Harkitsen yhtenä runkovaihtoehtona eristemuottiharkkoa, johon valetaan betonia sisälle... En ole vielä päättänyt ostanko Lakan, Jämerän, Lammin, Passiivitalojen, vai minkä toimittajan muotit, joten toimittajat älkööt vaivautuko omianne tässä kohtaa kehumaan, sillä teillä ei tämän asian kanssa ole tekemistä, sillä ette toimita betoneita saatikka niitä asentele...toimitatte vain harkkokasan tontin reunalle, se minulle on jo selvinnyt.
Lueskelin viimeisimmästä Rakennuslehdestä, että betonin kovuuteen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon sitä sekoitetaan ja kuinka nopeasti sekoituksen jälkeen valetaan. Tontilleni tulee lähimmältä asemalta 45min. matkaa ja olen jo kysellyt hintoja ja selvittänyt kokonaiskustannuksia... rahteineen, pumppauksineen kaikkineen seinään valettu betoni tulee maksamaan 210-220€/m3... ihan pirun kallista touhua siis. Entäs tuon laadun kanssa sitten kun mäski seisoo autossa... tuleeko edes hyvä. Miksi maksaisin valubetonirakenteesta laskelmieni mukaan n. 15% enemmän kuin vaikka muuratusta rakenteesta, saaden mahdollisesti huonomman rakenteen? Lisäksi valuseiniä pitänee kuivatella tupla-aika ennen kuin pääsee pinnoittamaan.
Onko siis niin, että tänne suomenniemeen on syntynyt joku ihmeellinen betonivalmistajien lahko, jonka siivellä rakennetaan niin epäkelpoja siltoja ja tuetaan tällaista muottivalmistusta pientaloihin?.. Miksi näillä valuratkaisuilla ei rakenneta merkittävästi pientaloja muualla kuin täällä Suomessa? Epäilyttää melkoisesti koko touhu.
onko betonin valaminen harkon sisään turvallista
17
1305
Vastaukset
- NickNailer
Jos hirveästi pelottaa, niin osta mylly ja tee itse säkkitavarasta. Pystysaumakoneella pääsee itse kokemaan pumppaamisen riemua. Kuution hinta tosin ei juurikaan laske, mutta valuja voi sitten tehdä juuri niin usein kun viitsii pumppunsa puhdistaa.
Valamisen etu on hyvä tiiveys.
Silta on kyllä ihan eri asia kuin omakotitalo. Ei syytä huoleen: huonokin betoni kestää omakotitalossa.
Suomessa tehdään pumppaamalla, koska työ sivukulut ovat sikamaisen korkeita. Pitää laskea niin, että työmaalle tulee 1 henkilö, mutta palkkaa maksat myös 1 virkamiehelle, 1 eläkeläiselle ja 1 sosiaalitapaukselle. Pumpulla ei ole sivukuluja, vaan siitä voi peräti tehdä poistoja.
15 % rungon hinnassa on neuvottelukysymys. Jos ei osaa tinkiä, ei pidä rakentaa.- Eipäootiivisei
Tuosta valun tiiveydestä... Taannoin olin kuvaamassa (röntgenillä) yhden valuharkkorakentajan runkoa... Oli sellaisia ilmapusseja, että puoli runkoa jouduttiin piikkaamaan auki... Nyt on tiivis mutta ei kyllä ollut ennen tätä julmettua duunia
- NickNailer
Eipäootiivisei kirjoitti:
Tuosta valun tiiveydestä... Taannoin olin kuvaamassa (röntgenillä) yhden valuharkkorakentajan runkoa... Oli sellaisia ilmapusseja, että puoli runkoa jouduttiin piikkaamaan auki... Nyt on tiivis mutta ei kyllä ollut ennen tätä julmettua duunia
Tuo on rakennusvirhe. Ei kai mikään rakennustapa ole immuuni virheille. Idioottivarmaa tapaa ei ole.
Mikä oli syynä virheeseen? - KokemuksestaEi
NickNailer kirjoitti:
Tuo on rakennusvirhe. Ei kai mikään rakennustapa ole immuuni virheille. Idioottivarmaa tapaa ei ole.
Mikä oli syynä virheeseen?En ole kohdannut vielä ainuttakaan valuharkkotaloa jossa ei olisi rotankoloja kun on jälkikäteen kuvattu. Niitä syntyy aina terästen liitoskohtien alapuolelle. Aivan sushin tuote koko valuharkko. Itselle en tekisi mistään hinnasta, muille teen kun kerran kysyvät... Ihmettelen kyllä miksi kysyvät.
- Tulevaokrakentaja
KokemuksestaEi kirjoitti:
En ole kohdannut vielä ainuttakaan valuharkkotaloa jossa ei olisi rotankoloja kun on jälkikäteen kuvattu. Niitä syntyy aina terästen liitoskohtien alapuolelle. Aivan sushin tuote koko valuharkko. Itselle en tekisi mistään hinnasta, muille teen kun kerran kysyvät... Ihmettelen kyllä miksi kysyvät.
MIkäs Nick,in mielestä tekee valuharkosta huonon tuotteen?
- molemmissaasunut
Ei kai se huono ole, mutta on syytä kysyä, että "miksi maksaa enemmän riskialttiista valubetoni rakenteesta kun parempia ja turvalliseksi tiedettyjä vaihtoehtoja on olemassa? " Parhaina esimerkkeinä massiivi hirsi ja kevytbetoni. Molemmat yksiaineisia kosteusturvallisia rakenteita. Hirren ongelma vaan on huonompi lämpötalous, kevytbetoni taas pärjää mille tahansa siinä asiassa mille tahansa rakenteelle.
- NickNailer
molemmissaasunut kirjoitti:
Ei kai se huono ole, mutta on syytä kysyä, että "miksi maksaa enemmän riskialttiista valubetoni rakenteesta kun parempia ja turvalliseksi tiedettyjä vaihtoehtoja on olemassa? " Parhaina esimerkkeinä massiivi hirsi ja kevytbetoni. Molemmat yksiaineisia kosteusturvallisia rakenteita. Hirren ongelma vaan on huonompi lämpötalous, kevytbetoni taas pärjää mille tahansa siinä asiassa mille tahansa rakenteelle.
Rakentaa voi monella tapaa. Kaikissa tavoissa on omat huonot ja hyvät puolensa. Kaikkiin saa aikaan rakennusvirheen.
Karkaistu kevytbetoni tuppaa halkeilemaan. Lisäksi kevytbetoninen rakenne on passiivi- ja lähes-nolla-energiatasolla PAKSU. Jälkimmäinen asia on makukysymys.
Ei ole olemassa mitään ylivoimaista tai ehdottoman ainoaa oikeaa rakennetta.
Minua valukalikoissa sapettaa niiden kauppatapa: kalikat paketoidaan ylihintaisten roippeiden kanssa yhteen. Jos haluaa pelkät kalikat, saa kuulemma vetää hamlettia pitkään. - Betonijamies
KokemuksestaEi kirjoitti:
En ole kohdannut vielä ainuttakaan valuharkkotaloa jossa ei olisi rotankoloja kun on jälkikäteen kuvattu. Niitä syntyy aina terästen liitoskohtien alapuolelle. Aivan sushin tuote koko valuharkko. Itselle en tekisi mistään hinnasta, muille teen kun kerran kysyvät... Ihmettelen kyllä miksi kysyvät.
Raudat ja muotit on syytä kastella, käyttää vibraa ja noudatta valuohjeita, kuinka monta kierrosta kierretään ja aukkojen aluset ensin.
Kivimuotti ja pieni valuaukko holvaa helpommin, kuin eps-muotti.
Valamalla tulee tiiviimpää, kantavampaa ja paremmin maanpainetta kestävää, jolloin vähemmän tarvitaan tukevia väliseiniä tai paaluanturoita.
Pelkkä betonin hinta ei ole ainoa kustannusperuste. Runko muutenkin on talon kustannuksissa varsin pieni osuus, säästä mielummin keittiön kaappien ovissa, helpompi vaihtaa jälikikäteen. - Anonyymi
NickNailer kirjoitti:
Tuo on rakennusvirhe. Ei kai mikään rakennustapa ole immuuni virheille. Idioottivarmaa tapaa ei ole.
Mikä oli syynä virheeseen?Itse olen saanut joka talon tiiviiksi tosin tutkittu on vain viisi. "Ammattilaistenkin" olen nähnyt sortuvan pariin perusvirheeseen. Yksi se, ettei kuivalla helteellä harkko-onteloita ruiskuteta märäksi juuri ennen letkumiestä. Toinen se että valetaan kiertäen kerroksittain. kun rähjääntyneet harkot ennen seuraavaa valukerrosta ehtivät kuivua, tyhjää jää varmasti.Teräsmenekin vähentämiseksi olen itsekin pyrkinyt mahdollisimman korkeisiin kertavaluihin, mutta silloin pitää joihinkin vaakasaumoihin sijoittaa ne läpimuhvatut teräkset ja ulos nurkista niin, että sinne saa puun ja muottilukon KEVYELLÄ kiristyksellä.
Näin valoin viime kesällä kertavaluna 12 harkkokerrosta ja vieläpä 250:stä muottiharkkoa.
Pystyterästen laitto pitää tehdä sopivalla hetkellä ja "solkottamalla" ne paikoilleen voi nähdä jokaisessa harkkoreijässä sen vajoaman, joka kertoo, että täyttä on.
Eli: vesiletkumiehelle ei liian suurta etumatkaa, kerrasta täyteen eikä kerroksittain ja putsariksi ja raudanlaittajiksi riittävästi väkeä niin varmasti onnistuu ja on tiivis. - Anonyymi
Betonijamies kirjoitti:
Raudat ja muotit on syytä kastella, käyttää vibraa ja noudatta valuohjeita, kuinka monta kierrosta kierretään ja aukkojen aluset ensin.
Kivimuotti ja pieni valuaukko holvaa helpommin, kuin eps-muotti.
Valamalla tulee tiiviimpää, kantavampaa ja paremmin maanpainetta kestävää, jolloin vähemmän tarvitaan tukevia väliseiniä tai paaluanturoita.
Pelkkä betonin hinta ei ole ainoa kustannusperuste. Runko muutenkin on talon kustannuksissa varsin pieni osuus, säästä mielummin keittiön kaappien ovissa, helpompi vaihtaa jälikikäteen.Älkää hyvät ihmiset kuvitelko, että muotti- tai lämpöharkko kestää vibraa ilman hyvää tuuria. Jos sellaista pitää käyttää kiviharkkojen valussa puuttuu liikaa ammattitaitos.
- Anonyymi
NickNailer kirjoitti:
Tuo on rakennusvirhe. Ei kai mikään rakennustapa ole immuuni virheille. Idioottivarmaa tapaa ei ole.
Mikä oli syynä virheeseen?Jos muottiharkkotalon valu tehdään lämpimällä, kuivalla helteellä kiertäen letkun kanssa useampi kierros, niin on aivan varma, ettei täyty. Toiseksi alimpaan valettavaan kerrokseen vaijerilukoin (tai hitsaten) yhdistetty vaakateräs nurkista ulos muottilukotusta varten, niin uskaltaa korkeammankin juotoksen tehdä kerralla. itse suosin 12 kerrosta teräsmenekin vähentämiseksi, 2,4m 0,6m=3m, eli tanko/3. Tämä kork onnistuu vähällä työllä vain aukottomissa seinissä. Kastelijalle eli vesiletkumiehelle ei sovi antaa liian pitkää etumatkaa. Lopullisen tiiveyden varmistaa pystyterästen laittajat. Kun se tanko sinne pujotetaan se tehdään "solkottamalla". Tyhjää ei ole jäänyt.
- Paljonbetoniavalanut
Mitä nyt turvallisuudella tarkoitat, työteknisesti se on toki turvallista jos muottirakenteet on oikein mitoitetut ja tuetut. Näissä styrox ym. harkot toimivat muotteina. Myös rakenteiden lujuuden kannalta se on turvallista, styroksi muoteista en ole varma, niissäkin se valettu betoni kestää, mutta mitä tapahtuu vuosikymmenien aikana styrox muotilla, joka on osa pysyvää rakennetta. Kukaan ei tiedä.
Kukaan ei myöskään tiedä miten tälläiset valuharkko rakenteet pitkällä aikavälillä toimivat rakennusfysikaalisesti. Se tiedetään, että kaikki kerrosrakenteet, joita nämäkin ovat, ovat huomattavan alttiita kosteusvaurioille.
Yhdyn kysymykseesi' miksi maksaa enemmän riskialttiista valubetoni rakenteesta kun turvalliseksi tiedettyjä vaihtoehtoja on olemassa?- Betonijamies
Betonissa on suuri kosteuskapasiteetti, eikä mitään kastepistettä synny.
- kerroTokiLisääVielä
Betonijamies kirjoitti:
Betonissa on suuri kosteuskapasiteetti, eikä mitään kastepistettä synny.
Kerrotko mitenkä kosteuskapasiteetti, mitä sitten tarkoittaakaan, alentaa kastepistettä, vai poistaako se sen peräti?
- nähäny
autossa betonia kyllä pyöritetään myös, ei mulla muuta..
- molemmissaasunut
Kun puhutaan halkeamista pitäisi ymmärtää mistä ne johtuvat ja mikä niiden merkitys on. NickN . ammattilaisena varmaan sen varmasti kyllä tietää.
Ensinnäkin jokainen talo, siis jokainen liikkuu varsinkin ensimmäisien vuosien aikana, oli ne sitten perustettu miten tahansa ja/tai tehty mistä materiaalista ja kuinka hyvin tahansa. Liikkuminen johtuu esim. perustuksien painumisesta, rakenteiden kuivumisesta, lämpötilojen muutoksista, lähistöllä syntyvästä tärinästä kuten räjäytystyöt tai näistä kaikista yhteensä. Syitä on monia. Puurakenteet ovat siitä kiitollisia , että yleensä niissä liikkuminen ei näy. Puu joustaa ja taipuu ja mahdolliset liikkumisesta aiheutuvat hiushalkeamat voidaan piilottaa listojen tai joustavan kitin taakse. Elementti rakenteissa, niin puu kuin betoni liikkumisen jäljet ohjautuvat elementtien saumoihin.
Harkkorakenteissa ei ole mitään joustavaa, eikä saumoja mihin liikkeen aiheuttamat hiushalkeamat voisi piilottaa, kauniissa valkoisessa seinässä ne paikasta riippuen voivat olla häiritseviä. Hyvällä suunnittelulla niidenkin sijaintia voidaan ohjata ja esim. sisäpuolen tasoitteeseen laitettavalla lasikuitu kankaalla ne voidaan kokonaan estää, tai ohjata vähemmän häiritseviin paikkoihin.
Tärkeintä on ymmärtää, että pienestä liikkumisesta syntyvillä hiushalkeamilla ei ole minkäänlaista rakenteellista, energia talouteen tai tiiveyteen vaikuttavaa merkitystä. Ne ovat ainoastaan esteettinen haitta.
Grynderit yleensä karttavat harkkorakenteita koska niistä helposti aiheutuu suukopua, asunnon ostaja pelkää, että nyt on talo rakennettu huonosti ja pian se sortuu jne... Joka tapauksessa rakentaja joutuu ne takuuaikana korjaamaan. - Paljonnähny
Aivan höpö juttuja nykyään tuo kivitalon halkeilu... Ei sipo (kevytbetoni) papu (kevytsora) tai lötkötilötköti (betonivaluharkko) seinät sen enempää halkeile kun niitä muihin kiviratkaisuihin saatikka toisiinsa vertaa. Perustukset ovat niin hyvin tehtyjä ja suunniteltuja nykyään ja pintahalkeamat ovat hallussa kun pinnoittaa lasiluitukankaan kanssa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123840MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar782027Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5461626Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851298Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671097Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331018Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214898Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60873- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3808