ilmalinja päättyy omakotitalon nurkalla olevaan pylvääseen, josta piuhat sitten tuvan seinällä olevalle sulaketaululle (3x25A). Siihen käytiin aikoinaan vaihtamassa etälukulaite, mutta en hoksinut kysyä tuosta ylijännitesuojauksesta.

laittakaa_linkki kirjoitti:

Lähinnä nyt onkin tarkoitus selvittää, onko tuollaisesta ylijännitesuojasta hyötyä esim. sähkökatkojen aiheuttamien jännitepiikkien suhteen? Se toki on selvää, että salaman aiheuttama täysosuma poksauttaa sen taivaan tuuliin.
Kyseisessä tapauksessa ilmalinja päättyy omakotitalon nurkalla olevaan pylvääseen, josta piuhat sitten tuvan seinällä olevalle sulaketaululle (3x25A). Siihen käytiin aikoinaan vaihtamassa etälukulaite, mutta en hoksinut kysyä tuosta ylijännitesuojauksesta.

Lue lisää

Sähköräpsyissä useimmiten haittaa se liian lyhyt katko, joka sekoittaa ja rasittaa sähkölaitteita. Joissakin tapauksissa voi tulla myös ylijännitteitä katkojen yhteydessä, varsinkin jos katkot liittyvät ukkoshäiriöihin. Tällöin tuommoisesta ylijännitesuojasta on kyllä hyötyä.

laittakaa_linkki kirjoitti:

Lähinnä nyt onkin tarkoitus selvittää, onko tuollaisesta ylijännitesuojasta hyötyä esim. sähkökatkojen aiheuttamien jännitepiikkien suhteen? Se toki on selvää, että salaman aiheuttama täysosuma poksauttaa sen taivaan tuuliin.
Kyseisessä tapauksessa ilmalinja päättyy omakotitalon nurkalla olevaan pylvääseen, josta piuhat sitten tuvan seinällä olevalle sulaketaululle (3x25A). Siihen käytiin aikoinaan vaihtamassa etälukulaite, mutta en hoksinut kysyä tuosta ylijännitesuojauksesta.

Lue lisää

Tässä tapauksessa jos haluaa suojautua ukkosen ylijännitteiltä, on viisainta tilata verkkoyhtiöltä ylijännitesuojat päätepylpääseen. Kun keskus on sisällä tuvassa, ei ole mieltä asentaa ylijännitesuojia sinne ja houkutella ylijännitteet sisälle rakennukseen, ellei keskuksella ole tosi hyvät maadoitukset.

sähkä kirjoitti:

Onhan siitä jotain hyötyä tiettyyn rajaan asti, mutta jos "paukku" on suojalle liian suuri, se hajottaa tuollaisen pistorasiasuojan. Mittauskeskuksia ei vielä 80-luvulla ollut varustettu ylijännitesuojilla, nykyisin ilmakaapelialueilla on ylijännitesuojat oltava asennettuna.
Se että miten voi parantaa ylijännitesuojausta riippuu siitä, päättyykö ilmalinja pylvääseen ja paljonko on matkaa mittauskeskukselle ja onko se sisällä vai ulkona.

Lue lisää

Onko tuollaisesta pistorasiaan laitettavasta suojasta edes teoriassa hyötyä, jos suojattava laite ei ole suojamaadoitetulla pistotulpalla varustettu? Eli esim. niinkuin televisio.

Voiko tuosta päätellä mitään, onko joku suojaus tolppaan asennettu, kun siitä menee eristämätön kaapeli tolpan kylkeä pitkin maahan? se on se päätetolppa, josta ilmalinja sitten tulee sisälle mittaritauluun.

menipävaikeaksi kirjoitti:

Onko tuollaisesta pistorasiaan laitettavasta suojasta edes teoriassa hyötyä, jos suojattava laite ei ole suojamaadoitetulla pistotulpalla varustettu? Eli esim. niinkuin televisio.

Voiko tuosta päätellä mitään, onko joku suojaus tolppaan asennettu, kun siitä menee eristämätön kaapeli tolpan kylkeä pitkin maahan? se on se päätetolppa, josta ilmalinja sitten tulee sisälle mittaritauluun.

Lue lisää

Poistaa se suojamokkula ainakin ne ylijännite napsut, jotka kuuluu rasioista ukkosella, ei siihen tarvita maadoituksia.
Eristämätön kaapeli on varmaan linjan päätemaadoitus ja jos pylväässä on normaalien liittimien lisäksi ylijännitesuojat, kyllä ne sieltä huomaisi ihan katsomalla. Mitähän tarkoitat "ilmalinjalla" joka menee sisälle mittaritauluun?

menipävaikeaksi kirjoitti:

Onko tuollaisesta pistorasiaan laitettavasta suojasta edes teoriassa hyötyä, jos suojattava laite ei ole suojamaadoitetulla pistotulpalla varustettu? Eli esim. niinkuin televisio.

Voiko tuosta päätellä mitään, onko joku suojaus tolppaan asennettu, kun siitä menee eristämätön kaapeli tolpan kylkeä pitkin maahan? se on se päätetolppa, josta ilmalinja sitten tulee sisälle mittaritauluun.

Lue lisää

Näistä ylijännitteeltä suojautumisista ei voi koskaan mitään varmaa sanoa, mutta jos on edes jonkinlainen suojaus niin mahdollisuudet että vaurioita ei tule on hyvin paljon suurempi kuin ilman -eli täydellinen tälläinen suojaus ei ole, mutta huomattavasti tyhjää parempi. todenäköisyyksien kannalta.

"Eristämätön kaapeli" tolpasta alas on ilmeisesti linjan PEN-johdon (-AMKA:n kannatus köysi tai avojohdon ylin johto) maadoitus kupari, näissä maadoituksissa yleensä ei ylijännitesuojia ole ellei liittyjä niitä ole joskus semmoisia tilannut ja maksanut -nykyään ainakaan yhdellä Suomen suurimmasta verkkoyhtiöllä ei enää näitä edes asiakkaille asenneta (liian vikaherkkiä jakeluverkon luotettavuuden kannalta...) vaan ylijännitesuojat asennettava asiakkaan laiteiston puolelle pääsulakkeiden taakse -kuten taidettu sivutakin niin uusissa asennuksissa ilmajohtojen littymissä nämä pakolliset nykyään.
Ylijännitesuoja "mokkulat" pylväänlatvassa kyllä näkee maasta jos vähänkin osaa ne erottaa normi liittimistä.

Ei omalla generaattorilla pääse ukkosta karkuun, ainoastaan kaukaa linjoja pitkin tulevat ylijännitteet jää pois. Kun ukkonen on kohdalla aivan samoin paukkuu rasioissa kipinät.

tietysti talon päälle rakennetaan faradayn häkki.
haram-puolella: moottori josta lähtee eristetty tanko halal-puolella (faradayn häkin sisällä siis) olevalle generaattorille.

Osittain asiaa ja sitten valitettavasti osittain täyttä puppua....

Tuon logiikan mukaan laitteet olisivat täysin turvassa pistorasiassa, kun se maa on useimmiten niin kaukana laitteesta, ettei tavanomainen ukkospiikki jaksa sinne asti purkautua. Oikeasti nollajohto on yhdistetty maahan niin monessa kohtaa, että kyllä vaihejohtimen potentiaali maahan on paljon suurempi. Elikkä vaiheen ja nollan välillä esiintyy ukkosjännitteitä ja ylijännitesuoja auttaa tässä.

Höpöhöpö.
Johtimien välisen kapasitanssin vuoksi ukkosen aiheuttama ylijännite on sama kaikissa johtimissa, oli niistä joku maadoitettu jossain tai ei.
Johtimien välillä oleva ylijännitesuoja suojaa ainoastaan johtimien välillä olevilta ylijännitteiltä. Tuollaisia ovat esimerkiksi kontaktorin tai katkaisijan avautuessa syntyvät ylijännitteet.

näin.on kirjoitti:

Höpöhöpö.
Johtimien välisen kapasitanssin vuoksi ukkosen aiheuttama ylijännite on sama kaikissa johtimissa, oli niistä joku maadoitettu jossain tai ei.
Johtimien välillä oleva ylijännitesuoja suojaa ainoastaan johtimien välillä olevilta ylijännitteiltä. Tuollaisia ovat esimerkiksi kontaktorin tai katkaisijan avautuessa syntyvät ylijännitteet.

Lue lisää

Tuo nyt on varsinaista hopönlöpöä. Minkähän takia sitten ukkosella rasioissa paukkuu, ja juurikin vaiheen ja nollan välissä?

Käy koulusi loppuun, kun pääset kyselyiästä.

näin.on kirjoitti:

Käy koulusi loppuun, kun pääset kyselyiästä.

Taitaa olla sinulla itselläsi koulut kesken kun kirjoittelet osittai asiaakin mutta sitten täyttä soopaa.

näin.on kirjoitti:

Käy koulusi loppuun, kun pääset kyselyiästä.

Kun hankkisit jotain koulutusta osaisit varmaan vastata kysymykseen.

Aivanko tosissasi yrität väittää ettei ukkosen aiheuttama ylijännite voi olla eromuotoista ja juuri tämä rikkoa laitteita?

Jos rasiaan tulee niin paljon jännitettä, että räpsyy, niin on aivan samantekevää, onko rasiassa 1 kV erojännitettä jos siellä on 10 kV yhteismuotoista jännitettä.

näin.on kirjoitti:

Jos rasiaan tulee niin paljon jännitettä, että räpsyy, niin on aivan samantekevää, onko rasiassa 1 kV erojännitettä jos siellä on 10 kV yhteismuotoista jännitettä.

Olet siis todellakin pihalla...

Et taida edes ymmärtää mistä puhutaan.

näin.on kirjoitti:

Jos rasiaan tulee niin paljon jännitettä, että räpsyy, niin on aivan samantekevää, onko rasiassa 1 kV erojännitettä jos siellä on 10 kV yhteismuotoista jännitettä.

10 kV yhteismuotoista jännitettä ei välttämättä tunnu missään, jos se ei pääse muuttumaan jonkun suhteen eromuotoiseksi. Pieni kelluva laite voi jäädä ehjäksi kuin suurjännitelangalla istuva lintu. Peltikoteloinen pöytätietokone monitoreineen ja kaapeleineen voi sen sijaan olla niin suuri kapasitanssi maata vasten, että jyrkkäreunainen yhteismuotoinen jännitepulssi pääsee tuottamaan jossakin kohtaa laitteistoa tuhoisan virran. Erilliseen antennijohtimeen kytketty suojaamaton televisio tai puhelinjohtoon kytketty ADSL modeemi jää kahden eri potentiaalissa olevan kaapelin väliin ja kokee konun kohtalon.

Yhteismuotoinen jännite ei räpsy rasioissa. Kun johtimet ovat samassa potentiaalissa niin ei ole potentiaalieroa jonka yli kipinä hyppäisi.

Onneksi nykyään maaseudulla ei ole enää puhelinlinjoja, ainoa vaara yhteismuotoisesta ylijännitteestä on telkkarin antenni. Tietenkin jos laite on joku puolen neliön metallilaatikko, voi kapasitanssi maata vastaan saada aikaan tuhoisia virtoja.

ExB kirjoitti:

10 kV yhteismuotoista jännitettä ei välttämättä tunnu missään, jos se ei pääse muuttumaan jonkun suhteen eromuotoiseksi. Pieni kelluva laite voi jäädä ehjäksi kuin suurjännitelangalla istuva lintu. Peltikoteloinen pöytätietokone monitoreineen ja kaapeleineen voi sen sijaan olla niin suuri kapasitanssi maata vasten, että jyrkkäreunainen yhteismuotoinen jännitepulssi pääsee tuottamaan jossakin kohtaa laitteistoa tuhoisan virran. Erilliseen antennijohtimeen kytketty suojaamaton televisio tai puhelinjohtoon kytketty ADSL modeemi jää kahden eri potentiaalissa olevan kaapelin väliin ja kokee konun kohtalon.

Yhteismuotoinen jännite ei räpsy rasioissa. Kun johtimet ovat samassa potentiaalissa niin ei ole potentiaalieroa jonka yli kipinä hyppäisi.

Lue lisää

Tömä on juuri se juttu mitä tämä "näin.on" ei tajua eli yhteismuotoinen jännite hyvinkin suurena johonkin tasoon mitattuna ei monestikaan aiheuta yhtään mitään mutta pienikin eromuotoinen tekee helposti tuhoja ja tämän torjumiseen yj-suojien oikosulkeutuminen on monesti tehokas torjuntakeino.

varistorit_rules kirjoitti:

Onneksi nykyään maaseudulla ei ole enää puhelinlinjoja, ainoa vaara yhteismuotoisesta ylijännitteestä on telkkarin antenni. Tietenkin jos laite on joku puolen neliön metallilaatikko, voi kapasitanssi maata vastaan saada aikaan tuhoisia virtoja.

Lue lisää

"Onneksi nykyään maaseudulla ei ole enää puhelinlinjoja"

Kyllä niitä vaan edelleen on, maan alle kaivettuna toki suurin osa, ilmakaapeleita vähän harvemmassa nykyään. Ei kaikkea ole saatu kuidutettua millään ja maksimissaan muutaman kilometrin etäisyyksillä keskuksista edelleen xDSL yhteydet on laajalti käytössä.

Toki sellaiset 15km vedot yhtä mökkiä varten on poistuneet.