Aikaa menee toki muottien väsäämiseen ja raudoittamiseen aika tavalla, mutta jos sisäpuolinen betonipinta olisi sellaisenaan maalausta vaille valmis, niin riittäisi ulkopuolisen EPSin rappaus ja lattioiden pinnoittaminen. Betoniin saa näppärästi kiinni kalusteet ilman tukirakenteiden värkkäilyä tai erikoiskiinnikkeiden vaatimia injektointeja yms. Jos katon valaisi loivaan viistoon pulpettikatoksi, niin siihen vaan EPSin päälle tuuletuspuut, rangat ja pellit paikoilleen. Läpiviennit muotitusvaiheessa paikoilleen. Eikö tuo olisi loppujen lopuksi nopein tapa rakentaa uniikki kellarillinen kivitalo?
Pienenä hommaa nopeuttavana detaljina: eikö anturat voisi korvata vähän paksummalla tasapaksulla peruslaatalla, jolloin muotitus olisi nopeampaa - siis kun ideana olisi valaa koko talo yhdellä kertaa? Eikö markkinoilta löydy laadukkaita betoneita, joita ei tarvitse tärytellä, vaan sen kun vain pumppaa alhaalta pohjalaatan kohdalle muotteihin tehdystä reiästä muotin täyteen? Ulkopuolisina muotteina toimisivat toki EPS-eristelevyt ja niiden takana vahvat ja tiheät tukirakenteet.
Paikalla valettu talo nopea rakentaa?
63
3259
Vastaukset
- betonistarakentanut
Mitä ihmeen tukirakenteita tarvitset??? Minä rakensin betonista niin, että valoimme elementit vaakatasossa, jolloin muotit elementeille olivat vain matalat raamit ympärille. Elementit nostettiin neljässä tunnissa paikoilleen yhtenä päivänä ja tuettiin saumojen valun ajaksi.
Betonista elementtien valaminen oli nopeaa ja ihan tavallisella kiinalaisella betonivibralla me ne elementit tärytettiin. Raudoitus ja nostolenkin piti suunnitella huolella, että nosto onnistuu hyvin, sekä raudoituksella saatiin sidottua elementit toisiinsa.
Vesikatto tehtiin maassa valmiiksi ja nostettiin toisella kertaa rakennuksen päälle autonosturilla.
Oli todella vaivatonta rakentamista!- Tknk
Varmaankin rakennuksesi oli yksi kerroksinen, vaikkakaan ei sekään helpolta kuulosta, sillä elementeistähän tulee tosi raskaita. Kuulostaa suorastaan vaaralliselta nostella tuollaisia muutoin kuin nosturilla ja silloinkin täytyy olla kokeneita kavereita asettelemassa elementtejä paikoilleen. Tässä ketjun aloituksessa kyse on parikerroksisesta talosta. En sano etteikö itse valetuista elementeistä voisi rakentaa, mutta vaatii kyllä nosturin ja muutaman ammattilaisen hommaa tekemään, ja ison tontin, jolla säilyttää nostoa odottavia elementtejä.
Kun taas muotituksen pystyisi käsittääkseni yksi ihminen tekemään mainiostikin. Lähinnä minua kiinnostaisi, että osuinko arveluineni oikeaan tai liittyykö tuohon jotain oleellisia reunaehtoja, esim. vaatii poikkeuksellista erityisosaamista tms. Huolellisuutta tuo toki vaatisi, sillä 6-7 metrin korkeudelle kohoavat betonimassat tulisivat varmaan pienestäkin muottiin jääneestä reiästä ulos.
Jatkokysymys: menettäisikö vaiheittaisella valamisella käytännössä mitään? Tällöin urakka toki helpottuisi, kun ensin voisi muotittaa ja valaa pohjalaatan, sitten seinää esim. metri kerrallaan (tai siis sen verran, ettei betoniautoa tarvitse vajailla kuormilla ajaa). Tällöin voisi myös muottimateriaaleja kierrättää. Aikaa toki ottaisi enemmän. - betonistarakentanut
Tknk kirjoitti:
Varmaankin rakennuksesi oli yksi kerroksinen, vaikkakaan ei sekään helpolta kuulosta, sillä elementeistähän tulee tosi raskaita. Kuulostaa suorastaan vaaralliselta nostella tuollaisia muutoin kuin nosturilla ja silloinkin täytyy olla kokeneita kavereita asettelemassa elementtejä paikoilleen. Tässä ketjun aloituksessa kyse on parikerroksisesta talosta. En sano etteikö itse valetuista elementeistä voisi rakentaa, mutta vaatii kyllä nosturin ja muutaman ammattilaisen hommaa tekemään, ja ison tontin, jolla säilyttää nostoa odottavia elementtejä.
Kun taas muotituksen pystyisi käsittääkseni yksi ihminen tekemään mainiostikin. Lähinnä minua kiinnostaisi, että osuinko arveluineni oikeaan tai liittyykö tuohon jotain oleellisia reunaehtoja, esim. vaatii poikkeuksellista erityisosaamista tms. Huolellisuutta tuo toki vaatisi, sillä 6-7 metrin korkeudelle kohoavat betonimassat tulisivat varmaan pienestäkin muottiin jääneestä reiästä ulos.
Jatkokysymys: menettäisikö vaiheittaisella valamisella käytännössä mitään? Tällöin urakka toki helpottuisi, kun ensin voisi muotittaa ja valaa pohjalaatan, sitten seinää esim. metri kerrallaan (tai siis sen verran, ettei betoniautoa tarvitse vajailla kuormilla ajaa). Tällöin voisi myös muottimateriaaleja kierrättää. Aikaa toki ottaisi enemmän.Rakennukseni on itse asiassa tarkkaan ottaen kolmikerroksinen, korkeutta kaikkiaan alhaalta ylös asti muistaakseni 13 metriä!
Autonosturilla me nostettiin elementit ja lopuksi maassa valmiiksi tehty katto päälle. Elementit valettiin maassa tai oikeastaan pohjalaatan päällä osin kerroksittain, joten mitään pumppuautoja ei niihin tarvittu. Elementtien juotosvalut tehtiin erikseen.
Miten sitä seinää valetaan metri kerrallaan? Kerrallahan nousee koko kerros pystyyn nosturilla!
- Tätäpäivääeieilistä
Jep jep... Nopeaa ja vaivatontapa hyvinkin ;). Styroximuovia ja pitkään kuivavaa betonia, siitä on suomalainen rakentaminen tehty.
Kyllä se kuules on niin, että juuri tuosta betonivalamisesta ja työmaalla tapahtuvasta odottelusta pyritään pääsemään pois. Osaset mahdollisimman valmiina elementteinä työmaalle paikalleen asennettavaksi ja heti pinnoitettavaksi. Lattiavalutkin kipsi- tms. valuina jotka kuivuvat monta kertaa nopeammin kuin betoni...
Eli tässä ohje kaikille pientalon rakentajille: "minimoikaa työmaalla valettavan betonin määrä"- Tknk
Tavallaan pointtini on juuri päinvastainen eli maksimoidaan betonin käyttö ja hoidetaan homma kerralla, jolloin tarvitsee odottaa valun kuivumista vain kerran. Mietin että jopa vesikaton voisi rakentaa valmiiksi toimimaan muottitelineenä ja kuivumista nopeuttaa puhaltamalla tuuletuskanavaan lämmintä ilmaa, toki myös rakennuksen sisälle. Uniikki-sanalla yritin sulkea pois talopaketit ja valmiselementtirakentamisen, sillä tokihan ne ovat nopeampia tapoja rakentaa. Niiden hintatason tiedän, ja liian kallista on. :)
- Anonyymi
Pitää sen betonisen valmisosankin saada kuivua.
Ontelot tulevat työmaalle heti, kun "ripa" kestää saksella nostaa. Hyvä että betoni on ehtinyt edes sitoutua, kun kuorma on valmis ja puolikas painaa putkipunaisena kohti gryndihanketta.
Ontelolaatoista työmaalla sittemmin näppästyn välipohjan saumat tulee betonoida ja sen jälkeen vielä jotain lillinkiä siihen pintaan pumpulla luputetaan, ennen kuin tämä sinun "heti pinnoitettavan" rakenteen kuivaminen oikeasti alkaa. On ihan sama mitä hiton kipsiplaanoa sinä sinne välipohjalle sotket, niin ei se silti ole pinnoitettavissa lähellekään heti.
Oikein aikataulutettu paikallavalurunko on laadukkaampi kaikin puolin. Vähemmän saumoja = vähemmän osia = vähemmän liitoksia = vähemmän työ/suunnittelu/materiaali virheiden mahdollisuuksia = laadukkaampi rakennus.
Sinne rungon sisään ei vaan pidä päästää näitä pintafinistelijöitä ja muita kukkahattusisustustimpureita ennen, kuin sen aika on. Sen ajan voi todentaa tietyin mittauksin ja on olemassa tietyt konstit, millä tähän voidaan vaikuttaa... Mutta pääpiirtein ne ovat nopeasti runko umpeen, lämmöt päälle ja riittävä ilman vaihto. Talotekniikkaa sen verran, että saa lämmönvaihtimen asennettua (jos kaukolämpö) ja sitä hyödynnetään sitten välipohjien lämmitykseen.
Nimimerkillä suutari pysyköön lestissään
- Teinitsejasäästin
Valmis eps-muotti, betonit ja teräkset kustantaa alveineen aika tarkkaan 100 €/m2, mikä tarkoittaa n. 100 m2 talossa perustuksineen rungon hintaa 15 - 20000 €.
Ei taida olla kovinkaan kannattavaa alkaa keksimään pyörää uudestaan.- Kdkdkdkdl
Höpöhöpö... Tuplasti tuo menee pelkkiin materiaaleihin. Miksi yrität huijata? Oletko eps muottimyyjä markkinoimassa täällä keskustelupalstoilla? Kukaan ammattilainenhan ei noihin styroximuotteihin sekaannu.
Teknisesti vaarallinen tuote muutenkin tuo kun rakenteen pitäisi rakennusfysikaalisten oppien perusteella harventua ulospäin ja tuossa on tiivein materiaali keskellä rakennetta... Tulevaisuuden hometalorakenne siis.
- NickNailer
Olen ollut tekemässä paikallavalettuja kokobetonitaloja. Kaikki rakenteet tehtiin valaen pois lukien yläpohja. Senkin olisi tietysti voinut valaa Liittolevyillä tasakatoksi tai ontelolaatoilla harjaksi.
Talo tehtiin kerros kerrallaan samoilla muoteilla.
Aika työläs, mutta yllättävän edullinen. Hinta oli muistaakseeni 1700 € per m2.
Me kyllä tärytettiin. - Ins1n00r1
Mietin itsekin, että miksi edes vaivaudun kommentoimaan....
Tässä utopiassa on monta seikkaa, jotka ontuvat. Ensiksikin, betoni täytetään aina muottiin päältä, ja se on sen verran jäykkää tavaraa, että se on aina pakko vibrata tasalaatuisuuden takaamiseksi.
Yksittäisen muotin tekeminen koko talon osalle vaatii niin paljon materiaalia, että samalla kustannuksella ja ajassa rakentaa koko talon puusta ja kipsilevystä.
Nytpä ei kylläkään kysytty kustannuksia.... Mutta nopeasti ei muottia tehdä.
Valmis sisäpinta. Saa olla melkoinen muotintekijä, että pinta on maalaamista vaille valmis.
Elementtitehtaassa jokainen elementti tehdään tilauksesta ja piirustuksen mukaan. Eli uniikki talo syntyy elementeistä, jotka ovat tehty mittatarkasti ja ammattitaidolla tehtaalla. Tapa on myös nopea, vaatii vaan ammattilaiset suunnitteluun, valmistukseen ja asennukseen.
Minkään kunnan rakennusvalvonta ei kyllä anna rakennuslupaa ilman että betonityöt ja raudoitukset tekee ammattilainen.
Aloituksen tapaista haihattelua on helppo harrastaa, kun ei ole tarpeeksi tietoa eikä oikeasti tartuntapintaa todellisuuteen. Mutta JOS olisi älyttömän paljon aikaa ja rahaa, niin tuommoinen kummajainen voisi syntyä.
Mutta oli se niin hauskasti kirjoitettu, että oli pakko lähteä läpänheittoon mukaan.- Tknk
Jahas, tuo Ins1n00r1n 19:50 lähettämä kommentti jäi minulta aiemmin huomaamatta. Siinä tuli muuten eniten informaatiota mulle ketjuun tähän mennessä saapuneista viesteistä! Nuo ovat juuri sitä tietoa mitä on hirveän vaikea löytää jututtamatta livenä alanmiehiä (ja heistä puolestaan taitaa loppujen lopuksi tosi harva täällä pyöriä vastaamassa kysymyksiin). Joo, ja oon huomannut että kirjoitustyylini on aika erilainen. ;)
- NickNailer
Tknk kirjoitti:
Jahas, tuo Ins1n00r1n 19:50 lähettämä kommentti jäi minulta aiemmin huomaamatta. Siinä tuli muuten eniten informaatiota mulle ketjuun tähän mennessä saapuneista viesteistä! Nuo ovat juuri sitä tietoa mitä on hirveän vaikea löytää jututtamatta livenä alanmiehiä (ja heistä puolestaan taitaa loppujen lopuksi tosi harva täällä pyöriä vastaamassa kysymyksiin). Joo, ja oon huomannut että kirjoitustyylini on aika erilainen. ;)
Paitsi, että kommentti oli h..n pa..kaa.
Esimerkiksi tämä: "Minkään kunnan rakennusvalvonta ei kyllä anna rakennuslupaa ilman että betonityöt ja raudoitukset tekee ammattilainen."
Kippuraan menee ja naurattaa. Eihän tuota edes rakennuslupavaiheessa kysytä. Täyttä p..kaa!
Olen kyllä ollut mointun pohjalla rakennustarkastajan kanssa raudoituksia katselmoimassa. Lähinnä siinä tarkistetaan, että rakennussuunnittelijan aivotuksia on seurattu. Se, kuka raudat vääntää, on sinänsä ihan sivuasia.
"Aloituksen tapaista haihattelua on helppo harrastaa,"
Kyllä noita betonitaloja on. Ei siinä ole mitään haihattelua. Hintakaan ei ole siitä pahemmasta päästä, 1700 € per m2. Tuohon hintaan pääseminen edellytti alan osaamista ja omia kikkoja. Esimerkiksi muottien kierrätys kerroksesta toiseen säästää sekä aitaa että rahaa.
- Tknk
Kiitoksia vastauksistanne! Ilmeisesti kellään kirjoittaneella ei ollut kokemusta kuvailemastani rakentamistavasta ja rakenteista, jotta osaisi sen realistisuutta arvioida. Oikeastaan korostaisin tuossa yksinrakentamisen mahdollisuutta eli ettei tarvitsisi kaveria levyttämään, kantamaan palkkeja ja mitään sellaista. Ammattilaista käytettäisiin nopeisiin hommiin elikä kaivuutöihin, betonin tuontiin ja pumppaamiseen, sähkötyöt, ikkunoiden laitot, yms. sekä viranomaisten pätevyysvaatimusten takia tiettyihin muihin tehtäviin. Tämä siis oletuksella, että muotit sää tehdä amatööri ilman mitään pätevyyksiä.
EPS-harkot toki olisivat yksi mahdollisuus, mutta tuolloin tulee automaattisesti kaksi suht hankalasti rapattavaa pintaa tai vaihtoehtoisesti joutuu työstämään kipsilevyjä, mikä taitaa olla varsin viheliäistä hommaa yksin. Betonisilla valuharkoilla homma olisi puolestaan raskaampaa, joskin rappaus vähän helpompaa ja nopeampaa, jos oon oikein ymmärtänyt.- Harkoillavaan
Yksin tulee helpoiten ja edullisimmin runko harkoista muuraamalla. Kevytbetoni tai kevytsoraharkoilla onnistut myös varmiten ja rappausalustan laatu on sinusta kiinni.
- Ins1n00r1
Jotta saadaan lisää konkretiaa, niin kerro vielä lisää juttua.
Kuinka suuri talosta tulee, eli seinien pituudet?
Onko kellarikerros kokonaan maan alla, vai rinnetalo?
Mistä materiaalista meinaat tehdä muotit, jotta se on helppo ja nopea tehdä itsekseen?
Paljonko arvelet menevän rautaa ja betonia?
Ajattelitko valaa välipohjan ja seinät samalla kerralla? Mistä materiaalista meinaat tehdä väliseinät ylä- ja alakertaan, että tarvitse kantaa raskaita kipsilevyjä? Olisiko ne samaa valua? - Mäkinteenite
Minuakin kiinnostaisi tietää lisää.. sinulla lienee omaa metsää josta muottipuutavaran kaadat. Kaadatko puut pokasahalla vai oikein moottorisahalla? Entäs sahaus... Kummalla sen ajattelit hoitaa? Muottien kasaamiseen tarvitset nauloja. Onko siinä lähellä yhtään siltatyömaata joiden muoteista voisit käydä naulat repimässä vai ajattelitko ostaa Prisman rautaosastolta kilon laatikoissa neljätuumaisia?.. 10kg on muuten Tokmannilla just nyt 30% alennuksessa. Sekotatko betonit lapiolla kottikärryssä vai onko sulla jäänyy vanha pyörivärunkoinen UPO pesukarhu vanhaksi ja voisit sitä käyttää (et kai nyt kuitenkaan betonimyllyä ajatellut vuokrata???)
Kiitos etukäteen vastauksistasi- Tknk
Kommentoin nyt sitten tähänkin, vaikka vitsillä varmasti heititkin eli ihan saisi ammattilaiset pumppuautoinensa tulla valmiin betonin kanssa eli en alkaisi itse mitään massoja sekoittamaan. Muotit tekisin ihan sahalta tilatusta puutavarasta. Tukirakenteisiin saattaisin tilata harvennuspuuta joltain metsänomistajalta. Naulojen sijaan käyttäisin ruuveja, jotka voisi käyttää uudelleen (eikä tarvitsisi kuunnella naulaimen pauketta). En ole hintoja tarkemmin tsekkaillut, mutta tod. näk. halvimmalla saisi Saksasta laatua suoraan tontille kuljetettuna.
- betonistarakentanut
On se vaikeaa joillekin tuo rakentaminen. Minullakin on oma kenttäsirkkeli, millä sahaan puutavaraa, traktorilla pyöritän sitä kenttäsirkkeliä ja sama traktori pyörittää isoa betonimyllyä. toisella traktorilla pystyy etukuormaajalla täyttämään sen betonimyllyn. Naulapyssyn nauloja saa ostaa isoissa laatikoissa niin edullisesti, että jostain Prismoista tai Tokmanneilta kannata mitään nauloja ostella.
Venäläistä sementtiä saa halvalla mistä vääntää soosit muotteihin. Kuormaajalla saa siirreettyä valmiit betonit muotteihin. Kiinalaisilla täryttimillä saa hyvin betonin hyvin tärytettyä tiiviiksi. Tärytasaimella saa kerrasta suoraa pintaa betonielementtiin.
- Tknk
Oikeastaan oleellisin tuli tuossa aloitusviestini otsikossa eli kysymys tai kysymysmuotoinen haaste osoittaa että asia ei ole noin. Mutta kun konkretiaa kaivataan, niin saamanne pitää.
Minulla ei ole hinkua rakentaa betonista. Pitkään selvittelin tapoja rakentaa yksitasoinen talo minimaalisella betonin käytöllä (lähinnä vain anturoissa), mutta kun yksitasoinen ratkaisu osoittautui turhan haasteelliseksi sopivan hintaisen ja soveltuvan tontin löytämiseksi, niin aloin etsimään kaksikerroksista vaihtoehtoa. Kaksikerroksisena puolestaan vaikuttaisi kellarillinen versio tarkoituksenmukaisemmalta. Koska kyseeseen tulisi tontti ainoastaan max 30 minuutin pyörä- tai bussi-/junamatkan etäisyydeltä työpaikasta, niin talon täytyisi soveltua jokseenkin kaikenlaisille tonteille. Ideaali olisi lounas-etelä-kaakko suuntiin laskeva loiva rinnetontti, jolloin saisi varmimmin hyödynnettyä aurinkoenergiaa.
Talon pohjan olen suunnitellut 500 mm:n harkkopaksuudelle. Asuinkerros olisi sisämitoiltaan 5-6 m * 11,5 m (tuo viiva välissä johtuen muuratuista kaapeista ja onteloista, joihin tulisi talotekniikkaa eli tilan leveys vaihtelisi 5-6 m välillä. Kellarikerros 6 * 11,5 m. Asuinkerroksessa avoimen tilan jakajina toimisivat wc-kohdinhoitohuone ja porrashuone, jonka yhteydessä olisi höyrysauna-suihkukaappi sekä integroitua hylly- ja kaappitilaa. Koko kerroksen voisi lämmittää ja jäähdyttää yhdellä ilmalämpöpumpulla (jota kylläkin pyrin välttämään). Kellarikerros puolestaan jakautuisi saunaosastoon ja monitoimihuoneeseen, joka toimisi käytännössä varastona. Ideana että tämän voisi rakentaa loppuun myöhemmin. Mikäli kyseeseen tulisi tämä kuvailemani valutekniikka, niin siinä tapauksesessa ei seinistä tietenkään tarvitsisi tehdä noin paksuja ja muutenkin voisi ehkä tilojen sijoittelua vielä säätää. Mutta kun nyt detaljeja pyydettiin, niin laskin samalla betonin tarpeen 100 mm:n seinävahvuudella ja 200 mm:n lattialaatoin ja 150 mm:n kattolaatalla, jossa betonimenekkiä vähennettäisiin valetuin palkein. Sain menekiksi vajaat 60 m3. Teräsmenekkiä en lähde arvioimaan, mutta eiköhän tuohon kohtuullisen paljon saisi menemään, kuin mahdollisesti myös polymeerikuituja pinnan laadun parantamiseksi. Kellarin lattia saisi tulla noin metrin maanpinnan alapuolelle - rinteessäkin, joskaan räjäyttelemällä en lähtisi taloa upottamaan. Seinämuuria voisi tulla sellaiset 6-7 m. Talon aurinkoiselle puolelle tulisi lisäksi 2,5 m leveä talon pituinen lämmittämätön viherhuone ja tämän alle "vilpola", jotka eivät mukana betonilaskelmassa, sillä nuo nähdäkseni olisi fiksuinta kuitenkin tehdä kevyempirakenteisina erikseen.
Väliseinistä vielä sen verran että jos ne valaisi, niin ne lujittaisivat rakennetta ja periaatteessa voisi tinkiä välipohjan materiaalivahvuudesta, mutta nämä ovatkin jo sitten rakennesuunnittelijoiden heiniä (kuin toki nämä esittämäni seinä- ja laattavahvuudet, mutta eivätköhän arvioni ole kuitenkin "hehtaarilla").- Kivaaonpolskutteluulkona
Mites toi jacuzzi uima-allas.. ajattelitko sen valaa betonista myös vai oletko enemmän noita "tynnyripalju"-tyyppejä. Jos kuitenkin valat altaan, niin lämmitätkö veden aurinkosähköllä vai sijoitatko altaan siten, että auringon lämpösäteily hoitaa lämmityksen? Itse käyttäisin huoneistossa olevaa poistoilmaa puhaltaen sen katon kautta altaan alapuolisiin valukanaviin.
- Tknk
Mistäs uima-altaat tähän putkahtivat?
- Ins1n00r1
Valu ei onnistu mitenkään yhdellä kertaa, koska muotti olisi järjettömän monimutkainen. Muutamassa erässä, jolloin pääset jatkamaan kovalta pinnalta se onnistuu. Mutta muotti on suuritöinen ja kallis.
Kuvailemaasi kellariin menee pelkkää muottivaneria 2500 eurolla ja siihen tarvitaan vielä runko molemmille puolille. Vastaavasti 200 valuharkot maksaa 2700. Valuharkon vaatima tuenta on niin vähäinen muottiin verrattuna, että se on huomattavasti edullisempi. Valuharkoista tehdessä pumppuauto saa kyläillä kyllä monta kertaa.
Näyttää olevan matikka hallussa, niin eri vaihtoehtojen hinnat on helppo laskea itsekin.
Itse muurasin ihan perinteisesti vanhanaikaisesta kevytsoraharkosta rakennusten sokkelit, koska se oli edullisin tapa. Valuharkoista saa kovemman seinän, mutta minun mielestä märkä kura harkkojen välissä helpottaa asettelua. - Tknk
Ok. Eivät summat pahalta kuulosta, mutta voinee olettaa, ettei noilla kellarin valumuoteilla enää saisi yhtä siistiä yläkerran seinäpintaa ja toisaalta uudet noinkin arvokkaat muotit yläkertaa varten olisivat ehkä kuitenkin jo tuhlausta, joten eiköhän tämä "laskuharjoitus" ollut sitten tässä. Eri asia olisi, jos olisi tarjolla valmis vuokramuottisarja, jolla valu aidosti hoituisi nopsaan ammattilaisten toimesta. Kiitoksia kommenteistanne!
- Ins1n00r1
Joo, muottivaneri myydään kertakäyttöisenä ja kyllä siihen tarttuu jonkin verran betonia. Yleensä vielä levyjä menee jonkin verran rikki purkaessa.
Minulla on jo tontti, johon on tulossa suunnilleen samanlainen rakennus. Suunnittelu on kesken, mutta 99% varmuudella välipohja tulee ontelolaatasta, väliseinät kipsilevystä ja yläpohja puusta. En näe mitään syytä tehdä yläpohjaa betonista. Ontelolaatat tehdään myös aina tilauksen perusteella ja niihin saa aukot jo tehtaalla. Märkätilojen väliseinät muuraan harkoista, kuten muissakin tekemistäni rakennuksissa.
Kun tekee yksin, kannattaa hankkia levynostin, vaikka tekee paneelikaton. Hissillä voi nostaa koolaukset ja myöhemmin myös paneelit useamman kerralla äärelle, niin ne on nopea naulata kiinni. - Haihattelua
En mitenkään ymmärrä miksi yleensäkään haluaisit valaa muottiin tai edes valuharkkoon mitään työmaalla? Se kun on aina kallein, hitain ja työläin tapa. Helpompaa, nopeampaa ja edullisempaa on ostaa valmiita rakennusosasia ja kasata talo niistä... Vaikka sitten ihan yksin jos kerran haluaa.
Toki jos jotain bunkkeria on tekemässä, niin sitten.. mutta jos 90% Suomeen tehtävistä taloista tehdään puutikuista ja 99% prosentissa yläpohja on puuta niin ei tuolla seinän panssarinkestävyydellä ole mitään merkitystä. - Tknk
Haihattelua kirjoitti:
En mitenkään ymmärrä miksi yleensäkään haluaisit valaa muottiin tai edes valuharkkoon mitään työmaalla? Se kun on aina kallein, hitain ja työläin tapa. Helpompaa, nopeampaa ja edullisempaa on ostaa valmiita rakennusosasia ja kasata talo niistä... Vaikka sitten ihan yksin jos kerran haluaa.
Toki jos jotain bunkkeria on tekemässä, niin sitten.. mutta jos 90% Suomeen tehtävistä taloista tehdään puutikuista ja 99% prosentissa yläpohja on puuta niin ei tuolla seinän panssarinkestävyydellä ole mitään merkitystä.Uskotaan uskotaan. Tämä oli vain idean testausta ja sain vastauksen. Lähtötiedoistani looginen johtopäätös oli, että tämä voisi olla nopein tapa *), mutta koska näin ei yleisesti (=juuri koskaan) tehdä, niin toki oletin, että näin ei asia oikeasti ole ja halusin keskustelunavauksellani selville, mikä tähän on syynä. [*) kertauksena: eli jäisi sisäpintojen työläs teko pois]
- Tknk
Ins1n00r1 kirjoitti:
Joo, muottivaneri myydään kertakäyttöisenä ja kyllä siihen tarttuu jonkin verran betonia. Yleensä vielä levyjä menee jonkin verran rikki purkaessa.
Minulla on jo tontti, johon on tulossa suunnilleen samanlainen rakennus. Suunnittelu on kesken, mutta 99% varmuudella välipohja tulee ontelolaatasta, väliseinät kipsilevystä ja yläpohja puusta. En näe mitään syytä tehdä yläpohjaa betonista. Ontelolaatat tehdään myös aina tilauksen perusteella ja niihin saa aukot jo tehtaalla. Märkätilojen väliseinät muuraan harkoista, kuten muissakin tekemistäni rakennuksissa.
Kun tekee yksin, kannattaa hankkia levynostin, vaikka tekee paneelikaton. Hissillä voi nostaa koolaukset ja myöhemmin myös paneelit useamman kerralla äärelle, niin ne on nopea naulata kiinni.Ei varmaankaan tapauksessasi eikä omassanikaan betoniyläpohjalle olisi perustetta, mutta noin yleisesti tulee itselleni useampikin mieleen: viherkatto, kattoterassi, parempi suoja kaatuvilta puilta (jos haluaa säilyttää talon vierellä korkeita puita tai kasvattaa sellaisia ja viimeisenä, jos haluaa pitää option rakentaa myöhemmin kerroksen lisää. Ilmastonmuutoksen myötä tänne ennustettujen lisääntyvien ja voimistuvien myrskyjen varalta valetut betoniseinät tarjoaisivat suojaa lentävältä roinalta, jos rakentaa avoimille paikoille (kommenttina täällä olleeseen toiseen viestiin).
Yläpohjalle olen miettinyt yhtenä vaihtoehtona näkyvien liimapuupalkkien päälle tehtyä lankkukattoa ja päälle villat tai vaihtoehtoisesti villat lappeelle, jolloin lankkukatto muodostaisi varaston lattian. Ponttilankku ajaisi puun hygroskooppisuuden ansiosta ilman- ja höyrynsulun funktiot. Tuo olisi nopea tapa ja saisi kivan sisäinteriöörin (ei toki useimpien makuun päätellen tarjonnasta). Lattian kun päällystäisi korkkikomposiitilla, niin ei pitäisi kopinan vaivata. Kipsiäkään ei ole onneksi pakko käyttää näin matalassa pientalossa. - näitäonnähty
Tknk kirjoitti:
Ei varmaankaan tapauksessasi eikä omassanikaan betoniyläpohjalle olisi perustetta, mutta noin yleisesti tulee itselleni useampikin mieleen: viherkatto, kattoterassi, parempi suoja kaatuvilta puilta (jos haluaa säilyttää talon vierellä korkeita puita tai kasvattaa sellaisia ja viimeisenä, jos haluaa pitää option rakentaa myöhemmin kerroksen lisää. Ilmastonmuutoksen myötä tänne ennustettujen lisääntyvien ja voimistuvien myrskyjen varalta valetut betoniseinät tarjoaisivat suojaa lentävältä roinalta, jos rakentaa avoimille paikoille (kommenttina täällä olleeseen toiseen viestiin).
Yläpohjalle olen miettinyt yhtenä vaihtoehtona näkyvien liimapuupalkkien päälle tehtyä lankkukattoa ja päälle villat tai vaihtoehtoisesti villat lappeelle, jolloin lankkukatto muodostaisi varaston lattian. Ponttilankku ajaisi puun hygroskooppisuuden ansiosta ilman- ja höyrynsulun funktiot. Tuo olisi nopea tapa ja saisi kivan sisäinteriöörin (ei toki useimpien makuun päätellen tarjonnasta). Lattian kun päällystäisi korkkikomposiitilla, niin ei pitäisi kopinan vaivata. Kipsiäkään ei ole onneksi pakko käyttää näin matalassa pientalossa.Tässä hyvä esimerkki siitä, että rakentajat ja rakentamisesta haaveilevat ovat kaksi täysin eri ryhmää, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
- Tknk
näitäonnähty kirjoitti:
Tässä hyvä esimerkki siitä, että rakentajat ja rakentamisesta haaveilevat ovat kaksi täysin eri ryhmää, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
Tässä puolestaan esimerkki kaverista joka taitaa aina tehdä niin kuin on aina ennenkin tehty. ;)
- Jsjsjjs
Tknk kirjoitti:
Tässä puolestaan esimerkki kaverista joka taitaa aina tehdä niin kuin on aina ennenkin tehty. ;)
Kuuleppas haaveilija. Taloja on rakennettu tuhansia vuosia... Eiköhän siinä olla kokeiltu ja opittu sen verran ettei kaikkien kouluttamattomien pellepelottomien kannata alkaa keksimään pyörää uudelleen. Jo nyt on markkinoilla kaikenlaisia huuhaa ratkaisuja styroximuoteista clt-runkoihin. Yhtään ei tarvita lisää.
- Tknk
Sori, meni edellä vähän tunteisiin... Pelle Pelottomaan samastun kyllä ihan mielelläni, mutta haaveilija, utopisti ja haihattelija ovat vähemmän mairittelevia luonnehdintoja, jotka saavat meikäläisen välistä miettimään viitsiäkö nettiin mitään laittaa. Toisaaltaan onhan tuo oikeastaan parempi saada rehellistä palautetta, niin näkee miten ihmiset suhtautuvat. Jokusen kerran olen ideoitani tarjonnut firmoille, mutta kerran olen ainoastaan saanut palautetta - ihan asiallinen oli. Tyypillistä näille nettikeskusteluille on, että oletetaan hirveän paljon yksittäisen viestin (erityisesti keskustelunavauksen) pohjalta ja sitten vastataan näihin oletuksiin perustuen sen sijaan, että keskityttäisiin siihen mitä kysytään...
- näitäonnähty
Tknk kirjoitti:
Tässä puolestaan esimerkki kaverista joka taitaa aina tehdä niin kuin on aina ennenkin tehty. ;)
Pyörä kannattaa ehdottomasti aina keksi uudestaan. Eikä kukaan taloja tiedä mitään, koska nehän on jo tehty ja sinulla on "uusia" ratkaisuja.
Ei ne oikeasti taloja rakentavat ja suunnittelevat tiedä mitään. Joku rakennusalan ulkopuolinen tietää asiat huomattavasti paremmin, Kunhan nyt hieman tekisi joskus itse vaikka sitä betonia. Tietenkin tavalla, jota kukaan muu ei ole vielä tehnyt, - Tknk
Niin, itse asiassa en _tässä_ ketjussa ole mitään varsinaisesti uusia ideoita esittänytkään, korkeintaan yhdistelmä saattaa olla uusi. Ja pointtihan tässä on nimen omaan _kysyä_ kokeneiden ja tietävien käsitystä ja mielipidettä asioista. Liekö sitten kateutta vai kapeakatseisuutta, kun jotain vähän erilaista näkökulmaa tarjoavia ns. painetaan alas henkilöön menemällä tai muutoin mitenkään vaivautumatta perustelemaan näkemystään. Itse en kuvittele, että kukaan suunnitteleen taloaan Suomi24:n foorumin juttujen perusteella (kop kop), vaan kerää erilaisia näkemyksiä ja kenties itselleen uusia sanoja, jolloin osaa paremmin keskustella alan ammattilaisten kanssa.
- NickNailer
Muutama huomio:
Muottivanerit kannattaa ostaa Venäjältä, koska niitä saa sieltä pilkkahintaan.
Kokobetonitaloa tehtäessä käytettiin filmivaneria, jotka kierrätettiin alhaalta ylös. Muistaakseni vaneereista ei mikään hajonnut niin, ettei niitä olisi voinut käyttää. En ole varma, mutta käsittääkseni muotit myytiin projektin päättymisen jälkeen eteenpäin.
Hyvin käsitelty filmivaneri irtoaa kuivuneesta valusta, mutta lautaa ei ehjänä irti saa.
USA:ssa käytetään esimerkiksi anturoita varten kumipintaisia moduulimuotteja, joissa on esim. "tiilikuvio". Sikäläiset muotit irtoavat helposti kuivuneesta valusta ja ovat uudelleenkäytettäviä.- Tknk
Kiitoksia vinkistä! Ja vaikka en itse koskaan päätyisikään tekemään betonista mitään, niin ehkäpä joku toinen saa täältä ideoita ja vinkkejä, jotka voivat olla ratkaisu juuri heillä käsillä olevaan ongelmaan.
- Jddjdd
Tknk kirjoitti:
Kiitoksia vinkistä! Ja vaikka en itse koskaan päätyisikään tekemään betonista mitään, niin ehkäpä joku toinen saa täältä ideoita ja vinkkejä, jotka voivat olla ratkaisu juuri heillä käsillä olevaan ongelmaan.
Toivottavasti tästä, tai miltään muultakaan tämän kanavan palstalta ei kukaan ota mitään tosissaan. Ne jotka tietävät tai tekevät oikeasti töitä, eivät täällä kirjoottele... Eli täällä on vain erilaisia runkkareita täyttämässä päivänsä tunteja käteenvetojen välillä.
- usassa
takkakin on video.
Betonista!?Sama sitten asua elementtikerrostalossa. - Jddjdd
Jddjdd kirjoitti:
Toivottavasti tästä, tai miltään muultakaan tämän kanavan palstalta ei kukaan ota mitään tosissaan. Ne jotka tietävät tai tekevät oikeasti töitä, eivät täällä kirjoottele... Eli täällä on vain erilaisia runkkareita täyttämässä päivänsä tunteja käteenvetojen välillä.
Tarkoitin työttömiä runkkareita...
- Ins1n00r1
Jddjdd avautui lähinnä omista elintavoistaan, joten niiden perusteella ei tarvitse olettaa muiden harrastavan samaa. Pointti tuli kyllä selväksi, oikeat ammattilaiset joskus lukevat näitä ja nauravat maha kippurassa.
Tämä kivitaloprojekti päätyy vielä jonain päivänä alan lehtiin. Suomen ainoa taifuuninkestävä omakotitalo. Minulla oli saman tapaisia hieman hassuja ajatelmia talojen suhteen teininä, kun suunnittelin kaikenlaisia rakennuksia, mm viisikerroksisen omakotitalon. Olen kyllä edelleen itseni kanssa samaa mieltä, että yläkerran saunasta olisi hienot näköalat paikasta riippumatta. Arkielämän realiteetit valitettavasti tukahduttavat tällaiset hienot innovaatiot. Mm rakennusten mallia säännellään kaavassa.
Kirjoitin aiemmin, että rakennuslupa ei heltiä, jos meinaa itse valaa betonista kantavia rakenteita, minkä Naulaaja-Nikke osoitti vääräksi tiedoksi. Nikke on oikeassa. Rakennuslupa jää kiinni siitä, että sokkelimaalin värikoodi on väärän firman värikartasta. Niin juoppoa vastaavaa mestaria ei sitten löydy, joka suostuisi valvomaan amatöörirakentajan kantavan välipohjan raudoitusyrityksiä.
Taifuunia vasten kannattaisi laittaa ikkunoiden eteen ulkopuolelle 10mm polykarbonaattilevyt. Ne kestävät iskuja hyvin ja toimivat samalla lisälämmöneristeenä. Toimii myös murtosuojauksena, kun ne pultataan tarpeeksi tiheään kiinni runkoon.
Aloittajan kirjoituksissa on joitain viitteitä siitä, että ihan kaikki rakennustekniset perusteet eivät ole hallussa, tai kirjoitustapa vain hämää. Minä en ihan ymmärtänyt lankkujen hydroskooppista merkitystä enkä sitä että mihin väliin eristeet tulevat. Olen kyllä käynyt Saksassa useissa kellareissa, joissa on katossa palkit ja yläkerran lankkulattia näkyvissä. Hienolta näyttää.
Viherkatto on myös hieno, mutta siihenkään ei tarvita betonia mihinkään. Turvekattoja on tehty hirsitalojen katolle pidempään kuin betonia on myyty K-Raudassa.
Kipsilevyihin perustuva rakentaminen on suosittua, koska se on helppoa ja kustannustehokasta. Mutta kun on aika purkaa näitä liitukauden rakennuksia, niin tulee hirvittävästi kaatopaikkajätettä. Ellei sitten tule niillekin kierrätystä, jossa kipsi liotetaan, roskat poistetaan ja valetaan uusia levyjä. Vai jokohan sellaista tehdään? Pitääpä tarkistaa Aku Ankasta heti päivälääkkeen ottamisen jälkeen.- NickNailer
"Rakennuslupa jää kiinni siitä, että sokkelimaalin värikoodi on väärän firman värikartasta"
Tuota ei ole tullut VIELÄ vastaan, paljon vastaavia vaatimuksia katon väristä.
Minun mielestäni lupa-arkkitehdit ovat ammattitaidottomia, sillä tietyssä kunnassa rakennusluvan suullinen vaihe alkaa sillä, että määritellää KATON VÄRI. Ja sillä on sitten ihan oikeasti tuossa tilanteessa väliä, onko kyseessä RAL vai esim. RR -värikartta. En tiedä voiko tuota kutsua kattohulluudeksi, kun se ei seinän väristä ei tuossa vaiheesa ole edes keskusteltu. Seinähulluus tulee sitten jälkikäteen.
Pleksiä ei ikkunan eteen saa laittaa, koska se estää ikkunoiden avattavuuden ja välittömän ulkoilman (katso RMK G1).
Tietysti kipsilevyjä kierrätetään. Jokainen enemmän rakentanut kierrättää työmaan kipsit; suuremmat erät, eikun tehtaalle. - savieinari
NickNailer kirjoitti:
"Rakennuslupa jää kiinni siitä, että sokkelimaalin värikoodi on väärän firman värikartasta"
Tuota ei ole tullut VIELÄ vastaan, paljon vastaavia vaatimuksia katon väristä.
Minun mielestäni lupa-arkkitehdit ovat ammattitaidottomia, sillä tietyssä kunnassa rakennusluvan suullinen vaihe alkaa sillä, että määritellää KATON VÄRI. Ja sillä on sitten ihan oikeasti tuossa tilanteessa väliä, onko kyseessä RAL vai esim. RR -värikartta. En tiedä voiko tuota kutsua kattohulluudeksi, kun se ei seinän väristä ei tuossa vaiheesa ole edes keskusteltu. Seinähulluus tulee sitten jälkikäteen.
Pleksiä ei ikkunan eteen saa laittaa, koska se estää ikkunoiden avattavuuden ja välittömän ulkoilman (katso RMK G1).
Tietysti kipsilevyjä kierrätetään. Jokainen enemmän rakentanut kierrättää työmaan kipsit; suuremmat erät, eikun tehtaalle.Työmaalta puhdasta kipsilevyä kierrätetään, mutta entäs ne sementtiset, maalatut, tapettiset yms PURKU kipsit, kun vanhat talot puretaan?
Onkohan -80 luvun (silloin kun vielä kerrostaloja valettiin betonista) tuuletusluukut nykyään laittomat? RakMK G1 vuodelta 2005 todella määrittelee, että ikkuna tai sen osa pitää olla avattava. Kepaisiko siis, että siinä läpinäkyvän kiinteän osan vieressä on tuuletusluukku, jonka edessä on ruostumattomasta 3 mm teräksestä tehty ritilä, joka estää myrksytuulen repimien esineiden ropisemisen tuuletusikkunasta sisään?
- Tknk
Heittoni myrskyjen ja puiden kaatumisen kestävyydestä nyt olivat vaan vasta-argumentteja keskustelun vuoksi, vaikka toki voivat joille kuille olla relevantteja kriteereitä. Ehkä joku muistaa suhteellisen hiljan avaamani vaneritaloketjun Talon suunnittelu-ryhmästä. Eli en omia avauksiani ainakaan ole tarkoittanut sillä tavoin konkreettisesti otettavaksi, että olisin juuri avausviestissä mainittua rakennetta hyödyntämässä, kunhan uteliaisuuttani kyselen.
Kirjoitin hygroskooppinen, en hydroskooppinen; ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengittävä_rakenne
Eristeet tulisivat lankkusisäkaton päälle. Käytännössä varmaan väliin olisi hyvä laittaa jotain, jottei puhallusvillahiukkaset pelmahda reikiä tehteässä tai varise jonkun lankun vääntyessä syntyneesta raosta sisään, ehkä ilmansulkupaperi tai sellainen aluskate/tuulensuojakangas, joka johtaisi kapillaarisesti(?) höyryn yläpohjan ilmaan.
Noita näkyviin jätettyjä palkkeja olen nähnyt itsekin Saksassa, mutta yleensäkin Keski-Euroopassakin, myös ullakkohuoneistoissa. Viherkaton voi tosiaan tehdä puurakenteiden varaankin. Kumpiinkin on tullut törmättyä niin maailmalla kuin kotimaassa.- NickNaiIer
Minäkin olen nähnyt kuvia ulkomailta
- Nipottaja336
Mahtava keskustelu betonirakentamisesta! Vaatimukset ja tahtotila vaihtuu ihan vaan keskustelun vuoksi, vasta-argumentteja ihan vaan ajattelumaailman laajentamiseksi. Osa kirjoittajista jumittaa vaan omassa bunkkerissa ja sitten on aiheen vierestä länkyttäjät.
Olen töissä miesvaltaisella työpaikassa. On se hauskaa seurata, kuinka nuoret miehet puhuvat innolla innovatiivisesta rakentamisesta ja pursuavat energiaa. Kun varsinainen rakentaminen viisi vuotta myöhemmin alkaa ja seitsemän vuotta myöhemmin alkaa olla loppusuoralla, niin puheet ovat hieman rauhoittuneet. Talo on sitten kuitenkin ihan semmoinen perus tönö, jossa on noudatettu jotain valtalinjaa. Mukaan mahtuu vielä niitä vanhoja setiä, jotka muistelevat omaa nuoruuden rakennusprojektia, jolloin kaikki tehtiin toisin. Pesuhuoneessa on maalattu betonilattia, jonka betoni on tehty lainamyllyllä talkoilla. - Höpöhöpöbetoni
Ehkä tämä keskusteun taso johtuu siitä, että aikuisten oikeasti betonirakentaminen ei kuulu pientalosektorille amatöörien nysväämiseen, vaan se liittyy ammattirakentamiseen infra- ja kerrostalosektorilla. Betonista tai betonielementeistä alle 3 kerroksisen pientalon rakentaminen ei vaan mitenkään ole järkevää.. ei siis myöskään siitä keskustelemisen taso. Typerille rakentajille markkinoidaan kaiken maailman styroxista tehtyjä tai sillä eristettyjä muotteja betonivalamiseen pientalotyömaalla.. ja sitten vielä ihmetellään miksi jälki on mitä on, homma on vaikeaa ja aikaa vievää sekä maksaa julmetusti. Perinteiset tiili- ja harkkosysteemit, jotka juuri on tehty pientalorakentamiseen, ammutaan Suomessa vahvojen eriste- ja betoniteollisuuden toimijoiden ja viranomaisten toimesta alas... Ja kuka maksaa, kenen roviolla setelit palaa, no sen joka vaan olisi halunnut rakentaa kunnon kivitalon.
- Timpraaja541
Jos projektiin ryhtyvä tarvitsee neuvoja täältä, niin lähtökohdat ovat täysin pielessä. Eiköhän tämä ole vain hupia ja ajanvietettä
- betonistarakentanut
Kyllä minä olen betonista rakentanut pienrakentajana ja ei se mitään rakettitiedettä ole ollut. Elementit paikalla valaen, ei mitään kalliita muotteja. Sementtinä oli venäläistä sementtiä, jota sai ostaa halvalla lavoittain. Omalla isolla betonimyllyllä sekoitettiin satsit. Elementit ja katto nostettiin autonosturilla. Mielestäni rakentaminen ei voi enään olla helpompaa, rakennuksella korkeutta n. 13 metriä ja yhtään tellinkejä en tehnyt rakennuksen ulkopuolelle ja rakennus oli vesikatossa, räystäskourut paikoillaan.
Tietty, jos haluaa harkkojen kanssa suttailla, niin siitä vaan. Harkot maksaa, pitää rakentaa telineitä, valetaan pumppuautolla jne. jne. Lopuksi melkoinen savotta seinien pinnoituksessa ja tasoituksessa, että saa harkkoröpelöt piiloon. Elementin pinnan saat kerralla suoraksi!
Omalla kohdallani tuli hyvä vertailukohta, kun samoilla pohjakuvilla kaverit rakensivat harkoista 4 henkilön porukalla, saivat samassa ajassa minuun verrattuna vain alakerran jotenkin muurattua, kun minulla oli yhden apulaisen kanssa rakennus vesikatossa, kun teimme itse betonielementit ja käytimme autonosturia. Katon nosto oli kaikista nopein homma, suurin aika meni nosturilta tukijalkojen asennuksissa, itse nosto kesti muutaman minuutin. - betonistarakentanut
betonistarakentanut kirjoitti:
Kyllä minä olen betonista rakentanut pienrakentajana ja ei se mitään rakettitiedettä ole ollut. Elementit paikalla valaen, ei mitään kalliita muotteja. Sementtinä oli venäläistä sementtiä, jota sai ostaa halvalla lavoittain. Omalla isolla betonimyllyllä sekoitettiin satsit. Elementit ja katto nostettiin autonosturilla. Mielestäni rakentaminen ei voi enään olla helpompaa, rakennuksella korkeutta n. 13 metriä ja yhtään tellinkejä en tehnyt rakennuksen ulkopuolelle ja rakennus oli vesikatossa, räystäskourut paikoillaan.
Tietty, jos haluaa harkkojen kanssa suttailla, niin siitä vaan. Harkot maksaa, pitää rakentaa telineitä, valetaan pumppuautolla jne. jne. Lopuksi melkoinen savotta seinien pinnoituksessa ja tasoituksessa, että saa harkkoröpelöt piiloon. Elementin pinnan saat kerralla suoraksi!
Omalla kohdallani tuli hyvä vertailukohta, kun samoilla pohjakuvilla kaverit rakensivat harkoista 4 henkilön porukalla, saivat samassa ajassa minuun verrattuna vain alakerran jotenkin muurattua, kun minulla oli yhden apulaisen kanssa rakennus vesikatossa, kun teimme itse betonielementit ja käytimme autonosturia. Katon nosto oli kaikista nopein homma, suurin aika meni nosturilta tukijalkojen asennuksissa, itse nosto kesti muutaman minuutin....jatkoa vielä, pari kuvaakin alimmaisten elementtin pystytyksestä.
http://aijaa.com/UDc9VW tässä kuvassa yksi nurkka pystyssä ja tuettuna.
http://aijaa.com/aeuCRc tässä kuvassa näkyy kaksi elementtiä vielä nostamatta vaakatasossa pohjalaatan päällä valettuna. - betonistarakentanut
betonistarakentanut kirjoitti:
...jatkoa vielä, pari kuvaakin alimmaisten elementtin pystytyksestä.
http://aijaa.com/UDc9VW tässä kuvassa yksi nurkka pystyssä ja tuettuna.
http://aijaa.com/aeuCRc tässä kuvassa näkyy kaksi elementtiä vielä nostamatta vaakatasossa pohjalaatan päällä valettuna...oho, tuli väärä kuva, tässä oikea kuva tuosta nurkasta tuettuna http://aijaa.com/UXG8BV
- Tknk
Kiitoksia havainnollisista kuvista ja viesteistä. On alkanut pikkuhiljaa kiinnostaa tuokin vaihtoehto. Elementtien saumoissa näyttäisi olevan isot raot. Oliko nuo helppo saada valettua umpeen? Voisiko ajatella, että elementit valaisi suoraan EPS-levyjen päälle ilman muuta muottimateriaalia ja laittaisi pystytystä silmällä pitäen valuun jonkinlaiset väliaikaiset jalakset/"saranat"?
- betonistarakentanut
Tknk kirjoitti:
Kiitoksia havainnollisista kuvista ja viesteistä. On alkanut pikkuhiljaa kiinnostaa tuokin vaihtoehto. Elementtien saumoissa näyttäisi olevan isot raot. Oliko nuo helppo saada valettua umpeen? Voisiko ajatella, että elementit valaisi suoraan EPS-levyjen päälle ilman muuta muottimateriaalia ja laittaisi pystytystä silmällä pitäen valuun jonkinlaiset väliaikaiset jalakset/"saranat"?
Ei näihin tarvitse mitään väliaikaisia jalaksia taikka saranoita tai en minä ainakaan laittanut, koska nosturillahan ne nostetaan paikoilleen ja linjalangan avulla asennetaan suoraan linjaan ensimmäiset elementit. Elementtien nostamiseen riitti hyvin 20tn nosturi. Elementtien saumat oli helppo tehdä, samalla elementit sidottiin betoniteräksillä toisiinsa.
- Tknk
Ok. Vierastin tuota DIY betonielementtia turvallisuus syistä, Ajattelin että saranoilla ja jalaksilla saisi jotenkin paremmin kontrolliin liikeratoja ja näin vähennettyä tapaturmariskiä. Ajattelin nimittäin, jos seinät vain vinssaisi pystyyn, kun valaisi aina yhden seinän kerrallaan. Tuossa vaan olis se probleema, että betoni tulisi "väärällä" puolelle eli ulkopinnalle.
Mutta jospa elementin valaisikin alakerran lattialaatan päälle pinoksi siten, että ensin kunkin elementin EPS-eristeet reunapaloineen. Kun betoni on kuivahtanut, niin päälle lautoja ilmastukseen ja seuraavan elementin EPSitä jne. Valuun tietty terästykset ja väliaikaiset tartuntakoukut. Kun viimenenkin elementti on valmis, niin nosturi paikalleen ja aletaan hitsaamaan paloja toisiinsa kiinni. Ja lopuksi saumat betonilla kiinni. Kestäisiköhän lattian EPS-eristeet tuollaisen kuorman? Voisiko tosiaan käydä noin yksinkertaisesti? - Oletkoalaasteella
Tknk kirjoitti:
Ok. Vierastin tuota DIY betonielementtia turvallisuus syistä, Ajattelin että saranoilla ja jalaksilla saisi jotenkin paremmin kontrolliin liikeratoja ja näin vähennettyä tapaturmariskiä. Ajattelin nimittäin, jos seinät vain vinssaisi pystyyn, kun valaisi aina yhden seinän kerrallaan. Tuossa vaan olis se probleema, että betoni tulisi "väärällä" puolelle eli ulkopinnalle.
Mutta jospa elementin valaisikin alakerran lattialaatan päälle pinoksi siten, että ensin kunkin elementin EPS-eristeet reunapaloineen. Kun betoni on kuivahtanut, niin päälle lautoja ilmastukseen ja seuraavan elementin EPSitä jne. Valuun tietty terästykset ja väliaikaiset tartuntakoukut. Kun viimenenkin elementti on valmis, niin nosturi paikalleen ja aletaan hitsaamaan paloja toisiinsa kiinni. Ja lopuksi saumat betonilla kiinni. Kestäisiköhän lattian EPS-eristeet tuollaisen kuorman? Voisiko tosiaan käydä noin yksinkertaisesti?Tuota... Ei voi.
- Hhjjgi
Telkkarista ei ole vuosiin tullut näin hyvää viihdettä, siksi kai on tarkoitettukin. Kiito.
- betonistarakentanut
Voihan tämä olla jollekin ymmärtämättömälle viihdettäkin. Saman asian voi tehdä niin monella lailla.
- Eeeheheeheee
betonistarakentanut kirjoitti:
Voihan tämä olla jollekin ymmärtämättömälle viihdettäkin. Saman asian voi tehdä niin monella lailla.
Ei juma... Tätä lisäää... Käyn ostaa poppareita välillä. :))))
- Ins1n00r1
Onpas pitkä keskustelu. Alkuperäinen aihe on muuttunut aivan toiseksi. Ensin oli tarkoitus rakentaa talo nopeasti valamalla se kerralla. Nyt on päästy tulokseen, että valetaan koko kesä elementtejä pinoon. Näin se evoluutio toimii. Yksin rakentaminen ja nopeus ovat toistensa vastakohtia, riippumatta siitä mikä rakennustapa valitaan.
Minäkin heitin vähän hintaa vanerista ja valuharkoista. Katsoin hinnat netistä. NickNaiIer tietää, että betonitalo maksaa 1700 neliö. Ilman että kertoo että mikä maksaa. Onko siinä tontti, sähköt, vedet, kalusteet yms mukana? Minä rakennutin puutalon suurelementeistä viidessä kuukaudessa hintaan 1000€/neliö. Hinnassa on mukana aivan kaikki, myös timpurin lakisääteiset maksut. Hinta on kokonaiskustannukset jaettuna asunto-osan pinta-ala. Jos jaetaan kerrosalalla, niin hinta putoaa. Suurin osa ajasta menee siivoamiseen, tavaroiden hakemiseen ja asioista sopimiseen.
Omaan rakennukseen sain hyvän valvojan, koska palkkasin hyvän timpurin. Jos joku kokematon ryhtyy rakentamaan taloa, niin siihen ei kukaan täysijärkinen lähde vastaavaksi työnjohtajaksi. Kokoajan saa olla opettamassa perusasioita ja vastaamassa ryhmiin kysymyksiin lähes yötä päivää ja pyhät arjet. On kuin opettaja, jonka oppilas on lintsannut tai nukkunut tunnilla.
Vuosien varrella olen opiskellut rakentamista kavereiden ja työkavereiden rakennuksilla. Ollaan ladottu valuharkkoja, koska rakennesuunnittelija halusi niin. Olen muurannut yksin noin 60 metriä sokkelia papuharkoista yms. Opiskeluaikoina olin myös raksalla töissä ja saneerauskohteissa.
Miksi haluan kertoa tämän? Saadaksesi edes yhden ihmisen uskomaan, että itse rakentaminen on erittäin haastavaa myös niille, jotka ovat pyörineet satoja tunteja rakennuksilla eri tehtävissä. Aina omat kyvyt yliarviodaan ja realismi katoaa.
Uudet ja innovatiiviset ratkaisut ovat aika hakusassa, kun ne kohtaavat fysiikan ja ekonomian lait. Suomen lainsäädännöstä puhumattakaan.
Onnea kaikille kotitimpureille, joiden itse pakkeloimassa seinässä on itse liimattu tapetti suorassa. Muut voivat työntää nenänsä vuokrakolhoosin nurmikolla olevaan ruskeaan kasaan. ( Pitäisi olla alkolukko koneessa) - Vastaavamesu
Ins1n00r1 kirjoitti:
Onpas pitkä keskustelu. Alkuperäinen aihe on muuttunut aivan toiseksi. Ensin oli tarkoitus rakentaa talo nopeasti valamalla se kerralla. Nyt on päästy tulokseen, että valetaan koko kesä elementtejä pinoon. Näin se evoluutio toimii. Yksin rakentaminen ja nopeus ovat toistensa vastakohtia, riippumatta siitä mikä rakennustapa valitaan.
Minäkin heitin vähän hintaa vanerista ja valuharkoista. Katsoin hinnat netistä. NickNaiIer tietää, että betonitalo maksaa 1700 neliö. Ilman että kertoo että mikä maksaa. Onko siinä tontti, sähköt, vedet, kalusteet yms mukana? Minä rakennutin puutalon suurelementeistä viidessä kuukaudessa hintaan 1000€/neliö. Hinnassa on mukana aivan kaikki, myös timpurin lakisääteiset maksut. Hinta on kokonaiskustannukset jaettuna asunto-osan pinta-ala. Jos jaetaan kerrosalalla, niin hinta putoaa. Suurin osa ajasta menee siivoamiseen, tavaroiden hakemiseen ja asioista sopimiseen.
Omaan rakennukseen sain hyvän valvojan, koska palkkasin hyvän timpurin. Jos joku kokematon ryhtyy rakentamaan taloa, niin siihen ei kukaan täysijärkinen lähde vastaavaksi työnjohtajaksi. Kokoajan saa olla opettamassa perusasioita ja vastaamassa ryhmiin kysymyksiin lähes yötä päivää ja pyhät arjet. On kuin opettaja, jonka oppilas on lintsannut tai nukkunut tunnilla.
Vuosien varrella olen opiskellut rakentamista kavereiden ja työkavereiden rakennuksilla. Ollaan ladottu valuharkkoja, koska rakennesuunnittelija halusi niin. Olen muurannut yksin noin 60 metriä sokkelia papuharkoista yms. Opiskeluaikoina olin myös raksalla töissä ja saneerauskohteissa.
Miksi haluan kertoa tämän? Saadaksesi edes yhden ihmisen uskomaan, että itse rakentaminen on erittäin haastavaa myös niille, jotka ovat pyörineet satoja tunteja rakennuksilla eri tehtävissä. Aina omat kyvyt yliarviodaan ja realismi katoaa.
Uudet ja innovatiiviset ratkaisut ovat aika hakusassa, kun ne kohtaavat fysiikan ja ekonomian lait. Suomen lainsäädännöstä puhumattakaan.
Onnea kaikille kotitimpureille, joiden itse pakkeloimassa seinässä on itse liimattu tapetti suorassa. Muut voivat työntää nenänsä vuokrakolhoosin nurmikolla olevaan ruskeaan kasaan. ( Pitäisi olla alkolukko koneessa)Tuosta neliöhintojen heittelystä... Se ei kerro kenellekään mitään. Asuintarkoitukseen soveltuvan talon rakentamiskustannukset voivat olla kaikkea 1000€ ja 4000€ välillä. Jos haluaa tietää, mitä talo tulee maksamaan, pitää hankkia tontti, maaperätutkimus ja piirustukset talolle. Rakentaja päättää mistä rakennetaan ja arkkitehti mitä se maksaa... niin se menee. Rakennuslupaan mennessä kustannukset ovat 90% varmuudella lukittu, eikä niihin juuri enää voi vaikuttaa. Suunnittele, suunnittele ja suunnittele, sillä voit vaikuttaa. Höpöjutut siitä mitä voi itse tehdä toteutusvaiheessa ja kuinka paljon sillä voi säästää, voi tunkea sanonko minne... Ei voi säästää kuin max tuon 10%!!! Kymmenien valvottujen ja johdettujen kivitalojen kokemuksella pk-seudulla voin sanoa, että mediaani pyörii jossain 2700€ hujakoilla per kerrosneliö.
- Ins1n00r1
Tästä kirjoituksesta en kiistä sanaakaan. Taloa voi " suunnitella" etukäteen vaikka kuinka paljon, mutta tontti ratkaisee lopulta kaiken. Ilmansuunnat, maaston muodot, tiet, naapurirakennukset yms vaikuttaa siihen mikä on järkevää. Perustukset tehdään maaperän mukaan.
Minä sain tönöni savella halvalla, koska tontti on tasainen ja kantava, eikä se maksanut sähkö-ja vesiliittymineen juuri mitään. Vastaavasti tönöstä ei saa myydessä juuri mitään, koska kuka tänne näivettyvään periferiaan haluaa. Lähin juna-asema on 20 km päässä ja bussille pitää kävellä kilometri.
Mestari heitti erittäin hyviä pointteja. Paljonko oikeasti vaikuttaa koko projektin hintaan se, että laittaa lattiat 5€ / neliö laminaatista.... - betonistarakentanut
Ins1n00r1 kirjoitti:
Onpas pitkä keskustelu. Alkuperäinen aihe on muuttunut aivan toiseksi. Ensin oli tarkoitus rakentaa talo nopeasti valamalla se kerralla. Nyt on päästy tulokseen, että valetaan koko kesä elementtejä pinoon. Näin se evoluutio toimii. Yksin rakentaminen ja nopeus ovat toistensa vastakohtia, riippumatta siitä mikä rakennustapa valitaan.
Minäkin heitin vähän hintaa vanerista ja valuharkoista. Katsoin hinnat netistä. NickNaiIer tietää, että betonitalo maksaa 1700 neliö. Ilman että kertoo että mikä maksaa. Onko siinä tontti, sähköt, vedet, kalusteet yms mukana? Minä rakennutin puutalon suurelementeistä viidessä kuukaudessa hintaan 1000€/neliö. Hinnassa on mukana aivan kaikki, myös timpurin lakisääteiset maksut. Hinta on kokonaiskustannukset jaettuna asunto-osan pinta-ala. Jos jaetaan kerrosalalla, niin hinta putoaa. Suurin osa ajasta menee siivoamiseen, tavaroiden hakemiseen ja asioista sopimiseen.
Omaan rakennukseen sain hyvän valvojan, koska palkkasin hyvän timpurin. Jos joku kokematon ryhtyy rakentamaan taloa, niin siihen ei kukaan täysijärkinen lähde vastaavaksi työnjohtajaksi. Kokoajan saa olla opettamassa perusasioita ja vastaamassa ryhmiin kysymyksiin lähes yötä päivää ja pyhät arjet. On kuin opettaja, jonka oppilas on lintsannut tai nukkunut tunnilla.
Vuosien varrella olen opiskellut rakentamista kavereiden ja työkavereiden rakennuksilla. Ollaan ladottu valuharkkoja, koska rakennesuunnittelija halusi niin. Olen muurannut yksin noin 60 metriä sokkelia papuharkoista yms. Opiskeluaikoina olin myös raksalla töissä ja saneerauskohteissa.
Miksi haluan kertoa tämän? Saadaksesi edes yhden ihmisen uskomaan, että itse rakentaminen on erittäin haastavaa myös niille, jotka ovat pyörineet satoja tunteja rakennuksilla eri tehtävissä. Aina omat kyvyt yliarviodaan ja realismi katoaa.
Uudet ja innovatiiviset ratkaisut ovat aika hakusassa, kun ne kohtaavat fysiikan ja ekonomian lait. Suomen lainsäädännöstä puhumattakaan.
Onnea kaikille kotitimpureille, joiden itse pakkeloimassa seinässä on itse liimattu tapetti suorassa. Muut voivat työntää nenänsä vuokrakolhoosin nurmikolla olevaan ruskeaan kasaan. ( Pitäisi olla alkolukko koneessa)Eipä me koko kesää valettu noita betonista seinäelementtejä, kaksi valupäivää riitti elementeille. Ne on vaakatasossa nopeita raudoittaa ja valaa. Itsekin epäilin koko juttua, kun eräs kirvesmies kaveri kertoi kokemuksistaan.
Vaan varoituksen sananen kuitenkin, että hyvin pitää suunnitella jokainen liike ja palikat mittailla, koska nosturilla nostettaessa kaikkien palasten on loksahdettava kohdalleen, muuten ei tule mitään. Eli se rakennus on kuin Ikean lipasto suuressa mitassa.
Minullakin oli tuttu nosturimies, joka ei käsittänyt lainkaan koko juttua, kun hän tuli ensimmäistä kertaa tontilleni nostoja tekemään. Hän ajatteli, ettei tästä tule mitään, mutta neljän tunnin päästä, kun rakennus oli saatu pystyyn ja tuettua, hän ihmetteli, että joo,o!
Me käytimme nosturia muutenkin hyödyksi, eli samalla kertaa nostettiin muutakin ja katon mukana vielä lisää.
En väitä tätä rakentamistani omaksi keksinnöksi, kävin katsomassa muutamilla työmailla eri osatekijöitä, osan ulkomailla matkoillani, saksalaisilla oli aika mielenkiintoisia ratkaisuja. Eräs elementtien myyntiedustaja oli todellinen aarre, hän oli ollut mukana kirjoituspöytänsä takaa mielenkiinnosta yhdellä rakennustyömaalla hiomassa käytännössä teoriaansa. Sain häneltä aika hyvää tietoa juuri katon tekemisestä maassa ja siihen liittyviin juttuihin. Olin myös ilmaisella K-raudan järjestämällä rakentajien kurssilla, jossa sattui olemaan luennoimassa yksi käytännön rakentaja, jolla oli myös omatekoisten elementtien rakentamisesta varsin hyviä kokemuksia. Pääsimme myös tutustumaan tämän kurssin kautta muutamille tehtaille. Oma koulutukseni riitti sitten piirustusten tekemiseen tuohon rakennukseen. - Jdjdjdjek
betonistarakentanut kirjoitti:
Eipä me koko kesää valettu noita betonista seinäelementtejä, kaksi valupäivää riitti elementeille. Ne on vaakatasossa nopeita raudoittaa ja valaa. Itsekin epäilin koko juttua, kun eräs kirvesmies kaveri kertoi kokemuksistaan.
Vaan varoituksen sananen kuitenkin, että hyvin pitää suunnitella jokainen liike ja palikat mittailla, koska nosturilla nostettaessa kaikkien palasten on loksahdettava kohdalleen, muuten ei tule mitään. Eli se rakennus on kuin Ikean lipasto suuressa mitassa.
Minullakin oli tuttu nosturimies, joka ei käsittänyt lainkaan koko juttua, kun hän tuli ensimmäistä kertaa tontilleni nostoja tekemään. Hän ajatteli, ettei tästä tule mitään, mutta neljän tunnin päästä, kun rakennus oli saatu pystyyn ja tuettua, hän ihmetteli, että joo,o!
Me käytimme nosturia muutenkin hyödyksi, eli samalla kertaa nostettiin muutakin ja katon mukana vielä lisää.
En väitä tätä rakentamistani omaksi keksinnöksi, kävin katsomassa muutamilla työmailla eri osatekijöitä, osan ulkomailla matkoillani, saksalaisilla oli aika mielenkiintoisia ratkaisuja. Eräs elementtien myyntiedustaja oli todellinen aarre, hän oli ollut mukana kirjoituspöytänsä takaa mielenkiinnosta yhdellä rakennustyömaalla hiomassa käytännössä teoriaansa. Sain häneltä aika hyvää tietoa juuri katon tekemisestä maassa ja siihen liittyviin juttuihin. Olin myös ilmaisella K-raudan järjestämällä rakentajien kurssilla, jossa sattui olemaan luennoimassa yksi käytännön rakentaja, jolla oli myös omatekoisten elementtien rakentamisesta varsin hyviä kokemuksia. Pääsimme myös tutustumaan tämän kurssin kautta muutamille tehtaille. Oma koulutukseni riitti sitten piirustusten tekemiseen tuohon rakennukseen.Iihaanaa ajatus tehdä talo näin... Jos siis haluaisi tuollaisen bunkkerin styroxieristeellä... Vaan kun en halua. Teen mieluummin kunnon talon lattiasta kattoon siposta. Tulee varmasti edullisemmin ja nopeammin pinnoitusvalmiiksi.
- Ghjliun
Alkupäräiseen ajatukseen palatakseni, ”koko talo valmiksi paikalla yhdellä kertaa valaen”. Pakko on sanoa, että se on mahdoton. Vaikkakin sanotaankin ”ei mikään ole ollut teknisesti mahdotonta sen jälkeen kun foinikkialaiset keksi rahan”.
Asian voisi havainnollistaa siten, että sinun pitää rakentaa talon muotoisen muotti, täyttää se vedellä, muotti kestää ja vesi pysyy muotissa. Lisäksi sinun pitää ottaa huomioon, että betoni painaa lähes kolme tonnia kuutio. Että tälläinen muotti saataisiin kerralla täyteen, täytyy betonin olla niin nesteytettyä, että se käyttäytyy kuin vesi. Tottakai tälläinen muotti on mahdollista rakentaa. Valitettavasti se vaan maksaisi yhtä paljon kun koko valmis omakoti talo. Aikaakin kuluisi saman verran. Mutta niin kuin sanotaan ”mikään ei ole ollut teknisesti mahdotonta sen jälkeen kun foinikkialaiset keksi rahan” En tosin tiedä keksivätkö foinikkialaiset rahan, mutta niin tavataan sanoa. - Harradtetimpuri
Koko keskustelu voi olla lukiolaisen tai teekkarin Suomi100 kisa. Kuka keksii niin älyttömän aiheen, että se poikii sata vastausta...
Elementtien vaakavalu on yleinen menetelmä. Sitä käytetään myös elementtitehtaassa ja varmasti toimii myös kotona. Suunnittelun on parempi olla kunnossa, koska esim pistorasian lisääminen on käytössä mahdotonta, ellei asenneta pintaan. Isän kanssa tehtiin samalla menetelmällä erillinen kellari, mikä on vaativuudeltaan lintupöntön luokkaa. Kuusi palaa, jossa yhdessä on sopiva aukko... Paitsi että jätimme pohjan pois, eli paloja on vain viisi.
Aloituksen keksijän kuvaama pohjan muoto mahdollistaa elementtien valun kahdessa erässä. Sen verran niitä siihen mahtuu pötkölleen.
Mitenkäs itsevaletut elementit kiinnitetään toisiinsa? Hitsaamalla raudat ja sitten valu, vai miten? Kellarin kokoamisessa porattiin nurkkaan reikiä ja laitettiin harjateräksestä puikko kuivaan reikään. Piki ja kermi päälle ja toivottiin parasta. Kesti maan paineen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?1072027- 1241480
Kirjoita nainen meistä jotain tänne
tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K1071463En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse1061327Paras olisi vain unohtaa
Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop701164Kristityn megahyökkäys idän palstoilla on kauhistuttava
Terroristikristityn megahyökkäys joka puolella on kauhistuttava, hänen viesteissään on järjetön määrä vihaa. Hän on idän4801094- 561037
IS viikonloppu 18-19.5.2024.
Laatija Toni Pitkälä on itse laatinut ja kuvittanut 3- arvoista ristikkonsa. Nihkeästi tuntuu löytyvän ensimmäisiä var88943Oliko vähä sometettu taas vai?
Tuli aiva liika nopiaa traktorin perä vastahan. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2b3857b3-f2c6-424e-8051-506c7525223a9902Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia
Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?138866