Vähän alkaa jo huolestuttaa kun sataa joka päivä. Vene on suht ok pressun alla, mutta patjoja ja irtaimistoa tuli laiskuuttaan jätettyä sinne. Ja kosteeta on ainakin ulkopinnoilla.
Saisi tulla kuivaa keliä niin voisi tutkia hometilannetta ja pelastaa mitä pelastettavissa on. Kuinkas muilla?
Saisi tulla kuivaa keliä niin voisi tutkia hometilannetta ja pelastaa mitä pelastettavissa on. Kuinkas muilla?
Vastaukset 82
Vanhimmat
Riippuu vähän siitä onko kosteudenpoistajia? Itse en kyllä uskaltaisi jättää patjoja veneeseen talveksi. Voi tulla aika paskamainen talkoo keväällä. Patjat roskiin ja ärhäkkä sisäpesu.
Jätin+kosteusmittarin+veneeseen.Se+näyttää+ja+on+näyttänyt+pitkin+syksyä+100+%.Mutta+näinhän+se+on+ollut+monet+syksyt.Se+on+ihmeellistä+että+ei+keväällä+ole+hometta++veneessä+juuri+ollenkaan.Lukuisia+kuivapalloja+on+käytössä+ja+kattoluukku+raollaan.Mekin+viemme+patjat+lämpimään+varastoon.Ei+kaan+mikään+estä+hakemasta+patjoja+pois,+varmuuden+vuoksi?
Kuivapallot kattoluukku auki = ulkoilman kuivattamista. Pane lisää kuivapalloja sillä meillä satoi taas tänään.
Kaikki luukut raollaan, pressu erittäin hyvin tuulettava ja patjat olleet yli kymmenen talvea veneessä. Patjat on vain nosteltu pystyyn. Ei pienintäkään onglemaa patjoissa tai missään muussakaan. Homepilkkuakaan ei ole ilmestynyt. Miksi ne pitäisi roskiin heittää tai joku ärhäkkä pesu keväällä tehdä?
Patjat on veneessä paikoillaan, luukut kiinni, kolme kosteudenpoistajaa. Ei ole hometta ollut kuin joskus hiukan vessassa, kun oli ovi kiinni, eikä ollut siellä kosteudenpoistajia. Kankaan tyypillä on suuri vaikutus homehtumiseen. Nyt on lisäksi ollut pari talvea tuplapressut, niin kansikin pysyy kuivana. On siis kahdet pressut päällekkäin. Kondenssivettä kertyy eniten ylimmän pressun alapintaan ja valuu pois alempaa pressua pitkin. Muuten on kansi kostealla ilmalla kuin sateen jäljiltä.
Ja oikein toimittu, kun luukut kiinni, kun kuivapallot veneessä. Noilla joilla kuivapalloja sisällä ja luukkuja auki, niin eipä taida olla yhtään hyötyä kuiva palloista, kun jatkuvasti tulee uutta kosteaa sisälle.
Mietin itse samaa, että jos käyttää ilmankuivaimia ja jättää luukut auki, niin onko kuivaimista kovinkaan paljon hyötyä?
Ei sitten yhtään. Ihme logiikkaa, johon aina törmää. Ripustetaan kuivaimia sinne sun tänne ja sitten vielä "varmuuden vuoksi" vähän luukkuja raolleen!!! Voiko tyhmempää olla???
Kuivapalloja/kosteudenkeräimiä veneen tiloihin ja sitten kaikki luukut kiinni, pilssin kuivaus, ja vielä ilmastointiteipillä kaikki pienet räppänät, raot ja reiät umpeen, väliovet sisällä auki. Ja keväällä vene on satavarmasti rutikuiva, vaikka sataisi kaatamalla koko talven.
Tärkeintä siis, ettei vettä/kosteutta pääse mistään lisää veneen tiloihin, vaan kaikki siellä oleva sitoutuu niihin keräimiin.
Miksi vene olisi jotenkin erilainen kuin mikä hyvänsä kylmä varasto, vaikka heinälato? Eiväthän heinätkään ladossa homehdu, jos ovat kesällä ehtineet kuivua. Sisustaa myöten märkinä syksyllä veneeseen jätetyt patjat varmaan homehtuvatkin, ainakin jos ne jättää pinoon.
Vene ja ilmava heinälato, mahtava vertaus...
Kuinka monelta kesämökiltä kannetaan patjat pois syksyllä ? Mökit ovat usein rannalla tai saarissa samoissa olosuhteissa kuin veneet. Eipä taideta mökeillä edes käyttää kuivapalloja tms...
Niinpä, meilläkin pihassa kolme kylmää varastotilaa. Ne pysyvät selvästi kuivempina, jos ovet on kiinni. Lapset jättää välillä ovet auki, jolloin niissä on kosteampaa sisällä.
Hyvin tuulettava pressu ja veneessä räppänät avoinna, mikä olisi ero heinälatoon? Heinäladot, silloin kun niitä vielä oli, olivat kattoa myöten täynnä homehtumisaltista tavaraa ja toisaalta reilu tuuletusrako joka hirren välissä, josta tuulet ja tuiskutkin pääsivät sisään. Venessä on ilmanvaihtoa vain murto-osa, mutta niin on patjoja tai muuta sellaista myös murto-osa.
Minulla on myös Bossun mainitsema pihavaja. Ovi pidetään kyllä kiinni, ettei lumi tupruta vapaasti sisään. Silti oven raosta pyryttää toisinaan pieni kinos sisään. Ja vajan molemmissa päädyissä on hyvän kokoiset tuuletusritilät. Eikä siellä vajassa homehdu sen enempää lapioiden puuvarret kuin vaimon vuosikerta puutarhahanskatkaan. Se vuosikerta siis voi olla useammankin vuoden takainen.
Varmaan on siis hyvä, että on sopiva tuuletus. Kaikissa rakennuksissa on joku tuuletus, toisaalta ovet selällään auki on liian tehokas tuuletus. Veneessäkin mulla on auki muutama tuuletisventtiili.
Oma kokemus on, että veneen luukut kannattaa ennemmin pitää kiinni. Avoimista luukuista tulee kosteaa epäpuhdasta ilmaa, joka tekee hometta. Pinnat pitää tosin syksyllä ensin pyyhkiä hyvin esim. kloritella, jottei homeelle jää ruokaa. Kosteudenpoistajiakaan ei ole ollut ja hometta ei ole tullut. Aiemmin, kun luukut oli auki hometta tuli. Kaiken pitää veneessä toki olla kuivaa ennen kuin lyö luukut kiinni.
" pyyhkiä hyvin esim. kloritella, jottei homeelle jää ruokaa. "
Homeitiö ei kuole ruoan puutteeseen. Hometta esiintyy myös klooripitoisella pyyhityllä täysin puhtaalla lasikuitupinnalla. Kunhan vain lämpö ja kosteus ovat sopivat. Ilmanvaihto vähentää ongelmaa. Tämä on monivuotinen kokemus trooppisemmasta ympäristöstä, missä homehtuminen on Suomea pahempaa
OK, käyn laittamassa kattoluukun kiinni ja sitten katsotaan mikä se kosteuslukema on.
Ei mulla kyllä koskaan ole puhdas lasikuitu pinta homehtunut. Aina siinä on ollut esim. Joku sormenjälki tai jotain muuta likaa. Ei sen tarvitse näkyvää olla, mutta likaa kuitenkin.
Lato ja kesämökki eivät ole hyviä vertailukohtaa, sillä niissä on lähes kaikki seinät ja sisustukset vettä ja kosteutta imevää materiaalia. Veneessä ei mikään muu ime vettä kuin nämä patjat ja vaatteet sekä lika. Lisäksi puu eristää lämpöä ja hidastaa muutoksia lämpötilassa.
Kosteus tulee lämpötilan vaihteluista ulkoilmasta.
Vene on lämmin ja ilma jäähtyy, jolloin lämpimän ilman kosteus tiivistyy kylmille pinnoille.
Vastaavasti kun ulkona lämpenee, kosteus hakeutuu kylmään veneeseen.
Siksi joko kokonaan tiivistetty vene ja kosteudenpoistajat on hyvä tai tuuletus, mutta tuuletuksesta ilmanvaihdon on oltava niin suuri, että vain hieman kuivunut ulkoilma vie kosteutta ulos.
Kosteudenpoistajia käytettäessä on ehkä helpompi hakea oikea vaihtoväli.
On kokemusta yhden veneen kanssa, että kun oli luukut kiinni eikä kosteudenpoistajia, kertyi talvessa usean senttimetrin kerros vettä, vaikka vene oli pressun alla.
PS. Nimimerkki Jeanneau-veneilijä olikin nyt "kaapattu"
Jotenkin epätieteelliseltä vaikutti selitys kosteuden tulosta ja menosta. Jos veneessä kohtuullisesti ilma vaihtuu, ehtii veneessä oleva ilma tasoittumaan samaan kosteuteen ulkoilman kanssa. Nopeat lämpötilan vaihtelut, lähinnä nopea lämpeneminen tuottaa kondessia pintoihin, joiden lämpötila laahaa ilman lämpötilan perässä. Silti on samantekevää, jos lämpötila nousee -15 > 0:aan. Pakkasilma on joka tapauksessa rutisevan kuivaa, joten kondensoitunutta vettä saa hakea mikroskoopilla. Vaikka tälläkin hetkellä lämpötilat seilaavat nollan kahta puolta ja suhteellinen kosteus on sata, on absoluuttinen kosteus edelleen varsin vaatimattomalla tasolla.
Pahimmassa tapauksessa olen havainnut veneen sisäpinnoilla hyvin pientä kondensoitumista. Ei ikinä sellaista, että vettä kertyisi johhonkin tai edes tippoja muodostuisi. Pressun alla oleva vene ei jäähdy ollenkaan samoin kuin peittämättä oleva. Pressu estää lämmön karkaamisen säteilemällä avaruuteen ja rakenteet pysyvät hiukan ilman lämpötilaa korkeammalla. Siksikin kondensoitumista tapahtuu niin vähän.
Miltä veneen sisällä haisee jos ei ole tuuletusta melkein puoleen vuoteen?
Oikea määrä kosteudenkeräimiä, niin ilma on kuivaa, eikä haise millekään.
Monissa veneissä on vahva 'ominaishaju' ja tuntuu että vanhoissa vaan väistämättä usein voimakkaampi. Vaikea toki sanoa mikä oikeastaan haisee, mutta monesti haisee.
Olisi kiva tietää onko talvituuletuksella osuutta hajumaailmaan...
Hajusta pääsee varmaan otsonoinnilla eroon.
Usein puhutaan siitä, että esim. veneeltä kotiin tuodut tavarat haisevat veneeltä ja veneellä ollut ruoka maistuu veneeltä. Jossain määrin ilmiö on tuttu omistakin aiemmista veneistä. Nykyisellä veneellä on ikää jo yli 30 v, mutta sitä "veneen hajua" ei ole. Raikkaus oli ensimmäisiä noteerattuja asioita, kun ensi kertaa veneessä sisällä kävi. Mutta siinä onkin pysyvä tuuletus hoidettu dorade-venttiileillä ja parilla kupuventtiilillä. Talvella on sitten luukutkin rakosellaan ja raikkaus on säilynyt kesät talvet.
Ämpäriin kuumaa vettä, sitruuna-vimiä ja loraus etikkaa! Sillä kun syksyllä pyyhkii sisäpinnat, niin keväällä on raikas kuin mikä, eikä tule homepilkkuja, eikä ole kallis homma!
Syksyllä pyyhkii pilssin ja muut paikat kuiviksi, hyvä tuuletus talveksi, eikä tule homepilkkuja ja on raikas kuin mikä.
Johan nyt on pojilla pohdittavaa. Vene joulukuussa halliin, lämpöä parikymmentä ja luukut auki. Mikä tässä on vaikeaa?
Täti on reteenä. Taitaa olla ryijyä rutosti. Se antaa mahdollisuuksia neuvoa, tottakai.
Kato ei mun vene mahdu mihinkään halliin...
Entiset Masayardsin hallit on kyllä aika isoja, oletko kysynyt mittoja?
Mahtuu. Helposti. Ne piirtää kellä on liitua....
Ei päästy niin pitkälle, kun ei niitten nosturit olis kuiteskaan jaksanut.
Homeongelmaan on paras ja vanhan kansan konsti piimä. Ämpäreihin piimää sinne sun tänne, ja vielä voi pyyhkäistä piimärätillä pinnat ja sitten keväällä pyyhkii etikalla, niin se ON siinä! Älkää käyttäkö mitään myrkkyjä ja vaikeita aineita ja konsteja. Kosteuskerääjätkin on myrkyllisiä ja ihan turhia. Piimällä suojaan myös moottorit ja muut talvea vasten.
terv. Saalar
Kosteudenpoistajat eivät ole mitään ihmekapistuksia, tuskin pystyvät veneestä kosteutta imeyttämään itseensä ratkaisevasti, kosteutta, eli vettä pitäsi poistua veneestä, mutta niinhän ei tapahdu. Ilman sisältä vesihöyrymäärä on kuitenkin suuri.
Talvella ei ulkona homehdu, pakkasella ilma on kuivaa, pahinta aikaa on syksy, eli pahin aika alkaa olla ohi tältä erää. Homeenestossa kaikena A & O, on ilmanvaihto, lämpökään ei auta, jos ilma ei vaihdu.
Karmaiseva yllätys tuli, kun kuivassa, mutta kylmässä tallissa olleen auton penkit ja sisusta täysin homeen harmaannuttamia, jäi ikkunat kiinni, muutamassa sykysyn kuukaudessa kaikki tapahtui. Veneessä ei koskaan mitään ongelmia pressukatoksessa, joka auki alareunastaan, joten tuuli pääsee kierrättämään ilmaa, veneessäkin kaikki räppänät auki ja isommat luukut raollaan.
Kyllä ne vaan toimivat. Et selvästikään ole osannut niitä käyttää, jos edes olet kokeillut, tai sitten niissä on ollut jokin vika.
Parissa kuukaudessa yksi kunnollinen kerääjä kerää astiaan pari-kolme desiä vettä, ja se on suoraan siitä veneen sisätilasta.
Siksi kaikkien pientenkin rakojen pitää olla tiiviisti kiinni, jotta kostea ulkoilma ei enää pääse veneen sisälle. Yksi kerääjä per kajuutta.
"Homeenestossa kaiken A & O, on ilmanvaihto" -ei oikeastaan ole, vaan kosteuden eliminointi.
Autosi homehtui juuri kosteuden takia, luulit sen olleen kuiva. Lämpötilavaihtelut saavat aikaan kondensoitumista, kun ilmassa on kosteutta. Ilmanvaihto lähinnä hidastaa ja vähentää homeen muodostumista.
Itselläni on kaksi autoa talviseisonnassa ulkona taivas-alla. Sisällä kosteudenkeräimet, ja aina keväisin on kuiva ja puhdas ilma autoissa. Kerran talven aikana kaada kertyneen veden pois keräimen kulhosta.
Ilman+kosteus+voi+olla+lähellä+100%,+silti+hometta+ei+tule,+jos+on+riittävä+ilmankierto,+muutenhan+tuolla+ulkona+olisi+koko+maailma+homeessa.+Paljon+helpompi+on+järjestää+veneeseen+ilmakierto,+kuin+teippailla+se+ilmatiiviiksi+ja+yrittää+poistaa+ilmasta+kostetta,+kosteuden+poistajat+ovat+turhia,+jos+veneeseen+pääsee+vuotamaan+kosteaa+ilmaa,+poistajat+eivät+silloin+riitä,+vesimäärä+höyrynä+on+ilmassa+yllättävän+suuri.+Homehtumisen+esto+veneessä+perustuu+täysin+ilman+kiertoon,+jos+ei+näin+olisi,+se+homehtuisi+jo+laiturissa,+missä+kostetta+varmasti+riittää.
Mitkä pakkaset? Nykyään on samaa suojasäätä ja vesisadetta melkein läpi talven. Tuuletus yksinään ei riitä. Meillä homehtui veneen tavaroita autotallin vintillä, johon ei vettä päässyt ja tuuletus takuulla oli riittävää.
Onhan kesällä lämpötilakin todella paljon otollisempi homeen kasvulle ja ilman absoluuttinen kosteus sekin moninkertainen.
Teippaa autotallin vintti ilmatiiviiksi ja kosteudenpoistajat kehiin.
100%+suhteellisella+kosteudella+ilmassa+on+vettä+10+g/m3+10+C+ja+5+g/m3+0+C+lämpötilassa.+Kajuutat+lienevät+ilmatilaltaan+5-10+m3/kpl,+joten+vettä+voi+ilmassa+olla+vain+kymmeniä+grammoja.+Jos+keräimeen+tulee+kuitenkin+satoja+grammoja,+on+veneessä+merkittäviä+ilma-+tai+vesivuotoja.
Alkutalvesta+veneessä+voi+varmaan+olla+kosteudenlähteitä.+Ainakaan+itse+en+pääse+kuivaamaan+koko+pilssiä,+joten+sieltä+varmasti+pääsee+kosteutta+ilmaan+ja+lopulta+kosteudenkeräimeen.+Kolmessa+viikossa+itselle+kertyi+muutama+desi+vettä+keräimiin.
Lämpimät päivät ja kylmät yöt ovat kevään ilmiö. Syksyllä ja alkutalvella vuorokautiset lämpötilavaihtelut ovat hyvin pieniä. Vuodenaikaan nähden lämpimät säät ovat poikkeuksetta pilvisiä, jolloin lämpö ei perustu auringon lämmitykseen ja öisinkin on pilvikate estämässä jäähtymist säteilemällä. Eli ei syksy mikään ongelma ole, enkä koskaan syksyllä ole ihmeempää kondensoitumista veneessä ole huomannut.
Sen verran pitää olla ilmanvaihtoa, että kosteus pääsee poistumaan, kun kelit aina välillä sallii, se pitää homeen poissa. Voi toki olla, jos tuuletusta on liikaa, lämmönvaihtelut ovat suurempia ja nopeatempoisempia, silloin kosteutta voi tiivistyä enemmän.
Joten maltillinen tuuletus lienee paras, myös siksi, ettei veneeseen jää minkäänlaista pääsyä tuhoeläimille, hiirille ja myyrille, jos luukkuja pidetään liikaa auki, ne kiipeää kaikkea mahdollista pitkin veneeseen ja silloin on kaikki syöty talven aikana pilalle, tämä koskee myös autoja!
Mikset pääse kuivaamaan koko pilssiä??itsellä
Pitkäkölisessä syvä pilssi,johon käsin ei yllä mitenkään,
Mutta hommasin 10 vuotta sitten semmoisen n.metrin mittaisen
Pihtimallisen Roskien kerääjän ja imukykyisen tiiliskiven kokoisen
Sienen ja kuivaksi tulee...😀
Tässä on pitkä köli ja painolastia om sisällä. Pilssin tilavuus on varmaan pari kuutiota. Joka koloon ei millään pääse.
Oho,onpa iso pilssi!eipä tuommoisessa
pilssin kuivatus onnistune muuten kun tekemällä
Reikiä pilssiin...älä kuitenkaan kokeile...😉
On siellä tulppakin pohjassa, mutta se jää niin hankalasti pukin suhteen, etten ole sitä talveksi availlut.
Oman kokemuksen mukaan pahin aika homeen kannalta on kevät. Päivisin auringon lämpö kiihdyttää homeen kasvua ja öisin kosteus taas tiivistyy veneen sisä pinnoille. Syksyisin ei ole tällaista ongelmaa.
Tämän vuoden syksy oli tosin erityisen kostea. Veneessä on siksi nyt 2 kuivapalloa. Luukut tuuletusraolla ja vessan sekä pentterin ikkunat myös raollaan. Ja pilssi kuivaksi on myös tärkeää.
Teet saman typeryyden kuin liian moni muu: Kuivapallot on ihan yhtä tyhjän kanssa, jos pidät jotakin luukkua raollaan, koska silloin tuuletat kuivapallojen kuivaaman ilman harakoille!
Eihän se vesi tuuletu harakoille vaan pikemmin kerätään ulkoilmasta veneeseen. Jos on riittävästi palloja niin voidaan kerätä vaikka ämpärillinen vettä.
En minäkään käsitä kuivapallojen ylistämistä. Mitä hyötyä oikeastaan on siitäkään, jos suolan avulla on saatu siirrettyä esim. litra vettä kuivapalloon? Vesi on edelleen veneessä sisällä eikä märkä suola kai ime lisää. Onko kuivapallon täysinäinen vesisäiliö parempi vaihtoehto kuin tilkka vettä pilssissä? Miten usein kuivapalloihmiset käyvät tyhjentämässä säiliönsä, laittavat kuivaa suolaa ja taas tiivistävät ilmaraot? Eikö hyvä tuuletus olisi vaivattomampi ratkaisu kuin kuivapallopeli?
Ainoa uskomani hyöty kuivapalloista on niiden kaupallinen merkitys.
Tässä hieman mutua parempaa tietoa kuivapallon toiminnasta: https://venelehti.fi/kuivapallojen-idea/ .
Itse järkeilen, kuten artikkelikin sanoo, että avainasia on tuuletus, jonka avulla sisustuksen pintoihin tarttunut kosteus haihtuu veneen sisäilmaan ja sieltä joko ulos tai kuivapalloon. En oikein ymmärrä, miten kosteus saadaan pois pinnoista, jos kaikki raot ovat kiinni ja veneessä ei ole mitään tuuletusta?
Tuo artikkeli sanoo, että kuivapallosta on eniten hyötyä veneen huonoiten tuulettuvissa tiloissa, ja keväällä kun lämpötilavaihtelut ovat suuria ja sisäilman kosteus vaihtelee paljon. Tällä kertaa laitoin kuivapallot jo syksyllä tehostamaan tuuletuksen vaikutusta, kun vene oli sisältä erityisen kostea.
Kyllä mielestäni asialla on eroa, jos esim. 1 litra vettä on kerätty kuivapallon säiliöön verrattuna siihen, että sama 1 litra on imeytyneenä sisäilmaan tai vielä pahemmin veneen kankaisiin. Mutta kukin tavallaan ;-)
Jos luit, mitä Joakim kirjoitti takuulla varmaa fysikaalista faktaa, ei veneen ilmatilavuus voi sisältää kuin kymmeniä grammoja vettä. Tilavuutena siis kymmeniä millilitroja. Eikä veneen pinnoillakaan ikinä enempää ole, omassa veneessä ei telakointiaikana ole koskaan näkyvästi kondenssia. Litra on siis mahdollista kerätä vain kymmeniin kertoihin vaihtuneesta ilmasta.
Kysymys tuossa kaiketi oli siitä onko sisätilan kosteus erilainen, jos on litra vettä purkissa tai litra vettä pilssissä? Kuivapalloa oli edellä perusteltu pilssin kuivaamisella.
Toinen kysymys on tilanne, jossa ei-umpioidussa veneessä on kuivapallo. Eikö siinäkin tapauksessa kosteus vähitellen tasaannu niin, että sama kosteus kuin on sisäilmassa on myös sisätilan tekstiileissä? Miksi tekstiilit olisivat kuivempia kuin sisäilma?
Kiitos korjauksesta. Silti, on se 10 millilitraakin mielestäni paremmassa paikassa kuivapallossa kuin sisustuskankaassa.
Oma vene nousi viime syksynä myöhään ja oli jatkuvien sadekelien johdosta pitkään sisältä aivan märkä. Nyt alkaa olla kuiva. Ymmärrän, että on hieman hölmöä kun "kuivapallo kuivattaa turhaan ulkoilmaa", mutta lisääkö se homehtumisen riskiä? En oikein ymmärrä miksi se, että kuivapallo kuivattaa myös "ylimääräistä" tuuletusilmaa, voisi olla homehtumisen kannalta ongelma.
Kaupallinen merkitys on varmaankin suuri syy kuivapallojen menestykselle. Kalsiumkloridi maksaa Hankkialla 12 euroa / 25 kg säkki. Saattaa olla kuivapallotäytteen kilohinta vähän suurempi vaikka on samaa tavaraa.
Mutta eipä hätä tämän näkönen - niksipirkkaa pukkaa eli sukkahousuideaa: Säkillisellä kalsiumkloridia kuivaa aika paljon veneilmaa, kun ripustelee riippumaan pari-kolme sukkaa tai yksi sukkahousu täytettynä aineella, ja ilmaiseksi halpahallin avajaisista haettu ämpäri alle.
Siitten vaan reilu tuuletus päälle, ja koko telakointialue kiittää :D
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Ei se nyt ihan näin ole. Jos veneen rakosissa, pilssissä ja tekstiileissä on vaikkapa litra vettä, kun se nostetaan ylös, se kuivuttuaan päätyy niihin kuivaimiin.
Aivan yhtä hyvin se rakosissa ollut vesi lentää luukusta ulos, jos toinen luukku syöttää ilmaa sisään. Vesihöyryksi sen pitää joka tapauksessa muuttua ensin. Kuivapallo ei kuitenkaan mikään ihmeellinen vesihöyrymagneetti ole, se toimii van höyrynpaineiden erolla.
Veneet muuten viihtyvät erittäin hyvin kylmissä halleissa, puuveneet viihtyvät sellaisessa parhaiten. Vieläpä kosteana pysyvä maapohja on paras, Kaiken lisäksi vettä on telakoitaessa niiden rakenteissa kymmeniä litroja, joka siitä jo syksyn kuluessa kuivuu.
Vastasin tähän väitteeseen "Litra on siis mahdollista kerätä vain kymmeniin kertoihin vaihtuneesta ilmasta. " Lasikuituveneet viihtyvät parhaiten lämpimässä ja kuivassa. Kuiva ja kylmä on myös hyvä, mutta pressun alla on talvella usein hyvin märkää, vaikka pressu ei vuotaisikaan..
Jos viimepäivien sateiden jälkeen veneessä on pressun alla kuivaa, koska se märkä sinne tulee? Pieni reikä pressussa oli vuotanut kanteen pienen märän laikun, mutta muutoin oli kansikin eilen aivan kuiva.
En ole aivan varma oikeista olosuhteista, mutta olen usein todistanut tilannetta, jossa kansi on märkä kuin sateen jäljiltä, vaikka pressu on hyvin paikoillaan. Esim. toissa talvena omassa veneessä oli hyvin tuulettuva pressu, mutta kansi likomärkä. Sama oli naapuriveneessä, jossa oli pressu vedetty tiukkaan ja kolmannessakin veneessä, jonka kantta vilkaisin. Kyse on kondenssivedestä, joka tippuu pressun alapinnalta kannelle. Parina viime talvena itselläni on ollut tuplapressut, enkä ole tätä ilmiötä havainnut.
Tulin tunti sitten veneeltä. Nostin viimeisetkin istuintyynyt pystyyn, irroitin lokianturin ja availin muutaman turkkilevyn. Samoin melkein kaikki säilytyslokeroiden luukutjätin rakoselleen. Kaikkien viimepäivien sateiden jälkeen vene oli sisältä aivan kuiva ja raikas. Vain moottorin luo oli jäänyt syyshuollon jäljiltä liraus pakkasnestettä, joka tuli nyt kuivattua pois. Pressunlaiton jälkeen oli vielä kattoluukku jäänyt kiinni, nyt on sekin raollaan. Lähtiessä vielä varmistin, että dorade-venttiilien aukot ovat täysin auki. Ulkona kiristelin pari pressun narua. Nyt ei talven tulo huoleta enää lainkaan.
Kyllä on taas tiivistynyt viisauden aatokset palstalle. On piimää, luukkua auki, kiinni, homehtuu, ei homehdu, kosteuden poistajaa, mitään tarvita. Ei ihme, että muodostunut myyttinen "home skandi" jossa arvo säilyy isältä perikunnalle...
Apua tulen hulluksi, tyhmyyden tunkiolla...
No, valaise meitä sinä oi Karpaattien Nero!
Ihan käsittämätöntä sontaa tuo venelehden artikkeli. Jonkun kauppiaan lobbaama juttu varmaan. Ilmeisesti yritetään saada ihmiset ostelemaan kymmeniä kuivapalloja kaudessa.
Siis kuivapallon pitäminen tuuletetussa tilassahan on sama kuin kuivattelisi ulkoilmaa. Järkeä on yhtä paljon kuin siinä, että kesähelteellä varmuuden vuoksi pidettäisiin jääkaapin ovea raollaan.
Kas kun ei neuvota pistämään kuivapalloja sen telakoidun veneen alle ja ympäristöön, jotta venettä ympäröivä ilmakin kuivuisi varmuuden vuoksi hiukan.
Käytiin+veneellä+tarkistamassa+kosteusmittarin+lukema.Mittari+oli+edelleen+tapissa+siis+100+%.Tämä+siis+vaikka+kattoluukku+on+ollut+kiinni+lähes++kaksi+viikkoa+.+Vene+ei+ole+tiivis.Meillä+on+kolme+kosteudenpoistajaa+jossa+nestettä+jokaisessa+1-2+dl.Näin+paljon+vettä+ei+ole+ikinä+ollut+tähän+aikaan+vuodesta.Mutta+mikä+on+logiikka+tässä+hommassa.Voiko+tästä+vetää+mitään+johtopäätöksiä+?
Jos+parissa+viikossa+kolme+kosteudenpoistajaa+on+kerännyt+noin+puoli+litraa+vettä+eikä+veneessäsi+ole+avointa+vesiastiaa+täynnä+vettä+niin+se+tarkoittaa+että+veneessäsi+ilma+vaihtuu+melkoisen+hyvin+tai+sinulla+laaja+avoin+vesiinta+siellä+misä+haihtuu+vettä.
Kuulostaa+erikoiselta.+Meillä+on+ulkoilman+kosteus+tänään+ollut+90%.+Ehkä+veneessä+on+vettä+jossain+tai+sitten+on+joku+mittausvirhe.++Homehtuminen+on+todennäköistä,+kun+kosteus+on+yli+70%+ja+lämpötila+on+yli+5+astetta.+Esimerkiksi+kylmässä+autotallissa+ei+saisi+olla+tuota+kosteampaa.
Homehtuminen+vaatii+lämpimässäkin+vähintään+80%+suhteellisen+kosteuden.+5+C+lämpötilassa+raja+on+jo+90%+paikkeilla.+Nuo+siis+alarajoja,+joilla+home+voi+edes+kasvaa.+Suurta+riskiä+ei+ole+edes+100%+kosteudessa+noin+kylmässä.+http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/coste18/portugalpaperviitanen.pdf
Millaista+kosteusmittaria+käytät?+Näyttääkö+se+oikein?+Voit+melko+helposti+tarkistaa+tuon+mittaamalla+tarkalla+lämpömittarilla+ilman+lämpötilan+sellaisenaan+ja+sitten+märkään+rättiin+kiedottuna+samalla+hyvin+tuulettaen.++Jos+suhteellinen+kosteus+tosiaan+on+100%,+nuo+kaksi+lämpötilaa+ovat+samat.++Jos+on+eroa,+voit+laskea+suhteellisen+kosteuden+tällä:+http://www.humcal.com/index.php
Minulla+on+DDR:ssä+valmistettu+hiushygrometri.En+ole+kalibroinut+sitä+vuosiin,+mutta+mielestäni+neula+on+pysynyt+samassa+kohtaa+(vähän+yli+100+%)+koko+syksyn+ajan.Jos+on+niin+kuten+kerrot+siis+että+lämpötilan+muutaman+asteen+ero+vaikuttaa+kosteuteen+ja+että+mittaus+on+kriittinen+niin+silloin+tämä+menee+uusiksi.Kotioloissa+ei+tarvitse+kuin+henkäistä+mittariin+ja+viisari+heilahtaa.+Kiitos+infosta.
Joakim
En, mutta mittareiden tarkkuus voi olla huono, varsinkin kalibroimattomien.
Kiitän kommenteista.Se että pallot ei vaikuta sitä sun tätä voi olla hyvin mahdollista ja meidän talvikuomu vuotaa kuin seula ( sen päällä on se kevytpressu).Mutta ei keväällä juuri mitään hometta ole, vaimo pyyhkii ehkä puoli tuntia korkeintaan.Ja vielä kun Joakim sanoo mitä sanoo (siis koska home iskee) niin ehkä kuivapallot on turhaa.
Unohda Pallot:uskottoman suuria ilmamääriä menee läpi ja litimärkijä pintoja ei ole.Vene ei vaikuta kostealta.
Saanko kertoa yhden jutun ? Eka talvi (1989) kun nostimme veneemme talviteloille laitomme kaikki paikat lähes hermeettisesti kiinni, ei kuivapaalloja ei mitään (koska veneily oli täysin uutta ja emme tiennet miten tehdä) ja miten oli seuraavana keväänä.Vene oli täysin homeessa ja vaimo teki päivän töitä että saatiin kaikki home pois.Siis näin ei ainakaan pidä tehdä.Taidan jättää kuivapallot virittämättä ensi talvena .
Talvikuomu vuotaa kuin seula tarkoittaa että vettä ei mene sisään mutta ilmanvaihto on runsasta.Kuomu ei ole läheskään ilmatiivis.Minun pitää myös kalibroida se hygrometri ( hiushygrometri).
Keskustelun perusteella vaikuttaa minusta todennäköiseltä, että kuivatuspallot hyvin tuuletetussa salongissa ovat turhia. Itselläni on veneessä pari ongelmapaikkaa, jotka ovat homehtumisalttiita, eli vessa ja erillinen takahytti. Näissä minulla on kuivatuspallot, ja mielestäni niillä on ollut vaikutusta. Vessassahan helposti on monta desilitraa vettäkin putkissa ja pytyssä käytön jäljiltä. Veneissä on painovoimainen ilmanvaihto, jossa talvella on se ongelma, ettei ilma liiku tiiviin pressun alla samalla tavalla kuin kesällä, minun veneeni on vieläpä hyvin tyynissä paikassa. Lisäksi rakennusten tavallisia periaatteita tuuletusräppänöiden sijoituksesta on mahdoton noudattaa.
Niin, näyttää siltä että hyvin tuuletetussa salongissa kuivatuspallot ovat turhia, niinkuin sanot.
"...periaatteita tuuletusräppänöiden sijoituksesta on mahdoton noudattaa."
Vinkkinä periaatteessa oikeasta sisääntuloilmaräppänästä voisi kertoa että loki- ja kaikuanturit voi irroittaa talveksi, jolloin veneen pohjaan saa kaksi painovoimaisen ilmanvaihdon periaatteiden mukaisesti sijoitettua tuloilmaräppänää!
Lisääkö kuivapallo homehtumisen riskiä?
Vai onko tämä vouhotus vain siksi, että 3,90 euron täyttöpussin teho muka "menee harakoille" kun se "kuivattaa ulkoilmaa" ? Aika paljon melua pienestä siinä tapauksessa...
Jos pussi tyhjenee, jää jäljelle litra vettä ja kuivatus muuttuu kostutukseksi.
Vaasalaiset on homeperseitä.