Tuulipukulehmä

Teknodonna

Tuulipukulehmä




Tuulipukukansalainen Donna oli poissaolevaa sorttia. Periaatteessa hän ei ollut koskaan läsnä. Donna itse piti itseään fiktiivisenä tuulipukulehmänä kulttuurissa, joka hylki tuulipukulehmiä lähes sietämättömässä säässä. Donna oli hedonisti. Häntä ei huvittanut kärsiä syistä, jotka olisivat johtaneet epämiellyttävään olotilaan, kylmään tai märkään. Donna sijoitti itseensä täysin toisella tavalla kuin muut tuulipukulehmät. Kuitenkaan tämä ei aina käynyt päinsä. Toisinaan oli paleltava, kastuttava ja vilustuttava, vain ollakseen tilanteen tasalla. Oli nyrjäytettävä nilkka ja ahtauduttava erilaisiin kimaltaviin kondomeihin, joihin kenelläkään ei oikeasti ollut mikään hinku. Oli istuuduttava alas ja selattava hiostavassa tuolissa pankkikorttejaan, samalla kuin toinen tuulipukulehmä tuunasi pään ulkopuolista osaa, joka ei tunnustanut enää olevansa osa tuulipukulehmää, vaan väitti olevansa urbanisoitunutta luonnonvoimaa ja glitteriä siinä. Periaatteessa oli jälleen opeteltava kävelemään, seisomaan ja istumaan uudestaan. Puheen alkeet ja asioihin ja ilmiöihin suhtautuminen seurasivat vasta kauan edellämainitun oppimisen jälkeen. Oli seisottava samanlaisten ihmisten joukossa, jotka kaikki olivat unohtaneet tuulipukulehmän sisällään. Se oli parfymoitu ja hierottu piiloon. Asiat kiristivät päällä, alla ja seuraavan nurkan takana.

Metamorfoosissaan Donna tulisi jälleen huomaamaan kaksi tähdellistä asiaa, jotka erottivat tuulipukulehmät todellisuudesta. Ensimmäinen näistä oli se vaikein: ensin tulivat pöytätavat, joista luovuttiin välittömästi tuulipukulehmien juovuttua. Toinen seikka oli ympäristön unohtaminen, kun humalatila oli tarpeeksi vahva. Tätä ennen lähes kaikkea arvosteltiin, joka oli joukon, tai tiiviin ryhmän ulkopuolella. Sitten se kaikki unohdettiin ja keskityttiin omiin ongelmiin. Omia ongelmia olivat lähinnä toisten ongelmat: yhdellä ei ollut miestä ja toisella ei naista, kolmannella ei ollut sisältöä elämälleen, eli lasta. Neljännellä oli niitä liikaa. Sitten olivat yt:t ja sitten tulivat lomat ja siellä samat asiat, jotka jo mainitsin. Donna käy välillä tuijottamassa meren tummiin aaltoihin ja kaipaa tuulipukuaan. Seksuaalinen häirintä on päivän käytetyin sana, kulahtanut.

Tuulella on kasvot, jotka hän tunnistaa tihenevässä pimeydessä. Ne ovat ilmeettömät ja tunteettomat, yllä leijuvat muodottomat kasvot. Donna tunnistaa ne omikseen. Laineet murtuvat aluksen keulassa, ja kohina on syklistä, loputtomalta tuntuvaa. Hän vitut välittää tästä mistään.

(Naurua)

14

156

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Disse ei tiennyt, että miksi oli tullut juuri Helsinkiin. Jonnekin oli vaan päästävä ja nopeasti. Pois kaikesta siitä, mikä aiheutti murhetta. Vanha sanonta piti paikkaansa. Pois silmistä, pois mielestä. Työ, koti, harrastukset, kaverit, sukulaiset...kaikke ne, jotka vaativat jotain häneltä, vai vaativatko? Taas piti kääntää ajatukset johonkin epäolennaiseen...nopeasti. Vaikka tuohon eksyneen ja uneliaan näköiseen ihmiseen tuolla kadun nurkassa. Mitähän sekin mahtoi miettiä? Täällä kaikilla on johonkin kiire, ihmisiä tulee ja menee. On kassia ja laukkua. Farkkua ja toppatakkia. Jokainen on kiireessä aina joku. Johonkin on mentävä aina. Mihin minä olen menossa? Eikö minullakin ole jokin päämäärä?

      Disse huomaa ravistavansa taas itsensä hereille. Ei tähän voi jäädä möllöttämään. Hänhän on tullut Helsinkiin katoamaan paljouteen. Tuonne ihmismassaan sekaan, ettei kukaan vaan tule kyselemään mitään. Hänhän huomasi jo ainoan ihmisen massasta, joka näytti olevan erilainen...äkkiä liikettä nivusiin, minut huomataan....äkkiä johonkin kuppilaan vaikka...pois tästä.

      • Teknodonna

        Suomessa on eräs todella hauska sanonta, ja se menee jotenkin näin: Lyhyestä virsi kaunis.

        Moskeija



        Hanasaaren voimalaitoksen alasajo tulee muuttamaan kaupunkisiluettia Donnalle vain siten, että ikkunassa sojottava savuava piippu katoaa sieltä huit helvettiin. Se on yksinkertaisesti karmaiseva näky. Sillä on punaiset silmät, jotka kiiluvat läpi pilviverhon päivin sekä öin, vuodesta toiseen. Laatikkomainen rakennuskompleksi sen juurella muistuttaa ruskeaa pahvia, jotain mautonta halpahallia, jossa poltetaan hintoja tai rättejä, jotka eivät ole käyneet kaupaksi. Todellisuudessa se syö mustaa kiveä, jota on sen jaloissa valtava kasa. Kasassa kasvaa kesäisin kasveja. Alue on aidattu alumiiniaidalla ja merellä. Hiililaivat soittavat sumutorvea harvakseltaan. Näky on yksinkertaisen vastenmielinen. Ja jos oikein tarkkaan kuuntelee, niin sen huminan kuulee. Muuten se vain on ja savuaa hissukseen. Mittavana.

        (Hihitystä)


        https://www.youtube.com/watch?v=wXIqCbQqVls


      • Teknodonna kirjoitti:

        Suomessa on eräs todella hauska sanonta, ja se menee jotenkin näin: Lyhyestä virsi kaunis.

        Moskeija



        Hanasaaren voimalaitoksen alasajo tulee muuttamaan kaupunkisiluettia Donnalle vain siten, että ikkunassa sojottava savuava piippu katoaa sieltä huit helvettiin. Se on yksinkertaisesti karmaiseva näky. Sillä on punaiset silmät, jotka kiiluvat läpi pilviverhon päivin sekä öin, vuodesta toiseen. Laatikkomainen rakennuskompleksi sen juurella muistuttaa ruskeaa pahvia, jotain mautonta halpahallia, jossa poltetaan hintoja tai rättejä, jotka eivät ole käyneet kaupaksi. Todellisuudessa se syö mustaa kiveä, jota on sen jaloissa valtava kasa. Kasassa kasvaa kesäisin kasveja. Alue on aidattu alumiiniaidalla ja merellä. Hiililaivat soittavat sumutorvea harvakseltaan. Näky on yksinkertaisen vastenmielinen. Ja jos oikein tarkkaan kuuntelee, niin sen huminan kuulee. Muuten se vain on ja savuaa hissukseen. Mittavana.

        (Hihitystä)


        https://www.youtube.com/watch?v=wXIqCbQqVls

        Dissen päähän Helsingistä saa vaan murto-osan. Kaupunki on hänelle vieras, vaikka kuinka sitä tutkisi. Sörkkä kuullostaa hassulle...mistä lie tattarisuo saanut nimensä, tai katajanokka? Miten joku voi tykätä asua täällä ja vielä nauttia siitä?
        Mielenkiintoinen paikka Helsingissä on kuitenkin Santahamina...se on oma saari, mihin pääsee siltaa pitkin, mutta aina siinä on joku kyselemässä papereita ja lupia. Linja-autot kyllä saa mennä aika helposti sinne.. Mahtaisikohan onnistua soluttautumaan linja-autoon jotenkin, että pääsisi saarelle ilman lupaa? Eikö riittäisi, että mukamas olisi menossa moikkaamaan kaveriaan? Kyseleekö sitä kukaan? Miten pitkään voi saarella olla, että joku alkaisi epäilemään minua vakoilijaksi? Vieläköhän siellä sotilaskodissa muistaa kukaan, että missä se Uuno istui? Onkohan ne samat kasarmit vielä siellä kasassa, mitkä oli leffassa... Entä onkohan se polttoaineenjakeluasema vielä käytössä, mikä sinne asennettiin aikanaan? Onko tämä maanantaiaamu siellä samanlainen kuin kaikki muutkin? Meneekö varusmiehet harjoituksiinsa kuten ennen? Onko niillä taas kiire odottamaan?


      • Teknodonna
        Dissident kirjoitti:

        Dissen päähän Helsingistä saa vaan murto-osan. Kaupunki on hänelle vieras, vaikka kuinka sitä tutkisi. Sörkkä kuullostaa hassulle...mistä lie tattarisuo saanut nimensä, tai katajanokka? Miten joku voi tykätä asua täällä ja vielä nauttia siitä?
        Mielenkiintoinen paikka Helsingissä on kuitenkin Santahamina...se on oma saari, mihin pääsee siltaa pitkin, mutta aina siinä on joku kyselemässä papereita ja lupia. Linja-autot kyllä saa mennä aika helposti sinne.. Mahtaisikohan onnistua soluttautumaan linja-autoon jotenkin, että pääsisi saarelle ilman lupaa? Eikö riittäisi, että mukamas olisi menossa moikkaamaan kaveriaan? Kyseleekö sitä kukaan? Miten pitkään voi saarella olla, että joku alkaisi epäilemään minua vakoilijaksi? Vieläköhän siellä sotilaskodissa muistaa kukaan, että missä se Uuno istui? Onkohan ne samat kasarmit vielä siellä kasassa, mitkä oli leffassa... Entä onkohan se polttoaineenjakeluasema vielä käytössä, mikä sinne asennettiin aikanaan? Onko tämä maanantaiaamu siellä samanlainen kuin kaikki muutkin? Meneekö varusmiehet harjoituksiinsa kuten ennen? Onko niillä taas kiire odottamaan?

        Huumoridonna hihitteli itsekseen. Huumorintajulla varustettu raakkuva korppi hänessä kiusasi aina pienempiään ja napsi siihen missä se eniten sattui. Suurempia mielihyviä ei hänen maailmantajussaan ollut. Ristiriitojen ja itsekylläisyyden täyttämänä päivät kuluivat erilaisissa askareissa, kuten voivottelussa ja asioiden tarkastelussa, osoittelussa. Oli helpompaa olla ulkopuolinen kuin sisällä missään. Oli helpompaa naamioitua tuulipukuun ja kadota luontoon kuin olla jotain erityisen linkittynyttä hermosoluhierarkiaa ja näiden yhteistyötä, massatihentymiä. Tällaiset kasaumat ahdistivat häntä, sokeuttivat hänet ja tekivät Donnasta kuin maalitaulun kaikelle sille terävälle, jota ilmassa lenteli. Olisi oltava niin hauras, että kaikki lentäsi lävitse, eikä mikään enää koskettaisi mihinkään.

        Hän tunsi sen, pelon. Ihmiset pelkäsivät kuolemanlintuja. Sen vaistosi heistä, äänistä ja ilmeistä. Yksikään hurlumheinä heitetty vitsi ei pystynyt poistamaan tätä ominaisuutta ihmisestä, ei yksikään teko tai julkituotu ajatus. Se oli Donnan ominaisuus, erilaisuus. Kaikki siinä perustui täysin käsittämättömälle kombolle erilaisia jättimäisiä ajatuksia, joita ei voinut hahmottaa ilman liitutaulua, jollaisesta Donna ensimmäiset sanansa mielellään oli tullut oppineeksi.

        Kävely jäällä on hieman samanlaista. Se on häikäisevää ja ihmeellistä pienelle lapselle, joka ei sellaista ole ollut koskaan nähnyt tai kokenut.

        (Naurua)


      • Teknodonna kirjoitti:

        Huumoridonna hihitteli itsekseen. Huumorintajulla varustettu raakkuva korppi hänessä kiusasi aina pienempiään ja napsi siihen missä se eniten sattui. Suurempia mielihyviä ei hänen maailmantajussaan ollut. Ristiriitojen ja itsekylläisyyden täyttämänä päivät kuluivat erilaisissa askareissa, kuten voivottelussa ja asioiden tarkastelussa, osoittelussa. Oli helpompaa olla ulkopuolinen kuin sisällä missään. Oli helpompaa naamioitua tuulipukuun ja kadota luontoon kuin olla jotain erityisen linkittynyttä hermosoluhierarkiaa ja näiden yhteistyötä, massatihentymiä. Tällaiset kasaumat ahdistivat häntä, sokeuttivat hänet ja tekivät Donnasta kuin maalitaulun kaikelle sille terävälle, jota ilmassa lenteli. Olisi oltava niin hauras, että kaikki lentäsi lävitse, eikä mikään enää koskettaisi mihinkään.

        Hän tunsi sen, pelon. Ihmiset pelkäsivät kuolemanlintuja. Sen vaistosi heistä, äänistä ja ilmeistä. Yksikään hurlumheinä heitetty vitsi ei pystynyt poistamaan tätä ominaisuutta ihmisestä, ei yksikään teko tai julkituotu ajatus. Se oli Donnan ominaisuus, erilaisuus. Kaikki siinä perustui täysin käsittämättömälle kombolle erilaisia jättimäisiä ajatuksia, joita ei voinut hahmottaa ilman liitutaulua, jollaisesta Donna ensimmäiset sanansa mielellään oli tullut oppineeksi.

        Kävely jäällä on hieman samanlaista. Se on häikäisevää ja ihmeellistä pienelle lapselle, joka ei sellaista ole ollut koskaan nähnyt tai kokenut.

        (Naurua)

        Ravintola, mihin Dissi itsensä tunki ovesta, vaikutti varsin kotoisalle. Muutama ihminen istui pöydissään ja kuka katseli puhelintaan, kuka lehteä. Hän valitsi pöydistä syrjäisimmän ja taaimmaisen, ei siksi, että olisi ollut kaikesta kaukana, vaan että näkisi ja kokisi kaiken mitä ravintola tarjoaa, muutakin kuin sen oluen, minkä hän kohta tilaisi.
        Olut ja keskellä päivää, se on mahdollisuus, etuoikeus ja merkki siitä, että mies voi tehdä mitä häntä nyt sattuu huvittamaan. Pieni asia tässä maailmassa, tuopillinen olutta maanantaina keskellä päivää, mutta Dissille se oli merkki, että hän saa tehdä mitä haluaa. Vapaus alkoi maistua jo suussa, ennenkuin tilausta oli tehty. Synapsit napsivat välittäjäaineita ja kemia toimi täyttä häkää.
        Koko Helsinkiintulokin on vapautta. Koko hänen elämä on vapautta tehdä mitä vaan ja miten hän itse haluaa, silti hän on karannut jotain tänne ja pakoileeko hän muutenkin jotain, mitä ehkä ei pääse karkuun.
        Tarjoilija tulee ja kysyy mitä hän haluaa. Päivän oluen tilattuaan Disse miettii vapaudenmakua, oluen makua. Onko se tälläkertaa kirpeä, pehmeä vai kuivan jälkimakuinen. Ehkä aavistus savua? Jännitys tulevasta saa Dissen hymähtämään ääneen. Nyt joku varmaan jos näkee, pitää häntä kajahtaneena...hymähtelevä ja typerä hymy naamallaan olutta odotteleva partaturpa.


      • Teknodonna
        Dissident kirjoitti:

        Ravintola, mihin Dissi itsensä tunki ovesta, vaikutti varsin kotoisalle. Muutama ihminen istui pöydissään ja kuka katseli puhelintaan, kuka lehteä. Hän valitsi pöydistä syrjäisimmän ja taaimmaisen, ei siksi, että olisi ollut kaikesta kaukana, vaan että näkisi ja kokisi kaiken mitä ravintola tarjoaa, muutakin kuin sen oluen, minkä hän kohta tilaisi.
        Olut ja keskellä päivää, se on mahdollisuus, etuoikeus ja merkki siitä, että mies voi tehdä mitä häntä nyt sattuu huvittamaan. Pieni asia tässä maailmassa, tuopillinen olutta maanantaina keskellä päivää, mutta Dissille se oli merkki, että hän saa tehdä mitä haluaa. Vapaus alkoi maistua jo suussa, ennenkuin tilausta oli tehty. Synapsit napsivat välittäjäaineita ja kemia toimi täyttä häkää.
        Koko Helsinkiintulokin on vapautta. Koko hänen elämä on vapautta tehdä mitä vaan ja miten hän itse haluaa, silti hän on karannut jotain tänne ja pakoileeko hän muutenkin jotain, mitä ehkä ei pääse karkuun.
        Tarjoilija tulee ja kysyy mitä hän haluaa. Päivän oluen tilattuaan Disse miettii vapaudenmakua, oluen makua. Onko se tälläkertaa kirpeä, pehmeä vai kuivan jälkimakuinen. Ehkä aavistus savua? Jännitys tulevasta saa Dissen hymähtämään ääneen. Nyt joku varmaan jos näkee, pitää häntä kajahtaneena...hymähtelevä ja typerä hymy naamallaan olutta odotteleva partaturpa.

        Maailmojen petos


        Tuulipukukahisija Donna loihti esiin muutaman sinne kadonneen. Tilanne oli hieman sama kuin veisi roskapöntön roskiin. Näin kuitenkin tapahtui. Kun asioihin kyllästyi, niiden perusteet pettivät. Olin täysin uupunut purkkaroskikseen, ja päätin heivata sen ulos. Jokin systeemi olisi kehitettävä käytetyille purukumeille, sillä ne tarrautuivat jokaiseen mahdolliseen kohtaan. Jopa suuhun.

        Siirsin kahinat naulakkoon ja pohdiskelin elämää suurempia kysymyksiä; jollaisia ei käsittääkseni ollut.

        Kun ensimmäisen kerran purin puunuken, ja löysin sisältä toisen, pienemmän, niin hämmästyksekseni sekin aukesi. Viimeinen nukke oli periaatteessa yhtä suuri kuin oli se suurin, josta aloitin puupäiden purkuprosessini. Näiden kahden mainitun jälkeen ei suuntaansa tule enää mitään. Sipuliteoriani tuntuu olevan vedenpitävä, koska silmistäni valuu vesi.

        (Naurua)


      • Teknodonna
        Teknodonna kirjoitti:

        Maailmojen petos


        Tuulipukukahisija Donna loihti esiin muutaman sinne kadonneen. Tilanne oli hieman sama kuin veisi roskapöntön roskiin. Näin kuitenkin tapahtui. Kun asioihin kyllästyi, niiden perusteet pettivät. Olin täysin uupunut purkkaroskikseen, ja päätin heivata sen ulos. Jokin systeemi olisi kehitettävä käytetyille purukumeille, sillä ne tarrautuivat jokaiseen mahdolliseen kohtaan. Jopa suuhun.

        Siirsin kahinat naulakkoon ja pohdiskelin elämää suurempia kysymyksiä; jollaisia ei käsittääkseni ollut.

        Kun ensimmäisen kerran purin puunuken, ja löysin sisältä toisen, pienemmän, niin hämmästyksekseni sekin aukesi. Viimeinen nukke oli periaatteessa yhtä suuri kuin oli se suurin, josta aloitin puupäiden purkuprosessini. Näiden kahden mainitun jälkeen ei suuntaansa tule enää mitään. Sipuliteoriani tuntuu olevan vedenpitävä, koska silmistäni valuu vesi.

        (Naurua)

        Tuulipuvussa pihallakäynti on aina jännittävä seikkailu, vaikka käväisisit vain viemässä roskat. On jonkinlainen laki se että törmää toiseen tuulipukuilijaan, ja jää suustaan kiinni kuin purukumi tukkaan. Kutsun ilmiötä sisäpihasyndroomaksi.

        Kun näin onnekkaasti käy, tulet saaneeksi viimeisimmät ja äärimmäisen tärkeät tiedot toisen tuulipukuilijan statuksesta ja välittömän todellisuuden yleisilmeestä. Loikkaat hetkessä sinusta katsoen ulkopuolisen ihmisen elämän sisälle, ja olet sen vanki. Mitään näkyvää tietä ei ole ulos, koska kiinnostuksesi voittaa röyhkeytesi ja piittaamattomuutesi. Kylmäkään ei haittaa.

        (Hihitystä)


      • Dissident
        Teknodonna kirjoitti:

        Maailmojen petos


        Tuulipukukahisija Donna loihti esiin muutaman sinne kadonneen. Tilanne oli hieman sama kuin veisi roskapöntön roskiin. Näin kuitenkin tapahtui. Kun asioihin kyllästyi, niiden perusteet pettivät. Olin täysin uupunut purkkaroskikseen, ja päätin heivata sen ulos. Jokin systeemi olisi kehitettävä käytetyille purukumeille, sillä ne tarrautuivat jokaiseen mahdolliseen kohtaan. Jopa suuhun.

        Siirsin kahinat naulakkoon ja pohdiskelin elämää suurempia kysymyksiä; jollaisia ei käsittääkseni ollut.

        Kun ensimmäisen kerran purin puunuken, ja löysin sisältä toisen, pienemmän, niin hämmästyksekseni sekin aukesi. Viimeinen nukke oli periaatteessa yhtä suuri kuin oli se suurin, josta aloitin puupäiden purkuprosessini. Näiden kahden mainitun jälkeen ei suuntaansa tule enää mitään. Sipuliteoriani tuntuu olevan vedenpitävä, koska silmistäni valuu vesi.

        (Naurua)

        Oluen saatuaan Disse antoi vielä katseen käydä lasissa ja pidätteli haluaan kaataa ohranestettä nieluunsa. Nuo pienet kuplat, mitkä ilmeistyivät kuin tyhjästä ja nousivat pintaan tehden valkoisen vaahdon, joka myös silminnähden kaikkosi jonnekin.
        Onko nuo pienet kuplat minimaailmoita, sellaisia kuten tämä missä nyttenkin eletään? Kun ne ovat niin pieniä, niiden täytyy elää tosi nopeasti elämä, jos tuo kupla pohjalta lasin pintaan tullessaan elää elämänsä noin minuutissa, niin entäs ne jotka elävät kuplassa? Niiden elämä ei varmaan kestä edes silmänräpäytystä.
        Hahaa, juon elämää, kuplassa elävää elämää...

        Disse siemaisee lasistaan pitkän kulauksen rauhassa ja vasta nielaistuaan avaa silmät...Lähipöydistä katsotaan häntä.

        Hups....ajattelin ääneen...kovaan ääneen...Noh...mitä väliä? Disse iskee silmää jumittuneelle katsojalle.


      • Teknodonna
        Dissident kirjoitti:

        Oluen saatuaan Disse antoi vielä katseen käydä lasissa ja pidätteli haluaan kaataa ohranestettä nieluunsa. Nuo pienet kuplat, mitkä ilmeistyivät kuin tyhjästä ja nousivat pintaan tehden valkoisen vaahdon, joka myös silminnähden kaikkosi jonnekin.
        Onko nuo pienet kuplat minimaailmoita, sellaisia kuten tämä missä nyttenkin eletään? Kun ne ovat niin pieniä, niiden täytyy elää tosi nopeasti elämä, jos tuo kupla pohjalta lasin pintaan tullessaan elää elämänsä noin minuutissa, niin entäs ne jotka elävät kuplassa? Niiden elämä ei varmaan kestä edes silmänräpäytystä.
        Hahaa, juon elämää, kuplassa elävää elämää...

        Disse siemaisee lasistaan pitkän kulauksen rauhassa ja vasta nielaistuaan avaa silmät...Lähipöydistä katsotaan häntä.

        Hups....ajattelin ääneen...kovaan ääneen...Noh...mitä väliä? Disse iskee silmää jumittuneelle katsojalle.

        Kolumnin tapainen jutska


        Tuulipukulehmää on kritisoitu laajalti tämän kapeista mieskuvista, sekä glorifioivista naiskuvistaan. Jopa valtakunnan päälehti on kulttuurikolumnissaan tarttunut Tuulipukuongelmaan kaikkine käytettävissä olevine voimineen, saati että muut kulttuurijulkaisut eivät näin olisi tehneet. Mediakentältä on vaikea löytää tahoa, jota tuulipuku ei olisi riepotellut. Donna on osa säätä, mainittiin lähteeltään tuntemattomaksi jääneessä ja saajiltaan rajoitetussa briiffissä.

        Mutta mitä järkeä tällaisessa on, ja kuinka ja millä tavoin tämä mitään tai ketään palvelee? Tällainen on hyvä kysymys, eikä Tuulipukulehmä tällaisiin kyselyihin vastaa.

        Välittömästi tällaisen toteamuksen jälkeen joudumme väistämättä tilanteeseen, jossa kätemme nousevat pystyyn. Me voimme tehdä kaikkemme, mutta syvällä sydämessämme on täysin kirkas ja rationaalinen käsitys siitä, että se ei riitä. Donna Donnaileee, ja hänen tuulipuvulliset liepeensä lepattavat ärsyttävästi korvissamme, kasvoillamme, sekä älyllisellä ulottuvuudellamme, eli medialla, jollaiseksi itsemme miellämme.

        Vai miellämmekö me?

        (Hihitystä)


      • Teknodonna kirjoitti:

        Kolumnin tapainen jutska


        Tuulipukulehmää on kritisoitu laajalti tämän kapeista mieskuvista, sekä glorifioivista naiskuvistaan. Jopa valtakunnan päälehti on kulttuurikolumnissaan tarttunut Tuulipukuongelmaan kaikkine käytettävissä olevine voimineen, saati että muut kulttuurijulkaisut eivät näin olisi tehneet. Mediakentältä on vaikea löytää tahoa, jota tuulipuku ei olisi riepotellut. Donna on osa säätä, mainittiin lähteeltään tuntemattomaksi jääneessä ja saajiltaan rajoitetussa briiffissä.

        Mutta mitä järkeä tällaisessa on, ja kuinka ja millä tavoin tämä mitään tai ketään palvelee? Tällainen on hyvä kysymys, eikä Tuulipukulehmä tällaisiin kyselyihin vastaa.

        Välittömästi tällaisen toteamuksen jälkeen joudumme väistämättä tilanteeseen, jossa kätemme nousevat pystyyn. Me voimme tehdä kaikkemme, mutta syvällä sydämessämme on täysin kirkas ja rationaalinen käsitys siitä, että se ei riitä. Donna Donnaileee, ja hänen tuulipuvulliset liepeensä lepattavat ärsyttävästi korvissamme, kasvoillamme, sekä älyllisellä ulottuvuudellamme, eli medialla, jollaiseksi itsemme miellämme.

        Vai miellämmekö me?

        (Hihitystä)

        Disse kaivaa taskustaan kännykän. Valitsee selaimen ja sieltä tutun suosikkisivun. Sinkut-palstan. Viestejä ei ole inboxiin ilmaantunut, mutta pääsivulla eräs teknodonna taas on kirjoittanut omituisia juttujaan. On mahdotonta sanoa hänen sukupuoltaan, mutta mieltymyksen naisiin ja varsinkin näiden rintoihin ei jää epäselväksi. Teknodonna on absoluuttinen tissi-ihminen. Miehistä hän ei juuri pidä, mutta jotain hän niistäkin välittää, mikä ei suoraan äkkinäiselle välity.
        Entäpäs jos se tuulipukuinen hiippari olikin Donna? Olisiko se voinut olla? Hän ryystää oluen nopeasti ja palaa kadulle...

        Häntä ei näy enää...piru...olisikohan sitä voinut kysyä?


      • Teknodonna
        Dissident kirjoitti:

        Disse kaivaa taskustaan kännykän. Valitsee selaimen ja sieltä tutun suosikkisivun. Sinkut-palstan. Viestejä ei ole inboxiin ilmaantunut, mutta pääsivulla eräs teknodonna taas on kirjoittanut omituisia juttujaan. On mahdotonta sanoa hänen sukupuoltaan, mutta mieltymyksen naisiin ja varsinkin näiden rintoihin ei jää epäselväksi. Teknodonna on absoluuttinen tissi-ihminen. Miehistä hän ei juuri pidä, mutta jotain hän niistäkin välittää, mikä ei suoraan äkkinäiselle välity.
        Entäpäs jos se tuulipukuinen hiippari olikin Donna? Olisiko se voinut olla? Hän ryystää oluen nopeasti ja palaa kadulle...

        Häntä ei näy enää...piru...olisikohan sitä voinut kysyä?

        Tuulipukumaailmassa rinnoilla ei ole niin väliä. Oikeastaan tuulipukumaailmassa millään ei ole mitään väliä. Tuulipukumaailma on omanlaisensa maailma, jossa vain julkinen kahina sitä värittää värien itsensä ohella.

        Tuulipukukeskustelut ovat luonteeltaan akuutteja, ja niitä käydään hyvässä ja ymmärtävässä hengessä, sillä kävellessä raittiissa ilmassa, juttelu on helppoa. Jos keskustelukumppani tuntuu menevän liian pitkälle, tai kiinnittyvänsä kiinni asioihin, joita ei jaksa kuunnella, niin voi kiristää tahtia.

        Hyvin yksinkertaista.

        (Remakkaa satamanauirua)


      • Teknodonna kirjoitti:

        Tuulipukumaailmassa rinnoilla ei ole niin väliä. Oikeastaan tuulipukumaailmassa millään ei ole mitään väliä. Tuulipukumaailma on omanlaisensa maailma, jossa vain julkinen kahina sitä värittää värien itsensä ohella.

        Tuulipukukeskustelut ovat luonteeltaan akuutteja, ja niitä käydään hyvässä ja ymmärtävässä hengessä, sillä kävellessä raittiissa ilmassa, juttelu on helppoa. Jos keskustelukumppani tuntuu menevän liian pitkälle, tai kiinnittyvänsä kiinni asioihin, joita ei jaksa kuunnella, niin voi kiristää tahtia.

        Hyvin yksinkertaista.

        (Remakkaa satamanauirua)

        Kiitti tästä kulttuuripläjäyksestä, ois kiva ottaa joskus uusiks ja sotkea enemmän juttuja keskenään. Tekaistaan vaikka uudenuutukaiset hahmot. Disse on ainakin ihan paska laittaa tuonne...ihan nössö höpisiä se on...

        Palaillaan fiktiivinen tuulipukulehmä.

        (ehettelyä)


      • Teknodonna
        Dissident kirjoitti:

        Kiitti tästä kulttuuripläjäyksestä, ois kiva ottaa joskus uusiks ja sotkea enemmän juttuja keskenään. Tekaistaan vaikka uudenuutukaiset hahmot. Disse on ainakin ihan paska laittaa tuonne...ihan nössö höpisiä se on...

        Palaillaan fiktiivinen tuulipukulehmä.

        (ehettelyä)

        Kiitos

        Ei siinä mitään. Voin mä esittää "Disseä". Mun mielestä todelliset hahmot ovat loppupeleissä mielenkiintoisempia kuin fiktiiviset.

        No problemo.

        (Naurua tuulipuvun takaa)


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      22
      1321
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      7
      1272
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      5
      1196
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      2
      1184
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      1
      1173
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      1
      1171
    7. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1157
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      2
      1154
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      3
      1139
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1120
    Aihe