Minkä hyvän kirjan luit viimeksi ?

Uusia kirjoja ilmestyy jatkuvasti. Kuulisin mielelläni, mitä hyvää olette lukeneet.

EnOleAloittaja kirjoitti:

Uusia kirjoja ilmestyy jatkuvasti. Kuulisin mielelläni, mitä hyvää olette lukeneet.

"EnOleAloittaja"

Siilinleski ei nyt jankuta enää typerästi.
Kysy Heikunkeikulta miten asia pitää hoitaa.
Ei hänkään kauhea asian-tuntija ole, mutta häntä on opastettu hiljakkoin.

H.

hunksz kirjoitti:

"EnOleAloittaja"

Siilinleski ei nyt jankuta enää typerästi.
Kysy Heikunkeikulta miten asia pitää hoitaa.
Ei hänkään kauhea asian-tuntija ole, mutta häntä on opastettu hiljakkoin.

H.

Lue lisää

Minulla ei ole leskiä. Kaikki exäni ovat tukevasti elossa.

Omana mielipiteenä sanoisin, että liian vähän tulee mielenkiintoista TV:stä. Ei sitä usein tarvitse avata. Onko siellä mitäään uutta kellekään nykyään ? En tiedä. Uusintoja enimmäkseen.
Yksi katsottava tuli mieleen. Katso vaikka YleFemmalta/Teemalta "Närbild" (se on tekstitetty suomeksi, minäkin ymmärrän…) Henkilökuvat taiteen, tieteen, kulttuurin alalta ovat kiintoisia.
YleFemmalta tulee muutenkin mielenkiintoisempia ohjelmia kuin TV1 tai TV2:lta.
Myös "Efter Nio" on ihan mukiinmenevä ohjelma. Eri alojen enemmän tai vähemmän tunnettuja vieraita kutsutaan haastatteluun ja keskusteluun yksi kerrallaan, yleensä vieraita käy neljä yhdessä ohjelmassa. Kjell Wästö oli hilajttain muun muuassa uudesta kirjastaan haastattelussa.
Olen myös katsonut vanhanajan tietokilpailua "Vem vet mäst?" verrytelläkseni aivojani ja muistiani. Se tulee ma-pe 17.25. Joka ilta voi yhden kivan ohjelman löytää Fem/Teemalta.
Mikä on kellekin kiva/mielenkiintoinen, on toinen juttu.
Miltään kanavalta ei mitään mullistavan ihanaa tule koskaan.
Lähes kaikki ohjelmat ovat vain "jotain tekemistä paremman puutteessa".
Elämykset täytyy löytää muualta.

Turpiin tuli varmaan taaskin, mutta eipä se minua huononna !
Töykeät vastaukset kertovat vain kirjoittajastaan.
Ne yllättivät minut täällä.
Luulin naiivisti, että ihminen on oppinut jotain tähän ikään mennessä !?
Ainakin asiallisuuden ja ystävällisyyden merkityksen.
Asiallisuuskin riittäisi...
Hyvää ja onnellista syksyä vaan kaikille !

lukutoukka3 kirjoitti:

Omana mielipiteenä sanoisin, että liian vähän tulee mielenkiintoista TV:stä. Ei sitä usein tarvitse avata. Onko siellä mitäään uutta kellekään nykyään ? En tiedä. Uusintoja enimmäkseen.
Yksi katsottava tuli mieleen. Katso vaikka YleFemmalta/Teemalta "Närbild" (se on tekstitetty suomeksi, minäkin ymmärrän…) Henkilökuvat taiteen, tieteen, kulttuurin alalta ovat kiintoisia.
YleFemmalta tulee muutenkin mielenkiintoisempia ohjelmia kuin TV1 tai TV2:lta.
Myös "Efter Nio" on ihan mukiinmenevä ohjelma. Eri alojen enemmän tai vähemmän tunnettuja vieraita kutsutaan haastatteluun ja keskusteluun yksi kerrallaan, yleensä vieraita käy neljä yhdessä ohjelmassa. Kjell Wästö oli hilajttain muun muuassa uudesta kirjastaan haastattelussa.
Olen myös katsonut vanhanajan tietokilpailua "Vem vet mäst?" verrytelläkseni aivojani ja muistiani. Se tulee ma-pe 17.25. Joka ilta voi yhden kivan ohjelman löytää Fem/Teemalta.
Mikä on kellekin kiva/mielenkiintoinen, on toinen juttu.
Miltään kanavalta ei mitään mullistavan ihanaa tule koskaan.
Lähes kaikki ohjelmat ovat vain "jotain tekemistä paremman puutteessa".
Elämykset täytyy löytää muualta.

Turpiin tuli varmaan taaskin, mutta eipä se minua huononna !
Töykeät vastaukset kertovat vain kirjoittajastaan.
Ne yllättivät minut täällä.
Luulin naiivisti, että ihminen on oppinut jotain tähän ikään mennessä !?
Ainakin asiallisuuden ja ystävällisyyden merkityksen.
Asiallisuuskin riittäisi...
Hyvää ja onnellista syksyä vaan kaikille !

Lue lisää

No nyt vähän taas huvittaa, parin vastauksen perusteella teet päätelmiä palstan kaikista kirjoittajista.
Täällä on valtavan kivoja ja ihmisystävällisiäkin nimimerkkejä, älä nyt heti luovuta.

Mutta hyvää syksyä myös sinulle!

Ancelina kirjoitti:

No nyt vähän taas huvittaa, parin vastauksen perusteella teet päätelmiä palstan kaikista kirjoittajista.
Täällä on valtavan kivoja ja ihmisystävällisiäkin nimimerkkejä, älä nyt heti luovuta.

Mutta hyvää syksyä myös sinulle!

Lue lisää

Silmäilin kevyesti palstaa. Seassa on negatiivisen tuntuista kirjoittelua, hyvien tapojen vastaisia. Päätelmäni ei tietenkään koske kaikkia, enkä suinkaan ole niin kirjoittanutkaan.

lukutoukka3 kirjoitti:

Silmäilin kevyesti palstaa. Seassa on negatiivisen tuntuista kirjoittelua, hyvien tapojen vastaisia. Päätelmäni ei tietenkään koske kaikkia, enkä suinkaan ole niin kirjoittanutkaan.

Lue lisää

Minä taas kirjoitin vain tämän aloitukseen vastanneista, aloitus kerrallaan.
Kirjoittajia ja heidän tapojaan käsitellään nykyisin vähintään 70%:ssa aiheista,
Joten tuskin mitään uutta aiheeseen voit tuoda.

Rakastan kirjoja.
Westön uusinta en ole lukenut enkä Austerin viimeisintä. Jussi Adler-Olsenin dekkarit ovat hyviä, jospa pian tulisi jotain uutta häneltäkin. Virpi Hämeen-Anttilan kirjoista olen pitänyt. Kristiina Vuoren ja Milja Kauniston historiallisista romaaneista olen pitänyt. Nämä olen maininnut aiemminkin.
Mutta käsitin, että olet uusi. Siksipä nämät tässä.
Oikeastaan pitäisi sukeltaa omaelämäkertoihin, mitä olen lukenut liian vähän.
Kahden viikon kuluttua on Kirjamessut, missä muuten vierailee Dan Brown.

"lukutoukka3"

Aloituksesi tyyli kertoo että et sinä uusi täällä ole.
Olet se perinteinen löyhä-aivo.
Ajattelin ensin kertoa miten aloitus pitää tehdä.
Mutta sitten aloin nauraa: Ei hee...taasko.

H.

TV:stä. Femmalta tulee tosiaankin jotain kiinnostavaa. Nio on mielenkiintoinen ja nauhoitetut konsertit Musiikkitalolta.
Jotain englantilaisia tai pohjoismaisia sarjoja tulee seurattua. Mutta valitettavasti kun 3. tuotantokausi alkaa, moni sarja lällääntyy, tuntuu vanhan lämmittelyltä kuten Outlander.
Jossain kirjoitinkin, että voisivat näyttää jotain Virosta.
No, sitten tämä: tulee sellaisia puutarhaohjelmia, mitkä olisi pitänyt esittää
jo keväällä. En njymmärrä.
Oikeastaan 2 kanavaa riittää mulle.

Jospa kertoisi kiinnostavimmista lukemistasi jotain.
Mitä suosittelisit meillekin?

Tämä lienee aloittajalle?

Taikuritässä kirjoitti:

TV:stä. Femmalta tulee tosiaankin jotain kiinnostavaa. Nio on mielenkiintoinen ja nauhoitetut konsertit Musiikkitalolta.
Jotain englantilaisia tai pohjoismaisia sarjoja tulee seurattua. Mutta valitettavasti kun 3. tuotantokausi alkaa, moni sarja lällääntyy, tuntuu vanhan lämmittelyltä kuten Outlander.
Jossain kirjoitinkin, että voisivat näyttää jotain Virosta.
No, sitten tämä: tulee sellaisia puutarhaohjelmia, mitkä olisi pitänyt esittää
jo keväällä. En njymmärrä.
Oikeastaan 2 kanavaa riittää mulle.

Lue lisää

Osuva tuo viimeinen lauseesi sinulle riittävästä kanavamäärästä...yksikin voi riittää ;DDDDD

Jos olisit tässä purisitko? Tihkut vihaa. Miksiköhän?

Taikuritässä kirjoitti:

Rakastan kirjoja.
Westön uusinta en ole lukenut enkä Austerin viimeisintä. Jussi Adler-Olsenin dekkarit ovat hyviä, jospa pian tulisi jotain uutta häneltäkin. Virpi Hämeen-Anttilan kirjoista olen pitänyt. Kristiina Vuoren ja Milja Kauniston historiallisista romaaneista olen pitänyt. Nämä olen maininnut aiemminkin.
Mutta käsitin, että olet uusi. Siksipä nämät tässä.
Oikeastaan pitäisi sukeltaa omaelämäkertoihin, mitä olen lukenut liian vähän.
Kahden viikon kuluttua on Kirjamessut, missä muuten vierailee Dan Brown.

Lue lisää

Hei Taikuritässä ! Luen aika vähän romaaneja nykyään. En oikein löydä mielenkiintoisia uusista.
10-20 muuta kirjaa menee kuukaudessa.
Wästön uudelle antaisin 7 tai 8 pistettä.
Ihan luettava, mutta jotain jäin kaipaamaan siltä, odotin ehkä liikaa.
Se olisi saattanut tarvita vielä yhden kustannustoimittajan editoinnin ?

Austeria aloitin myös. Olen sitkeä lukija ja syvennyn sisältöön, mutta kun 150 sivua oli mennyt,
ja noin 500 jäljellä, totesin, että tämä ei nyt vain oikein "vedä" mukaan. Kerronta kulkee liian yksityiskohtaisesti pienissä asioissa etenemättä juuri mihinkään, alkua pitemmälle.
Ajatustasolla siinä tietysti tapahtuu, mutta se junnaa ja junnaa...
Jos ajattelee samanpaksuista "tiiliskivikirjaa" niin Waltarin Sinuhen luki aikoinaan kahdessä päivässä nukkumatta, se oli niin hyvin kirjoitettu.
Luin mielenkiinnolla kaksi aikaisempaa Austerin kirjaa, ne olivat niin hyviä, että lainasin uudenkin sen perusteella.

Nobelin saanut Orhan Pamuk ja hänen viimeinen kirjansa muistutti "hyvin kaukaa" Austeria,
ihan eri kulttuurista mutta myös "tiiliskiviromaani", Turkista, turkkilaisesta jugurttikauppiaan elämästä, suvusta, tavoista ja perinteistä. Siinä oli jotain kiehtovaa eksoottisuudessaan, vaikka se on aika dorkasti sanottu Nobel-kirjasta… Se ei vaan ollut mielestäni mikään "suuri elämys".

Luen parhaillaan Kai Sadinmaan "Ilmestyskirjaa". Wow ! Pistää todella miettimään !
Aika rajua tekstiä, jonka allekirjoitan monin osin.
Kirja on kriittinen, yhteiskunnallinen, ei uskonnollinen, vaikka kirjoittaja on pappi, mutta myös kirjailija ja toimittaja.

Ihania lukuhetkiä itse kullekin !

hunksz kirjoitti:

"lukutoukka3"

Aloituksesi tyyli kertoo että et sinä uusi täällä ole.
Olet se perinteinen löyhä-aivo.
Ajattelin ensin kertoa miten aloitus pitää tehdä.
Mutta sitten aloin nauraa: Ei hee...taasko.

H.

Lue lisää

Ja sivuuttakaamme hunkszin toistuvasti kopioidut räksytysviestit!
Tai aletaan kaikki pyytää niiden poistamista, ellei mies ala vähitellen parantaa tapojaan.

.

Hei ! Fujimoto on luettu ja Putinit ja kaikki mahdolliset vanhat ja uusimmat kirjat Venäjästä, Putinista ja muista politiikassa vaikuttavista sekä oligarkeista ja muista, mitä vain suomeksi löytyy. Mielenkiintoinen aihe. Oligarkkeja ja politiikkaa ei voi erottaa Venäjällä toisistaan.
Aika harvoin on suomeksi mitään uudempaa ja tuoretta Venäjältä.
Neuvostoliiton aikaiset on tullut jo kahlattua eli "Breznevit" luettua, joskin jossain mielessä nykyinen "henkilögalleria" ja sidonnaisuudet on vieläkin kytköksissä Neuvostoaikaan, sikäli kun ihmisiä on hengissä.

Mistä voit tietää, ellet ole lukenut?

Kiitos sinulle vastauksesta, joka on itsessään jo pieni essee ! Hyvin kirjoitettuja hyviä perusteluja ja ajatuksia! Otan sinun vinkkisi muistiin ja muidenkin kivojen kirjoittajien, joita myös kiitän !
Tämä ketju vain hajosi jotenkin mahdottomuuteensa. Täällä on tapana ilmeisesti toisten aloittamissa ketjuissa aloittaa omia aiheita…? Ei se maata kaada, mutta kaataa keskustelun yhdestä aiheesta, keskustelu laajenee liian moneen aiheeseen ja hajoaa.
Kiva todeta, että lukeminen on edelleen monen harrastus ja voimissaan !

lukutoukka3 kirjoitti:

Kiitos sinulle vastauksesta, joka on itsessään jo pieni essee ! Hyvin kirjoitettuja hyviä perusteluja ja ajatuksia! Otan sinun vinkkisi muistiin ja muidenkin kivojen kirjoittajien, joita myös kiitän !
Tämä ketju vain hajosi jotenkin mahdottomuuteensa. Täällä on tapana ilmeisesti toisten aloittamissa ketjuissa aloittaa omia aiheita…? Ei se maata kaada, mutta kaataa keskustelun yhdestä aiheesta, keskustelu laajenee liian moneen aiheeseen ja hajoaa.
Kiva todeta, että lukeminen on edelleen monen harrastus ja voimissaan !

Lue lisää

Kiitos vastauksestasi, lukutoukka3. Minullekin on aina iso ilon aihe, kun tapaan ihmisiä, jotka lukevat kirjoja..)) Tulee kotoinen olo. Kyllä heitä/meitä on tälläkin palstalla, kuten huomaat.

Olin aika järkyttynyt kun Tommi Mellender (kirjoittanut mm Finlandia-ehdokkaanakin olleen "Ranskalainen ystävä"- kirjan) kirjoitti kolumnissaan, ettei kirjoja kannata lukea, niiden aika on ohi ! Kuvallinen viestintä on jyrännyt kirjat alleen, eivätkä ne siitä enää nouse.
"Olemme siirtyneet kirjallisuuden jälkeiseen aikaan, sanan ja merkityksen kulttuurista äänen ja kuvan kulttuuriin", kirjoittaa hän.
Kovaa tekstiä kirjalijalta (Kirkko ja kaupunki 19.10. 2017). Toivon, ettei tilanne sentään ole noin paha ja että kirjallisuus säilyttää asemansa yhtenä kulttuurimme kulmakivenä ja ihmisen ymmärryksen ja henkisen kasvun välineenä.

Näin se valitettavasti meidän keskustelujemme kanssa pakkaa käydä kuin kuvaat. Itsekin syyllistyn tuollaiseen rönsyilyyn ja kun on osallinen, ei voi oikein moittiakaan..))

Silti koen saaneeni täältä paljon virikkeitä kirjallisuusharrastukseen ja muuhunkin seniorielämään. Niin että edelleen rohkaisisin sinua pysymään jengissä. Pysyy paremmin hengissä, vai miten se oli ? ..))

demeter1 kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi, lukutoukka3. Minullekin on aina iso ilon aihe, kun tapaan ihmisiä, jotka lukevat kirjoja..)) Tulee kotoinen olo. Kyllä heitä/meitä on tälläkin palstalla, kuten huomaat.

Olin aika järkyttynyt kun Tommi Mellender (kirjoittanut mm Finlandia-ehdokkaanakin olleen "Ranskalainen ystävä"- kirjan) kirjoitti kolumnissaan, ettei kirjoja kannata lukea, niiden aika on ohi ! Kuvallinen viestintä on jyrännyt kirjat alleen, eivätkä ne siitä enää nouse.
"Olemme siirtyneet kirjallisuuden jälkeiseen aikaan, sanan ja merkityksen kulttuurista äänen ja kuvan kulttuuriin", kirjoittaa hän.
Kovaa tekstiä kirjalijalta (Kirkko ja kaupunki 19.10. 2017). Toivon, ettei tilanne sentään ole noin paha ja että kirjallisuus säilyttää asemansa yhtenä kulttuurimme kulmakivenä ja ihmisen ymmärryksen ja henkisen kasvun välineenä.

Näin se valitettavasti meidän keskustelujemme kanssa pakkaa käydä kuin kuvaat. Itsekin syyllistyn tuollaiseen rönsyilyyn ja kun on osallinen, ei voi oikein moittiakaan..))

Silti koen saaneeni täältä paljon virikkeitä kirjallisuusharrastukseen ja muuhunkin seniorielämään. Niin että edelleen rohkaisisin sinua pysymään jengissä. Pysyy paremmin hengissä, vai miten se oli ? ..))

Lue lisää

Kiitos itsellesi lämmittävästä viestistä ! Todellakaan ei käynytkään niin, että kirja kuoli, vaikka sitä ennustettiin. Ei anakaan vielä, eläkäämme toivossa, että kirja ja kirjallisuus säilyy.
Tottakai se säilyy !

Kirja on niin mukava ottaa käteen ja kaivautua mukavaan asentoon lukemaan.
Kuten aiemmin olen kirjoittanut, luen enimmäkseen elämäkertoja ja tietokirjallisuutta nykyään eri aloilta, kun en tahdo löytää mieleisiä uusia romaaneja. Suomalainen uusi romaanikirjallisuus
jää kohta ihan vieraaksi, pelkään ! Olen ehkä tippunut kärryiltä, jotkut on niin modernisti kirjoitettu, symboliikkaa paljon, kirjoittaja luottaa lukijaan, niinkuin kuuluukin, mutta joskus en osaa ottaa ajatuksesta kiinni.
Olisi kiva kuulla "Viisi kärjessä"- lukijoitten suosikkilista suomalaisesta romaaneista vaikka viiden viimeisen vuoden ajalta.
Hankkisin listan perusteella jouluksi lukemista !
Minkälainen sinun listasi olisi ?
(Saa tietysti olla vaikka enemmänkin kirjoja ja muitakin kuin romaaneja)

lukutoukka3 kirjoitti:

Kiitos itsellesi lämmittävästä viestistä ! Todellakaan ei käynytkään niin, että kirja kuoli, vaikka sitä ennustettiin. Ei anakaan vielä, eläkäämme toivossa, että kirja ja kirjallisuus säilyy.
Tottakai se säilyy !

Kirja on niin mukava ottaa käteen ja kaivautua mukavaan asentoon lukemaan.
Kuten aiemmin olen kirjoittanut, luen enimmäkseen elämäkertoja ja tietokirjallisuutta nykyään eri aloilta, kun en tahdo löytää mieleisiä uusia romaaneja. Suomalainen uusi romaanikirjallisuus
jää kohta ihan vieraaksi, pelkään ! Olen ehkä tippunut kärryiltä, jotkut on niin modernisti kirjoitettu, symboliikkaa paljon, kirjoittaja luottaa lukijaan, niinkuin kuuluukin, mutta joskus en osaa ottaa ajatuksesta kiinni.
Olisi kiva kuulla "Viisi kärjessä"- lukijoitten suosikkilista suomalaisesta romaaneista vaikka viiden viimeisen vuoden ajalta.
Hankkisin listan perusteella jouluksi lukemista !
Minkälainen sinun listasi olisi ?
(Saa tietysti olla vaikka enemmänkin kirjoja ja muitakin kuin romaaneja)

Lue lisää

Hyvin kuvaat nykykirjallisuuden arvoituksellisuutta. Sanankäytön mestereita on paljon, mutta jos kikkaillaan, ainakin minulle käy samoin: kokonaisuuden hahmottaminen tulee vaikeaksi etenkin kun on tapana sekoittaa eri todellisuuksia, poiketa tutulta aikajanalta: historiaa ja nykytilaa sekaisin.
Viisi kärjessä ? Pistitpä pahan..)) Hyviä kirjoja on aivan liikaa, mutta yritetään, jospa muut avittavat vielä.
Kaksi Finlandia-palkinnon saanutta laittaisin mukaan ainakin: Kari Hotakaisen "Ihmisen osa" ja Jussi Valtosen "He eivät tiedä mitä he tekevät". Katja Ketun "Kätilö", vaikka jotkut kaihtavat sen roisia kieltä ja aiheen käsittelyä. Ulkomaisista Lionel Shriver "Jonnekin pois", Donna Tart: "Tikli" , ainakin...
Tietokirjallisuus (selkokielellä) käy minullekin ja erityisesti yhteiskunnalliset aiheet: Juha Siltala, Hannu Lauerma, Pentti Linkola, Eero Paloheimo...
Elämäkertoihin saakka en ole vielä päässyt..)) Sensijaan erilaiset tilitysromaanit ovat opettaneet paljon: Teuvo Saavalainen, Christer Kihlman, Märta ja Henrik Tikkanen jne.

Kyllä kirjallinen maailma on ehtymätön. Siltä voi ammentaa loputtomasti.
Hyviä lukuhetkiä sinulle ja kaikille muillekin, lukeville ja lukemattomille..))

demeter1 kirjoitti:

Hyvin kuvaat nykykirjallisuuden arvoituksellisuutta. Sanankäytön mestereita on paljon, mutta jos kikkaillaan, ainakin minulle käy samoin: kokonaisuuden hahmottaminen tulee vaikeaksi etenkin kun on tapana sekoittaa eri todellisuuksia, poiketa tutulta aikajanalta: historiaa ja nykytilaa sekaisin.
Viisi kärjessä ? Pistitpä pahan..)) Hyviä kirjoja on aivan liikaa, mutta yritetään, jospa muut avittavat vielä.
Kaksi Finlandia-palkinnon saanutta laittaisin mukaan ainakin: Kari Hotakaisen "Ihmisen osa" ja Jussi Valtosen "He eivät tiedä mitä he tekevät". Katja Ketun "Kätilö", vaikka jotkut kaihtavat sen roisia kieltä ja aiheen käsittelyä. Ulkomaisista Lionel Shriver "Jonnekin pois", Donna Tart: "Tikli" , ainakin...
Tietokirjallisuus (selkokielellä) käy minullekin ja erityisesti yhteiskunnalliset aiheet: Juha Siltala, Hannu Lauerma, Pentti Linkola, Eero Paloheimo...
Elämäkertoihin saakka en ole vielä päässyt..)) Sensijaan erilaiset tilitysromaanit ovat opettaneet paljon: Teuvo Saavalainen, Christer Kihlman, Märta ja Henrik Tikkanen jne.

Kyllä kirjallinen maailma on ehtymätön. Siltä voi ammentaa loputtomasti.
Hyviä lukuhetkiä sinulle ja kaikille muillekin, lukeville ja lukemattomille..))

Lue lisää

Kivoja vinkkejä, kiitos, pistän listalle !
Elämäkerroistata sen verran, että nuorempana pidin niitä "kalkkisten juttuina". Kuka muu jaksaisi lukea kirjoja toisten elämästä ? Olin väärässä. Mielenkiinnottomien ihmisten elämistä ei kirjoiteta, koska ne eivät ensiksikään myisi, eivät tuottaisi kustantajalle rahaa ja toiseksi eine kirjastossakaan menisi "kaupaksi".
Mielenkiintoisen elämäntarinan voi kylläkin huono "haamukirjoittaja" tai toimittaja pilata, mutta sitä tapahtuu onneksi harvoin.
Eri alojen ihmisten elämäkerrat tuovat kokonaisen pienoismaailman tajuntaamme.
Ne kertovat paitsi siitä ihmisestä, alasta, jolla ihminen on elämäntyönsä tehnyt, "sidosryhmistä", aikakaudesta, niin monesta muustakin asiasta. Henkilö tulee meille "tutummaksi" kuin mitä olemme saaneet mediasta hänestä lukea.

Itse asiassa moni elämäkerta on verrattavissa mainitsemiisi "tilitysromaaneihin".
Hyvä elämäkerta on monesti hyvää romaaniakin parempi.
Se on makuasia tietysti...

Jatkoa edelliseeni: Otan ainakin tuon Hotakaisen listalleni, vaikka on niin kummallista, että hänen romaanitekstinsä ei vedä minua niin hyvin kuin hänen lyhyet juttunsa "Pitääkö olla huolissaan?"-ohjelmassa, jossa "irtoaa" hervottoman hauskojakin lakonisia kommentteja.
Romaani on romaani, vika on varmaan minussa, romaaniin pitää keskittyä eri lailla kuin "huulenheittoon".
Sama pätee kohdallani Jari Tervoon. Uutisvuodossa "pikaletkautukset", filosofoinnit olivat niin hauskoja ja joskus ainoat älykkötason jutut siinä ohjelmassa. Kirjoissa on niin kiemuraista tekstiä, että aivot väsyy tekstin seuraamiseen.

Tikliä luin jonkun matkaa, en ollut varmaan "vireessä" siihen, se jäi kesken.
Jussi Valtonen menee listalleni myös, uutuus minulle. En ole satavarma, olenko lukenut jonkun aikaisemman vai onko mainitsemasi kirja hänen esikoisromaaninsa ?
Tai sitten muistan jotain samantapaista nimeä. Nyky-suomalaiset kirjailijat ovat minulle melko tuntematonta aluetta, hävettää sanoa. Luen kuitenkin 10-20 kirjaa kuukaudessa.
Lukuhistoriani on pitkä, monta vuosikymmentä. Toki on ollut aikakausia, jolloin itse elämä on mennyt kirjojen edelle niinkuin kuuluukin. Ei varmaankaan ole kuitenkaan ollut yhtään kuukautta ettenkö paria kirjaa olisi lukenut.

Yhteiskunnalliset aiheet ovat minunkin suosikkejani kaikkien suosikkien joukossa :)
Suosikeissa kirjo on laaja !
Kihlman ja Tikkaset on tuttuja. Claes Anderssonin kirjat on suosikkejani, ne menee psykologian puolelle (luonnollisesti, koska hän on psykiatri ) Hän ei ole "suuri" kirjailija, mutta kirjoittaa pieniä kirjoja sympaattisesti ja syvällisesti, vaikkakin näennäisen kevyesti.
Myös Jörn Donnerin kirjat luen kaikki ja Leif Salmenin, vain pari mainitakseni.
Kirjoja kun on niin valtavasti ! Onneksi ! Eikö vaan ?

lukutoukka3 kirjoitti:

Jatkoa edelliseeni: Otan ainakin tuon Hotakaisen listalleni, vaikka on niin kummallista, että hänen romaanitekstinsä ei vedä minua niin hyvin kuin hänen lyhyet juttunsa "Pitääkö olla huolissaan?"-ohjelmassa, jossa "irtoaa" hervottoman hauskojakin lakonisia kommentteja.
Romaani on romaani, vika on varmaan minussa, romaaniin pitää keskittyä eri lailla kuin "huulenheittoon".
Sama pätee kohdallani Jari Tervoon. Uutisvuodossa "pikaletkautukset", filosofoinnit olivat niin hauskoja ja joskus ainoat älykkötason jutut siinä ohjelmassa. Kirjoissa on niin kiemuraista tekstiä, että aivot väsyy tekstin seuraamiseen.

Tikliä luin jonkun matkaa, en ollut varmaan "vireessä" siihen, se jäi kesken.
Jussi Valtonen menee listalleni myös, uutuus minulle. En ole satavarma, olenko lukenut jonkun aikaisemman vai onko mainitsemasi kirja hänen esikoisromaaninsa ?
Tai sitten muistan jotain samantapaista nimeä. Nyky-suomalaiset kirjailijat ovat minulle melko tuntematonta aluetta, hävettää sanoa. Luen kuitenkin 10-20 kirjaa kuukaudessa.
Lukuhistoriani on pitkä, monta vuosikymmentä. Toki on ollut aikakausia, jolloin itse elämä on mennyt kirjojen edelle niinkuin kuuluukin. Ei varmaankaan ole kuitenkaan ollut yhtään kuukautta ettenkö paria kirjaa olisi lukenut.

Yhteiskunnalliset aiheet ovat minunkin suosikkejani kaikkien suosikkien joukossa :)
Suosikeissa kirjo on laaja !
Kihlman ja Tikkaset on tuttuja. Claes Anderssonin kirjat on suosikkejani, ne menee psykologian puolelle (luonnollisesti, koska hän on psykiatri ) Hän ei ole "suuri" kirjailija, mutta kirjoittaa pieniä kirjoja sympaattisesti ja syvällisesti, vaikkakin näennäisen kevyesti.
Myös Jörn Donnerin kirjat luen kaikki ja Leif Salmenin, vain pari mainitakseni.
Kirjoja kun on niin valtavasti ! Onneksi ! Eikö vaan ?

Lue lisää

Kiitos viesteistäsi. Varmasti elämäkerrat toimivat parhaimmillaan noin kuin kuvaat. Mainitsisitko jonkun kotimaisen , johon voisin tutustua ? Eikös myös tämä Kjell Westön Rikinkeltainen taivas ole jossan määrin omaelämäkerta ? Sen aion saada käsiini.

Kauan sitten luin van Goghin elämäkerran: "Hän rakasti elämää". Tolstoin ja Dostojevskin elämäkerrat myös, mutta niin kauan sitten että tuskin muistan niistä mitään.
"Ihmisen ääni"- kirjasarjassa oli kyllä pari elämäkertaa, jotka muistan lukeneeni : Erno Paasilinnan T K Mukan elämäkerta ja Aila Meriluodon Lauri Viidan elämäkerta. Tulihan niitä sittenkin ..))
Minun silmääni Kari Hotakaisen tuotanto on epätasaista. Ihmisen osa oli huippu, mutta sen jälkeiset Luonnon laki ja Henkireikä eivät juuri tehneet minuun vaikutusta. Enkä oikein tykännyt Juoksuhaudantiestäkään. Pidän kyllä hänen kirjoitustyylistään ja huumoristaan.
Kuten sanot, oma fiilis ratkaisee aika paljon, tempaako kirja mukaansa, miten sen kokee.

Jussi Valtosella taisi olla jokin pieni romaani ennen tuota Finlandia-palkittua. En ole lukenut häneltä muita. Jörn Donner kirjailijana on minulle vieras, samoin Claes Andersson. Runoja olen saattanut lukea ja jonkin pikku romaanin.

Minä en ikävä kyllä pysty enää lukemaan niin paljon kuin aikaisemmin. Pienet lapsenlapset, ystävät, suku, harrastukset ja nykyisin myös tämän vanhan omakotitalon ylläpito asettavat pitkälti rajat. Elämän korvikkeena en lukemista tai kirjaa pidä, vaikka niinkin joskus nähdään.
Niinkuin kirjailija voi elää monta elämää, myös lukija voi tehdä niin kirjojen kautta, mielestäni.

Meniköhän ihan kaksinpuheluksi tämä ketju ? Ehkä muitakin harrastajia tulee, jos sitkeästi nostaa ketjua esille..))

Paljon tulee taas suositeltavaa mieleen, mutta täytynee jatkaa toisella kertaa...

demeter1 kirjoitti:

Kiitos viesteistäsi. Varmasti elämäkerrat toimivat parhaimmillaan noin kuin kuvaat. Mainitsisitko jonkun kotimaisen , johon voisin tutustua ? Eikös myös tämä Kjell Westön Rikinkeltainen taivas ole jossan määrin omaelämäkerta ? Sen aion saada käsiini.

Kauan sitten luin van Goghin elämäkerran: "Hän rakasti elämää". Tolstoin ja Dostojevskin elämäkerrat myös, mutta niin kauan sitten että tuskin muistan niistä mitään.
"Ihmisen ääni"- kirjasarjassa oli kyllä pari elämäkertaa, jotka muistan lukeneeni : Erno Paasilinnan T K Mukan elämäkerta ja Aila Meriluodon Lauri Viidan elämäkerta. Tulihan niitä sittenkin ..))
Minun silmääni Kari Hotakaisen tuotanto on epätasaista. Ihmisen osa oli huippu, mutta sen jälkeiset Luonnon laki ja Henkireikä eivät juuri tehneet minuun vaikutusta. Enkä oikein tykännyt Juoksuhaudantiestäkään. Pidän kyllä hänen kirjoitustyylistään ja huumoristaan.
Kuten sanot, oma fiilis ratkaisee aika paljon, tempaako kirja mukaansa, miten sen kokee.

Jussi Valtosella taisi olla jokin pieni romaani ennen tuota Finlandia-palkittua. En ole lukenut häneltä muita. Jörn Donner kirjailijana on minulle vieras, samoin Claes Andersson. Runoja olen saattanut lukea ja jonkin pikku romaanin.

Minä en ikävä kyllä pysty enää lukemaan niin paljon kuin aikaisemmin. Pienet lapsenlapset, ystävät, suku, harrastukset ja nykyisin myös tämän vanhan omakotitalon ylläpito asettavat pitkälti rajat. Elämän korvikkeena en lukemista tai kirjaa pidä, vaikka niinkin joskus nähdään.
Niinkuin kirjailija voi elää monta elämää, myös lukija voi tehdä niin kirjojen kautta, mielestäni.

Meniköhän ihan kaksinpuheluksi tämä ketju ? Ehkä muitakin harrastajia tulee, jos sitkeästi nostaa ketjua esille..))

Paljon tulee taas suositeltavaa mieleen, mutta täytynee jatkaa toisella kertaa...

Lue lisää

Heippa ! Vastaan sinulle vielä, kun tänään on "otollinen" päivä. Sitten ehkä tulee pieni paussi.

Olen iloisesti yllättynyt, kun minun mielestäni Erno Paasilinna ajatuksineen on ihan ykkösryhmää kirjoittajista, omaa luokkaansa, arvostan hänet tosi korkealle ja myös Aila Meriluotoa ja Lauri Viitaa. Mukan kohtalo oli surullinen. Luin juuri uudestaan Meriluodon aikaisempia päiväkirjoja, koska sitä ennen sain käsiini viimeiset päiväkirjat, joissa hänen (viimeinen) miehensä kuoli ja Ailakin on jo iäkäs ja sairas. Koskettava ja mielenkiintoinen kirja, kun on tullut seuranneeksi hänen elämäänsä kirjojen kautta. Vaikka ne onkin kirjallisuutta, mutta vahvasti omaelämänkerrallisia.

Olen joskus lukenut uudestaankin "Ihmisen ääni"-sarjan kirjoja, se on hyvä sarja. Vähän samaa antavat elämäkerrat. Voi "tutustua" lähemmin ihmiseen, vaikka se yksipuolista onkin…
Elämäkerrat antaa valtavasti taustaa erilaisille asioille.
Palataan niihinkin kun ehditään ? Kaikessa rauhassa - - -

Tykkään erikoisesti lukea "kosmopoliitti-suomalaisten" kirjoja kuten vaikka Donneria. Kosmopoliittien ajatukset ovat harvoin luutuneita ja Donnerkin pohdiskelee asioita sillä lailla "ilmavasti", että omilla ajatuksilla on tilaa "lentää" siinä lomassa ja ottaa kantaa hänen kirjoittamiinsa ajatuksiin tai saada uusia näkökulmia.
Hänen kirjansa ovatkin enemmän pohdiskelua, ajatusten virtaa, ei juonellisia tarinoita. Niitä on erilaisia (enemmän tai vähemmän kiinnostavia) mutta yksi asia niissä aina on, jolle nostan hattua:
Hän on rehellinen, kirjoittaa rehellisesti mitä mieltä on yrittämättä miellyttää ketään ja välittämättä siitä, mikä yleinen mielipide on jostain asiasta..
Kuten Erno Paasilinnakin muuten.

Samaa kysyn: Missä ne muut lukemisesta kiinnostuneet piileksivät ?
(Olen vastannutkin heille, koska aiheen aloitin !)
Tervetuloa ajatustenvaihtoon kaikki !
Kirjojen aiheista ei ole pulaa :D
Kivoja kirjoja löytyy loputtomasti !
Kirjojen kauttaa pääsee maailmoihin, joihin ei muuten pääsisi !
Minne vain ! Ajatuksissa "matkustamisessa" ei ole rajoja eikä tulleja ja suomalainen kirjastolaitos on fantastinen !

Aamupäivää lukutoukka3 ja muutkin lukevaiset,

Vasta nyt ehdin lukea koko ketjun. Onpa mukavaa, jos meille tulee tänne oma kirjallinen salonki..)) Yritetään pitää se hengissä.
Juuri sain kirjastosta tiedon varauksistani, ovat noudettavissa: Miika Nousiainen: Juurihoito ja Anne Tyler: Aikaa sitten aikuisia.
Miika Nousiaisen Metsäjätti taisi olla Finlandia-ehdokkaana, julkaisuvuosi 2011. Kirja kuvaa pienen vaneritehtaan alasajoa ja tietysti samalla kritisoi viiltävästi yhteiskuntaa, jossa pienellä ihmisellä eikä pienellä yrityksellä ole elintilaa. Luin kirjan heti tuoreeltaan, joten olen unohtanut siitä paljon, esim sen, miten osuvaa oli henkilökuvaus. Nyt muistin kun sitä uudellleen selasin.

Anne Tyler on lempikirjailijani. Olen tainnut lukea koko tuotannon. Sujuvaa, osuvaa ja lempeää tekstiä pienen ihmisen suurista asioista.

Erno Paasilinnasta mainitsit, lukuloukka3. Hän kuuluu myös lempikirjailijoihini, aforistikkona hän on loistava. Harmi että kuoli niin nuorena. Paasilinnan veroinen tyylitaituri on mielestäni myös Pentti Linkola, vaikka ei kaunokirjailija olekaan, aateveli vain..))

Valitettavasti tämäkin päivä on buukattu täyteen muuta askaretta, joten salonkivierailu taitaa jäädä lyhyeen nyt. Kirjat eivät kuitenkaan karkaa - niitä ei kai vielä ole ruvettu polttamaan..))
Siis systemaattisesti.

demeter1 kirjoitti:

Aamupäivää lukutoukka3 ja muutkin lukevaiset,

Vasta nyt ehdin lukea koko ketjun. Onpa mukavaa, jos meille tulee tänne oma kirjallinen salonki..)) Yritetään pitää se hengissä.
Juuri sain kirjastosta tiedon varauksistani, ovat noudettavissa: Miika Nousiainen: Juurihoito ja Anne Tyler: Aikaa sitten aikuisia.
Miika Nousiaisen Metsäjätti taisi olla Finlandia-ehdokkaana, julkaisuvuosi 2011. Kirja kuvaa pienen vaneritehtaan alasajoa ja tietysti samalla kritisoi viiltävästi yhteiskuntaa, jossa pienellä ihmisellä eikä pienellä yrityksellä ole elintilaa. Luin kirjan heti tuoreeltaan, joten olen unohtanut siitä paljon, esim sen, miten osuvaa oli henkilökuvaus. Nyt muistin kun sitä uudellleen selasin.

Anne Tyler on lempikirjailijani. Olen tainnut lukea koko tuotannon. Sujuvaa, osuvaa ja lempeää tekstiä pienen ihmisen suurista asioista.

Erno Paasilinnasta mainitsit, lukuloukka3. Hän kuuluu myös lempikirjailijoihini, aforistikkona hän on loistava. Harmi että kuoli niin nuorena. Paasilinnan veroinen tyylitaituri on mielestäni myös Pentti Linkola, vaikka ei kaunokirjailija olekaan, aateveli vain..))

Valitettavasti tämäkin päivä on buukattu täyteen muuta askaretta, joten salonkivierailu taitaa jäädä lyhyeen nyt. Kirjat eivät kuitenkaan karkaa - niitä ei kai vielä ole ruvettu polttamaan..))
Siis systemaattisesti.

Lue lisää

"demeter1"

Niinpä, niin.
Vasta nyt ja kokonaan.
Huoks!
Taisitpa vaihtaa vain nimmaria.
-
Laitapa hakuun sana: Marquand.
Löydät siten edelliset kirja-jankutukset.
Siellä varmaan ottavat sinut vastaan iloisenpana kuin tässä typerässä kopiossa.

H.

hunksz kirjoitti:

"demeter1"

Niinpä, niin.
Vasta nyt ja kokonaan.
Huoks!
Taisitpa vaihtaa vain nimmaria.
-
Laitapa hakuun sana: Marquand.
Löydät siten edelliset kirja-jankutukset.
Siellä varmaan ottavat sinut vastaan iloisenpana kuin tässä typerässä kopiossa.

H.

Lue lisää

Virhe, hunksi ! Kuuluu olla :" iloisempana". Jokos Bisquitin hylkäsit ? Vilpittömästi teidän.
Ethän sinä sitä lukenutkaan kuin kymmenkunta vuotta ))

hunksz kirjoitti:

"demeter1"

Niinpä, niin.
Vasta nyt ja kokonaan.
Huoks!
Taisitpa vaihtaa vain nimmaria.
-
Laitapa hakuun sana: Marquand.
Löydät siten edelliset kirja-jankutukset.
Siellä varmaan ottavat sinut vastaan iloisenpana kuin tässä typerässä kopiossa.

H.

Lue lisää

Ja sivuuttakaamme hunkszin toistuvasti kopioidut räksytysviestit!
Tai aletaan kaikki pyytää niiden poistamista, ellei mies ala vähitellen parantaa tapojaan.

.

"hunksz"
Minä ehdin lukea ja Lisäksi ehdin tehdä syvällisiä omia ratkaisujanikin. (mutta minä olenkin nainen)
Eikä ees tee tiukkaa. Jää hölskymään aikaa myös kurvata töihin.
Eikä siinäkääm vielä kaikki. Aikaa on moniin muihinkin asioihin.
Minulla olisi kans vallan paljon jos joitakin elämänjuttuja takaplakkarissa.
Kukahan niistä kirjan kirjottaisi. Aiheita olis moneen kirjaan. Tai sitten yhteen heevetin pitkään mammuttikirjaan.

Tehän voitte yhdistää taitonne ja kirjoittaa toisistanne paaaaksut kirjat.

Ancelina kirjoitti:

Tehän voitte yhdistää taitonne ja kirjoittaa toisistanne paaaaksut kirjat.

Ei onnistuisi.
Minä en osaisi kirjoittaa kirjaa.
Tyylillisesti Hunksz kirjoittaa sillä tavalla, että se ei sopisi laisinkaan minun kirjani kirjoittamiseen. Ja toisinpäin samalla tavalla mikäli osaisinkin kirjoittaa.

Arvelen, että jos joku alkaa kirjoittamaan toisen henkilön elämästä jotakin, niin sen kirjoittajan täytyy olla jollakin tavalla samalla aaltopituudella henkilön kanssa, josta kirjoittaa.

Emme ole H kanssa aaltopituudellamme samalla pituudella. Emme ymmärrä toisiamme ollenkaan. Tai jos pikkusen, niin kovin pikkusen.

Heikunkeikku kirjoitti:

Ei onnistuisi.
Minä en osaisi kirjoittaa kirjaa.
Tyylillisesti Hunksz kirjoittaa sillä tavalla, että se ei sopisi laisinkaan minun kirjani kirjoittamiseen. Ja toisinpäin samalla tavalla mikäli osaisinkin kirjoittaa.

Arvelen, että jos joku alkaa kirjoittamaan toisen henkilön elämästä jotakin, niin sen kirjoittajan täytyy olla jollakin tavalla samalla aaltopituudella henkilön kanssa, josta kirjoittaa.

Emme ole H kanssa aaltopituudellamme samalla pituudella. Emme ymmärrä toisiamme ollenkaan. Tai jos pikkusen, niin kovin pikkusen.

Lue lisää

Ai, no ei sitten, voisinhan minä tietysti kirjoittaa molempien kirjat, olen aina tullut hyvin toimeen myös hankalien tapausten kanssa.
Sinä et ole hankala, kirjoitit tuon jotenkin hurjan tosissasi olevaisena :)

Heikunkeikku kirjoitti:

Ei onnistuisi.
Minä en osaisi kirjoittaa kirjaa.
Tyylillisesti Hunksz kirjoittaa sillä tavalla, että se ei sopisi laisinkaan minun kirjani kirjoittamiseen. Ja toisinpäin samalla tavalla mikäli osaisinkin kirjoittaa.

Arvelen, että jos joku alkaa kirjoittamaan toisen henkilön elämästä jotakin, niin sen kirjoittajan täytyy olla jollakin tavalla samalla aaltopituudella henkilön kanssa, josta kirjoittaa.

Emme ole H kanssa aaltopituudellamme samalla pituudella. Emme ymmärrä toisiamme ollenkaan. Tai jos pikkusen, niin kovin pikkusen.

Lue lisää

"Heik-Anc"

Hyvä on.
Tässä teille aloitus Heikun kirjaan.
Heikku jatkaa kirjoittaen, Ancelina lukien.
-
"Pieni tyttö katseli ihmetellen veden-rajaa.
Lämmin vesi tuntui mukavalta uikkareissa.
Äiti oli ne ommellut.
Veden-rajassa oli paljon pieniä kiviä.
Mustia ja valkoisia.
Tyttönen alkoi laittaa niitä riviin kuumalle hiekalle.
Olka-päänsä alkoi hiljalleen ruskettua auringon-paisteessa.
Kivien värit silmissään sekoittua.
Pienten laineiden liplatus kohista korvissaan."

H.

Ancelina kirjoitti:

Ai, no ei sitten, voisinhan minä tietysti kirjoittaa molempien kirjat, olen aina tullut hyvin toimeen myös hankalien tapausten kanssa.
Sinä et ole hankala, kirjoitit tuon jotenkin hurjan tosissasi olevaisena :)

Lue lisää

Kommenttini lähettämisen jälkeen, tuumin ittekseni, että johan kirjotin tosissani. Aattelin, että ehkei sitä nyt kukaan huomaa. Ja Pah!! eiköhän Ancelina mainitse asiasta. Nyt sen tietää kaikki. Että kiitos vaan sulle maininnasta:)
Mulla se vika, suuresti harmillinen vika, että tosikoin melkein alvariin. Olen hieman palstalla harjoitellut tosikkouden vähentämistä ja väittäisin, että pikkuusen on onnistunutkin, vaaaaan en läheskään aina.

Hyvä jos hankalien tyyppien kans toimeen tulet. Mulla vähä pakkaa ruveta pistämään vihaksi.
Nyppimään niin pirusti:)

hunksz kirjoitti:

"Heik-Anc"

Hyvä on.
Tässä teille aloitus Heikun kirjaan.
Heikku jatkaa kirjoittaen, Ancelina lukien.
-
"Pieni tyttö katseli ihmetellen veden-rajaa.
Lämmin vesi tuntui mukavalta uikkareissa.
Äiti oli ne ommellut.
Veden-rajassa oli paljon pieniä kiviä.
Mustia ja valkoisia.
Tyttönen alkoi laittaa niitä riviin kuumalle hiekalle.
Olka-päänsä alkoi hiljalleen ruskettua auringon-paisteessa.
Kivien värit silmissään sekoittua.
Pienten laineiden liplatus kohista korvissaan."

H.

Lue lisää

Hunksz

Kyllä, herra ylipääsotamarsalkka!
Minä vain luen.

Heikunkeikku kirjoitti:

Kommenttini lähettämisen jälkeen, tuumin ittekseni, että johan kirjotin tosissani. Aattelin, että ehkei sitä nyt kukaan huomaa. Ja Pah!! eiköhän Ancelina mainitse asiasta. Nyt sen tietää kaikki. Että kiitos vaan sulle maininnasta:)
Mulla se vika, suuresti harmillinen vika, että tosikoin melkein alvariin. Olen hieman palstalla harjoitellut tosikkouden vähentämistä ja väittäisin, että pikkuusen on onnistunutkin, vaaaaan en läheskään aina.

Hyvä jos hankalien tyyppien kans toimeen tulet. Mulla vähä pakkaa ruveta pistämään vihaksi.
Nyppimään niin pirusti:)

Lue lisää

Heikunkeikku, no kauheesti anteeksi kun tuon mainitsin.
Minulla on vähän päinvastainen liekö ongelma vai mikä, kun on kauhian vaikia ottaa mitään tosissaan, ainakaan palstalla.

hunksz kirjoitti:

"Heik-Anc"

Hyvä on.
Tässä teille aloitus Heikun kirjaan.
Heikku jatkaa kirjoittaen, Ancelina lukien.
-
"Pieni tyttö katseli ihmetellen veden-rajaa.
Lämmin vesi tuntui mukavalta uikkareissa.
Äiti oli ne ommellut.
Veden-rajassa oli paljon pieniä kiviä.
Mustia ja valkoisia.
Tyttönen alkoi laittaa niitä riviin kuumalle hiekalle.
Olka-päänsä alkoi hiljalleen ruskettua auringon-paisteessa.
Kivien värit silmissään sekoittua.
Pienten laineiden liplatus kohista korvissaan."

H.

Lue lisää

Tuotapa juuri tarkoitin, että se ei onnistuisi, että sinä värkkäisit musta kirjaa.
Ei silleen, että väittäisin sinun olevan huono kirjoittamaan. Olen joskus havainnut peräti tosi hyvääkin tekstiä. Siis silloin, kun oikeasti Yrität. :)

Kirjoitat mielelläsi rakkauden huumista. Rakkaushuumeesta. Pienistä tytöistä, pienistä pojista, sokurisista jutuista. Ja kaikki ne madot, puolikuolleet litistyneet ötökät. Niiden hajut ja sen semmoset. En väitä, ettetkö niistä joskus onnistuneesti onnistuisitkin kirjoittaan:) , vaan MINUN kirjani ei käsittelisi sen kaltaisia asioita. Se olisi filosofinen pohdintakirja. Pohdinta-kirja.
Rakkaudestakin vain hyvin vakavasti. Rakkaus kun on mun mielestä hyvin henkilökohtainen ja vakava. Joo, voi käyttää vakava-sanaa.

Heikunkeikku kirjoitti:

Tuotapa juuri tarkoitin, että se ei onnistuisi, että sinä värkkäisit musta kirjaa.
Ei silleen, että väittäisin sinun olevan huono kirjoittamaan. Olen joskus havainnut peräti tosi hyvääkin tekstiä. Siis silloin, kun oikeasti Yrität. :)

Kirjoitat mielelläsi rakkauden huumista. Rakkaushuumeesta. Pienistä tytöistä, pienistä pojista, sokurisista jutuista. Ja kaikki ne madot, puolikuolleet litistyneet ötökät. Niiden hajut ja sen semmoset. En väitä, ettetkö niistä joskus onnistuneesti onnistuisitkin kirjoittaan:) , vaan MINUN kirjani ei käsittelisi sen kaltaisia asioita. Se olisi filosofinen pohdintakirja. Pohdinta-kirja.
Rakkaudestakin vain hyvin vakavasti. Rakkaus kun on mun mielestä hyvin henkilökohtainen ja vakava. Joo, voi käyttää vakava-sanaa.

Lue lisää

"Heikunkeikku"

Nomuttaku.
Kun kirjoittaa tarinaa kuuluisasta pieanistista(ei kirvir.) niin onhan sitä aloitettava jo pienestä pitäen.
Luoden lukijalle ajatus-kuvan siitä, miksi hänestä tuli hän. :)
Hyvä alku on aina puoli kirjaa.
-
Koska kehuit riimejäni, niin niissäkin on jotain saman-tapaista.
Riimi musiikki = koko-nais-valtainen-tajunta.

H.

Eikös ole vähän myöhäistä 61 ?

kyl eläkeläisetki voi kuksauttaa kelaa niinko asumistuet ja kansaneläke ja sosiaalinen status, onks parisuhtees vai ei, nimikkeillä.

valeht
Tarkoitatko, että kämpillä asuu hyyryläisiä ilman osoitteita. Ja päävuokralainen kuittaa asumistuen. Näin tiedän tapahtuvan. Kansaneläkettä saan itse liiton lisäpäivien ansiosta. Mutta mitenkä sitä kansaneläkettä voi kusettaa Kelasta?

Kun mielenterveys järkkyy ihminen siirtyy satukirjoihin kuten raamattuun ja todistamattomiin historian kuvauksiin, kuten raamattuun, noinhan se on mennyt aina henkisesti heikkopäisillä.

MinäOlenVahvaSana kirjoitti:

Kun mielenterveys järkkyy ihminen siirtyy satukirjoihin kuten raamattuun ja todistamattomiin historian kuvauksiin, kuten raamattuun, noinhan se on mennyt aina henkisesti heikkopäisillä.

Lue lisää

Oletko sinä itse lukenut aina vain sellaista, mitä pidät faktana?
Silloinhan et lukisi tätäkään palstaa.

Kiitos tästä suosituksesta ! Historiaa on tullut luetuksi paljon. Lukuisia kirjoja ko. aiheesta on tullut luetuksi aikoinaan 1939:stä eteenpäin ja tietysti ajasta sitä ennenkin. Stalinista on muutamia kirjoja tai kirjoja, joissa Stalin on tietystikin yhtenä osana, koska on Neuvostoliitto oli se toinen osapuoli ja Stalin, "isä aurinkoinen", toimeenpanija tapattaen miljoonia ihmisiä, omaa kansaansa ja muitakin.
Mietin, vieläkö jaksaisin kiinnostua Rentolan kirjasta. Kun on monta kirjaa lukenut samasta ihmisestä/aiheesta, jo kolmannessa kirjassa alkoi tuntua toistolta. Harva kirjoittaja/tutkija on tuonut mitään käänteentekevää uutta aiheeseen.
Olisiko Rentola sellainen uusia asioita esiintuova ?

Olen lukenut myös kaksi kirjaa Stalinin tyttärestä Svetlana Allilujevasta, toinen on aika uusi ja oli mielenkiintoinen kirja hänen elämästään, silloisesta Neuvostoliitosta ja kertoi vähän uutta Stalinistakin uudesta näkökulmasta, tyttären näkökulmasta.
Onkohan Rentolalla mitään uutta tietoa, jota ei olisi jo kirjoitettu kymmeniä kertoja ?

Olen aikoinaan aloittanut perehtymiseni Neuvostoliittoon/Venäjään alkaen Romanoveista.
Luin kaikki mitä ikinä suomeksi oli saatavana. Se oli erittäin mielenkiintoinen "matka" ja valtavan yleissivistävä eli paljon tietoa antava Euroopasta koko Romanovien aikana, koska hovit siihen(kin) aikaan Euroopassa olivat toinen toistensa kanssa tekemisissä ja avioliittoja solmittiin paljon "ristiin rastiin".
Loppujen lopuksi viimeisissä tsaareissa ei paljon "romanovia" ollut enää.

Nykyään yritän huomata uudet kirjat nykyVenäjästä, koska vanhat ja vanhat ajat on jo koluttu.

Ehdottomasti, sillä Rentola on päässyt penkomaan Nliiton arkistoja, ja sieltä tulee esille hänen oikukkaat arviot. Sodan jälkeiset ajat aina Korean sodan vaikutus Suomen suhteen!
Toinen kirjajoka liittyy Staliniin erittäin voimakkaasti niin myös Suomeen: Peter Johnsson "Stalinin murhat Katynissa" siellä ruskit tappoivat puolalaisia upseereja sekä sivistyneistöä tuhansittain.
Katyn oli varattu suomalaisille, mutta meidän onneksi venäläisten riemumarssi talvisodassa ei onnistunut Helsinkiin eikä Ruotsin rajalle Tornioon, vaikka soittovehkeet olivat mukana, jotka jäätyivät Raatteen hangille soittajien viereen.

Vähän petyin Westön uusimpaan. Epäilenpä, että hän ei ole vielä parastaan esittänyt.
Tai toivoisin, että hän pystyy vielä parempaan. Rikinkeltainen taivas ei ole minusta Finlandia-palkinto-luokkaa, mutta on todennäköisesti ehdokkaana. Ei Finlandia-ehdokkaat mitään Nobel-tasoa olekaan vaikka hyviä on ollut joukossa joskus. Toisaalta on myös Nobel-kirjojakin joista voimme olla eri mieltä, onko kirjailija ansainnut Nobelinsa.
Totta puhut, syksy on "lukijan taivas" - uutuuksien määrän suhteen ainakin.

Minulla on kädessäni tuo Yhdeksän oivalluksen kirja. Mistä arvasit? :)

KolavanKotka kirjoitti:

Minulla on kädessäni tuo Yhdeksän oivalluksen kirja. Mistä arvasit? :)

"KolavanKotka"

Luultavasti sinä päästäsi keksit.

H.

KolavanKotka kirjoitti:

Minulla on kädessäni tuo Yhdeksän oivalluksen kirja. Mistä arvasit? :)

Noku mulle tuli semmonen hytinänpoikanen, että nyt joku palstalainen varmaankin pitää kourissaan "Yhdeksän oivalluksen tie"-kirjaa.
Hytisyyteni piti siis paikkansa:)

Oletko myös lukenut sen kirjan, vai onko sitä vaan kiva kantaa mukana?

Oliko kirja hyvä? Kannattaako lukea. Vähä tuumin sitä, meneekö se lapsellisuuden puolelle, koska päähenkilö menee metsästämään 600 eKr. kirjoitettua armeankielistä teosta, jossa ennustetaan ihmiskunnan kokevan suuren henkisen muodonmuutoksen.

Mulla olis tos myös Juha Vuorisen "Painajainen Piparitalossa"-kirja, jonka ostin samaan aikaan kun ton toisen.

Siis kannattaako kuluttaa silmiä ja aikaa tuohon ensteks mainitsemaan kirjaan?

Heikunkeikku kirjoitti:

Noku mulle tuli semmonen hytinänpoikanen, että nyt joku palstalainen varmaankin pitää kourissaan "Yhdeksän oivalluksen tie"-kirjaa.
Hytisyyteni piti siis paikkansa:)

Oletko myös lukenut sen kirjan, vai onko sitä vaan kiva kantaa mukana?

Oliko kirja hyvä? Kannattaako lukea. Vähä tuumin sitä, meneekö se lapsellisuuden puolelle, koska päähenkilö menee metsästämään 600 eKr. kirjoitettua armeankielistä teosta, jossa ennustetaan ihmiskunnan kokevan suuren henkisen muodonmuutoksen.

Mulla olis tos myös Juha Vuorisen "Painajainen Piparitalossa"-kirja, jonka ostin samaan aikaan kun ton toisen.

Siis kannattaako kuluttaa silmiä ja aikaa tuohon ensteks mainitsemaan kirjaan?

Lue lisää

Mun on pakko lisätä vähän korjauksia. Ei taida muita kiinnostaa, mutta siitä huolimatta kirjoitan, muuten jää vaivaamaan erheelliset lauseet.

Kirjoitin, että miljoona kirjaa myyty ja kohta elokuva ja kohta jatko-osa.
Nuo asiat lukivat kirjan kannessa. Mutta tiedot ovat jo vanhentuneet. Googletin pikkusen ja nyt olen pullollaan oikeita lauseita.

Siis:
2005 kirjaa oli myyty jo yli 20 miljoonaa ja käännetty 34 kielelle. Tämä kirja ja jatko-osa kirja olivat yhteensä 74 viikkoa New York Timesin Best-Sellers listalla.
Ja elokuvakin on tehty.

Palkintojakin ropissut kuin sadetta peltikatolle.

Elikkä ei tarvitse sanoa, että joo lue vaan, sillä luen sen tosi mielenkiintoa täynnä, sanoi kuka tahansa mitä tahansa.
Kiva mennä illalla maata :) Syyslomakin on alkanut.

hunksz kirjoitti:

"KolavanKotka"

Luultavasti sinä päästäsi keksit.

H.

No sen verran että kävin toisesta huoneesta hakemassa tuon kirjan, olen ostanut sen 1999-2000v. ja silloin lukenut, nyt aloin sitä silmäilemään siihen malliin että luenpa sen uudelleen :)

Heikunkeikku kirjoitti:

Mun on pakko lisätä vähän korjauksia. Ei taida muita kiinnostaa, mutta siitä huolimatta kirjoitan, muuten jää vaivaamaan erheelliset lauseet.

Kirjoitin, että miljoona kirjaa myyty ja kohta elokuva ja kohta jatko-osa.
Nuo asiat lukivat kirjan kannessa. Mutta tiedot ovat jo vanhentuneet. Googletin pikkusen ja nyt olen pullollaan oikeita lauseita.

Siis:
2005 kirjaa oli myyty jo yli 20 miljoonaa ja käännetty 34 kielelle. Tämä kirja ja jatko-osa kirja olivat yhteensä 74 viikkoa New York Timesin Best-Sellers listalla.
Ja elokuvakin on tehty.

Palkintojakin ropissut kuin sadetta peltikatolle.

Elikkä ei tarvitse sanoa, että joo lue vaan, sillä luen sen tosi mielenkiintoa täynnä, sanoi kuka tahansa mitä tahansa.
Kiva mennä illalla maata :) Syyslomakin on alkanut.

Lue lisää

Ote kirjasta, sivu 258......"Yhdeksännen oivalluksen mukaan", hän jatkoi, "monet ihmiset asuvat ensi vuosituhannen puolivälissä viisisataa vuotta vanhojen puiden ja huolellisesti hoidettujen puutarhojen lähellä, mutta silti vain lyhyen matkan päässä teknisesti uskomattoman pitkälle kehittyneistä kaupungeista..........

Kun kysyit Heikku tuosta Redfieldistä niin ilmoitan, että olen lukenut..))
Mutta niin kauan sitten, että olen jo ehtinyt unohtaa. Samoihin aikohin ilmestyi myös Marlo Morganin Viesti oikeiden ihmisten maailmasta (aborginaalit), joista hmpf on monissa yhteyksissä maininnut. Liitän mielessäni nämä kirjat samaan sarjaan Carlos Castanedan kirjojen kanssa. Ikiaikaista viisautta, tajunnan avartumista, niissä mielestäni kaikissa haetaan.

Omalta oppikoulun ajaltani jäänyt mieliin, kuinka julmetun paljon niitä apostolien matkoja seurattiin oikein maantiedon karttaa apuna. Koluttiin pitkin nykyistä Turkin rannikkoa sekä muinoista Rooman valtakuntaa. Eipä ole tarvinnut niitäkään matkareittejä senkoommin.

On ne hyviä. Paitsi viimeinen 4321 on lähes 1000-sivuinen jaarittelu jota tuskin monikaan jaksaa lukea. Eikä kannatakaan.

Tätä viimeisintä 4321 olen vain hipuloinut kaupoissa.
Amy Tania olen lukenut: Ihmeiden laakso. Vähän on kuin tervaa joisi.
Aiemmin olen pitänyt tästä kirjailijasta paljonkin. Mutts jospa se siitä.

Minulla on menossa Stieg Larssonin Millenium -triologia. Olen nähnyt leffat ja nyt on aikaa kulunut niin paljon, että voin lukea kirjan. Josko joulupukki tuo Lisbeth Salanderille jatkoa David Lagercrantzin kirjoittamana.

Minulla on menossa sellainen kausi etten jaksa enää yhtään elämänohje-opusta. Olen jotenkin yli äyräitten pursunut oivalluksista ja mielentasapainottamisista.
Omassa päässäni on ne parhaimmat ohjeet omanlaiseeni elämään, sen olen itse oivaltanut :)

Saga.Kabinetti kirjoitti:

Minulla on menossa Stieg Larssonin Millenium -triologia. Olen nähnyt leffat ja nyt on aikaa kulunut niin paljon, että voin lukea kirjan. Josko joulupukki tuo Lisbeth Salanderille jatkoa David Lagercrantzin kirjoittamana.

Minulla on menossa sellainen kausi etten jaksa enää yhtään elämänohje-opusta. Olen jotenkin yli äyräitten pursunut oivalluksista ja mielentasapainottamisista.
Omassa päässäni on ne parhaimmat ohjeet omanlaiseeni elämään, sen olen itse oivaltanut :)

Lue lisää

Entäs jos ne päässäsi olevat parhaat ohjeet ovatkin tulleet niistä kirjoista ?..)) Sisäistetty, kuten sanotaan...
Minäkin olen katsonut elokuvat, mutta kirjoihin en ole ehtinyt tarttua. Taas näitä tiiliskiviä...

Olen lukenut kirjat ja katsonut elokuvat/S.L. Aika hyvin on tiivistetty noihin elokuviin kirjojen tapahtumat. Mikäs, hyvät näyttelijät. Tämä pääosassa ollut miesnäyttelijä nukkui hiljan pois. Oli hyvä luonnenäyttelijä ja esiintyi monessa erilaisessa elokuvassa.
Voi kun joku ryhtyisi tekemään sarjaa Milja Kauniston kirjoista tai elokuvia Kristiina Vuoren kirjoista. Ne ovat erityyppisiä, historiallisia.
Tarvittaisiin iso budjetti. Miksei kukaan noista "iloisista veronmaksajista" sponssaa. Nehän liittyisivät Suomen historiaankin. Omanlaisensa vinkkeli tosin.

demeter1 kirjoitti:

Entäs jos ne päässäsi olevat parhaat ohjeet ovatkin tulleet niistä kirjoista ?..)) Sisäistetty, kuten sanotaan...
Minäkin olen katsonut elokuvat, mutta kirjoihin en ole ehtinyt tarttua. Taas näitä tiiliskiviä...

Lue lisää

Hyvin paljon mahdollista, demeter, että ovat ohjeet päässeet muotoutumaan minulle ymmärrettävään muotoon harmaissa aivosoluissani muhiessaan. Kauan se kesti :)

Nuo "tiiliskivet" ovat sillälailla tempaavia, että aikamoinen tunnekirjo ryöpsähtelee. Välillä pitää tyynnytellä itseään kutimen kanssa ja tsempata Lisbethiä mielessään.

Saga.Kabinetti kirjoitti:

Hyvin paljon mahdollista, demeter, että ovat ohjeet päässeet muotoutumaan minulle ymmärrettävään muotoon harmaissa aivosoluissani muhiessaan. Kauan se kesti :)

Nuo "tiiliskivet" ovat sillälailla tempaavia, että aikamoinen tunnekirjo ryöpsähtelee. Välillä pitää tyynnytellä itseään kutimen kanssa ja tsempata Lisbethiä mielessään.

Lue lisää

Älä huoli, Saga.Kabinetti. Samassa vaiheessa ollaan: elämäntaito- ja hyvinvointioppaat jäävät kirjakauppaan tai kirjastoon. Jospa sitä voi jo riittävän hyvin tai sitten pitää itseään jo toivottomana tapauksena..))
Hyvä havainto, tiiliskivistä. Niiden imuun tosiaan pääsee hyvin ja yleensä jännite myös pitää. Kun tarkemmin muistelen niin olen sittenkin tainnut lukea ainakin jonkun osan tuosta Millenium-sarjasta. En tiennytkään, että sarja jatkuu uusin voimin. Harmi vain että Michael Nyqvist kuoli, kuten Taikuriässä kertoi. Noomi Rapace on hyvä valinta Lisbethiksi.
Hän oli pääosassa myös suomalais/ruotsalaisessa elokuvassa Sovitus, joka tehtiin Susanna Alakosken Sikalat-romaanin pohjalta. Onkohan joku lukenut ? Rankka tarina, josta Ruosissa asuvat sukulaiseni eivät kyllä ole tietääkseenkään. Edustavat itse keskiluokkaa, mutta ehkä maamiesten pahoinvointi sattuu heihinkin liian kipeästi.

demeter1 kirjoitti:

Älä huoli, Saga.Kabinetti. Samassa vaiheessa ollaan: elämäntaito- ja hyvinvointioppaat jäävät kirjakauppaan tai kirjastoon. Jospa sitä voi jo riittävän hyvin tai sitten pitää itseään jo toivottomana tapauksena..))
Hyvä havainto, tiiliskivistä. Niiden imuun tosiaan pääsee hyvin ja yleensä jännite myös pitää. Kun tarkemmin muistelen niin olen sittenkin tainnut lukea ainakin jonkun osan tuosta Millenium-sarjasta. En tiennytkään, että sarja jatkuu uusin voimin. Harmi vain että Michael Nyqvist kuoli, kuten Taikuriässä kertoi. Noomi Rapace on hyvä valinta Lisbethiksi.
Hän oli pääosassa myös suomalais/ruotsalaisessa elokuvassa Sovitus, joka tehtiin Susanna Alakosken Sikalat-romaanin pohjalta. Onkohan joku lukenut ? Rankka tarina, josta Ruosissa asuvat sukulaiseni eivät kyllä ole tietääkseenkään. Edustavat itse keskiluokkaa, mutta ehkä maamiesten pahoinvointi sattuu heihinkin liian kipeästi.

Lue lisää

Saanen korjata tuon Sikalat elokuvan nimen eli se on Sovinto. Kirjaa en ole lukenut, mutta elokuvan nähnyt. Outi Mäenpää ja Ville Virtanen suomalaisnäyttelijät. Ei huono sekään.

Mutta tuo Sovitus, sehän on Ian McEwanin romaaniin perustuva elokuva. Hyvä leffa.
Näemmä minä olen enemmän elokuvien ääressä istunut kuin kirjojen.

Saga.Kabinetti kirjoitti:

Saanen korjata tuon Sikalat elokuvan nimen eli se on Sovinto. Kirjaa en ole lukenut, mutta elokuvan nähnyt. Outi Mäenpää ja Ville Virtanen suomalaisnäyttelijät. Ei huono sekään.

Mutta tuo Sovitus, sehän on Ian McEwanin romaaniin perustuva elokuva. Hyvä leffa.
Näemmä minä olen enemmän elokuvien ääressä istunut kuin kirjojen.

Lue lisää

Olet oikeassa Saga... Sotken aina nuo kaksi elokuvaa - tai niiden nimet. Molemmat olen kyllä nahnyt. Tulipa myös mainituksi Ian McEwan, Jokusen kirjan olen häneltäkin lukenut.
Arvostettu kirjailija, eikä suotta.
Tuolla ylempänä siteerasin Tommi Mellenderiä, joka povasi kirjalle synkkää tulevaisuutta. Aika moni tutuistani on siirtynyt kirjoista elokuvien ja/tai teatterin pariin. Minä yritän ainakin vielä pitää kirjasta kiinni..)) Telkkarista tsekkaan kyllä aina "hyvät" elokuvat. Ohjaaja kertoo kyllä paljon laadusta.

Paljon tulee B-luokan elokuvia ja vaikka monet niistä ovat "tosipohjaisia" toteutuksessa se ei kyllä näy.
Hyvä elokuva telkkarista ? Brokeback Mountain tuli ainakin kahdesti pienellä aikavälillä, samoin Million dollar baby. Muita ei nyt muistu mieleen, ellei näitä mustavalkoklassikoita lasketa. Paikka auringossa tuli ainakin, sen katsoinkin. Kesällä tuli myös Niskavuori-sarjaa. Eihän niitä nyt "hyviksi" välttämättä katsota, mutta minä pidän niistä, Kotoista kuvausta, eikä välttämättä edes ylinäyteltyä.

Löytäisitkö Tieto-Finlandioista eri vuosilta. Viime vuonna valitsi Jörn Donner ja mielestäni siellä oli muutama mielenkiintoinen samoin tämän vuoden ehdokkaista.