Vähän alkaa jo huolestuttaa kun sataa joka päivä. Vene on suht ok pressun alla, mutta patjoja ja irtaimistoa tuli laiskuuttaan jätettyä sinne. Ja kosteeta on ainakin ulkopinnoilla.
Saisi tulla kuivaa keliä niin voisi tutkia hometilannetta ja pelastaa mitä pelastettavissa on. Kuinkas muilla?
Kosteaa keliä taas vähän liikaa
tuleekohan_tuhoa
82
2498
Vastaukset
- mnbsambasb
Riippuu vähän siitä onko kosteudenpoistajia? Itse en kyllä uskaltaisi jättää patjoja veneeseen talveksi. Voi tulla aika paskamainen talkoo keväällä. Patjat roskiin ja ärhäkkä sisäpesu.
- Lihamylly2
Jätin kosteusmittarin veneeseen.Se näyttää ja on näyttänyt pitkin syksyä 100 %.Mutta näinhän se on ollut monet syksyt.Se on ihmeellistä että ei keväällä ole hometta veneessä juuri ollenkaan.Lukuisia kuivapalloja on käytössä ja kattoluukku raollaan.Mekin viemme patjat lämpimään varastoon.Ei kaan mikään estä hakemasta patjoja pois, varmuuden vuoksi?
- LisääKuivapalloja
Kuivapallot kattoluukku auki = ulkoilman kuivattamista. Pane lisää kuivapalloja sillä meillä satoi taas tänään.
- hyvin.toimii
Kaikki luukut raollaan, pressu erittäin hyvin tuulettava ja patjat olleet yli kymmenen talvea veneessä. Patjat on vain nosteltu pystyyn. Ei pienintäkään onglemaa patjoissa tai missään muussakaan. Homepilkkuakaan ei ole ilmestynyt. Miksi ne pitäisi roskiin heittää tai joku ärhäkkä pesu keväällä tehdä?
Patjat on veneessä paikoillaan, luukut kiinni, kolme kosteudenpoistajaa. Ei ole hometta ollut kuin joskus hiukan vessassa, kun oli ovi kiinni, eikä ollut siellä kosteudenpoistajia. Kankaan tyypillä on suuri vaikutus homehtumiseen. Nyt on lisäksi ollut pari talvea tuplapressut, niin kansikin pysyy kuivana. On siis kahdet pressut päällekkäin. Kondenssivettä kertyy eniten ylimmän pressun alapintaan ja valuu pois alempaa pressua pitkin. Muuten on kansi kostealla ilmalla kuin sateen jäljiltä.
- hymyilyttävää
Ja oikein toimittu, kun luukut kiinni, kun kuivapallot veneessä. Noilla joilla kuivapalloja sisällä ja luukkuja auki, niin eipä taida olla yhtään hyötyä kuiva palloista, kun jatkuvasti tulee uutta kosteaa sisälle.
- hymmyilyttääjoo
hymyilyttävää kirjoitti:
Ja oikein toimittu, kun luukut kiinni, kun kuivapallot veneessä. Noilla joilla kuivapalloja sisällä ja luukkuja auki, niin eipä taida olla yhtään hyötyä kuiva palloista, kun jatkuvasti tulee uutta kosteaa sisälle.
Mietin itse samaa, että jos käyttää ilmankuivaimia ja jättää luukut auki, niin onko kuivaimista kovinkaan paljon hyötyä?
- äly.hoi
hymmyilyttääjoo kirjoitti:
Mietin itse samaa, että jos käyttää ilmankuivaimia ja jättää luukut auki, niin onko kuivaimista kovinkaan paljon hyötyä?
Ei sitten yhtään. Ihme logiikkaa, johon aina törmää. Ripustetaan kuivaimia sinne sun tänne ja sitten vielä "varmuuden vuoksi" vähän luukkuja raolleen!!! Voiko tyhmempää olla???
Kuivapalloja/kosteudenkeräimiä veneen tiloihin ja sitten kaikki luukut kiinni, pilssin kuivaus, ja vielä ilmastointiteipillä kaikki pienet räppänät, raot ja reiät umpeen, väliovet sisällä auki. Ja keväällä vene on satavarmasti rutikuiva, vaikka sataisi kaatamalla koko talven.
Tärkeintä siis, ettei vettä/kosteutta pääse mistään lisää veneen tiloihin, vaan kaikki siellä oleva sitoutuu niihin keräimiin.
- märkä.uni
Miksi vene olisi jotenkin erilainen kuin mikä hyvänsä kylmä varasto, vaikka heinälato? Eiväthän heinätkään ladossa homehdu, jos ovat kesällä ehtineet kuivua. Sisustaa myöten märkinä syksyllä veneeseen jätetyt patjat varmaan homehtuvatkin, ainakin jos ne jättää pinoon.
- homesKandi
Vene ja ilmava heinälato, mahtava vertaus...
- Eihomehdu
homesKandi kirjoitti:
Vene ja ilmava heinälato, mahtava vertaus...
Kuinka monelta kesämökiltä kannetaan patjat pois syksyllä ? Mökit ovat usein rannalla tai saarissa samoissa olosuhteissa kuin veneet. Eipä taideta mökeillä edes käyttää kuivapalloja tms...
Niinpä, meilläkin pihassa kolme kylmää varastotilaa. Ne pysyvät selvästi kuivempina, jos ovet on kiinni. Lapset jättää välillä ovet auki, jolloin niissä on kosteampaa sisällä.
- taas.tuiskuaa
homesKandi kirjoitti:
Vene ja ilmava heinälato, mahtava vertaus...
Hyvin tuulettava pressu ja veneessä räppänät avoinna, mikä olisi ero heinälatoon? Heinäladot, silloin kun niitä vielä oli, olivat kattoa myöten täynnä homehtumisaltista tavaraa ja toisaalta reilu tuuletusrako joka hirren välissä, josta tuulet ja tuiskutkin pääsivät sisään. Venessä on ilmanvaihtoa vain murto-osa, mutta niin on patjoja tai muuta sellaista myös murto-osa.
Minulla on myös Bossun mainitsema pihavaja. Ovi pidetään kyllä kiinni, ettei lumi tupruta vapaasti sisään. Silti oven raosta pyryttää toisinaan pieni kinos sisään. Ja vajan molemmissa päädyissä on hyvän kokoiset tuuletusritilät. Eikä siellä vajassa homehdu sen enempää lapioiden puuvarret kuin vaimon vuosikerta puutarhahanskatkaan. Se vuosikerta siis voi olla useammankin vuoden takainen. taas.tuiskuaa kirjoitti:
Hyvin tuulettava pressu ja veneessä räppänät avoinna, mikä olisi ero heinälatoon? Heinäladot, silloin kun niitä vielä oli, olivat kattoa myöten täynnä homehtumisaltista tavaraa ja toisaalta reilu tuuletusrako joka hirren välissä, josta tuulet ja tuiskutkin pääsivät sisään. Venessä on ilmanvaihtoa vain murto-osa, mutta niin on patjoja tai muuta sellaista myös murto-osa.
Minulla on myös Bossun mainitsema pihavaja. Ovi pidetään kyllä kiinni, ettei lumi tupruta vapaasti sisään. Silti oven raosta pyryttää toisinaan pieni kinos sisään. Ja vajan molemmissa päädyissä on hyvän kokoiset tuuletusritilät. Eikä siellä vajassa homehdu sen enempää lapioiden puuvarret kuin vaimon vuosikerta puutarhahanskatkaan. Se vuosikerta siis voi olla useammankin vuoden takainen.Varmaan on siis hyvä, että on sopiva tuuletus. Kaikissa rakennuksissa on joku tuuletus, toisaalta ovet selällään auki on liian tehokas tuuletus. Veneessäkin mulla on auki muutama tuuletisventtiili.
- kadilainen
Oma kokemus on, että veneen luukut kannattaa ennemmin pitää kiinni. Avoimista luukuista tulee kosteaa epäpuhdasta ilmaa, joka tekee hometta. Pinnat pitää tosin syksyllä ensin pyyhkiä hyvin esim. kloritella, jottei homeelle jää ruokaa. Kosteudenpoistajiakaan ei ole ollut ja hometta ei ole tullut. Aiemmin, kun luukut oli auki hometta tuli. Kaiken pitää veneessä toki olla kuivaa ennen kuin lyö luukut kiinni.
- seppomartti
" pyyhkiä hyvin esim. kloritella, jottei homeelle jää ruokaa. "
Homeitiö ei kuole ruoan puutteeseen. Hometta esiintyy myös klooripitoisella pyyhityllä täysin puhtaalla lasikuitupinnalla. Kunhan vain lämpö ja kosteus ovat sopivat. Ilmanvaihto vähentää ongelmaa. Tämä on monivuotinen kokemus trooppisemmasta ympäristöstä, missä homehtuminen on Suomea pahempaa - lihamylly2
OK, käyn laittamassa kattoluukun kiinni ja sitten katsotaan mikä se kosteuslukema on.
- Kadilainen
seppomartti kirjoitti:
" pyyhkiä hyvin esim. kloritella, jottei homeelle jää ruokaa. "
Homeitiö ei kuole ruoan puutteeseen. Hometta esiintyy myös klooripitoisella pyyhityllä täysin puhtaalla lasikuitupinnalla. Kunhan vain lämpö ja kosteus ovat sopivat. Ilmanvaihto vähentää ongelmaa. Tämä on monivuotinen kokemus trooppisemmasta ympäristöstä, missä homehtuminen on Suomea pahempaaEi mulla kyllä koskaan ole puhdas lasikuitu pinta homehtunut. Aina siinä on ollut esim. Joku sormenjälki tai jotain muuta likaa. Ei sen tarvitse näkyvää olla, mutta likaa kuitenkin.
- Jeanneau-veneilijäkin
Lato ja kesämökki eivät ole hyviä vertailukohtaa, sillä niissä on lähes kaikki seinät ja sisustukset vettä ja kosteutta imevää materiaalia. Veneessä ei mikään muu ime vettä kuin nämä patjat ja vaatteet sekä lika. Lisäksi puu eristää lämpöä ja hidastaa muutoksia lämpötilassa.
Kosteus tulee lämpötilan vaihteluista ulkoilmasta.
Vene on lämmin ja ilma jäähtyy, jolloin lämpimän ilman kosteus tiivistyy kylmille pinnoille.
Vastaavasti kun ulkona lämpenee, kosteus hakeutuu kylmään veneeseen.
Siksi joko kokonaan tiivistetty vene ja kosteudenpoistajat on hyvä tai tuuletus, mutta tuuletuksesta ilmanvaihdon on oltava niin suuri, että vain hieman kuivunut ulkoilma vie kosteutta ulos.
Kosteudenpoistajia käytettäessä on ehkä helpompi hakea oikea vaihtoväli.
On kokemusta yhden veneen kanssa, että kun oli luukut kiinni eikä kosteudenpoistajia, kertyi talvessa usean senttimetrin kerros vettä, vaikka vene oli pressun alla.
PS. Nimimerkki Jeanneau-veneilijä olikin nyt "kaapattu"- fysikaalisesti
Jotenkin epätieteelliseltä vaikutti selitys kosteuden tulosta ja menosta. Jos veneessä kohtuullisesti ilma vaihtuu, ehtii veneessä oleva ilma tasoittumaan samaan kosteuteen ulkoilman kanssa. Nopeat lämpötilan vaihtelut, lähinnä nopea lämpeneminen tuottaa kondessia pintoihin, joiden lämpötila laahaa ilman lämpötilan perässä. Silti on samantekevää, jos lämpötila nousee -15 > 0:aan. Pakkasilma on joka tapauksessa rutisevan kuivaa, joten kondensoitunutta vettä saa hakea mikroskoopilla. Vaikka tälläkin hetkellä lämpötilat seilaavat nollan kahta puolta ja suhteellinen kosteus on sata, on absoluuttinen kosteus edelleen varsin vaatimattomalla tasolla.
Pahimmassa tapauksessa olen havainnut veneen sisäpinnoilla hyvin pientä kondensoitumista. Ei ikinä sellaista, että vettä kertyisi johhonkin tai edes tippoja muodostuisi. Pressun alla oleva vene ei jäähdy ollenkaan samoin kuin peittämättä oleva. Pressu estää lämmön karkaamisen säteilemällä avaruuteen ja rakenteet pysyvät hiukan ilman lämpötilaa korkeammalla. Siksikin kondensoitumista tapahtuu niin vähän.
- tuulettajat
Miltä veneen sisällä haisee jos ei ole tuuletusta melkein puoleen vuoteen?
- Ei.haise
Oikea määrä kosteudenkeräimiä, niin ilma on kuivaa, eikä haise millekään.
- veneitä.katsastellut
Ei.haise kirjoitti:
Oikea määrä kosteudenkeräimiä, niin ilma on kuivaa, eikä haise millekään.
Monissa veneissä on vahva 'ominaishaju' ja tuntuu että vanhoissa vaan väistämättä usein voimakkaampi. Vaikea toki sanoa mikä oikeastaan haisee, mutta monesti haisee.
Olisi kiva tietää onko talvituuletuksella osuutta hajumaailmaan... veneitä.katsastellut kirjoitti:
Monissa veneissä on vahva 'ominaishaju' ja tuntuu että vanhoissa vaan väistämättä usein voimakkaampi. Vaikea toki sanoa mikä oikeastaan haisee, mutta monesti haisee.
Olisi kiva tietää onko talvituuletuksella osuutta hajumaailmaan...Hajusta pääsee varmaan otsonoinnilla eroon.
- osuuttaon
veneitä.katsastellut kirjoitti:
Monissa veneissä on vahva 'ominaishaju' ja tuntuu että vanhoissa vaan väistämättä usein voimakkaampi. Vaikea toki sanoa mikä oikeastaan haisee, mutta monesti haisee.
Olisi kiva tietää onko talvituuletuksella osuutta hajumaailmaan...Usein puhutaan siitä, että esim. veneeltä kotiin tuodut tavarat haisevat veneeltä ja veneellä ollut ruoka maistuu veneeltä. Jossain määrin ilmiö on tuttu omistakin aiemmista veneistä. Nykyisellä veneellä on ikää jo yli 30 v, mutta sitä "veneen hajua" ei ole. Raikkaus oli ensimmäisiä noteerattuja asioita, kun ensi kertaa veneessä sisällä kävi. Mutta siinä onkin pysyvä tuuletus hoidettu dorade-venttiileillä ja parilla kupuventtiilillä. Talvella on sitten luukutkin rakosellaan ja raikkaus on säilynyt kesät talvet.
- VanhaKikka
Ämpäriin kuumaa vettä, sitruuna-vimiä ja loraus etikkaa! Sillä kun syksyllä pyyhkii sisäpinnat, niin keväällä on raikas kuin mikä, eikä tule homepilkkuja, eikä ole kallis homma!
- vielä.halvempi
Syksyllä pyyhkii pilssin ja muut paikat kuiviksi, hyvä tuuletus talveksi, eikä tule homepilkkuja ja on raikas kuin mikä.
Johan nyt on pojilla pohdittavaa. Vene joulukuussa halliin, lämpöä parikymmentä ja luukut auki. Mikä tässä on vaikeaa?
- täti.on.kosteana
Täti on reteenä. Taitaa olla ryijyä rutosti. Se antaa mahdollisuuksia neuvoa, tottakai.
- Karpaa-aasi
Kato ei mun vene mahdu mihinkään halliin...
- Ssppss
Entiset Masayardsin hallit on kyllä aika isoja, oletko kysynyt mittoja?
Karpaa-aasi kirjoitti:
Kato ei mun vene mahdu mihinkään halliin...
Mahtuu. Helposti. Ne piirtää kellä on liitua....
- Karpaa-aasi
Ssppss kirjoitti:
Entiset Masayardsin hallit on kyllä aika isoja, oletko kysynyt mittoja?
Ei päästy niin pitkälle, kun ei niitten nosturit olis kuiteskaan jaksanut.
- Saalar
Homeongelmaan on paras ja vanhan kansan konsti piimä. Ämpäreihin piimää sinne sun tänne, ja vielä voi pyyhkäistä piimärätillä pinnat ja sitten keväällä pyyhkii etikalla, niin se ON siinä! Älkää käyttäkö mitään myrkkyjä ja vaikeita aineita ja konsteja. Kosteuskerääjätkin on myrkyllisiä ja ihan turhia. Piimällä suojaan myös moottorit ja muut talvea vasten.
terv. Saalar - dfghjklölkjfd
Kosteudenpoistajat eivät ole mitään ihmekapistuksia, tuskin pystyvät veneestä kosteutta imeyttämään itseensä ratkaisevasti, kosteutta, eli vettä pitäsi poistua veneestä, mutta niinhän ei tapahdu. Ilman sisältä vesihöyrymäärä on kuitenkin suuri.
Talvella ei ulkona homehdu, pakkasella ilma on kuivaa, pahinta aikaa on syksy, eli pahin aika alkaa olla ohi tältä erää. Homeenestossa kaikena A & O, on ilmanvaihto, lämpökään ei auta, jos ilma ei vaihdu.
Karmaiseva yllätys tuli, kun kuivassa, mutta kylmässä tallissa olleen auton penkit ja sisusta täysin homeen harmaannuttamia, jäi ikkunat kiinni, muutamassa sykysyn kuukaudessa kaikki tapahtui. Veneessä ei koskaan mitään ongelmia pressukatoksessa, joka auki alareunastaan, joten tuuli pääsee kierrättämään ilmaa, veneessäkin kaikki räppänät auki ja isommat luukut raollaan.- Totuusonihmeellinen
Kyllä ne vaan toimivat. Et selvästikään ole osannut niitä käyttää, jos edes olet kokeillut, tai sitten niissä on ollut jokin vika.
Parissa kuukaudessa yksi kunnollinen kerääjä kerää astiaan pari-kolme desiä vettä, ja se on suoraan siitä veneen sisätilasta.
Siksi kaikkien pientenkin rakojen pitää olla tiiviisti kiinni, jotta kostea ulkoilma ei enää pääse veneen sisälle. Yksi kerääjä per kajuutta.
"Homeenestossa kaiken A & O, on ilmanvaihto" -ei oikeastaan ole, vaan kosteuden eliminointi.
Autosi homehtui juuri kosteuden takia, luulit sen olleen kuiva. Lämpötilavaihtelut saavat aikaan kondensoitumista, kun ilmassa on kosteutta. Ilmanvaihto lähinnä hidastaa ja vähentää homeen muodostumista.
Itselläni on kaksi autoa talviseisonnassa ulkona taivas-alla. Sisällä kosteudenkeräimet, ja aina keväisin on kuiva ja puhdas ilma autoissa. Kerran talven aikana kaada kertyneen veden pois keräimen kulhosta. - dfghjkjhgfghjhg
Totuusonihmeellinen kirjoitti:
Kyllä ne vaan toimivat. Et selvästikään ole osannut niitä käyttää, jos edes olet kokeillut, tai sitten niissä on ollut jokin vika.
Parissa kuukaudessa yksi kunnollinen kerääjä kerää astiaan pari-kolme desiä vettä, ja se on suoraan siitä veneen sisätilasta.
Siksi kaikkien pientenkin rakojen pitää olla tiiviisti kiinni, jotta kostea ulkoilma ei enää pääse veneen sisälle. Yksi kerääjä per kajuutta.
"Homeenestossa kaiken A & O, on ilmanvaihto" -ei oikeastaan ole, vaan kosteuden eliminointi.
Autosi homehtui juuri kosteuden takia, luulit sen olleen kuiva. Lämpötilavaihtelut saavat aikaan kondensoitumista, kun ilmassa on kosteutta. Ilmanvaihto lähinnä hidastaa ja vähentää homeen muodostumista.
Itselläni on kaksi autoa talviseisonnassa ulkona taivas-alla. Sisällä kosteudenkeräimet, ja aina keväisin on kuiva ja puhdas ilma autoissa. Kerran talven aikana kaada kertyneen veden pois keräimen kulhosta.Ilman kosteus voi olla lähellä 100%, silti hometta ei tule, jos on riittävä ilmankierto, muutenhan tuolla ulkona olisi koko maailma homeessa. Paljon helpompi on järjestää veneeseen ilmakierto, kuin teippailla se ilmatiiviiksi ja yrittää poistaa ilmasta kostetta, kosteuden poistajat ovat turhia, jos veneeseen pääsee vuotamaan kosteaa ilmaa, poistajat eivät silloin riitä, vesimäärä höyrynä on ilmassa yllättävän suuri. Homehtumisen esto veneessä perustuu täysin ilman kiertoon, jos ei näin olisi, se homehtuisi jo laiturissa, missä kostetta varmasti riittää.
- Eioopakkastaei
Mitkä pakkaset? Nykyään on samaa suojasäätä ja vesisadetta melkein läpi talven. Tuuletus yksinään ei riitä. Meillä homehtui veneen tavaroita autotallin vintillä, johon ei vettä päässyt ja tuuletus takuulla oli riittävää.
- niin_ja
Onhan kesällä lämpötilakin todella paljon otollisempi homeen kasvulle ja ilman absoluuttinen kosteus sekin moninkertainen.
- ilmatiivistä
Eioopakkastaei kirjoitti:
Mitkä pakkaset? Nykyään on samaa suojasäätä ja vesisadetta melkein läpi talven. Tuuletus yksinään ei riitä. Meillä homehtui veneen tavaroita autotallin vintillä, johon ei vettä päässyt ja tuuletus takuulla oli riittävää.
Teippaa autotallin vintti ilmatiiviiksi ja kosteudenpoistajat kehiin.
- Joakim1
Totuusonihmeellinen kirjoitti:
Kyllä ne vaan toimivat. Et selvästikään ole osannut niitä käyttää, jos edes olet kokeillut, tai sitten niissä on ollut jokin vika.
Parissa kuukaudessa yksi kunnollinen kerääjä kerää astiaan pari-kolme desiä vettä, ja se on suoraan siitä veneen sisätilasta.
Siksi kaikkien pientenkin rakojen pitää olla tiiviisti kiinni, jotta kostea ulkoilma ei enää pääse veneen sisälle. Yksi kerääjä per kajuutta.
"Homeenestossa kaiken A & O, on ilmanvaihto" -ei oikeastaan ole, vaan kosteuden eliminointi.
Autosi homehtui juuri kosteuden takia, luulit sen olleen kuiva. Lämpötilavaihtelut saavat aikaan kondensoitumista, kun ilmassa on kosteutta. Ilmanvaihto lähinnä hidastaa ja vähentää homeen muodostumista.
Itselläni on kaksi autoa talviseisonnassa ulkona taivas-alla. Sisällä kosteudenkeräimet, ja aina keväisin on kuiva ja puhdas ilma autoissa. Kerran talven aikana kaada kertyneen veden pois keräimen kulhosta.100% suhteellisella kosteudella ilmassa on vettä 10 g/m3 10 C ja 5 g/m3 0 C lämpötilassa. Kajuutat lienevät ilmatilaltaan 5-10 m3/kpl, joten vettä voi ilmassa olla vain kymmeniä grammoja. Jos keräimeen tulee kuitenkin satoja grammoja, on veneessä merkittäviä ilma- tai vesivuotoja.
Joakim1 kirjoitti:
100% suhteellisella kosteudella ilmassa on vettä 10 g/m3 10 C ja 5 g/m3 0 C lämpötilassa. Kajuutat lienevät ilmatilaltaan 5-10 m3/kpl, joten vettä voi ilmassa olla vain kymmeniä grammoja. Jos keräimeen tulee kuitenkin satoja grammoja, on veneessä merkittäviä ilma- tai vesivuotoja.
Alkutalvesta veneessä voi varmaan olla kosteudenlähteitä. Ainakaan itse en pääse kuivaamaan koko pilssiä, joten sieltä varmasti pääsee kosteutta ilmaan ja lopulta kosteudenkeräimeen. Kolmessa viikossa itselle kertyi muutama desi vettä keräimiin.
Lämpötila on nyt ollut pääosin pari astetta plussalla, jossa home ei kasva. Toisaalta välillä lämpötila nousee etelässä yli viiden asteen, jolloin home kasvaa. Tällöin on myös tyypillisesti hyvin kosteaa.
Ei varmaan ole hyödyllistä tuulettaa veneeseen sisälle paljon tällaista vaikkapa 7-asteista 100% kosteaa ilmaa, joka jäähtyy seuraavana yönä nollaan ja luovuttaa ylimääräisen kosteutensa veneen pinnoille. Itse en siis usko mihinkään voimakkaaseen tuuletukseen homeen ehkäisyssä.- eiihannoinkaan
Bossu kirjoitti:
Alkutalvesta veneessä voi varmaan olla kosteudenlähteitä. Ainakaan itse en pääse kuivaamaan koko pilssiä, joten sieltä varmasti pääsee kosteutta ilmaan ja lopulta kosteudenkeräimeen. Kolmessa viikossa itselle kertyi muutama desi vettä keräimiin.
Lämpötila on nyt ollut pääosin pari astetta plussalla, jossa home ei kasva. Toisaalta välillä lämpötila nousee etelässä yli viiden asteen, jolloin home kasvaa. Tällöin on myös tyypillisesti hyvin kosteaa.
Ei varmaan ole hyödyllistä tuulettaa veneeseen sisälle paljon tällaista vaikkapa 7-asteista 100% kosteaa ilmaa, joka jäähtyy seuraavana yönä nollaan ja luovuttaa ylimääräisen kosteutensa veneen pinnoille. Itse en siis usko mihinkään voimakkaaseen tuuletukseen homeen ehkäisyssä.Lämpimät päivät ja kylmät yöt ovat kevään ilmiö. Syksyllä ja alkutalvella vuorokautiset lämpötilavaihtelut ovat hyvin pieniä. Vuodenaikaan nähden lämpimät säät ovat poikkeuksetta pilvisiä, jolloin lämpö ei perustu auringon lämmitykseen ja öisinkin on pilvikate estämässä jäähtymist säteilemällä. Eli ei syksy mikään ongelma ole, enkä koskaan syksyllä ole ihmeempää kondensoitumista veneessä ole huomannut.
- TuuletusRiittää
Bossu kirjoitti:
Alkutalvesta veneessä voi varmaan olla kosteudenlähteitä. Ainakaan itse en pääse kuivaamaan koko pilssiä, joten sieltä varmasti pääsee kosteutta ilmaan ja lopulta kosteudenkeräimeen. Kolmessa viikossa itselle kertyi muutama desi vettä keräimiin.
Lämpötila on nyt ollut pääosin pari astetta plussalla, jossa home ei kasva. Toisaalta välillä lämpötila nousee etelässä yli viiden asteen, jolloin home kasvaa. Tällöin on myös tyypillisesti hyvin kosteaa.
Ei varmaan ole hyödyllistä tuulettaa veneeseen sisälle paljon tällaista vaikkapa 7-asteista 100% kosteaa ilmaa, joka jäähtyy seuraavana yönä nollaan ja luovuttaa ylimääräisen kosteutensa veneen pinnoille. Itse en siis usko mihinkään voimakkaaseen tuuletukseen homeen ehkäisyssä.Sen verran pitää olla ilmanvaihtoa, että kosteus pääsee poistumaan, kun kelit aina välillä sallii, se pitää homeen poissa. Voi toki olla, jos tuuletusta on liikaa, lämmönvaihtelut ovat suurempia ja nopeatempoisempia, silloin kosteutta voi tiivistyä enemmän.
Joten maltillinen tuuletus lienee paras, myös siksi, ettei veneeseen jää minkäänlaista pääsyä tuhoeläimille, hiirille ja myyrille, jos luukkuja pidetään liikaa auki, ne kiipeää kaikkea mahdollista pitkin veneeseen ja silloin on kaikki syöty talven aikana pilalle, tämä koskee myös autoja! - Larslin
Bossu kirjoitti:
Alkutalvesta veneessä voi varmaan olla kosteudenlähteitä. Ainakaan itse en pääse kuivaamaan koko pilssiä, joten sieltä varmasti pääsee kosteutta ilmaan ja lopulta kosteudenkeräimeen. Kolmessa viikossa itselle kertyi muutama desi vettä keräimiin.
Lämpötila on nyt ollut pääosin pari astetta plussalla, jossa home ei kasva. Toisaalta välillä lämpötila nousee etelässä yli viiden asteen, jolloin home kasvaa. Tällöin on myös tyypillisesti hyvin kosteaa.
Ei varmaan ole hyödyllistä tuulettaa veneeseen sisälle paljon tällaista vaikkapa 7-asteista 100% kosteaa ilmaa, joka jäähtyy seuraavana yönä nollaan ja luovuttaa ylimääräisen kosteutensa veneen pinnoille. Itse en siis usko mihinkään voimakkaaseen tuuletukseen homeen ehkäisyssä.Mikset pääse kuivaamaan koko pilssiä??itsellä
Pitkäkölisessä syvä pilssi,johon käsin ei yllä mitenkään,
Mutta hommasin 10 vuotta sitten semmoisen n.metrin mittaisen
Pihtimallisen Roskien kerääjän ja imukykyisen tiiliskiven kokoisen
Sienen ja kuivaksi tulee...😀 Larslin kirjoitti:
Mikset pääse kuivaamaan koko pilssiä??itsellä
Pitkäkölisessä syvä pilssi,johon käsin ei yllä mitenkään,
Mutta hommasin 10 vuotta sitten semmoisen n.metrin mittaisen
Pihtimallisen Roskien kerääjän ja imukykyisen tiiliskiven kokoisen
Sienen ja kuivaksi tulee...😀Tässä on pitkä köli ja painolastia om sisällä. Pilssin tilavuus on varmaan pari kuutiota. Joka koloon ei millään pääse.
- Larslin
Bossu kirjoitti:
Tässä on pitkä köli ja painolastia om sisällä. Pilssin tilavuus on varmaan pari kuutiota. Joka koloon ei millään pääse.
Oho,onpa iso pilssi!eipä tuommoisessa
pilssin kuivatus onnistune muuten kun tekemällä
Reikiä pilssiin...älä kuitenkaan kokeile...😉 Larslin kirjoitti:
Oho,onpa iso pilssi!eipä tuommoisessa
pilssin kuivatus onnistune muuten kun tekemällä
Reikiä pilssiin...älä kuitenkaan kokeile...😉On siellä tulppakin pohjassa, mutta se jää niin hankalasti pukin suhteen, etten ole sitä talveksi availlut.
- applix
Oman kokemuksen mukaan pahin aika homeen kannalta on kevät. Päivisin auringon lämpö kiihdyttää homeen kasvua ja öisin kosteus taas tiivistyy veneen sisä pinnoille. Syksyisin ei ole tällaista ongelmaa.
Tämän vuoden syksy oli tosin erityisen kostea. Veneessä on siksi nyt 2 kuivapalloa. Luukut tuuletusraolla ja vessan sekä pentterin ikkunat myös raollaan. Ja pilssi kuivaksi on myös tärkeää.- voi.teidän.kanssanne
Teet saman typeryyden kuin liian moni muu: Kuivapallot on ihan yhtä tyhjän kanssa, jos pidät jotakin luukkua raollaan, koska silloin tuuletat kuivapallojen kuivaaman ilman harakoille!
- Ssppss
voi.teidän.kanssanne kirjoitti:
Teet saman typeryyden kuin liian moni muu: Kuivapallot on ihan yhtä tyhjän kanssa, jos pidät jotakin luukkua raollaan, koska silloin tuuletat kuivapallojen kuivaaman ilman harakoille!
Eihän se vesi tuuletu harakoille vaan pikemmin kerätään ulkoilmasta veneeseen. Jos on riittävästi palloja niin voidaan kerätä vaikka ämpärillinen vettä.
- pallouskonto
Ssppss kirjoitti:
Eihän se vesi tuuletu harakoille vaan pikemmin kerätään ulkoilmasta veneeseen. Jos on riittävästi palloja niin voidaan kerätä vaikka ämpärillinen vettä.
En minäkään käsitä kuivapallojen ylistämistä. Mitä hyötyä oikeastaan on siitäkään, jos suolan avulla on saatu siirrettyä esim. litra vettä kuivapalloon? Vesi on edelleen veneessä sisällä eikä märkä suola kai ime lisää. Onko kuivapallon täysinäinen vesisäiliö parempi vaihtoehto kuin tilkka vettä pilssissä? Miten usein kuivapalloihmiset käyvät tyhjentämässä säiliönsä, laittavat kuivaa suolaa ja taas tiivistävät ilmaraot? Eikö hyvä tuuletus olisi vaivattomampi ratkaisu kuin kuivapallopeli?
Ainoa uskomani hyöty kuivapalloista on niiden kaupallinen merkitys. - applix
pallouskonto kirjoitti:
En minäkään käsitä kuivapallojen ylistämistä. Mitä hyötyä oikeastaan on siitäkään, jos suolan avulla on saatu siirrettyä esim. litra vettä kuivapalloon? Vesi on edelleen veneessä sisällä eikä märkä suola kai ime lisää. Onko kuivapallon täysinäinen vesisäiliö parempi vaihtoehto kuin tilkka vettä pilssissä? Miten usein kuivapalloihmiset käyvät tyhjentämässä säiliönsä, laittavat kuivaa suolaa ja taas tiivistävät ilmaraot? Eikö hyvä tuuletus olisi vaivattomampi ratkaisu kuin kuivapallopeli?
Ainoa uskomani hyöty kuivapalloista on niiden kaupallinen merkitys.Tässä hieman mutua parempaa tietoa kuivapallon toiminnasta: https://venelehti.fi/kuivapallojen-idea/ .
Itse järkeilen, kuten artikkelikin sanoo, että avainasia on tuuletus, jonka avulla sisustuksen pintoihin tarttunut kosteus haihtuu veneen sisäilmaan ja sieltä joko ulos tai kuivapalloon. En oikein ymmärrä, miten kosteus saadaan pois pinnoista, jos kaikki raot ovat kiinni ja veneessä ei ole mitään tuuletusta?
Tuo artikkeli sanoo, että kuivapallosta on eniten hyötyä veneen huonoiten tuulettuvissa tiloissa, ja keväällä kun lämpötilavaihtelut ovat suuria ja sisäilman kosteus vaihtelee paljon. Tällä kertaa laitoin kuivapallot jo syksyllä tehostamaan tuuletuksen vaikutusta, kun vene oli sisältä erityisen kostea.
Kyllä mielestäni asialla on eroa, jos esim. 1 litra vettä on kerätty kuivapallon säiliöön verrattuna siihen, että sama 1 litra on imeytyneenä sisäilmaan tai vielä pahemmin veneen kankaisiin. Mutta kukin tavallaan ;-) - faktaa.peliin
applix kirjoitti:
Tässä hieman mutua parempaa tietoa kuivapallon toiminnasta: https://venelehti.fi/kuivapallojen-idea/ .
Itse järkeilen, kuten artikkelikin sanoo, että avainasia on tuuletus, jonka avulla sisustuksen pintoihin tarttunut kosteus haihtuu veneen sisäilmaan ja sieltä joko ulos tai kuivapalloon. En oikein ymmärrä, miten kosteus saadaan pois pinnoista, jos kaikki raot ovat kiinni ja veneessä ei ole mitään tuuletusta?
Tuo artikkeli sanoo, että kuivapallosta on eniten hyötyä veneen huonoiten tuulettuvissa tiloissa, ja keväällä kun lämpötilavaihtelut ovat suuria ja sisäilman kosteus vaihtelee paljon. Tällä kertaa laitoin kuivapallot jo syksyllä tehostamaan tuuletuksen vaikutusta, kun vene oli sisältä erityisen kostea.
Kyllä mielestäni asialla on eroa, jos esim. 1 litra vettä on kerätty kuivapallon säiliöön verrattuna siihen, että sama 1 litra on imeytyneenä sisäilmaan tai vielä pahemmin veneen kankaisiin. Mutta kukin tavallaan ;-)Jos luit, mitä Joakim kirjoitti takuulla varmaa fysikaalista faktaa, ei veneen ilmatilavuus voi sisältää kuin kymmeniä grammoja vettä. Tilavuutena siis kymmeniä millilitroja. Eikä veneen pinnoillakaan ikinä enempää ole, omassa veneessä ei telakointiaikana ole koskaan näkyvästi kondenssia. Litra on siis mahdollista kerätä vain kymmeniin kertoihin vaihtuneesta ilmasta.
- kukintavallaan
applix kirjoitti:
Tässä hieman mutua parempaa tietoa kuivapallon toiminnasta: https://venelehti.fi/kuivapallojen-idea/ .
Itse järkeilen, kuten artikkelikin sanoo, että avainasia on tuuletus, jonka avulla sisustuksen pintoihin tarttunut kosteus haihtuu veneen sisäilmaan ja sieltä joko ulos tai kuivapalloon. En oikein ymmärrä, miten kosteus saadaan pois pinnoista, jos kaikki raot ovat kiinni ja veneessä ei ole mitään tuuletusta?
Tuo artikkeli sanoo, että kuivapallosta on eniten hyötyä veneen huonoiten tuulettuvissa tiloissa, ja keväällä kun lämpötilavaihtelut ovat suuria ja sisäilman kosteus vaihtelee paljon. Tällä kertaa laitoin kuivapallot jo syksyllä tehostamaan tuuletuksen vaikutusta, kun vene oli sisältä erityisen kostea.
Kyllä mielestäni asialla on eroa, jos esim. 1 litra vettä on kerätty kuivapallon säiliöön verrattuna siihen, että sama 1 litra on imeytyneenä sisäilmaan tai vielä pahemmin veneen kankaisiin. Mutta kukin tavallaan ;-)Kysymys tuossa kaiketi oli siitä onko sisätilan kosteus erilainen, jos on litra vettä purkissa tai litra vettä pilssissä? Kuivapalloa oli edellä perusteltu pilssin kuivaamisella.
Toinen kysymys on tilanne, jossa ei-umpioidussa veneessä on kuivapallo. Eikö siinäkin tapauksessa kosteus vähitellen tasaannu niin, että sama kosteus kuin on sisäilmassa on myös sisätilan tekstiileissä? Miksi tekstiilit olisivat kuivempia kuin sisäilma? - applix
faktaa.peliin kirjoitti:
Jos luit, mitä Joakim kirjoitti takuulla varmaa fysikaalista faktaa, ei veneen ilmatilavuus voi sisältää kuin kymmeniä grammoja vettä. Tilavuutena siis kymmeniä millilitroja. Eikä veneen pinnoillakaan ikinä enempää ole, omassa veneessä ei telakointiaikana ole koskaan näkyvästi kondenssia. Litra on siis mahdollista kerätä vain kymmeniin kertoihin vaihtuneesta ilmasta.
Kiitos korjauksesta. Silti, on se 10 millilitraakin mielestäni paremmassa paikassa kuivapallossa kuin sisustuskankaassa.
Oma vene nousi viime syksynä myöhään ja oli jatkuvien sadekelien johdosta pitkään sisältä aivan märkä. Nyt alkaa olla kuiva. Ymmärrän, että on hieman hölmöä kun "kuivapallo kuivattaa turhaan ulkoilmaa", mutta lisääkö se homehtumisen riskiä? En oikein ymmärrä miksi se, että kuivapallo kuivattaa myös "ylimääräistä" tuuletusilmaa, voisi olla homehtumisen kannalta ongelma. - Jurristikko
pallouskonto kirjoitti:
En minäkään käsitä kuivapallojen ylistämistä. Mitä hyötyä oikeastaan on siitäkään, jos suolan avulla on saatu siirrettyä esim. litra vettä kuivapalloon? Vesi on edelleen veneessä sisällä eikä märkä suola kai ime lisää. Onko kuivapallon täysinäinen vesisäiliö parempi vaihtoehto kuin tilkka vettä pilssissä? Miten usein kuivapalloihmiset käyvät tyhjentämässä säiliönsä, laittavat kuivaa suolaa ja taas tiivistävät ilmaraot? Eikö hyvä tuuletus olisi vaivattomampi ratkaisu kuin kuivapallopeli?
Ainoa uskomani hyöty kuivapalloista on niiden kaupallinen merkitys.Kaupallinen merkitys on varmaankin suuri syy kuivapallojen menestykselle. Kalsiumkloridi maksaa Hankkialla 12 euroa / 25 kg säkki. Saattaa olla kuivapallotäytteen kilohinta vähän suurempi vaikka on samaa tavaraa.
Mutta eipä hätä tämän näkönen - niksipirkkaa pukkaa eli sukkahousuideaa: Säkillisellä kalsiumkloridia kuivaa aika paljon veneilmaa, kun ripustelee riippumaan pari-kolme sukkaa tai yksi sukkahousu täytettynä aineella, ja ilmaiseksi halpahallin avajaisista haettu ämpäri alle.
Siitten vaan reilu tuuletus päälle, ja koko telakointialue kiittää :D
Hyvää Itsenäisyyspäivää! faktaa.peliin kirjoitti:
Jos luit, mitä Joakim kirjoitti takuulla varmaa fysikaalista faktaa, ei veneen ilmatilavuus voi sisältää kuin kymmeniä grammoja vettä. Tilavuutena siis kymmeniä millilitroja. Eikä veneen pinnoillakaan ikinä enempää ole, omassa veneessä ei telakointiaikana ole koskaan näkyvästi kondenssia. Litra on siis mahdollista kerätä vain kymmeniin kertoihin vaihtuneesta ilmasta.
Ei se nyt ihan näin ole. Jos veneen rakosissa, pilssissä ja tekstiileissä on vaikkapa litra vettä, kun se nostetaan ylös, se kuivuttuaan päätyy niihin kuivaimiin.
- faktaa.peliin
Bossu kirjoitti:
Ei se nyt ihan näin ole. Jos veneen rakosissa, pilssissä ja tekstiileissä on vaikkapa litra vettä, kun se nostetaan ylös, se kuivuttuaan päätyy niihin kuivaimiin.
Aivan yhtä hyvin se rakosissa ollut vesi lentää luukusta ulos, jos toinen luukku syöttää ilmaa sisään. Vesihöyryksi sen pitää joka tapauksessa muuttua ensin. Kuivapallo ei kuitenkaan mikään ihmeellinen vesihöyrymagneetti ole, se toimii van höyrynpaineiden erolla.
Veneet muuten viihtyvät erittäin hyvin kylmissä halleissa, puuveneet viihtyvät sellaisessa parhaiten. Vieläpä kosteana pysyvä maapohja on paras, Kaiken lisäksi vettä on telakoitaessa niiden rakenteissa kymmeniä litroja, joka siitä jo syksyn kuluessa kuivuu. faktaa.peliin kirjoitti:
Aivan yhtä hyvin se rakosissa ollut vesi lentää luukusta ulos, jos toinen luukku syöttää ilmaa sisään. Vesihöyryksi sen pitää joka tapauksessa muuttua ensin. Kuivapallo ei kuitenkaan mikään ihmeellinen vesihöyrymagneetti ole, se toimii van höyrynpaineiden erolla.
Veneet muuten viihtyvät erittäin hyvin kylmissä halleissa, puuveneet viihtyvät sellaisessa parhaiten. Vieläpä kosteana pysyvä maapohja on paras, Kaiken lisäksi vettä on telakoitaessa niiden rakenteissa kymmeniä litroja, joka siitä jo syksyn kuluessa kuivuu.Vastasin tähän väitteeseen "Litra on siis mahdollista kerätä vain kymmeniin kertoihin vaihtuneesta ilmasta. " Lasikuituveneet viihtyvät parhaiten lämpimässä ja kuivassa. Kuiva ja kylmä on myös hyvä, mutta pressun alla on talvella usein hyvin märkää, vaikka pressu ei vuotaisikaan..
- saa.sataa
Bossu kirjoitti:
Vastasin tähän väitteeseen "Litra on siis mahdollista kerätä vain kymmeniin kertoihin vaihtuneesta ilmasta. " Lasikuituveneet viihtyvät parhaiten lämpimässä ja kuivassa. Kuiva ja kylmä on myös hyvä, mutta pressun alla on talvella usein hyvin märkää, vaikka pressu ei vuotaisikaan..
Jos viimepäivien sateiden jälkeen veneessä on pressun alla kuivaa, koska se märkä sinne tulee? Pieni reikä pressussa oli vuotanut kanteen pienen märän laikun, mutta muutoin oli kansikin eilen aivan kuiva.
saa.sataa kirjoitti:
Jos viimepäivien sateiden jälkeen veneessä on pressun alla kuivaa, koska se märkä sinne tulee? Pieni reikä pressussa oli vuotanut kanteen pienen märän laikun, mutta muutoin oli kansikin eilen aivan kuiva.
En ole aivan varma oikeista olosuhteista, mutta olen usein todistanut tilannetta, jossa kansi on märkä kuin sateen jäljiltä, vaikka pressu on hyvin paikoillaan. Esim. toissa talvena omassa veneessä oli hyvin tuulettuva pressu, mutta kansi likomärkä. Sama oli naapuriveneessä, jossa oli pressu vedetty tiukkaan ja kolmannessakin veneessä, jonka kantta vilkaisin. Kyse on kondenssivedestä, joka tippuu pressun alapinnalta kannelle. Parina viime talvena itselläni on ollut tuplapressut, enkä ole tätä ilmiötä havainnut.
- saa.sataa
Tulin tunti sitten veneeltä. Nostin viimeisetkin istuintyynyt pystyyn, irroitin lokianturin ja availin muutaman turkkilevyn. Samoin melkein kaikki säilytyslokeroiden luukutjätin rakoselleen. Kaikkien viimepäivien sateiden jälkeen vene oli sisältä aivan kuiva ja raikas. Vain moottorin luo oli jäänyt syyshuollon jäljiltä liraus pakkasnestettä, joka tuli nyt kuivattua pois. Pressunlaiton jälkeen oli vielä kattoluukku jäänyt kiinni, nyt on sekin raollaan. Lähtiessä vielä varmistin, että dorade-venttiilien aukot ovat täysin auki. Ulkona kiristelin pari pressun narua. Nyt ei talven tulo huoleta enää lainkaan.
- kukkoAb
Kyllä on taas tiivistynyt viisauden aatokset palstalle. On piimää, luukkua auki, kiinni, homehtuu, ei homehdu, kosteuden poistajaa, mitään tarvita. Ei ihme, että muodostunut myyttinen "home skandi" jossa arvo säilyy isältä perikunnalle...
Apua tulen hulluksi, tyhmyyden tunkiolla...- lakjsldjaldjalsjdals
No, valaise meitä sinä oi Karpaattien Nero!
- OyVENEAb
Ihan käsittämätöntä sontaa tuo venelehden artikkeli. Jonkun kauppiaan lobbaama juttu varmaan. Ilmeisesti yritetään saada ihmiset ostelemaan kymmeniä kuivapalloja kaudessa.
Siis kuivapallon pitäminen tuuletetussa tilassahan on sama kuin kuivattelisi ulkoilmaa. Järkeä on yhtä paljon kuin siinä, että kesähelteellä varmuuden vuoksi pidettäisiin jääkaapin ovea raollaan.
Kas kun ei neuvota pistämään kuivapalloja sen telakoidun veneen alle ja ympäristöön, jotta venettä ympäröivä ilmakin kuivuisi varmuuden vuoksi hiukan. Käytiin veneellä tarkistamassa kosteusmittarin lukema.Mittari oli edelleen tapissa siis 100 %.Tämä siis vaikka kattoluukku on ollut kiinni lähes kaksi viikkoa . Vene ei ole tiivis.Meillä on kolme kosteudenpoistajaa jossa nestettä jokaisessa 1-2 dl.Näin paljon vettä ei ole ikinä ollut tähän aikaan vuodesta.Mutta mikä on logiikka tässä hommassa.Voiko tästä vetää mitään johtopäätöksiä ?
No nyt oli - 1 deg. C pakkasta mutta ei kai se vaikuta ?Vajaa kaksi viikkoa sitten oli plussaa reilusti.- UnohdaPallot
Jos parissa viikossa kolme kosteudenpoistajaa on kerännyt noin puoli litraa vettä eikä veneessäsi ole avointa vesiastiaa täynnä vettä niin se tarkoittaa että veneessäsi ilma vaihtuu melkoisen hyvin tai sinulla laaja avoin vesiinta siellä misä haihtuu vettä.
Se 5 dl vettä tarkoittaa, että kuivapallosi olisivat kuivanneet sata kuutiometriä (100 m3) 0 celsiusasteista ilmaa 100%n suhteellisesta kosteudesta täysin kuivaksi =0% suhteellinen kosteus.
Koska ilmiö on suhteellisen hidas ja se vesi haihtuu myös siitä kuivauspallon astiasta niin todellinen ilmamäärä on järkyttävästi suurempi ja kun kosteusmittarisi näyttää 100% kosteutta niin sanotaan vaikka että ne olisivat kuivanneet ilmaa 95%n suhteellisen kosteuteen niin veneesi läpi olisi mennyt 20 * 100 m3 = 2000 m3 ilmaa kahdessa viikossa. 5asteen lämmössä puolet tuosta ku vettä mahtuu ilmaan tuplat. Sanotaan kätsysti, että 1400 m3 nin saadaan mukavan pyöreä luku 100 m3 päivässä. Veneessäsi on siis reipas tuuletus tai jotain litimärkiä pintoja tosi paljon.
Loogisesti kuullostaa siltä, että uuhaat pallojen kanssa turhaan. Kuulostaa erikoiselta. Meillä on ulkoilman kosteus tänään ollut 90%. Ehkä veneessä on vettä jossain tai sitten on joku mittausvirhe. Homehtuminen on todennäköistä, kun kosteus on yli 70% ja lämpötila on yli 5 astetta. Esimerkiksi kylmässä autotallissa ei saisi olla tuota kosteampaa.
- Joakim1
Bossu kirjoitti:
Kuulostaa erikoiselta. Meillä on ulkoilman kosteus tänään ollut 90%. Ehkä veneessä on vettä jossain tai sitten on joku mittausvirhe. Homehtuminen on todennäköistä, kun kosteus on yli 70% ja lämpötila on yli 5 astetta. Esimerkiksi kylmässä autotallissa ei saisi olla tuota kosteampaa.
Homehtuminen vaatii lämpimässäkin vähintään 80% suhteellisen kosteuden. 5 C lämpötilassa raja on jo 90% paikkeilla. Nuo siis alarajoja, joilla home voi edes kasvaa. Suurta riskiä ei ole edes 100% kosteudessa noin kylmässä. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/coste18/portugalpaperviitanen.pdf
- Joakim1
Millaista kosteusmittaria käytät? Näyttääkö se oikein? Voit melko helposti tarkistaa tuon mittaamalla tarkalla lämpömittarilla ilman lämpötilan sellaisenaan ja sitten märkään rättiin kiedottuna samalla hyvin tuulettaen. Jos suhteellinen kosteus tosiaan on 100%, nuo kaksi lämpötilaa ovat samat. Jos on eroa, voit laskea suhteellisen kosteuden tällä: http://www.humcal.com/index.php
Laitat siis mittaamasi märän lämpötilan Wet Bulb kohtaan, ilman lämpötilan ja toiselle puolelle %rh. Noin kylmässä mittaus on hyvin herkkä eli -1 C ilma ja -2 C märkä lämpötila antaa enää 80% suhteellisen kosteuden. Vaatii siis suurta tarkkuutta selvittää suhteellinen kosteus lähellä 100%.
Lämpötila voi vaikuttaa paljonkin mittaukseen, sillä lämpötilan laskiessa suhteellinen kosteus kasvaa ilmassa olevan vesimäärän pysyessä vakiona. Joakim1 kirjoitti:
Millaista kosteusmittaria käytät? Näyttääkö se oikein? Voit melko helposti tarkistaa tuon mittaamalla tarkalla lämpömittarilla ilman lämpötilan sellaisenaan ja sitten märkään rättiin kiedottuna samalla hyvin tuulettaen. Jos suhteellinen kosteus tosiaan on 100%, nuo kaksi lämpötilaa ovat samat. Jos on eroa, voit laskea suhteellisen kosteuden tällä: http://www.humcal.com/index.php
Laitat siis mittaamasi märän lämpötilan Wet Bulb kohtaan, ilman lämpötilan ja toiselle puolelle %rh. Noin kylmässä mittaus on hyvin herkkä eli -1 C ilma ja -2 C märkä lämpötila antaa enää 80% suhteellisen kosteuden. Vaatii siis suurta tarkkuutta selvittää suhteellinen kosteus lähellä 100%.
Lämpötila voi vaikuttaa paljonkin mittaukseen, sillä lämpötilan laskiessa suhteellinen kosteus kasvaa ilmassa olevan vesimäärän pysyessä vakiona.Minulla on DDR:ssä valmistettu hiushygrometri.En ole kalibroinut sitä vuosiin, mutta mielestäni neula on pysynyt samassa kohtaa (vähän yli 100 %) koko syksyn ajan.Jos on niin kuten kerrot siis että lämpötilan muutaman asteen ero vaikuttaa kosteuteen ja että mittaus on kriittinen niin silloin tämä menee uusiksi.Kotioloissa ei tarvitse kuin henkäistä mittariin ja viisari heilahtaa. Kiitos infosta.
En henkiökohtaisesti halua uskoa että kuivapalloilla ei olisi mitään virkaa.Tämä on tietenkin ennakkoluulo.Tuon saman fysiikan labran olen tehnyt opiskeluaikana 40 vuotta sitten.Mutta tehdään uudestaan, asia jäi vaivaamaan.lihamylly1 kirjoitti:
Minulla on DDR:ssä valmistettu hiushygrometri.En ole kalibroinut sitä vuosiin, mutta mielestäni neula on pysynyt samassa kohtaa (vähän yli 100 %) koko syksyn ajan.Jos on niin kuten kerrot siis että lämpötilan muutaman asteen ero vaikuttaa kosteuteen ja että mittaus on kriittinen niin silloin tämä menee uusiksi.Kotioloissa ei tarvitse kuin henkäistä mittariin ja viisari heilahtaa. Kiitos infosta.
En henkiökohtaisesti halua uskoa että kuivapalloilla ei olisi mitään virkaa.Tämä on tietenkin ennakkoluulo.Tuon saman fysiikan labran olen tehnyt opiskeluaikana 40 vuotta sitten.Mutta tehdään uudestaan, asia jäi vaivaamaan.Joakim
Yritätkö hienotunteisesti sanoa että hiushygrometri on väärä mittari kun mitataan lähellä 100% ja noin nollan lämpötiloissa ?- Joakim1
lihamylly1 kirjoitti:
Joakim
Yritätkö hienotunteisesti sanoa että hiushygrometri on väärä mittari kun mitataan lähellä 100% ja noin nollan lämpötiloissa ?En, mutta mittareiden tarkkuus voi olla huono, varsinkin kalibroimattomien.
Kiitän kommenteista.Se että pallot ei vaikuta sitä sun tätä voi olla hyvin mahdollista ja meidän talvikuomu vuotaa kuin seula ( sen päällä on se kevytpressu).Mutta ei keväällä juuri mitään hometta ole, vaimo pyyhkii ehkä puoli tuntia korkeintaan.Ja vielä kun Joakim sanoo mitä sanoo (siis koska home iskee) niin ehkä kuivapallot on turhaa.
Unohda Pallot:uskottoman suuria ilmamääriä menee läpi ja litimärkijä pintoja ei ole.Vene ei vaikuta kostealta.
Saanko kertoa yhden jutun ? Eka talvi (1989) kun nostimme veneemme talviteloille laitomme kaikki paikat lähes hermeettisesti kiinni, ei kuivapaalloja ei mitään (koska veneily oli täysin uutta ja emme tiennet miten tehdä) ja miten oli seuraavana keväänä.Vene oli täysin homeessa ja vaimo teki päivän töitä että saatiin kaikki home pois.Siis näin ei ainakaan pidä tehdä.Taidan jättää kuivapallot virittämättä ensi talvena .Talvikuomu vuotaa kuin seula tarkoittaa että vettä ei mene sisään mutta ilmanvaihto on runsasta.Kuomu ei ole läheskään ilmatiivis.Minun pitää myös kalibroida se hygrometri ( hiushygrometri).
lihamylly1 kirjoitti:
Talvikuomu vuotaa kuin seula tarkoittaa että vettä ei mene sisään mutta ilmanvaihto on runsasta.Kuomu ei ole läheskään ilmatiivis.Minun pitää myös kalibroida se hygrometri ( hiushygrometri).
Keskustelun perusteella vaikuttaa minusta todennäköiseltä, että kuivatuspallot hyvin tuuletetussa salongissa ovat turhia. Itselläni on veneessä pari ongelmapaikkaa, jotka ovat homehtumisalttiita, eli vessa ja erillinen takahytti. Näissä minulla on kuivatuspallot, ja mielestäni niillä on ollut vaikutusta. Vessassahan helposti on monta desilitraa vettäkin putkissa ja pytyssä käytön jäljiltä. Veneissä on painovoimainen ilmanvaihto, jossa talvella on se ongelma, ettei ilma liiku tiiviin pressun alla samalla tavalla kuin kesällä, minun veneeni on vieläpä hyvin tyynissä paikassa. Lisäksi rakennusten tavallisia periaatteita tuuletusräppänöiden sijoituksesta on mahdoton noudattaa.
Niin, näyttää siltä että hyvin tuuletetussa salongissa kuivatuspallot ovat turhia, niinkuin sanot.
- Jurristikko
Bossu kirjoitti:
Keskustelun perusteella vaikuttaa minusta todennäköiseltä, että kuivatuspallot hyvin tuuletetussa salongissa ovat turhia. Itselläni on veneessä pari ongelmapaikkaa, jotka ovat homehtumisalttiita, eli vessa ja erillinen takahytti. Näissä minulla on kuivatuspallot, ja mielestäni niillä on ollut vaikutusta. Vessassahan helposti on monta desilitraa vettäkin putkissa ja pytyssä käytön jäljiltä. Veneissä on painovoimainen ilmanvaihto, jossa talvella on se ongelma, ettei ilma liiku tiiviin pressun alla samalla tavalla kuin kesällä, minun veneeni on vieläpä hyvin tyynissä paikassa. Lisäksi rakennusten tavallisia periaatteita tuuletusräppänöiden sijoituksesta on mahdoton noudattaa.
"...periaatteita tuuletusräppänöiden sijoituksesta on mahdoton noudattaa."
Vinkkinä periaatteessa oikeasta sisääntuloilmaräppänästä voisi kertoa että loki- ja kaikuanturit voi irroittaa talveksi, jolloin veneen pohjaan saa kaksi painovoimaisen ilmanvaihdon periaatteiden mukaisesti sijoitettua tuloilmaräppänää!
- Ythgkfjtjkdbif
Lisääkö kuivapallo homehtumisen riskiä?
Vai onko tämä vouhotus vain siksi, että 3,90 euron täyttöpussin teho muka "menee harakoille" kun se "kuivattaa ulkoilmaa" ? Aika paljon melua pienestä siinä tapauksessa...- ehkä.lisääkin
Jos pussi tyhjenee, jää jäljelle litra vettä ja kuivatus muuttuu kostutukseksi.
- Klamydia
Vaasalaiset on homeperseitä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä1033604Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3141922Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2471737- 971602
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4161556Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21480Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4311452Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat431200MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar431087Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun3591041