Mistä kivirakenteesta tulee edullisin jos rungon teettää vesikattoon ulkopuolisilla eikä itse tee juuri mitään. Kivirungoksi lasken sellaiset, joissa on ulko ja sisäpinta kivimateriaalia (ei siis styroxia)
Mikä on edullisin kivirunko taloon
Rakennanensivuonna
331814
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Oletko tekemässä yhtä vai kahta runkoa? Hyvän ja halvan vai jomman kumman? Halvalla ei saa hyvää ja päin vastoin.... No mutta vastaus: seinärakenteissa betonielementti on kallein, toiseksi kallein on muurattu tiili, kolmanneksi kallein on valubetoniharkko ja edullisimpia rakenteita ovat muurattavat harkot kuten kevytbetoni- ja kevytsoraharkot. Täysin eri asia sitten on mitä asioita rakenteessa arvostaa.. rakentamisen nopeutta, eristävyyttä, pinnoitettavuutta, muokattavuutta, kiinnittämisen helppoutta, tiiveyttä vai mitä. Näiden asioiden suhteen em. rakenteissa onkin paljon eroja... Asia ei siis ole täysin hintavertailulla ratkaistavissa. Asiaa ei helpottane se, että hintaero eri runkoratkaisuissa on melko mitätön ja todellista eroa ei saa selville tarjouksia vertailemalla, koska jotkin rakenteista vaativat enemmän muuttuvia, välillisiä kuluja kuin toiset. Siksi valinta kannattaakin tehdä sillä perusteella mistä saa parasta palvelua ja mikä rakenne miellyttää ominaisuuksien perusteella eniten.
Runko valamalla betonista vaakatasossa, joko valmiina lämpöeristyksillä ja ulkopinnalla, tai julkisivut muuraten II-laatuisella/purkutiilellä, jolloin lämpöeristys asennetaan muurausvaiheessa.
Runko ei ole kovin kallis valaa paikalla ja nostaa ne elementit pystyyn nosturilla.
Yksi vaihtoehto on, että tekee itse harkot, varsin suosittua monissa maissa halvalla rakentamisessa, ei ole edes kovin vaikeaa. Lämpöharkot onnistuu aika helposti itse tehden ja tulee mittatarkkoja. Harkkojen tekoon voi käyttää kierrätys-lecasoraa, ellei osta ihan uutta. Venäläinen sementti on hyvää ja edullista. Harkot muurataan muurauskelkkaa apuna käyttäen, jolloin harkkojen muuraus lähinnä vain asentamista linjalankojen mukaan, apinakin osaa sitä tehdä.
Tuossa nyt oli aika lailla omatoimiselle rakentajalle vinkit, mutta yhden betonista olen teettänyt "hanttimiehillä" ihan tuntipalkalla, ei ollut kovin kallis. Katto tehtiin maassa kokonaan valmiiksi vielä samalla porukalla ja nosturilla sekin sitten paikoilleen. On vaan hieman sovittamista, että kaikki palaset menee kohdalleen, ettei tule mitaan turhaa liikettä. Eli nosturi ei tule yhtään turhaan tontille ja jos mahdollista sovittaa aina johonkin toiseen nostokeikkaan, saa halvemmalla.
Nosturi katon nostossa tosi hyvä, koska maassa katon tekeminen on tosi nopeaa korkeampaan rakennukseen ja ei tarvitse kalliita telineitä.
Kannattaa käydä ulkomailla katsomassa kivitalojen rakentamista, sieltä saa paljon hyviä ideoita ja työtapoja, joita voi soveltaa hyvin täällä Suomessa. Monessa maassa rakennetaan isojakin omakotitaloja kivestä ja useampaan kerrokseen. Kauniita taloja tulee.
Harvalla tontilla on tilaa tehdä katto erikseen maassa. Kysyjä halusi teettää rungon, ei tehdä ite... Halvasta en tiedä, mutta paras tulee muuraamalla.
Harva tontti on NIIN pieni, että sinne ei kattoa sopisi! Katto on hieman suurempi, mitä talon pohja. Kyse on vaan asenteesta!
Muuraamalla tulee halpa, jos ottaa puolalaiset muurarit ja purkutiilestä muurauttaa. Kahitiiltä saa purkuun ja julkisivuun tehtaalta II-laatua.
Eipä tuo katon nosto ole tuon kummempi. https://www.youtube.com/watch?v=ZdA2DAyp4Do
Noinhan noita latoja pelloille voi rakennella. Ahtaalle, rinteiselle kaupunkitontille kun tekee monimuotoista kivitaloa, niin tuosta mallista ei ole mitään hyötyä.
Rakensin rinnetontille ja hyvin katto nousi nosturilla sinnekin.
Jepjep
Savesta tehdyt kennoharkot ovat myös yksi mahdollisuus, joskin noista on netissä Suomesta niin vähän kokemuksia ja toteutuneita hintoja, että voinee esittää valistuneen arvauksen, ettei olisi halvin vaihtoehto. Asennusvideoiden perusteella vaikuttaa helpolta ja nopealta, mikäli talo on suunniteltu harkon ehdoilla eli sahaamista ja roiloamista ei tule paljoa.
jos nyt savitiilihörhöt ja höpöhöpö kattoja maassa rakentavat ottaisivat peukun pois perseestä ja antaisivat äipälle hyvänyönsuukon ennen kuin peukku menee suuhun ja uni ottaa vallan... jatkatte sitten uneksintaa ihan omin päin.
kustannustavoite otetaan jo suunnittelupöydällä huomioon nurkkien ja neliöiden määrissä. muistilista tämän jälkeen:
1. mitään muuta kuin anturoita ei kannata valaa työmaalla
2. runko tilataan asennettuna yhdestä paikasta suunnitteluineen ja urakoineen
3. itse hoidetaan muut jutut hyvän vastaavan mestarin tuella
näin syntyy oikeasti kustannustehokas kivitalo mahdollisimman pienillä riskeillä, vaivalla ja yllätyksillä
Jämerä -myyjät ne täällä antavat ohjeita... Ei kannata kuunnella. Paras kun hankkii Lammi valuharkot suoraan tehtaalta ja kaikki muutkin osat erikseen kilpailuttamalla... tulee halvin. Itse tekee niin paljon kun osaa/pystyy ja valvoo, valokuvaa, dokumentoi kaiken. Näin voi sitten jättää urakoitsijoille loppulaskut maksamatta... Reklamoitavaa löytyy meinaan aina! Näin tehdään sadat kivitalot vuodessa Suomeen. Itse kun vastaa niin saa mitä haluaa.
Mitä luulette... Onnistuisiko silleen valuharkoilla, että itse tekisi helpon ladonnan ja ammattimiehet hoitaisivat vaikeammat jutut, raudoitukset ja valut. Säästäisikö siinä paljon?
Valuharkkojen latominen suoraan on juuri se vaikea vaihe.
Valuharkot on ihan perseestä, samalla vaivalla valat betonista elementit vaakatasossa ja ne nostetaan kerralla pystyyn. Ei tarvitse mitään tellinkejä ja muurauslinjoja. Olen tehnyt molemmilla systeemeillä ja valuharkoista luovuin kerrasta. Valuharkot vuotaa vielä saumoistaan aina ja tulee älyttömästi tasoittamista. Valuharkot kaiken lisäksi maksaa aika paljon, ellet tee niitä itse. Harva alkaa tekemään niitä itse, vaikka tosi helppoa sekin.
Ennen tehtiin savitiiletkin itse. Perustuksiin kivet saatiin lohkomalla niitä kalliosta kivikiiloilla. Tulee persoonallinen talo ja hyvä, kun vaan tietää mitä tekee
Olen kyllä lohkonut kiviäkin ja tehnyt tiiliäkin, ei se mitään rakettitiedettä ole. Kivien lohkomiseen on kyllä kalustoa, on porakoneet ja kiilat ym. . Onneksi isoisä ehti opettamaan kivityöt, kun hän oli ollut aikoinaa Kannaksella v. 1939 linnoitustöissä. Minulla on lisäksi isoisän vanhat tiilikoneet, jotka hänellä oli kaverinsa kanssa kimpassa. Ne on nyt minulla, olen tehnyt tiiliä niillä koneilla korjausrakentamiseen.
Valitsin HB valuharkot. Lammilta yrittivät minua varoitella, mutta tilasinpa silti ja olivat jopa parempia kuin lammin. Hintakin oli kohdillaan.
Meidän tapauksessa valuharkkorakenne oli paras ja kustannustehokkain. Asennus hyvin nopeaa.
Perskeles, myyjät yrittää kusettaa minkä kerkeävät.
ps. Ei enää ikinä Lammia
Mielestäni+hinta+näissä+eri+ratkaisuissa+ei+ole+niitä+eniten+erottava+tekijä.+Suunnitelmat+itsessään+ja+saatavilla+olevat+suunnittelu-+ja+urakoitsijaresurssit+määräävät+paljon+enemmän+sitä+mistä+kannattaa+rakentaa.+Seinärungon+osuus+hinnasta+on+kaikilla+tavoilla+toteutettuna+alle+10%,+joten+siitäkään+näkökannasta+harkkojen+vertailu+ei+ole+järkevää.+Jos+jotain+seinissä+haluaa+vertailla,+niin+ehkä+itse+rakentamisen+ja+pinnoittamisen+nopeutta+ja+helppoutta,+rakenteen+fysikaalista+toimivuutta+ongelmatilanteissa+tai+sitten+kiinnitysten+helppoutta+yms.++Näiltä+pohjilta+kun+valitsee+seinärungon+ja+pitäytyy+valinnassaan,+tulee+seuraavista+valinnoista+huomattavasti+helpompia.
Juuri näin rungon osuus rakentamisen kustannuksista on hyvin vähäinen, sisustus ja käytettävä tekniikka maksaa. Tietysti monimuotoisuus ja neliömäärät sanelevat hintaa myös merkittävästi.
Pienissä taloissa monasti tonttiliittymätkin ovat kalliimpia, kuin koko talon harkot, yllätys yllätys.
Kivitalon etuna on, ettei se lahoa tai mätäne ja huonosti homehtuukin, joten materiaalina kantavassa rungossa kivi on erinomainen.
Eristeitä valittaessa tärkeää on kylmäsillattomuus ja kondenssin välttäminen, joku kiinnittäminen ei nykymateriaaleilla ole minkäänlainen ongelma.
Isoin runkoratkaisun päättämiseen vaikuttava asia on haluaako valita perinteisen massiivisen, eli yksiaineisen runkomateriaalin kuten poltettu tiili tai karkaistu kevytbetoni vai kerrosrakenteisen runkomateriaalin, kuten eristeharkot tai sandwitch elementit. Sitten kun tämä valinta on tehty, voidaan taloa alkaa suunnittelemaan tämän valinnan ehdoilla. Tällöin m2-hinnaksi tulee kaikilla lähes sama. Jos taas suunnittelet talon ensin ja sitten vasta mietit tätä, olet jo kusessa niin monin eri tavoin.
Ilman eristeitä ei tänä päivänä tehdä ainuttakaan taloa, eristäminen on ensiarvoisen tärkeää. Heikko paikka on tietysti aina ikkuna ja niiden koolla on vaikutusta talon energiankulutukseen ja hintaankin.
Hyvä eristys on aina eduksi, ei koskaan haitaksi, tämä on huomattu jo etelä-euroopankin rakentamisessa. Eristys säästää myös kesäaikaan jäähdytyksessä ja käytännössä siitä ei oikeastaan kerry edes lisäkustannuksia, koska massiivimyyjät pyrkivät myymään tuotteitaan kovemmalla hinnalla. Usein myös joudutaan kompensoimaan lisää eristystä kattoon tai lattiaan, jotta saadaan edes jotenkin järjellisiä ET-lukuja.
Etelä-euroopassa sähkö on kallista, jopa 3 kertaa Suomen hinta, eikä se meilläkään ole halpenemaan päin, vaan päinvastoin, joten eristetään vaan runko lämpimäksi.
Massiiviseinän saa nykyään jo u-arvolla 0,15... Kun vertailuarvo on 0,17 ei mitään kompensointia tarvita... Saatikka lisäeristystä seinään.
No ei ehkä seiniin tarvita, mutta kattoon ja lattiaan tarvitaan. Eli ilman eristeitä ei voi rakentaa.
Mikäs sellainen massiivikiviharkko on jolla aöle 0,17 u-arvoihin pääsisi?... Pakko kai siinä joku eriste on kiven lisäksi olla?
Miksi en eristäisi, säästänkö siinä jotain, ei ainakaan rahaa ?
Koska kerrosrakenne on aina kalliimpi riskialttiimpi kosteusongelmien suhteen kuin yksiaineinen rakenne.
Tämä on muuten juuri näin. Turha on maksaa lisäeristeistä tai valaa kallista betonia paikalla työmaalla kun voi tehdä hyvin eristävästä umpiharkosta halvemmalla terveellisemmän ja turvallisemman talon. Toki jos tekee kolkkoa bunkkeria, niin sitten pitää tehdä muottibetonista.
Juurikin näin..., Lammimiehet kehuvat kilpaa muna pystyssä omia talojaan ja harkkoseiniään,,mutta mutta, onko lammimiehet ajatellut, että no joo seinä on kyllä jykevä ja tukeva mutta katto on rakenteeltaan heikompi kuin esim. puurunko talon ulkoseinä.
Vesikatto kuiteski vastaa ison osan ulkovaipan neliöistä..
Kevytbetonista runko ja päälle yläpohjaan elementit niin voidaan puhua täyskivi talosta.
Varma ja turvallinen rakenne....
Ei mulla muuta
Esim. tämän kevytbetoniharkon U-arvo on 0,11.
https://www.ytong.fi/yong_energy__2434.php
Ytong Energy :sta kun tekisivät "igluharkkoja", niin saisi tosi energiapihin talon aikaiseksi. Lattia varmaankin onnistuisi nykyisilläkin harkoilla tiukan sorapatjan päälle latomalla, mutta olisiko siinä mitään järkeä, on toinen kysymys.
Eikö tästä materiaalista vosisi periaatteessa tehdä lähes yksiaineisen riitävän hyvin eristetyn omakotitalon, jos valmistettaisiin myös saman U-arvon omaavia ala- ja yläpohjalaattoja. U-arvo O,11 riittänee seiniin ja alapohjaan. Yläpohjalaattaa voitaisiin paksuntaa hieman, jotta päästään alle 0,11 U-arvoon. Lisäksi laattojen teräkset huonotavat U-arvoja, joten tämä paksuntaisi laattoja ainakin hieman entisestään. Näin saataisiin yksiaininen täskivitalo ilman perinteisiä eristeitä paitsi ehkä routaeristeeksi mökin ympärile. Yläpohjaan tehtäisiin vain ysinkertainen eristämätön vesikatorakenne. Olisi ainakin eritäin yksinkertaiset ja varmatoimiset rakenteet ilman höyrynsulkuja ym.härpäkkeitä.
Tulisiko liian kalliiksi vai mikä ajatuksessa mättää?
Kunhan kelasin
Olen kuullut että tuo harkko on sen verran kallis verrattuna normaaliin kevytbetoniharkkoon, jolla pääsee 0,15 U-arvoon, että hankinta ei liene taloudellisesti järkevä. Tuo 0,04 ero U-arvoissa tarkoittaa muutaman kympin säästöä energiakustannuksissa vuodessa, joten hintaeroa ei saa kuoletettua edes sadassa vuodessa.
Omakotitalon rakentamisessa työvoimakustannukset ovat aika merkittävässä osassa, joten tämä saattaisi olla jopa kustannustehokas vaihtoehto olettaen, että runko mukaan lukien seinät sekä ala- ja yläpohja voidaan toteuttaa muutamassa päivässä. Jos käytetään tarpeeksi suuria harkkoja ja laatatkin ovat tapeeksi pitkiä, niin luulisi perustalon nousevat muutamalta ukolta perusnosturivoimin parissa päivässä?