Mikä on edullisin kivirunko taloon

Oletko tekemässä yhtä vai kahta runkoa? Hyvän ja halvan vai jomman kumman? Halvalla ei saa hyvää ja päin vastoin.... No mutta vastaus: seinärakenteissa betonielementti on kallein, toiseksi kallein on muurattu tiili, kolmanneksi kallein on valubetoniharkko ja edullisimpia rakenteita ovat muurattavat harkot kuten kevytbetoni- ja kevytsoraharkot. Täysin eri asia sitten on mitä asioita rakenteessa arvostaa.. rakentamisen nopeutta, eristävyyttä, pinnoitettavuutta, muokattavuutta, kiinnittämisen helppoutta, tiiveyttä vai mitä. Näiden asioiden suhteen em. rakenteissa onkin paljon eroja... Asia ei siis ole täysin hintavertailulla ratkaistavissa. Asiaa ei helpottane se, että hintaero eri runkoratkaisuissa on melko mitätön ja todellista eroa ei saa selville tarjouksia vertailemalla, koska jotkin rakenteista vaativat enemmän muuttuvia, välillisiä kuluja kuin toiset. Siksi valinta kannattaakin tehdä sillä perusteella mistä saa parasta palvelua ja mikä rakenne miellyttää ominaisuuksien perusteella eniten.

Runko valamalla betonista vaakatasossa, joko valmiina lämpöeristyksillä ja ulkopinnalla, tai julkisivut muuraten II-laatuisella/purkutiilellä, jolloin lämpöeristys asennetaan muurausvaiheessa.
Runko ei ole kovin kallis valaa paikalla ja nostaa ne elementit pystyyn nosturilla.
Yksi vaihtoehto on, että tekee itse harkot, varsin suosittua monissa maissa halvalla rakentamisessa, ei ole edes kovin vaikeaa. Lämpöharkot onnistuu aika helposti itse tehden ja tulee mittatarkkoja. Harkkojen tekoon voi käyttää kierrätys-lecasoraa, ellei osta ihan uutta. Venäläinen sementti on hyvää ja edullista. Harkot muurataan muurauskelkkaa apuna käyttäen, jolloin harkkojen muuraus lähinnä vain asentamista linjalankojen mukaan, apinakin osaa sitä tehdä.

Tuossa nyt oli aika lailla omatoimiselle rakentajalle vinkit, mutta yhden betonista olen teettänyt "hanttimiehillä" ihan tuntipalkalla, ei ollut kovin kallis. Katto tehtiin maassa kokonaan valmiiksi vielä samalla porukalla ja nosturilla sekin sitten paikoilleen. On vaan hieman sovittamista, että kaikki palaset menee kohdalleen, ettei tule mitaan turhaa liikettä. Eli nosturi ei tule yhtään turhaan tontille ja jos mahdollista sovittaa aina johonkin toiseen nostokeikkaan, saa halvemmalla.
Nosturi katon nostossa tosi hyvä, koska maassa katon tekeminen on tosi nopeaa korkeampaan rakennukseen ja ei tarvitse kalliita telineitä.

Kannattaa käydä ulkomailla katsomassa kivitalojen rakentamista, sieltä saa paljon hyviä ideoita ja työtapoja, joita voi soveltaa hyvin täällä Suomessa. Monessa maassa rakennetaan isojakin omakotitaloja kivestä ja useampaan kerrokseen. Kauniita taloja tulee.

Savesta tehdyt kennoharkot ovat myös yksi mahdollisuus, joskin noista on netissä Suomesta niin vähän kokemuksia ja toteutuneita hintoja, että voinee esittää valistuneen arvauksen, ettei olisi halvin vaihtoehto. Asennusvideoiden perusteella vaikuttaa helpolta ja nopealta, mikäli talo on suunniteltu harkon ehdoilla eli sahaamista ja roiloamista ei tule paljoa.

jos nyt savitiilihörhöt ja höpöhöpö kattoja maassa rakentavat ottaisivat peukun pois perseestä ja antaisivat äipälle hyvänyönsuukon ennen kuin peukku menee suuhun ja uni ottaa vallan... jatkatte sitten uneksintaa ihan omin päin.

kustannustavoite otetaan jo suunnittelupöydällä huomioon nurkkien ja neliöiden määrissä. muistilista tämän jälkeen:

1. mitään muuta kuin anturoita ei kannata valaa työmaalla
2. runko tilataan asennettuna yhdestä paikasta suunnitteluineen ja urakoineen
3. itse hoidetaan muut jutut hyvän vastaavan mestarin tuella

näin syntyy oikeasti kustannustehokas kivitalo mahdollisimman pienillä riskeillä, vaivalla ja yllätyksillä

Valitsin HB valuharkot. Lammilta yrittivät minua varoitella, mutta tilasinpa silti ja olivat jopa parempia kuin lammin. Hintakin oli kohdillaan.

Meidän tapauksessa valuharkkorakenne oli paras ja kustannustehokkain. Asennus hyvin nopeaa.

Perskeles, myyjät yrittää kusettaa minkä kerkeävät.

ps. Ei enää ikinä Lammia

Mielestäni hinta näissä eri ratkaisuissa ei ole niitä eniten erottava tekijä. Suunnitelmat itsessään ja saatavilla olevat suunnittelu- ja urakoitsijaresurssit määräävät paljon enemmän sitä mistä kannattaa rakentaa. Seinärungon osuus hinnasta on kaikilla tavoilla toteutettuna alle 10%, joten siitäkään näkökannasta harkkojen vertailu ei ole järkevää. Jos jotain seinissä haluaa vertailla, niin ehkä itse rakentamisen ja pinnoittamisen nopeutta ja helppoutta, rakenteen fysikaalista toimivuutta ongelmatilanteissa tai sitten kiinnitysten helppoutta yms. Näiltä pohjilta kun valitsee seinärungon ja pitäytyy valinnassaan, tulee seuraavista valinnoista huomattavasti helpompia.

Juuri näin rungon osuus rakentamisen kustannuksista on hyvin vähäinen, sisustus ja käytettävä tekniikka maksaa. Tietysti monimuotoisuus ja neliömäärät sanelevat hintaa myös merkittävästi.
Pienissä taloissa monasti tonttiliittymätkin ovat kalliimpia, kuin koko talon harkot, yllätys yllätys.
Kivitalon etuna on, ettei se lahoa tai mätäne ja huonosti homehtuukin, joten materiaalina kantavassa rungossa kivi on erinomainen.
Eristeitä valittaessa tärkeää on kylmäsillattomuus ja kondenssin välttäminen, joku kiinnittäminen ei nykymateriaaleilla ole minkäänlainen ongelma.

Isoin runkoratkaisun päättämiseen vaikuttava asia on haluaako valita perinteisen massiivisen, eli yksiaineisen runkomateriaalin kuten poltettu tiili tai karkaistu kevytbetoni vai kerrosrakenteisen runkomateriaalin, kuten eristeharkot tai sandwitch elementit. Sitten kun tämä valinta on tehty, voidaan taloa alkaa suunnittelemaan tämän valinnan ehdoilla. Tällöin m2-hinnaksi tulee kaikilla lähes sama. Jos taas suunnittelet talon ensin ja sitten vasta mietit tätä, olet jo kusessa niin monin eri tavoin.

Ilman eristeitä ei tänä päivänä tehdä ainuttakaan taloa, eristäminen on ensiarvoisen tärkeää. Heikko paikka on tietysti aina ikkuna ja niiden koolla on vaikutusta talon energiankulutukseen ja hintaankin.
Hyvä eristys on aina eduksi, ei koskaan haitaksi, tämä on huomattu jo etelä-euroopankin rakentamisessa. Eristys säästää myös kesäaikaan jäähdytyksessä ja käytännössä siitä ei oikeastaan kerry edes lisäkustannuksia, koska massiivimyyjät pyrkivät myymään tuotteitaan kovemmalla hinnalla. Usein myös joudutaan kompensoimaan lisää eristystä kattoon tai lattiaan, jotta saadaan edes jotenkin järjellisiä ET-lukuja.
Etelä-euroopassa sähkö on kallista, jopa 3 kertaa Suomen hinta, eikä se meilläkään ole halpenemaan päin, vaan päinvastoin, joten eristetään vaan runko lämpimäksi.

Esim. tämän kevytbetoniharkon U-arvo on 0,11.

https://www.ytong.fi/yong_energy__2434.php

Ytong Energy :sta kun tekisivät "igluharkkoja", niin saisi tosi energiapihin talon aikaiseksi. Lattia varmaankin onnistuisi nykyisilläkin harkoilla tiukan sorapatjan päälle latomalla, mutta olisiko siinä mitään järkeä, on toinen kysymys.

Eikö tästä materiaalista vosisi periaatteessa tehdä lähes yksiaineisen riitävän hyvin eristetyn omakotitalon, jos valmistettaisiin myös saman U-arvon omaavia ala- ja yläpohjalaattoja. U-arvo O,11 riittänee seiniin ja alapohjaan. Yläpohjalaattaa voitaisiin paksuntaa hieman, jotta päästään alle 0,11 U-arvoon. Lisäksi laattojen teräkset huonotavat U-arvoja, joten tämä paksuntaisi laattoja ainakin hieman entisestään. Näin saataisiin yksiaininen täskivitalo ilman perinteisiä eristeitä paitsi ehkä routaeristeeksi mökin ympärile. Yläpohjaan tehtäisiin vain ysinkertainen eristämätön vesikatorakenne. Olisi ainakin eritäin yksinkertaiset ja varmatoimiset rakenteet ilman höyrynsulkuja ym.härpäkkeitä.

Tulisiko liian kalliiksi vai mikä ajatuksessa mättää?

Kunhan kelasin

Omakotitalon rakentamisessa työvoimakustannukset ovat aika merkittävässä osassa, joten tämä saattaisi olla jopa kustannustehokas vaihtoehto olettaen, että runko mukaan lukien seinät sekä ala- ja yläpohja voidaan toteuttaa muutamassa päivässä. Jos käytetään tarpeeksi suuria harkkoja ja laatatkin ovat tapeeksi pitkiä, niin luulisi perustalon nousevat muutamalta ukolta perusnosturivoimin parissa päivässä?