Mikä taho on laatinut taulukot, joissa esitetään pienimmät oikosulkuvirrat piirissä, eri kokoisille ja tyyppisille ylivirtasuojille, että tietty poiskytkentäaika toteutuu johdon oikosulussa? Voiko näille talukoille "viitata kintaalla", koska niitä ei ole esitetty standardissa? Toisin sanoen väittää, että kyllä tämän piirin poiskytkentäaika on standardin määräykset täyttävä, vaikka jonkin "höpötaulukon" mukaista oikosulkuvirtaa ei olekaan mitattavissa.
Yleensäkin mikä on näitten erilaisten "sähkökerhojen" julkaisemien ohjeiden laillinen asema?
Yleensäkin mikä on näitten erilaisten "sähkökerhojen" julkaisemien ohjeiden laillinen asema?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minä olen ne laatinut ja sinä et voi viitata niille kintaalla koska olet surkea reppana ja trolli ja tiedät sen itsekin.
Ei muuta kuin sitten itse laskemaan oma taulukko standardin vaatimien poiskytkentäaikojen toteutumiseksi ja sitten tarkastuspöytäkirjan liitteeksi tämä taulukkosi ja toivomaan sitten jos jotain pahaa tapahtuu että laskut meni oikein.
Varmennustarkastaja saattaa vielä sitten vaatia tarkemmat selvitykset laskelmistasi -tai jos vähänkin hommiensa tasalla niin vaatiikin.
Mutta mistä tässä nyt on oikeasti kyse -etkö usko jo valmiiksi laskettuja taulukoita ja kyseenalaistat niiden laskelmat?
No se justiinsa, että varmuuskertoimia on ropsautettu mukaan joka välissä, oikein "isän kädestä". Vähempikin varmaan riittäisi.
"Mutta mistä tässä nyt on oikeasti kyse -etkö usko jo valmiiksi laskettuja taulukoita ja kyseenalaistat niiden laskelmat? "
Koko ihmiskunnan olemassaolo perustuu kyseenalaistamiseen, kysy vaikka Galiolelta...
Niin, ne taulukot perustuu standardeihin, ja valmiiksi laskettu taulukko vain helpottaa sinun töitä kun et ite tarvii laskea kaikki arvot...
Tuli muuten mieleen että esim gR käyrän sulakkeelle en ole nähnyt taulokkoa, saisiko sitä käyttää rakennuksen sähköasennuksessa? Helpottaisi varmaan oikosulkuvirtojen saavuttamisessa...
IEC:n sulakestandardit määrittelevät erityyppisten ylivirtasuojien toiminta-ajat mm. sulakekäyrien muodossa. Jokaiselle tyypille ja nimellisvirralle on oma laadittu käyrästö jossa on ylä- ja alarajakäyrä toimintavirralle. Standardin mukaisten sulakkeiden toimintakäyrän on oltava näiden kahden raja-arvokäyrän välimaastossa.
Kuten arvata saattaa, on näiden laadittujen oikosulkuvirtataulukoiden virta-arvot otettu suoraan standardin käyrästön ylärajakäyrältä, aika-akselin 0,4 s ja 5 s kohdilta. Eli ei niitä ole mistään hihasta ravistettu. On kyllä totta että taulukot varautuvat pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, eli sulake täyttää standardin vaatimukset rimaa hipoen.
Myös harvinaisemmille sulaketyypeille saa oikosukuvirran arvot, kun kaivelee esiin ko. sulaketyypin standardikäyrät ja katsoo virta-arvon käyrältä.
Tätä voisi jatkaa vaikka sillä että virtoja laskiessa pitää sitten huomioida oikosulkuvirran lämmittävä vaikutus eli johdinresistanssia kasvattava vaikutus.
-Tästä syystä mittarilla mitatun pitää olla tietyn verran suurempi kuin laskennallinen arvo edellyttäisikään. -ja jos joku ihmettelee niin mittarilla tarkoitetaan tässä siis jotain asennustesteriä jolla ei kuitenkaan "oikeaa oikosulkua" mitata.
Varsinainen oikosulku, oikein mitoitetulla sulakkeella on kylmiltään ohi niin nopeasti, ettei johdon lämpötila ennätä merkittävästi kohota ympäristölämpötilasta. Jos taas ajatellaan että johto on täydellä kuormituksella, ja johdon lämpötila on maksimissaan, on sulakekin palamisen rajoilla, niin vähän pienempikin oikosulkuvirta polttaa sen kyllä riittävän nopeasti.
Tämä suuremman mitatun virran vaatimus taitaa olla ajatusvirhe, ilman pitäviä perusteita.
Noin se kuitenkin on aivan yleisesti selitetty, äkkiseltään googlailtuna ensimmäinen sivu missä hommasta heti mainitaan:
http://cna.mamk.fi/Public/HHon/Sähköasennukset/Johdon suojaus_taulukoita.pdf
Niinhän tuolla sanotaan, mutta lämpötila voi olla suurempi johdon täyskuormituksen johdosta, ei sen oikosulun takia. Nämä vikasuojauksen (henkilösuojaus) poiskytkentäajat ovat niin lyhyitä ettei johto ehdi lämmetä nimeksikään. Yleensäkin johtoa (esi)lämmittävä virta vaikuttaa myös siihen sulakkeeseen joka toimii myös nopeammin kuin kylmänä.
No tämä ajatusvirhehän on pesiytynyt sitten standardiinkin
Lainausta standardista SFS 6000-6:
"
C.61.3.6.3 Vikavirtapiirin impedanssin mittaaminen: lämpötilan noususta johtuvan johtimien
resistanssin suurenemisen käsittely
Koska mittaukset suoritetaan huoneenlämmössä käyttäen pieniä virtoja, voidaan käyttää tässä kuvattuja menettelyjä, joilla otetaan huomioon vikavirroista johtuva johtimien resistanssin nousu. ...
"
Mutta jokatapauksessa johdinresistansseina laskelmissa ei pidä erehtyä käyttämään niiden resistanssia huoneenlämmössä vaan huonointa mahdollista tilannetta ja mitattaessa tulosta korjattava.
Peruste+on+alkujaan+tietenkin+se+että+tietyn+minimioikosulkuvirran+pitää+täyttyä+myös+silloin,+kun+johdon+lämpötila+on++80+°C.+Siispä+huoneenlämmössä+mitatut+oikosulkuvirta-arvot+pitää+olla+n.+25+%+suurempia+kuin+laskennalliset+arvot+että+lämpötilaero+kompensoituisi.
Tuolla aiheesta ja kaavaa jolla voi laskea missä ajassa johto lämpenee oilosulussa maksimiinsa.
K on muuten 115 kun ei kunnolla taida oikein tuolla ilmetä
http://www.sahkoala.fi/ammattilaiset/artikkelit/sahkotekniikka/fi_FI/vika-ja_oikosulkusuojaus
Taitaa olla aika vaikeaa löytää ryhmäjohdolle sellaista yhdistelmää; Oikosulkuvirralle, poiskytkentäajalle (0,4 s) ja johdolle oikein mitoitetulle sulakkeelle, että "rajalämpötila" kaavan mukaan ylittyisi. Sekään ei käy ilmi mistään että paljonko tuo rajalämpötila on asteina? Aika paljon varmaan, kun pelätään muovin sulavan tai syttyvän tuleen.
Ne ovat laatinut tietenkin herra NickNailer alias BauHerr.