Luotsoveneen kaatuminen

LiivitPäälläUlos

8.12.2017 tapahtui Emäsalon eteläpuolella ikivä onnettomuus jossa 15m pitkä luotsivene kaatui ympäri ja veneen sisällä olleet luotsiveneen hoitajat kumpikin kuolivat. Osanottoni omaisille, kuolleiden ystäville ja työkavereille. Todella surullinen ja ikävä tapahtuma.

Heräsi kuitenkin ihmetys. Miten ihmeessä luotsivene voi kaatua eilisessä keilissä (aallokko noin 2 m, etelätuuli 12.13 m/s). Mutta onko vene kaatunut jäätyään esim. luotsattavan laivan alle. Antanut leetä ja sortanut, jolloin luotisveneeseen kohdistunut sivuttaisuuntainen virtaus on kaatanut sen kun se on nojannut laivan kylkeen. Vertaa vuoden 2000 läheltä piti tapahtuma Harmajan eteläpuolella vastaavassa tilanteessa, jossa luotsikutteri oli todella lähellä kaatumista.

Toinen kysymys on, millaiset mahollisuudet on pelastua luotsiveneen ohjaamosta kun vene on kaatunut. Onko edes mahdollista saada ovea auki veden paineen takia? Paine ei ole suuri, mutta se kohdituu koko oveen eli suureen pinta-alaan. Ja mitä sitten jos oven saa auki. Pääseekö hytistä ulos ennen kuin vene on täyttynyt vedestä ja on uppoaa kohti pohjaa. Paikalla lienee hyvin syvää noin 40-50 metriä.

77

2808

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pahapaikka

      Moni ammattilainen on ihmetellyt kuinka luotsivene voi kaatua, mutta ei se tullaisella runkorakenteella mikään ihme ole. Liukuva pohja ja ja suuri vedenpäällinen rakennelma kaataa veneen kuin veneen tietyn pisteen jälkeen eikä se enää oikene. Onko ammattilaisilla ollut väärä turvallisuudentunne kun ei ole tiedostettu kaatumismahdollisuutta?
      Kaatuneesta veneestä ulospääsy ei ole helppo juttu varsinkin, jos se pääsee kääntymään ylösalaisin. Sisätiloihin tulvii kylmää vettä ja todennäkoisesti on täysin pimemää. Miehistö kolhii itsensä ympärimenon aikana ja paukkuliivit laukeavat nostaen henkilöt konti veneen lattiaa/pohjaa. Jotta luukut tai ovat saisi auki, pitäsi päästä alaspäin ja paukkuliivat päällä vedessä se ei onnistu.

      • VoiOikaista

        pahapaikka: "Liukuva pohja ja ja suuri vedenpäällinen rakennelma kaataa veneen kuin veneen tietyn pisteen jälkeen eikä se enää oikene"

        Juuri tuolla rakenteella on tehty veneitä jotka kääntyvät takaisin pystyyn jos kaatuvat. Merivartioston viimeisin rakennettu partiovene on tälläinen ja meripelastuksellakin tälläisiä on kaksi. Itse oikaiseva on siis mahdollinen rakenne mutta siitä tulee kallimpi. Tästä syystä itseoikaisevaa rakennetta ei Suomessa yleensä vaadita. Varsinkin kun tämän kokoluokan vene ei Suomenlahden aallokossa kaadu (en usko että nyt oleva tapaus johtui aallokosta!).

        http://www.meripelastus.fi/fi/uutiset/669

        Ja venelehden artikkeli

        https://venelehti.fi/pv-rautauoma/


      • Mattikimi

    • NopeaKesäVene
      • uppisOnTurvallinen

        Nyt ymmärrän paremmin tuon kaatumisen. Perinteiset uppoumarunkoiset luotsikutterit ovat itse oikaisevia, vaikka kaatuisivatkin.


      • veneenvakavuus

        Ei tuokaan ihan helposti kaadu ja oikeastaan ainoa mahdollisuus on vakavuuden menetys eli vettä on päässyt jotenkin sisään, jolloin ympärimeno tapahtuu yllättävän helposti.


      • NopeaKesäVene

      • Liimautui.kylkeen

        Voiko 14,5 metristä ja 16500 kg alusta kutsua kevyeksi kesäveneeksi ?? Kyllä nuo on suunniteltu keliin kuin keliin. Kaatumien johtui todennäköisesti siitä että jäi kiinni avustettavan rahtialuksen kylkeen, ja aallot puskivat sen kumoon.

        Ei tuollaista venettä 2/3 metrinen aalto pelkästään kaada. Kaatuu ainoastaan, jos veneen toinen sivu ei pääse vapaasti keinumaan aallokossa.


      • VeneJäätilanteenMukaan

        NopeaKesävene: "Kaatunut vene oli ymmärtääkseni kesäkäyttöön tarkoitettu "

        Tuolla kevyellä kesävene termillä varmaan tarkoitetaan avovesikautta. Eli talvella kun on jäätä kyseisellä veneellä (rakennusmateriaali alumini) ei liikennöidä vaan silloin käytetään niitä painavia runkonopeudella kulkevia luotsikuttereita (rungon rakennusmateriaali teräs).


      • VainArvausta

        Luotsivene oli varmasti suunniteltu kääntymään takaisin oikeinpäin heti kaatumisen jälkeen. Tätä on voitu vaikeuttaa ja hidastaa erilaisilla painavilla lisävarusteilla. Esim. raskaat roikkuvat renkaat kylkisuojina, pelastautumiseen tarkoitettu nostolaite (ks. ed. video), muut pelastautumisvälineet, kiinnittämättömät raskaat akut, lähes tyhjät polttoainesäiliöt ja (painolastitankit?), jne ... Jos kääntyminen vähänkin hidastuu, iso kajuutta ehtii täyttyä vedestä ilmanottoaukoista ym.. Noin kevyessä veneessä rakenteellinen kääntäksi voimaksi suunniteltu epätasapaino ei voine olla kovin suuri venen ollessa täysin ylösalaisin. Kaikki irtain korkeassa kajuutassa (ja muuallakin) muuttuu raskaaksi "köliksi".


      • Jswefwef
        VainArvausta kirjoitti:

        Luotsivene oli varmasti suunniteltu kääntymään takaisin oikeinpäin heti kaatumisen jälkeen. Tätä on voitu vaikeuttaa ja hidastaa erilaisilla painavilla lisävarusteilla. Esim. raskaat roikkuvat renkaat kylkisuojina, pelastautumiseen tarkoitettu nostolaite (ks. ed. video), muut pelastautumisvälineet, kiinnittämättömät raskaat akut, lähes tyhjät polttoainesäiliöt ja (painolastitankit?), jne ... Jos kääntyminen vähänkin hidastuu, iso kajuutta ehtii täyttyä vedestä ilmanottoaukoista ym.. Noin kevyessä veneessä rakenteellinen kääntäksi voimaksi suunniteltu epätasapaino ei voine olla kovin suuri venen ollessa täysin ylösalaisin. Kaikki irtain korkeassa kajuutassa (ja muuallakin) muuttuu raskaaksi "köliksi".

        Noita veneitä EI ole suunnitelty / tehty itseoikaisevaksi. Fakta.
        Sen sijaan luotsikutterit on.


      • vakavuuden.perusteet
        veneenvakavuus kirjoitti:

        Ei tuokaan ihan helposti kaadu ja oikeastaan ainoa mahdollisuus on vakavuuden menetys eli vettä on päässyt jotenkin sisään, jolloin ympärimeno tapahtuu yllättävän helposti.

        Mikäli vettä olisi päässyt sisälle, ei alus olisi mitenkään voinut kellua pitkään ylösalaisin. Vapaa vesipinta estää 100% varmuudella sellaisen.
        Vene on voinut upota sisään päässeen veden vuoksi, mutta tapahtuiko se kääntämisyrityksen seurauksena, vai siitä riippumatta?


      • vain.tietoa
        VainArvausta kirjoitti:

        Luotsivene oli varmasti suunniteltu kääntymään takaisin oikeinpäin heti kaatumisen jälkeen. Tätä on voitu vaikeuttaa ja hidastaa erilaisilla painavilla lisävarusteilla. Esim. raskaat roikkuvat renkaat kylkisuojina, pelastautumiseen tarkoitettu nostolaite (ks. ed. video), muut pelastautumisvälineet, kiinnittämättömät raskaat akut, lähes tyhjät polttoainesäiliöt ja (painolastitankit?), jne ... Jos kääntyminen vähänkin hidastuu, iso kajuutta ehtii täyttyä vedestä ilmanottoaukoista ym.. Noin kevyessä veneessä rakenteellinen kääntäksi voimaksi suunniteltu epätasapaino ei voine olla kovin suuri venen ollessa täysin ylösalaisin. Kaikki irtain korkeassa kajuutassa (ja muuallakin) muuttuu raskaaksi "köliksi".

        Ne renkaat ovat niin kevyitä suhteessa aluksen painoon, ettei niiden vaikutusta pystytä edes mittaamaan.


      • VainOikeaaTietoa
        vain.tietoa kirjoitti:

        Ne renkaat ovat niin kevyitä suhteessa aluksen painoon, ettei niiden vaikutusta pystytä edes mittaamaan.

        Kyllä niistä (väärinpäin) aivan reunoilla roikkuvista renkaistakin muodostuu usean kymmenen kilon oikenemista erittäin tehokkaasti estävä vipuvoima. Kysehän on siinä kiikun kaakun tilanteessa usein vain alle yhdestä kilosta isoissakin esineissä. Veneen kaatumiseen ja oikenemiseen vaikuttatavien pientenkin tekijöiden summa ratkaisee. Kaatuuko vai ei kaadu? Oikeneeko, vai ei oikene? Kaikki tullaan testaamaan tarkasti erilaisilla vaihtoehdoilla. Ja nythän kyse on erittäin kevyestä veneestä. Kaikessa on huomioitava myös miehistön paino, sijainti ja siirtymiset.

        Ja jos venettä ei edes ole suunniteltu oikenemaan kaikissa kuormitustilanteissa, löytyy varmati joku sopiva kuormitus, jossa vene oikenee aallokon voimasta. Eli ei ole suunniteltu pysymään ylösalaisinkaan.


      • vain.tietoa
        VainOikeaaTietoa kirjoitti:

        Kyllä niistä (väärinpäin) aivan reunoilla roikkuvista renkaistakin muodostuu usean kymmenen kilon oikenemista erittäin tehokkaasti estävä vipuvoima. Kysehän on siinä kiikun kaakun tilanteessa usein vain alle yhdestä kilosta isoissakin esineissä. Veneen kaatumiseen ja oikenemiseen vaikuttatavien pientenkin tekijöiden summa ratkaisee. Kaatuuko vai ei kaadu? Oikeneeko, vai ei oikene? Kaikki tullaan testaamaan tarkasti erilaisilla vaihtoehdoilla. Ja nythän kyse on erittäin kevyestä veneestä. Kaikessa on huomioitava myös miehistön paino, sijainti ja siirtymiset.

        Ja jos venettä ei edes ole suunniteltu oikenemaan kaikissa kuormitustilanteissa, löytyy varmati joku sopiva kuormitus, jossa vene oikenee aallokon voimasta. Eli ei ole suunniteltu pysymään ylösalaisinkaan.

        Kyse oli lähes 20 tonnin paatista, eikä erittäin kevyestä veneestä. Alle 0,1 % painosta ei laidallakaan vaikuta käytännössä mitään.
        Tuollaisen paatin kaataminen edellyttää vähintäänkin useamman tonnin kitkavoimaa laivan kyljen ja luotsiveneen välillä, mikä syntyy isolla sortokulmalla sivuaallokossa helposti.
        Ne testit on tehty jo aikaisempien onnettomuuksien ja läheltä piti tilanteiden jälkeen.


      • veneenvakaus
        vakavuuden.perusteet kirjoitti:

        Mikäli vettä olisi päässyt sisälle, ei alus olisi mitenkään voinut kellua pitkään ylösalaisin. Vapaa vesipinta estää 100% varmuudella sellaisen.
        Vene on voinut upota sisään päässeen veden vuoksi, mutta tapahtuiko se kääntämisyrityksen seurauksena, vai siitä riippumatta?

        Alukseen ei tarvitse päästä vettä niin paljoa sisään, että se uppoaisi ja silti vesimäärä vapaana liikkuessaan kaataa veneen. Tällöin se jää kellumaan eikä uppoa, jos lisää vettä ei tule. Kyseisen veneen painopiste jää ympärikääntyneenä niin alas, että asento on tällöin vakaa. Vene ei myöskään uppoa sitä käännettäessä, ellei vettä pääse tässä yhteydessa lisää sisään uppouman verran.


      • ÄläIntäVaanOpiskele
        vain.tietoa kirjoitti:

        Kyse oli lähes 20 tonnin paatista, eikä erittäin kevyestä veneestä. Alle 0,1 % painosta ei laidallakaan vaikuta käytännössä mitään.
        Tuollaisen paatin kaataminen edellyttää vähintäänkin useamman tonnin kitkavoimaa laivan kyljen ja luotsiveneen välillä, mikä syntyy isolla sortokulmalla sivuaallokossa helposti.
        Ne testit on tehty jo aikaisempien onnettomuuksien ja läheltä piti tilanteiden jälkeen.

        Sinulla ei taida olla pienintäään ymmärrystä fysiikasta tai asioiden suhteellisuuksista. Kyse on tasapainotilanteesta, jossa kaikki pienikin vaikuttaa ja niitä vaikuttavia tekijöitä on monia.


      • vain.tietoa
        ÄläIntäVaanOpiskele kirjoitti:

        Sinulla ei taida olla pienintäään ymmärrystä fysiikasta tai asioiden suhteellisuuksista. Kyse on tasapainotilanteesta, jossa kaikki pienikin vaikuttaa ja niitä vaikuttavia tekijöitä on monia.

        Jahas, argumentit loppuivat kesken ja otit ad hominem käyttöön.


    • kesävene

      Ikävä onnettomuus.
      Voisi ajatella että luotsiveneet lähtökohtaisesti rakennettaisiin itseoikeiseviksi.

      Varmaan suurin osa meriveneiijöistä seuraa onnettumuustutkinnan tulevaa tiedottamista.

      • SarOikaisee

      • itseoikaiseva
        SarOikaisee kirjoitti:

        Ilmeisesti luotsiveneet eivät ole rakennettu itseoikaiseviksi, kuten uusimmat Sar pelastusalukset ovat:
        https://www.youtube.com/watch?v=H-wp-0JHl-g

        Itseoikaisevia luotsiveneitä kyllä rakennetaan ja niitä tietääkseni käytetään myrskyisillä merialueilla kuten Irlannissa ja Pohjanmeren alueella. Tässä yksi esitys sellaisesta venetyypistä: https://www.youtube.com/watch?v=17RXNhNCSwc
        Aikaisemmassa viestissä oli todettu, että itseoikaisuvuus ei ole vaatimus meidän rannikkoalueellamme.


    • Laivabongari

      Luotsiveneessä oli kuulemma kallistuma jo ennen keikahtamista. Onko luotsivene voinut saada konktaktin laivaan jo ennen uutta lähestymistä luotsitikkaille. Esim. kun laiva teki käännöstä ja vene olisi vaikka joutunut laivan valvin(laivan viistoperä) runtelemaksi pimeässä. Laivoissahan on liikkuessa melkoiset imut, joita veneet toisaaltaan hyödyntävät tullessaan laivan kylkeen mutta vauhtia pitää melkoisesti kuitenkin olla jotta vene yleensäkään pääse kylkeen. Jos luotsi on ollut vaikka matkalla komentosillalta alas kannelle ja siinä ajassa on tapahtunut jotain mitä ei oltu huomattu. Toisinaan
      jos päällikkö on jäänyt yksin sillalle , niin ei hänkään ole välttämättä huomannut mitä tapahtunut luotsi veneelle. Pimeys ja aallokko ovat vielä edesauttaneet. Todella ikävä tapaus ja voi vaan olla pahoilla kaikkien puolesta. Se on varma, että nuo kutterinkuljettajat ovat kyllä rautaisia ammattimiehiä niinkuin luotsitkin ja siksi outo keissi.

      • LähetläPiti

        Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta:

        C2/2000M Ms Aurora, vaaratilanne ja pohjakosketus Harmajan eteläpuolella 6.3.2000 (06.03.2000)

        http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2000/c22000m_tutkintaselostus/c22000m_tutkintaselostus.pdf

        15.38.21 (7 sek)
        Luotsi: AURORA slow down. We are about to get under your stern.


        15.41.18 (13 sek)
        Luotsi: Yes we are too… (hätääntynyt ääni) We soon capsize if you don't stop your speed now.


        Luotsin mukaan virtaus oli poikittainen luotsiveneeseen nähden. Veneen keula alkoi painua veden alle, kallistui vasemmalle ja oli menossa AURORAn alle. Luotsin arvion mukaan ainoa keino päästä irti, oli hiljentää AURORAn nopeutta tai kääntää sen peräsin vasemmalle, jotta poikittainen virtaus vähenisi. Luotsi oli useita kertoja yhteydessä AURORAan ja informoi myös VTS-keskusta siltä varalta, että siellä tiedetään tarvittaessa ryhtyä
        pelastustoimiin välittömästi, jos tarpeen.

        Kuvassa 9 on esitetty AURORAn ja luotsikutterin vedenalaiset poikkileikkaukset. Luotsiportti on aluksen linjapiirustuksen poikkileikkausten 12 ja 11 välillä. Alue on merkitty tummennettuna kuvassa 9. Poikkileikkaus numero 8 on 12 metrin päässä luotsiportilta perään
        päin ja leikkaus 6 on 19 metriä portilta perään. Piirros esittää, kuinka veden virtaus menee
        esteettä AURORAn alta ja painaa luotsikutterin vasten aluksen kylkeä. Aluksen takaosassa virtaukset ovat voimakkaammat ja tällä on vaikutusta luotsinjätön turvallisuuteen. Virtaus muuttuu sitä vaarallisemmaksi mitä lähemmäksi perää luotsikutteri joutuu. Luotsiportit suunnitellaan nykyisin pitkälle aluksen poikkiviivan perän puolelle lastitilan maksimoimiseksi. Tämä kehitys ei ota huomioon luotsin työturvallisuutta.

        ----

        Yhteenvetona vaaratilanteesta voidaan todeta, että säätilan ja aluksen ohjailukyvyn suhteen luotsinjättö oli riskirajalla. Leen tekemiselle luotsinjättöä varten jäi runsaasti tilaa
        vaativissa olosuhteissa mutta käännöksestä muodostui jyrkkä, mikä vaati vastaruorin
        käyttämistä käännöksen pysäyttämiseksi. Samanaikaisesti luotsikutteri tuli aluksen kylkeen. Lee antoi tarvittavan suojan luotsin poistumiselle aluksesta mutta aluksen suunnasta, sääoloista ja ohjailutoimenpiteistä seurannut suuri sortokulma yhdessä aluksen
        pohjan muodon ja luotsiportin sijainnin kanssa aiheutti luotsiveneen kiinniliimautumisen ja
        kaatumisvaaran.


      • työturvallisuutta
        LähetläPiti kirjoitti:

        Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta:

        C2/2000M Ms Aurora, vaaratilanne ja pohjakosketus Harmajan eteläpuolella 6.3.2000 (06.03.2000)

        http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2000/c22000m_tutkintaselostus/c22000m_tutkintaselostus.pdf

        15.38.21 (7 sek)
        Luotsi: AURORA slow down. We are about to get under your stern.


        15.41.18 (13 sek)
        Luotsi: Yes we are too… (hätääntynyt ääni) We soon capsize if you don't stop your speed now.


        Luotsin mukaan virtaus oli poikittainen luotsiveneeseen nähden. Veneen keula alkoi painua veden alle, kallistui vasemmalle ja oli menossa AURORAn alle. Luotsin arvion mukaan ainoa keino päästä irti, oli hiljentää AURORAn nopeutta tai kääntää sen peräsin vasemmalle, jotta poikittainen virtaus vähenisi. Luotsi oli useita kertoja yhteydessä AURORAan ja informoi myös VTS-keskusta siltä varalta, että siellä tiedetään tarvittaessa ryhtyä
        pelastustoimiin välittömästi, jos tarpeen.

        Kuvassa 9 on esitetty AURORAn ja luotsikutterin vedenalaiset poikkileikkaukset. Luotsiportti on aluksen linjapiirustuksen poikkileikkausten 12 ja 11 välillä. Alue on merkitty tummennettuna kuvassa 9. Poikkileikkaus numero 8 on 12 metrin päässä luotsiportilta perään
        päin ja leikkaus 6 on 19 metriä portilta perään. Piirros esittää, kuinka veden virtaus menee
        esteettä AURORAn alta ja painaa luotsikutterin vasten aluksen kylkeä. Aluksen takaosassa virtaukset ovat voimakkaammat ja tällä on vaikutusta luotsinjätön turvallisuuteen. Virtaus muuttuu sitä vaarallisemmaksi mitä lähemmäksi perää luotsikutteri joutuu. Luotsiportit suunnitellaan nykyisin pitkälle aluksen poikkiviivan perän puolelle lastitilan maksimoimiseksi. Tämä kehitys ei ota huomioon luotsin työturvallisuutta.

        ----

        Yhteenvetona vaaratilanteesta voidaan todeta, että säätilan ja aluksen ohjailukyvyn suhteen luotsinjättö oli riskirajalla. Leen tekemiselle luotsinjättöä varten jäi runsaasti tilaa
        vaativissa olosuhteissa mutta käännöksestä muodostui jyrkkä, mikä vaati vastaruorin
        käyttämistä käännöksen pysäyttämiseksi. Samanaikaisesti luotsikutteri tuli aluksen kylkeen. Lee antoi tarvittavan suojan luotsin poistumiselle aluksesta mutta aluksen suunnasta, sääoloista ja ohjailutoimenpiteistä seurannut suuri sortokulma yhdessä aluksen
        pohjan muodon ja luotsiportin sijainnin kanssa aiheutti luotsiveneen kiinniliimautumisen ja
        kaatumisvaaran.

        "Luotsiportit suunnitellaan nykyisin pitkälle aluksen poikkiviivan perän puolelle lastitilan maksimoimiseksi. Tämä kehitys ei ota huomioon luotsin työturvallisuutta."

        Kyllä ottaa, kun luotsiporttia ymmärretään käyttää vain silloin, kun aluksen sortokulma ei ole suuri. Eli ei ajeta silloin myrskyssä sivutuuleen, kun luotsi siirtyy aluksen ja luotsiveneen välillä.
        Keulat tuuleen on turvallista, koska sortoa ei ole.
        Linkissä ei edes harkita mahdollisuutta käyttää keulapotkuria ohjailuun pienellä nopeudella. Karilleajo olisi helposti estetty pysäyttämällä laiva luotsiveneen päästyä lopulta irtautumaan, ja kääntämällä se keula tuuleen keulapotkureilla, mikäli sen työntövoima siihen riittää. Sitä ei kuitenkaan edes selvitetty riittääkö. Jos riittää olisi sen käyttö paljon turvallisempaa. Alukset voisivat olla paikallaan luotsin siirtyessä aluksesta toiseen.


      • Laivabongari
        LähetläPiti kirjoitti:

        Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta:

        C2/2000M Ms Aurora, vaaratilanne ja pohjakosketus Harmajan eteläpuolella 6.3.2000 (06.03.2000)

        http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2000/c22000m_tutkintaselostus/c22000m_tutkintaselostus.pdf

        15.38.21 (7 sek)
        Luotsi: AURORA slow down. We are about to get under your stern.


        15.41.18 (13 sek)
        Luotsi: Yes we are too… (hätääntynyt ääni) We soon capsize if you don't stop your speed now.


        Luotsin mukaan virtaus oli poikittainen luotsiveneeseen nähden. Veneen keula alkoi painua veden alle, kallistui vasemmalle ja oli menossa AURORAn alle. Luotsin arvion mukaan ainoa keino päästä irti, oli hiljentää AURORAn nopeutta tai kääntää sen peräsin vasemmalle, jotta poikittainen virtaus vähenisi. Luotsi oli useita kertoja yhteydessä AURORAan ja informoi myös VTS-keskusta siltä varalta, että siellä tiedetään tarvittaessa ryhtyä
        pelastustoimiin välittömästi, jos tarpeen.

        Kuvassa 9 on esitetty AURORAn ja luotsikutterin vedenalaiset poikkileikkaukset. Luotsiportti on aluksen linjapiirustuksen poikkileikkausten 12 ja 11 välillä. Alue on merkitty tummennettuna kuvassa 9. Poikkileikkaus numero 8 on 12 metrin päässä luotsiportilta perään
        päin ja leikkaus 6 on 19 metriä portilta perään. Piirros esittää, kuinka veden virtaus menee
        esteettä AURORAn alta ja painaa luotsikutterin vasten aluksen kylkeä. Aluksen takaosassa virtaukset ovat voimakkaammat ja tällä on vaikutusta luotsinjätön turvallisuuteen. Virtaus muuttuu sitä vaarallisemmaksi mitä lähemmäksi perää luotsikutteri joutuu. Luotsiportit suunnitellaan nykyisin pitkälle aluksen poikkiviivan perän puolelle lastitilan maksimoimiseksi. Tämä kehitys ei ota huomioon luotsin työturvallisuutta.

        ----

        Yhteenvetona vaaratilanteesta voidaan todeta, että säätilan ja aluksen ohjailukyvyn suhteen luotsinjättö oli riskirajalla. Leen tekemiselle luotsinjättöä varten jäi runsaasti tilaa
        vaativissa olosuhteissa mutta käännöksestä muodostui jyrkkä, mikä vaati vastaruorin
        käyttämistä käännöksen pysäyttämiseksi. Samanaikaisesti luotsikutteri tuli aluksen kylkeen. Lee antoi tarvittavan suojan luotsin poistumiselle aluksesta mutta aluksen suunnasta, sääoloista ja ohjailutoimenpiteistä seurannut suuri sortokulma yhdessä aluksen
        pohjan muodon ja luotsiportin sijainnin kanssa aiheutti luotsiveneen kiinniliimautumisen ja
        kaatumisvaaran.

        Tuo oli selvästi asiaa ymmärtävän kommentti. Muistan harrastelijana seuranneeni myös tätä Aurora keissiä. Se oli mielenkiintoinen ja hiuksia nostattava tilanne Harmajan edustalla. Luotsikin taisi ilmoittaa(huutaa) VHF:ssä luotsikutterista , että " we are capsizing" ja tilanne oli todella kriittinen, jossa kutteri oli sukeltaa veden alle. Auroran päällikkö oli ilmeisesti yksin komentosillalla tekemässä päätöksiä ja kädet ilmeisesti täynnä. Edessä häämötti karikko, johon alus sitten hetkeä myöhemmin karahti. Aluksen päällikölläkin oli ilmeisesti multitask tilanne, niinkuin myös kutterissa oleville. Lyhyessä ajassa täytyi kovan paineen alla tehdä nopeita
        ja oikeita arvioita tilanteesta sekä päätöksiä..../ Muistan myös sellaisia keissejä, joissa laiva
        lähtee kääntämään ns.ulosmenolinjalle liian aikaisin ennenkuin kutteri on irti laivan virtausvoimista. Näihin otto/jättö tilanteisiin liittyy todella paljon vaarallisia riskitekijöitä,
        puhumattakaan kovista sääolosuhteista ja jäätymistekijöistä sekä samanaikaisista ruuhkaisista liikennetilanteista luotsipaikkojen läheisyydessä... / Nyt olisi paljon mietittävää ihan käytännön kannalta, miten voitaisiin parantaa luotsien ja kutterimiehistöjen turvallisuutta jatkossa. Näin maalaisjärjellä ajateltuna ei laivoja nykytekniikalla ole kuitenkaan turvallista luotsata etänä satamaan, niinkuin joitakin päiviä aikaisemmin oli lehdissä keskusteltu. Sanomattakin on selvää, että laivoilla, jotka eivät jatkuvasti liikennöi Suomen satamiin ja joilla ei ole tarpeeksi paikallistuntemusta/osaamista on kaikkien kannalta järkevintä saada paras mahdollinen opastus satamaan. Sen verran isoista riskeistä on kysymys niin inhimilliseltä- kuin ympäristön
        kannaltakin tarkasteltuna. Nyt voisi scifistelyt etäluotsauksista ja tulevaisuuden Roll Royceista ja digitalisaatioista hetkeksi rauhoittaa ja keskittyä pohtimaan aivan tämän päivän käytännön asioita, että näitä turvallisuus asioita saataisiin vielä tästä paranneltua.


    • Lausuntoa.odotellen

      Koomisia nämä "asiantuntija kommentit" jotka näköjään todella vähäisellä ymmärtämyksellään esittävät arvailuja, erittäin valitettavasta tapahtumasta.

    • Pahapaikka

      Veikkaisin että koneiden pakopuolelle tullut iso vuoto ja koneet ovat pumpanneet ruumaan ison määrän vettä. Yhden tuollaisen onnettomuuden olen ennalta ehkäissyt kun pakoletkun (teräsvahvisteinen) murtuma havaittiin keväthuollon yhteydessä.

      • Muutamallatonnillako

        Miten suurella panoksella olet valmis veikkaamaan, minä nimittäin väitän ettei tuota tapahtunut?


    • VeikatenEtVoita

      En lähtisi veikkaamaan mitään näillä tiedoilla - odotan, että vene saadaan ensin ylös.

    • MinäMinäMinäMinä

      Olen hiljaa...

    • arfman

      Missään ei ole mainittu kuinka lähellä laivaa luotsivene oli kaatuessaan .Kaatumisen syy varmaankin jo tiedetään.Raportti sitten aikanaan.Inhimillinen tekijä saattaa nousta esiin,aivan kuin onnettomuuksissa yleensäkin.

      • Olikoletkulöysällä

        Vene makaa merenpohjassa odottaen nostamista ja tarkkaa tutkimista, ehkä kallistus- ja kaatamiskokeitakin. Miten ihmeessä oletat kaatumisen pikkutarkan syyn olevan jo tiedossa?


      • HylynNNostaja

        Kaatumisen syy on tiedossa jo noin 99% todennöisyydellä. Tiedän että syys on tiedossa, mutta sen varmistamiseen ja muiden syiden poissulkemiseen menee vielä aikaa. Raportti sii saadaan about 9-12 kk päästä, vaikka syys jo oikeasti tiedetään. Odotellaan ihan rauhassa tutkinnan valmistumista.


    • RajallaTullissaLuotsissa

      Näin Oulussa.

      "Luotsikutteriin humalassa
      Surkea kuolema
      10.1.2007 13:32
      Oulussa käräjöidään paria Marjaniemen luotsikutterin kuljettajan esimiestä vastaan? Ko. henkilöt sallivat kutterin kuljettajan kompuroida yli 2 promillen humalassa kutteriin. Mies putosi laiturin ja veneen väliin ja hukkui. Esimieskin oli humalassa. Hänkin oli vielä menossa kutteriin, mutta pysyi sen verran tolpillaan että henki säästyi. Humalikot olivat menossa hakemaan luotsia laivasta.
      Miten helkkarissa tämä on mahdollista? Missä on kutterinkuljettajien ja luotsien työmoraali? Sanon että onpahan tosi törkeää hommaa! Että tällaista vielä nykypäivänä tapahtuu. Minkälaisessa kunnossa siellä luotsiasemilla ylipäätänsä ollaan? Itse olen katsellut merenkulkua ahtaajana yli 30 vuotta. Lastipulloja on saatu mutta työt on tehty selvin päin."

    • Konekuskinaselvänä

      Kyllä eräässä länsirannikon satamassa ainakin ahdattiin ja purettiin lastia mukavassa jurrissa vielä 90~luvulla työnjohtoa myöden, vasta 2000~luvun alkuvuosista lähtien alkoi jotain rotia tulla hommaan.

    • LuotsoNostettu
      • Ovioliauki

        Eivätkö sukeltajat jo ajat sitten kertoneet ohjaamon oven olleen auki? Nostovaiheessa ovi näyttäisi olevan ainakin suunnilleen kiinniasennossa, mutta sehän on voinut heilua puoleen ja toiseen. Veden pääsy ohjaamoon ei kuitenkaan selitä veneen uppoamista, myös veneen varsinaiseen runkoon on päässyt runsaasti vettä. Ohjaamosta ei ole yhteyttä runkoon, ohjaamo on täysin erillinen oma tilansa. Myös runko on jaettu vielä kolmeen erilliseen vesitiiviiseen osastoon, mutta niiden välillä on suljettavat kulkutiet. Vettä lienee päässyt lopulta useampaan kuin vain yhteen rungon osastoon, muutoinhan vene olisi edelleen kellunut. Ellei ohjaamoon olisi veneen kaatumisen yhteydessä päässyt vettä ja ellei rungossa mahdollisesti olisi jo siinä vaiheessa ollut ylimääräistä vapaata vettä, venehän olisi aallokossa kääntynyt takaisin pystyyn varsin vikkelästi, näinhän kävi aikanaan samantyyppisen veneen kaatumisessa Oulun edustalla.


      • frkn

        "Ohjaamosta ei ole yhteyttä runkoon, ohjaamo on täysin erillinen oma tilansa."
        Ohjaamosta pääsee "konehuoneeseen"

        "....venehän olisi aallokossa kääntynyt takaisin pystyyn varsin vikkelästi,..."
        Joopajooo. jätä vähän glögiä jouluksi....


      • Tutkijapanttu_69
        frkn kirjoitti:

        "Ohjaamosta ei ole yhteyttä runkoon, ohjaamo on täysin erillinen oma tilansa."
        Ohjaamosta pääsee "konehuoneeseen"

        "....venehän olisi aallokossa kääntynyt takaisin pystyyn varsin vikkelästi,..."
        Joopajooo. jätä vähän glögiä jouluksi....

        Väittäsin seuraavaa:

        - Konehuoneeseen ei ole yhteyttä ohjaamosta eli konehuoneeeen mennäään eri ovien kautta.
        - Ohjaamosta on yhteys veneeen alakerrantiloihin, mutta ne pitäisi olla suljettu vesitiiviin oven avulla
        - Konehuone saa vetä ilmanottoaukoitsa. Kallistuessa virtaama kasvaa. Tankkitilat ei saa, näkyy uutiskuvista (tankkitila sulkeutuu kun vene on ympäri)
        - Ven upposi siksi, että vettä pääsi normaalien reittien kauttta runkoon kun se oli 180 astetta väärin päin. Merivartioston toimet ehkö kiihdytti uppoamista, mutta se olisi ollut vääjääämätön tilanne joka tapauksessa.
        Se miksi vene ylipäätä kaaatui, on avain kysymys. Ja se jo oikeastaan tiedetään. Ei se ole mysteeri. Kohtahan se tiedetään täälläkin, kun raportti valmistuuu.


    • glögiä_on

      Oletko nyt ihan varma että ohjaamosta pääsee konehuoneeseen muutako tietty ulkokautta?

      • harjoittelekommentointia

        Ko.aluksen konetilaan pääsee ohjaamosta sekä kannelta.


      • Mattikimi

        Ohjaamosta ei pääse. Ohjaamon keulan puolelta kyllä. Ja aluksen peräkannelta, parin välitilan kautta.


      • Minäminätiedän
        harjoittelekommentointia kirjoitti:

        Ko.aluksen konetilaan pääsee ohjaamosta sekä kannelta.

        Oletko koskaan ollut lähelläkään ko. venetyyppiä? Kerrotko missä se miehenmentävä reikä siellä ohjaamossa sijaitsee?


    • Tukkisotka
    • RajallaTullissaLuotsissa

      Kemissä luotsiveneen meinasi kaataa luotsattava laiva, luotsi oli tikkailla. Epäilisin itse toisen koneen äkillistä täystuhoa tai potkurilaitteiston vaurioitumista. Tietysti toisen koneen ryntäys saattaisi aiheuttaa tuollaisen äkillisen käännöksen. Hätäkutsua he eivät kuitenkaan lähettäneet, nämäkin asiat luultavasti selviää tutkinnassa. Jotakin tietoa ilmeisesti on heti saatu kun samanlaisia veneitä ei ole laitettu käyttökieltoon.

    • kjdljdglk

      Veneiden ja laivojen vakavuus arvioidaan staattisesti, ei dynaamisesti. Se tässä varmaankin on ongelmana. Kun vene laivan aallosta surffatestaan niiaa rumasti kyljelleen niin ovat törmärirenkulat ja veneen kansitaite pahana jarruna kallistamassa vettä nurin entisetään. Eikä venettä ole suunniteltu tähän tilanteeseen.

      • Ihmetapausvene

        Eniten kysymyksiä herättää, miksi henkilöt eivät poistuneet aluksesta. Ammattilaisilla on kuitenkin monipuolisia pelastautumisharjoituksia ja näiden luulisi antavan jonkinlaista varmuutta toimintaan. Molempien miesten loukkaantuminenkin on varmaan hyvin epätodennäköistä.


      • Joakim1
        Ihmetapausvene kirjoitti:

        Eniten kysymyksiä herättää, miksi henkilöt eivät poistuneet aluksesta. Ammattilaisilla on kuitenkin monipuolisia pelastautumisharjoituksia ja näiden luulisi antavan jonkinlaista varmuutta toimintaan. Molempien miesten loukkaantuminenkin on varmaan hyvin epätodennäköistä.

        Pääseekö hytistä pois sen ollessa veden alla? Siis onko joku luukku, jonka saa auki veden painetta vastaan? Vai oliko hytti samantien täynnä vettä? Kuvissa ollu korkea kellunta-asento väärinpäin saisi uskomaan, että hytissä oli vielä reilusti ilmaa.

        Koko homma tuntuu kyllä kovin erikoiselta ja mielenkiinnolla odotan raporttia. Miten alus kaatui? Miksi eivät itse päässeet/tulleet ulos? Miksi ei saatu käännettyä eikä edes pidettyä pinnalla, vaikka aikaa oli paljon? Miksei saatu tietoa onko henkilöt vielä veneessä/elossa? Miksei heitä saatu ulos ennen uppoamista?

        Tämä antaa vertailukohtaa: http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/vanhemmattutkinnat/EpT6VOcvX/2_1990_Tutkintaselostus.pdf

        Suurin osa kuoli, osa löytyi sisältä ruhjoutuneena ja osa merenpohjasta. Kaksi saatiin hengissä ulos vasta 8 tuntia kaatumisen jälkeen ja kuolleet löytyivät paljon myöhemmin.

        Alusten kokoluokka on tietysti täysin eri.


      • Ihmetapausvene
        Ihmetapausvene kirjoitti:

        Eniten kysymyksiä herättää, miksi henkilöt eivät poistuneet aluksesta. Ammattilaisilla on kuitenkin monipuolisia pelastautumisharjoituksia ja näiden luulisi antavan jonkinlaista varmuutta toimintaan. Molempien miesten loukkaantuminenkin on varmaan hyvin epätodennäköistä.

        Lähinnä tarkoitin luotsin näköhavaintoa jossa hän näki veneen olleen jonkin aikaa kyljellään ennen kääntymistä selälleen. Tässä kylkiasennossa heidän olisi luullut tulevan ulos. Epäilyttää hieman heidän toimintakykynsä. En sano sitä ääneen, mutta kyllä mulla silloin ruoti tuli ensimmäisenä mieleen.


      • paineetta
        Joakim1 kirjoitti:

        Pääseekö hytistä pois sen ollessa veden alla? Siis onko joku luukku, jonka saa auki veden painetta vastaan? Vai oliko hytti samantien täynnä vettä? Kuvissa ollu korkea kellunta-asento väärinpäin saisi uskomaan, että hytissä oli vielä reilusti ilmaa.

        Koko homma tuntuu kyllä kovin erikoiselta ja mielenkiinnolla odotan raporttia. Miten alus kaatui? Miksi eivät itse päässeet/tulleet ulos? Miksi ei saatu käännettyä eikä edes pidettyä pinnalla, vaikka aikaa oli paljon? Miksei saatu tietoa onko henkilöt vielä veneessä/elossa? Miksei heitä saatu ulos ennen uppoamista?

        Tämä antaa vertailukohtaa: http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/vanhemmattutkinnat/EpT6VOcvX/2_1990_Tutkintaselostus.pdf

        Suurin osa kuoli, osa löytyi sisältä ruhjoutuneena ja osa merenpohjasta. Kaksi saatiin hengissä ulos vasta 8 tuntia kaatumisen jälkeen ja kuolleet löytyivät paljon myöhemmin.

        Alusten kokoluokka on tietysti täysin eri.

        "Siis onko joku luukku, jonka saa auki veden painetta vastaan?"
        Vajaan kahden metrin syvyydessä ei juuri painetta ole.


      • Aukioli

        Nimimerkille "kjdljne": Tutkintaraportin mukaan veneen mukaansa temmannut aalto ei ollut laivan aiheuttama aalto, vaan kovan ja jo jonkin aikaa jatkuneen tuulen aiheuttamaan merenkäyntiin liittyvää aaltoilua, aalto tuli laivan perän suunnasta kun laiva taas oli etenemässä vastakkaiseen suuntaan!


      • Joakim1
        paineetta kirjoitti:

        "Siis onko joku luukku, jonka saa auki veden painetta vastaan?"
        Vajaan kahden metrin syvyydessä ei juuri painetta ole.

        Metrin syvyydessä hydrostaattinen paine on 9810 Pa, mikä painaa 1 m2 luukkua 9810 N eli tonnin voimalla kiinni, jos sisällä on tavallinen ilmanpaine. Ei siis ole mahdollista avata luukkua ellei sitä ole erityisesti tehty ko. tilanteessa avattavaksi.


      • Ihmetapausvene
        Joakim1 kirjoitti:

        Metrin syvyydessä hydrostaattinen paine on 9810 Pa, mikä painaa 1 m2 luukkua 9810 N eli tonnin voimalla kiinni, jos sisällä on tavallinen ilmanpaine. Ei siis ole mahdollista avata luukkua ellei sitä ole erityisesti tehty ko. tilanteessa avattavaksi.

        Nykyään kaikki suunnitellaan ja tehdään juostenku.ten ja tokko noita lukituksiakaan ja salpoja on testattu epäsäännöllisessä asennossa. Jossain autoissakin keskuslukitus jumiutuu kun auto on katollaan.


      • Paineteknikko
        Joakim1 kirjoitti:

        Pääseekö hytistä pois sen ollessa veden alla? Siis onko joku luukku, jonka saa auki veden painetta vastaan? Vai oliko hytti samantien täynnä vettä? Kuvissa ollu korkea kellunta-asento väärinpäin saisi uskomaan, että hytissä oli vielä reilusti ilmaa.

        Koko homma tuntuu kyllä kovin erikoiselta ja mielenkiinnolla odotan raporttia. Miten alus kaatui? Miksi eivät itse päässeet/tulleet ulos? Miksi ei saatu käännettyä eikä edes pidettyä pinnalla, vaikka aikaa oli paljon? Miksei saatu tietoa onko henkilöt vielä veneessä/elossa? Miksei heitä saatu ulos ennen uppoamista?

        Tämä antaa vertailukohtaa: http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/vanhemmattutkinnat/EpT6VOcvX/2_1990_Tutkintaselostus.pdf

        Suurin osa kuoli, osa löytyi sisältä ruhjoutuneena ja osa merenpohjasta. Kaksi saatiin hengissä ulos vasta 8 tuntia kaatumisen jälkeen ja kuolleet löytyivät paljon myöhemmin.

        Alusten kokoluokka on tietysti täysin eri.

        Väittäsin, ettei ovea saa auki kun vene on kääntynyt 180 astetta ympäri, ellei paineet ole tasaantuneet hytissä ja veneen ulkopuolella. Eli vasta kun hytti on täynnä vettä sen oven saa auki. Ei aimmin.


      • Joakim1
        Paineteknikko kirjoitti:

        Väittäsin, ettei ovea saa auki kun vene on kääntynyt 180 astetta ympäri, ellei paineet ole tasaantuneet hytissä ja veneen ulkopuolella. Eli vasta kun hytti on täynnä vettä sen oven saa auki. Ei aimmin.

        Tiedätkö millaisia ovia ja luukkuja tuossa oli? Voivat aueta ulos tai sisään saranoilla. Ulos ei saa auki, mutta sisään voi saada, jos salpa on voimakkaassa paineessa aukeavaksi suunniteltu. Sitten voi myös olla liukuva, jonka mekanismi toimii tai ei toimi paineen alla.


    • Aallonharjas

      Kemin ja nyt Emäsalon tapausten veneet eivät ole mitoiltaan ja malleiltaan aivan identtiset, mutta myös jälkimmäisellä venetyypillä on varmasti "halu" ja kyky nousta takaisin pystyyn kaaduttuaan. Yksi huomioarvoinen seikka tähän liittyen on, että Kemin tapauksessa ohjaamon ovi oli kaatumishetkellä auki, ja ennen kuin aallot painoivat oven kiinni, ohjaamoon arvioidaan päässeen vettä metrin verran. Kun ohjaamon leveys- ja pituusmitat ovat noin 2 kertaa 3 metriä, ohjaamossa oli siis vapaata vettä karkeasti 6000 kg, eli kuusi tonnia. Kun veneen paino on noin 15 tonnia, on ko. vesimäärä siihen suhteutettuna huomattavan suuri, mutta silti vene kykeni oikaisemaan itsensä. Toki ilmeisesti jo hieman vaivalloisesti, koska kesti useamman minuutin ennen kuin niin tapahtui.

      • Ihmetapausvene

        Pieni korjaus. Kemissä vesi tuli pois kun ohjaamon ovi avattiin uudelleen, keveni ja oikeni.


      • Aallonharjas
        Ihmetapausvene kirjoitti:

        Pieni korjaus. Kemissä vesi tuli pois kun ohjaamon ovi avattiin uudelleen, keveni ja oikeni.

        Noinhan siellä raportissa kerrotaan. Vene ei siis ilmeisesti ollut missään vaiheessa täysin nurin, raportissakin mainitaan kumollaan olosta. Hieman tulkinnanvarainen sana muuten! Jos vene olisi ollut pohja ylöspäin, miten se vesikään enää sieltä meriveden pinnan tason alapuolelta olisi tullut pois, päinvastoinhan siinä olisi käynyt, eli vene kävi ja oli hetken paremminkin kyljellään. Mutta hyvä tuossa tapauksessa kun päättyi noinkin hyvin koko tilanne.


      • missä.rapsassa
        Aallonharjas kirjoitti:

        Noinhan siellä raportissa kerrotaan. Vene ei siis ilmeisesti ollut missään vaiheessa täysin nurin, raportissakin mainitaan kumollaan olosta. Hieman tulkinnanvarainen sana muuten! Jos vene olisi ollut pohja ylöspäin, miten se vesikään enää sieltä meriveden pinnan tason alapuolelta olisi tullut pois, päinvastoinhan siinä olisi käynyt, eli vene kävi ja oli hetken paremminkin kyljellään. Mutta hyvä tuossa tapauksessa kun päättyi noinkin hyvin koko tilanne.

        Ai missä raportissa?
        Linkkiä Kemin tapaukseen?


      • Kyllälöytyy
        missä.rapsassa kirjoitti:

        Ai missä raportissa?
        Linkkiä Kemin tapaukseen?

        Löytyy siis tältä sivulta, ainakin nimimerkki "Tukkisotkan" 23.12 kirjoittamasta kommentista!


    • Macee

      HBL:ssä on lisätietoa tästä. Vene on suunniteltu kategoriaan jossa se pystyy oikaisemaan itsensä 60 asteen kulmasta. Mutta tämä vene kykenee siihen vielä 75 asteesta. Mutta vene kellahti 90 astetta mm. voimakkauden virtausten takia ja se oli menoa. Vesi tulee venttiileistä sisään (hytti ei ole ilmatiivis) ja peli on pelattu.

      • Kompastuinkosateeseen

        Siis mikä saatanan virtaus muka kaataa tuollaisen veneen?


      • Aallonharjas

        Jos tässä tapauksessa venttiileillä tarkoitetaan veneen ikkunoita, niin kuin merimiesten slangissa tarkoitetaan laivan venttiileillä yleisesti laivan ikkunoita, lienee syytä kertoa ko. venetyypin ikkunoiden olevan erityisen vankkarakenteisia ja lujasti paikoilleen asennettuja sekä niin ilma- kuin vesitiiviitäkin! Jos taas tarkoitetaan joitain muita venttiileitä, nim. "Macee" vaikka voisitko niistä tarkemmin kertoa?


      • Macee
        Aallonharjas kirjoitti:

        Jos tässä tapauksessa venttiileillä tarkoitetaan veneen ikkunoita, niin kuin merimiesten slangissa tarkoitetaan laivan venttiileillä yleisesti laivan ikkunoita, lienee syytä kertoa ko. venetyypin ikkunoiden olevan erityisen vankkarakenteisia ja lujasti paikoilleen asennettuja sekä niin ilma- kuin vesitiiviitäkin! Jos taas tarkoitetaan joitain muita venttiileitä, nim. "Macee" vaikka voisitko niistä tarkemmin kertoa?

        Ilmanvaihtoventtiileistä oli puhe, ei ikkunoista.


      • lopeta_paskan_jauhaminen

        Ei Höblän artikkelissa lue mitään tuollaista. Olisi kannattanut opiskella sitä kamalaa pakkoruotsia.


      • lopeta_paskan_jauhaminen
        lopeta_paskan_jauhaminen kirjoitti:

        Ei Höblän artikkelissa lue mitään tuollaista. Olisi kannattanut opiskella sitä kamalaa pakkoruotsia.

        Korjaus, Höblän jutussa veneverstaan dirika Jens Ahlskog totesi että ilmeisesti vesi pääsi sisään ilmanvaihtoventtileistä.


      • Kompastuinkosateeseen

        Ja lisää paskaa riittää. Tajuatteko, että tuon kokoisen veneen räppänät pitää olla aika pitkään yhtä soittoa veden alla ennen kuin sisään on tulvinnut niin paljon vettä, että stabiliteetti menetetään???

        Mutta joo, jos kirjaimellisia ollaan, niin veneverstaan dirika puhui kyllä totta: ilmanvaihtoventtiileistä vesi varmaan tuli sisään....

        ... sen jälkee kun vene oli ollut puoli tuntia nurin... :)))


      • Macee

        Mikä tässä on niin vaikeaa? Luotan toki firman tj:n tietoihin enemmän kuin sinun. Vene oli aika pitkään kyljellään kunnes kääntyi mahalleen (jossain puhutaan selälleen menossa mutta mun mielestä vene ui selällään). On selvä että vettä tuli sisään jostain. Sukeltajien mukaan veneen ovi oli auki, mutta on voinut aueta myös myöhemmin.


      • Eväätmukana
        Kompastuinkosateeseen kirjoitti:

        Siis mikä saatanan virtaus muka kaataa tuollaisen veneen?

        Kurkusta alas laskettu virtaus ja sepeeminen hallintalaitteiden kanssa. Lisäksi vielä tappelu ohjaamossa. Luotsi tietää, ollut yhteydessä miehiin. Näin se Suomessa menee.


      • Vittu.teidän.kanssa
        Macee kirjoitti:

        Mikä tässä on niin vaikeaa? Luotan toki firman tj:n tietoihin enemmän kuin sinun. Vene oli aika pitkään kyljellään kunnes kääntyi mahalleen (jossain puhutaan selälleen menossa mutta mun mielestä vene ui selällään). On selvä että vettä tuli sisään jostain. Sukeltajien mukaan veneen ovi oli auki, mutta on voinut aueta myös myöhemmin.

        Onko Macee tyhmä vai mitä? Vai oletko Joakimin veli?

        Totta vitussa vettä pikku hiljaa tulee venttiileistä sisään, kun vene on nurin tai makaa kyljellään, (tarvitseeko tuollaista edes kertoa?) mutta eihän se selitä , miksi vene alun alkaen kaatui!


    • kaatukoVAIei

      Tietääkö joku mistä moottorit saivat ilmansa, kyljistä vai jostain korkeammalta?

      Oma veneeni hörppää moottorin ilmanotto aukoista jotka kyljissä 45° kallistumalla valitettavasti ei tietoa milloin keikahtaa nurin vaikka CE-B jolla pitäisi selviytyä 4m vallitsevassa aallokossa ja tuskin on vakaampi kuin luotsi vene, pistää hieman mietityttämään tuo onnettomuus millaiseen keliin sitä uskaltautuu menemään vaikka aiemmin selvinnyt hyvin...

      • Eväätmukana

        Moottorin ilmanottoaukot ohjaamon edessä olevassa isossa kotelossa. Kotelossa saattaa olla myös jotain koneiden jäähdytykseen liittyvää.


    • OTK

      Nyt OTK varoittaa että kyseisestä veneestä on mahdoton päästä pois jos se kellahtaa. Eikö tämä ole koskaan aikaisemmin tullut mieleen? Vaikka vene olisi itseoikaiseva, ison laivan kylki voi esim. estää oikenemisen.

    • lisätietoa

      Onnettomuustutkintakeskus tiedottaa:
      https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2018/09/kahdenhengenkuolemaan8.12.2017suomenlahdellajohtaneenluotsiveneonnettomuudentutkintavalmis-luotsiveneidenjaluotsaustoimialanturvallisuuttaparannettava.html

      Ja he ovat laittaneet myös youtubeen videon tiedotustilaisuudestaan: https://www.youtube.com/watch?v=gpA562L4tz0

      Vene oli siis kyljellään noin 10 minuuttia, ja sitten upposi. Sitä ei koskaan ollut suunniteltu itseoikaisevaksi. Silti jostain kumman syystä monet alalla toisin kuvittelivat. Syy tähän harhaluuloon ei ilmennyt.

      • RaporttiNetissä

        Vene oli 10 minuuttia kyljellään. Sitten kaatui väärinpäin, kun ohjaamon ovi avattiin todennäköisesti veneessä olijoiden toimesta. 10 minuutissa olivat saaneet pelastautumispuvut päälle, mutta ulos tulo virtaavaa vettä vasten ei onnistunut. Vene kellui useita tunteja pinnalla käännyttyään 180 astetta, mutta kuljettaja ja apumies olivat jo hukkuneet.

        Ohjaamo on oma osasto josta ei päässyt muihin osastoihin. Ei siis ollut mitään ilmatilaa johon pelastautua. Ohjaamosta oli vain yksi poistumisreitti, takaovi. Koittivat siitä pelastautua, mutta eivät pääseett vastaan virtaavan veden takia. Aivan kuten aloittaja jo kirjoitti.

        Täällä spekuloitiin miksei sukellettu veneen sisään. Kirjoitin jo silloin, että se on turvallisuusriski. Kukaan ei uskonut. Tutkintaraportti antaa tähän vastauksen. Ei sukellettu, koska se oli turvallisuusriski ennen kuin alus oli vakautettu.

        Tankkitilan luukku oli auki. Väliovi tankkitilasta konehuoneeseen oli auki. Näiden takia kaksi vesitiivistä tilaa täyttyi ja alus upposi. Ohjaamon katolla oli ilmanvaihtoputket. Niistä virtasi vettä sisään ohjaamoon. Se olisi täyttynyt ja alus olisi kaatunut ilman takaoven avaamistakin.

        Vain toinen poistumistie esim. aluksen kyljestä olisi pelastanut tässä tapauksessa, kun vene kaatui.

        Ikävä tapaus josta voi vain oppia. Huvivenepuolellekin voi ottaa oppia siitä, että V-pohjainen alus voi menettää 70% vakavuudesta kelissä. Kyljestä tuleva aalto (aallon suunta 90 keulakulmassa) on kaikista pahin. Rauhallisia ohjausliikkeitä, niin ohjausliike ei aiheuta ulkoista vakavuude menetystä.


    • Eväätmukana

      Tokko ostavat enään saman valmistajan veneitä. Kaksi noita kevyitä sen valmistajan luotsivenettä myynnissä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      7
      1252
    2. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      19
      1245
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      5
      1166
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      2
      1164
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      1
      1143
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      1
      1141
    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      2
      1134
    8. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1127
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      3
      1119
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1110
    Aihe